KANGASNIEMI. Mallos Sienijärvi ja pienten järvien rantayleiskaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari
|
|
- Anna Honkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KANGASNIEMI Mallos Sienijärvi ja pienten järvien rantayleiskaava ympäristöarviointi Jouko Sipari
2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄT SUUNNITTELUALUEEN YLEISKUVAUS OSA-ALUEET PIENET JÄRVET Paskolampi Ahvenlampi Iso Jouhtjärvi Iso Jouhtjärvi, pohjoispää Iso Jouhtjärvi, länsiranta Iso Jouhtjärvi, eteläpää Iso Jouhtjärvi, itäranta Iso Jouhtjärvi, koillisranta Rapatinlammit Teerilampi Pieni Jouhtjärvi Etelä - Lahnalampi Etelä Lahnalampi, eteläpää Etelä Lahnalampi, eteläranta Etelä Lahnalampi, länsiranta Etelä Lahnalampi, pohjoispää Etelä Lahnalampi, itäranta Pohis Lahnalampi Pohis Lahnalampi, itäranta Pohis Lahnalampi, pohjoispää Pohis Lahnalampi, länsiranta Pohis Lahnalampi, eteläpää Kurikkalampi, Kärmelampi ja Pelkäävä Nieminen Nieminen, pohjoisranta Nieminen, luoteisosa... 29
3 Pieni Valkeinen Tamaranjoki Pienempivesi ja Paskolampi Paskolampi Pienempivesi, pohjoispää Pienempivesi, itäranta Pienempivesi, länsiranta SIENIJÄRVI Pohislahti Pohislahti, itäranta Pohislahti, pohjoispää Pohislahti, länsiranta Riihisalmi Sienijärvi, luoteispää Pakolahden alue Kirkkolahti Riuttalahti Sienijärvi, eteläpää Jänisniemi Sienijärven eteläpää, länsiranta Sienijärven eteläpää, lahden perukka Sienijärven eteläpää, itäranta Antinniemi Sieniranta Sieniranta Pasila Alahovi Ylähovi Riihiniemi MALLOS Pohisselkä Hänninkangas (Rasinniemi Pohislahti) Haarajoenlahti Haarajoki Haarajoenniemi Huiskosenlahti Mutalahti Kuikkalahti... 57
4 Jokilahti Malloksen keskiosat Sätkynniemi ja Sätkynsalmi Etelälahti Malloksen pääallas Pitkälahti Katoslahti Katoslahden eteläpuoli Tuliniemi ja pohjoispuolen lahti Tuliniemen eteläpuoli Vihautlampi, eteläosa Vihautlampi, pohjoisosa Syväjärvi, länsiranta Syväjärvi, eteläpää Koskiniemi, länsiranta Reinikkalan ranta Levälahti Katossaari, Kellosaari ja Peltosaari Tervasaaren alue Vihtaniemi javihtalahti Puruniemi Honkaranta YHTEENVETO LIITTEET Kansikuva: Mallos Sätkynsalmi.
5 5 1. JOHDANTO Kangasniemen kunnan Malloksen, Sienijärven ja lähialueen pienten järvien suunnittelualueelle tehtiin rakennus- ja maankäyttölain mukainen rantayleiskaavan ympäristöarviointi kesäheinäkuussa Työssä inventoitiin suunnitelualueen luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a ja 17a tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 ) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 ) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva selvitystyö keskittyi kasvistoon ja linnustoon. Kasvistoselvitysten yhteydessä selvitettiin myös mahdollista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistä suunnittelualueella. Muut mahdolliset luontoarvot, arvokkaat luontokohteet tai uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, joilla voisi olla merkitystä alueen maankäyttöä suunniteltaessa, käytiin läpi kasvistoselvityksen yhteydessä. Suunnittelualueen maaperä- ja vesiolosuhteita arvioitiin kunkin alueen ekologiaa ja käytettävyyttä silmällä pitäen. Inventoinnissa suunnittelualue jaettiin vallitsevan maankäytön ja ekologisten erityispiirteiden kannalta mielekkäisiin osa-alueisiin maankäytön suunnittelun helpottamiseksi (osa-alue numerointi on sisällysluettelon numeroinnin mukainen, osa-aluejako näkyy liitteen kartoissa). Inventoinnin tulosten perusteella esitetään raportissa osa-alueittain suosituksia huomioonotettavista seikoista. 2. TUTKIMUSMENETELMÄT Inventointi keskittyi kasveihin ja lintuihin, muuta lajistoa (lähinnä nisäkkäät ja nisäkkäistä erityisesti liito-orava) seurattiin kasvillisuus- ja linnustoinventoinnin yhteydessä. Erillistä nisäkäskartoitusta alueella ei tehty. Kasvilajisto tutkittiin kartoittamalla alue systemaattisesti osaalueittain rauhoitettujen ja uhanalaisten lajien toteamiseksi. Inventointi suoritettiin kesä - ja heinäkuussa sekä täydennyskäynteinä elo- ja syyskuussa Maastotyöpäiviä kertyi kesäheinäkuussa kolme työviikkoa ja tarkastuskäynneistä yhteensä neljä työpäivää. Linnustoselvitys tehtiin kartoittamalla suunnittelualue toukokuun viimeisellä viikolla, kesäkuun toisella viikolla sekä kesäkuun viimeisellä viikolla Lisäksi linnustoa seurattiin aktiivisesti mm. myöhäisten pesijöiden ja lentopoikueiden löytämiseksi koko kasvillisuuskartoituksen ajan heinäkuussa Inventoinnissa merkittiin työkartalle todetut reviirit, poikueet ja pesinnät sekä suunnittelualueella todetut reviirittömät (esim. alueella ruokailevat) yksilöt mahdollisimman tarkasti. Kartoituksen tuloksia voi pitää kattavina. Ne antavat varsin selkeän kuvan paitsi suunnittelualueen lintulajistosta myös mm. lajitiheyksistä eri biotoopeilla, vaikkakin raportissa on mainittu vain maankäytön suunnitteluan kannalta merkittävät havainnot. Liito-oravan mahdollista esiintymistä suunnittelualueella seurattiin aktiivisesti tarkastamalla kaikki kolopuut, kaikki halkaisijaltaan yli 30-senttiset lehtipuut, erityisesti kookkaat haavat, koivut ja
6 6 tervalepät tai jos havaitiin lajille sopiva elinympäristö. Tällöin alue käytiin systemaattisesti läpi lajin tai mahdollisten jälkien ja jätösten löytämiseksi. Inventoinnissa on hyödynnetty myös alueelta tehtyjä muita selvityksiä (mm. Kettunen 2009 sekä kansalliset tiedonkeruujärjestelmät Tiira ja Hatikka). Kartoituksen yhteydessä tutkittiin alueelta myös mahdolliset rauhoitettavat tai suojelua vaativat biotoopit (mm. pienvedet) sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, merkittävät maisemakokonaisuudet sekä mahdolliset muut arvokkaat luontotekijät sekä arvioitiin alueen maaperä- ja vesiolosuhteita ekologiselta kannalta. Erityisesti seurattiin ihmistoiminnasta johtuvia mahdollisia ja toteutuneita muutoksia pintavesien luonnontilaisuuteen ja pintavesien laatuun erilaisin yleisin indikaattorein. Tämän perusteella on raportissa annettu joissain tapauksissa myös suosituksia riittävän vedenlaadun ylläpitoon. Kallio-, maaperä- ja valuma-aluehavainnot tehtiin kasvillisuuskartoituksen yhteydessä vertaamalla tehtyjä maastohavaintoja karttojen ja muiden lähteiden tietoihin. Maastohavaintojen yhteydessä kiinnitettiin huomio myös paitsi aiemman maankäytön vaikutuksiin myös mahdollisiin maankäytön riskitekijöihin luontoon nähden sekä niiden ehkäisyyn. Inventoinnin tulokset ja niiden perusteella tehdyt suositukset on esitetty raportissa osa-alueittain, jotka on pyritty rajaamaan siten, että ne muodostavat sekä ekologisesti että maankäytön suunnittelun kannalta mielekkäitä kokonaisuuksia (kartalle rajattujen osa-alueiden numerointi vastaa raportin osa-alueiden numerointia). Kuvauksien yhteydessä on myös annettu osa-aluekohtaiset suositukset alueen maankäyttöä ajatellen. Maastotöiden yhteydessä on kerätty suunnittelualueesta myös laaja kuva-aineisto, jota on käytetty hyväksi raportin laadinnassa. 3. SUUNNITELUALUEEN YLEISKUVAUS Suunnittelualuee käsittää Malloksen ja Sienijärven sekä eräät pienet järvet näiden lähiympäristössä. Suunnittelualueen ulkopuolelle jäivät Alahovin ja Hirsilahden ranta-asemakaava-alueet sekä Paihimaan, Lautakankaan, Pieni-Pappilan, Pässinmäen, Reinikkalan ja Toukolan ranta-asemakaavaalueet. Suunnittelualueella kaksi suurta järveä, Mallos ja Seinijärvi, hallitsevat alueen maisemaa. Mallos on pääosin matala (Kuva 1.), hietapitoisten sedimenttimaalajien muokkaama, loivaprofiilinen allas, jonka keskiosissa on lukuisia kalliosaaria ja huomattavan laajoja rantakivikoita (kansikuva). Malloksen eteläosa on pohjoisosaa hieman syvempi ja vähäluotoinen. Mallos on muodostunut kallioperän murroslinjaa, mutta murros on todettavissa selvästi vasta Malloksen kaakkoisosassa, Syvälammen puolella, joka ei ole niin sedimenttiaineksen täytämää kuin itse Mallos. Sienijärvi on profiililtaan selkeästi murroslinjaan muodostunut järvi, jonka rannat ovat äkkijyrkät ja rantaprofiili nousee nopeasti rannasta poispäin mentäessä. Lahdet ovat pitkiä ja kapeita ja kalliolaakiorannat ovat jyrkkärinteisiä. Koko järvi on pitkänomainen ja kapea. Myös Sienijärven rannat ovat pääosin hietapitoista sedimenttiainesta, mutta kallioperän profiili on jyrkempi, jonka vuoksi Sienijärven alue on yleisilmeeltään karumpi ja lajistoltaan niukempi kuin Malloksen alue.
