rmt. ' - 52 - snä luulossa, että tätä maata e vo hallta muuten kun että myöskn kommunstt ovat mukana. Ja tällä hetkellä ovat hedän lehdstönsä ja hedän propagandaelraensä todstaneet tulleet vakuuttuneks omassa keskuadessanaa stä, että tässä maassa vo toma myöskn porvarllnen halltua, ja tämä on sosaldemokraat- tselta kannalta vahnko, että porvartkn ovat tähän luuloon tulleet. Tosaalta mnä myöskn olen stä meltä, mstä tover Varjonen mants, että me olemme tässä edesauttaneet myöskn kommu- nsteja jollakn tavon. Kommunstella ol tähän saakka, hedän f «kosvas- hu- a auho' ota j joh- vme puoluekokoukseensa saakka, vsst kästykset myöskn aaasta. Jos me analysomme kommunsten vmesen puoluekokouksen t päätöksä ja ntä johtopäätöksä, mhnkä he ovat tulleet, nn! me emme vo ummstaa slmämme sltä, että hekn ovat muuttaneet taktkkaansa, ja kun ajattelemme ptemmällä shdllä, kun ajattelemme tulevasuutta, e sunkaan maan edun kannalta juur edullsest, Kommunstt olvan välrauhan jälkesen kauden ana ^ tähän kevääseen saakka, olko se taktllssta systä ta mstä [- muusta johtuvaa, snä melessä, että hedän täytyy harjottaa varovasta poltkkaa, jjautta kommunsten vme puoluekokouksessa tämä lr^ kokonaan puutettn ja mnä luulen, että jos me u», ptemnällä shdllä katselemme asota, nn se e ole ollut ekä ole mellekään eduks. Koko kommunstsen puolueen johto järjestettn juur tätä ajatusta slmällä ptäen. tam.. ^ ' Kun tover Varjonen mants täällä Schopenhauer n ja pääty shen, nn mnä mensn vähän ptemmälle» Mnä mensn ana Caesarn saakka ja sanosn, että kun puolue on nyt msnnyt
- 53. f- Rubconn yltse, nn evät tässä valtukset auta. Se arvostelu, mtä täällä käydään, se e ole sunkaan repvää, se on van eräden vrheden tarkastelua, ja kun me olemme tämä askeleen ottaneet, nn totta ka medän täytyy kakken tukea tätä halltusta ja noudattaa stä poltkkaa, mkä on hyväksytty, vakka snä on tapahtunutkn, tover Skog, eräs kauneusvrhe. Mustaaksen puolueen säännöt sanovat, että sllon kun puoluetomkunta ja eduskuntaryhmä evät ole yksmelsä tällasesta kysymyksestä, nn puolueneuvosto ols kutsuttava koolle kos- vas- hu- ^ a! ' auho' ota joh- (Kokouksesta: Ne olvat yksmelsä!) e ollut puoluetomkunta yksmelnen ekä ollut myöskään edu8kuntaryhmä(kokouksesta E se stä tarkota!) stä on medän, tästä asasta, \x he t' a turha kstellä(kokouksesta Selvästä asasta!), sellä'ol erlasa melptetä sllon, kun asasta päätettn (Välhuutoja) e ollut kahdesta kysymys, mutta puolueen säännöt ovat puolueen 8ääntöjä(Kokouksesta: Mutta ne ptää oken lukea! ), mutta me olemme nyt tapahtuneen tosasan edessä. udum - < tsu- t tam- «-» w a. Mtä stten tulee nähn estyksn, mtä täällä hall- - tuksen taholta esteltn, nn mnä yhtysn tover Kajalaan. Mnä sanosn, että se ol hyvn mellyttävää kuultavaa ptkäs-. tä akaa. Mutta erätä hekkouksa ka snäkn on, jotka täy- ta tys ottaa huomoon., - Skäl kun mnulle Dn puhhttu asasta,jhalltua on erätä'' tärketä menoerä vähentänyt ta jättänyt lsäämättä, jotka vakuttavat hyvn oleellsest palkkatyöntekjän asemaan, ja eräs tällanen kysymys on nmenomaan ammattkasvatuskysymys. Mnä en tedä, mnä en ole nähnyt halltuksen tulo- ja menoarto- Tc
- 54 - P' H estystä, tämä, mtä mnulle on sanottu, on nformatota, mutta uskosn, että nssä on hyvn suur perä. Halltuksen tulo- ja menoarvoestyksestä on näden tetojen mukaan pyyhtty hyvn huomattava erä tätä tarkotusta slmällä ptäen. Samalla kun me ajattelemme puolueen asemaa polttsest sekä muutonkn, kos- vas- hu- a on myöskn ehkä halltuksen taholla oltu lan pdättyvaälä / eräden muden ryhmen palkkauksen järjestelyssä, josta on suur *. hatta sekä kansansvstyksellseat ajatellen että myöskn auho' -ota joh-l - mnä erkosest korostasn - puolueen polttsta kantavuutta ajatellen, '^'ettäväst medän kansakoululatoksemme kapas hyvn pkasta uudstamsta, rje olemme nyt tällä hetkellä snä asemassa, että tälle tärkemmälle kansansvstysahjolle e saada pätevä opettajavoma. Tästä on tehty ammatllsen lkkeen taholta sekä multakn taholta estyksä, että tämä juttu nyt otettasn nmenomaan tämän halltuksen tomesta korjattavaks ja postettasn ne epäkohdat, mtä snä on vuosen mttaan lmennyt. Nyt mnun tetojen mukaan halltus on kutenkn suhtautunut tähän kysymykseen erttän pdättyväst Ja stä mnä pdän vahngollsena, sllä tämä merktsee alkelssvstyksessa medän kansallemme äärettömän paljon ja ols kunnaks, jos tämä halltus hotas tämän kysymyksen nn, ette ntä vaurota pääss syntymään, mtä nyt on syntymässä. Samon on myöskn asan lata oppkoulualalla. Me olemrne puolueellemme vottaneet oppkoul)ualallakln aka suurta kannatusta. Mnä pyydän, että mnua e kästetä väärn'tässä, jos mnä puhun nyt ammattyhdlstysmlehenä, sen vuoks, että nätä on lttynyt myöskn SAKxoon, nätä oppkoulun opettaja aka huomattavast. Hedän ' : t he a udum h
mm - 55 -..kos' ja korostetaan, että palkkoja e ole korotettava, vaan on pysyttä.rk V Hl vä drakoonaella lnjalla, mutta tlanne muuttuu kokonaan slf vas- hlu- t a. ].! jalkkauksensa on kutenkn shen ammattpätevyyteen nähden, mtä heltä vaadtaan, jäänyt avan jälkeen ja nyt tetääksen halltus e menoarvota laatessaan ole tähänkään kysymykseen knnttänyt stä huomota, mtä tälle ptäs asettaa. Kutenkn me tedämme vatahastaa^^, että oppkoulujen opettajat ta anakn suurn osa vrkamehä ol melle myötämelsä lakkolk- «auho'.ota 5 joh he.a L.udum keen(lapuanlkkeen?) akana, mkä sllon tul avan selväst eslle ja mnä luulen, että puolueen tulevasuutta ajatellen medän kannattas ne verrattan penet 8um\'BLt, jotka ovat tässä kysymyksessä, uhrata ja juur tämän halltuksen tomesta. Mtä tulee stten tähän kysymykseen kokonasuudesssaan, nn mnä tässä palasn erääseen hyvn melenkntoseen probleemn, joka nyt nousee eslle ja on okeastaan jo noussut, nmttän shen, mten tämä medän polttkkamme tulee vakutta maan nmenomaan ajatellessamn» ammattyhdstyslkettä. Täällä sekä puolueen puheenjohtaja että päämnster korostvat stä sekkaa, että ammattyhdsjyslkeessä täysys saada tukemp kur. Tässä tse perusajatuksessa me luultavast kakk olemme samaa meltä, mutta mtenkä tämä käytännössä toteutetaan ja mhnkä ^nämä toteuttamsen tulokset johtavat, svtä ptäs nyt puolueen keskuudessa hyvn vakavast harkta. On nmttän merklle pantava se, että - ja se on tapahtunut avan vme päven akana - sllon kun on puhtaast puoluetlasuus, sosaldemokraattsetkn työläset ovat hyvn.tukan hnta- ja palkkapäätöksen kannalla, hyväksytään ponsa, jossa vaadtaan tsu- - H ' h ftam- k- ' f t«tet )aat ät- f ' ;us- = mstä, ^nä.. mäkn 'ta
r % lon, kun nämä joututat näden tlasuukaen ulkopuolella käat- telemään nätä kyaymykaä. Mnun nähdäksen puolue e aaa ummstaa' slmään sltä tosasalta, että nssä palkkalkkessä, jotka tällä hetkellä ovat vrellä, nssä ovat sosaldemokraattnen työväestl ja työntekjät kärkjoukkona ja kommunstt ovat taka-alalla, ja tämä on varsn surullnen lmö tämä. Stä kaksmelsyydestä ptäs päästä, että monssa tlasuuksssa, sllon kun ne ovat puolueen järjestämä, puhutaan tosta, ja sllon kun joudutaan tse työpakolla ja ammatllsten järjestöjen kokouksssa nätä kysymyksä kästtelemään, ollaan tosella lnjalla. Se johtaa kestämättömään tlanteeseen loppujen lopuks. Mnä olen eräässä tlasuudessa mannnut, että ammattyhdstyslkkeen on helppo harjottaa hyvn drakoonsta kura omassa keskuudessaan, jos van on selvyys stä, kestävätkö maan a sä- ja klkopolttaet tlanteet sen. Mellä e ole käytettävssä mtään muta kenoja ammattyhdstylkkeessä kun hu- ^.a.... - auho" \ ;0ta» '.a J - w w '.udum t 5 Johhe.tsu- tam-» k- «a oma järjestökurmme. mellä ole mtään ulkosa tekjötä, jotka vakuttasvat shen. Ja sllon, jolle kura noudateta, on anoa keno erottaa kurttomat järjestöt ja kurttomat anekset ammatttyhdstylkkeestä. Tämmösen päätöksen tekemnen on hyvn helppoa nykysessä SAK:n työvalokunnassa, koska sellä on sosaldemokraatella enemmstö. Mutta sllon kun tämä päätös tehdään, me saamme olla vakuuttuneta stä, että me erotamme tällä päätöksellä myöskn sosaldemokraatteja SAK:sta. Mtä tämä vakuttaa medän ssäjolttan olohmme ja mtä se vakuttaa ulkopolttsn olohn, stä ols
- 57 - aarcttava, cun talaea vaatjuucca estetää» OnJo mellä täösä laas^a velä tällä aetcelä varaa lähteä ehen, että syntyy tähän uaahan KaKc auuatllleta KeeKu^jjärjetöä? Mnä olen pessmst tä^sa aassa, Tvlnä luulsn, että se tonen järjestö, joxa tällasen poltkomsen jälkeen syntyy tähän uaahan, on vomakkaamp Kun se järjestö, Jota sosaldemokraatt johtavat, knkälaspeks tul^e sen jälkeen uuoclostul*aan tlane talouaellsest, palkkapolttsöst, ssdpoxttse;^t ja ulkopolttsest, stä kannattaa anu:; nähdäksen nyvn vakavast xarkta. Y^kos-» vas- V hlu- ta. k auho'^5.ota 5 joh-, ^ '; he.' t a.udum. tsu-! tara- kr a. > et A )äät- ;u8- f.. V ^ -.. Ä. K t-t,^-: a' t - j " Tn - ' t8tä T a^mnä - > ;f A tl -f * mu mäkn ' "Ml, t; ' r; ^ta."n -k.....j, lr Tkl \ '- ^ a'...l-l!..kt n tjt» J, J M. r. r' : ^ e/*vv / 'M! 'ga. j,; ö! n g r M E
