LEPPAVIRTA SORSAKOSKT RANTA.ASEMAKAAV AN MTJUTIC S LUONTOINVEN'f OINTI Jouko Sipari
SISALLYSLUETTELO JOHDANTO INVENTOIDUT ALUEET a J 1. 2. TULILAHTI SAYNEISLAMPI 2. 1. SAYNEISLAMMEN LANSIOSA 2.2. SAYNEISLAMMEN ITAOSA LIITTEET Kan s i kuv a : Maj av a p e s dn s ri e du s t al I a S c)yn e i s I amm e I I a.
IOHDANTO Leppiivinan Sortoniemen - Kovasniemen - Viitasaaren yms. ranta-asemakaavanmuutosta varten tehtiin rakennus- ja maanktiytttilain mukainen luontoinventointi erillisalueilla heiniikuussa 2015 (LIITTEET,Kartat I. ja2.). Tyossii inventoitiin suunnittelualueiden luonnonsuojelulain 29$ mukaiset suojellut luontotyypit, metsiilain 10$ mukaiset erityisen ttirkeiit elinymp?irist6t, vesilain 1 5a$ j a 1 7a$ tarkoittamat pienvedet sekii muut arvokkaat kohteet. Suunnittelualueen el6in- j a kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki a6$) ja erityistii suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47$) sekii luontodirektiivirn liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva selvitystyo keskittyi kasvistoon. Nisrikkiiistii selvitettiin mahdollista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistii suunnittelualueella. Muu lajisto ja muut mahdolliset luontoarvot, joilla voisi olla merkitystii alueen maank2iyttciii suunniteltaessa, kaytiin liipi kasvistoselvityksen yhteydessii. Suunnittelualueen maaperti- ja vesiolosuhteita arvioitiin kunkin alueen ekologiaa ja kdytetttivyyttii silmrilld pitiien. Lajisto tutkittiin kartoittamalla suunnittelualueet systemaattisesti. Kartoituksen yhteydessii tutkittiin alueelta mycis mahdolliset rauhoitettavat tai suojeluavaativat biotoopit sekti mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinymp?iristcit, merkittavat maisemakokonaisuudet sekii mahdolliset muut arvokkaat luontotekijiit sekii arvioitiin alueen maaperii- j a ve siolo suhteita ekolo giselta j a maankiil.tcin suunnittelun kannalta. Havainnot ja arviot kirjattiin systemaattisesti ylcis havainnointipaikalla. Maastotriiden yhteydess2i on keriitty suunnittelualueesta my<is kuva-aineisto, jota on kiiytetty hyvriksi inventoinnin tulosten kokoamisessa sekti raportin laadinnassa. Raportissa on esitetty inventoinnin tulosten lisiiksi tulosten perusteella tehdy suositukset maankaytdn suunnittelua varten. INVENTOIDUT ALUEET 1. Tulilahti (LIITTEET, Kartta 1.) Tulilahti on muodostunut luode-kaakko -suuntaiseen kalliopertin murroslinjaan. Lahden kaakkoispiiii on sedimentoitunut, matalajamutapohjaineni. Kaakkoispiiiihiin laskee Kolihta ja laskujoen yli aivan Tulilahden rantaapitkin kulkee Sorsakosken kautta kulkeva valtatie. My6s Tulilahden pohjoispiiti on matala sekii lisiiksi kivinen ja liinsirannan puolelta laajaltimaatunut. Sen sijaan lahden keskiosa on yli 30m syvii, jararnat syviinteen molemmin puolin laskevat jyrkiisti. Tulilahden l2insirannan rinteet ovat myds melko jyrkkiirinteiset ja aivan Tulilahden perukassa lahden itiirannalla on todettavissa useita, osin puuston peittiimiti kalliojyrkiinteitii.
