MYLLYMÄKI 6. kaupunginosa PORVOON KAUPUNKI

1 MYLLYMÄKI 6. kaupunginosa PORVOON KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto 10.9.2009

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot PORVOO, MYLLYMÄKI Kaupunginosa 6 Korttelit 91, 96, 98, 99, 101-113, 208-210, 504, 590 sekä katu- ja puistoalueet Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen vireilletulo: Asemakaavan muutos on kuulunut kaupunkisuunnitteluosaston kaavoitusohjelmaan. Vireille tulosta on kuulutettu 14.11.-12.12.2001 ja siitä on tiedotettu tontinomistajille samaan aikaan. Asemakaavan muutoksen käsittely: Asemakaavamuutosluonnos Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 22.11.2007 411 Asemakaavan muutosehdotus Kaupunginhallitus 17.03.2008 126 Kaupunginhallitus 18.8.2008 337 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 30.10.2008 397 Kaupunginhallitus 8.12.2008 480 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 10.9.2009 199 Kaupunginhallitus 15.9.2009 375 Asemakaavan muutoksen hyväksyminen: Kaupunginvaltuusto 19.10.2009 71

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemaakaavan muutos koskee kortteleita 91, 96, 98, 99, 101-113, 208-210, 504, 590 sekä alueen katu- ja puistoalueita ja vesitornin korttelialuetta. Kaavamuutosalue sijaitsee Myllymäenkadun, Kallenlinnankadun, Maneesinkadun, Kuningattarentien ja Itäisen Pitkäkadun rajaamalla alueella. 1.3 Kaavamuutoksen tarkoitus Kaavamuutoksen tarkoitus on varmistaa Myllymäen rakennushistoriallisesti merkittävän ja yhtenäisen pientaloalueen säilyminen ja täydennysrakentamisen sopeutuminen sinne. 1.5 Selostuksen liiteasiakirjat - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - alueen sijainti - kaavamuutoskartta - alueen kaava vuodelta 1969 - yhteenveto kuulemisen järjestämisestä 1.6 Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista - inventoinnit alueen rakennuskannasta 1980-1990 luvun taitteesta - inventoinnit osasta aluetta vuodelta 2004 - alueen kaava vuodelta 1930 (Jung & Jung) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Myllymäki on osa Vanhaa kaupunkia ja empirekeskustaa ympäröivää kaupunkirakennetta. Rakentaminen perustuu Arkkitehtitoimisto Jung & Jungin laatimaan, puutarhakaupunki-aatteen mukaiseen asemakaavaluonnokseen. Alueen rakenne - kortteleiden muoto, puistot ja tiestö - on hyvin säilynyt. Rakennetut alueet koostuvat noppamaisista 1 1/ 2-1 2/3 kerroksisista päärakennuksista ja suhteellisen kapearunkoisista, matalista piharakennuksista. Kompaktit päärakennukset tuovat alueelle väljyyttä, joka jatkuu kortteleiden välisissä kapeissa puistokaistaleissa. 2.1.2 Luonnonympäristö Puistot ovat toimineet asukkaiden yhteisenä alueena, jossa on jopa pidetty puutarhapalstoja. Nyttemmin puistoalueet ovat osittain pusikoituneet ja ovat vähäisellä hoidolla. Vartiotorninkadun pienellä puistoalueella on komea tammi. Merkittävin rooli alueen luonnonympäristönä on tonttien puutarhoilla. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Rakennukset ovat suurelta osin yhden perheen omakotitaloja eri vuosilta. Alueen länsiosassa, korttelissa 590, on vanhusten asuntoja rivitaloissa sekä kaksi asuntolarakennusta aputiloineen. Alueen vanhimmat rakennukset sijaitsevat vesitornin ympärillä olevassa puistossa

ja korttelin 104 tontilla 2. Nämä rakennukset ovat 1700-luvun lopulta tai 1800-luvun alkupuolelta ennen Jung & Jungin vuonna 1915 laatimaa ja vuonna 1930 vahvistettua kaavaa. ( Rakennukset ovat eri koordinaatistossa kuin uudemmat rakennukset.) Alueella on sijainnut 1700-1800 -luvulla tuulimylly nykyisen vesitornin paikkeilla. Pääosa rakennuksista noudattaa 1920-luvun klassismin ihanteita jyrkkine harja- tai mansardikattoineen. Kortteleissa 107-112 rakennukset ovat pääosin 1910-1920-luvuilla rakennettuja lautaverhottuja, satula- tai mansardikattoisia hirsitaloja. Kortteleissa 91 ja 113 rakennukset ovat pääosin 1918-1924 rakennettuja satulatai mansardikattoisia hirsitaloja, joissa on lautaverhous. Rakennukset sijaitsevat vuoroin kadun ja vuoroin puiston laidassa, kuten myös kortteleissa 99 ja 208. Korttelien 101 ja 102 rakennukset on pääosin rakennettu 1920-luvun lopulla. Ne ovat lautaverhottuja, satula- tai mansardikattoisia hirsitaloja. Korttelin 103 rakennukset on rakennettu 1940-luvulla. Korttelien 98, 104-106 rakennukset on pääosin rakennettu 1950-60-luvuilla. Korttelisssa 590 vanhusten yksikerroksiset rivitaloasunnot ovat 1970-luvun lopulta ja kaksikerroksiset asuntolarakennukset 1990-luvun alusta. Vesitorni on rakennettu 1966. Alueella on vain viisi vuoden 1970 jälkeen rakennettua omakotitaloa. Laajennuksia vanhoihin taloihin on tehty toki enemmän. 2.1.4 Maanomistus Tontit ovat pääasiassa yksityisessä omistuksessa. Puisto- ja katualueet sekä vesitornin tontti ovat kaupungin omistuksessa, samoin kortteli 590. Kaksi tonttia on jaettu pienemmiksi vuoden 1969 kaavan jälkeen. 4 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Alueella on asemakaava vuodelta 1969, joka pakottaa uudisrakentamisen tasakattoiseksi (kattokulma 0-15 ). Vanhoille rakennuksille ei ole säilyttämismääräystä. Tonttien rakentamisoikeusalueet on määritelty hyvin väljästi, joka ei enää takaa vanhan korttelirakenteen säilymistä. Rakennuskanta ja ympäristön piirteet on inventoitu 1900-luvun lopussa. Kaavaratkaisu perustuu niistä saatuihin ja tarkistettuihin tietoihin. Suunnittelualue sijoittuu vahvistetun seutukaavan taajamatoimintojen alueelle (A) ja sisältyy rajattuun maisema-alueeseen. Hyväksytyssä keskeisten alueiden osayleiskaavassa alue on varattu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AP/s). Vuonna 2007 julkaistussa Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvityksessä Myllymäen alue on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi.

5 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Tavoitteena on varmistaa Myllymäen rakennushistoriallisesti merkittävän ja yhtenäisen pientaloalueen säilyminen ja täydennysrakentamisen sopeutuminen sinne. Kaupungin luottamushenkilöiden taholta on esitetty, että vanhojen asuinalueiden rakentamista tiivistetään. Täten alueen olemassa olevaa rakennusoikeutta ei ole esitetty vähennettäväksi, vaan se (e=0,33) pyritään ohjaamaan siten, että alueen luonne säilyy. Tavoitteena on, että vanha asuinrakennus on jatkossakin tontin päärakennus. Päärakennusta voidaan laajentaa sen arkkitehtuuriin soveltuvin ehdoin. 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS Alue säilyy pientalo-alueena. Vanhimmat, hirsirunkoiset talot on merkitty säilytettäviksi. Käyttämätöntä rakennusoikeutta on ohjattu tonttien takaosiin tai täydentämään kaupunkikuvaa kadun varteen sijoittuvalla toisella asuinrakennuksella. Rakennusoikeus on entisen suuruinen. Kaavamuutosalueelle on esitetty kolme uutta pientalotonttia. Kaksi niistä sijoittuu nykyisille puistoalueille: Vartiotorninkadun varrelle muodostettava tontti oli aiemmin (ennen 1969 kaavaa) omakotitontti ja palautetaan nyt alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Vesitornin puistossa on alueen vanhin rakennus, luultavasti myllärin talo, joko 1700-luvun lopulta tai 1800-luvun alusta. Rakennus on kuitenkin niin huonossa kunnossa, ettei sitä voi säilyttää. Paikalle muodostetaan nyt oma tontti, jolle voi rakentaa vastaavan kokoisen uudisrakennuksen. Kuningattarentien ja Itäisen Pitkäkadun kulmaukseen muodostetaan Y-tontista erotettava pientalotontti, jonka avulla risteysalueen kaupunkikuvaa saadaan jäntevöitettyä. AYS-2 jää julkiseen käyttöön tulevia tarpeita varten. Itäisen Pitkäkadun ja Muntterinkujan kulmauksessa olevasta puistoalueesta muodostetaan tontin osa kortteliin 504. Sille voi rakentaa autotallin. Asemakaavamääräyksillä on säädelty rakennusten sijaintia ja kerroslukua. Rakennusten runkosyvyydestä ja pituudesta, kattomuodosta, julkisivuista, ikkunoista, kuisteista, värityksestä, aitaamisesta ja maanpinnan muuttamisesta on annettu erityismääräyksiä, jotka perustuvat alueen ominaispiirteisiin. Lisäksi säilytettävissä rakennuksissa tulee säilyttää myös sisäosien kiinteitä osia. 4.4 Kaavamuutoksen vaikutukset 4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutos ei vaikuta yhdyskuntarakenteeseen verrattuna nykyiseen kaavaan. 4.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos ei vaikuta oleellisesti rakennettuun ympäristöön verrattuna nykyiseen kaavaan. Vartiotorninkadun puistoaluetta kavennetaan kun katualuetta levennetään, jotta tarpeellinen jalkakäytävä saadaan rakennettua. Tosin alueella tulee ta-