P - 58 - Kun kolmsn pävää kulutettn halltusneuvotteluhn, nn käv selvlle, että kommunsten halltusvaatmukset olvat mahdottoma. Ne olvat mahdottoma vaalen tuloksen kannalta ja ne olvat mahdottoma tämän kolmen puolueen yhtestomnnan kannalta. Jouduttn uuteen tlanteeseen. Ja on velä huomautet- tava, että kommunstsessa lerssä ol kaks suuntaa: pen anemrastö, joa sttttxxät estt nätä jyrkkä vaatmuksa, ja maltllseup vähemmstö, joka ols hyväksynyt tover Fagerholmn tarjoamat ehdot ta anakn hyvn lähelle ntä. Kun tässä Hakkla: VmnnooQaa j... Mnä en talvella, kun ensmmäset lmöt Le^no-krsstä lmestyvät, sunkaan ollut hastunut sosaldemokraattseen halltukseen, yksnomaan sosaldemokraattsen halltuksen muodostamseen, ja varotnkn stä tovereta, jota täällä pääkaupungssa käydessän nän. Mutta kun nämä vme vaalt käytn suuressa määrn myöskn halltuskysymyksen selvttämseks ja Suomen kansa anto uudet valtakrjat ja samlla vas- V.kos- hu-.a auho".ota H, joh- äänest, mten tätä maata on hodettava, nn se äänest sllon us- j kommunsteja ja kommunsten syntejä vastaan, se äänest stä stä, systeemä vastaan, jota kommunst olvat harjottaneet sekä kuu- ' Mnä luessaan halltukseen että samalla ulopalrlamentaarseatl krla- täessään halltusta, nn että kun vaalen jälkeen ol halltus-. kysymys esllä, ol lman muuta selvää, että kommunsten sananvaltaa kansan antamalla valtakrjalla ol vähennettävä, muuten e vaalen tuloksa ols tulkttu oken. Se ol varma kästys kaklla, anakn ulkopuolella kommunaten pletla prejä. \ ^ %. he ^ a udum '.tsu- : tam- k-. a. et j. aat-» m a «' V > mäkn! ta kl ( laa'
- 58 - Kun kolmsn pävää kulutettn halltusneuvotteluhn, nn käv selvlle, että kommunsten halltusvaatmukset olvat 'Bahdottoma, Ne olvat mahdottoma vaalen tuloksen kannalta.kos- vas- hu-.a ja ne olvat mahdottoma tämän kolmen puolueen yhtestomnnan auho".ota ; joh- kannalta. Jouduttn uuteen tlanteeseen. Ja on velä huomautettava, että kommunstsessa lerssä ol kaks suuntaa: pen Dnemastö, joa Ätttttxuätä estt nätä jyrkkä vaatmuksa, ja maltllseflp vähemmstö, joka ols hyväksynyt tover Fagerholmn tarjoamat ehdot ta anakn hyvn lähelle ntä. Kun tässä samassa huoneessa stten Eduskuntaryhmä kästte- ^ S; l asaa, nn katsottn verrattan suurella yksmelsyydellä,.-.a! että rae emme vo kommtnsten loks lähteä muodostamaan hall- kudum tusta yhdessä maalaslton kansaa - kommunsten kanssa ol kysymys rauennut. Sllon ol kysymys luopua koko halltusohjelmasta ja halltuksen muodostarngesta ta stten muodostaa yksnään taran k- halltus. Muuta mahdollsuutta e ollut. - Mnäkn lausun, että mnun on stä helpomp puhua, kun en kuulu nykyseen enkä tule kuulumaan tulevaan halltukseen (naurua), että mellä e ole paljon nätä pyrkyretä. ^vast SKDLssä, jotka luulevat olevan koko Ntä on kyllä maalasltossa ja luul- autuuden snä,kun pääsee halltukseen ja ajamaan nssä nykysn lukusssft autossa, jota halltuksella on. Kun tauodostettn Tannern halltusta, nn ol kaks chauföörä ja nekn pelkäsvät joutuvansa postettavaks, kun joutuvat työttömks (Hakulnen«Teknkka on mennyt eteenpän). Ja kun stten tämä halltuslsta a estettn, nn e tullut yhtään huomautusta ekä kukaan sa- tsu- t a. )et )aat- tus- 4 stä, ^nä Lä )f mäkn!ta nonut, että se tover ol aheeton, että hänen ystävänsä ta -ck V! /
59,.koshänen nmensä ols ollut oltava näkyvssäf Ja snäkn suhtees«" sa valltsee täys yksmelsyys»fa edelleen on huomautettava, joka on puoluetomkunnan enemmstön kanta, ekä eduskuntaryhmän V että kun Paaskv anto FagBrholmlle tosen ohjeen muodostaa " '.a puhdas sosaldemokraattnen halltus, nn stä ennen kuultn t maalaslton ryhmän edustaja, jotka yhtyvät tähän kästykseen * että J'agerholmn on yrtettävä muodostaa puhdas sosaldemokraattnen auho', halltus» ota Nyt mnä tulen shen Huunosen lantulkntaan» Emmehän me^ johhe knä sas, vakka kunka vaarallnen tlanne ols, puolue- neuvostoa ja puolueen hallntoa koolle, jos kästettäsn asa nn, että sen yksmelsyyden ptäs olla täydellnen eduskuntaryhmässä, a nn, että kakk 54 ääntä ols halltuksen muo-'' udum d oatamse n kannalla, ja että myöskn puoluetomkunnan jäsenet ; tsu- olsvat kakk yksmelsä» Sehän ols puolalanen veto, että tara- yks mes kaatas» E ols rttävä puoluetomkunnan kanta, ^^^ a< et kanta, joka on sen ryhmän enemmstön kanta, vaan nssä kummassa-" Hät- äät' ^ kn ptäs olla kakken yhtä meltä Huunosen seltyksen mukaan» Mutta yksmelsyys tarkottaa stä, että puoluetomkunnan kanta' lusl äänestyksen jälkeen on samon myöntenen kun sosaldemokraat- " latä, tsen ryhmänkn kanta» Tämähä on pävänselvä asa» ^utenhan e 'j jj^^ä mkään parlamentaarnen tomnta ols mahdollsta. ^^ Kun ol nän yksmelsyys puoluetomkunnan ja eduskuntaryhmän kanssa vostoa ja vastuuhan näden sääntöjen mukaan, jurdnen vastuu tässä tlanteessa kuuluu sekä puoluetomkunnalle, että ryhmälle,^ l» oman sosaldemokraattsen halltuksen muodostamsesta, nn sllonhan e sääntöjen mukaan tarvttu puolueneuä ^ ta mäkn rkl ja se vastuu ol otettava» En mnä ymmärrä mtä snä ols votettu, jos tätä asaa ols vvytetty par kolme pävää» a
- 60 -,kos- knä luulen, että tämän haltuatempauksen, jota medän äänea- ^ vasf A täjämme odottvat Ja jonka ne ottvat tyydytyksellä vaataan, auu- hurmrnaks osaks sen voma ja teho ja osaks taktllnen vaku-.ä tuskn ol juur snä, että tapahtu täydellnen tyrmäya äärmmäseen vaae-nraatoon pän ja että halltuksen muodostamsessa l 4 rauhoj^ edellsenä vuonna ol ka kuukaus täyteen vtkasteltu ja vtkutettu a tä, kun yrtettn Pekkalan halltuata koota (Koko- lota» ; Pekkalan halltuksen remontta» Sen voma ja teho ol snä, että se tapahtu nopeast» Roomalaset olvat okeassa aanoes- he saan: "Perculua n mora", että vvytys ol sotkua ja vaaral- Lä ukseata: Kuus vkkoa) - - kuus vkkoa, puoltosta kuukautta t joh- lsta, että ol kyllä otettava vastuu e yksn maan kannalta, ' judum^ T jolle se ol onnellnen, vaan myöskn puolueen kannalta«kun jtsu- mnä vuoden 945 vaalen jälkeen olen kulkenut ympär maata. ntamtavannut kadunlakasjan kaupungssa ta maamehen puhumattakaan rktehdaatyöläseatä, nn ne sanovat, että nyt mekn 'olemme taas tä, täysvaltasa kansalasa ekä naapur veressä tarjoa vasaran eet vartta koputtaakseen oma mennkejään medän päähämme, vaan päät- T tussellä kunnotetaan tätävpuoleetta, ja tämä on kerrankn okea \ menettelytapa.' Ja että myöskn ulkopuolella työväenluokan, oke- ^ mstäf alle pän tämä myönnetään, nn se johtuu stä, että puolueellan «me on nyt, nnkun ennen akasemmn, kunnotettu asema polttsena puolueena, joka määrätyssä tapauksssa uskaltaa ottaa ratkasuh ja vastuun, sllon kun se on otettava» suurena lttsessa elämässä vaaejä tapauksa, jollonka on tehtävä rat-!, ^^nä lä On po -n, l ämäkn' <! rta? ' ^ kasu, ja tässä maaaaa me olemme joutuneet ntä usen tskemäänt ' nkk ja tsenäsyyden akana emme ole tehneet vähän» Nn että kyllär: l 5
) ^ - 6 - kosvashulä l mnä varjostan tämän tlanteen vähän tosella tavalla kun hyvä ystävän Varjonen (Naurua). Stten mnä olen tavannut nyt huomattavast sekä rvmehä että myöskn medän ulkopuolellamme olevssa pressä, olen tavannut sellä kommunstenkn prssä, kuten sanotaan, jär kevä kommunsteja ta anakn skdleks nmtettyjä ja he. ne harvat sypt hyväksyvät tämän tapahtuneen ratkasun ja a- ota prssä katsottu, että tämä on okea ratkasu ja kun se on saavuttanut yksmelsen kannatuksen kautta maan, nn kaupungessa kun maaseudulla, että tämä on okea ratkasu, nn on se medän myöskn kästettävä«ja ne suuntavvat, mtä 'agerholm ^auho noastaan tsepäset ja äkäsmmät vastustavat. Kuh kerran tasa- ; johvallan presdentt hyväksy tämän ratkasun ja kun on puolueen tässä estt, ne osottavat, että nällä mehllä on yhtä ja tostay valmna. Suur osa stä tosn on vuosen kuluessa k- valmsteltu, mutta kun ntä valmsteluja e ole pantu täytäntöön, osottaa se, että nämä uudstukset ovat odottaneet sos- l- sä. t! jjjet aldemokraattsta halltusta, jotta ne tulevat maan hyödy/ts tehdyks» mc eome aja Paaskven poltkkaa ekä stä Paaskv aja tsekään (Kokouksesta«Avan), Hän on ensmmänen tyrmää- mään tsensä» Kun luette sen Tannern krjan, nn sllon hän» l he.a k ludum tsu- tara- )aat! ' -;uslstäf *nä akonaan ajo yhtä ja tosta, ajo stä kunngastakn tänne (Kokouksesta! Lukekaa Tannern krja!)» ^tttduc Myt hän ajaa La. t!l mäkn taas tosta. Tekn tedätte, että Paaskv vo ajaa poltkkaa Paaskv kontra Paaskv, lmn että olette lukeneet» ^^^»ta k Nyt hän on tehnyt nn etevän ratkasun, että on antanut sosaldemokraatten muodostaa sosaldemokraattsen halltuksen» t- Kommunstelle tapahtu se vrhe, että ne röyhkeydessään luulvat, että se on he, joka määräävät kuka muodostaa halltuksen,
