1 (16) TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2016 1. Toimintakertomus on toiminta-ajatuksensa mukaan palveluorganisaatio, joka tiloilla ja kiinteistöpalveluilla luo edellytykset hyville kunnallisille palveluille. Tilakeskus toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti vastaten kestävästä ja elinkaareltaan tarkoituksenmukaisesta rakentamisesta ja kiinteistönpidosta. Tilakeskus huolehtii tilojen ja rakennuskannan monikäyttöisyydestä, tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja arvon säilymisestä ennakoivalla ja kestävällä tavalla. Tilakeskus järjestää joko itse investoiden tai vuokraten tarkoituksenmukaiset tilat kaupungin palvelutuotannolle ja huolehtii tilojen käyttökelpoisuudesta. Nämä tehtävät Tilakeskus hoitaa joko omalla tuotanto-organisaatiollaan tai ulkopuolisten kumppaneiden avulla. Vuonna 2016 Tilakeskukselle myönnettiin Ekokompassi-ympäristösertifikaatti osoituksena määrätietoisesta työstä ympäristön hyväksi. 1.1 Toimitusjohtajan katsaus - Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen toimintaa ohjaa johtokunnan tammikuussa 2015 hyväksymä strategia vuosille 2015-2018. Strategian lähtökohtana on Tampereen kaupunkistrategia Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki. Strategian tavoitteiden toteuttaminen eteni suunnitellusti ja keskeiset vuodeksi 2016 asetetut tavoitteet saavutettiin. Vuonna 2016 toteutettiin kehittämisen suuntaa ohjaavat asiakastutkimus ja henkilöstötutkimus. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen palveluksessa oli vuoden lopussa 240 henkilöä, joista osa oli osa-aikaisessa työsuhteessa. Kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna henkilömäärä oli vuoden 2016 lopussa 236. Tilakeskus Liikelaitokselle asetetut toiminnan tavoitteet toteutuivat yhtä lukuun ottamatta suunnitellusti. Kaikille Liikelaitoksille asetetuista yhteisistä tavoitteista työhyvinvointimatriisin mukainen tavoite saavutettiin muun muassa sairauspoissaolojen ja tapaturmatiheyden laskun vuoksi. Myös liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden 9,8 % vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Toimintakate 71,5 milj. euroa oli muutetun talousarvion mukainen. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 0,7 milj. euroa ja arvonalennukset 1,3 milj. euroa budjetoitua suuremmat. Kun samanaikaisesti myyntivoittotavoitteesta jäätiin 1,3 milj. euroa, niin muun muassa näistä syistä tilikauden ylijäämä putosi 11,9 milj. euroon, joka on 1,9 milj. euroa tavoitetta pienempi. Toimitilojen käyttöaste pysyi korkeana koko vuoden; käytännössä käyttökelpoista vapaata tilaa ei ollut. Tilaomaisuuden realisointeja jatkettiin kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston hyväksymän ohjelman mukaisesti.
2 (16) Vuonna 2016 myytiin Kämmenniemen vanha terveysasema, Lamminpään vanha kirjasto ja vanha Vaakahuone Pyynikintorilla. Vuonna 2016 kaupunki luovutti osana rahoitusjärjestelyitä apporttina omistuksensa Messuja Urheilukeskuksen toimistorakennuksesta vuokralaiselle. Kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2016 kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynnistä Tampereen Sähkölaitokselle, Sähköverkolle ja Veralle. Päätöksen lainvoimaisuus siirtyi vuoden 2017 puolelle ja noin 33,0 milj. euron myyntitulot kirjautuvat vuodelle 2017. Eräiden muiden kiinteistöjen osalta on myyntiin tähtääviä neuvotteluita käynnissä. Tilojen olosuhteisiin liittyvät ongelmat ovat olleet edelleen keskeisessä roolissa eri toimialoilla. Vuonna 2015 julkaistua Sisäilmaohjeistusta täydennettiin tilojen käyttäjille suunnatulla oppaalla Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa. Sisäilmatyöryhmiä on käynnissä useita pääosin kouluissa ja päiväkodeissa. Sisäilmaohjeistuksen toimintamallilla on toteutettu onnistuneita sisäilmakorjauksia ja sisäilmastoolosuhteiden parantamista kuluneen vuoden aikana. Vuonna 2016 käynnistyi useiden pienempien sisäilmakorjausten ja -parannusten lisäksi muun muassa Johanneksen koulurakennuksen kellarikerroksen sisäilmaperusparannus, Pohjolan päiväkodin sisäilmaperusparannus ja Lamminpään päiväkodin sisäilmaperusparannus ja julkisivujen kunnostus. Energiansäästö on yksi keskeisimmistä Tilakeskuksen tavoitteista. Energiansäästön yhtenä tavoitteena on