4 Suunnittelualue rajautuu Tulilahden itiirannalle lahden perukasta aina lahden pohjoisosan matalaan kapeikkoon asti. Itiirannalla suunnittelualueen keskiosassa on metslistysmaja (Kartta 1.). Itiiranta on lahden perukasta aina lahden rannalle sijaitsevalle metsiistysmajalle asti jyrkkiirinteinen ja paikoin kallioinen. Metsiistysmajaltapohjoiseen rannat ovat loivernpia,mutta erittain kivisiii muodostaen pohjoisosassa paikoin laajojakivikkokenttiti sekii rantaviivaan ettti metsiiiin kauemmas rannasta (esim. Kuvat I. ja2.). Kivisimmiit rannat laskivat jyrkiisti, jonka vuoksi ne todelliin liihes kasvittomiksi. Lahdelmien ja viihakivisten rantojen ranta-ja vesikasvillisuus indikoi dysoligotrofista vettti. Tulilahden matalanperukan vesikasvillisuus indikoi dystrofir;uutta, samoin pohjoisosan kiviset, matalat ja osin maatuneet rannat. Rania- ja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi dys-oligotrofisten ja dystrofisten vesien lajistoksi, rauhoitettuj a taiuhanalaisia lajeja ei todettu. Suunnittelualueen pohjoisosan rcnnat muodostuvat vuoroin laajoista rantakivikoista ja vuoroin pienialaisista kalliojyrkiinteistti (Kuva 2.), jonka vuoksi ne ovat maisemallisesti merkittavia(kartta 1.). Suunnittelualueen keskiosan pieni kallioniemi on myds maisemallisesti merkittiivii (Kuva 3.) (Kartta 1.). Rannan takana nousevan rinnemaat ovat kallioisia ja maaperaltaankivikkoista, hietapitoista harjuainesta, paikoin pelkkdii kivikkoa. Suunnittelualueen itiipuolella maaperii todettiin loivasti kumpuilevaksi kiviseksi hietasedimentiksi. Suunnittelualueen pohjoisosa aina metsiistysmajalle asti onmatalaa kivikkoista harjua, jossa on todettavissa pienialarisia kalliopaljastumia. Kivikkoisen harjun takana oleva pitkiinomainen, kosteapohjainen notkelma on pelkkiili kivikkoa tai hyvin kivistzi sedimenttimaata. Piiiiosin metsiimaat todettiin MT-kankail<si, valtapuuna mtinty (esim. Kuva 5.). Harjujakson kivikkoisimmat alueet todettiin kuiviksi (VT) ja paikoin karuiksi (ClT) kankaiksi. Kivikoiden puusto ja kenttiikenoslajisto todettiin hyvin niukaksi ja pohjakerrosta hallitsivat j AkAlAt (esim. Kuva 1.). Suunnittelualueella pieniin lahdelmiin laskevien rantametsien rinnemaat todettiin paikoin hietasedimenttimaiksi, joilla kasvoi keski-ikiiistii kuusikkoa (OMT), mutta kenttiikenoslajisto niiillii lehtomaisilla kankaillakin todettiin varsin niukaksi. Metsiistysmajan pohjoispuolella kallioperii nousee ja maapertin kivikkoisuus viihenee, jonka vuoksi kivikkoja todettiin vain pienialaisissa korpinotkelmissa. Metstit mets2istysmajanymparistdstii alkaen kaakkoon piiin todettiin l?ihinnti ensiharvennusvaiheen sekametsiksi tai nuoriksi miintymetsiksi sekii miintytaimikoiksi. Kenttiiker:roksen lajisto indikoi yleensti MT-kangasta, mutta paikoin oli to dettavis sa my<i s lehtomaisuutta (OMT-kankaita). Liihellii suunnittelualueen kaakkoispiiiitii on jyrkkiii, melko korkeita kallioita, jotka ovat osin hietapitoisen harjuaineksen peittiimiii. Kallioiden lakialueet kasvavat laajalti nuorta miintytaimikkoa (MT-kankaita, kalliopaljastumien ympiiristdssii VT tai CT-kankaita). Iiikiistti puustoa tiiltii alueelta ei todettu (ei myosktiiin suunnittelualueen muista osista). Kaakkoiskulman kallionaluslajisto indikoi lehtomaista kangasta (OMT), paikoin lehtomaisuutta (OMaT). Kallioilla todettiin tavanomaista kalliolajistoa, mm. sarjakeltanoa ja kalliokieloa. Rantavyohykkeessii kasvoi miinnyn lisriksi sekapuuna koivuja ja leppiii sekii hieman ruitaa. Kaakkoisosan kallioalusmailla oli todettavissa lehtipuuvaltaisuutta (haapa, hies- ja rauduskoivu, terva- jaharmaaleppa) (Kuvat 7. ja S.).
Kuva 1. Suunnittelualueen pohj oisosassa rannan suuntaisen hariun takana olevaa louhikkoa. Kuva 2. Suunnittelualueen pohj oisosan maisemallisesti merkittav aa louhikkorantaa. Kuva 3. Suunnittelualueen keskiosan pienehkd kallioniemi on rannan maisemallinen kiintopiste. Kuva 4. Kivisen, hietapitoisen moreenimaan puusto todettiin nuoreksi tai keski-ikiiiseksi. Kuva 5. Pohjoisosan harjun kivistii lakiosaa ja sen harvennettua metsiiii (MT-kangasta) Kuva 6. Paikoin lakialueet todettiin hyvin kivisiksi suunnittelualueen pohjoisosassa.