\\ l - 62 - ja kummnkn halltus muodostettn. Kun e sellä olekaan edea yhtään anoata Jursta, evätkä he stä tarvtsekaan, he saavat ana kakk valmna^ (Naurua) nn ne unohtvat sen, että halltusnuodossa on pykälä, joka määrää, että se on tasavallan presdentt, joka antaa jonkun tehtäväks muodostaa halltuksen. íkosvashu-.a \» ' Ja se ol kohtalokas helle tämä unohdus, että evät lukeneet rauhof Suomen tasavallan halltusmuotoa ja perustuslakeja, vaan puhuvat Lota ja huutava!.- anoastaan^ mutta evät tunne asota. Se on saman-'.,, b j ohlaata ulkokullasuutta kun että joku krsttty e luks raamattuaan ekä ltarukoustansa koskaan Nämä anoastaan pyrkvät korostamaan tseänsä. Nn että kyllä mnä luulsn, ette mellä ole yhtään syytä, e tästä lähtökohdasta, e lähtökuoppen muodostamsesta ekä koko ohjelmasta, muuta kun marssa eteenpän hyvällä omalla tunnolla. Ehän se ole sanottu kunka kauan se on. Toko krjott avan oken, että Amerkassakn ymmärretäär että kommunstt munasvat snä tsensä ja yht' äkkä huomasvat pelanneensa tsensä ulos koko halltuksen muodostamskysymyksessä, ja hän uskoo, että tämä halltus elää vakka seuraavn vaalehn ast anakn (Kokouksesta! Anakn). Mnä tapasn erään hyvn vanhosta polttssta tekjöstä olevan seurueen, jossa ol anoastaan yks snä ol edtyksen ja kokoomuksen mehä. sosaldemokraatt, Anoa, mnkä he lau- rston poltkka on ollut 920-luvplla ja me tunnemme, mnkä- lasta 36 maalaslton poltkka on ollut, gllon kun he ovat ' he Lä sudum^ Atsu- " ntara- rk- tä. eet päät- \ tus- > mstäf ^ns. lä '.le n, * ämäknl M rta l,kkk : suvat, ol että ka maar Suomen porvarsto on jonkun verran vsastunut nstä 920-930-luvun ajosta. E, ss e penntäkään motetta kohdstunut sosaldemokra^-tteja kohtaan, vaan porvarstoa kohtaan. Ja me tunnemme, mnkälasta Suomen porva- Ltly ñ á f
T - 63 - olleet halltukaeaaa. Mutta e se pkkunen maalaslttolanen akos- j aanomalehdentonttaja Kajalanen sellä Hovanemen kauppalasa määrää maalaslton kantaa» Hän on ollut juoksupojan asemassa mona vuosaf e hän krjota maalaslton tomnmeä ja mnä luulettf että maalaslton ratkasu on avan jyrkäst tätä Ka- jalasen lakkolapoltkkaa vastaan ja hyväksyy tämän tosen vas- hu- lä 3 poltkan«ja mnä lutken, että Suomen porvart ovat 920-930 luvulta vsastuneet ja nden on täytynyt vsastua. Jotakn se ka merktsee, että kun tapaa tuommosen epäpolttsen kansalasen, nn hän terveht ja sanoo, että tämä ol okea ratkasu, tään kommunsta, stä jo nautt ja stä kannattaa (Äaurua)» Ja kun nän hodetaan maksaakn ja yks osa tästä ohjelmasta ensn päälle toteutetaan, jota Fagerholm luk, ja shen lsätään ryhmän ja puolueen kansa avustaa, yhtä mttaa tulee krjelmä, opastuksa ja neuvoja, nn johdon taholta yhtä ja tostavhyvää ja en ymmärrä,että mtään häpeää ols tapahtunut ekä mtään vahngollsta, puolueen kannalta vähten. Puolueen auktorteett on ptkstä ajosta m korkeammalla kun koskaan ennen ja sanotaan, että kerrankn on maassa halltus, jossa e ole yhrauho' ota ä he Lä sludum ja ratkasu mnun melestän selvä» Kuten sanon, talvella kylläkn epäln stä, mutta vaalen tuloksen kannalta ja aseman ^^tus- ' V fl ' nstä. ' w kannalta se ol okea, ja kun kakk tedämme, ettemme me mtäär. ^ Mj[nä osvttoja ota kommunstelta evätkä he ole parlamantaarsella ä - kannalla evätkä he ole demokraattsella kannalla, nn ehän 0» j ^ mellä ollut muuta ratkasua kun tämä, ja se ratkasu on tapah-.-tjärnäkn t joh- atsun tamt rktä. set äät- «, paat V tunut okealla hetkellä ja okealla tavalla, ja se on hoxfettava e. pta myöskn. Ja jos halltus kaatuu ta Jysyy kauemmn akaa pys-. rt^^ tyssä, e stä mssään tapauksessa puolueellemme tule olemaan ft- VS
T Tl T 4 L e p s t ö \ Tästä keskustelun sävystä tuntuu, että jokanen tunnustaa sen lopputuloksen, johonka on jouduttu ja saa me olla vakuuttuneta stä, että puolueväk tulee kutakunkn suurella yksmelsyydellä ponnstelemaan etenkäsn ja tukemaan halltusta» Mutta kun tämä tlasuus on nyt ae tlasuus, jossa on syytä kästellä myöskn ntä reunamustujcartctuksa, jota on tehty ja ne on hyvä selostaa juur tässä tlasuu- % dessa, nn ehkä on syytä velä nhn kajota«puoluetomkunnassa vaalen jälkeen otettn yksmelsest johtotähtämetos se, että on saatettava myöskn päätökseen vaalen tuloso Vaalen tulos ol antanut, kuten täällä on todettu, kommunstelle tappon» Mutta toselta puolelta se ol myöskn kohottanut sosaldemokraattsen puolueen työväenlkkeessä johtoasemaa Melle ol tullut 25«000 äänestäjää enemmän kun kommunsten johtamalle SKDLlle ja myöskn 6 edustajapakkaa a - V J -.- enemmän parlamenttn» ga nän on ss täysn selvä tämä puolueen kannanotto, jossa ol pyrttävä hankkmaan sos.dem» puolueelle johtoasema t;^öväenlkkeeasä ja toselta puolen tomman nn, että työväenlke nykysssä olossa pysyy myöskn maan polt-
- 7 - l K! "' kosvas- J hu- Lä j tsten asoden johdossa«nyt ol kysymgra stä, mllä tavalla vodaan komnunstt ottaa rt nstä kuopsta, ^hrtkä he ol kolmen vuoden akana asetuuneet. Ja" jokanen kästtää, ette se sellasenaan ollut sunkaan helppo tehtävä«nsnnäkn on todettava, että kommunstt halusvat akaan. Hellä ol tarkotuksena vottaa akaa mahdollsmman ptkälle. Kolme pävää he jo jarruttvat, ennenkun lota y^e ryhtyvät neuvotteluja alkamaan, lauantasta tstahn«ts- \ :auho! \ tapävä ol nyt neuvoteltu hyvn ntensvsest ja tosaankn 5 joh- snä ol tsta-ltana todettavssa, että he jollakn tavalla olvat pehmnneet ja tulleet hukan sopeutuvasemmks«mutta ol tullut ehttoosta aamu ja kun seuraavana pävänä kokoonnuttn yhteen, nn he olvat saaneet erttän suuressa määrn uskon vahvstusta«mstä? Olko yön nukkumnen stä tuonut l he.a ludum tsu- va olvatko he nähneet hyvä tulevasuuden una» Mutta joka Japauksessa keskvkkona ol neuvottelut alotettava samosta lähtökohdsta, mstä ne alotettn tstäaamuna,ja tällön ol myöskn todettava, että he'evät olleet enää avan yhtä suopeat keskustelemaan sovntoehdotuskssta kun mtä he olvat olleet ja nän ollen tässä e auttanut uskb, tover Varjonen» Tover Varjosella ol ehkä ollut hyvä usko tstaaamuna, jollon^, hän ol jättänyt pääkaupungn, mutta me olsmme tarvnneet kak- ' k puolueen vomat sllon mukana, ja kun hän ol nyt tuon uskon-^ sa varaan jättänyt medät toset hotamaan tänne asota, medän ^n» ^nä.ä h nyt täyty käyttää ntä näkemyksä, jota melle nämä kaks rfnäkn ^ta pävää tovat eslle«ja tällön keskvkkoltana ol todettavssg, että kommunstt evät ajatelleetkaan lähteä rt nstä. ' kuopstaan, mssä he olvat«hehän korostvat, että helle on tärkeätä saada ssämnsternnpakka, kauppamnstern pakka. t ( l'-;' =
72 - kos- ulkomnstern pakka, meluramnkn tässä järjestyksessä«fager«vas- holm tarjos helle vs jäsenpakkaa, josta kaks ols ollut hu- päälljcköpakkaa ja kolmesta pakasta ols votu keskustella«la Nästä e edes suostuttu ykstyskohtasemmn keskus telemaan he olsvs l mtä nämä kolme mnsterpakkaa olsvat olleet«jos DDxj±txlo xat tämän tarjouksen hyväksyneet, nn mnä en ymmärrä, mllä f heltä ols votu aseet ottaa ta heltä torjua tuo tonen»auhol' \ ulkomnsterpakka pos, tuo Hertta Kuussen kauns tuleva-. ota * l ' ; johsuuden näkemys. Mutta he lman muuta torjuvat tämänkn ajatuk-» sen, ss nämä vs mnsterpakkaa. Ja nän ollen näköprssä he ol, että hetä e saada neuvottelutetse rt kuopstaan«.a Helle ols votu kylläkn järjestää akaa. Keskvkkopävänä { he sanovat, että nästä kysymyksst6bä.n vodaan neuvotella kaks vkkoa, neuvoteltnhan edellsellä kerralla kuus vkkoa, mutta medän prssä katsottn sllä tavalla, että jos me annamme helle nämä kaks vkkoa akaa, nn se merktsee hellej: ulkoparlaaentaarsten vomen lkkeelle panoa«hellähän ol tomntajärjestöt täällä ja kakk merkt vttasvat shen, että skäl jos tämä vällaskupakka kommunstelle jätetään, nn sllon on varmastkn paljon vakeamp suorttaa ntä ratkasuja, jotka todennäkösest sttenkn on tehtävä vodakseer stten päästä tuohon tulokseen, mtä vaalen jälkeen puoluäbomkunnassa ol estetty nän ollen näden näköalojen vall- (.udum tessa kun mssä nämä ratkasut suortettn«suurmpana kysymyk-.tsu-. tam- k- a. et f laat- us- stäf f *^nä ä > tessa mnumnähdäksen suortettn stten nn puoluetomkunnas-p mäkn sa kun ryhmässäkn nämä ratkasut, mstä tässä nyt on kysymys«ta Mnä haluan kysys onko koskaan puolueen prssä suortet- ^ tk tu suurta polttsta ratkasua suuremman yksmelsyyden vall-'. l
- 73 - senä ol, onko nyt kutsuttava puolueneuvosto koolle va e«(hakulnen: Nän vakavan ratkasun edessä)»hakulsen kästyksen mukaan vodaan puolueneuvosto kutsua koolle pävän päästä ta korkentaan shen tarvtaan kaks pävää akaa. Puoluetomstosta kos-j», vasta sanottn, että shen tarvtaan vähntään vkko akaa» E puolueneuvoston jäsenä voda samalla tunnlla komentaa Helsnkn kun helle teto latetaan. Ja nän ollen ol henklötä,jot- ' rauho' ka evät katsoneet vovansa mennä tälle Hakulsen kannalle enkä lota j katso, että tämä vkko, mkä tarvtaan puolueneuvoston kokoonkutsumseen, p tarpeellsta, vaan katson, että se vo nn paljon mutkstaa asota ja saattaa ratkasxm paljon vakeamnaks ^ ekä tämä estys tämän vuoks saanutkaan sanottavampaa kannatusta M tä stten tulee shen, mtä täällä Huunonen sano, että ludutm nyt kommunstpuolue on ajettu jyrkkään asemaan, mnä haluan sa- noa, että kyllä ka nyt aka vaarallnen kommunstpuolueen! tsxx- ^^ s joh- tam- asema on myöskn sllon, kun nden kässsä on ssämnstern pakka, Valpo ja lkkuvapols ja suortetaan organsatota järjestyspolsssa. E se ols sunkaan ollut vaaraton tämä kommunstsen puolueen parlamentaarnen asema» arakoonsten tä stten tulee Huunosen kästykseen keno- ' jen käyttämseen SAKtssa, nn mnä haluasn tedustaa, onko rk- :ä«jet anut mahdollsuus SAKjsaa kurnptomenetelmän sovftlluttamsessa käyttää het drakoonsa kenoja» Eköhän snä mahtas ^^ olla myöskn mutakn kenoja, jolla nyt pyrttäsn saamaan ' Däät- T Qstä järjestystä akaan (Kokoukaeata Onhan mellä amoattyhdstykou- mäkn lu tekellä!) ja järjestystä tässä suhteessa vaadtaan ja stä on saatava akaan, joa me haluamme, ette hulnaks maan aaota päästetä..