7 7 Suunnittelualueen pienet järvet ovat murroslinjaan muodostuneita, karuja kalliojärviä pitkine ja kapeine lahtineen. Pienet järvet ovat hyvin ruskeavetisiä, osa pitkälle soistuneita tai selvästi valumavesien liettämiä eräiden Malloksen ja Sienijärven lahtien tavoin. Kuva 1. Mallos Tervasaaresta itään kuvattuna. Kuva 2. Mallos. Reinikkalan rantaan tuleva puro Sienijärvi laskee vetensä Mallokseen Pienempiveden ja Tamaranlammen kautta. Suunnittelualueen pienet järvet kuuluvat Sienijärven tai Malloksen valuma-alueeseen lukuunottamatta Jouhtjärviä, jotka kuuluvat Emäpajun valuma-alueeseen. Sekä Sienijärvi että Mallos saavat merkittävän osan vesistään suunnittelualueen pohjoispuolen järviltä ja ojitetuilta soilta. Suunnittelualueen järvien veden laatuun vaikuttaa voimakkaasti valuma-alueen soiden ojitus, joka on lisännyt järvien liettymistä ja muuttanut järviä entistä ruskeavetisemmiksi (kuva 2.). Rantarakentamista alueella on muutamia keskittymiä lukuunottamatta melko vähäistä. Suunnittelualueen pienialaisimmat ja soisimmat vedet eivät sovellu erityisen hyvin rantarakentamiseen (Kuva 3.). Kuva 3. Ahvenlampi pohjoisrannalta kuvattuna (kuva on kollaasi).
8 8 4. OSA-ALUEET Osa-alueet merkitty karttoihin (kts. LIITTEET) otsikoiden mukaisella numeroinnilla PIENET JÄRVET Suunnittelualueen pienet järvet todettiin lajistollisesti varsin tavanomaisiksi dystrofisiksi vesiksi. Vesilintulajisto ja rantametsien lintulajisto todettiin tavanomaiseksi ja varsin niukaksi. Kaakkuria pienillä järvillä ei todettu. Rantametsien kankailta ei todettu kehrääjää eikä liito-oravaa todettu pienten järvien alueelta Paskolampi (Kartta 1., osa-alue ) Kyseessä on alle 2ha:n dystrofinen suolampi kallioperän repeämässä. Lammen itä- ja länsipuolella on jyrkkärinteiset kalliokumpareet ja etelä- ja pohjoispää ovat alavia ja soisia (Kuva 4.). Paskolampea kiertää kapea rahkareunus, lammen pohjois- ja länsipää ovat korpimaisia ja kauempaa lammesta muuttuvat lähinnä rämeiksi maiseman avartuessa kallioiden välistä. Rahkareunuksen lajisto todettiin tavnomaiseksi: mm. vaivero, jouhisara, isokarpalo, suopursu, suokukka, siniheinä, juolukka. Kaikki alavat alueet on ojitettu eivätkä ole aivan lammen rantoja lukuunottamatta luonnontilaisia. Alueen metsät ovat ensiharvennusvaiheen MT-kankaita. Mäkialueilla valtapuuna on todettavissa mänty, notkelmissa ja alarinteilla kuusi. Kasvilajisto todettiin tyypilliseksi MT-kankaiden lajistoksi. Kalliomäkien lakialueet todettiin nuorta mäntyä kasvaviksi VT-kankaiksi. Erityisesti lammen eteläreunan kalliokumpare on edustava ClT-kallio kalliomänniköineen. Kalliorinnettä on hakattu aikanaan varovasti, jonka vuoksi ClT- kallio on lähes luonnontilainen. Paskolammen eteläpuolella olevan notkelman kuusitaimikossa todettiin tiltaltin (Phylloscopus collybita) reviiri. Paskolammella ei todettu kaakkuria eikä ympäröivillä kuivilla tai karuilla kankailla kehrääjää. Alueella ei todettu myöskään liito-oravaa. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella ei todettu liitooravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Alueella ei todettu uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Paskolammen etelärannan kalliomäki (ClT-männikkö) on maisemallisesti merkittävä, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa. Itse Paskolampi on pienialainen (alle 2ha), jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa (Kartta 1., osa-alue ).
9 Ahvenlampi (Kartta 1., osa-alue ) Ahvenlampi on kallioperän repeämävyöhykkeessä, kolmen kalliokohouman välissä. Lammen luoteis- ja iätarannan metsässä on kalliojyrkänteet. Yleisilmeeltään maisema on kuitenkin avara, sillä lampea ympäröivät kalliomäet eivät ulotu aivan lammen rantaan. Ahvenlammen ympärillä on laajahko, ojitettu korpimetsä, joka muuttuu vähitellen lammen rantavyöhykkeessä rämeeksi ja nevaksi (Kuva 3.). Lammella on 10-20m leveä rahkareunus, jonka reunalta vesi syvenee nopeasti. Vesi on hyvin ruskeaa ja veden vaihtuvuus on vähäistä. Ahvenlampeen ei ole vedetty suoraan ojia, jonka vuoksi lampi on maisemaltaan varsin luonnontilainen. Ahvenlammen pohjoispäähän tulee kuitenkin puro, joka saa vetensä taajaan ojitetulta alueelta. Kasvilajisto rahkareunuksella ja lammessa on tavanomaista dystrofisten lampien lajistoa: ulpukka, riippasara, jouhisara, isokarpalo, pyöreälehtikihokki, raate, kurjenpolvi mm. Lammella todettiin telkkäpari. Lammen lounaisrannan kuusikossa todettiin tiltaltin reviiri. Ahvenlammella ei todettu kaakkuria eikä lammen ympäristön mäkialueilla kehrääjää. Lammen alueella ei todettu myöskään liito-oravaa. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella ei todettu liitooravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Alueella ei todettu uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Maisemallisesti Ahvenlampi on luonnontilainen, eheä kokonaisuus, jonka vuoksi lampi tulisi jättää nykytilaansa (Kartta 1., osa-alue ). Lisäksi lampi on pienialainen, hetteinen ja erittäin ruskeavetinen, eikä sovellu rantarakentamiseen erityisen hyvin. Kuva 4. Paskolampi etelästä kuvattuna. Kuva 5. Iso Jouhtjärven pohjoispää. Taustalla itärantaa Iso Jouhtjärvi (Kartta 2.) Iso Jouhtjärvi on muodostunut loivasti kumpuilevaan maastoon, hietamaille. Järvi on matala, ja sen profiili on maltillinen. Alueen maaperä on hietapitoista soraa ja paikoin hietapitoista moreenia, rannat ovat matalia ja osin ruohottuneita. Vesi järvessä on hyvin ruskeaa. Rantarakentaminen Iso Jouhtjärvellä on melko vähäistä.