pahtumaan rakenteen tiivistymistä, mikä olisi mahdollista voimassa olevan kaavankin mukaan. 4.4.3 Vaikutukset alueen liikenneolosuhteisiin Kaavamuutos ei muuta oleellisesti vallitsevia liikenneolosuhteita. Suurin ongelma on pohjoisten asuntoalueiden aiheuttama läpiajoliikenne. Kesän 2005 aikana on tehty ajonopeuksia hillitseviä katurakenteita risteysalueiden kavennuksina ja hidasteina. Vartiotorninkadun kaakkoislaitaan on suunniteltu rakennettavaksi jalkakäytävä, liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Ajorata siirtyy osittain puistikon puolelle luoteeseen. Luoteispuolen tonteille sallitaan ajo puistikon kautta nykykäytännön mukaisesti. Kaupunginhallitus hyväksyi 7.12.2005 Keskustan pohjoisosien katuverkkoselvitykseen liittyvän toimenpidelistan, jossa esitetään mm. Ruutikellarinkadun ajoneuvoliikenteen katkaisua Antinmäenkadun länsipuolella sekä Vanhan Kuninkaantien porrastusta Jernbölentien risteyksessä, mitkä toimenpiteet rauhoittaisivat läpiajoliikennettä Myllymäen alueella (Kuningattarentiellä ja Vartiotorninkadulla). Ehdotetut toimenpiteet sijoittuvat tämän kaava-alueen ulkopuolelle. 6 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Kaavamuutoksen suunnittelun tarve Asemakaava on vanhentunut eikä siinä ole huomioitu rakennushistoriallisesti merkittävien rakennusten ja arvokkaan ympäristön säilyttämistä. 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on kuulunut kaupunkisuunnitteluosaston kaavoitusohjelmaan. Vireille tulosta on kuulutettu 14.11.-12.12.2001. 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen on toteutettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman (Liite 3) mukaisesti. Suunnitelmasta käyvät ilmi osalliset, osallistuminen ja vuorovaikutus sekä viranomaisyhteistyö. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa 12.12.2001. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos ovat olleet MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaan nähtävänä 18.1. - 17.2.2006. Siitä saatiin 26 kommenttia. Ne ja aiemmin saadut tontinomistajien kommentit sekä kaupunkisuunnitteluosaston vastineet niihin selviävät kohdasta: Yhteenveto kuulemisen järjestämisestä. Kaava-asiakirjat ja asemakaavan muutosehdotus ovat olleet MRA 27 :n mukaisesti virallisesti nähtävänä 9.4. 9.5.2008 ja niistä on pyydetty MRA 28 :n mukaisesti lausunnot. Kaavaehdotuksesta jätettiin myös useita muistutuksia, joiden perusteella kaavaan on tehty pieniä, teknisluonteisia tarkennuksia. Vartiotorninkadun liikenteen järjestämiseksi päätettiin kaupunginhallituksessa asemakaavaehdotusta tarkistaa niin, että liikenne ohjataan edelleen Vartiotorninkadun kautta, jonka reunaan tehdään jalkakäytävä ja puistoaluetta pienennetään.

Tarkistettu kaavaehdotus oli toisen kerran MRA 27 : mukaisesti virallisesti nähtävillä kaupunkisuunnitteluosastolla 21.1.-18.2.2009 ja siitä pyydettiin MRA 28 :n mukaiset lausunnot. Kaavaehdotuksesta jätettiin 17 muistutusta ja saatiin kolme lausuntoa. Niiden johdosta asemakaavaehdotukseen on tehty vielä vähäisiä tarkennuksia: Vartiotorninkadun katualuetta on kavennettu katuosaston laatiman periaatesuunnitelman mukaisesti ja tontilta 101-3 on poistettu johtorasite sekä Vesitorninpuistoon rajoittuvan tontin rajaus on muutettu vastaamaan aiempaa luonnosta. Muutokset ovat vähäisiä, eikä kaavaehdotusta ole niiden takia tarpeen asettaa kolmatta kertaa nähtäville. Suuri osa muistuttajista (kaava-alueen ulkopuolisia) vastustaa Vartiotorninkadun ja Ruutikellarinkadun risteysalueen liikennejärjestelyjä, joita toiset muistuttajat ovat kannattaneet. Saadut lausunnot ja muistutukset selviävät kohdasta: Yhteenveto kuulemisen järjestämisestä. Asukkaille on järjestetty kaavaehdotuksesta yleisötilaisuus 23.4.2008. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen ajoitus Kaavaa toteutetaan vaiheittain, tarpeen mukaan yksittäisten tontinomistajien toimesta. Kaupunki myy pian kaavan vahvistuttua uudet tontit omakotirakentajille. Porvoossa 18.1.2006, 11.10.2007, 17.3.2008, 29.7.2008, 22.10.2008, 30.10.2008 10.9.2009 7 Eero Löytönen Kaupunkisuunnittelupäällikkö Anneli Naukkarinen Asemakaava-arkkitehti LIITTEET 1. Alueen sijainti 2. Ajantasa-asemakaava 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.Yhteenveto kuulemisen järjestämisestä

1(3) PORVOO MYLLYMÄKI, KAUPUNGINOSA 6 Liite 3 KORTTELIT 91, 96, 98, 99, 101-113, 208-210, 504, 590 SEKÄ KATU- JA PUISTOALUEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nro 352 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. Suunnittelualue Asemakaavan muutos koskee Myllymäellä kortteleita 91, 96, 98, 99, 101-113, 208-210, 504, 590, katu- ja puistoalueita sekä vesitornin korttelialuetta. Kaavamuutosalue sijaitsee Myllymäenkadun, Itäisen Pitkäkadun, Kuningattarentien, Maneesinkadun ja Kallenlinnankadun rajaamalla alueella. 2. Hankkeen taustaa Myllymäen alue on rakentunut arkkitehtitoimisto Jung & Jungin kaavaluonnoksen pohjalta. Ensimmäinen luonnos on tehty vuonna 1915. Kaava on vahvistettu vuonna 1930. Alueella on voimassa v. 1969 vahvistettu asemakaava, jossa uudisrakennukset on määrätty rakennettavaksi tasakattoisina (0-15 ). Olemassa olevilla vanhoilla rakennuksilla ei ole säilyttämismääräystä. Tonteilla on paljon rakennusoikeutta, josta puolet on päärakennukselle ja toinen puoli yksikerroksisille rakennuksille. Myllymäenkadun, Kuningattarentien, Ruutikellarinkadun ja Vartiotorninkadun rajaamalla alueella rakennukset ovat pääosin 1910-20-luvulla rakennettuja lautaverhottuja, satula- tai mansardikattoisia hirsitaloja. Myllymäenkadun, Vartiotorninkadun, Ruutikellarinkadun ja Kallenlinnankadun rajaamalla alueella rakennukset ovat 1918-1924 rakennettuja satula- tai mansardikattoisia hirsitaloja, joissa on lautaverhous. Vesitornin ympäristössä ja Ruutikellarinkadun pohjoispuolisissa kortteleissa rakennukset ovat 1920-luvun lopulta (hirsirunkoisia, satula- tai mansardikattoisia). Kortteli 590 on kaupungin omistama. Rakennukset ovat 70- ja 80-luvuilta. Kaavamuutosalueen koillisosan rakennukset on rakennettu 1940-60-luvuilla. 3. Suunnittelun tavoite Kaavamuutoksen tavoitteena on varmistaa Myllymäen rakennushistoriallisesti merkittävän ja yhtenäisen pientaloalueen säilyminen ja täydennysrakentamisen sopeutuminen sinne. Muutoksen yhteydessä tutkitaan myös Kuningattarentien ja Itäisen Pitkäkadun risteyksen sekä Vartiotorninkadun liikenneturvallisuuden parantamista. Korttelin 590 täydennysrakentamisen sijoittelua tutkitaan. 4. Lähtötiedot (kaavatilanne, kaavan toteutuminen, yms.) Myllymäen voimassa oleva asemakaava: - Omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen asuintalojen korttelialue. Asunnot saadaan sijoittaa kahteen erilliseen tai kahteen yhteen rakennettuun asuinrakennukseen. Tontille rakennettavien rakennusten kerrosala ei saa ylittää 1/3, eikä tontilla sijaitsevien 1 1/3- kerroksisten rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla suurempi kuin 1/6 tontin pinta-alasta. Tontille saadaan rakentaa 1-kerroksinen talousrakennus, jonka rakennusala ei ylitä 75 m². Tontilla tulee kuitenkin olla vapaata aluetta vähintään 35 m² asuntoa kohti. Kaavan vahvistamisen jälkeen alueelle on rakennettu kolme asuinrakennusta, joissa kahdessa on loiva satulakatto ja yhdessä tasakatto. Useita taloja on laajennettu merkittävästi. Osa laajennuksista noudattaa alueen ympäristön tapaa, osa voimassa olevaa kaavaa tasakattoineen. Muutoin rakennuskanta on alkuperäistä ja alueittain melko yhtenäistä. Rakennuskannasta on tehty inventoinnit 1980-90-luvun taitteessa ja puuttuvilta