- 74 - No nn! Mnä as haluan omalta kohdaltan, joka jän s. nätä neuvotteluja seuraamaan nn puoluetomkunnan kun eduskuntaryhmän aaanomasena neuvotteljana, todeta, että e - snä uskolla eteenkäsn päästy. Saadakseen kommunstt rt nästä kuopsta ol suortettava ratkasuja, ja kun selvää ol, että porvartkaan evät voneet kommunstelle tarjota enempää kun mtä Jagerholm ol tarjonnut ekä tetenkään medän näköprssä vonut olla olla stä, että tässä nyt haluttasn porvareta valtaan saattaa ja sen jälkeen kun ol SKDL:n taholta vlauteltu tuota työtätekeven yhtestä halltusta, jota näkö- 'Ä- '.M lo' f»h-! kohtaa täyty ptää mahdottomana, nn ehän ollut mtään muuta mahdollsuutta sllon kun astua tämä askel, joka sllon astuttn» Olko se pakkotla, stä tässä suhteessa e tetenkään ole syytä puhua. Se pakkotla e ollut sllon kuolemanvakava, mutta jos me olsmme odottaneet ehkä kaks vkkoa ja annettu kommunsten järjestää ulkoparlamantaarnen tomntansa, nn mellä ols ehkä votu olla pakkotlanteen edessä» mutta olsko sen pakkotlanteen edessä ollut sosaldemokraattnen halltus enää mahdollnen, se on kysymyksenalasta#
'V-~-~»S.--" aj mm LM >t «9 f ' H a k u l n e n : On tetyst vähän outuoa käydä keskustelua nn monesta asasta yhtä akaa, mutta mnä ymmärrän, että keskesn kysymys nyt sttenkn on se, mtä on tapahtunut, tosn san Den halltuksen muodostamnen. Mnä luulsn, että Varjonen varmastkaan e ole tarkottanut nllä suhtella kokoomuspuolueeseen ja edstyspuolueeseen stä, että me olsmme Kkeskustelleet hedän kanssaan kovn pt- fl n- j rr l- kään. Mnä olen ymmärtänyt tämän asan nn, että hän tarkottaa stä,, että medän kunnotettu presdenttmme on kakesta huolmatta vanha suomettarelanen, kokoomukselanen, jolle nn monen monessa vaheessa on ollut tärkeätä suojella kokoomuspuoluetta. Puolueen puheenjohtaja hyvn tetää, että monet medän pkku estyksstärnrae, esntymsemme, jolla nmenomaan pyrmme shen, että kokoomus saatasn synnestään nyt kerta kakkaan jossakn suhtessa knn, evätole onnstuneet sen taka, että presdentt e ole stä jostakn syystä nmenomaan halunnut.! K! V Kun mnä puoluetomkunnassa asetun slle kannalle, että ols kutsuttava puolueneuvosto koolle, ol avan luonnollsta, että mnä en stä vonut tehdä van ' muodolls s ta systä". On totta, että akaae^tpen puoluekokousten menettelytapaohjeet nmenomaan edellyttävät, että halltukseen menosta ratkasee puolueneuvosto, mutta nyt on mustettava (Kokouksesta: -^ ole semmosta! ), että vuoden 946 kokouksessa me tätä kohtaa muutmme nn, että sen ratkasun vovat tehdä puolaetomkunta ja eduskuntaryh- HH yhdessä, JOS nällä on ermelsyyksä, nn vodaan kutsua -
M. 9 - kos"* " puolbeneuvosto koolle. Mnä haluasn tähän lsätä, että ss muo- v vasdollseat e vo tulkta tätä päätöstä nn, että joa oku puoluetomkunnan jäsen ta eduskuntaryhmän jäsen on tosella kannalla, * hu- 4 lä sllon ols ehdottoraaet kutsuttava puolueneuvosto koolle. Mutta j mnun melestän publueneuvoston koolle kutsumnen nssä olosuhtessa ol»"asallssta systä" välttämätöntä. Ja rankävuoks asllaeta syetä? Van sen vuoks, että tämä ratkasu on nn valtava sosaldemokraattslelle puolueelle, että sen ratkasun tekemsessä ptää olla kakk vomat päätöstä luomassa. Mnä perusteln eduskuntaryhmässä ja puoletomkunnassa tätä kantaan seuraavlla perustelulla. On enskskn mustettava, että tämä on vtmakas haaste kommunsma vastaan, kestävätkö stä medän housunme. ' ' öseks on mustettava, että medän ulkopolttnen asemamme on erttän arkaluontonen, vommeko rae stä selvytyä. Ja kolmanneks on mustettava, että medän taloudellnen elämämme on sen laatunen, että vommeko me omssa joukossamme sälyttää sellasta kura kun on välttämätöntä. Mnä haluasn todeta, että nämä sekat tänäkn pävänä ovat tästoääleen olemassa. Snä ol tovo, jonka mnä estn, että puolueneuvoston koolle kutsumnen ols ollut anakn kohtuullsta. No nyt stä e ole tapahtunut. Ja mnä Jhtysn nhn puheenvuorohn, jossa nmenomaan korotettn stä, että emmehän me vo lähteä nyt slle lnjalle, että joku kuukaus ollaan halltuksessa ja stten lähdetään kävelemään. Mnun melestän sellanen poltkka jös mkään on todella onnetonta poltkkaa. Kun me olemme kerran snne menneet, on myöskn yrtettävä hotaa nätä asota. Nämä asat evät sunkaan tule olemaalot helppoja. 3 johläkn 'ta k E L -J
y. - 92 - t Mtä kommunsten propagandaan tulee, on täatoälleen käynyt selvlle, että he ovat koonneet äärmmäsellä tavalla vonansa ja hedän voman käyttö e sunkaan ole pentä. Mnulla on kutenkn sellanen kästys, että ääntä kyllä maalmaan mahtuu kos- R u A ö } 78.8- hu- \ Lä l että kommunstt tulevat menettämään oma joukkojaan. Sen sjaan ulkopolttnen asema mnun melestän e ole kehttynyt nn myöntesest kun täällä on yrtetty lausua. Mnä ymmärrän hyvn, että ulkopolttsten kysymysten selvttely e luonnollsestkaan vo tapahtua nänkään suuressa seurassa. Mutta mnä hartaast tovosn, että halltus katsels nätä kysymyksä todella vakavast ja myöskn okealla tavalla ja okealla hetkellä myöskn puolueen he..a - t Ludumt'!l (hj^pe^ttä) ja nän ollen e ole mtään syytä olla kovn rauhaton - Härmä tetää tsestänsä, kun sllä on hyvä ään myöskn - nän rauho \ ' * ollen e ole mtään syytä olla snä suhteessa erkosemmn hermostunut. Pän vaston mnulla on sellanen kästys, että jos Lota ; johpropaganda tällä tavon tulee jatkumaan, on stä van seurauksena,. tsu- tam- jäsenä nässä asossa nformos. Kakkhan tetyst rppuu maalaan ylesestä ulkopolttsesta kehtyksestä. lmesest medän maamme on nyt tällä hetkellä takapajulla oleva juur monen muden suurten kysymysten rnnalla, jota sellä j& rjestellään, mutta e ole uskoteltava, että me tulemme kovn kauan olemaan taka-alalla ja sllon me tulemme todenteolla tässä maassa tarvtsemaan ehkä sosaldemokrataa. Sen sjaan talouspoltkan alalla me olemme selvässä tappelussa. Sllon kun halltus muodostettn, mnä sanon, että mnä en usko, että halltus kaatuu eduskunnassa, vaan ennen kakkea sen vaara on kaatua, mkä ols onnettomuus rk sosaldemokratalle, työmalla. Tässä suhteessa kommunstt, nn-. let )äät- f k- ;u8-. sta Mnä.ä " h mäkn ta
- 93 - t kun me hyvn tedämme, ovat alottaneet vomakkaan hyökkäyksen, e kos- 5 «nnkun useat tovert akonaan olettvat, polttslla lakol- vas l la, sjfcllä kyllähän hekn otat nyt jotakn tällä välllä oppneet, vaan he ovat hettäneet varsn houkuttelevan tunnuksen, nmttän palkkakorotustunnuksen. Ja nnkun olemme joutuneet esm. vark- Lä hu- kotyölästen kohdalla toteamaan, snähän lähnnä sosalderaok-» V raatt ovat olleet tätä rntamaan murtamassa. Edelleen me tedäm- me, että sosaldemokraatt evät ole paljonkaan pokenneet yleen- sä kentällä nästä asosta, vaan ovat suurn prten kannatta- ; johneet ntä hyvä ajatuksa, jota on lausuttu'palkankorotukss ta ja jota kommunstt ovat lähnnä kuskutelleet. Nän ollen ss j rauho' Lota talouspolttsella alalla taste ua on jo halltuksen olemassaolos-.ä ta käyty. Mllä tavon tae tässä kykenemme toteuttamaan sen koko-. ludum nasohjelnan, josta me nn paljon puhumme. Se e tule olemaan tsunn helpost hodettavssa kun tover Hakkla täällä varsn tamhauskassa puheenvuorossaan yrtt kuvtellla^hakkla Bn mnä stä kuvtellutjk&anj) )Mnä luulen, että ne vakeudet evät tule olemaan vähäset. Tämän vuoks mnä päädynkn shen, että medän jos m- 3et he lonkaan nyt on koottava vomamme, sllä vomemme kokoamsen kaut- päättä me vomme selvytyä, ja tämän vuoks ne arvostelevat kästyk- tusset, jota täällä on lausuttu, evät mssään nmessä vo olla ha- ltusta vastaan, vaan sen puolesta. Sosaldemokraattselle puo- lueelle on ana ollut omnasta se, että sen prsssä on nästä asosta votu keskustella. Ja nn ptää tehdä edelleenkn. Snä j, on eräs medän vomamme. lstäf J^^nä Lä mäkn,'. Me olemme nyt selväst nähneet, että halltus on alottanut «ta työnsä monlla hyvllä ottella. Sellanen on ehdottomast pyrkar " mys ohrahan uudstamseen, jos nn vosmme sanoa, ja monet muut
T f. 94 - asat. Kakk nämä ovat sellasa, jotka selväst vttaavat shen, että mellä on olemassa edellytyksä tämän halltuksen r- ptämsessä, sllä mnä sanosn, että se on onnetonta poltkkaa, joa halltus aotaan nyt löperöllä tavalla kaataa jo het tämän vuoden akana» Se ols suurn munaus, mtä soslaldemocraattnen puolue moneen vuoteen on tehnyt, (Kokouksesta? ^hän shen leukaan pyrkään! ) - - e pyrtäkään, mutta suur vaara on olemassa. Ja sen k vuoks medän e ole anoastaan yrtettävä löytää, vomen kokoamsta, vaan mnä haluasn lsätä shen myös, että medän propasen \.. gandatyömme uudstamnen, puoklssctje kökoamnen on myöskn välttämättömyys, sllä e rtä van se, että tekee, vaan on tärkeätä osata stä myöskn kertoa. Mnulla on sellanen tunnelma, että tämä puolueneuvosto on varmast tässä asassa tehnyt m hyvn arvokasta työtä ja se on hyvn rohkasevaa myöskn nlle hmslle, jotka ovat snä vaheessa lausuneet epälevän kästyksensä..7 ' l "Jk
. 96 - /S S a m a a-j ä r v n d n: Sosaluönocraattnen halltus on kautta maan sosaldemokraattsen työväenstön joukos-j sa ja mussakn kansalaspressä saanut hyvn myötämelsen vastaanoton ja sen vuoks, mnä luulen, puolueneuvoston jäsenet hu- 3 kan häkeltyvät tämän kokouksen alussa, kun he kuulvat täällä muutamsta puheenvuorosta, että täällä pääkallonpakalla ols l. ollut jonktalasta kapnaa tämän halltuksen muodostamsessa» f Mnä kutenkn arvaan, että he tämän keskustelun akana ovat rauho', tuneet, koska he nvat kuulleet, että mtään varsnasta opposota ole olemassakaan, va-n että nämä erävät melpteet ovat nyt johtuneet stä ta tästä syystä» Täällä Huunonen ja Hakulnen allevvasvat stä, että he vaatvat puolueneuvoston koollekutsumsta, mutta rae muut sellä puoluetomkunnassa ja eduskuntaryhmässä ehkä nyt stten suhtaudum me sher hukan ylolkasest, koska rae emme stä koolle kutsuneeto Mnä kutenkn pyydän vakuuttaa, ette tämä medän kantamme johtunut sunkaan mstään puolueneuvoston arvovallan ja merktyksen alarvomsesta vaan yksnomaan käytännöllsstä systä. m Mnulla on nm. sellanen kästys, että jos me olsmme saaneet f kutsua koolle sosaldemokraattsen puolueen puolueneuvoston päät- )äät- tämään stä, onko medän puolueemme otettava yksnään halltusvastuu va e nn snä e ols ollut enää mtään päättämstä, vaan stä ennen kommunstt jo olsvat olleet polvllaan - ^nä kyllä myönnän sen, ja mahdollsest tulleet halltukseen mllä ehdolla tahansa, nnkun Varjonen täällä selvtt, ja uskon, " että nän ols ollut asan lata. Uutta mnä vätän, että tämäkn ols ollut votto kommunstselle puolueelle» Sellä nyt kerta kakkaan jauhetaan ta seltetään ja osataan selttää kakk ^