10 Iso Jouhtjärvi, pohjoispää (Kartta 2., osa-alue ) Iso Jouhtjärven pohjoispäässä länsirantaa reunustaa laajahko, n. 50m leveä, kivinen vesijättö, johon on muodostunut paikoin rantarämettä. Aivan pohjoispää on maatuvaa saraikkoa (Kuva 5.). Kauempana rannasta maasto nousee ja maaperä on karua, hyvin hietapitoista moreenia, jonka vuoksi ympäristön metsät ovat lähinnä MT-kangasta ja hietaisilla paikoilla VT- kangasta. Kumparealueet ovat kivistä hietamaata (Kuva 6.). Iso Jouhtjärven pohjoispäästä lähtee ruopattu, leveähkö puro kohti Pieni Jouhtjärveä. Puron ympäristö on avohakattua. Pohjoispään itärannan puusto on keski-ikäistä, kuusivaltaista MT-kangasta. Kaikki alueen metsät ovat ns. talousmetsiä ja alueella on suoritettu viime vuosina laajoja avohakkuita (Kuva 7.). Hakkuiden yhteydessä isot haavat on jätetty kasvamaan. Niissä ei todettu koloja. Alueen kasvi- ja lintulajisto todettiin melko niukaksi ja tavanomaiseksi. Liito-oravaa alueella ei todettu. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, merkittäviä luontokohteita tai muita luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella ei todettu liito-oravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Alueella ei todettu uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Kuva 6. Kivinen, hietapitoinen sora on koko suunnittelualueelle tyypillinen maalaji. Kuva 7.Iso Jouhtjärven pohjoispään rantametsää rannasta pohjoiseen kuvatuna Iso Jouhtjärvi, länsiranta (Kartta 2., osa-alue ) Iso Jouhtjärven länsiranta on nuorta tai nuorta tai keski-ikäistä männikköä kasvavaa tuoretta (MT) ja kuivaa (VT) kangasta, jonka maaperä on hietaa ja hietasoraa (Kuva 8.). Länsirannan kalliomäet ovat kivisen, hietapitoisen soran peitossa (Kuva 6.) Kalliomäet ulottuvat Iso Jouhtjärven rantaan asti ja ne muodostavat länsirantaan kallioisia ja kivisiä, mäntyä kasvavia pieniä niemiä (MT, paikoin VT). Pohjoisimmalle länsirannan niemistä on rakennettu loma-asunto, jonka veneranta todettiin sammakoiden (Rana arvalis) lisääntymisalueeksi (Kuva 10.). Länsirannan kallioniemien väliset suuremmat lahdet ovat matalia ja lähinnä kivisiä maatumarantoja. Länsirannan metsät ovat intensiivisen metsätalouden piirissä. Länsirannalla on todettavissa eri ikäisiä metsälaikkuja hakkuuaukeista siemenpuuasentoon. Eteläpään metsät on hakattu parikymmentä vuotta sitten ja hakkuuaukea kasvaa lähinnä nuorta koivua. Vanhan vesijätön metsät on länsirannan pohjoisosissa harvennettua n. 40-v MT-männikköä (Kuva 11.), eteläosissa notkelmat
11 11 sekä paikoin rantavyöhykkeen vesijätöt ovat puolestaan hieman iäkkäämpää MT-kuusikkoa. Vanhoja metsiä ei alueella todettu. Länsirantaa pitkin kulkee hyväkuntoinen paikallistie m rannasta rannan suuntaisena (Kuva 8.) ja kiertää järven pohjoispään kautta, jossa tie huonokuntoisempi. Tien länsipuolella, suunnittelualueen ulkopuolella, on ojitettu isovarpuräme, jolla todettiin ruokaileva teerinaaras (Tetrao tetrix). Muutamin paikoin rämeet ulottuvat kapeina juotteina Iso Jouhtjärven rantaan, jossa ne jatkuivat rantaviivasta matalina, saraikkoa kasvavina lahtina. Rämeet todettiin kasvilajistoltaan tavanomaisiksi varpurämeiksi, jotka on ojitettu ja ojat on vedetty Iso Jouhtjärveen asti. Metsien kasvilajisto todettiin niukkalajiseksi, lajistoltaan tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi ja rantavyöhykkeen lajisto tavanomaiseksi itäsuomalaisten dysoligotrofisten vesien lajistoksi. Rantavyöhykkeen kasvilajisto indikoi aavistuksen rehevöityneisyyttä (lahdelmissa paikoin mm. osmankäämiä ja harvahkoa järviruokokasvustoa). Kuva 8. Länsirannan hietamaiden mäntykangasta Kuva 9. Kiviset ja pienialaiset kallioniemet kirjovat Iso Jouhtjärven karua länsirantaa. Kuva 10. Länsirannan pohjoispään venevalkama on sammakoiden (Rana arvalis) kutupaikka. Kuva 11. Länsirannan pohjoisosan vesijättöä. Iso Jouhtjärvi pilkottaa taustalla. Myös alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi boreaalisten, talouskäytössä olevien havumetsien lajistoksi: mm. metsäkirvinen (Anthus trivialis), peippo (Fringilla coelebs), vihervarpunen
12 12 (Carduelis spinus), hömötiainen (Parus montanus), käpytikka (Dendrocopos major) ja punarinta (Erithacus rubecula). Vesilintulajisto ja rantojen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi: mm. telkkä (Bucephala clangula), tavi (Anas crecca), rantasipi (Actitis hypoleuca) ja kalalokki (Larus canus). Länsirannan kallioniemien kivillä todettiin kaksi kalalokin pesimäreviiriä. Pienellä luodolla Iso Jouhtjärven länsirannalla, järven eteläpäässää todettiin kuikan (Gavia arctica) pesintä. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella ei todettu liitooravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Alueella ei todettu uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Länsirannan edustalla oleva pieni luoto todettiin kuikan pesimäpaikaksi. Luoto on pienen niemen edustalla. Niemen kärki ja luoto tulisi jättää nykytilaansa Iso Jouhtjärvi, eteläpää (Kartta 2., osa-alue ) Iso Jouhtjärven eteläpää on profiililtaan loivasti kumpuilevaa hietapitoista soraa, paikoin mullan tai mudan sekaista hietaa. Multavammat maat ovat koivua kasvavia entisiä viljelyksiä. Aivan eteläpään perukka on matala ja ruohottunut, osin mutainen ja soinen. Maaperä perukassa on mutaturvetta, paikoin moreenia ja pohja on mutainen. Rantaan rajautuu ojitettu korpi. Korpea lukuunottamatta koko eteläpään alue on hakattu n.30 v sitten ja alue kasvaa nuorta koivikkoa, sekapuuna mänty. Eteläpään länsi- ja itärannalla todettiin kesäasunnot, joista itärannan kesäasunto on osittain entisellä rantaniityllä. Moreenimaan vuoksi kasvilajisto indikoi rehevyyttä, mutta lajisto todettiin tavanomaiseksi viljeljymaiden, lehtomaisten kankaiden ja korpien lajistoksi. Saunan eteläpuolella todettiin pieni lähde (Kartta 1., osa-alue ). Länsiranta on moreenirantaa ja sen metsät on hakattu. Rantavyöhykkeen lajisto indikoi dysoligotrofista ja perukassa dystrofista vettä. Vesi todettiin hyvin ruskeaksi. Rannat ovat hietapohjaisia ja pääosin humuksen liettämiä. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi dys-oligotrofisten vesien sekä boreaalisten havumetsien lajistoksi. Iso Jouhtjärvi kuuluu kalasääsken (Pandion haliaëtus) saalistusalueisiin, sillä laji todettiin saalistuslennolla järven länsirantaa pitkin kohti pohjoista. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella ei todettu liitooravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Alueella ei todettu uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Eteläpään lähde on lain tarkoittama pienvesi, joka tulee jättää nykytilaansa. Eteläpää ei sovellu liettyneisyytensä vuoksi erityisen hyvin rantarakentamiseen.
