Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3582/ /2016

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) 188 Asianro 3582/ /2016 Vuoden 2017 talousarvion valmistelu 1. Talouden yleiset lähtökohdat Vuoden 2017 talousarviovalmistelu on käynnistetty kevään 2016 aikana kaupunginjohtajan johtoryhmässä, palvelualueiden yhteisseminaareissa sekä talousarviotiimissä, joka koostuu konsernipalvelujen talousarvion valmistelijoista ja palvelualueiden sekä liikelaitosten ja taseyksiköiden talouspäälliköistä. Talousarvio-valmistelua on käsitelty lautakuntien omissa tilaisuuksissa sekä kaupunginvaltuuston strategia- ja talousseminaarissa Valtuuston seminaarissa annetut linjaukset ovat ohjanneet seminaarin jälkeistä valmistelua. Suomen bruttokansantuote kasvoi 0,5 prosenttia vuonna 2015 kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimeaa kasvua edistivät viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta eritoten investoinnit. Valtionvarainministeriön huhtikuun ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvu vuonna 2016 on 0,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Euroalue on pysynyt hitaalla kasvu-uralla osaltaan öljyn ja muiden tuontituotteiden alentuneen hinnan ja euron kurssin heikentymisen vuoksi. Näiden suotuisten tekijöiden vaikutus poistuu kuitenkin ennen ennustejakson loppua. EKP:n elvyttävä rahapolitiikka ja alhainen korkotaso luovat mahdollisuuden talouskasvulle. Erityisesti yksityisen kulutuskysynnän odotetaan vahvistuvan ja investointien elpyvän hitaasti. Poikkeuksellisen runsas maahanmuutto tuo pienen lisäsykäyksen kysyntään, mutta heikentää julkistalouden tasapainoa. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan tänä vuonna 0,1 prosenttia ja ensi vuonna noin 1,3 prosenttia. Euroopassa ja euroalueella talouskehitys on ollut pitkään vaimeaa, joskin piristymisen merkkejä on havaittavissa. Muun muassa Espanjassa ja Irlannissa vahvan kasvun palautumista ovat edistäneet aiemmin tehdyt rakenneuudistukset. Euroalueen kasvua jarruttaa edelleen korkeana pysyttelevä työttömyys. Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa kasvu pysyy vahvana ja työllisyys hyvällä tasolla. Suomessa investoinnit kääntyvät tänä vuonna selvään kasvuun ja kasvu jatkuu laaja-alaisena koko ennustejakson ajan. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee tänä vuonna maltillinen hintakehitys. Vuosina kulutuksen kasvu jatkuu hieman reaalitulojen kehitystä nopeampana kuluttajien luottamuksen vahvistuessa. Vuosien 2017 ja 2018 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan vaimeat 1,2 prosenttia. Talouskasvun elpymisen myötä myös työllisten lukumäärä kääntyy tänä vuonna 0,3 prosentin kasvuun. Työllisyys kohenee koko ennustejakson ajan ja vuoteen 2018 mennessä työttömyysaste alenee 8,7 prosenttiin. Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen jo vuodesta 2009 alkaen. Julkisyhteisöjen rahoitusasema kohenee lähivuosina sopeutustoimien sekä viriä-

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (2) 2. Kuntatalouden tilanne vän talouskasvun johdosta, mutta talous on siitä huolimatta edelleen alijäämäinen. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut yhtäjaksoisesti pitkään ja velkasuhde taittuu vasta vuosikymmenen lopussa. Suomen alijäämä painui alle EU:n perussopimuksen mukaisen kolmen prosentin viitearvon viime vuonna, mutta julkinen velka on edelleen 60 prosentin rajan yläpuolella. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos vuonna 2015 oli 300 milj. euroa. Tulos oli huomattavasti edellisvuotta heikompi, mutta ennakoitua parempi. Edellisen vuoden tulokseen vaikutti vuonna 2014 toteutetut yhtiöittämiset. Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys mm. heikon suhdannetilanteen, hidastuneen verotulojen kasvun, valtiotalouden tervehdyttämistoimenpiteiden, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisäämisen ja palveluiden kysynnän kasvun johdosta. Toimintakate heikkeni yli 6 prosenttia isoissa kaupungeissa. Toimintamenojen kasvua on hillinnyt kuntien henkilöstömäärän maltillinen kasvu, mutta toimintatulojen määrän lasku yhtiöittämisten ja ostopalvelujen käytön yleistymisen myötä heikensivät toimintakatetta. Verotulojen kasvu oli 2,8 prosenttia, kun taas valtionosuudet pysyivät edellisen vuoden tasolla. Tulorahoitus ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja, joten kuntatalouden velkaantuminen jatkui edelleen joskin aiempaa hitaampana. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta nousi 17,0 mrd. euroon ollen noin euroa/asukas. Myös lähivuosina kuntatalouden näkymät arvioidaan vaikeaksi ja toimintamenojen kasvupaine pysyy tulevina vuosina suurena. Palvelutarvetta kasvattaa väestön ikärakenteen muutos, lisääntynyt maahanmuutto ja heikko työmarkkinatilanne. Hitaan talouskasvun vuoksi kuntien verotulojen kasvu jää vaimeaksi. Valtionosuusrahoituksen tasoa alentavat osittain edellisen hallituskauden aikana tehdyt päätökset. Kuntatalouden velkaantumisen arvioidaan jatkuvan nopeana ja lainakannan arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 23 mrd. euroon. Kuntatalousohjelmassa arvioidaan, että kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos on 300 milj. euroa kuluvana vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien oletetaan jatkavan kuluvana vuonna menojensa sopeuttamista runsaalla 200 milj. eurolla ja maksukorotusten arvioidaan lisäävän kuntatalouden maksutuloja yhteensä noin 100 milj. euroa. Hallituksen marraskuussa 2015 tekemien linjausten mukaan vastuu sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta 18 itsehallintoalueelle, maakunnalle. Maakunnille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien lisäksi lähtien mm. pelastustoimen ja mahdollisesti ympäristöterveydenhuollon tehtävät. Julkisen talouden suunnitelmaa koskeva säännöstö edellyttää, että hallitus päättää kuntatalouden menorajoitteesta. Menorajoite on euromääräinen raja valtion toimista kuntatalouteen aiheutuvalle menojen muutokselle. Kuntatalouden menorajoite vuoden 2019 tasolla on -770 milj. euroa ja sitä on kiristetty 230 milj. eurolla syksyn 2015 tasoon verrattuna. Tämän perusteella kuntatalouden toimintamenojen taso olisi 770 milj. euroa alempi kuin mitä ennen hallituskautta ennakoitiin. Sote-uudistuksen tavoite alentaa sosiaali- ja terveysmenojen kasvua 3 mrd. eurolla vuoteen 2029 mennessä ei sisälly menora-

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (3) joitteen piiriin. Kuntatalouden menorajoite ei kuitenkaan takaa sitä, että kustannusvaikutukset toteutuvat sen suuruisina kuntataloudessa. Kunnat voivat itse päättää muun muassa siitä, missä laajuudessa ne toteuttavat tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä. Menorajoitteen asettamisen lisäksi hallitus vahvistaa kuntataloutta antamalla kunnille mahdollisuuden maksutulojen lisäämiseen. Hallitusohjelman mukaan kuntien maksupolitiikkaa vapautetaan. Asiakasmaksujen ym. on arvioitu lisäävän kuntien tuloja 224 milj. euroa vuonna Vuoden 2017 talousarviossa maksu- ja myyntituloja tulee korottaa ja lainsäädännön muutokset tulee huomioida täysimääräisenä. Päätöksenteon yhteydessä muutoksista tulee tehdä vaikutusten ennakkoarviointi. Hallitusohjelmaan