KIRJAAMO: 1754 /2006 1 78 Asemakaavan muutos 3. kaupunginosan palloilu- ja jääurheilualue, Lapinaukea Kaavoitus/kaavasuunnittelija TH 11.12.2007: Yleiskaavan muutos Korkalovaaran pallokenttäalueella ja Lapinaukealla sekä asemakaavan muutos Lapinaukealla ovat käynnistetty kaavoituspäällikön 8.8.2007, 32 ja 8.8.2007, 34 päivättyjen viranhaltijapäätösten mukaisesti. Molempia kaavatasoja on tarkoitus viedä eteenpäin lähes samanaikaisesti. Yleiskaavan ja asemakaavan muutokset ovat kuulutettu vireille 11.9.2007 Lapin Kansassa. Muutoksiin on ollut mahdollisuus tutustua 17.9. - 1.10.2007 välisenä aikana palvelupiste Osviitassa sekä kaupungin internet-sivulla kaavatorilla. Asemakaavan muutoksesta on Senaattikiinteistöt/Tuomo Hahl jättänyt 2.10.2007 kirjatun mielipiteen sekä yleiskaavan muutoksesta Kolmannen kaupunginosan asukasyhdistyksen toimikunnan puheenjohtaja Pasi Lehmuspelto 26.11.2007 kirjatun mielipiteen. Mielipiteet ovat esityksen liitteenä. Lapinaukean asemakaavan muutos edellyttää ensivaiheessa myös yleiskaavan muutosta, muuten asemakaavan muutos alueelle ei ole mahdollinen. Yleiskaavan muutoksen tavoite on mahdollistaa Lapinaukean kenttäalueen asemakaavan muutos, jossa alueen käyttötarkoitus muutetaan asuinaluekäyttöön. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan on yleiskaavan muutoksesta järjestettävä ensin viranomaisneuvottelu ennen muutoksen luonnosvaiheen kuulemista. Muutoksesta on pidetty viranomaisneuvottelu 5.12.2007. Neuvottelussa todettiin, että yleiskaavan muutos Lapinaukean ja Pallokentän osalta voidaan kuuluttaa 11.12.2007 Lapin Kansassa luonnosvaiheen kuulemista varten yleisesti nähtäville 17.12.2007-4.1.2008 väliseksi ajaksi. Lapinaukean kentän osalta on kaavoitusyksikkö tehnyt alustavia korkeus- ja mitoitustarkasteluja. Tarkasteluissa on hahmoteltu alueen rakennusten kerroslukua, massaa, sijoittelua, kadunvarsipysäköintiä, korttelialueen maanalaista ja maanpäällistä pysäköintiä, virkistysalueverkoston laajentamista sekä kevyenliikenteen verkoston toimivuutta. Rovaniemen alueiden käytön strategian tavoitteeksi on myös asetettu kaupungin viherverkoston laatiminen ottaen huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset alueiden käytön tavoitteet. Suunnitelmaa on tarkoitus hyödyntää myös asemakaavan muutoksessa ja selvittää mahdollinen viheralueyhteyden laajentaminen Keskuskoulunpuiston suuntaan.