13 13 Kuva 12. Iso Jouhtjärven eteläpään itärantaa. Järven eteläpään metsät on pääosin hakattu Kuva 13. Iso Jouhtjärven eteläpäästä pohjoiseen. Oikealla näkyy hakkuuaukean reuna Iso Jouhtjärvi, itäranta (Kartta 2., osa-alue ) Itäranta on hyvin hietapitoista moreenia, joka nousee 5-10m rantaterassin jälkeen loivasti kumpuilevana rannasta poispäin. Alarinteiden Kuusvaltaisten metsien kenttäkerroksen lajisto indikoi paikoin lehtomaista kangasta (OMT), mutta lajisto todettiin melko niukaksi eikä vaativia lehtomaisten kankaiden lajeja todettu (Kuva 12.). Pääosa rantametsistä todettiin tuoreiksi kankaiksi (MT, MaT). Ylempänä valtapuuksi todettiin mänty (MT). Alueen metsät ovat intensiivisen metsätalouden piirissä. Kauempana rannasta on suoritettu laajoja hakkuita. Hakkuuaukealla oli todettavissa luontaisesti uudistunutta koivu- ja mäntytaimikkoa. Vanhoja metsiä ei todettu. Alueella on myös peltoa ja laidunta. Rantavyöhykkeessä ja peltojen laiteilla todettiin paikoin suurikokoisia haapoja, mutta niistä ei todettu liito-oravaa tai merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Alueen linnusto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien ja dystrofisten vesien lajistoksi. Paikoin rantavesien lajisto indikoi dys-oligotrofisuutta. Peltoalueilla todettiin muutamia tavanomaisia kulttuurimaiden lintulajeja, kuten keltasirkku (Emberiza citrinella) ja västäräkki (Motacilla alba). Metsälajistossa todettiin mm. mustarastas (Turdus merula), punarinta (Erithacus rubecula), laulurastas (Turdus ericetorum), vihervarpunen (Carduelis spinus), hömötiainen (Parus montanus), hippiäinen (Regulus regulus), palokärki (Dryocopus martius) ja peippo (Fringilla coelebs). Rantaja vesilintulajistossa todettiin rantasipi (Actitis hypoleucos), västäräkki (Motacilla alba) ja satunnaisena sinisorsa sekä telkkä. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, merkittäviä luontokohteita tai muita luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella ei todettu liito-oravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Alueella ei todettu uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä.
14 14 Kuva 14. Itärannan kuusivaltaista tuoretta kangasta. Kuva 15. Itärannan matalaa hietapohjaista rantaa Iso Jouhtjärvi, koillisranta (Kartta 2., osa-alue ) Itärannan kallioniemen pohjoispuolinen osa on alavaa, osin soistunutta hietamaata (ojitettuja korpia), ja paikoin hietapitoista moreenia. Rannat todettiin mataliksi, osin maatuneiksi saraturverannoiksi. Rantavyöhykkeessä oli todettavissa runsaasti myös siirtolohkareita, joilla todettiin kolme pesivää kalalokkiparia. Saraikkorantojen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi dysoligotrofisten rantojen lajistoksi ja metsien lajisto tavanomaiseksi kangasmetsien (MT) lajistoksi. Metsäalueet ovat intensiivisen metsätalouden piirssä, pääpuulajina mänty. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Alueella ei todettu liito-oravaa tai merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, merkittäviä luontokohteita tai muita luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella ei todettu liito-oravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Alueella ei todettu uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Lohkareisimmat alueet eivät sovellu rantarakentamiseen erityisen hyvin rannan kivikkoisuuden ja rantojen mataluuden vuoksi Rapatinlammit (Kartta 3., osa-alue ) Kalliomäkien väliin, Iso Jouhtjärven eteläpäähän jää kaksi pienialaista, dystrofista, hetereunaista lampea, Rapatinlammet. Rapatinlampien ympäristön rämeet todettiin ojitetuiksi ja alueen metsät pääosin vuotiaksi mäntykankaiksi (MT). Kalliomäkien välissä ja erityisesti lampien välisellä hietamaalla todettiin kuusikkoa, jonka kenttäkerros indikoi korpimaisuutta. Lampien välinen harvennettu kuusikko todettiin keski-ikäiseksi. Lampien kaakkoispuolella on suoritettu laajoja avohakkuita. Alueen kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Rapatinlammilla ei todettu kaakkuria. Alueella ei todettu liito-oravaa. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, merkittäviä luontokohteita tai muita luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella ei todettu liito-oravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Alueella ei todettu uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Rapatinlammit eivät soisuutensa ja pienialaisuutensa vuoksi sovellu erityisen hyvin rantarakentamiseen.
15 15 Kuva 16. Rapatinlammista itäinen, etelärantaa. Kuva 17. Rapatinlammista läntinen, pohjoisrantaa Teerilampi (Kartta 4., osa-alue ) Kapea ja pienialainen Teerilampi on matala, erittäin ruskeavetinen ja mutapohjainen lampi, joka rajautuu suurimmaksi osaksi rämeeseen. Vain suoreunainen länsiranta rajautuu kallioiseen mäkialueeseen. Teerilampea ympäröivä Teerisuo on kokonaan ojitettu ja ojat on johdettu suoraan Teerilampeen. Lampi ja sen ympäristön suot ja metsät eivät ole luonnontilaisia. Metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia kangasmetsiä (MT) ja intensiivisen metsätalouden piirissä, Teerisuo on kasvilajistoltaan tavanomainen, ojitettu isovarpuräme ja Teerilampi on kasvilajistoltaan tavanomainen dystrofinen vesi. Teerilammen lounaispuolen mäellä, koivua kasvavalla hakkuaukealla todettiin 2-3 koirasteeren (Tetrao terix) parvi ruokailemassa. Laji on NT-laji. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, merkittäviä luontokohteita tai muita luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella ei todettu liito-oravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Alueella ei todettu uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Teerilampi ei sovellu kapeutensa, soisuutensa ja pienialaisuutensa (alle 2ha) vuoksi rantarakentamiseen, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa Pieni Jouhtjärvi (Kartta 2., osa-alue ) Iso Jouhtjärven pohjoispuoli on kalliolaakioiden ja niiden välisten soistumien kirjomaa aluetta. Kallioalueiden ohuehko maaperä on hietapitoista soraa ja alavammat alueet lähinnä hietapitoisia, glasifluviaalisia sedimenttejä, joille on muodostunut soistumia (turvemaita). Pieni Jouhtjärvi on osa tällaista soistumajaksoa, joka alkaa Iso Jouhtjärven pohjoispäästä ja jatkuu Isosuona (ojitettu räme) kohti pohjoista (Kuva 18.). Hetteisen Pieni Jouhtjärven itä- ja länsipuolella on paljaaksi hakatut kalliomäet ja järven ympäristön kaikki suot on ojitettu ja johdettu Pieni Jouhtjärveen. Iso Jouhtjärvestä on ruopattu oja Pieni Jouhtjärveen ja järvien välinen kannas on hakattu aukoksi (Kuva 19.). Perattua Jouhtpuroa pitkin vesi kulkee Pieni Jouhtjärvestä edelleen Emäpajuun. Vesi Pieni Jouhtjärvessä on erittäin ruskeaa.