osin vuonna 2004. Kortteliin 590 on rakennettu 1970- luvulta lähtien kaupungin omistamia eläkeläis- ja sosiaaliasuntoja. 5. Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen verrattuna. Vaikutuksista ei tehdä erillisiä selvityksiä vaan ne arvioidaan kaavamuutoksen laatimisen yhteydessä osana kaavaprosessia. 6. Osalliset Maanomistajat Seuraavat vaikutukset arvioidaan: - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - Vaikutukset sekä luonnonympäristöön että rakennettuun ympäristöön - Vaikutukset alueen liikenneolosuhteisiin Naapurimaanomistajat Porvoon kaupunki Muut osalliset: katu- ja puistoalueet, Myllymäen koulun tontti, asuintontit Porvoon Energia Sonera Kaavoituksen kuluessa kuultavat viranomais- ym. tahot: Porvoon kaupungin seuraavat yksiköt: Kiinteistö- ja mittausosasto Katuosasto Vesilaitos Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Tilakeskus Rakennusvalvonta Terveyskeskus, terveydensuojelu Ympäristönsuojelu Lautakunnat: Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristönsuojelulautakunta Porvoon museo Museovirasto Uudenmaan ympäristökeskus 7. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Ilmoitus vireille tulosta paikallislehdissä sekä kirjeet tontinomistajille (osallistumis- ja arviointisuunnitelma, mahdollisuus mielipiteisiin) Vireilletulovaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 64 ) - Uudenmaan ympäristökeskus, museoviraston, Itä-Uudenmaan Liiton ja Porvoon museon ja kaupunkisuunnitteluosaston edustajat Suunnitteluvaiheen kuuleminen: (MRL 62, MRA 30 ) - Kaavaluonnos ja muu suunnittelumateriaali ovat esillä kaupunkisuunnitteluosastolla, Rihkamatori B, 3 krs ja internetissä Porvoon kaupungin kotisivuilla, www.porvoo.fi. Osallisille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia mielipiteitä. - Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen maanomistajille/-haltijoille sekä naapurimaanomistajille/-haltijoille, lisäksi kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä Uusimaassa ja Borgåbladetissa - Alustavat lausunnot ns. virastokierros: Kommentit/alustavat lausunnot viranomaistahoilta, Porvoon Energialta, Soneralta ja Uudenmaan ympäristökeskukselta. Neuvottelukierros: - Saatujen kommenttien pohjalta järjestetään tarvittaessa neuvotteluja eri tahojen kanssa.

Virallinen kuuleminen: (MRL 65, MRA 27 ) - Kaavaehdotus ja muut kaava-asiakirjat ovat virallisesti esillä kaupunkisuunnitteluosastolla, Rihkamatori B, 3 krs ja internetissä Porvoon kaupungin kotisivuilla, www.porvoo.fi. Osallisille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia muistutuksia. - Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä Uusimaassa, Borgåbladetissa ja Vartissa. Viralliset lausunnot: (MRA 28 ) Ympäristönsuojelulautakunta Tekninen lautakunta Terveyskeskuksen terveydensuojelu Porvoon museo Perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta: (MRL 65 2) - Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, toimitetaan kunnan perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta. Ilmoitus kaavan hyväksymisestä (MRL 67 ) - Kirjallinen ilmoitus Uudenmaan ympäristökeskukselle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet sekä ilmoittaneet osoitteensa. Kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin internetsivuilla www.porvoo.fi Kaavan lainvoimaisuudesta kuuluttaminen (MRA 93 ) - Kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla www.porvoo.fi 8. Kaavoitushankkeen aikataulu Asemakaavan muutostyö on käynnistynyt loppuvuodesta 2001. Tavoitteena on että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutoksen vuoden 2009 loppupuolella. 9. Valmistelusta vastaa Asemakaava-arkkitehti Suunnitteluavustaja Birgitta Soiramo Anneli Naukkarinen puh. 520 2733 puh. 520 2726 sp: birgitta.soiramo@porvoo.fi sp:anneli.naukkarinen@porvoo.fi Kaupunkisuunnitteluosasto PL 23 06101 PORVOO Käyntiosoite: Rihkamatori B, III krs Päiväys 9.11.2001 18.1.2006, 4.10.2007, 17.3.2008, 10.9.2009 Eero Löytönen Kaupunkisuunnittelupäällikkö

YHTEENVETO KUULEMISEN JÄRJESTÄMISESTÄ Liite 4 MYLLYMÄKI, KAUPUNGINOSA 6, Korttelit 91, 96, 98, 99, 101-113, 208-210, 504, 590 sekä katu- ja puistoalueet ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. Laatimisvaiheen kuuleminen (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavamuutosluonnos ovat olleet nähtävänä MRA 30 :n mukaisesti kaupunkisuunnitteluosastolla 18.1. 17.2.2006. Kuulutukset kaupungin virallisella ilmoitustaululla, Uusimaassa, Borgåbladetissa ja Itäväylässä Kirje rajanaapureille ja tontinomistajille. Tänä aikana kaavaluonnoksesta jätettiin 26 mielipidettä. Myös aiempien kyselyjen mielipiteet on huomioitu kaavaluonnosta laadittaessa. Alustavat lausunnot (ns. virastokierros 24.3.2006 mennessä) pyydetty ja saatu seuraavilta tahoilta: Kaava nro 352 Lausunnon antaja Lyhennelmä lausunnosta Itä-Uudenmaan Pelastuslaitos, Göran Westermark 31.3.2006, ei huomauttavaa Tekninen- ja ympäristötoimi, Matti Arvinen Porvoon vesi, K-G Björkell, 15.2.2006 Kivenhakkaajankadun varrella rakennukset noin kahden metrin päähän tontin rajasta. Myllymäenkadun ja Kuningattarentien kulmauksessa tontilla vesi- ja viemärijohtoja, ei suotavaa muuttaa tontiksi. Vesitorninpuiston tontilta johtorasite esim. 101-3 kautta. Ympäristönsuojelu, Jukka Palmgren, 28.2.2006 Esitetään harkittavaksi puiden suojelua 9 kohteessa sekä kiviaitoja Vartiotorninkadun ja Kivenhakkaajankadun varrella. Katuosasto, Kari Hällström, 3.3.2006 Vartiotorninkatu siirretään Kulmapuiston yläreunaan, Maneesinkadun itäpää katualueeksi. Tilakeskus, Ulf Blomberg, 27.1.2006 Ei huomautettavaa Puistoyksikkö, Mikko Kaunisto Kaupunkisuunnitteluosaston vastine - Rakennusalat merkitään kahden metrin päähän Kivenhakkaajankadusta. Myllymäenkadun ja Kuningattarentien kulmauksen tontti on viimeisessä luonnoksessa puisto. Johtorasite merkitään kaavaan. Puisto-osaston kanssa käydyissä neuvotteluissa todettiin, että merkittävät puut säilyvät puistoalueilla niin kauan kuin ne ovat kunnossa. Tonttipuiden poistaminen vaatii luvan rakennusvalvonnasta, ja niiden merkittävyys arvioidaan siinä yhteydessä. Muutamat katualueilla kasvat suuret puut, on syytä suojella. Katualueet kaavoitetaan esitettyjen toiveiden mukaisesti. - Liikuntatoimi, Per Högström Kiinteistö- ja mittausosasto, Terhi Pöllänen Rakennusvalvonta, Henning Johansson, 6.2.2006 Sr-määräystä on syytä täsmentää, rakennusoikeuksien tulisi olla kortteleittain yhtenäisiä. Kiinteistö- ja mittausosasto, Maarit Ståhlberg Terveydensuojelu, Kaisa Mäntynen, 1.2.2006 Ei huomautettavaa. Sonera / Carrier Oy, Harry Andersson Sr-määräystä täsmennetään. Uudessa luonnoksessa rakennusoikeus on merkitty useimmissa kortteleissa tehokkuuslukuna. - Porvoon Energia Oy, Christer Allén Porvoon sähköverkko Oy, Magnus Nylander Elisa Networks Oy, Petri Holopainen Porvoon Alueverkko Oy, Jyrki Havukainen