saavuttaa Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) mukainen 9 %:n säästö vuoteen 2016 mennessä vuoden 2008 tasosta. Tavoitteena on myös vähentää CO2-päästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta pormestarien ilmastositoumuksen mukaisesti. on mukana useissa energiatehokkuutta edistävissä kehittämishankkeissa, kuten ESCO- ja COMBIhankkeissa. Energiansäästötoimenpiteet pyritään tekemään niin, että hyvät sisäilmaolosuhteet säilyvät. Vuonna 2016 absoluuttinen (eli ei oteta huomioon rakennustilavuuden muutosta eikä sääolosuhteita) lämmönkulutus nousi noin 7,4 % ja sähkönkulutus noin 1,6 % verrattuna vuoteen 2015, joten säästötavoitetta ei energioiden kokonaiskulutuksina näin laskettuna saavutettu. Vertailtaessa toteutuneita energiankulutuksia on perusparannuksessa olevat ja uudet valmistuneet kohteet poistettava vuoden 2016 laskelmista, jotta luvut ovat vertailukelpoisia vuoteen 2015. Myös vertailuvuosien erilaiset sääolosuhteet (normeeraus) on otettava laskelmissa huomioon. Rakennustilavuus kasvoi vuonna 2016 noin 2,6 % verrattuna vuoteen 2015 ja vuosi 2016 oli noin 15 % kylmempi kuin vuosi 2015. Kun nämä tekijät otetaan huomioon, niin lämmön kulutus laski lähes 6 % ja sähkön kulutus noin 1 %. Energiankulutus, eli lämpö ja sähkö yhteensä, laski noin 4,5 % verrattuna vuoteen 2015. Uusiutuvan energian osuus sähköstä on 100 %.
3 (16) Valtuustoaloitteessa vuonna 2015 edellytettiin ESCO-energiansäästöhankkeen toteuttamista Tilakeskuksen kiinteistöissä. Hankinta valmisteltiin ja hankintalain mukainen kilpailutus käynnistettiin vuonna 2016. Investointien toteuttamista on jatkettu asiakkaiden kanssa tilaseurantaryhmissä määritellyn toteutusjärjestyksen mukaisesti. Investointien suunnittelussa on huomioitu Tampereen kaupunginvaltuuston vuonna 2015 hyväksymä investointikatto. Vuonna 2016 käynnistyivät muun muassa Hatanpään kartanon julkisivujen perusparannus, Talvitien päiväkodin ja koulun rakentaminen sekä Tesoman uuden jäähallin rakentaminen. Vuonna 2016 valmistuivat muun muassa Vehmaisten koulu ja päiväkoti, Tesoman palloiluhalli ja Tampereen Klassillisen lukion muutostyöt ja laajennus. Kesko Oyj:ltä vuokratun Tesomantori-hyvinvointikeskuksen rakentaminen käynnistyi vuonna 2016. Ratinan kauppakeskuksesta Tullinkulman Työterveys Oy:lle vuokrattujen toimitilojen rakentamien jatkui. Pohjola Pankilta vuokratut lisätilat Sarviksen kiinteistöstä sosiaali- ja terveyspalveluille otettiin käyttöön kesäkuussa 2016. Pirkanmaan Osuuskaupalta vuokratun Linnainmaan hyvinvointikeskuksen tilat valmistuivat ja otettiin käyttöön elokuussa 2016. Erityisryhmien, muun muassa vanhusten, asunnottomien ja kehitysvammaisten, asuttamisessa on Tilakeskus yhdessä palveluiden järjestäjien kanssa kehittänyt niin sanotun välivuokrausmallin. Malli mahdollistaa kiinteistöjen omistamisen ja palveluntuottamisen eriyttämisen toisistaan ja tuo näin joustavuutta palveluiden järjestämiseen. Vuonna 2016 käynnistyi ikäihmisten tehostettuun palveluasumiseen vuokrattujen tilojen rakentaminen osoitteeseen Satamakatu 17. Pitkäaikaisasunnottomille vuokrattu asumishanke osoitteessa Pispalan valtatie 58 valmistuu alkuvuodesta 2017. Pohjolan Kotilinnasta vuokrattu ikäihmisten tehostetun palveluasumisen hanke valmistui toukokuussa 2016. Tulevien vuokrausten osalta hyväksyttiin hankesuunnitelma kehitysvammaisten asumishankkeen vuokrauksesta osoitteessa Voionmaankatu 32. Tilakeskuksen omana tehostetun palveluasumisen hankkeena käynnistyi Koukkuniemen alueella Toukola-nimisen kohteen rakentaminen. Tampereen seudun ammattiopiston Tredun tilapalvelut järjestetään kokonaisvastuumallilla Tilakeskuksen toimesta. Tilakeskus vuokraa Tampereen seudun ammattiopiston käyttöön tarvittavat tilat TREDU-Kiinteistöt Oy:ltä ja järjestää vuokrattujen tilojen ylläpitopalvelut. TREDU-Kiinteistöt Oy ja Tilakeskus ovat tehneet yhteistyösopimuksen koskien tilojen vuokrausta, ylläpitoa sekä rakennuttamista. Vuonna 2016 käynnistyi Tredu Pirkkalan rakentaminen. 1.2 Arvio tulevasta kehityksestä Vuosi 2017 on Tilakeskuksessa muutosten aikaa. Kaupungin uudelleenorganisoinnin yhteydessä on perustettu Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella toimiva Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmä. Tilakeskuksen tilaomaisuus ja osa henkilöstöä siirtyy pois liikelaitoksesta.