2 Alustavien tarkastelujen pohjalta alueelle olisi mahdollista sijoittaa 6-7 kerrostaloa, jolloin korttelialueelle jää myös riittävän kokoinen sisäpiha. Alueelle on laadittu myös korkeustasotarkastelu, joka auttaa kaavoitusprosessin aikana kerrosluvun tarkempaan määrittelyyn. Pysäköinti alueella järjestettäisiin pääsääntöisesti maan alle. Liittyminen maanalaiseen tai maanalaisiin tiloihin on alustavan selvityksen mukaan luontevinta järjestää Kairatien ja/tai Riistatien puolelta. Korttelialueelle olisi hyvä osoittaa myös pieni alueen yhteinen pysäköintipaikka, joka toimisi lyhytaikaista pysäköintiä varten mm. alueen asukkaiden palvelutoimintaan ja lyhytaikaiseen vierailuun liittyen. Mikäli korttelialue jaetaan useampaan kiinteistöön, niin alueen sisäpihaa ei saa aidata. Kaavoitusyksikkö esittää alueen jatkotoimenpiteiksi seuraavaa: Alueelle laadittujen alustavien selvitysten perusteella laaditaan kaavaluonnosvaihtoehdot, jotka pidetään luonnosvaiheen kuulemista varten yleisesti nähtävillä, jonka jälkeen kaupunki määrittelee reunaehdot nähtävillä olleiden vaihtoehtojen pohjalta ja julistaa suunnittelukilpailun alueen toteuttajille. Esitykset alueen toteuttamiseksi ovat laadittava havainnekuvina tai -esityksinä. Kaupunki vastaa alueen lopullisesta kaavoituksesta voittaneen ehdotuksen pohjalta. Kaupunginhallitus valitsee voittajaehdotuksen alueelle ja päättää, luovutetaanko alue yhdelle tai useammalle toteuttajalle. Alueen toteutuksen arviointikriteereinä käytetään seuraavia tekijöitä: - kaupunkikuvallinen kokonaisuus ja esteettömyys - toiminnallinen laadukkuus - autopaikoituksen toteutus ja liittymäratkaisut sekä liikenteellinen toimivuus - alueen vihreys ja viihtyvyys sekä liittyminen viheralueverkostoon - rakennusoikeuden arvo - yrityksen suositukset, taloudellinen vakavaraisuus ja toiminta alueella. Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Mielipide asemakaavan muutoksesta, Tuomo Hahl 2.10.2007 Liite 3 Mielipide yleiskaavan muutoksesta, Pasi Lehmuspelto 26.11.2007 Kaavoituspäällikön esitys: Kaavaluonnosvaihtoehtojen nähtävillä pidon jälkeen, kaupunki määrittelee reunaehdot vaihtoehtojen pohjalta ja julistaa toteuttajille alueen suunnittelu- ja toteutuskilpailun. Kaupunginhallitus valitsee kilpailun jälkeen voittajaehdotuksen alueelle ja päättää, luovutetaanko alue yhdelle tai useammalle toteuttajalle. Kaupunki vastaa alueen lopullisesta kaa-
3 voituksesta voittaneen ehdotuksen pohjalta kaavoitusprosessin mukaisesti. Kaavoituspäällikkö ja kaupunginarkkitehti alustavat kokouksessa asiaa. Esitys Apulaiskaupunginjohtaja Martti Anttila: Kaupunginhallitus päättää, 1) määritellä kaavaluonnosvaihtoehtojen nähtävilläpidon jälkeen Lapinaukean kaavoituksen reunaehdot, 2) valita kilpailun jälkeen voittajaehdotuksen, 3) Lapinaukean rakentamisen luovuttamisesta yhdelle tai useammalle toteuttajalle 4) vastata Lapinaukean lopullisesta kaavoituksesta voittaneen ehdotuksen pohjalta kaavoitusprosessin mukaisesti Kaupunginhallitus 17.12.2007, 580 : Kaupunginhallitus kuuli kaupunginarkkitehti Juhani Isopahkalaa ja kaavasuunnittelija Timo Hätöstä. Apulaiskaupunginjohtajan muutettu päätösesitys: Päätösesityksen kohta 2) muutetaan seuraavaan muotoon: 2) julistaa suunnittelukilpailun ja valita kilpailun jälkeen voittajaehdotuksen ja että lisätään uusi kohta 5) pyytää teknisen lautakunnan lausunnon asiasta. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi apulaiskaupunginjohtajan muutetun esityksen. ------------------- Vs. kaavoituspäällikkö 22.1.2008 Kaupunginhallitus päätti pyytää edellä olevasta Lapinaukean asemakaavan muutoksesta teknisen lautakunnan lausunnon. Vs. kaavoituspäällikkö Tekninen lautakunta päättää lausua seuraavaa: 1) määritellä kaavaluonnosvaihtoehtojen nähtävillä pidon jälkeen Lapinaukean kaavoituksen reunaehdot,