sisältyvän kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen 1 miljardin euron toimenpideohjelman valmistelu ei ole edennyt aikataulun mukaisesti. Hallitusohjelman mukaan kunnille ei anneta uusia kuntataloutta pysyvästi heikentäviä lakisääteisiä tehtäviä tai velvoitteita tai niiden laajennuksia. Jos toimintamenoja pysyvästi lisäävistä tehtävistä tai velvoitteista kuitenkin säädetään, kuntatalouden rahoitusaseman heikentyminen estetään lisäämällä valtionapuja, karsimalla muita tehtäviä ja velvoitteita tai mahdollistamalla maksutulojen korotukset. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti uusiin tai laajeneviin tehtäviin ja velvoitteisiin osoitetaan 100-prosenttinen valtionosuus. Kilpailukykysopimus astuu voimaan ensi vuonna tämän hetken tietojen mukaan. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on lisätä talouskasvua, parantaa työllisyyttä ja sopeuttaa julkista taloutta. Sopimuksen keskeisiä toimenpiteitä on, että palkkoja ei koroteta vuonna 2017, julkisen sektorin lomarahaa leikataan 30 prosentilla vuosina , työaikaa pidennetään 24 tunnilla vuodessa pysyvästi sekä työnantajan työeläkemaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja sosiaaliturvamaksua alennetaan asteittainen vuosina Vastaavasti korotetaan palkansaajien eläke- ja työttömyysvakuutusmakuosuuksia. Tämä vähentää kuntien verotuloja arviolta 500 milj. euroa vuoteen 2020 mennessä. Samalla palkansaajien tuloveroja kevennetään ostovoiman ylläpitämiseksi. Kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin säästöillä. Yhtenä vaihtoehtona on valtionosuuksien lisäleikkaus. Epäselvää on, miten sairaanhoitopiirien kohdalla menetellään. Rahoitusneuvotteluja valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton kesken summista ja rahoitustavasta ei ole vielä käyty. Kuntaliiton arvion mukaan kilpailukykysopimus ei vahvista lyhyellä aikavälillä kuntataloutta, sillä syntyvät säästöt leikataan kuntien tulopuolelta pois. Myös palkansaajien sosiaalivakuutusmaksujen korotukset pienentävät kuntien verotulopohjaa, mitä ei kompensoida kunnille. Kuntien kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että hallituksen tuloveronkevennyksien verotuottomenetykset kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti. Pitkällä aikavälillä kuntatalous vahvistuu talouskasvun, työllisyyden paranemisen ja pienentyneen velkaantumisen myötä. 3. Kuopion kaupungin taloudellinen tilanne

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (4) Tilikauden tulos vuodelta 2015 oli 13 milj. euroa alijäämäinen, mutta toteutuma oli 8,7 milj. euroa talousarviota parempi. Ilman kertaluonteisia arvonalentumiskirjauksia tulos olisi ollut 13,9 milj. euroa budjetoitua parempi. Vuoden 2016 talousarvion valmistelu pohjautui selvästi vuoden 2015 toteutunutta tilinpäätöstä heikompiin toimintakatteen lähtötasoihin ja laadittiin 20,5 milj. euroa alijäämäiseksi. Kun kaupunginvaltuuston vuoden 2016 hyväksymän talousarvion mukaista ydinkaupungin toimintakatetta verrataan vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaiseen ydinkaupungin toimintakatteeseen, suhteelliseksi kasvuksi muodostuu 3,4 prosenttia ja euromääräiseksi kasvuksi 20,9 milj. euroa. Näin ollen talouden tasapainottamista ja palvelutuotannon tuottavuuden parantamista pitää jatkaa. Talouden tasapainottamista on syytä jatkaa myös velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi. Vuoden 2016 talousarvion mukainen ydinkaupungin toimintakate eli käyttötalouden nettotoimintameno on -628,6 milj. euroa. Vuoden 2016 ensimmäiseltä vuosikolmannekselta laaditun seurantaraportin