4 (16) 1.3 Henkilöstö Tilakeskus jatkaa hanke- ja kiinteistöpalveluiden tuottajana. Tilojen omistaja hankkii palvelut myös uudessa organisaatiomallissa Tilakeskuksesta tulosperusteisesti. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto linjasi kokouksessaan 22.6.2016, että Tilakeskuksen yhtiöittämisen valmistelua jatketaan yhteistyössä konsernin omistajaohjausyksikön kanssa. Edellisen toimitusjohtajan siirryttyä kaupungin sisällä muihin tehtäviin 1.12.2016, on Tilakeskukseen rekrytoitu uusi toimitusjohtaja, joka otti tehtävän vastaan 1.2.2017. Kaupungin uudelleen organisoitumiseen liittyvän tilaomaisuuden inventointi ja siirto Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle tulee hoitaa siten, että tilojen käyttö jatkuu häiriöttömästi ja asiakkaiden tavoitteiden mukaisesti. Kaupungin tilaaja-tuottajamallin päättymisen myötä asiakasorganisaatio on muuttunut ja uudet käytänteet tila-asioiden hoidossa tulee sopia asiakkaan ja tilojen omistajaorganisaation kanssa. Edelleen merkittävässä roolissa on tilojen osalta sisäilmastotyön vaikuttavuuden kehittäminen yhteistyössä tiloissa toimivien käyttäjien kanssa sekä kaupungin tilaomaisuuteen kohdentuvan korjausvelan hallinta. Mahdolliseen SOTE- ja maakuntauudistuksen edellyttämiin muutoksiin varaudutaan tilojen osalta yhteistyössä Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka - palveluryhmän kanssa. Merkittävien tilainvestointien toteutus jatkuu edelleen vuonna 2017 hyvällä tasolla. Investointimäärärahat ovat hieman laskeneet edellisestä vuodesta, mutta ovat edelleen merkittävä osa Tilakeskuksen toiminnan volyymistä. Määrärahoilla toteutetaan sekä korvausinvestointeja että uudisrakentamista. Tilakeskuksen henkilöstömäärässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna vuoteen 2015. Hatanpään ja Koukkuniemen aluepalvelujen henkilöstöä siirtyi Tilakeskukseen 9 henkilöä. Eläköitymisiä tapahtui 15 kappaletta. Kaikkia eläköityneiden johdosta vapautuneita tehtäviä ei täytetty, vaan ne korvattiin sisäisillä siirroilla tai tehtävien ja toimintojen uudelleen organisoinnilla. Uuden henkilöstön rekrytointia toteutettiin strategian mukaisten tavoitteiden toteuttamiseksi ja pääosin rekrytointisuunnitelman mukaisesti. Rekrytoinnit kohdentuivat vuonna 2016 pääosin rakennuttamisen ja valvonnan asiantuntijatehtäviin sekä päällikkötason tehtäviin. Vuoden 2016 aikana toteutettiin useita henkilöstösuunnitelmaan sisältyvien työhyvinvointisuunnitelman ja koulutussuunnitelman toimenpiteitä. Työhyvinvoinnin ohjausryhmän avulla tiivistettiin entisestään työterveyden ja työsuojeluorganisaation kanssa tehtävää yhteistyötä. Perehdytysprosessia pyrittiin kehittämään ja yhtenäistämään luomalla yhteinen perehdytyssuunnitelmapohja sekä järjestämällä perehdytykseen liittyvä valmennus esimiehille. Seuraaja-perehdytykseen panostettiin eläköitymisten yhteydessä rekrytoimalla seuraaja hyvissä ajoin.