4 2) julistaa suunnittelukilpailun ja valita kilpailun jälkeen voittajaehdotuksen, 3) Lapinaukean rakentamisen luovuttamisesta yhdelle tai useammalle toteuttajalle 4) vastata Lapinaukean lopullisesta kaavoituksesta voittaneen ehdotuksen pohjalta kaavoitusprosessin mukaisesti Esitys Apulaiskaupunginjohtaja Martti Anttila Päätös Tekninen lautakunta päättää lausua seuraavaa: 1) määritellä kaavaluonnosvaihtoehtojen nähtävillä pidon jälkeen Lapinaukean kaavoituksen reunaehdot, 2) julistaa suunnittelukilpailun ja valita kilpailun jälkeen voittajaehdotuksen, 3) Lapinaukean rakentamisen luovuttamisesta yhdelle tai useammalle toteuttajalle 4) vastata Lapinaukean lopullisesta kaavoituksesta voittaneen ehdotuksen pohjalta kaavoitusprosessin mukaisesti Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti apulaiskaupunginjohtajan esityksen mukaisesti. ------- Kaupunginarkkitehti 1.4.2010: Tekniset palvelut/maankäyttö pyysi 17.10.2008 mennessä tarjoukset Lapinaukean ideoinnista ja kaavaluonnosten laatimisesta kahdelta kortteleiden 33 ja 34 arkkitehtuurikilpailussa menestyneeltä arkkitehtitoimistolta. Tehtävänä oli löytää asemakaavan muutoksen toteutuksen pohjaksi soveltuva maisemallisesti, kaupunkikuvallisesti, arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen sekä taloudellisesti toteutettavissa oleva kokonaisratkaisu. Kerrosalaa alueelle tuli sijoittaa 30 000 40 000 k- m 2. Työ tilattiin Serum arkkitehdit Oy:ltä. Alustavina rakennemallivaihtoehtoina olivat sakarat ja neliapila, joista tekniset palvelut - vastuualueen edustajista koostuva työryhmä valitsi jatkotyöstettäväksi sakarat -mallin. Asemakaavan muutoksella Lapinaukean urheilukentälle muodostetaan kaksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). Kerrosluvut vaihtelevat neljästä seitsemään. Rakennusoikeutta korttelialueilla on yhteensä 33 950 k-m 2. Asuintilojen kerrosala on 31 250 m 2 ja liiketilojen 2700 m 2. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueen väliin jää puisto (VP), joka muodostaa alueen läpi kulkevan kevyenliikenteen reitin. Autopaikat sijoitetaan pääsääntöisesti maanalaiseen pysäköintihalliin, joka käsittää kaksi kerrosta. Autopaikkoja on yhteensä n. 450 kpl.
5 Suunnittelutilanne ja Serum arkkitehdit Oy:n laatima Lapinaukean toiminnallinen ja asemakaavallinen suunnitelma on esitelty kaupunginhallitukselle 14.9.2009. Suunnitelman ratkaisun todettiin hyvin täyttävän ne odotukset ja ideoinnin, jotka suunnittelukilpailulla olisi tavoitettu, joten sovittiin, että kaavailtua suunnittelukilpailua ei ole tarpeen järjestää. (Liite 4 Voimassa oleva asemakaava Liite 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 6 Asemakaavan muutosluonnos Liite 7 Suunnitelman esittelyaineisto) Kaavoituspäällikön esitys: Tekninen lautakunta päättää, että suunnittelukilpailua Lapinaukean kaavoituksesta ei järjestetä. Serum arkkitehdit Oy:n laatima 16.12.2009 päivätty Lapinaukean aluetta koskevan asemakaavan muutos asetetaan yleisesti nähtäville luonnosvaiheen kuulemista varten. Asemakaavan muutoksella alueelle muodostetaan kaksi asuin-, liike- ja toimistotalojen korttelialuetta (AL). Korttelialueiden välissä on puisto (VP), jonka kautta on kevyen liikenteen yhteys Lapinkävijäntien ja Pohjolankadun välillä. Rakennusten kerrosluku vaihtelee neljästä seitsemään. Rakennusoikeutta korttelialueilla on yhteensä 33 950 k-m 2. Autopaikoitus järjestetään pääsääntöisesti kahteen maanalaiseen kerrokseen. Rakentamisen ohjaamiseksi asemakaavaan liitetään