mukaan kuluvan vuoden toimintakate uhkaa kuitenkin kasvaa -634,9 milj. euroon. Vuoden 2015 tilinpäätöksen toimintakatetoteumaan nähden osavuosikatsauksen mukainen toteumaennuste on 27,2 milj. euroa (4,5 %) heikompi. Palvelualueet ovat maaliskuussa laatineet toimintakatteesta sekä positiivisen että negatiivisen ennusteen. Positiivisen ennusteen mukainen toimintakate olisi -627,1 milj. euroa ja negatiivisen ennusteen -644,6 milj. euroa. Positiivisen ennusteen toimintakate on 1,5 milj. euroa parempi kuin talousarviossa ja negatiivisen ennusteen toimintakate on puolestaan 16 milj. euroa heikompi kuin talousarviossa. 4. Tuloperusteet Kuopion verotulojen määräksi vuonna 2016 arvioidaan 424,7 milj. euroa, joka on talousarvion mukainen. Vähennystä on 4,7 milj. euroa (1,1 %) vuoden 2015 verotuloihin. Vuoden 2016 verotulokertymää pienentävät valtion budjettiesitykseen ja hallitusohjelmaan sisältyvät veroperustemuutokset. Veroprosentteja ei korotettu vuodelle Vuonna 2017 verotulojen määräksi arvioidaan 444,5 milj. euroa nykyisillä veroprosenteilla sisältäen myös Juankosken verotulot. Verotulojen kasvu kuluvaan vuoteen on siten 5,1 milj. euroa ja suhteellisesti 1,2 %. Talousarviovuoden 2017 ja taloussuunnitelmakauden verotuloennusteet perustuvat Suomen Kuntaliiton toukokuussa julkaisemaan kuntakohtaiseen verotuloennusteeseen. Verotuloarviossa ei ole huomioitu kilpailukykysopimuksen ja siihen liittyvien tuloverokevennysten vaikutuksia. Hallitusohjelman mukaan tuloveroperusteisiin tehtävät muutokset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Verotuloarvio täsmentyy valmistelun edetessä. Valtionosuuksien kokonaismääräksi vuonna 2017 arvioidaan 195,2 milj. euroa, summaan sisältyvät myös Juankosken valtionosuudet. Valtionosuuksien määrä on 1,8 milj. euroa (0,9 %) vähemmän kuin kuluvana vuonna. Valtionosuusarviossa on huomioitu valtionosuusleikkaukset, indeksikorotusten jäädytys, toimeentulotuen Kelalle siirron vaikutus ja erikoissairaanhoidon kannustinjärjestelmän rahoitus. Valtionosuusarvio perustuu Suomen Kuntaliiton huhtikuun lopussa julkaistuihin alustaviin kuntakohtaisiin laskelmiin ensi vuoden valtionosuuksista. Valtionosuusarviossa ei ole huomioitu kilpailukykysopimuksesta aiheutuvia leikkauksia eikä tuloverokevennysten kompensaa-

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) tiota. Valmistelun edetessä valtionosuuksien määrästä saadaan tarkempaa tietoa. Juankosken tuloveroprosentti on yhden prosenttiyksikön korkeampi kuin Kuopiossa, sen verotuloja vähentävä vaikutus on 0,6 milj. euroa. Myös kiinteistöveroprosentit poikkeavat hieman toisistaan, mutta poikkeaman vaikutus ei ole merkittävä. Valtionosuuksien määrän arvioidaan olevan Kuopion ja Juankosken yhteenlaskettujen valtionosuuksien tasoa. Valtio maksaa kuntien yhdistymisavustusta, joka käsitellään kirjanpidossa käyttötalouden toimintatulona. Yhdistymisavustus on suuruudeltaan noin 2,5 milj. euroa, josta vuonna 2017 maksetaan 1 milj. euroa ja vuosina 2018 ja 2019 kumpanakin 0,750 milj. euroa. 5. Muiden rahoituserien ja poistojen muutokset Vuoden 2016 aikana markkinakorot ovat edelleen olleet erittäin matalalla tasolla. Vuoden 2015 ennakoitua selvästi paremman tulostason ansiosta kaupunki on kyennyt rahoittamaan kevään 2016 toimintaa kassavaroillaan, minkä arvioidaan vaikuttavan vuoden 2015 lainarahoituksen tarpeeseen talousarvioon nähden supistavasti. Markkinakorkotasosta johtuen vuoden 2016 korkomenojen arvioidaan toteutuvan vähintään 0,5 milj. euroa talousarvioita alhaisempina. Kaupungin velkamäärän jatkuvasti kasvaessa on kuitenkin varauduttava korkomenojen