5 (16) Henkilöstölle tarjottiin sekä pienryhmämuotoista että luentomuotoista muutostukea yhdessä työterveyden kanssa liittyen Tilakeskuksen organisaation uudistumiseen. Koulutus- ja kehittämissuunnitelmassa painottuivat esimiesten johtamistaitojen kehittäminen, asiakaspalveluosaaminen, kokousja neuvottelutaidot, työturvallisuus ja työhyvinvointi sekä turvallisuuskoordinaattoritoiminta. Lisäksi koulutusta järjestettiin muun muassa hankintoihin ja sopimusoikeuteen sekä sisäilma-asioihin liittyen. 1.4 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä on tehnyt itsearvioinnin sisäisen valvonnan osalta ja johtokunta on käsitellyt arvioinnin 23.2.2017. Tilakeskuksessa on käytössä johtokunnan 25.8.2011 hyväksymä, 27.10.2016 päivitetty sisäisen valvonnan suunnitelma sekä johtokunnan 18.12.2014 hyväksymä, 28.1.2016 päivitetty riskienhallintasuunnitelma. Kokonaisarviona Tilakeskuksen johto lausuu, että Tilakeskuksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Parantamista ja kehittämistä vaativat keskeiset asiat ovat: SAP-tietojärjestelmän toimivuus Toimintajärjestelmän edelleen kehittäminen Perehdyttämiseen liittyvät käytännöt ja perehdyttämisen onnistumisen arviointi ICT:hen liittyvien sopimusten hallinta Viestintä. 1.5 Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Liikelaitosten yhteiset toiminnan tavoitteet Toiminnan tavoite 2016: Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden Mittari: Liikevaihto/henkilötyövuodet Tavoitteen toteutuminen: Tavoite on saavutettu. Liikevaihto/htv kasvoi vuoden 2016 talousarvioon verrattuna 9,8 prosenttia. Toiminnan tavoite 2016: Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna Mittari: Työhyvinvointimatriisin tulokset
6 (16) Tavoitteen toteutuminen: Tavoite on saavutettu. Työhyvinvointimatriisin tulos on parantunut. Muutosta selittää sairauspoissaolojen ja tapaturmatiheyden lasku. Lisäksi henkilöstön kokemus vaikutusmahdollisuuksista, innovatiivisuudesta ja päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta on parantunut. Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen toiminnan tavoitteet Toiminnan tavoite 2016: Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen organisointitapa on selvitetty yhdessä omistajaohjauksen kanssa Mittari: Toteutustilanne Tavoitteen toteutuminen: Tavoite on saavutettu. Selvitys on toteutettu omistajaohjauksen johdolla. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto on käsitellyt asiaa helmikuun ja kesäkuun kokouksessaan. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto on linjannut 22.6.2016, että valmistelua jatketaan vaihtoehdolla, jossa tilaomaisuus jää kaupungin taseeseen ja palvelutuotanto yhtiöitetään. Syksyn aikana asian valmistelua on jatkettu osana palvelualueiden organisointia. Tilaomaisuus on päätetty siirtää Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle perustettuun Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmään. Tilaomaisuuden siirtoon liittyvät, henkilöstöön kohdentuvat muutokset on käsitelty kaupungin ja Tilakeskuksen YT-ryhmissä ja siirtyminen tapahtuu 1.1.2017 alkaen. Tilaomaisuuden siirron suunnittelu on käynnistetty omistajaohjauksen johdolla ja se tapahtuu vuoden 2017 aikana. Liikelaitoksen yhtiöittämisselvitystä jatketaan omistajaohjauksen johdolla. Toiminnan tavoite 2016: Rakennuskannan arvo säilyy ja korjausvelka pienenee Mittari: Korjausvelan määrä Tavoitteen toteutuminen: Tavoite on osittain saavutettu. Korjausvelan määrää hallitaan isommilla kunnossapitotöillä, pienillä investoinneilla ja perusparannusinvestoinneilla. Korjausvelan hallinnan keinona on myös palveluverkossa tarpeettomien, usein huonokuntoisten rakennusten purkaminen tai realisointi. Trellum korjausvelka-arvion mukaan Tilakeskuksen korjausvelkaa sisältävien kiinteistöjen kunto laskee noin 1,55 % vuodessa. Korjausvelan määrässä tämä tarkoittaa noin 23 milj. euron korjausvelan kasvua vuodessa. Korjausvelka väheni kiinteistöjen myyntien ja purkujen kautta vuoden 2016 aikana noin 2,15 milj. euron edestä.