Uudenmaan ympäristökeskus, 11.5.2006 Sr-merkintään täydentävä määräys, jolla selvennetään rakennuksen säilyttämistapaa. Muutoin ympäristökeskus puoltaa kaavamuutosta. Andersson Klas ja Merja, 91-10, 2.2.2006 Vastustavat kävely- ja pyörätien rakentamista Myllymäen puistoon, Vartiotorninkadun kevyen liikenteen yhteyksiä pitäisi parantaa. Lindman Camilla ja Johan, Vesitorninpuisto, 2.2.2006 Rakennusoikeutta verannalle 20 m2. Lindqvist-Bergheim Ansa, 107-33, 31.1.2006 Yhtenäinen rakennusoikeus tontin kokoon nähden, mahdollisuus toiselle asuinrakennukselle. Horttanainen Sulo, 522-8, 7.2.2006 Kuningattarentien ja Itäisen Pitkäkadun risteyksessä olevalle tontille lisää rakennusoikeutta ja kaksi erillistä ulkorakennusta. Halukas ostamaan tontin. Kajaste Kimmo, 108-18, 9.2.2006 sr-merkintä perusteltu. Lisärakentamisessa säilytettävä puurakentamisen perinne ja aluekokonaisuuden ilme. Vuoti Yvonne ja Heikki 111-28, Saranpää Leena ja Yrjö 111-29, Seger Einar ja Ulla 109-32, Harmia Else-Maj 109-11, Sjöblom Bob ja Mervi 109-10, Grönroos Gerda ja Kuno 5-8, Nieminen Taina ja Jussi-Matti 9-11, 10.2.2006 Kuningattarentien ja Myllymäenkadun kulmassa oleva puisto säilytettävä puistona. Hoyer Jens ja Barbara, 110-7, 9.2.2006 Vartiotorninkadulle kevyen liikenteen väylä. Nummila-Pakarinen Auli ja Pakarinen Jarmo, 102-6, 15.2.2006 Joustavuutta rakennusaloihin ja rakennusoikeuden käyttämiseen. Uski Janne ja Nina, 113-1, Kovanen Patrik ja Maria 113-2, 14.2.2006 Vartiotorninkadun ajoliikenne Kulmapuiston yläreunaan. Öhman-Gummerus Solveig, 208-5,15.2.2006 Vastapäisen tontin 99-6 rakentaminen huolestuttaa. Haluaisi, että puut puistokäytävässä säilytetään. Lindholm John ja Monica, 99-7, 17.2.2006 Vastustavat naapuritontin 6 rakentamista. Oman tontin lisärakennus kadun varteen. Isosaari Jyrki, 522-15, 17.2.2006 Kuningattarentien ja Itäisen Pitkäkadun kulmauksessa olevan tontin rakennusoikeus pienemmäksi. Lumitilaa kadulle. Kariniemi Anne ja Unto, 101-5, 17.2.2006 Muutoksia rakennusten sijoitteluun. Toivonen Tapio, 101-6, 17.2.2006 Muutoksia rakennusten sijoitteluun. Wackström Sixten 107-15, 17.2.2006 Mahdollisuus rakentaa toinen asuinrakennus. Kemppi Markku, 91-13, 17.2.2006 Muutoksia rakennusaloihin, haluaa ostaa lisämaata puistosta. Heikkilä Pertti ja Raili, 208-8, 13.2.2006 Laajennusmahdollisuus asuinrakennuksen eteläpäähän Roos Marcus ja Mia, 20.1.2006 Uusi rakennusala kiinni Kallenlinnankatuun ja lähemmäs naapuritonttia, Vartiotorninkatua ei pidä leventää puiston kohdalla, ajonopeudet jo nyt liian suuria. Jämsä, 522-17, 26.1.2006 Korttelin 590 pientalotontin kohdalla Itäisellä Pitkäkadulla ei pidä sallia pysäköintiä, joka vaikeuttaisi tontille ajoa. Westman Stein ja Maarit, 504-1, 15.12.2004 Täydennetään sr-merkinnän sanamuotoa. Poistetaan puistokäytävämerkintä. Vartiotorninkadun liikennejärjestelyjä muutetaan katuosaston suunnitelmien mukaan. Rakennusoikeus suhteutetaan vanhaan rakennusmassaan. Uudessa luonnoksessa rakennusoikeus esitetään tehokkuuslukuna. Rakennusalan väljentäminen mahdollistaa toisen asuinrakennuksen rakentamisen. Kaavaluonnoksessa tontin rakennusoikeus on jo nyt suhteessa suurempi kuin yleensä alueella. Lisärakentamista ohjataan kaavamääräyksillä, joissa huomioidaan perinne. Uudessa kaavaluonnoksessa alue on merkitty puistoksi. Katuosasto on laatinut alustavia suunnitelmia ongelman ratkaisemiseksi. Kaavassa varataan riittävän leveä katualue. Joustavuutta on lisätty viimeiseen luonnokseen. Kulmapuiston yläreunaan varataan katualue katuosaston luonnosten mukaisesti. Vartiotorninkadun varrella olevan rakennuksen (autotalli) sijoitusta vielä tutkitaan. Puiston puut säilytetään niin kauan kuin ne ovat kunnossa. Tontti 6 kaavoitetaan asuintontiksi. Lisärakennus siirretään kadun varteen. Tutkitaan rakennusoikeutta alueelle sopivaksi. Tonttia ei pienennetä. Kaavan rakennusaloja on väljennetty niin, että toiveet voi huomioida. Kaavan rakennusaloja on väljennetty niin, että toiveet voi huomioida. Toive on mahdollista toteuttaa kaavamääräysten mukaan. Asemakaavan rakennusalojen joustavuutta on lisätty. Puistoa ei muuteta esitetyllä tavalla tonttimaaksi. Rakennusalaa väljennetään. Rakennusaloja väljennetään. Katuosasto on laatinut uuden katusuunnitelman, jolla pyritään hillitsemään ajonopeuksia. Ei ole kaava-asia, vaan ratkaistaan liikennesuunnittelulla. Muntterinkujan vierestä osa puistoalueesta kaavoite-