16 16 Kuva 18. Pieni Jouhtjärven pohjoisrantaa. Kuva 19. Pieni Jouhtjärven ja Iso Jouhtjärven välinen kannas yhdysojineen. Alue on avohakattu. Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi dystrofisten vesien ja kangasmetsien (MT) lajistoksi. Lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Pieni Jouhtjärvellä todettiin lepäilevä joutsen (Cygnus cygnus) sekä muutamia sinisorsia (Anas platyrhynchos). Rantavyöhykkeessä oli todettavissa majavan (Castor fiber) jälkiä ja jätöksiä. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, merkittäviä luontokohteita tai muita luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella ei todettu liito-oravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Alueella ei todettu uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Ruskeavetisyytensä ja hetteisyytensä vuoksi Pieni Jouhtjärvi ei sovellu erityisen hyvin rantarakentamiseen Etelä-Lahnalampi (Kartta 5.) Pohis- ja Etelä-Lahnalampi ovat molemmat muodostuneet glasifluviaalisen hietapitoisen sedimentin muodostamaan altaaseen. Etelä-Lahnalampi on maisemaprofiililtaan loivempi ja sen hietapohjaiset rantaterassitt ulottuvat matalina pidemmälle kuin Pohis-Lahnalammella. Lampia yhdistää kapea Välijoki, joka lähtee Pohis-Lahnalammen eteläpään pienestä lahdesta ja laskee Etelä-Lahnalammen kapeaan pohjoispäähän. Etelä-Lahnalampi on dys-oligotrofinen vesi, joka on varsin ruskeavetinen ja jonkin verran rannoiltaan liettynyt (humuslietettä) ilmeisesti valuma-alueen soiden ojitusten vuoksi. Rantojen vesikasvilajisto indikoi paikoin eutrofisuutta. Etelä-Lahnalammen ranta- ja vesikasvilajisto indikoi dys-oligotroifsta vettä. Lajisto todettiin tavanomaiseksi. Lammen itärannalla Kolisevan viljelykset ulottuvat rantaan asti, ja tältä osin rannoilla oli todettavissa rehevöitymistä. Lammen länsirannalla on puustoltaan kookkaampaa kangasmetsää (MT). Muutoin alueen metsät todettiin nuoriksi tai korkeintaan keski-ikäisiksi. Luonteeltaan Etelä-Lahnalampi on dysoligotrofinen vesi, mutta se näyttäisi olevan muuttumassa eu-dystrofiseksi ruskeavetisyytensä, liettyneisyytensä ja paikoin runsaan järviruokokasvuston perusteella.
17 Etelä-Lahnalampi, eteläpää (Kartta 5., osa-alue ) Etelä-Lahnalammen eteläosa on kivikkorantainen ja kapenee aivan eteläpäässä lahden perukaksi, josta Malloksen Haarajoenlahteen laskeva Haarajoki saa alkunsa (Kuva 20.). Yleisilmeeltään Etelä- Lahnalammen eteläosan rantavyöhyke on erämainen ja puusto melko iäkästä (Kuva 21.). Kauempaa rannasta metsät ovat nuorta männikköä (MT) ja notkelmista nuorta tai keski-ikäistä kuusikkoa (MaT). Maaperä alueella on hietapitoista, kivistä soraa, paikoin hietapitoista moreenia. Lähellä lammen etelärantaa kiertää paikallistie ja sähkölinja. Etelärannasta on osa rakennettu. Alueen kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi eikä liito-oravaa tai merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella todettu. Alueella ei todettu uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Eteläpään kapea lahden perukka ja siitä lähteevä Haarajoki ovat maisemallisesti merkittäviä. Haarajoen niska on myös lain tarkoittama pienvesi. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella ei todettu liitooravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Alueella ei todettu uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Eteläpään kapea lahden perukka ja siitä lähteevä Haarajoki ovat maisemallisesti merkittäviä. Haarajoen niska on myös lain tarkoittama pienvesi, jonka vuoksi Haarajoen niska ja sitä ympäröivät rannat tulisi jättää nykytilaansa. Kuva 20. Etelä-Lahnalammen eteläpää ja Haarajoen niska. Kuva 21. Etelä-Lahnlammen eteläpää, itärantaa Etelä-Lahnalampi, eteläranta (Kartta 5., osa-alue ) Etelärannat ovat kalliolaakioaluetta, jota peittää kivinen, hietapitoinen sora. Alueen metsät ovat tuoreita kankaita (MT). Puusto todettiin hieman keski-ikäisiä metsiä vanhemmiksi (n v.), alavilta alueilta kuusivaltaisia ja korkeammalta mäntyvaltaisia (Kuva 22.). Etelä-Lahnalammen alueella on tehty hakkuita, mutta rannan ja paikallistien välinen alue on hakattu melko varovasti: Tästä johtuen eteläranta on yleisilmeeltään metsäinen ja erämainen. Paikoin kalliokumpareiden välistä on vedetty ojia eteläpuolen soilta Etelä-Lahnajärveen.
18 18 Kuva 22. Etelärannan MT-metsää Kuva 23. Eteläranta on melko matalaa ja mutapohjaista. Ulpukka viihtyy alueella. Rannat ovat kivisiä ja hietapohajisia. Vesi on ruskeaa ja erityisesti pienet lahdet ovat humuksen liettämiä ja mutapohjaisia (Kuva 23.). Hietapohjaisilla rannoilla vesikasvilajisto indikoi dysoligotrofista vettä, lahdelmien mutapohjaisilla rannoilla taas selvemmin dystrofista vettä. Lajisto todettiin kaiken kaikkiaan tavanomaiseksi. Alueen metsien ja rantojen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Liito-oravaa alueella ei todettu. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, merkittäviä luontokohteita tai muita luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella ei todettu liito-oravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Alueella ei todettu uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä Etelä-Lahnalampi, länsiranta (Kartta 5., osa-alue ) Etelä-Lahnalammen länsiranta on kivistä, hietapitoista maata ja rantavedet ovat hietapohjaisia, joskin paikoin kivisiä. Ranta- ja vesikasvillisuus indikoi lähinnä eu-dystrofista vettä. Erityisesti länsirannan pienet lahdelmat ja ojien suut todettiin liettyneiksi ja niissä todettiin myös järviruokoa. Pohjoispään lahti todettiin rannoiltaan varsin matalaksi ja perukastaan liettyneeksi. Ranta- ja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi eu-dystrofisten vesien lajistoksi (mm. järviruokoa ja jouhisaraa). Länsirannalla todettiin käytöstä poistuneita, nuorta koivua kasvavia peltoja. Muutoin länsiranta on lähinnä keski-ikäistä, mäntyvaltaista kangasmetsää (MT, paikoin VT) ja lähempänä rantaa mäntykuusi sekametsää (MT). Puusto alueelta on monin pakoin hakattu tai kasvaa nuorta männikköä ja koivikkoa. Joillain paikoin puusto oli siemenpuuasennossa. Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien (MT) lajistoksi. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi (mm. punarinta, peippo, metsäkirvinen ja mustarastas) ja erityisesti rantavyöhykkeesstä nuorten lehtimetsien lajistoksi (mm. lehtokerttu ja pajulintu). Länsirannan pohjoisosassa on pienialainen luoto, jonka rantavedessä todettiin kuikkapari (Gavia arctica) ilmeisellä pesimäpaikalla. Uhanalaisia lintulajeja alueella ei todettu. Myöskään liito-oravaa tai merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella ei todettu.
19 19 Kuva 24. Etelä-Lahnalammen länsirantaa toukokuussa kuvattuna. Kuvan etualan pieni luoto kuvassa 25. Kuva 25. Länsirantaa heinäkuussa. Länsirannan lajisto indikoi dys-oligotrofista vettä. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia lintulajeja, merkittäviä luontokohteita tai muita luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella ei todettu liito-oravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Alueella ei todettu uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä Etelä-Lahnalampi, pohjoispää (Kartta 5., osa-alue ) Etelä-Lahnalammen pohjoispää kapenee hietakankaiden väliseksi lahdeksi, johon Pohis- Lahnalammen vedet laskevat Välijokea pitkin. Lahden perukkaan laskeva Välijoki on lain tarkoittama pienvesi. Alue on hietapitoista soraa ja paikoin moreenia. Lahden länsiranta on moreenipitoisempi ja profiililtaan hieman jyrkempi ja korkeampi kuin itäranta. Rantametsät todettiin nuoriksi, lehtipuuvaltaisiksi ja lajistoltaan tavanomaiseksi (Kuva 26.). Kauemmas rannasta mentäessä maasto nousee ja metsät muuttuvat lajistoltaan tavanomaiseksi mäntykankaaaksi (MT) (Kuva 27.). Alavimmilla paikoilla todettiin myös MT-kuusikoita. Puusto alueella on nuorta tai keski-ikäistä. Alue on intensiivisen metsätalouden aluetta. Vesikasvilajisto indikoi eu-dystrofista vettä ja todettiin tavanomaiseksi. Pohjoispään lahden rannoilla oli todettavissa yhtenäisiä järviruokokasvustoja. Kuva 26. Pohjoirannassa lehtipuuvyöhykkeen takana kasvaa kookasta, keski-ikäistä ja tasaikäistä MTmännikköä. Rantavyöhykkeessä on paikoin todettavissa järviruokokasvustoja.