7 (16) Perusparannukset ja -korjaukset pienentävät korjausvelkaa olemassa olevassa kiinteistökannassa. Isojen investointien kautta korjausvelka väheni noin 9 milj. euroa. Pienten investointien rahalla tehtiin vuonna 2016 yhteensä noin 15 milj. euron edestä hankkeita. Pienet investoinnit jakaantuvat rakennusta parantaviin hankkeisiin, sisäilmahankkeisiin sekä käyttäjälähtöisiin hankkeisiin. Kaikkien hanketyyppien toteutus vaikuttaa korjausvelkaan, mutta niiden suoraan korjausvelkaa laskevaa vaikutusta on mahdotonta arvioida tarkkaan. Jos oletetaan, että pienet investoinnit vähentävät korjausvelkaa noin 30 % osuudelta, niin niiden korjausvelkaa laskeva kokonaisvaikutus vuonna 2016 oli noin 4,5 milj. euroa. Rakennusten kunnossapitoon käytettiin vuonna 2016 noin 12,3 milj. euroa. Suurin osa tästä rahasta kului lukemattomien pienten vikakorjausten tekemiseen, joilla ei ole vaikutusta korjausvelkaan. Voidaan karkeasti arvioida, että noin 20 % kunnossapitorahalla tehtävistä töistä olisi sen mittakaavan teknisten järjestelmien uusimisia ynnä muita toimenpiteitä, joilla voidaan katsoa olevan vaikutusta korjausvelan määrään. Näin arvioituna kunnossapitotöiden korjausvelkaa laskeva vaikutus oli noin 2,5 milj. euroa. Kokonaisuudessa voidaan siis todeta, että korjausvelan määrä Tilakeskuksen omistamissa kiinteistöissä kasvoi vuoden 2016 aikana. Alkuvuodesta 2016 Tilakeskuksen omistamien rakennusten korjausvelka oli noin 297 milj. euroa. Rakennuskannan arvo koostuu olemassa olevien rakennusten arvon kehittymisestä, uusista käyttöön otettavista rakennuksista ja rakennusten realisoinneista sekä rakennusten purkamisesta ja kiinteistökannasta poistumisesta. Rakennusten arvon vuotuinen kulumisprosentti on korjausvelkaselvityksissä arvioitu tasoon 1,55 %. Koko kiinteistökannan osalta tämä tarkoittaa noin 28 milj. euron arvon alenemaa. Myyntien ja purkujen kautta rakennuskannan arvo on laskenut lisäksi vielä noin 1,6 milj. euroa. Talonrakennusinvestointien suuruus vuonna 2016 oli noin 91,3 milj. euroa. Iso osa tästä rahasta käytettiin perusparannuksiin ja uudisrakentamiseen. Vaikka kaikki käytetty raha ei suoraan kasvatakaan rakennuskannan arvoa, voidaan arvioida, että koko rakennuskannan arvo kasvoi selvästi vuoden 2016 aikana. Toiminnan tavoite 2016: Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on pienentynyt 1,5 % vuodesta 2015 ja uusiutuvan energian osuus sähköstä on 100 % Mittari: Toteutunut energiankulutus ja uusiutuvan energian kulutus sähköstä
8 (16) Tavoitteen toteutuminen: Tavoite on saavutettu. Vuonna 2016 absoluuttinen (eli ei oteta huomioon rakennustilavuuden muutosta eikä sääolosuhteita) lämmönkulutus nousi noin 7,4 % ja sähkönkulutus noin 1,6 % verrattuna vuoteen 2015, joten säästötavoitetta ei energioiden kokonaiskulutuksina näin laskettuna saavutettu. Vertailtaessa toteutuneita energiankulutuksia on perusparannuksessa olevat ja uudet valmistuneet kohteet poistettava vuoden 2016 laskelmista, jotta luvut ovat vertailukelpoisia vuoteen 2015. Myös vertailuvuosien erilaiset sääolosuhteet (normeeraus) on otettava laskelmissa huomioon. Energiankulutusvertailussa oleva rakennustilavuus kasvoi vuonna 2016 noin 2,6 % verrattuna vuoteen 2015 ja vuosi 2016 oli noin 15 % kylmempi kuin vuosi 2015. Kun otetaan rakennustilavuuden muutos ja sääkorjaus huomioon, niin lämmön kulutus laski lähes 6 % ja sähkön kulutus noin 1 %. Energiankulutus, eli lämpö ja sähkö yhteensä, laski noin 4,5 % verrattuna vuoteen 2015. Uusiutuvan energian osuus sähköstä on 100 %. 