Tontti on niin pieni ja hankala maastoltaan, ettei tontille mahdu autotallia. Haluavat ostaa tarkoitukseen n. 150-200 m2 maata kaupungilta, puistoalueen kulmasta. Heikinheimo Tuomas ja Annamari, 113-7, 26.8.2007 Haluavat lunastaa tonttiinsa rajoittuvan puistokäytävän. Mahdollisuus harjoittaa pienimuotoista liiketoimintaa. taan tontiksi ja sille merkitään talousrakennuksen rakennusala. Puistokäytävä muutetaan tontiksi ja liitetään puoliksi kumpaankin sitä rajaavaan tonttiin. Kaavamääräys muutetaan siten, että pienimuotoinen liiketoiminta on mahdollista. 2. Virallinen kuuleminen (MRA 27 ) Kaava-asiakirjat ovat olleet virallisesti nähtävänä MRA 27 :n mukaisesti kaupunkisuunnitteluosastolla 9.4.2008 9.5.2008 ja siitä on pyydetty MRA 28 :n mukaiset lausunnot. Kuulutukset virallisella ilmoitustaululla, paikallisissa Uusimaassa, Vartissa ja Borgåbladetissa sekä Porvoon kaupungin nettisivuilla, www.porvoo.fi. Lausunnot pyydetty ja saatu seuraavilta tahoilta: Tekninen lautakunta, 22.4.2008 77 Liikennejärjestelyjen muutoksen tarkoituksena on rauhoittaa alueen liikennettä ja vähentää läpiajoa sitä kuitenkaan estämättä. Vartiotorninkatu Kulmapuiston kohdalla 12 m leveäksi. Levitetään. Terveydensuojelujaosto, 16.4.2008 33 Ei huomautettavaa. - Ympäristönsuojelulautakunta, 16.4.2008 61 Ei huomautettavaa. - Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, 7.5.2008 Esittää lisättäväksi kaavamääräyksiin: Rakennus on yleensä sijoitettava tontille vähintään neljän metrin päähän naapurin tontin rajasta. Rakennettaessa lähemmäksi kuin neljä metriä tarvitaan naapurin suostumus sekä otettava huomioon Suomen rakentamismääräyskokoelman paloturvallisuusmääräykset. Porvoon museo, 29.4.2008 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset on merkitty asianmukaisin suojelumerkinnöin, uudisrakentamiselle on asetettava korkeat arkkitehtoniset tavoitteet, niiden harja- ja räystäskorkeuksiin tulee kiinnittää huomiota, korttelissa 210, tontilla 5 asuinrakennukselle suojelumerkintä. Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä on noudatettava kaikessa rakentamisessa eikä niistä ole tarpeen kirjata asemakaavamääräystä. Erityismääräyksiin lisätään: Rakennettaessa lähemmäksi kuin neljä metriä naapurin rajaa ja naapurin puolella on rakennusala vastaavasti, muttei rakennusta, on ensiksi rakennettaessa noudatettava paloturvallisuusmääräyksiä. Korttelin 210 kaikki kolme asuinrakennusta ovat hirsirunkoisia vuosilta1925-28 ja ne merkitään suojelumerkinnällä. Tor ja Rosita Johansson, 107-34, 14.4.2008 Esittävät Kivenhakkaajankadun vastakkaisella puolella olevaa lisärakentamista Roviovuorenkadun varteen erillisenä rakennuksena. Maria ja Patrik Kovanen 113-1, Mia Kärnä ja Niklas Heikkilä 91-18, Mia ja Markus Roos 210-6, Jaana ja Arttu Piispanen 102-3, 30.4.2008 Kiitos hienosta kaavasta ja Vartiotorninkadun liikennejärjestelyistä, jotka mahdollistavat lasten turvallisen kulkemisen, ei raskasta liikennettä alueelle, nopeusrajoitus 30 km/t. Kiitos yleisötilaisuudesta 23.4.2008. Klas ja Merja Andersson, 91-10,1.5.2008 Esittävät, että Myllymäenkadun ja Myllymäenpuiston väliset puistokaistaleet säilytetään tai molemmat liitetään tontteihin, nykyinen ajoreitti Vartiotorninkadun ja Ruutikellarinkadun välillä säilytetään. Molemmat puistokaistaleet Myllymäen puiston ja Myllymäenkadun välillä tulee säilyttää puistona tai molemmat tulee liittää tontteihin. Stig ja Anja Rikberg, Leif ja Kerstin Rikberg, 91-9, 5.5.2008 Myllymäenkatuun ulottuva hoitamaton puistokaistale tonttinsa vieressä tulisi muuttaa tonttialueeksi (halukkai- Vastapäätä oleva säilytettävä rakennus on n. 77 m2. Se ei täytä nykyajan perheasunnon vaatimuksia. Kaavassa esitetty laajenemissuunta säilyttää parhaiten sen pääkatujulkisivun. Lisäksi laajennus noudattaa Kivenhakkaajankadun varrella korttelin 109 rakennetta. Viedään terveisiä katuosastolle. Liikennejärjestelyjen muutoksen tarkoituksena on rauhoittaa alueen liikennettä ja vähentää läpiajoa sitä kuitenkaan estämättä (Telan lausunnosta). Puistokaistaleet jäävät edelleen puistoalueeksi. Kaistaleet säilytetään puistoalueina.

ta ostamaan sen) tai molemmat kaistaleet tulisi säilyttää puistoalueena. Nina, Janne, Roope ja Pette Uski, 113-2, Anne, Heikki ja Helmi Pettay, Sami Nummela, 112-3, Heikki, Yvonne, Roni, Robin ja Sonja Wuoti, 111-28, M-L- Johansson, Markku Mikkola, 113-7, Tuomas, Annamari, Ilona, Aura, Tuure ja Alisa Heikinheimo, 113-7, 27.4.2008 Tyytyväisiä Vartiotorninkadun liikenneratkaisuihin, jotka parantavat erityisesti lasten liikkumista. Pekka Iltola, 112-3, Piharakennuksen rakennusalan laajentaminen Roviovuorenkadulle asti. Hannu ja Heli Tuomala, (Asianajotoimisto Timo Suntio) 98-6, 7.5.2008 Vastustavat tontin muodostamista puiston ja Vartiotorninkadun kulmaan korttelissa 99. Björn W. Seemer, 102-4, 7.5.2008, Mahdollistetaan asuinrakennuksen laajennus vaihtoehtoisesti myös itäpuolella, maasto-olosuhteista johtuen piharakennuksen kerrosluku 1/2 1. Solweig Öhman-Gummerius, 99-6, 7.5.2008 Alueen maaperä on ongelmallinen, kalliota, rakentaminen suunniteltava tarkoin. Rakennusten sijoittelussa huomioitava olemassa oleva rakennuskanta Anders ja Sara Karlsson, 110-6, 8.5.2008 Lisärakennuksen mahdollisuus myös Kivenhakkaajankadun varteen. Mikaela Nyholm, 105-2, 9.5.2008 Vartiotorninkadun liikennejärjestelyt tulisi säilyttää. Ajon tontille 113-2 voisi järjestää puiston kautta. John ja Monica Lindholm, 103-5, 9.5.2008 Vastustavat tontin muodostamista puiston ja Vartiotorninkadun kulmaan korttelissa 99. Seuraavista mustutuksen tehneistä suurin osa asuu kaavamuutosalueen ulkopuolella. Susanne ja Tom Sahlberg, Hantverkaregatan 43, 201-6, Pentti Heikkilä, Käsityöläiskatu 45, 201-7, Tapani Mustonen, Käsityöläiskatu 47, 201-8, Olle Andersson, Hantverkaregatan 54, 200-13, Lasse Ketola, Ala- Säterinkatu 11, Kimmo Andersson, Mika Waltarinkatu 50 (Hornhattula), Per-Ole och Inger Rif, Hantverkaregatan 42, 200-3, Carl Edlund, Handverkaregatan 50, 200-10, Cristian ja Leena Riska, Furuvägen 6, 203-3, Maria Plith, Furuvägen 7, 202-1, Boris ja Birgitta Gustafsson, Furuvägen 14, 203-7, Kaj Fagerström, Furuvägen 22, 203-11, Pirjo Hagman, Honkatie 18, 203-9, Salme ja Hannu Koskinen, Antinmäenkatu 8, 204-3, Birgitta Paju, Andersbergsgatan 12, 204-5, Lena ja Juha Melkko, Antinmäenkatu 41, 200-6, Leena ja K-G Karlsson, Andersbergsgatan 29, 118-5, Ralf ja Berit Graeffe, Andersbergsgatan 17, 121-2, Arne ja Inger Nyholm, Andersbergsgatan 15, 121-3, Frej Johansson, Andersbergsgatan 11, 121-5, Johan Sundman, Andersbergsgatan 9, 121-6, Alf ja Nanny Lindroos, Karlsborgsgatan 18, 91-15, Keijo Aalto ja Gunnel Pystynen, Karlsborgsgatan 20, 91-16, Stefan Malin, Östermalmsgatan 29, 136-12, Roger Niskanen, Furuvägen 4, 203-2, Ilpo Hätönen, Käsityöläiskatu 52, 200-12, Oscar Karlsson, Furuvägen 2, 203-1, Mika Savela ja Birgitta Forsman-Savela, Antinmäenkatu 10, 204-4, Kalle Lilja ja Heli Nurmi-Lilja, Antinmäenkatu 47, 200-1, Mikaela Nyholm, Vakttornsgatan 27, 105-2, Max och Maarit Söderholm, Vakttornsgatan 20, 104-4, Irja Inkeri, Vartiotorninkatu 9, 113-3, Krister - Laajennetaan. Tontti on alkuperäisen asemakaavan mukainen. Tarkennetaan merkintöjä. Selvitetään maaperä/kallion korkeusasemat, tarkennetaan rakennusten sijoittumista, asuinrakennuksen verkostoliittymät palokujan puolelta. Muutetaan rakennusalaa ehdotetulla tavalla. Mahdollistetaan ajoyhteys tontille 113-2 puiston kautta. Tontti on alkuperäisen asemakaavan mukainen. Liikennejärjestelyjen muutoksen tarkoituksena on rauhoittaa alueen liikennettä ja vähentää läpiajoa sitä kuitenkaan estämättä (Teknisen lautakunnan lausunnosta).