20 20 Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella ei todettu liitooravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Alueella ei todettu uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Etelä-Lahnalammen pohjoispäähän laskee Välijoki, joka täyttää lain tarkoittaman pienveden tuntomerkit. Välijoen suistoalue eli lahden perukka tulisi tästä syystä jättää nykytilaansa Etelä-Lahnalampi, itäranta (Kartta 5., osa-alue ) Etelä-Lahnalammen itäranta, Kolisevan ympäristö, on kumpuilevaa, kivistä hietaa ja hietasoraa. Soistumia ei pohjoisosan lahden perukkaa lukuunottamatta ole. Paikallistie kiertää Kolisevan pohjoispuolella olevan lahden aivan sen rantaa pitkin. Lahti on voimakkaasti liettynyt, matala ja mutapohjainen. Kolisevan tilan ympärillä olevat pellot ovat hietamaita ja ulottuvat Etelä- Lahnalammen rantaan asti. Suunnittelualueen itäpuolella Saarikko, Pieni-Koliseva ja Kylmäojanpuru ovat ojitettuja varpurämeitä. Niistä Saarikon ja Pieni-Kolisevan vedet on johdettu Etelä-Lahnalampeen. Pieni Kolisevan laskuoja on luonnontilainen Kolisevantien ja Etelä- Lahnalammen välisessä rinteessä. Kangasmetsien kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi tuoreiden (MT) ja kuivien (VT) kankaiden lajistoksi. Metsät on pääosin nuorta mäntymetsää. Kolisevan pohjoispuolella olevan lahden perukka on kuusivaltainen ojitettu korpi, jonka lajisto todettiin myös tavanomaiseksi. Alueella on tehty paljon avohakkuita eikä iäkkäitä metsiä todettu. Alueen lintulajisto todettiin niukaksi ja lajistoltaan tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Liito-oravaa tai merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella ei todettu. Alueen tyypillinen ranta- ja vesikasvilajisto indikoi lähinnä dys-oligotrofista vettä (esim. niemekkeiden kärjissä). Lahtien ja Kolisevan tilan edustan ranta- ja vesikasvilajisto indikoi lähinnä eu-dystrofista vettä. Ko. rannat todettiin myös hyvin liettyneiksi. Tämä johtunee Etelä- Lahnalampeen tulevasta humuskuormituksesta ja peltojen valumavesistä. Pieni Kolisevalta tuleva puro todettiin luonnontilaiseksi Kolisevantieltä Etelä-Lahnalampeen. Tältä osin puroa voi pitää lain tarkoittamana pienvetenä. Saarikolta Etelä-Lahnalammen eteläpäähän virtaava puro on perattu kokonaan. Lammen itärannalla on kaksi hietapohjaista, kasvillisuuden peittämää kapeaa niemekettä, jotka ovat alueen maisemallisia kiintopisteitä.
21 21 Kuva 27. Etelä-Lahnalammen itärantaa. Kuvan yläkulmassa näkyy Kolisevan tila. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella ei todettu liitooravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Alueella ei todettu uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Etelä-Lahnalammen itärannan pienet niemekkeet tulisi maisemallisesti merkittävinä jättää nykytilaansa. Kolisevan tilan eteläpuolelta Etelä-Lahnalampeen laskeva puro on lain tarkoittama pienvesi, joka tulisi jättää nykytilaansa. Kolisevan tilan pohjoispouolen olevan lahden perukka soveltuu huonosti rantarakentamiseen, koska lahti on matala ja mutapohjainen ja lahden rantaa kiertää paikallistie Pohis-Lahnalampi (Kartta 5.) Pohis-Lahnalampi on Etelä-Lahnalammen tavoin melko loivasti kumpuilevaa hietapitoisen soran ja paikoin hietapitoisen moreenin peittämää aluetta, jossa alavat alueet ovat soistuneet ja korkeammat alueet ovat tuoretta tai kuivaa kangasmetsää (MT, VT). Pohis-Lahnalammen luoteispuolella nousee Lahnamäen kalliolaakio (drumlin) selvästi muuta maisemaa korkeampana. Laakio on hietapitoisen ja osittain melko kivisen moreenin peitämä. Alaville alueille muodostuneet suot ovat pienialaisia ja pääosin varpurämeitä. Itse Pohis-Lahnalampi on suorantainen, dystrofinen vesi, mutta varsinaisia rantasoita ja suoreunuksia oli todettavissa vain lammen pohjoisosassa. Kaikki suot on ojitettu ja kaikki pienvedet (purot) ruopattu niin, että luonontilaisia pienvesiä alueelta ei todettu. Rantavyöhykkeen paikoin yhtenäinen järviruokokasvusto indikoi lammen rehevöitymistä.
22 22 Pohis-Lahnalammen veden laatuun vaikuttavat itärannan viljelysten ja Tuomikonniitun ravinnevalumat sekä erityisesti suunnittelualueen pohjoisosien ojitettujen soiden vedet, jotka virtaavat Tuomikonpurua pitkin Pohis-Lahnalammen pohjoispäähän. Hietapohjjaiset rannat ovat paksun humuslietteen peitossa. Paikallisten asukkaiden kuvaukset ojitusten ja uudelleen ruoppausten seurauksista ovat huomiota herättäviä. Eräs paikallinen kesämökkiläinen totesi mm., että edellisenä talvena pilkki- ja verkkoavannoista nousi ruskeaa vaahtoa (humusvaahtoa) kymmenien senttien korkuisina patsaina. Tuuli levitti sitten vaahtoa lumelle avannon ympärillä. Vanhimmat ranta-asukkaat muistelivat entisiä hiekkarantoja, jotka ovat muuttuneet mutapohjaisiksi. Pohis-Lammen kohdalla on ilmeinen riski, että se liettyy niin pitkälle, että happikadon uhka on todellinen. Tällöin lampi menettäisi kokonaan kalataloudellisen ja virkistysarvonsa Pohis-Lahnalampi, itäranta (Kartta 5., osa-alue ) Pohis-Lahnalammen itäranta on hietapitoista moreenia, lähempänä rantaa hietapitoista glasifluviaalista soraa. Rantavyöhykkeen pienet niemekkeet todettiin hieman kivisemmiksi kuin muu osa rannasta. Itäranannan lahdelmat todettiin hietapohjaisiksi, mutta liettyneiksi. Rantametsät ovat hietapitoista, kivistä soraa, alavammat alueet kivikkoisia hietamaita. Alueen metsät ovat mäntyvaltaista kangasmaetsää (MT, kumpareiden laet VT-kankaita), pohjoisosan alavilla alueilla valtapuuna todettiin kuusi (MT, MaT). Itärannan puusto todettiin hieman iäkkäämmäksi (60-80 vuotiaista, paikoin yli 100-vuotiasta) kuin suunnittelualueella yleensä. Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien ja dystrofisten vesien lajistoksi. Alueen lintulajisto todettiin niin ikään tavanomaiseksi. Alueella todettiin tuoreita jälkiä majavan oleskelusta alueella. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella ei todettu liitooravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Alueella ei todettu uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Itärannan eteläosan pienet niemekkeet tulisi jättää nykytilaansa maisemallisesti merkittävinä.