. 97 - tappotkn avan samalla tavalla kun ae entsen mehen humla, että hänestä tuntuu sllon t - (E kuulunut). Mnä raantsen tässä van Leno-jupakasta, että kun kommunstt avan selväst hävsvät, kun Leno joutu jättämään pakkansa ssämnsterlle ja» l hänen rouvansa Hertta Kuusnen-Leno otettn halltukseen salkuttomaks mnsterks, nn kommunstt avan ylesest selttvät tämän votokseen, ekä sllä hyvä, että kommunstt selttvät sen votokseen, vaan hyvn suuressa määrn myöskn sosaldemokraat^ tset työlä set esmt työnalla kästtvät asan avan samalla tavalla. -^nä mustan tämän tapauksen jälkeen jotakn pävä myöhem^, mn kun tämä n.s. Lenolakko ol päättynyt, kunka ^ mnä Ja tover Peltonen joudumme altavastaajks erääseen helsnkläseen kokoukseen, johon ol kutsuttu helsnklästen työmasen sosal- demokraattsa luottamusmehä. Ja, hyvät tovert, mellä e sunkaan ollut sellä mllään tavalla helpot oltavat, sllä melle annettn sellä kyllä mtä kuulu ja kuka käsk sen vuoks, että mentn ennen akojaan kommunsten dbeen polvlleen, ol sllon se kästys, että kommunsten Lenolakko koska hellä jo muutaman pävän kuluessa ols muutenkn mädäntynyt(eokoukseata: Presdent thän sen ratkas). Ja mellä ol tekemstä, kun me selvtmme, että asa ol pänvaston kun he arvelvat, että ne kommunsten saatavat ovatkn medän saatavamme ja pänvaston» Tällanen kästys votn antaa. Teto stä, että sosaldemokraattnen puoluetomkunta on kutsunut koolle puolueneuvostonsa päättämään halltukseen menemsestä ja halltusvastuun ottamsesta olsj tetyst myöskn le- jj : vnnyt ympärstöön, nn että muutkn olsvat saaneet stä tetää^
98 - ^ Mellä on yleensä se kokemus, että tällaset asat tulevat yleensä tedoks. ' Mellä e ole snä suhteeaaa nn tvstä rntamaa medän er järjestössä, keskusjärjestössä ja yleensä koko jär- Q^J jestökonestossa. Nof tämä e ols ollut stten erkosen laus-g^ök- ' ka teto, kun stten ols käynyt selvlle, että stä mahdolls- tä. ta sosaldemokraattsta halltusta e ols ollut. Snä e puo- jeslueneuvostokaan ols ollut erkosen haukassa tlanteessa, joten,utta / mnun täytyy sanoa, että kun me snä suhteessa olmme epälevälä kannalla, nn me katsomme, että snä vaheessa e ollut mahdollsta stä tehdä ekä medän melestämme kannttanut myöskään puolueneuvostoa Helsnkn vavata van Huunosen ja Hakulsen melks. ttdel Mtä stten tulee tähän puoluetomkunnassa ja ryhmässä käytyyn keskusteluun, nn mnun täytyy shen yhtyä, mtä Leps- ^^ tö täällä sano, että harvon on stten talvsodan päven edus- ^ kuntaryhmässä - puoluetomkunnasta en tedä, l^oaka en sllon sellä ollut - eduskuntaryhmässä ojtu nn yksmelsä kun o- ^ tn tätä halltusta perustettaessa. Puoluetomkunnassa ol vaknassta puoluetomkunnan valtsemsta jäsenstä kahdeksan täy-. s n myöntesellä kannalla, kaks ol possa joukosta - tonen muuten o Varjonen ja hän e ollut sllon ss melle nätä, vsata neuvoja antamassa - ja yks, nmttän tämä Hakulnen» nyt stten seltt, ette hän vastustanut, vaan vaat puolueneuvos^ ton koolle kutsumsta, ja yks ol ka epävarma. Ja nästä lsäj jäsenstä yks vastust ja kaks ol myöntesellä kannalla ja kaks ol possa. Un että puoluetomkunnassakn on tämä aka lalla hyvä saavutus. Stten mnä mantsen, että ryhmääsäj ol _ yks anoa vastustava ään. Kajala mants, että hän puheenvuoros ^^^
- 99 - \\ saan estt epälevän ajatuksen, mutta mustaaksen Huuhonen pan vastalauseen, ol, ette mnun nähdäksen ^n että kyllä tämä suhteellsen hyvä yksmelsyys varaa xjt ols ollut ekä myöskään ojs snä suhteessa mtään arvostelemsen ollut paljonkaan mahdollsuuksa vetäytyä vastuusta, jos tässä ols huonommn käynyt. Nyt shen e ole tarvskaan, koska on käyhyt hyvn» Tässä yhteydessä kun mnulla on puheenvuoro, nn pyydän puuttua velä erääseen toseen asaan, koska epälen, että tuskn tosta kertaa ennätän enää täällä puheenvuoroa saada. lon on stökntä. jeslutta 4 0 Hän. Täällä on paljon puhuttu maaseudun kohdalla suortettavasta^^ j- valstustyöstä ja mnä olen valms myöntämään, että snä suhteessa (udel «el- smm f.r on paljon tovomsen varaa. Ja mnä.tahtosn tetyst tänään nmttän stä nasten asasta, ja sllon manta, että Sosaldemokraattnen Työläsnasltto on tämän sekan myöskn huomo nut ja sten erkosest tässä syksyn kynnyksellä knnttänyt» huomota myöskn maaseudun nasten keskuudessa suortettavaan vaf lstustyöhön. Me olemme snä melessä suunntelleet lokakuun k -.vas- nnkun ana ennenkn puhua stä varsnasesta lepäaneestan, * t- l 3-0 päven välsenä akana pdettäväks n.s. maaseudun nasten val^tusvkoh«tämän vkon akana ols kakssa työväenjärjestössä tomeenpantava nasten valstustlasuuksa. Ja mnä erkosest sulksn tämän puoluelehten tomttajen huomoon, m nn että puolue/lehdstössä tämä vkko huomotasn. Mnä mantsen, että vmesnä akona on ollut havattavssa, että maalasltto tekee hyvn vomakkaast työtä nmenomaan nasten keskuudessa maaseudulla. Parn vmesen vuoden kuluessa maala.t lton naset, jotka shen ast oljat järjestäneet van tuommoo-^ f
- 00 - sa merktyksettömä keskustelutlasuuksa, joku yhdstys sllon j tällön pt penet kahvkekkert keskenään, nämä maalaslton naset ovat muodostuneet suureks polttseks nasten järjestök- s. Hellä on anakn omen laskujensa mukaan yl 20.000 jäsentä» He ovat myöskn saaneet hyvn hyvää koulutusvomaa näden järjestöjensä johtoon ja ohjaukseen entsstä Lotta-järjestön kouluttaj mstä vomsta, jotka entsessä järjestössään joutuvat tpmmaan«ja tämä on myöskn monessa vaalprssä ollut havattavssa# Mellähän o e -'Vaalprejä, jossa me - tunnustakaamme sekn - kärsmme vaaltapponkn stä votollsesta sävystä huolmatta, mkä mellä nästä vaaltulokssta yleensä olf ja mantsen, että Uudel la maalla on erätä sellasa pakkakunta, jodssa tämä ol selväst havattavssa, ja pakkakuntalaset myöskn nmenomaan vakuuttvat, että se johtu stä, etltä maalasltto kalastel nasten äänä ja m.m» eräässä ptäjässä - tämäkn on hyvä huomata medän puolueessaame - eräässä ptäjässä lähettvät myöskn semmosen komean näkösen agronomn ptämään vaalpuheta, ja stten kuulu seltä pakkakunnalta sellastakn, että monet naset ovat sanoneet, että pthän stä äänestää, kun se ol nn uljaan näkönenkn«ja ehkä tämmönenkn propaganda erässä pressä menettels««mutta tässä vaheessa pyytäsn knnttää huomota tähän m' M maaseudun nasten keskuudessa suortettavaan valstustyöhön ja allevvasn stä» että e ole tovoa saada nasa mukaan ja knnostumaan sosaldemokraattsen puolueen ohjelmasta ja tomnnasta» elle naslle puhuta juur nstä asosta» jotka ovat hedän sydäntään lähellä ja jossa he tetyst ovat asantuntjota ja jota he kakken parhaten tuntevat» ja nästä asosta puxutaan nelle juur. Soc.-aem. lyöläsna a lton järjestä- 't Mssä tlalsuucssea ^^ seä,unä a: jolca tätä vtooa varten ]än«tetään järjestölle'
- 0 - /f puhu taalarelle juuh:^08aa^l3em0kraat>^ Työ läupet s lton jä3^8tämsgr'"tlasuujt^a8a ja pmfessa gekä^tljm aj^atoaaa loka tarfa vkkoa varten lä^^etään järjesktöl^ mman f u- A a l t o n e n : Ol melenkntosta kuunnella täällä to- ver Varjosen lausuntoa, jonka hän ensmmäsenä näden ptken» M «. alustusten jälkeen estt. Nden epälysten tuomnen, jota hän estt, ja nden seurausten näkemnen, jota hänen puheessaan ol, olvat kakk luonnollsest varteenotettava tekjötä. Mellä e kutenkaan ole ana kakssa tlasuuksssa mahdoll- ssuutta kovn tarkkaan harkta, mtä tapahtuu sen ta tämän puoles- - ta vuoden, kahden ta kolmen kuluessa, medän on katsottava tlannetta hyvn paljon myöskn pävänppölttaena kysymyksenä, ka nlle näkökohdlle, mtä hän esttel, täytyykn antaa auur arvo. Tover J.W. Kwto, joka mellä akonaan ol näden pyhen krjojen vaaljana yhdessä Wkn kanssa, hän sen jälkeen monssa tlasuuksssa, kun ol joku ratkasu tehtävä, e edes nn suur kun tässä nyt on tehty, lausu, että 'mnä en ole velä aaanut 'Penstä Adlern ta Bauern juur ja juur lmestynyttä krjaa, mutta mnä olen sen tlannut ja kun mnä saan sen, nn otetaan asa uudestaan stten kästeltäväks'. Mnä luulen, T f- -! että tässä txxn vaheessa oltn vähän aamanlaaeasa tlantees. «sa kun näaää akaaemmssa pkku ratkasussa, akasemmssa ' puolueen vahessa» Tlanne e kovn paljon snä suhteessa eroa (Varjonen: Ols ptänyt tlata Wenstä kakk kootut teokset!). «, mnä en tedä, mtä snä olst tarvnnut» Joka tapauksessa )
Hl nu.u! m^mtfmum - 02 - f Y ne näköalat, mtä Varjonen mants tulevasuuteen nähden, ovat semmosa, john jatkuvast täytyy knnttää huomota, t tämä medän halltukse me työskentely sunkaan tule olemaan pelkkää ruusulla tanssmsta. \/akeuk8a vo olla monelasa. Ntä on ulopolttsa, ntä on ssäpolttsa, ntä on parlamentaaraa ja on katuparlamentaarsa vaaroja olemassa, satselpa mnne tahansa. Tämän me ernomasen hyvn tedämme. Mutta sllon kun tätä halltuskysymystä ratkastn - mnäkn oln sllon possa nnkun Varjonen, mnä oln myös lomalla ja makasn Somernemellä kakessa rauhassa (Hakkla: Mutta pääst halltukseen van!) - pääsn van(naurua), sllon ol luonnollsest harkttava, mtä lähmmässä tulevasuudessa mhdollsest tuls tapahtumaan. Me olemme oppneet näkemään lu- 3 lopputulos anakaan pon puoluepolttsest katsottuna. Lenolakon akana ol sen yhteydessä vähän samanlanen tlanne, tässä Lenon halltuskrsn yhteydessä ol vähän samanlasa oreta nähtävssä, Se tosn e muodostunut hyvn ptkäks, mutta kutenmman s- 'a» kommunstt neuvottelukumppanena yhdessä ja tosessa asassa, myöskn halltusten muodostamskysymyksssä. me kakk ka mustamme ernomasen hyvn kevään 946, jollon puolueneuvosto myös ol koolla ja jollon muodostettn erästä ns. Pekkalan halltusta, Sllon kommunstt osasvat pelata ernomasen hyvn, kun he savat rttäväst akaa ekä votu ptää hetä slmällä. To- loaa< t < t : nen vahe ol vme vuoden keväällä, jollon Pekkahan halltus sjätt erohakemuksensa. Stä kuukaus snä ka pelattn(kokoukses-j ta: Kuus vkkoa!) - nn, no se on vähän enemp - me jätahe allon aehdellä sottelemaan, se ollut mkään mellyttävä! 4 - 'f f.uo- h- E j f m :