Kuva 7. Rantavydhykkeessii mlintyjen seassa todettiin melko runsaasti lehtipuustoa Kuva 8. Suunnittelualue (oikeanpuoleinen kaakkoispiidstd pohj oiseen kuvattuna. ranta) Metsiimaan kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi tuoreiden ja lehtomaisten kankaiden lajistoksi, rauhoitettuj ataiuhanalaisia kasvilajeja ei todettu. Liito-oravaa, merkkejii liito-oravan oleskelusta alueella tai liito-oravalle soveliaita elinympiiristcijii ei todettu. Suunnittelualueen kaakkoisosassa, Tulilahden kapeassa perukassa oleva rantakallio todettiin maisemallisesti merkittiiviiksi (Karfta 1.). Kallioalue ei sovellu j yrkkiirinteisyyden vuoksi rantarakentamiseen. Suositus. Tulilahden suunnittelualueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympiiristdjti, jotka olisi erityisesti huomioitava maankdyt<in suunnittelussa. Suunnittelualueen pohjoisosan kivikkorannat tulisi iilfii^iinykytilaansa maisemallisesti merkittavinri (Kartta 1.). Suunnittelualueen keskiosan pieni kallioniemi tulisi jdttdii nykytilaansa maisemallisesti merkittiiviinii (Kartta 1.). Tulilahden perukan rantakalliot tulisi jiittiiii nykytilaansa maisemallisesti merkitt6viinii kohteena lahden kapeassa perukassa (Kartta 1.).
2. Stiyneislampi (LIITTEET, Kartta 2.) 2.1. Siiyneislammen liinsiosa (Kartta 2.) Siiyneislammen liinsiosa kattaa lammen liinsirannan ja l2insirannan eteltiosassa olevan lahden ympiiristoineen. Alue on loivasti kumpuilevaa kallioaluetta, jotapeittaii kivikkoinen ja paikoin lohkareinen, hietapitoinen harjuaines tai moreeni. Paikoin oli todettavissa myos pienialaisia kalliopaljastumia. Liintisimmtit osat alueesta on avohakattu (Kuva 1.), muutoin osa-alueen mets2it ovat piitiosin keski-ikiiistii, osin harventamatonta miintyva.ltaista MT-kangasta. Hakkuuaukean liinsireunaan on jiitetty isohkojen haapojen muodostama haaparyhmii, mutta niissii ei toclettu pestikoloja. Rinteiden alaosien mtintymetseit liihelki rantaatodettiin useinmiten MaT -kankaiksi. Rantavydhykkeessii koivujen ja leppien osuus nuoresta puustosta oli yli puolet (Kuva 2.). Siiyneislammen liinsipuolelta kulkevan paikallistien lounzrispuolella on pienialainen ojitettu korpinotkelma (Kuva 3.), joka todettiin runsaslajiseksi, mutta ei ole eniiti luonnontilainen. Kuva 1. Osa-alueen l?insireunan kuusta ja miintyii kasvanut tuore kangas on avohakattu. Kuva 2. t\iarrnteiden MaT -mtinnikkd vaihettuu rantaa kohti viihitellen lehtipuuvaltaiseksi. Kuva 3. Osa-alueen ltinsireunan pienehko, oj itettu korpinotkelma. Kuva 4. Liinsirannan metsiit todettiin lajistoltaan tavanomaiseksi rantoien sekametsiiksi.
8 Alavaa liinsirantaa kiertiiii kapeahko kuusivaltainen vyohyke (OMT). Lahden perukassa, liihellti paikallistietii on pienialainen jyrkkiisivuinen, mutta melko natalakalliokupoli (VT- ja C:T - miinnikkoii). Lahden kaakkoispuolen metsiit ovat keski-ikiiir;tii miintyvaltaista N/taT- ja OMTkangasta. Metstimaan kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetrsien lajistoksi, rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja ei todettu. Liito-oravaa, merkkejii liito-oravan oleskelusta alueella tai liitooravalle soveliaita elinympiiristojri ei todettu. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien ja rantametsien lajistoksi (mm. punakylkirastas, rnustarastas, punarinta, sepelkyyhky, peippo, paj ulintu, homotiainen j a kiipytikka). Stiyneislammen l2insiosien rannat todettiin korpimaisiksi. Alavimmilla alueilla ja lahdelmien perukoissa rantavy<ihykkeen puusto oli kuusivaltaista ja kenttiiker:ros viittasi korpimaisuuteen (kenttlikerroksessa mm. maariankiimmekkiizi, kurjenj alkaa ja pallosaraa), mutta muuten metstit todettiin rannoille tyypilliseksi sekametsliksi (ltihinna MTtyypin kangasmetsii2i) (kuva 4.). Rantojen puusto todettiin keski-ikaiseksi, ja kolopuita todettiin niukasti. Kuva 5. Siiyneislammen matalaa liinsirantaa pohjoiseen kuvattuna. Kuva 5. lvlatalaa l2insirantaa. Niukka I a.j i sto indikoi d'ys - o li gotro fi suutta.!! Kuva 7. Ltinsiosan matala lahden perukkaliinsirannalta kaakkoon kuvattuna. Kuva 8. Osa-alueen itiiosien r:anta todlettiin kivisemnriiksi ja jyrkemmin syveneviiksi.