23 23 Kuva 28. Pohis-Lahnalammen itärantaa lammen pohjoisosasta. Hietapohjiasten rantojen lajisto indikoi dysoligotrofiuutta. Ruskeavetisyys ja rantojen liettyneisyys oli ilmeistä vähentäen oligotrofisten lajien osuutta Pohis-Lahnalampi, pohjoispää (Kartta 5., osa-alue ) Pohis-Lahnlammen pohjoispää on rämerantainen, humuksen liettämä ja rehevöitynyt (kasvaen koko alallaan ulpukkaa, ja rantavyöhykkeessä oli todettavissa järviruokovyöhyke). Pohis-Lahnalammen pohjoispuolella on runsasti ojitettuja soita, joista lampeen virtaava Tuomikonpuru kerää vetensä. Tuomikonpurun vesi on hyvin ruskeaa ja näkösyvyys on alle metrin. Se purkaa vetensä pohjoispään itärantaa kohti, jonka vuoksi veden mukana tuleva humus on sedimentoitnut lammen pohjoispäähän paksuna lietteenä ja mataloittanut lahtea merkittävästi. Pohjoispää kasvaa koko vesialalla ulpukkaa ja sarahetteiköt ovat laajentuneet avovettä kohti. Pohjoispään perukassa oli todettavissa myös vahva järviruokovyöhyke. Tuomikonpuru on muodostanut pohjoisrantaan suiston, jolla kasvaa pajukkoa ja nuoria lehtipuita (Kuva 29.). Ranta- ja vesikasvilajisto indikoi eu-dystrofista vettä. Alavat rannat ovat kivikkoisisa hietamaita, kauempana rannasta maaperä on kivistä, hietapitoista soraa. Kumparealueet todettiin mäntykankaiksi (MT, osin VT), muutamat pienialaiset painanteet olivat kuusivaltaisia (MT). Puusto alueella todettiin keski-ikäiseksi, ja alueella on suoritettu avohakkuita (Kuva 29.). Metsät todettiin kauttaaltaan talousmetsiksi ja lajistoltaan tavanomaisiksi. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi, vesi- ja rantalintulajisto todettin niukaksi (yksi rantasipi-pari reviirillään). Liito-oravaa alueella ei todettu.
24 24 Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia lintulajeja, merkittäviä luontokohteita tai muita luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella ei todettu liito-oravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Alueella ei todettu uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Alue ei sovellu liettyneisyytensä vuoksi erityisen hyvin rantarakentamiseen. Kuva 29. Pohis-Lahnalammen pohjoispää. Tuomikonpurun suisto kuvassa lahden vasemmalla rannalla Pohis-Lahnalampi, länsiranta (Kartta 5., osa-alue ) Pohis-Lahnalammen länsiranta on kivistä hietarpohjaista rantaa, jota reunustaa yhtenäinen saraikkovyöhyke. Rantaterassi länsirannalla on itärannan rantaterassia kapeampi ja laskee jyrkemmin. Rantavedessä on todettavissa muutamia siirtolohkareita. Vesi länsirannalla on koko Pohis-Lahnalammen tapaan ruskeaa ja länsirannalla on todettavissa myös humuksen aiheuttamaa liettymistä. Paikoin rantavyöhykkeessä kulkee yhtenäinen järviruokovyöhyke. Vesi- ja rantakasvilajisto alueella todettiin tavanomaiseksi. Ranta- ja vesikasvilajisto indikoi eu-dystrofista vettä erityisesti lahdelmissa. Ilmeisesti Lahnamäestä purkautuva pohjavesi pitää paikoin rantavyöhykkeen puhtaampana, sillä osissa rantavyöhykettä vesikasvilajisto indikoi dysoligotrofista vettä. Rantavyöhykkeen kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Länsirannalta maasto nousee melko jyrkästi kohti Lahnamäkeä. Maaperä on kivistä, hietapitoista soraa, paikoin moreenia. Koko Lahnamäen pohjoisosa on hakattu ja hakkuuaukealla kasvaa nuorta koivikkoa (Kuva 30.). Alarinteet ja muu osa Lahnamäkeä kasvaa keski-ikäistä, harvennettua männikköä (MT). Lähellä rantaa kuusen osuus puustossa kasvaa. Lahnamäen rinteessä todettiin pienehkö lähde, joka on ojitettu. Länsirannan eteläosa on osin rakennettua aluetta. Lahnamäen ja
25 25 sen rantametsien kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Myös lintulajisto alueella todettiin tavanomaiseksi. Liito-oravaa alueelta ei todettu. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella ei todettu liitooravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Alueella ei todettu uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. Lahnamäen rinteen lähde on lain tarkoittamanan pienvesi ja tulisi jättää nykytilaansa. Kuva 30. Pohis-Lahnalammen tyypillistä länsirantaa (kuva on kollaasi). Kuvassa Lahnamäen pohjoisrinteen hakuuaukean koivikko. Rannan lehtipuut ovat varsin nuoria eikä niissä todettu pesäkoloja Pohis-Lahnalampi, eteläpää (Kartta 5., osa-alue ) Itärannan eteläosien viljelysten maaperä on kivistä, hieta- ja hiesumaata. Erityisesti kaakkoisrannalla, jonne on raivattu peltoja, oli todettavissa myös savisuutta. Rantavyöhykkeen niemet ovat kivistä hietamaata. Alueen pienet lahdelmat ovat kivikkorantaisia ja hietapohjaisia, mutta monin paikoin liettyneitä. Suojaisimmissa paikoissa rannat ovat suorantaisia, mutta näillä rannoilla oli todettavissa myös järviruokovyöhykkeitä, joka indikoi ravinteisuuden nousua lammella. Alueen eteläpään lahdesta lähtee Välijoki kohti Etelä-Lahnalampea. Lahden länsisivulla on kaksi pientä saarta. Eteläosien ravinteikkaampi maaperä näkyi myös kasvilajiston monipuolisuutena. Pienissä, maapohjaltaan kivisissä niemekkeissä todettiin mm. tuomea (Prunus vulgaris), puna-ailakkia (Silene dioica) ja lehdokkia (Platanthera bifolia). Peltojen ympärillä ja rannan niemekkeissä kasvoi muutamia kookkaita haapoja, mutta kolopuita ei todettu. Hietamaiden männiköt todettin pääosin tuoreiksi kankaiksi (MT) ja kumpareiden laet kuiviksi kankaiksi (VT), peltojen ympäristön lajisto viittasi lehtomaiseen kankaaseen (OMaT) tai kuivaan lehtoon (PyT). Eteläosissa on suoritettu avohakkuita aivan rantavyöhykettä lukuunottamatta. Osa-alueen kasvi- ja lintulajisto todettiin monipuoliseksi, mutta tavanomaiseksi. Alueella ei todettu liito-oravaa tai merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Eteläpään kapea lahti pienine luotoineen ja lahdesta lähtevä Välijoki ovat maisemallisesti merkittäviä (kuva 31.). Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella ei todettu liitooravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Alueella ei todettu uhanalaisille lajeille
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotSAVITAIPALE. Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari
SAVITAIPALE Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. SUUNNITTELUALUEEN... 3 4. INVENTOINNIN TULOKSET
LisätiedotSULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi
SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...
LisätiedotPUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 ALUEET... 4 1. Kuivasaari. 4 2. Hämeensaari. 5 3. Likoranta... 6 4. Pitkäpohja.
LisätiedotTAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ
TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ POHJAHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.. 2 YLEISKUVAUS... 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien eteläpuoli... 3
LisätiedotSULKAVA. Varmavirta Ranta-asemakaava. Ympäristöarviointi. Jouko Sipari
SULKAVA Varmavirta Ranta-asemakaava Ympäristöarviointi Jouko Sipari - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto.... 2 2. Tutkimusmenetelmät... 2 3. Suunnittelualueen kuvaus... 2 4. Kasvikartoituksen tulokset osa-alueittain...
LisätiedotLEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
LEMI KUHASENSAARI Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien itäpuoli.. 4 2. Paikallistien länsipuoli.. 6 YHTEENVETO.
Lisätiedot3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa
3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa Osa-alue on kalliojyrkänteiden ja niiden välisten murroslaaksojen kirjomaa (Kuva 11.). Kallioalueiden päällä on vain ohut humuskerros, jossa kasvaa nuorta tai keski-ikäistä
LisätiedotSAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue
LisätiedotPUUMALA VÄÄRÄNIEMI, KYLKJÄRVI, MESSIJÄRVI, LAMMASSAARI, MUSTASAARI JA PITKÄPOHJANLAHTI
PUUMALA VÄÄRÄNIEMI, KYLKJÄRVI, MESSIJÄRVI, LAMMASSAARI, MUSTASAARI JA PITKÄPOHJANLAHTI OSAYLEISKAAVAN TÄYDENTÄMINEN LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 INVENTOIDUT ALUEET. 3 1.