rakentamistapaohjeet. Asemakaavan muutosluonnoksesta pyydetään lausunnot Lapin ELYkeskukselta, Museovirastolta, Lapin pelastuslaitokselta, ympäristölautakunnalta, perusturvalautakunnalta, kulttuurilautakunnalta, Napapiirin vedeltä ja Rovaniemen Energialta. Esitys Apulaiskaupunginjohtaja Martti Anttila: Tekninen lautakunta päättää, että suunnittelukilpailua Lapinaukean kaavoituksesta ei järjestetä. Serum arkkitehdit Oy:n laatima 16.12.2009 päivätty Lapinaukean aluetta koskevan asemakaavan muutos asetetaan yleisesti nähtäville luonnosvaiheen kuulemista varten. Asemakaavan muutoksella alueelle muodostetaan kaksi asuin-, liike- ja toimistotalojen korttelialuetta (AL). Korttelialueiden välissä on puisto (VP), jonka kautta on kevyen liikenteen yhteys Lapinkävijäntien ja Pohjolankadun välillä. Rakennusten kerrosluku vaihtelee neljästä seitsemään. Rakennusoikeutta korttelialueilla on yhteensä 33 950 k-m 2. Autopaikoitus järjestetään pääsääntöisesti kahteen maanalaiseen kerrokseen. Rakentamisen ohjaamiseksi asemakaavaan liitetään rakentamistapaohjeet. Asemakaavan muutosluonnoksesta pyydetään lausunnot Lapin ELYkeskukselta, Museovirastolta, Lapin pelastuslaitokselta, ympäristölautakunnalta, perusturvalautakunnalta, kulttuurilautakunnalta, Napapiirin vedeltä ja Rovaniemen Energialta.
6 Tekninen lautakunta 27.4.2010, 77 Apulaiskaupunginjohtaja Martti Anttila täydensi esitystään siten, että lausunto pyydetään myös koulutuslautakunnalta. Päätös Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti apulaiskaupunginjohtajan täydennetyn esityksen mukaisesti. Jäsen, pöytäkirjantarkastajaksi varalle valittu, Johannes Ahola poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 16.36 ja hänen tilalleen pöytäkirjantarkastajaksi varalle valittiin Esko Harju-Autti. Serum arkkitehdit Oy:n esittelyaineisto: http://www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=c0fc01e7-6c20-4111-9068- f671834de66c Esitys Kulttuurijohtaja esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle asemakaavan muutoksesta 3. kaupunginosan palloilu- ja jääurheilualue, Lapinaukea, seuraavaa: Kulttuurilautakunnalla ei ole muuta huomautettavaa, mutta lautakunta toteaa, että Rovaniemen taidemuseota vastapäätä olevasta, Lapinaukean kenttää reunustavasta vaneriaidasta on muotoutunut elävä ja tärkeä maalausten ja graffitien julkinen taidenäyttelytila. Klassinen graffiti on osa katutaidetta, jonka tekotavat ja tyylit ovat monipuolisia niin fotorealismista pop-taiteeseen kuin konstruktivismista käsitetaiteeseenkin. Valmiit teokset eivät ole pysyviä; niiden elinaika on useimmiten lyhyt. Kun Lapinaukean korttelialueen rakentaminen alkaa, katoaa myös kentän vaneriaita ja samalla kaupunkikuvaa elävöittävä katutaide. Graffitiharrastajat ovat viime kesänä keränneet adressin aidan säilyttämisen puolesta; allekirjoittajia on 320. Adressi on luovutettu kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle. päättää esittää konkreettisina toimenpiteinä, että 1.) Lapinaukean vaneriaidalle joko esitetään vaihtoehtoinen paikka tai katugalleriatilaa varten rakennetaan katutaideaita esimerkiksi kortteliin numero 21 (entisen teatterin edusta) ja että
7 2.) Lapinaukean korttelin rakentamisessa otetaan käyttöön ns. prosenttiperiaate. Päätös päätti yksimielisesti kulttuurijohtajan esityksen mukaisesti. päätti, että tässä vaiheessa uutta paikkaa aidalle ei esitetä nimettäväksi, vaan se jätetään ao. virkamiesten päätettäväksi. Lisätiedot: kaupunginarkkitehti Jorma Korva 040 578 9281 etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi kulttuurijohtaja Marja Widenius (016) 3226 221 marja.widenius@rovaniemi.fi Täytäntöönpano ote maankäyttö/kaavoitus