9 Rantavedet ovat matalia jarannat laskevat loivasti ulapalle piiin mentiiessti. Pohja on hietapohjaa, joka on paikoin kivistti, mutta pohja on ohuehkon mutakerroksen peittama. Rantaveteen on kaatunul: runsaasti puita, jotka ovat jiiiineet haoiksi rantaveteen (Kuva 6.). Liinsiosan eteliirannan lahti on hyvin matala ja lahden perukkaan on muodostunut sararahkareunus, joka on maatunut pohjaan asti (kuva 7.). Lahden perukka on alavimmilta osaltaan korpimainen (mm. maariankiimmekkaa), aivan rantaviivassa on puolestaan harvapuustoisia saranevalaikkuja (ndkyy esim. Kuvassa 7.). Vesi Siiyneislammessa on aavistuksen ruskeaa ja vesikasvillisuus niukkaa (Kuva 6.). Itiitin piiin mentiiessti osa-alueen rannoilla on todettavissa selketi muutamien metrien levyinen ja kivisempi rantaterassi, joka syvenee reunastaan nopeasti (Kuva 8.). Vesikasvilajisto koko liinsiosan rantavydhykkeessii todettiin varsin niukaksi. Ranta- ja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi dysoligotrofisten vesien lajistoksi ja lahdelmien perukoissa dystrofisten vesien lajistoksi. Rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja ei todettu. Suositus. Osa-alueella ei todettu rauhoitettuj ataiuhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympiiristojii, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijciitii, jotka olisi erityisesti huomioitava maankriy'ton suunnittelussa. Osa-alueen eteliiiin kurottuvan lahden perukka on varsin matala eikii sovellu erityisen hyvin rantarakentamiseen. 2.2. Siiyneislammen itaosa (Kartta 2.) Stiyneislammen itiiosa on liinsiosaa jyrkktirantaisempi ja rannoiltaan kivisempi ja kallioisempi (esim. Kuvat 9. ja 10.). Pienissii lahdelmissa kapeahko rantaterassi on hietaa tai hiekkaa. Suorilla rannoilla ja niemissii vesi syvenee nopeasti, rantaterassi on hyvin kapea jakivinen tai sitii ei ole lainkaan. Itiiosan eteliiiin suuntautuvan, kapean ja pitkiin lahden perukassa on sedimenttipohjainen, mutainen ja varsin matalakasvaen mm. vesitatarta jaulpukkaa. It?iosan pitkiin lahden vesi on ruskeaa, ranta- ja vesikasvilajisto indikoi selviisti dystrofisuutta.ltarannat todettiin joko kallioisiksi tai korpi- ja rtimerannoiksi (Kuva 1 1.). Osa-alueen pohjoisosasta, Purokiven alueelta on yhteys Paloseliille. Laskuojan alueella rantavedet ovat hietapitoista, kivistti harjuainesta ja alueen vesikasvilajisto indikoi eu-dystrofisuutta (mm. ulpukkaa ja jiirviruokokasvustoja) (Kuva 12.). Laskuojan suulla on pieni kallioniemi. Alueella todettiin joutsenpoikue. Purokiven kaakkoispuolella, Palosel2in puolella oleva matala,{hvenlahti on pienialainen ja kapea vesi (Kartta2.), jonkaperukka on metstilain tarkoittama niukkapuustoinen rantasuo (maatumaneva). Etellirannan kallioniemen liinsipuolen matala lahdelma on sorapohjainen ja harvahko vesikasvilajisto indikoi dys-oligotrofisuutta (Kuva 14.). Niemen itiirannalla todettiin majavan pesii (Kuva 15.) ja pestin omistaja oli paikalla (kansikuva).