kasvuun. Kaupungin lainasalkusta merkittävä osa on suojattu kiinteäkorkoiseksi, mikä tasoittaa markkinakorkojen muutosten vaikutusta korkomenoihin. Vaikka markkinakorkojen odotetaankin pysyvän matalalla tasolla lähivuosien ajan, voi niissä kuitenkin tapahtua muutoksia ylöspäin. Näistä syistä talousarviovalmistelun tässä vaiheessa on ennakoitu ydinkaupungin korkomenojen edelleen kasvavan kuluvan vuoden toteuma- ja talousarviotasosta. Koska investoinnit ovat viime vuosina ylittäneet poistotason, laskennallisten poistojen määrä tulee myös kasvamaan. Vuonna 2017 poistojen kasvuksi arvioidaan koko kaupungin tasolla 5,0 milj. euroa. 6. Talousarviovalmistelun raamin lähtökohta ja valmistelussa huomioitava toiminnan, talouden ja henkilöstön yhteensovittaminen Vuoden 2017 taloussuunnitelmassa toimintakatteen muutos on määritetty 1 prosentin tasolle vuoden 2016 talousarvioon nähden. Kaupunginvaltuuston pidetyn seminaarin tuloksena talousarvion laadinnan lähtötasoksi määriteltiin vuoden 2015 tilinpäätöksen toimintakate korotettuna 1 prosentilla. Tällöin toimintakatteen suuruudeksi tulee -614 milj. euroa. Toimintakate on 14,6 milj. euroa (2,3 %) parempi verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon ja 20,9 milj. euroa (3,3 %) tilinpäätösennustetta parempi. Taloussuunnitelmakaudelle toimintakatteen vuosikasvuksi on määritetty voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisesti 1,0 prosentti. Sairaanhoitopiirin arvio sen menokehityksen kasvusta on talousarviovalmistelun tässä vaiheessa 1,2 prosentin lisäys vuoden 2016 ennusteesta laskettuna. Vuoden 2015 tilinpäätöksen mukainen jäsenkuntalaskutus oli 296 milj. euroa, vuoden 2016 talousarvion mukainen jäsenkuntalaskutus on 303,7 milj. euroa ja kuluvan vuoden kuntalaskutus pyritään pitämään budjetoidussa määrässä. Vuoden 2016 kuntalaskutuksessa on kasvua 2,6 prosenttia vuoden 2015 tilinpää-

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) tökseen nähden, joka muodostuu vuoden 2015 ennusteeseen lisätystä 1 prosentista sekä Kuopion kaupungilta siirtyneistä uusista toiminnoista. Sairaanhoitopiirin talousarvion 2017 valmistelupohjana on 303,7 milj. euron jäsenkuntalaskutus, joten kaikkineen kasvu vuoden 2015 tilinpäätöstasoon on 3,8 prosenttia. Koska erikoissairaanhoidon menot kasvavat, niin kaupungin oman toiminnan toimintakatteen vuonna 2017 tulee supistua vastaavasti. Vuoden 2017 talousarvion nettoinvestointitasoksi on tässä vaiheessa merkitty voimassa olevan taloussuunnitelman mukainen 43,5 milj. euroa. Kaupunki ei kykene rahoittamaan investointeja tulorahoituksella vaan niitä joudutaan rahoittamaan ainakin osittain velalla ja omaisuuden myynnillä. Mikäli varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitusvaje hoidettaisiin kokonaisuudessaan velanotolla, lainakanta lisääntyisi noin 2,2 milj. euroa. Lisäksi Juankosken kuntaliitoksen yhteydessä lainamäärän kasvuksi arvioidaan 26,4 milj. euroa. Tämä huomioiden lainamäärän vuoden 2017 lopussa arvioidaan olevan 367,5 milj. euroa eli noin euroa/asukas. Talousarvioon sisällytetään tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden tavoitteet ja toimenpiteet, joiden toteuttamisen vastuuhenkilöt tulee määritellä. Palvelutuotannon tehostaminen edellyttää muun muassa avoimeksi tulevien tehtävien täyttämisestä pidättäytymistä tai vastaavan säästön aikaansaamista ostopalveluista, sisäisen liikkuvuuden lisäämistä sekä toimitilojen käytön tehostamista. Palvelualuejohtajat ja asiakkuusjohtajat vastaavat siitä, että tavoitteiden toteutumista tukevat toimenpiteet otetaan huomioon käyttösuunnitelmien laatimisessa