LisätiedotPUUMALAN KUNTA PÖLLÄNNIEMI, HIETANIEMI, KORTTEENNIEMI RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALAN KUNTA PÖLLÄNNIEMI, HIETANIEMI, KORTTEENNIEMI RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 SUUNNITTELUALUEET... 3 1. Pöllänniemi 3 2. Hietaniemi 4 3.
LisätiedotLäntisen saaren rantayleiskaava
ILKONSAARET Läntisen saaren rantayleiskaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENTELMÄT 3 ALUEEN YLEISKUVAUS 4 TULOKSET 4 1. Saaren pohjoispää 4 2. Saaren keskiosat
LisätiedotPUUMALAN KUNTA ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALAN KUNTA ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 SUUNNITTELUALUEET 3 1. Siikaniemi (Huuhkaalanselkä). 3 2. Heikkisenlahti (Rongonsalmi). 5 3.
LisätiedotKouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari
Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET
LisätiedotSULKAVA. Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi
SULKAVA Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 YLEISKUVAUS... 4 SUUNNITTELUALUEEN VEDET... 5 1. Pieni-Saarinen... 5 2. Suuri-Saarinen...
LisätiedotSULKAVA. Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi
SULKAVA Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi 2 SISÄLLYSLUETTELO SUUNNITTELUALUEEN VEDET... 3 1. Pieni-Saarinen... 3 2. Suuri-Saarinen... 3 3. Suuri-Majoo... 4 4. Mustikkalampi... 4 5. Pieni Kuumalampi...
LisätiedotSULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI. Jouko Sipari
SULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. PUTKIJÄRVI, KORHOLAN RANTA... 3 2. KANKUNLAMPI 5 LIITTEET Kansikuva: Putkijärven
LisätiedotPUUMALA. Kitulanniemen osayleiskaava. Ympäristöarviointi. Jouko Sipari
PUUMALA Kitulanniemen osayleiskaava Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS.... 3 4. OSA-ALUEET... 4 4.1. HUUTOVUOREN
LisätiedotLEMI SYNTYMÄINEN. Syntymäniemen leirikeskuksen suunnittelualue. luontoinventointi. Jouko Sipari
LEMI SYNTYMÄINEN Syntymäniemen leirikeskuksen suunnittelualue luontoinventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 TULOKSET OSA-ALUEITTAIN... 4 1. Leirikeskus ympäristöineen....
LisätiedotSULKAVA RANTAYLEISKAAVAN TÄYDENNYSKOHTEET LUONTOINVENTOINTI
SULKAVA RANTAYLEISKAAVAN TÄYDENNYSKOHTEET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2018 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 5 MENETELMÄT 5 TÄYDENNYSKOHTEET.... 6 A. Pyhäjärvi, Majoonlampi, Rappunen, Meruunlampi Pieni-Otikainen,
LisätiedotSAVITAIPALE LÄNSIOSAN RANTA-ASEMAKAAVA
SAVITAIPALE LÄNSIOSAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 3 INVENTOIDUT ALUEET... 3 1. Suuri Hautajärvi.... 3 2. Pieni Hautajärvi... 4 3. Pieni
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotSULKAVA. Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi
SULKAVA Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi 2 SISÄLLYSLUETTELO SUUNNITTELUALUEEN VEDET 3 1. Palapanniemi 3 2. Hangatlampi 4 3. Saarilampi 5 4. Iso Soikko, Pitkä Soikko ja Pieni Soikko 6
LisätiedotPETÄJÄVESI ERILLISALUEET LUONTO- JA MAISEMAINVENTONTI
PETÄJÄVESI ERILLISALUEET LUONTO- JA MAISEMAINVENTONTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 KOHTEET... 4 Kohde 1, Ala-Meronen... 4 Kohde 1, Ala-Meronen... 5 Kohde 5 ja 6,
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
LisätiedotSAVITAIPALE. Karhurinteen ranta-asemakaava. luontoselvitys. Jouko Sipari
1 SAVITAIPALE Karhurinteen ranta-asemakaava luontoselvitys Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. ALUEEN KUVAUS... 3 4. OSA-ALUEET (INVENTOINNIN TULOKSET)... 4 4.1.
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotSULKAVA. Rantayleiskaava, pohjoinen suunnittelualue. Luonto- ja maisemaselvitys. Jouko Sipari
SULKAVA Rantayleiskaava, pohjoinen suunnittelualue Luonto- ja maisemaselvitys Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 5 TUTKIMUSMENTELMÄT.. 5 YLEISKUVAUS 6 OSA-ALUEET 1. Salilampi. 7 2. Oravalampi.
LisätiedotMÄNTYHARJU KALLAVEDEN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI
MÄNTYHARJU KALLAVEDEN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI 2 1. JOHDANTO... 6 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 6 3. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS... 7 4. KALLAVEDEN POHJOISPUOLI... 9 4.1. SÄRKEMÄJÄRVI... 9 4.2. LAIHALAMPI...
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotKangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus
Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus Case: Puuterminaali-alueen lisäosa Maastotarkastelu 18.4. ja 14.5.2018 Henna Arkko, ins.amk YKS 599 Kuva: Tarkastelualue on pääosin mäntyvaltaista,
LisätiedotKOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotTuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala
Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotPERTUNMAA KUORTTI KUORTIN YLEISKAAVA LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PERTUNMAA KUORTTI KUORTIN YLEISKAAVA LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 4 INVENTOITAVA ALUE.... 4 OSA-ALUEET. 5 1. Vähä Palojärven itäranta 5 2. Iso Palojärven länsiranta. 7 3.
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotSULKAVA. Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi
SULKAVA Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT 3 3. YLEISKUVAUS 4 4. SUUNNITTELUALUEEN VEDET 5 1. Palapanniemi 5 2. Hangatlampi 6 3. Saarilampi
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotTohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen
Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009
Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotTampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys
Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotSULKAVA. Ala-Vekaraisen ranta-asemakaava Ympäristöarviointi. Jouko Sipari
SULKAVA Ala-Vekaraisen ranta-asemakaava Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 4 3. YLEISKUVAUS... 5 4. OSA-ALUEET... 6 4.1. Lohnajärvi... 6 4.1.1.
LisätiedotTÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa
TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan
LisätiedotHaminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen
Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys Tapio Rintanen 2012 Maastotyöt Kohdealueen ja lähiympäristön liito-oravatilanne selvitettiin 27.4.2012, linnusto 13.5.2012, kasvillisuus ja lepakkotilanne
LisätiedotLUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITE 2 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU JA VISUALISOINTI HENNA KOSKINEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pälkäne Seittye 8.8.2013 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti
LisätiedotKESKUSTAN KAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS
SAVITAIPALE KESKUSTAN KAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS Jouko Sipari SISÄLLYSLUETTELO 2 JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TUTKITUT ALUEET... 4 1. Paimensaari.. 4 2. Haikkavuori.. 4 3. Marttila. 5 4. Parosilta.
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotRuostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta
Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotLehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys
Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotTANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS
TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla Tanskanlakson
Lisätiedot1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM
ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,
LisätiedotJuuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen
Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Suo-Valkeinen 2.Liimonlampi 3. Kaijat 4 4. Kuokkalammit 5. Keskimmäinen Louhilampi 6. Valkealampi 5
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi
1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin
LisätiedotRANTASALMI KESKUSTAN ALUEEN YLEISKAAVAN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
RANTASALMI KESKUSTAN ALUEEN YLEISKAAVAN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 TUTKIMUSMENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS... 4 OSA-ALUEET. 5 1. Pyyvilän pihapiiri.. 5 2. Pyyvilä länsipuolen
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotTIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA
1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen
Lisätiedotluontoselvitys Petri Parkko
2016 Hämeenlinnan Huvikummun rantaosayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 26.7.2016 1 1. Taustoja Kaavahankkeen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen
LisätiedotLuontokohteiden tarkistus
LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1
LisätiedotLUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO
LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotNILSIÄ Petäjälammen alueen muinaisjäännösinventointi 2005
1 NILSIÄ Petäjälammen alueen muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila Kustantaja: Nilsiän kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta... 3 Tutkimusalueen rajaus... 4 Valokuvia...
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi
liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
Lisätiedot