10 Siiyneislammen ltinsiosien ranta- ja vesikasvilajisto todettiirr tavanomaiseksi dystrofisten vesien lajistoksi. Laskuojan ympiiriston kasvilajisto indikoi sen sijaan eu-dystrofisuutta. Rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilaj ej a ei todettu. Kuva 9. Itar annas sa vuorottelee matalakallioi set ja toisaalta kiviset nopeasti syveneviit rannat. laaj in kalliotasanne liinnestii kuvatturna. Kallio ei ole maisemallisesti merkittiivii Kuva 1 1. Stiyneislammen dystrofista rantaa. itiiosan lahden Kuva 12. Itaranrtan laskuojan suualue (Purokivi) on rehevoitynyt. Rantametsiit alavimmilta alueilta ja aivan rantavycihykkeestii todettiin korpimair;iksi tai riimemiiisiksi ja hyvin kivisiksi, jopa louhikkoisiksi. Kauempana rannasta maaperu on kivistii, hietapitoista moreenia. EtelAAn kurottuvan lahden perukassa, jossa kenttiikerroksen lajisto indikoi lehtomaisuutta (OMT, OMaT) ja puusto todettiin kuusivalta.iseksi, maaperii on kivistii hietasedimenttiti, paikoin pelkktiii hiesusedimenttiti (Kuva 17.). Lahden perukassa todettiin myiis pienialainen tervaleppdkorpi kolopuineen (Kuva 18.). Lahden ittirannalla todettiin myds matalia avokallioita (esim. Kuva 10.), joista kahdelle oli rakennettuvapaa-ajan asunto. Osa-alueen eteliirannan mlintyii kasvava kallioniemi (VT, C'I) on maisemallisesti merkittiiv*i (Kuva 1.3.). Piiiiosin maaperli todettiin kiviseksi, hietapitoiseksi harjusoraksi tai moreenimaaksi. Miintyvaltaiset metsiit alavimmilla alueilla todettiin MaT tai OMT -kankaiksi ja yl2irinteillzi ja kalliolaakioiden lakialueilla MT-kankaiksi. Siellti taiilla oli todettavissa mycis louhikkoisia kallioalueita, ioiden miintyvaltaiset metsiit todettiin VT- ja CT kankaiksi, pienialaisia CIT -kankaita oli myosi
tt todettavissa paikka paikoin. Puusto todettiin korkeintaan keski-iktiiseksi, mutta varsin lwfojaalueita todettiin myds ensiharvennusvaiheen mtinnik<jksi tai sekametsiiksi (esim. Kuva 16.). Kuva 13. Eteliirannan kallioniemi on maisemallisesti merkittiivii (VT, CT). Kuva 4. Etelar annan kallioniemen liinsisivun hiekkapohj ainen lahdelma nieme stii kuvattuna. Kuva 15. Kallioniemen itiisivulla todettirn kafdssa oleva majavan peszi. Kuva 16. Rantojen taustan metsiit todettiin MTj a MaT-kankaiksi, paikoin OMT-kankaiksi. Kuva 17. Itiiosan pitkan lahden perukassa liinsirannalla todettiin OMaT-rinnekuusikko. Kuva 18. Itiiosan lahden perukassa, liihellti rantaa todettiin tulvakorpi tervaleppineen.
12 Metsien kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien ja lehtomaisten kankaiden lajistoksi, rauhoitettuj ataiuhanalaisia kasvilajejaei todettu. Liito-oravaa, merkkejii liito-oravan oleskelusta alueella tai liito-oravalle soveliaita elinympiiristcijii ei todettu. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien ja rantametsien lajistoksi (mrn. paloktirki, sepelkyyhky, mustarastas, talitiainen, hdm<jtiainen ja punarinta). Suositus. Osa-alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympiirist<ijti, jotka olisi erityisesti huomioitava maankiiytcln suunnittelussa. Osa-alueen eteltiiin kurottuvan lahden perukassa, liinsirannalla on pienialainen tulvakorpi, jossa oli todettavissa runsaasti kolopuita. Alue tulisi jdttiiii nykytilaansa lajistoltaan monipuolisena ympiiriston (Kartta 2.,Kuva 18.). Eteliirannan kallioniemi tulisi maisemallisesti merkittiiviinajlittaiinykytilaansa (Kartta 2.,Kuva 13.). purokiven kaakkoispuolen pienalainen lahti tulisi jilfiifimaisemallisesti merkittavananykytilaansa. Lisiiksi lahden perukan maatumaneva on metsiilain tarkoittama niukkapuustoinen suo, joka tulisi mycis j itttaiil nykyti I aans a. Tampereella 05. 10. 2015 Jouko Sipari tmi Katajikonkatu 1 F 19 33820 Tampere j ouko. sipari@ saunalahti. fi p.040-70 447s0
13 LIITTEET a + Ir it a 4 a I I
a 1. t4