1.6 Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen 1.6.1 Tuloslaskelma ja tuloslaskelman analysointi Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen liikevaihto tilikaudella 2016 on 164,4 milj. euroa. Liikevaihto on 4,6 milj. euroa muutettua talousarviota isompi. TREDU-Kiinteistöt Oy:lle tehtävät pienet hankkeet eivät toteutuneet aivan suunnitellun mukaisesti. Vuokratuottojen kokonaismäärä ylitti muutetun talousarvion. Erityisryhmien asumisen tuotot ovat tänä vuonna suuremmat, koska yhteistyö asiakasohjauksessa on parantunut ja tyhjäkäynti jäänyt aiempia vuosia vähemmälle sekä koska vuokrattavien kohteiden määrä on kasvanut. Vastaavasti kasvu näkyy myös kulupuolella. Liikevaihdon kasvuun vaikuttaa myös kauppahallin kiinteistön vuokrauksen siirtyminen Tilakeskukseen, kuvantamisyksikön vuokraus PSHP:lle ja Tredun kohteet, joissa toimintaa jatketaan vuosisuunnitelmassa arvioitua pitempään, esimerkiksi Sairaalakatu 6. Konsernin sisäiset myyntituotot ylittävät muutetun talousarvion, koska kiinteistötoimelle sekä varhaiskasvatukselle ja perusopetukselle tehtiin erilaisia tilaustöitä ennakoitua enemmän. Koska sama lisäys näkyy kulupuolella, niin tulosvaikutusta tällä ei ole. Pysyvien vastaavien myyntivoitto on 0,3 milj. euroa ja 1,3 milj. euroa muutettua talousarviota vähemmän. Pysyvien vastaavien myyntivoitto sisältää Kämmenniemen vanhan terveystalon, Lamminpään kirjaston ja Vaakahuoneen myynnit. Kaupunki luovutti osana rahoitusjärjestelyitä apporttina omistuksensa Messu- ja Urheilukeskuksen toimistorakennuksesta vuokralaiselle. Ylioppilastalon myyntivalmistelut odottavat liiketoimintajaoston linjausta ja Tampereen kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myyminen Tampereen Sähkölaitos Oy:lle, Tampereen Sähköverkko Oy:lle ja Tampereen Veralle siirtyi vuoteen 2017. Vuonna 2016 kirjattiin Vellamonkodit Oy:n osakkeiden myynti Kotilinnasäätiölle, päiväkotirakennuksen osto Vellamonkodit Oy:ltä ja Vellamonkodit Oy:ltä olevan lainasaamisen anteeksianto.
9 (16) Osakkeiden myynti oli 0,1 milj. euroa ja siitä aiheutuva myyntitappio oli 0,5 milj. euroa, joka katettiin konsernin myöntämällä myyntitappion suuruisella toiminta-avustuksella. Rakennusten ja huoneistojen vuokrat ja koneiden ja laitteiden vuokrat alittavat muutetun talousarvion 1,0 milj. eurolla. Väistötiloja on pyritty järjestää ensisijaisesti kaupungin omissa tiloissa ja erilaiset ilmanpuhdistuslaitteiden vuokrat olivat ennakoitua pienemmät. Edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihto oli samaa luokkaa kuin vuonna 2015, kun huomioidaan sisäisten tilaustöiden kasvu. Valmistus omaan käyttöön erä sisältää vain omajohtoisen rakentamisen ja strategian mukaisesti oman tuotannon työ kohdistuu ainoastaan vähenevässä määrin pieniin investointeihin. Kiinteistönhuollon toteuma energiakuluineen oli muutetun talousarvion mukainen. Kunnossapito ylitti muutetun talousarvion 0,6 milj. eurolla. Ennalta arvaamattomien kunnossapitotarpeiden ja sisäilmaongelmien hoitamiseen panostettiin merkittävästi. Omaisuudenhallinta panosti ennalta arvaamattomiin väistötiloihin ja myös purkuluvan saaneiden rakennusten purkukulut ylittivät alkuperäisen talousarvion 0,4 milj. eurolla. Suurimmat purettavat kohteet olivat Härmälän päiväkoti 0,2 milj. euroa ja Tesoman jäähalli 0,1 milj. euroa. Väistötiloista ja purettavista kohteista aiheutui 2,3 milj. euroa kuluja. Muissa kuluissa ja korkomenoissa on Palosuojelurahaston avustuksen takaisinperintä noin 0,2 milj. euroa. Palosuojelurahasto oli vuonna 1990 myöntänyt Tampereen kaupungille avustuksen Hervannan vanhan paloaseman rakentamiseen. Henkilöstökulut alittuivat 0,2 milj. euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. Varhaiseläke- ja eläkemenoperusteiset maksut ovat alentuneet varhaisen puuttumisen mallin myötä. Hatanpään ja Koukkuniemen sisäpuolisen huollon ja sen henkilöstön siirtyminen Tilakeskukseen tapahtui 1.5.2016. Tämä näkyy Tilakeskuksen liikevaihdossa, kiinteistöjen