Sundqvist, Vartiotorninkatu 9, 113-3, Ralf-Henrik Karlsson, Furuvägen 2, 203-1, Rainer ja Hanne Silander, Honkatie 12, 203-6, Rami Niemi, Honkatie 7, 202-1, Carita Forsberg-Heikkilä, Käsityöläiskatu 45, 201-7 Esittävät, että Vartiotorninkadun liikennejärjestelyt pidetään ennallaan ja puiston kohdalla sille rakennetaan jalkakäytävä, pysäköintikielto Vartiotorninkadulle, Kulmapuiston leikkialue tulisi siirtää Myllymäenpuistoon. Kimmo Kajaste, Roviovuorenkatu 5, 108-18, 9.5.2008 Historiallinen kaavapohja - ei tonttijakoja, kiinnitettävä huomiota uudisrakentamiseen niin, että ne ovat alisteisia olemassa oleville päärakennuksille. Päärakennuksen laajentamismahdollisuus Kivenhakkaajankadun suuntaisesti. Unto ja Anne Kariniemi, Roviovuorenkatu 16, 101-5, 9.5.2008 Rakennusalan siirtäminen siten että nykyinen talousrakennus on kokonaan rakennusalalla. Merkitään päärakennukselle laajentamisen mahdollistava rakennusala. Kaavamääräysten mukaan olemassa olevaa rakennusta saa korjata, vaikkei se olisikaan rakennusalalla. 3. Toinen virallinen kuuleminen (MRA 27 ) Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan sekä kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti Kulmapuiston viereisiä katujärjestelyjä on muutettu edellisestä ehdotuksesta ja kaava-asiakirjat ovat olleet virallisesti nähtävänä MRA 27 :n mukaisesti kaupunkisuunnitteluosastolla 21.1. 18.2.2009 ja siitä on pyydetty MRA 28 :n mukaiset lausunnot. Kuulutukset virallisella ilmoitustaululla, paikallisissa Uusimaassa, Vartissa ja Borgåbladetissa sekä Porvoon kaupungin nettisivuilla, www.porvoo.fi. Lausunnot pyydetty ja saatu seuraavilta tahoilta: 1. 98-6 Hannu & Heli Tuomala Vastustavat sitä, että kaavamuutoksella Roviovuorenpuistoon muodostetaan tontti rakennuspaikaksi. - yleisen edun vastaista. MRL 50 :ssä säädelty asemakaavan tarkoitus maisemakuvan huomioimisen osalta ei toteudu samoin MRL 54 :ssä säädetyt sisältövaatimukset; erityisesti kaavamuutos lisärakennuspaikkojen osalta on omiaan johtamaan siihen, että seurauksena on saman säännöksen 3 mom. vastainen asiantila, että kaavamuutoksesta aiheutuu paitsi muistutuksen tekijöiden niin myös muiden alueen asukkaiden elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Rakennuspaikan muodostamiselle ei ole olemassa mitään julkista eikä yleisen edun mukaista tarvetta. Koko kaupungin mittakaavassa katsottuna yhden rakennuspaikan muodostamisella ei ole minkäänlaista asuntopoliittista merkitystä. Hanke on vain omiaan aikaansaamaan epätervettä spekulointia siitä. kuka tulee olemaan sen etuoikeutettu, joka saa oikeuden rakentaa kyseiselle, hyvin halutulle paikalle. Näin ollen asemakaavamuutoksella ei toteutetaan MRL 5.n 1 momentin 2a kohdassa säädettyä riittävän asuntotuotannon edellytystä Puisto koko nykyisessä laajuudessaan on virkistys- ja ulkoilualueena alueen asukkaiden runsaassa käytössä, luontonsa kasvuston ja eläimistön puolesta harvinainen keidas muutoin urbaanissa ympäristössä. Kaikki rakentaminen on omiaan lisäämään myös alueen liikennesuoritetta, mistä puolestaan seuraa haitallisia vaikutuksia puistoalueen käytölle ja sen puhtaudelle. Kaupunkisuunnitteluosaston vastine Roihuvuorenpuistoon on merkitty uusi tontti täydentämään olevaa tonttirivistöä ja se on alueen alkuperäisen asemakaavan mukainen. 1960-luvulla tontti poistettiin asemakaavasta, kun se oli pääosin rakentamaton ja alueelle haluttiin leikkipuisto. Sitä ei ole kuitenkaan toteutettu ja talojen välittömään läheisyyteen sitä ei edelleenkään haluta. Puistolle ei myöskään ole tarvetta. Tontin rakennusalat on sijoitettu naapuritonttien tapaan. Lisärakentaminen alueella on erittäin kohtuullista ja liikenteen ongelmat johtuvat suurista ajonopeuksista ja läpiajoliikenteestä. Hanketta voitaneen pitää sanotuin perustein maankäyttö- ja rakennuslain 1 luvun 5 :ssä erityisesti sen 1