- 03 -Tr. kn rttävän ptkäks, että kommunstt vovat vetää vähän enemmän kun me olsmme sllonkaan melellämme antaneet. Tästä kakesta vedän sen johtopäätöksen, että jos kommunstella ols ollut akaa ptää tuo lttoneuvostonsa kokous, 4 ZT;«joa. he olsvat saan/eet, nnkun hedän tarkcttuksbnsa ol, ptkttää nätä neuvotteluja, tehdä ne kakk tateen sääntöjen mukaset lekkaukset, mtä halltuksen muodostamsen yhteydessä akasemmn on tapahtunut, sllon lopputulos ols ollut lmesest se, että he olsvat voneet kakenlasta ulosta ja ssästä panostusta harjottaa ja he olsvat tulleet halltukseen vähän lkptäen samaan asemaan ja samohn pakkohn kun mssä he olvat Pekkalan halltuksen akana, elle van ols tullut jälleen uus Pekkalan halltus. No, me olmme nyt kerta kakkaan kyllästyneet shen poltkkaan, jota varsnkn ssäpnster ja eräät muut harjottvat. ke olmme tähän kyllästyneet ja me olmme jäkevnämme ne vaarat, mtä tämän poltkan harjottamsesta, jos se ols saanut jatkua, ols ollut olemassa e van medän työväenluokallemme, vaan tälle kansalle ja sen vapaudelle kokonasuudessaan. Tällä r, P.^ J n 4 halltus-otteella, mkä tehtn, vapauduttn kakesta stä, mstä olmme tahtoneet päästä vapaks» Ja tälle sekalle on annett ' tava nyt suur arvonsa. Ja mnä puolestan kyllä luulen, että kommunstelle nyt tuottaa hyvn paljon vakeuksa löytää ntä ponnahduakuoppa tämän jälkeen, mhn he ovat joutuneet nyt. Mnä en ole ollut kovn nnokas tämmösen halltuksen muodostamsen kannattaja. Nyt mnun täytyy tetyst puolustaa stä,-^ koska olen tse mukana. Mutta täytyy myöntää, että tänä veto rohl
f - 04 - fccas medän omaa väkeämme, ae anto ryhtä vähän mullekn väeatönnnä anekslle ja kommunstelta ae ve polvet alta pos ja ve velä enemmän, jos todella halltla pystyy saamaan jotakn stä akaan, mtkä ovat medän pyrkraykaämme tää Mnä olen tahtonut tämän van aanoa omalta kohdaltan, o- vakka pyysnkn puheenvuoron tehdäksen erätä pk-^uaa huomau- f en tuksa. - Mnä velä tahtosn aanoa kansakoulun ja bppkoulun opet- a tajen palkosta sen verran, että ntä estyksä, mtä hedän taholtaan tehtn ja mtä SAK puolestaan nälle on asettunut kannattajaan, e sunkaan vo ptää kohtuuttomna. B myöakään ollut kohtuuton ae vrkamesten ylenen tovomus, että hedän kalln p- pakan lsään ols korotettava. Mutta kun nämä yhteensä olsvat tetäneet non 600-650 mljoonan markan lsäystä, nn se ols ek- j- ollut valton budjetssa aka suur määrät mutta tämä e sunkaan ollut snä ratkaseva, kun halltuksen raha-asanvalokunta kästellessään budjetta tul kelteselle kannalle. Ratkasevana sellä ol - onko tämä asa okea va väärä, stä en pysty tarkkäan myöskään sanomaan - ette täältäkään pän tahdottu avata lan ovea palkojen korotukslle, jotta e stä tuls vrkamesten keskuudessa ylestä vyöryä ja stä tetä tartuntaa myöskn muhn palkannauttjaryhmn. Tämä on ollut ss jonkunlanen tsesujelu-f tomenpde, jotta me vosmme todella saada rahan arvon vakautetuks ja nflatorsen kehtyksen estetyks, nnkun tässä jmlkfe.usumassakn, jota telle tarjotaan, mantaan. Nämä korotukset olsvat kyllä lmesest asallsest olleet hyvn pakallaan, mutta nämä sekat halltusta pdättvät asettumaan nhn nähden ^ ^ h f j
- 05 - kelteselle kannalle. [nä Stten täällä on manttu - se ol Heramo mustaakaenfjoka tedustel - tuosta vuokrasäännöstelystä. Päämnster puheessaan jo vttas nhn ylesn pyrkmyksn, mtä halltuksella on säännöstelyä kohtaan. Me tedämme kaken sen, jos» nn sanos, mhn nällä vuokramarkknolla on jouduttu. Onhan luonnotonta, että täytyy mksaa kahdesta samalasesta asunnosta nn suura eroja rppuen stä, asuuko vanhassa va uudessa talossa. Se on atvän luonnotonta, ja se on tavalla ta tosella Kää 0-4 en -! saatava järjest^ykseen. Mutta se e ole taaskaan nn yksnkertanen asa, se on aka monmutkanen asa. Jos vuokra ryhdytään )- ek- kovn paljon korottamaan, nn tällasten talojen asukkaat vaatvat sllä perusteella palkkojen korotuksa ja tämä on sllon suur juttu. lmotan kutenkn, että sosaalmnsterössä on asaa tutkttu ja valmsteltu ja sellä on vuokralan uudstusehdotus halltuksen jäsenlle jaettu, mutta emme ole päässeet nn ptkälle, että se ols ollut ltakoulussakaan esllä, mutta asa on kutenkn vrellä. Täällä manttn myös Soteva. Mnä ymmärrän ernomasen hyvn sen lausunnon, jonka Lappalanen täällä estt, mutta tahdon huomauttaa, että Sotevan asota tutkvan komtean työt ovat kokonasuudessaan velä kesken. Värtslän juttu on van osa asasta emmekä ka stä juur muuta vone samda halltuksen taholta kun että pdettävä huol, nnkun Ahlbäckn komtea ol esttänyt, että nämä asat Sotevan taholta va8t'edes hodetaan paremmn -T' kun tähän saakka on ollut lata, ja stä annettn stten halltuksen taholta tämmönen kommunkee julksuuteen ja kehotettn lalt
l - 06 - j tl valton varojen säästäväseen käyttöön ja mtä kakkea muuta snä sanottn. Eräs asa, johonka velä tahtosn knnttää huomota: etteume tuls luvanneeks ta sanoneeks mtään erttän jyrkltää tuosta työmrkknatlanteesta ja palkkasäännöstelystä ja palkkojen korottamsesta, ols julklausumaan ehkä kutenkn pkkusen syytä karsa. Se mutto, josta olemme pkkusen yhdessä keskustel- % leet tässä pöydän ääressä, e semmosenaan mnua tyydytä, mutta snä nyt kutenkn tulee se ajatua eslle, ja jos täoä muoto täällä kokouksessa hyväksytään, stä vodaan asanomasella tavalla velä stlseerata. Tässä julklausuman tosen svun ylmpänäjf olevassa kap- ' palaessa sanotaan: "Kästeltyään ylestä palkkatlannetta työmarkknolla toteaa Puolueneuvosto, että rahanarvon vakauttamseks ja nflatoorsen kehtyksen ehkäsemseks, ylesä palkkojen korotuksa e ole tomeenpantava jne". Mnusta e ols sa- j - - nottava nän ja ylesä palkkojen korotuksa el ols syytä tähän sekottaa. Mnä jättäsn senppols ja lyhentäsn tämän kohdan kuulumaan seuraavaan tapaan: Kästeltyään ylestä palkkatlannetta työmarkknolla toteaa Puolueneuvostot että rahanarvon. vakauttamseks ja nflatoorsen kehtyksen ehkäsemseks' on van lmeset epäkohdat palkkauksessa pyrttävä korjaamaan pakkasäännöstelypäätöksen pubttessa. Puolueneuvosto toteaakn tyydytyksellä - ss samana kappaleena - että halltus on pyrknyt tehokkaast parantamaan jne.** Mutta tämä el nyt ole nn sujuvaa keltä, vaan stä ols pkkusen tarkrbettava tämmölaen ehdotuksen pohjalla. : t
- - 4 - s s L a n t n e x. feljc: Xäuä juttu on alka paljon jo putu, e te täböä paljon olö l ättäväa, mutta eräsn pkcu juttann haluasn velë huomauttaa. Knul*a on omakohtanen cokeraua atö, mxä töedm tover Mart "ca jalmela Jrvnen sano nmenomaan maaladlljtolaaten xjstm ernomasen nyvkatö organoato ta. Mnä oln täaaä f» keaäomaan vettamössä au-calamnn ptöjäaaä eräässä maatal asaa/ \ jos.a varmast säntäväk on mekälästä väkeä, mutxa anne ehkäj03tacn nmeellsäatä sat-cumaata jontuen maalaslton keakuatoakunta lhet nrveän ptkän krjelmn, josaa pkkutarkast jelostetun kakk je tomnta, mtä maaseudun nadten nyt on tällä kertaa huomotava ja dtä nmenomaan maalaslton n<kövnkkelstä ola huomotava. Jnä kehotettn perustamaan öme or Hautala.mn kyllle sellasa ädm ä=oö-:3toja, ja nmenomaan, kun tede tln, etuä sen pkkutlan nuor emäntä on energnen hmnen, nn eaxettn tovomua, että täatä emännästä tula tâd'ïn Kmntäoda^ton puheenjon aja. t^a kun tällaselle telle maaljaltto on lähtenyt, se myöskn yrttää kakkensa aaadakaeen :aaseudun naset mukaan omaan vaaltomntaansa ja tekemään työtä omen tarkotu',perenpä hyväkaj. dästä vuokra jutusta, josta on myöa jotakn puheenvuoroja " vlautettu, kyllä mnd ol^^n haklökoh aaest atä meltä, että kyllä jokn parannus täytyö myö^j tulla vanhojen talojen vuokren konaalla, ullä ehän ole oken, etoä aamaa työt^ tekevä mes maksaa puolen pävän palkalla kuukauden vuokran, kun tonen, joka tekee avan samaa työtä, joutuu maköamdan vkon palkan vuokrastaan. Kyllä täsaä on jokn sellanen epäkonta, joka kenolla ta tosella on saatava pos, 400 markkaa maksavat p rhuoneet ja 4-25 marvka«vanhossa talossa. Tonen joutuu 'S.'.V
g '.VH El t n - 5 - maksa laan 6009 ja 7000 makkaa va^jtavalm^tuneessa taloaaa.- 3n on kyllä pen etu, se, että ae vaatavalmatunut talo on pkkusen sstmp, muta se vuokraero on nn kohtuuttoman koreka, että Joa van mahdollduuka on, nn halltusvallan ols ^'yytm snä jotan taaotudta akaansaada. l Stten työllä punut;n kataakoulunopettajan palkasta, josta nnkn v^'ln huusn, ette ole totxa, kanaakvulunopetna.. Jat saa k ntak3''m': entätuhatta (Torvnen: K maalla, mutta mtä. kautdun^jessa?) "n?3 tunnen sattumalta, lan olen Jyväskyln j j:* tedän, ' kan akoulun johtokunnan puheenjohtaja,/m-uä maksetaan. H.300 j SH! S ja 5.600 välllä g^a perheellnen opetxaja. '^l'*.koulunopetcaja r ' Jt l.r", v':emmän. '3e on no-^rn. Jo5 ne jaksavat yltunteja suorttaa, tä stten erkseen (t^okouks sta: Vukojen korjaus.') (Torvnen: Kna olen?.0 vuotta ollut kansakoulun johtokunuasaa, jattumalta ted«n mnäknt) Hyvä on, etxä on kaks ammattmes - tä. Mutxa mkäl paljon on punuttu tästä halltukjen muodostamsesta, nmenomamn tämän kysymyksen ympärllä keskustelu pyör, sanosn, etxä on hyvä, että medän puoluetomkunta ja j F eduskuntaryhm''on tehnyt sen, mtä nyt on tehty, ^llä feyllä se on sellä maaseudulla ollut rohkasevaa, että sttenkn loppujen lopuks me olemme ryhc s täytyneet,.-»e on tehnyt varmast hyvrm vakutelle sen sellä ja olen vakuuttunut stä, että jos ols tämä asa ptäny mennä puolueneuvostoon, nn puolueneuvosto ols ptänyt saada h.yvn nopeast kasaan, vänntään kahden puvän ssällä, sllä akaa e ollut hukattavssa tällanesla tärkeässä kysymyks^s ä. Mnä sanosn veläkn, että mnä nostan hattua nlle m.hlle, jotka ovat tällaen vakoan } ratkasun edassä olleet pää pystyssä ja smat krkkana ja tehnee; tämän ratkasn. 'osnhbn vodaan vättää, että on olemassa vaara! cv L.