huoltokuluissa ja henkilöstökuluissa. Liikeylijäämään sillä ei ollut vaikutusta. Suunnitelman mukaiset poistot ovat 0,7 milj. euroa ja arvonalentumiset 1,3 milj. euroa muutettua talousarviota suuremmat. Talousarviossa ei oltu varauduttu arvonalennuksiin ja purettavien kohteiden tasearvojen kirjaamiseen kuluksi. Verkarannan värjäämörakennuksen arvonalennus on 0,2 milj. euroa, Keskustori 9:n maanalaiset tilat 0,9 milj. euroa ja Tesoman terveysaseman purku 0,2 milj. euroa. Jatkuva muutos investointien tasossa, aikataulutuksessa ja uudelleen budjetointitarpeessa aiheutti poistojen ennustamisen vaikeuden. Muutos huomioitiin ennusteessa heti keväällä. Tilikauden ylijäämä ennen varauksia on 11,7 milj. euroa, mikä on 1,9 milj. euroa muutettua talousarviota pienempi. Tuloslaskelman tuoton analysointiin käytetään sijoitetun pääoman tuottoprosenttia. Sillä mitataan kannattavuutta eli sitä tuloslaskelman tuottoa, joka saadaan sijoitetulle pääomalle. Vuonna 2015 se oli 6,2 % ja vuonna 2016 se on 6,1 % koska tilikauden ylijäämä pieneni vuodesta 2015 ja taseen arvo kasvoi.
10 (16) 1.6.2 Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelma kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä toiminnan ja investointien kattamiseen. Tilakeskuksen toiminta on tasevaltaista. Kiinteistöomaisuus kirjattiin taseeseen kirjanpitoarvoilla ja hankinnasta kirjattiin peruspääoma perustamisvaiheessa, jolle maksetaan vuosittain 6,7 %:n korko konsernihallinnolle. Poistopohja on pieni verrattuna omaisuuden käypiin arvoihin. Toiminnan tuotto syntyy kiinteistöomaisuuden vuokrauksella. Vuokrahinnoittelussa pyritään seuraamaan markkinahinnoittelua. Tämä selittää rahavirtojen kertymän tasoa. Toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2016 on -43,2 milj. euroa. Se on merkittävästi huonompi kuin vuonna 2015. Toiminnan rahavirta ei kata bruttoinvestointimenoja, jotka ovat 92,0 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna ne kasvavat 28,3 milj. euroa ja ovat näin korkeimmillaan viiden vuoden tarkastelujaksolla. Samanaikaisesti myöskin pysyvien vastaavien luovutustulot ovat matalimmillaan ollen 0,4 milj. euroa. Viiden vuoden tarkastelujaksolla alimmillaan investoinnit olivat vuonna 2013 41,4 milj. euroa ja luovutustulot olivat suurimmillaan vuonna 2012 johtuen ammattiopiston järjestelyistä. Investointien tulorahoituksen prosenttiosuus pieneni vuodesta 2015 ja on nyt 50,9 %, koska liikeylijäämä pysyi vuoden 2015 tasossa, mutta investoinnit kasvoivat merkittävästi edellisestä vuodesta. Tilakeskuksen rahoitus on järjestetty kunnan sisäisellä yhdystilillä. Saamisten muutos kunnalta rivillä näkyy tulorahoituksen riittävyys toiminnan ja investointien kattamiseen. Vuonna 2016 saamiset kunnalta pienenivät. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viiden vuoden tarkastelujaksolla on yhteensä 17,5 milj. euroa, koska vuoden 2016 rahavirran negatiivinen tulos vie edellisten vuosien kertymästä merkittävän osan. 1.6.3 Investoinnit ja niiden analysointi Vuoden 2016 aikana valmistui Vehmaisten koulu ja päiväkoti, Kalevanharjun päiväkodin perusparannus, Annalan päiväkodin sisäilmaperusparannus, Tampereen Klassillisen lukion muutostyöt ja laajennus, Kissanmaan perhetukikeskuksen perusparannusosa sekä Hyvän rakentamisen palkinnon saanut Tesoman palloiluhalli. Vuoden aikana käynnistettiin merkittäviä rakennushankkeita kaikilla toimialoilla, muun muassa Tesoman koulu ja päiväkoti, Talvitien päiväkoti ja koulu, Tesoman uusi jäähalli, Kaukajärven vapaa-aikatalon perusparannus, Koukkuniemi Toukola sekä Pohjolan ja Lamminpään päiväkotien sisäilmaperusparannukset. Kokonaisuutena investoinnit toteutuivat 92,0 milj. eurona, joka alittaa muutetun talousarvion 19,7 milj. eurolla.