momentin 1, 3,4 ja 11 kohdissa säädettyjen tavoitteiden vastaisena. Muutos liikenteen ohjauksessa ei poista ongelmia, vaan lisäväylien tarve kaventaa entisestään puisto- ja viheralueita ja muuta maisemakuvaa asujaimistolle haitallisella tavalla. Tuomalat pitävät tärkeänä ja koko alueen yhteisen edun mukaisena, että Roviovuorenpuisto säilytetään uudessakin kaavassa sellaisenaan nykyisessä laajuudessaan ja käyttötarkoituksessaan, ja siis, että tontittamisesta tältä osin luovutaan. 2. Johan ja Camilla Lindman 5.6.2009 Olemme huomanneet, että viimeisimmässä kaavamuutoksessa Vesitornipuistoon rajoittuva tontin raja on siirretty. 18.1.-17.2.2006 nähtävillä olevassa luonnoksessa raja oli vielä entisellä paikallaan a meitä ihmetyttää nyt miksi tätä rajaa on siirretty. Vuokrasopimuksessa mainitaan tontin kooksi 626 m2. Tulemme myös pystyttämään aidan joka rajaisi tontin yhtenäiseen linjaa naapurin aidan kanssa ja siten myös sopisi maisemaan paremmin. Tontin ollessa hyvin kallioinen tämä on ainut tasainen alue joten pyydämme, että tontin raja muutettaisiin takaisin vastaamaan aikaisempaa luonnosta (nähtävillä 18.1.-17.2.2006). 3. 101-3 Michael ja Paula Sundström, 12.5.2009 Naapuriimme muodostetulla tontilla on alkamassa rakennustoiminta. Uudelle rakennukselle on kaavaluonnoksessa varaus putkiyhteyksien rakentamiseksi tontimme halki. Esitettyä linjausta emme tule hyväksymään. Ostaessamme kiinteistön viisi vuotta sitten ei tämä rasite ilmennyt mistään asiakirjoista eikä meitä ole siitä aikaisemmin mitenkään informoitu. Vaadimme linjauksen poistamista kaavaluonnoksesta. Olemme keskustelleet Porvoon veden kanssa muista rakennusvaihtoehdoista. Linjaus uudisrakennukselta Roviovuorenkadulle kulkee rakennuttajan ja kaupungin omistaman maa-alueen kautta. Kuningattarenkadulle on olemassa kaksi linjausvaihtoehtoa joista toinen kulkee rakennuttajan ja kaupungin omistaman alueen kautta. Kaikissa vaihtoehdoissa on louhintaa mutta missään vaihtoehdoissa ei louhinta niin lähellä rakennuksia kuin alkuperäisessä ehdotuksessa. 4. Marcus Roos, ym. (8) allekirjoittajat, 25.2.2009 Tietoomme on tullut, että Myllymäen kaava-alueen ulkopuolinen taho on keräännyt nimikirjoituksia nykyistä Myllymäen kaavaa puoltavaan kirjoitukseen / muistutukseen kyseenalaisella tavalla. Vartiotorninkadun ja Ruutikellarinkadun kulmassa olevan kulmapuiston kaventamista pois ajotien alta. Vastustamme tätä. 5. Micaela Nyholm, Myllymäen asemakaava on kyseisellä alueella toiminut moitteettomasti, eikä ole tapahtunut liikenneonnettomuuksia sen jälkeen kun sitä muutettiin n. 12 v. sitten. Sitä paitsi harva jalankulkija käyttää kyseistä tieosuutta joten ehdotus että rakennettaisiin jalkakäytävä siihen olisi todella verorahojen tuhlausta. Mikäli ko. tontinomistajat eivät pysty pysäköimään autojaan pihallaan vaan aiheuttavat vaaratilanteita muilla asukkaille, niin eikö olisi suotuisaa löytää toimivin ja Tontin raja oli merkitty kaavaan naapurien keskenään sopimalla tavalla. Raja tarkistetaan samaan linjaan naapuritontin kanssa. Vastaavasti siirretään varastorakennuksen rakennusalaa. Viemärirasite on sijoitettu teknisesti järkevään kohtaan, jolloin erillistä pumppausta ei tarvita. Porvoon Vesi Oy:n tiedon mukaan viemäri on kuitenkin jo toteutettu puistoalueen kautta Kuningattarenkadulle. Putkirasite poistetaan kaavasta. Myllymäen asemakaavanmuutosta käsiteltäessä on tuotu esiin liikenteen aiheuttamat ongelmat alueella ja myös alueen asukkaiden mielipiteet esitetyistä vaihtoehtoisista järjestelyistä. On hyvin tiedossa, että täysin yksimielistä kantaa asiaan ei ole saavutettavissa. Kerätyt nimilistat sisältävät asukkaita sekä kaava-alueelta, Kallenlinnankadun varsi, että välittömästä läheisyydestä ja kaavan ratkaisuilla on näiden asukkaiden asuinoloihin vaikutusta. Asemakaavaehdotuksen ratkaisu, jota vielä tarkistetaan katualuetta kaventamalla, on perusteltu kompromissi, jonka haitat ja kustannukset ovat kohtuullisia. Myllymäen asemakaavanmuutos on tullut ajankohtaiseksi alueella olevien rakennustarpeiden takia ja asemakaava on todettu vanhentuneeksi. Kaupungin tehtävänä on yrittää löytää ratkaisu myös alueen lisääntyneen liikenteen tuomiin ongelmiin. On ennakoitavissa, ettei kukaan alueen asukkaista haluasi takapihalleen uutta ajotietä eikä puistoalueen ottamista katualueeksi voida pitää perusteltuna.

halvin sekä ennen kaikkea turvallisin ratkaisu ongelmalle. Tonttien takana löytyy ns. palokatu jota pienellä rahalla ja vaivalla voisi muuttaa sisään- ja ulosajotieosuudeksi jolloin pysäköintiongelma poistuisi ja lasten turvallisuus olisi taattu. 6. 113-7 Tuomas Heikinheimo, 18.2.2009 Haemme asemakaavaehdotuksessa kortteleiden 113 ja 209 välisen puistokaistaleen muuttamisesta tonttialueeksi. 1 Kiinteistömme kortteleissa 113 ei ole salaojitettu ja maanpinnan muodon muuttaminen (mahdollisesti tulevaisuudessa) muuttaisi 100 vuotta vanhan kiinteistömme vesitalouden varmasti. Joskus rankkasateella puistokaistaleella on noin 20-25 cm vettä. Jos kaupunki ei suostu myymään puistoaluetta hakisimme sille jonkinnäköistä rasitetta, että maanpinnan muotoon ei koskettaisi. Asemakaavasta on ilmeisesti mahdollista vielä valittaa 30 päivän kuluttua pöytäkirjojen allekirjoituksesta. 2 Alkuperäisessä kaavaehdotuksessa puhuttiin puistokaistaleen/palokäytävän luovuttamisesta eikä myymisestä. Termi saattoi luoda väärän mielikuvan valittajille. 3 Korttelin 209 toisella puolella on myös palokäytävä, joten toinen palokäytävä on täysin tarpeeton kaupungille eikä sillä ole kiinteistön suojelullista merkitystä. 4 Kaupunki saisi rahaa kaupassa. 5 Kaupunki on aiemminkin suostunut myymään puistoaluetta. Miksi ei nyt? Miksi ei meille? Mielestäni perustelumme ovat aika hyvät. Kauppoja on tehty keveimminkin perustein. 6 Mikä on valittajien motiivi estää toisten kodin kunnossapito? 7. Cristina Riska ym. (8) allekirjoittajat 8. Leena Karlsson ym. (36) allekirjoittajat Asemakaavan muutosehdotusta on muutettu asemakaavaehdotuksen välillä olen (9.4.-9.5.2008) jälkeen Vartiotorninkadun ja Ruutikellarinkadun risteyksen osalta siten, että asemakaavaehdotuksessa Vartiotorninkadulle merkitty jalankululle ja pyöräilylle varattu katualue (pp/t) on nyt poistettu ja liikenne ohjataan kuten nykyisinkin Kulmapuiston eteläpuolitse. Samanaikaisesti Kulmapuistoa kavennetaan eteläpuolelta ja levennetään pohjoispuolelta, jotta risteysalueelle on mahdollista rakentaa ajonopeuksia hidastava kavennus sekä kevyen liikenteen tarvitsema jalkakäytävä. Katsomme, että nyt nähtävillä oleva ehdotus on erittäin hyvää ja palvelee erinomaisesti niin jalankulkijoita, autoilijoita kuin alueen asukkaitakin. Ehdotus on myös tasapuolinen ja huomioi eri intressirymien tarpeet huomattavasti paremmin kuin aiempi ehdotus. Toivomme, että asemakaavan muutos hyväksytään nyt nähtävillä olevan ehdotuksen mukaisesti. 9. Myllymäen-Ruutikellarinalueen asukasyhdistys ry, Hallitus, allekirjoittajat (pj + 7), 12.2.2009 Asukasyhdistys vastustaa uutta Myllymäen asemakaavaehdotusta. Vartiotorninkadun linjaus on esitetty Vartiotorninkadun ja Ruutikellarinkadun risteyksessä olevan puiston alareunaan (etelä), jolloin puistosta poistettaisiin noin 5 metrin kaistale, johon ajotie siirtyy. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta eikä kaupunginhallitus ole perustellut tätä muutosta mitenkään. Kaavan perusteluissa lähtökohtana oli Jung & Jungin 1915 piirtämän alueen ominaispiirteiden säilyttäminen. Alueen rakenne - kortteleiden muoto, puistot ja tiestö - on hyvin säilynyt. Kaavamuutoksen tavoitteena on varmistaa Myllymäen rakennushistoriallisesti merkittä- Puistoalueen muuttamista tontinosaksi ei voida tasapuolisuuden takia pitää perustettuna, kun päätös puistoon eri puolilta pitää turvata. Polkuyhteyden rakentaminen ei muuta oikein toteutettuna pintavesien kulkua eikä vaikeuta tontin ja rakennusten huoltoa. Kaupunkisuunnitteluosaston näkemyksen mukaan aiemmin esitetyt molemmat vaihtoehdot ovat toimivia ja johtavat kaupunginhallituksen kannan mukaisesti varsinkin raskaan läpiajoliikenteen vähenemiseen alueella.