- 6 - ^ mtä täällä mat monet puhujat esntuoneet. Se on aelvö, kakk sen teöömme, kutta e aunkaau ole medän asamme, joa tl f meuän halltuanhn ksttdetaan. Uskon, etxä meaön halltua ja puolue kaatuu alon eteenpän, jos kaatuu mnster ^altoaen aanomjta aatosta (Paheenjontaja: Tover, tover.') Täytyy joskus antaa tttel medän puolueenkn mehlle, kun on tttel. Täällä on mona muta Juttuja, Nämä ovat olleet erkosen antosa taas puolueneuvostolle. Mnä äsken huusn väln, että o c ollut opposto oppostota vastaan, jon ol:j käyty Fagerholmn kmppuun suuressa mt-cakaavassa. Menän musta, me, l että?a^ernölm on ollut oppostossa ja ehkä ollut opposton johtaja. Hyt Pagarholm on tehnyt hyvän teon. vna uskon, että hrzn on tennyt hyvn teon. On vaarn, että häntä vastaan hyökätään Kokoulcsesta: -^'nän täalä kukaan olekaan, Jollet Jnä ole). Tn mna ole. Janue on tälä kertaa epälevä Tuomaa, -utta.ttenkn Jodku on jotan u^kallet-cavakn. Ja jos käy huonost, nn sttea on koeteutava kek3ä kenoja, mten stä aelväame. Ja nkun oanot-cu, heuklökohtajest olen oken lonen, että nän on mennyt. Ja täällä olleet pkcu puheenvuorot ja penet epälykset nähtäväst ovat jontuneet omalaatusesta taktcasta., Jota näntäväst täytyy medän puolueen to mnnassa jatkuvast noudattaa^
L t e n:o2l. l! f H u u o n e n: krä en -u-.lta olla velä mantsematta tätä KaöaKoulujen ja oppjoulajex opettajer palkkauscysyyötä, stä nuoatta, että täalä on annettu aca narnaanjuntava teto,ja xuaen palkvaukt^eota. En taaä, mlä LappeexAran.a^ta pääbtdän 20,000:een Kansakoulunopettajen palkota. Sen tedän, että ne on kaupan^e^a järjestetty yleeuöa ^UXaen kunanvrcal.jan paljjckojen kanaa ynuö^bä. kutta tabtänän e ole cys^a^ö l T, l *' M n
- 7' kaupungessa/, kyllä -^to* ka^pun ^e33a hodetaan tämä kysymys, vaan laajasta maaseudusta. se on häpeä Suomelle, että kanan opetuksessa e makseta sellasta palkkaa, että hmset vovat työskennellä sllä alalla, e on häpeä, stä emme pääae ylt ekä ympär, voda vaata, että oppkoulussa flosofan tohtor.'v saa tällä kertaa 5-6000 markan palk.k.aa kuukaudessa, kun monttöör saa Helsngssä 30.000 kuukaudösaa. e e ole oken ^ ^^ ;ja tämä kostaa kansansvstyk en kannalta, stä e päästä yl, ekä ympär. Mtä stten tulee nhn ky:3ymyk3 n, mtkä täällä olvat kysymyksessä 33 vaaraan, että palkat ylesest Juur olsvat lähteneet lukuaan, mustutan van vme vuonna eduskunnan teke mää päätöstä, oka okeuttaa tällaset epäkohdat korjaamaan. - ).! M ^a täsa^ e ollut kysj^nnyo yle33 3tä palkkav./öryatä, ja halltuksen 5 mljardn budjetssa e 600 mljoonaa nn kovn paljon pana, ^täpats tämä on os.demok aatt :3en puolueen kannalta mtä tärken polttncjn k/nymya. /lnä kysyn, hyvät puolueneuvoston jäsenet, mssä me olsmme, joj ammattyhdstyslke ol^d ollut kommunsten kässsä. Mhnkä me olsmme joutuneet e ^m, vuonna 947, jollonka Venäjä estt melle tunnetun sopmusvaatmuksensa? Kyllä ka olsme jossakn Unkarn ja Tshekkorjlovakan tellä. Kysj^ays e ole pelkästään amnattyhdatylkkeen, juur 'lmenomaan ottaen huomoon opetxajat ja k rsakoulujen opettajat. U ne py^ medän mukanamme, ellemme anna kohtuullsest, mf nlle kuuluu, jamonkun mullekn..e omme vo pyryttää SOS.demokraattsta poltkkaa, elle nätä näkökohta oteta L ; " tk^ fj huomoon, e amna ttyhdstyslkkeenä ekä puolueena. Medän e tarvtse" mennä yhtää ptemraällo näden vaatmuksssa kun shur., mkä on okeus ja kohtuus, mutta se medän ptää ehdottomast täyttää. Ja nällä on, jos mllään,
fstw.l t» kasvatl^jan asema tlnsn puolueen tulevaauatta ajatellen, Jlllä tällä kertaa nden aeluata ta3tellaan, Ktä on osa \ mellä, ja juur se 03a on pelkästään 3/lK;n ansosta. Kunka kauan ne pysyvät, kun myöskn tulee tonen halltus ja oka- ( 'tl t see epäkondat, sllon n4hdään. Ln tarkota, että medän ptää ostaa seluja, mutta sllon, kun näemme, mtenkä tuhosast tällanen poltkka joh aa, mnn se johtaa ja mtä öeuraukja n - s-?n sltä on puolueella, ;3lon täytyy budjetta laatessa ummstaa slmään määrätyltä asolta ja ottat myös tarkotuksenmukasuus huomoon (Kokouk^esta: Eduskunnan kautta.'). Mnä tulenkn eduskunnassa punumaan tästä asasta. ). M Mtä stten tulee asan kästtelyyn, en ymmärö stä kukkuakn, mkä täällä on esntynyt, vhän täällä ole mnun kästtääksen esnt nyt mtäak oppostota ekr töollä ole kukaan pyrknyt oppojton joh ajana päämnster ks. Täällä on puhuttu musta asosta ja sellassta näkökohdsta, jotka ovat edessä ja ovat ;).uur ratkastavssa. 3e, mtä puolu tu3- puheessa on sanottu, ne ovat olettamuksa, mten ols käynyt, Kutta mehän olemme tapausten pyörteessä, hyvät tovert, ja ntähän medän täytyy arvostella ja ne tulevat medän eteemme hyvn vakena, emme vo välttää. Ymmärrän, että puolue järje st ressä on helppo ummstaa slmään. Tosta on kokonaan amrrat yhdotys-, lnjalla, jossa joudutaan joka p^vä tappelemaan näden kysymysten kansaa, joka anoa hetk, e kulu yhtän tunta, ettemme joudu ^ t tekemsn ja tostan velä, ett' sos.demokraattnen työväesf- j T-.VJ' X kään e sllon, kun joutuu näden kysymysten kanssa tekemsn, se e seso nän vankkana kun puoluejärjestön kokoukjessa. Tänä on murheellnenraerckja ptä d ehdottomast saada puoluekasvatuksen ka ut ta nopeast postetuks (Kokouksesta; Se ol r J L'
- y -.5'.. f. - < topahetta f). Täällä mnun vatetxavaat tyytyy janoa, etcä täällä on eräsn sernmosn ykjn^skontn puoluetomkunnan Ja ryhm-n, kokoukjsta puututtu, MnM -<ano:?n, etta ryhmen kokoukaestsa - sekn vodaan todöta, ja todettn Jo par pvuä j^lkeenpn - evät tä3ts aaaata puhuneet muut kun ne, jotka tulvat r.natereks, ta jolle ol luvattu jotakn muta vrkoja. lä- < Anoaauaun kaks henklöä puhu asasta, ja ne olvat edustaja KJkelä ja turkulanen nastover Lentokosk. (Kokouksesta: v]± luvattuf) - luvattu telle, te punatte vlpttömäst (naurua). Mna rann vlpttömäst, kojca ol 3 päväu akasermn lmotettu, tulsnko u\±n' halltukaeen, ettl lan- en tule ja mnun kolleegan jano/at, että rn en vo JAK:3ta 'hteä. Mnulla e ollut mtan motva puhua omaata pakaltan mahdollsest tulevassa haltukaessa. -en vuoks nn- nyt tulen den vajanaseen a s ja an, mstä pyon puheenvuoron. Wnä en y.m^rrä, etxm puolueen v.t.puolueshteer l-^htee puoluencuvouton kokouk3«.?ta antamaan avan vmärm tetoja mnun kannastan, nä lmotn puoluetomkunnan kokoukses.^a, samonkun ryhmän kokoukjesaa, että mnä en, vakkakaan en ole stä meltä, pänvaston jyrkäst vastustan, että kommunsten häkälemättömät vaötmukaet ptäs täyttää. Tästä e ollut edes msaään 9 e puoluetomkunnasaa enempää kun ryhmässäkään rtaakaan, Ta otettu edes keskustelun alaseks. 3e pdettn ^aestään selvänä. Samon pdettn puoluetomkunnassa selvänä, että puolue e vo mennä shen, että yhdessä maalasltto ja soa. demokraatt muodostasvat halltuksen. Mnä käytn puh envuoron, r f jolonka ^anon, että puolueen vme akona harjottaman poltkan jälkeen e vo tulla kyjymykseenkään se, että nän tehtäsn. ^'a puolueshteer tulee nyt täsaä kokouksessar \ -j! H
- 0 - vättä.aän, että ^ll olan sauxut ta^ta paavaöton. kxä vaaa, dttä puoucntder joco toa-t^a vattcex^a ta ettdr peruuttaa ex.
n L. f t Puolueneuvoston julklausuma Kuultuaan selostukset polttsen tlanteen kehtyksestä, eosaldemokraattsen työväenhalltuksen muodostamsesta sekä sen tomnnasta ja suunntelmsta Sosaldemokraattnen Puolueneuvosto lausuu seuraavaa: Puolueneuvosto hyväksyy Sos.-dem. Puoluetomkunnan ja eduskuntaryhmän kannanotot ja päätökset sosaldemokraattsta työväenhalltusta muodostettaessa. Sen jälkeen, kun halltuksen muodostamnen laajalle pohjalle käv mahdottomaks kommunsten puoluepolttsen taktkonnn johdosta, ol suortettu päättävä tomenpde okea. Akaansaatua työväenhalltusta on tervehdttävä tyydytyksellä, koska nykyhetkellä van sen vodaan uskoa kykenevän harjottamaan tehokasta työväen, henksentyöntekjän ja penvljeljän edun mukasta poltkkaa vapaan kansanvaltajsen yhteskuntajärjestyksen pohjalla. Puolueneuvosto toteaa tyydytyksellä, että sosaldemokraattnen työväenhalltus pyrk, lähtökohtanaan Suomen tsenäsyys ja rppumattomuus, ulkopoltkassaan lujttamaan ystävällsä Ja luottamuksellsa suhteta Neuvostolttoon sekä yleensäkn vahvstamaan maan kansanvälstä asemaa rauhansopmuksen, Yhdstynetten Kansakunten julstamen peraatteden sekä Suomen ja Neuvostolton välllä solmttujen sop- j musten pohjalla. Tätä pyrkmystä on maamme kakken rakentaven J vomen ' tuettava. Stä hyökkäystä, - Johon kommunstt ovat ryhtyneet' uuden halltuksen parjaamseks ja epäluulonalaseks saattamseks toteuttaakseen omat puoluepolttset tavotteensa, on pdettävä ulkopolttsest vahngollsena, koska komjmunlstt evät kahda turvautua väärlstelylhn ja valhesn perustu-; vn ulkopolttsn provokaatohn, Ottaen huomoon maamme arkaluontosen ulkopolttsen aseman Puo-j lueneuvosto lausuu odottavansa, että halltla tehokkan tomenpten -tor- juu kakk provokatorset yrtykset huonontaa xnaamm.q ukoolttea suhteta, tulvatpa.nämä yrtykset mltä taholta tahansa. Vakka kommunstt ovat varsn törkeäst hyökänneet sosaldemokraattsta työväenhalltusta vastaan myöskn ssäpolttsssa asossa, e hedän mcnettelyääa voda kutenkaan tässä suhteessa ptää mnään muuna kun osotuksena hedän hermostunesuudestaan. Sllä mtä ptemmän akaa sosaldemokraattnen työväenhalltus käyttää halltusvaltaa, stä selvemmn kansamme saa havata, että työväenhalltuksen tomnta tuo todellsta hyötyä koko työväenluokalle ja kansalle kokonasuudessaan. Puolueneuvosto keholttaa kalkka harktseva työläsä antamaan tukensa työväenhalltukselle sen pyrkessä saamaan akaan rauhottumsen ssäpoltkassa ja palauttamaan kansalaslle vapaammat olot kansanvaltasen valtojärjestyksen puttessa. Rahanarvon vakauttamseks ja nflatorsen kehtyksen ehkäsemseks on van lmeset epäkohdat palkkauksessa pyrttävä korjaamaan palkkasäännöstelypäätöksen puttessa. Puolueneuvosto toteaakn tyydytyksellä, että halltus on pyrknyt tehokkaast parantamaan palkannauttjoden elntasoa ehdottaessaan, että tulovero alennettasn keskmäärn 50 pros. Puolueneuvosto ptää tätä veroalennuksen ja hntojen alennusten tetä etenkn nykyolossa parhaana ja V ^ työväenluokalle edullsmpana sekä kehottaa halltusta edelleen jatkamaan nätä pyrkmyksään. Halpojen kulutustarvkkeden tuottamsta ulkomalta ja kotmasen tuotannon kohottamsta on pyrttävä edstämään ja sen kautta vakutettava hln- * tatason alentamseen kotmaassa. Puolueneuvosto odottaa, että ammattyhdstyslkkeen vakavn jäsenanes e anna kommunsten edesvastuuttoman poltkan sokasta tseään, vaan varaa työväenhalltukselle rttäväst työrauhaa vakautta,mlstolmenpltelden toteuttamselle. Puolueneuvosto vetoaa myös maamme henklsentyöntekljölhn. Puolueemme e ole epätetonen henklsentyöntekljäln valkeukssta maassamme. Sen vuoks se haluaa tohdä votavansa henklsentyöntekljän taloudellsen ja yhteskunnallsen aseman parantamseks ja epäkohten postamseks. Lähajan maatalouspolttsssa tomenptessä on Puolueneuvoston melestä maamme peltojen kasvuvoman lsäämsellä keskenen asema. Tämä tehtävä on hodettavssa runsaalla väklannotteden käytöllä ja mulla tuotannon kohottamsta edstävllä tomenptellä. Satojen pysyvä nousu merktsee myös koteläntuotannon kohottamsta, Puolueneuvosto odottaa, että työväenhalltus pyrk majhdollsmman nopeast toteuttamaan kalkk sellaset maatalousväestön elnt uson nousuun johtavat maatalouspolttset tomenpteet, joden avulla vodaan turvata vapaan ja rppumattoman talonpokasväestön asema koko kansan yhteseks hyväks. Samalla kun Puolueneuvosto kehottaa työväenhalltusta tekemään parhaansa kansamme ja ertysest työväenluokan aseman parantamsek. s. Puolueneuvosto osottaa vomakkaan vetoomuksen nn sosaldemo- L kraattselle kun puolueen ulkopuo- ^ lellakln olevalle työväestölle ja penvljeljäväestölle kehottaen ntä kalkn vomn tukemaan sosaldemokraattsta työväenhalltusta sen tomessa maammo a kansampe menejttykseks.