ja että sovitut toimenpiteet toteutetaan. Palvelualueiden edellytetään ottavan määrärahojen ja henkilöresurssien kohdentamisessa huomioon tuottavuutta lisäävät sekä strategian painopisteiden edellyttämät toimenpiteet ja tavoitteet. Palvelualueilla toiminnan ja resurssien kohdentamisessa painopiste on erityisesti asiakasrajapinnassa. Palvelualueiden kuluvan vuoden ennusteessa olevia toimintatuottojen ja menojen muutoksia talousarvioon nähden tullaan tarkastelemaan yhteistyössä siten, että toimintakate muodostuu liitteenä olevan lyhennetyn tulos- ja rahoituslaskelman raamin mukaiseksi. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset lomarahan 30 prosentin leikkauksesta, työnantajamaksujen alentamisesta ja työajan pidentämisestä 30 minuutilla viikossa ja näiden mahdolliset vaikutukset valtionosuuksiin tullaan huomioimaan ja oikaisemaan talousarvioon, kun niistä on yksityiskohtaisempaa tietoa. Samoin erikoissairaanhoidon kannustinjärjestelmän lisärahoituksen vaikutus sairaanhoitopiirin kuntalaskutukseen tullaan huomioimaan ja oikaisemaan talousarviossa. Palvelualueiden tulee ottaa valmistelussaan huomioon nämä tehtävät oikaisut. Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan kaupunginvaltuuston hyväksymän Kuopion kaupungin henkilöstöohjelman tavoitteet. Henkilöstöohjelman toimenpiteet viedään käytäntöön suunnitelmallisesti ja painopisteet määräytyvät kunkin palvelualueen henkilöstötyön kehittämistarpeista ja toiminnan henkilöstövaikutuksista. Henkilöstösuunnittelu käsittää kokonaisvaltaisen näkemyksen siitä,

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) 1. miten tuottavuustoimenpiteiden ja toimintatapamuutosten toteuttaminen vaikuttavat tulevaan rekrytointitarpeeseen (henkilöstön suunnitelmallinen vähentäminen ja rekrytointi) ja 2. miten Kuopion kaupunki työnantajana suunnitelmallisesti parantaa henkilöstönsä osaamista, työhyvinvointia, työturvallisuutta, motivaatiota sekä henkilöstöresurssien hallintaa ja joustavaa käyttöä. 7. Juankosken ja Kuopion kuntaliitoksen vaikutus talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman valmisteluun Juankosken kaupunki liittyy Kuopioon vuoden 2017 alusta lukien. Edellä olevissa tekstien euromäärissä, jotka on merkitty oheiseen ydinkaupungin ja koko kaupungin tulos- ja rahoituslaskelman lyhennettyyn versioon, ei ole huomioitu kuntaliitosta. Vuoden 2017 talousarviovalmistelu nykyisen Juankosken toimintojen osalta perustuu 1 prosentin toimintakatteen kasvuun vuoden 2016 talousarviosta. Juankosken ja Kuopion yhdistymissopimuksessa sovitut investoinnit valmistellaan erikseen. Käyttötalousosa ja investoinnit yhdistellään kaupunginjohtajan esityksessä yhdeksi talousarvioesitykseksi. Juankosken tuloveroprosentti on yhden prosenttiyksikön korkeampi kuin Kuopiossa, sen verotuloja vähentävä vaikutus on 0,6 milj. euroa. Myös kiinteistöveroprosentit poikkeavat hieman toisistaan, mutta poikkeaman vaikutus ei ole merkittävä. Valtionosuuksien määrän arvioidaan olevan Kuopion ja Juankosken yhteenlaskettujen valtionosuuksien tasoa. Valtio maksaa kuntien yhdistymisavustusta, joka käsitellään kirjanpidossa toimintatulona. Yhdistymisavustus on suuruudeltaan 2,0 milj. euroa. Tämän lisäksi valtio maksaa yhdistymisavustuksen lisäosaa yhteensä 0,75 milj. euroa. Yhdistymisavustukset maksetaan vuosina Kuntaliitosyhdistymissopimuksen mukaan yhdistymisavustuksen kohdentamisen periaatteita ovat palveluiden tuottavuuden parantaminen, käyttökustannusten vähentäminen, kuntatalouden vahvistaminen ja välttämättömät tulevaisuudessa tarvittavat toimenpiteet palvelutarpeiden uudistamiseksi. Ensisijaisia yhdistymisavustuksen kohdentamisen kohteita voivat olla: - Lukio-opetuksen ja siihen liittyvien ICT-ratkaisujen kehittäminen - Yhdistyvän kaupungin talouden vahvistaminen - Lähidemokratian kautta tapahtuvaan palveluiden uudistaminen ja kehittäminen yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus käsitteli yhdistymisavustuksen käyttöä ja hyväksyi osaltaan ohjeellisena Juankosken kaupungin samana päivänä tekemän ehdotuksen yhdistymisavustuksen kohdentamisesta jatkovalmistelun pohjaksi.