vän ja yhtenäisen pientaloalueen säilyminen ja täydennysrakentamisen sopeutuminen sinne. Lisäksi kaavan perusteluissa mainittiin läpiajon vaikeuttaminen, sitä kuitenkaan estämättä. Kaupunginhallituksen tilaama, konsulttiyhtiön ja asiantuntijoiden kokoama, vuonna 2005 julkistettu Kaupungin pohjoisosien katuverkkoselvitys esitti läpiajoliikenteen poistamista kokonaan Myllymäeltä. Tällöin keinona oli Ruutikellarinkadun katkaisu. Perusteluna oli että alueen luonne huomioiden liikennemäärät ovat liian suuria. Eri mittauksissa liikennemäärät ovat vaihdelleet Ruutikellarinkadulla noin 1200 2500 auton välillä per vuorokausi, eli liikennemäärä on pahimmillaan lähellä Piispankadun liikennemäärää (Sokoksen ja Citymarketin välissä), ja noin ¼ Mannerheiminkadun liikennemäärästä. Tämä siis asuinkadulla, jolla ei ole jalkakäytäviä, suojateitä, hidasteita ja jossa suojaetäisyydet rakennuksiin ovat pienimmillään 1 metrin luokkaa. Asiantuntija-arvioiden mukaan nykyiset asuinalueiden melustandardit ylittyvät asuinkadulla jo noin 1000 auton liikennemäärällä. Katusuunnitteluosaston selvityksen mukaan kahden yhdensuuntaisen ajotien ratkaisu ei toimi Vartiovuorenkadulla alueen maastosuhteiden vuoksi ja ratkaisu olisi myös liikenneturvallisuuden kannalta haitallinen. Katusuunnitteluosaston periaatesuunnitelman mukaan kavennetaan Vartiovuorenkadun katualuetta, jolloin ympäristö muuttuu mahdollisimman vähän mutta liikenteen sujuvuus ja toisaalta liikenneturvallisuus turvataan Uuden katulinjauksen ja puiston poistamisen vaikutukset 1 Puistosta louhitaan n. 5 m kaistale pois uuden tien alta, jotta kevyenliikenteen väylä mahtuu puiston alareunaan. Tämä merkitsee sitä, että puistosta jää jäljelle vain kaistale, joka riittää juuri puiston yläpuolelle olevalle tonille ajoon. 2 Leikkipuisto poistuu. Myllymäen ainoa lasten leikkipuisto poistuu tynkäpuistosta, eikä puistolla ole enää juurikaan tarjottavaa asukkaiden virkistyskäyttöön. Kaupunki ei myöskään ole tietääksemme selvittänyt uuden leikkipuiston paikkaa Myllymäelle, saatikaan tästä aiheutuvia kustannuksia. 3 Vanha miljöö turmeltuu. Alueella asuu asukkaita, jotka ovat leikkineet puistossa jo 40 vuotta sitten. Alun perin kaavan tarkoitus oli suojella vanhaa miljöötä. 4 Läpiajoliikenne lisääntyy. Liikennejärjestelyt tehdään täysin läpiajoliikenteen ehdoilla. Vanha puisto saa siirtyä jotta läpiajoliikenne saadaan sujuvaksi omakotivaltaisella asuinalueella jossa asuu paljon lapsiperheitä. 5 Joudutaan todennäköisesti rakentamaan lisää hidasteita. 6 Puiston alalaitaan joudutaan rakentamaan erikseen jalkakäytävä. 7 Koska puisto on rinteessä, joudutaan tekemään korkeita pengerryksiä kun puisto on ensin louhittu ja puusto tuhottu. Kustannus siitä, että tie saadaan kulkemaan nykyisen puiston päällä, keskimäärin 5 metriä alempana kuin puiston yläreunassa jo nyt oleva tie, on erittäin huomattava myös virkamiesten mielestä. Asukasyhdistyksen perustelut tien linjaamiseksi kulmapuiston yläreunaan 1 Puiston kierto toimii luonnollisena hidasteena 2 Läpiajoliikenne vähenee 3 Puiston alareunassa valmiina kevyenliikenteen väylä (nykyinen tie), investointeja ei tarvita 4 Leikkipuisto voidaan säilyttää ja lapsilla on sinne turvallinen kulku kevyenliikenteenväylää pitkin 5 Ainoa tarvittava investointi on puiston yläreunan tien asfaltointi. Tie on kulkenut myös aiemmin yläreunassa (virkamiesten mukaan risteyksestä on helppo tehdä turvallinen kunhan päätös tehdään) 6 Vanha miljöö säilyy. 7 Kustannukset ovat vain muro-osa kaupunginhallituksen esittämästä vaihtoehdosta.

Nykyinen kaavaehdotus on kustannuksiltaan kallein mahdollinen vaihtoehto. Myllymäen Ruutikellarinalueen asukasyhdistys ry vastustaa nykyistä kaavaehdotusta ja esittää Vartiotorninkadun katulinjauksen palauttamista kulmapuiston yläreunaan tai vaihtoehtoisesti Ruutikellarinkadun katkaisua liikenteeltä. 10. Nina Uski ym allekirjoittajat (13) 13.2.2009 Vastustamme uutta kaavaehdotusta ja esitämme että Vartiotorninkadun tielinjaus palautetaan takaisin puiston yläreunaan, kuten aiemmassa ehdotuksessa. Asemakaavan perustelut ja ulkopuolelta tilatut tutkimukset liikennejärjestelyistä ovat suositelleet Myllymäen kohdalla läpiajon vähentämistä ja alueen arvokkaan miljöön säilyttämistä. Tämä viimeisin kaavaehdotus tekee juuri päinvastoin lisää läpiajoa ja tuhoaa lopullisesti peruuttamattomasti kauniin pienen puistoalueen ja miljöön ominaisen luonteen. Puiston tuhoamista ja läpiajoliikenteen sujuvoittamista on kannattanut ainoastaan Myllymäen ulkopuolelta kerätyt muistutukset Perustelumme Vartiotorninkadun ja Ruutikellarinkadun risteyksessä sijaitseva puisto on ainoa lasten leikkipaikka Myllymäen kaava-alueella ja tämä rakas pieni puisto on palvellut sukupolvia jo useiden vuosikymmenien ajan kiipeilypuineen mahtavine tammineen sekä keinuineen. Useiden vuosien aikana ovat asiantuntijat perehtyneet alueen haasteisiin, ongelmiin ja parannusehdotuksiin, jonka jälkeen on ehdotettu tien sulkemista läpiajolta ja tien siirtämistä puiston yläreunaan. Nuo kaksi vaihtoehtoa ovat kustannuksiltaan vain murto-osa viimeisenä ehdotetun kaavan kustannuksista. Kaupunkisuunnitteluosaston näkemyksen mukaan aiemmin esitetyt molemmat vaihtoehdot ovat toimivia ja johtavat kaupunginhallituksen kannan mukaisesti varsinkin raskaan läpiajoliikenteen vähenemiseen alueella. Katusuunnitteluosaston selvityksen mukaan kahden yhdensuuntaisen ajotien ratkaisu ei toimi Vartiovuorenkadulla alueen maastosuhteiden vuoksi ja ratkaisu olisi myös liikenneturvallisuuden kannalta haitallinen. Katusuunnitteluosaston periaatesuunnitelman mukaan kavennetaan Vartiovuorenkadun katualuetta, jolloin ympäristö muuttuu mahdollisimman vähän mutta liikenteen sujuvuus ja toisaalta liikenneturvallisuus turvataan Kulmapuisto on ainoa lasten leikkipuisto koko Myllymäen alueella. Kaupunki ei ole millään tavalla tutkinut uuden kulmapuiston sijaintipaikkaa saati siitä aiheutuvia kustannuksia. Omakotitalovaltaisen asuinalueen, jossa asuu paljon lapsiperheitä, liikennesuunnittelua ei voida tehdä läpiajoliikenteen sujuvoittamisen lähtökohdista. Edellisen kaupunginhallituksen ehdottama kaavamuutos on kallein mahdollinen vaihtoehto ja tuhoaa kauniin ympäristön peruuttamattomasti. Mitä Kulmapuiston tuhoamisella saadaan aikaan? 1 Kalleimmat mahdolliset kustannukset 2 Lasten leikkipaikka poistuu 3 Läpiajoliikenne lisääntyy 4 Joudutaan todennäköisesti investoimaan lisähidasteisiin 5 Joudutaan todennäköisesti etsimään lapsille uusi leikkipaikka ja investoimaan sen uusine standardien mukaiseen laitteistoon 6 Vanha miljöö ja puisto tuhotaan lopullisesti 7 Tie saadaan kulkemaan keskimäärin 5 metriä alempana kuin aiemmassa kaavaesityksessä Myllymäen liikenteen määrää pitäisi vähentää kuten Kaupungin Pohjoisosien katuverkkoselvityksessä painotettiin vuonna 2005. Kyseisissä raportissa asiantuntijat ehdottivat tien sulkemista ja liikenteen ohjaamista pääväylille (Jernbölentie, Werner Söderströminkatu ja Mannerheiminkatu). Vanhat alueet pitää rauhoittaa, miljöötä pitää suojella ja kehittää EI tuhota ja turmella läpiajoliikenteen takia.