t \. ', m m m íí.ht. A».'..,, S tïfsâlîs^y«^^^ y- : psaasjáfv.-: ^.-íla^jí-u ':.:,.: '. -r -" V
umtfl Pöytäkrja fuoluenautoston cokouksssta 4/ll-949< ' V «. J : : ^ " ' -l'- B h. Y r- J N ' r -- 't-k-- - v.wp-- p - j» '. j rljh
m - m - Pöytälcrja, Jo]ca tehtla k suomen soslaldomolcraattben puolueen r*y* Puolueneuvoston colcoucsessa Edus* cuntatalossa sos.-dea. eduslcuntary^man cojcoushuoneessa marraslaun 4 pävänä 949* Puhetta Joht Sml Skog Ja pöytäkrjan laatvat J.E. Janatunen Ja Aaro Mäkelä. Puheenjohtaja M Skogn kehotuksesta alotettn kokous laulamalla lyöväen marsssta ensmmänen Ja vmenen säkestö, mnkä Jälkeen puheenjohtaja lausu seuraavaa: l^vät tovert Puoluetomkunnan puolesta mnulla on kunna lausua puolueneuvoston Jäsenet tervetulleks tämän puolueneuvoston ensmmäseen kokoukseen. Ol pohdnnan alase^aa» olsko puolueneuvoston kokous pdettävä Jo akasemmn kun puoluekokous*päädyme kutenkn shen, että puolueneuvoston kokous pdetään välttömäst puoluekokouksen Jälkeen. Tästä Johtuu, ette puolueneuvoston kokouksessa ole asota nn paljon kun tavallsest. Puoluekokouksessa on kästelty tomnta- Ja tlkertomkset sekä polttnen l tlanne par pävää stten, sen taka e ole ollut tarpeellsta esttää ntä puolueneuvostolle. Kutenkn on puolueneuvostolla tässä kokouksessa tärkeä Ja suur asa pohdttavanaan: ky^ymys presdentn vaalsta. läma asa, kuten tedätte, tulee lähkuukausna päväjärjestykseaa Ja uus presdentn tomkaus alkaa tulevan maalskuun pävänä. Medän on. päätettävä, mten sosaldsmokraattnen puolue suhtautuu vaalehn Ja mssä merkessä vaalehn
mm mmxmk mennäänt onko asetettara presdenttehdolras ja J08 nn.tehdään, mlca se on, ra onlco meneteltävä sten, että lähdetään polttcu^en vaalen merkessä, jollon ehdokasta e asetettaskaan* Lausun tedät kaakk sydämellsest tervetulleks ja julstan kokouksen avatuks. 2 Puheenjohtaja: Puolueen santojen 40 S:n mukaan johtaa puolueneuvoston kokouksessa puhetta puoluetomkunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja* Kdska varapuheenjohtaja Aleks Aaltonen on sarauden vuoks estynyt kokoukseen saapumasta, ehdotan, että toseks puheenjohtajaks valttasn Matt Lepstö«Puheenjohtajan ehdotus hyväksyttn. 3 Kokouksen shteereks valttn Janatunen ja Aaro läkelä. 4 5 Kokouksen pöytäkrjan tarkstajks valttn A. Paasvuor ja Jorma Tuomnen. 5 Shteer j. «Janatunen tomtt nmenhuudon, jollon läsnäolevks todettn seuraavat henklöt: Äänvaltasna jäsennä olvat saapuvlla Sos.- dem. puoluetomkunnasta: ml Skog, Vänö Lesknen, Fagerholm, lartta Salmela- Järvnen» Matt Lepstö, Eeno pusa ja Vljo Kuukkanen. Er vaalprjärjestöjen äänokeutettuna jäsennä olva t: uudenmaan pr- Vhtor Fallla, s. Ketola ja Vlho Kröp. Hämeen. eteläsestä prjärjestöstä: O.s. fano. Aksel Manskkala ja Martt Phlman* Hämeen. pohj prjärjestöstä:frkklndfors, K.v. Syrjänen, S.s. Mäknen ja Aarne Halme. Kymen. prjärjestöstä: urho Lappalanen, HUgo Lndqvst ja srnst Helle. Mkkeln. prjärje stöstä: Tovo Halonen. Kuopon. länt. prjärjestöstä: Yrjö HUrm ja Vljo Salokosk. Kuopon. t. prjärjestöstä: A.J. Kosonen. Vaasan. t. prjärjestöstä: Felks Latnen, Eml Palonen ja Arv Snpaas. Vaasan. etel. prjärjestöstä: Vljo Vuornen. Vaasan. pohj. prjärjestöstä: Kalle Palm. Oulun» prjärje stöstä: Antero Väyrynen. KÄjaann-alprjärjestöstä:'Eetu Karjalanen. Lapn prjärjestöstä: Klo Saavalanen ja Suomen Ruotsalasesta Työväenltosta (Fnlands Svenska Arhetarförhund) : Johannes Ekman. Saapuvlla olvat myös sos.-dem. eduskuntaryhmän edustajana Vänö Hakkla, puolueen tlntarkastajan edustajana Vänö V. Salovaara, valtoneuvoston jäsenet mj. Onn Peltonen, uuno Takk ja Tyyne Levo* Larsson. Keskusjärjestöjä edustvat : Sos.-dem, Työläsnaslttoa da Aalle-Teljo, Sos.-deo. lyöläsnuorsolttoa Vljo KUukkanen, Sos.-dem. Rattuslttoa Yrjö A. Saarnen ja KUlutusosuua^kunten Keskuslttoa J. Laakso. Sos.-dem. prtomkunta edustvat: Erkk väre (Helsnk), Olav Vella (Por), Martt Lahtne n u la T j, jär jestöstä: Jorma Tuomnen, Vekko Helle ja Arvo j^nxnm (Hameenlnna), Kustaa Alanko H Paasvuor. Turun.. etel. prjärjestöstä: Kaarlo Tammnen ja Vhtor Huhdanoja. Satakunnan prjärjestöstä: Olav Marttla (Kotka), Reno Pohjantäht (Mkkel), Amo Sltar (Kuopo), A.E. Lappalanen (Joensuu), tl. rl^fl^ Aa.. Arvo Ahonen (jyväskyu), Pentt Ketola (Vaasa), Smo Hakala (Kokkola), E.H. Tervonen (Oulu), uuno Salo (Kem),
&. ounnar Heorllcasoa (Suomen RuotBalalnen xyovädoltto) Ja R«fauutnan (Lappeaaraata)*: - ^ Sos.^dem* puoluelehtä edufltvat: Suoman SoBlaldemolcraattla Ytjö Kaarne» Sosalsta M* lallcamäjc, outta Akaa Y. Rantanen» Hämeen KansaaMa uno PeXconen» Kansan Lehteä Jalmar Leno» Eteenpän-leHteä Osmo Vtasalo» Kansan Vomaa A.J. Kosonen» Savon Kansaa Vljo Hyvönen» lyön Vomaa Onn Han» Pohjanmaan Kansaa Eero Olcsanen» Pohjolan lyötä A. Turkka» Svenska Demokratena ounnar Henrksson Ja Työväen sanomalehten Tetotomstoa Eno Kalkknen» 6. lmotettn, etta tästä kokouksesta on lmotettu vme, lokakuun 2 pävänä lmestyneessä Suomen Sosaldemokraatt-lehdessä sekä, puolueen mussa lehdssä. Lsäks on kokouksesta lmotettu prtomkunnlle Ja Ja stä tetä puolueneuvoston Jäsenlle lähetetyllä krjellä... Kokous todettn lallsest koollekutsutuks Ja päätösvaltaseks* * A» V»» > Ja Vano. 7 Äänten laskjoks valttn Mäknen, V. vuornen 8. \ j A Menettelytapavalokuntaan valttn Kosonen» Helle» Syrjänen» Saavalanen Ja Tammnen. 9 5- lyymöstä myönnettn läsnäolo-okeus kokouksessa j. Väsäselle. j > A ' 0 $ luhaaojohtajaa estycsestä päätettn kästellä.. ; työjärjestyksessä olevat asat yhtämttaa kahttaukoa ptämättä Ja kahvt Juodaan vasta kokouksen päätyttyä.. J f ^ l t Puolueshteer Vänö Lesknen estt alustuksen presdentn vaaleja koskevsta tomenptestä» lausuen seuraavaa: (Katso lte n:o ). Alustuksen Johdosta syntyneessä keskustelussa käytj tltät puheenvuoroja HaUclla, Xaamlaaa, Palm, Lahtnen. Lndfors, fagerbolffl, luomnen Ja fagerlolm. Käytetyt puheentuorot ltteenä n:o 2. % Kun pyydetyt puheentuorot ol loppunkäytetty» totes puheenjohtaja keslmstelun asalta päättyneelcsl, mlnltä Jälkeen puolueneuvosto päätt yksmelsest, että presdentn TalltslJamlesTaalelhln mennäan nnfl&n&t.t.a omaa presdenttehdokasta Ja että vaalesta ss tehdään polttset vaalt. Samalla puolueneuvosto päätt yksmelsest valtuuttaa puoluetomkunnan muotollemaan päätöksen Johdosta annettavan tedonannon. Päätöksen Johdosta annettu tedonanto ltteenä n:o 3. 2 Sos.-dem. Penvljeljän Heuvottelukunnan Jäsenks puolueneuvosto päätt yksmelsest lyväksyä ltteessä n;o 4 mantut henklöt. 3 5. Kokouksen estyslstalla olleden asoden twt»a loppuunkäsltelly ksl. puheenjohtaja * lausu: Tahdon lopuks kttää puolueneuvoston Jäsenä tästä erttän rauhallsesta Ja asallsesta asoden kästtelystä. Ja nyt, kun olemme tehneet päätöksen, medän on myös huolehdttava sltä, että saamme joka palkassa rattaat hyvn pyörmään. Tunnuksena olkoon seuraavssa vaale-lssa se, että puolueemme on saatava mahdollls-lmman vomakas edustus valltsljamleskunnassa. se Buunta, jota nykynen halltus puolueen vomakkaalla l l rrr-^rt -.. X... Tr.;»-!:^ T.cr ar»
6. tuella on ajanut, on edelleen saatava Jatlcumaan. ässä melessä läntekääme cen tälle tasteluun Ja snä mele^ssä pyydän myös lopettaa tämän cokoulcsen* Lopulcs laulettn^^vala**. Kolcous päätty no 40. Pöytäkrjan yalcuudelcs: Puheenjohtaja* Shteert. Tämän pöytälcrjan olemme tänään tarkastaneet sekä havanneet sen kokouksen menon Ja päätösten mukaseks* Helsngssä kuun pävänä 950»! Kokouksen valtsemat pöytäkrjantarkstajat.
m H /H ' 'À Puolueshteer Lesknen: Puheenjohtajal Hyvät puolueneutoston Jäsenet, arvosat muut läsnäoljat! Valtan, että puoluekokouksen monen järjestelytomenpteden Johdosta tämä alustus e vo rmodostua nn hyväks kun ols ollut tovottavaa. Mutta tosaalta asa lenee Jo sanomalehten Ja muden nformaatoden kautta kaklle läsnäolevlle nn tuttu, ette se ernomasen perusteellsta valmstamsta alustavan puheenvuoron muodossa kapaakaan«kakken ensks koskettelen puhtaast vaalteknllsä asota, Jotta kaklle presdentnvaaln muodollnen kulku ols selvllä. Presdentnvaltsjamesvaalt tapahtuvat vaalteknllsest samoja peraatteta Ja suurelta osalta myös samoja okeussääntöjä noudattaen kun eduskuntavaalt. Keskus- Ja vaallautakunnat ovat j samat, nden tomenpteet ovat samat, vaalluettelo pohjautuu edellsten eduskuntavaalen vaalluetteloon, valtsjamesyhdstykset perustetaan samassa järjestyksessä Ja samoja menettelytapoja noudattaen kun eduskuntavaalessa Ja valtsjamehet. Jota on 300, valtaan samoja vaalprejä noudattaen kun akasemmn. Valtoneuvosto suorttaa prjaon henkkrjotusten perusteella. Mnä krehdn tässä yhteydessä huomauttamaan srtoväen asemas- \ ta vaalessa. Srtoväk tulee äänestämään asunpakkavaalprnsä ehdokkata, ts. ntä ehdokkata. Jotka äänokeutettujen srtolasten henkkrjotuksen mukaan kyseessä olevassa prssä on välttä- [ vaks asetettu. Vme eduskuntavaaleja varten annetut pokkeussäännökset srtoväen äänokeuden käyttämsestä Kymen vaalprn alueella ovat nässä vaalessa Jääneet pos, tosn sanoen srtoväellä e ole presdentnvaltsjamesvaalessa stä erkosasemaa, mkä sllä ol eduskuntavaalessa. Ehdokkaden asettelu ja puolueäänestys on kakkalla Jo suortettu.