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (8) 8. Aikataulu 9. Talouden tasapainottaminen Talousarviovalmistelu etenee siten, että valmistelutilannetta käsitellään kaupunginvaltuuston ja lautakuntien iltakoulussa Lautakuntien valmisteluseminaarit pidetään syyskuussa. käsittelee kaupunginjohtajan talousarvioehdotusta ensimmäisen kerran ja samana päivänä se esitellään valtuustolle ja lautakunnille. päättää ehdotuksesta Valtuuston periaatekeskustelu kaupunginhallituksen talousarvioehdotuksesta on ja talousarvion päätöskokous Kuntalain 110 :n 3 momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Vuoden 2015 tilinpäätöksen taseessa kumulatiivinen ylijäämä oli 117 milj. euroa. Vuoden 2016 alkuperäinen talousarvio on noin 20,4 milj. euroa alijäämäinen. Vuoden ensimmäisen kolmanneksen osavuosiseurannassa ennuste tilikauden alijäämästä on suurentunut alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ollen 25,1 milj. euroa. Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakoidusta alijäämäisyydestä huolimatta, taseessa arvioidaan olevan 91,9 milj. euroa ylijäämää vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Vaikka vuoden 2017 talousarvion ennakoidaan olevan myös alijäämäinen ja vaikka Juankosken kaupungin kertyneen alijäämän tilinpäätöksessä 2016 ennakoidaan olevan 10,5 milj. euroa, ei kuntalain edellä mainittu säännös taloussuunnitelman tasapainosta koske Kuopion kaupunkia. Liitteenä jaetaan -Strategiset tavoitteet Tulos- ja rahoituslaskelma -Palvelualuekohtainen raamijako -Yhdistymisavustuksen käyttökohteet valmistelun pohjaksi Vaikutusten arviointi Merkitään, että asia on ilmastopoliittisilta vaikutuksiltaan neutraali. Liitteet /2016 Kaupunkitasoiset tavoitteet /2016 Tulos- ja rahoituslaskelma /2016 Palvelualuekohtainen raamijako /2016 Yhdistymisavustuksen käyttökohteet valmistelun pohjaksi

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (9) Valmistelija Pirjo Salmelainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen hyväksyy esityslistatekstissä ja liitteessä esitetyt taloudelliset lähtökohdat ja strategiset painotukset talousarviovalmistelussa huomioitaviksi ja linjaa valmistelua seuraavasti: Liikelaitosten ja taseyksiköiden tulos- ja tuloutustavoitteet pidetään kuluvan vuoden tasolla. Liikelaitosten ja taseyksiköiden vuosikatteiden tulee kattaa poistot. Palvelualueet, taseyksiköt ja liikelaitokset velvoitetaan jatkamaan toimintatuottoja lisäävien, tuottavuutta kohentavien ja toimintamenojen kasvua hillitsevien toimenpiteiden valmistelua sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä toteutettaviksi, tuomaan ne tarvittaessa päätöksentekoon ja viemään niitä käytäntöön. Talous- ja strategiapalvelu valtuutetaan laatimaan kaupunginhallituksen päätökseen perustuva tarkempi talousarvion laadintaohje. Päätös Merkittiin, että talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikainen oli kokouksessa läsnä asiaa käsiteltäessä. Merkittiin, että jäsen Erkki Virtanen poistui kokouksesta asiakohdan käsittelyn aikana. Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (10)