11 (16) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulojen osalta ei päästy muutetun talousarvion tavoitteisiin vuonna 2016. Toteutuneet luovutustulot, joissa on huomioitu apporttina luovutettu Messu- ja Urheilukeskuksen toimistorakennus, ovat noin 0,4 milj. euroa ja tavoite oli 5,0 milj. euroa. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin kaupungin omistamien voimalaitosten, sähköasemien ja pumppaamoiden rakennusteknisten osien myynti Tampereen Sähkölaitokselle, Sähköverkolle ja Veralle. Kaupunginhallitus teki myyntipäätöksen joulukuussa 2016. Päätöksen lainvoimaisuus siirtyi vuoden 2017 puolelle ja noin 33,0 milj. euron myyntitulot kirjautuvat vuodelle 2017. Investointien määrärahat ylittivät vuoden 2016 vuotuisen talousarvion alla mainituissa kohteissa seuraavista syistä: Tampereen Klassillisen lukion muutostyöt ja laajennus, 432 000 euroa Syynä ylittymiseen oli pitkäkestoinen hanke, jota tehtiin vaiheittain erillisinä urakoina. Käynnistys aloitettiin vajavaisin tiedoin ja vaiheistus aiheutti sen, että suunnitelmia oli tarkistettava rakentamisen rinnalla. Kulttuurirakennusten pienet hankkeet, 103 000 euroa Määrärahan ylityksen aiheutti Tampere-talon hallinto-osan perusparannuksessa, ennalta arvioitua laajempi vanhan talotekniikan uudistaminen ja siihen liittyvä erikoissuunnittelu sekä rakentamisen aikana sisustusrakenteisiin tulleet lisätyöt. Tesoman palloiluhalli, 594 000 euroa Ylitys johtui hankkeen jaksottumisesta eri vuosille ja rakentamisen tahdistuksesta alkuperäiseen talousarvioon nähden. Hankkeen kokonaiskustannukset alittivat kuitenkin alkuperäisen kustannusarvion. Tampereen maauimala, 540 000 euroa Tampereen maauimala on aiemmin ollut tarkoitus toteuttaa leasingrahoituksella. Uuden päätöksen mukaisesti maauimala toteutetaan kaupungin omana investointina. Leasingiin kertyneet maauimalan suunnittelukulut siirrettiin hankkeelle ja sille ei ollut määrärahaa vuodelle 2016. Määräraha on vuodelle 2017 ja kokonaiskustannusennuste on urakkasumman mukainen. Väestönsuojien varustelut, 155 000 euroa Ylitys johtui saneeraustöiden yhteydessä löydetyistä vakavista vioista eri väestönsuojien taloteknisissä järjestelmissä ja niiden korjauskustannuksista.
12 (16) Koukkuniemen Toukolan kustannukset ylittyivät 1 173 000 euroa, mikä johtuu hankkeen jaksottumisesta usealle vuodelle ja rakentamisen tahdistuksesta alkuperäiseen talousarvioon nähden. Vuonna 2017 valmistuvan hankkeen kustannusennuste on hyväksytyn kustannusarvion mukainen. Määrärahojen alitukset ja uudelleen budjetoitavat Vehmaisten koulusta ja päiväkodista jäi käyttämättä 809 000 euroa, mikä johtui hankkeen jaksottumisesta eri vuosille ja rakentamisen tahdistuksesta alkuperäiseen talousarvioon nähden. Hankkeen kokonaiskustannukset toteutuivat kustannusarvion mukaisena. Kalevanharjun päiväkodin perusparannuksesta jäi käyttämättä 188 000 euroa, sillä hankkeen kokonaiskustannukset alittivat alkuperäisen kustannusarvion ja alitus näkyi myös vuoden 2016 määrärahan käytössä. Hanke eteni ilman merkittäviä lisätöitä ja hyvällä suunnittelun ohjauksella saatiin kustannussäästöjä. Metsäniityn päiväkodin ja koulun laajennus ja muutostöistä jäi käyttämättä 82 000 euroa, sillä hankkeen kokonaiskustannukset alittivat alkuperäisen kustannusarvion ja alitus näkyi myös vuoden 2016 määrärahan käytössä. Huoltopihan katuliittymä ja pysäköintialueen uudelleen perustaminen toteutui huomattavasti pienemmässä laajuudessa kuin oli arvioitu. Valmistuneiden kohteiden jälkitöistä jäi käyttämättä 240 000 euroa ja suunnittelukustannuksista 175 000 euroa. Uudelleen budjetoitavien hankkeiden investointiesitys vuodelle 2017 on yhteensä 18 845 000 euroa. Koulurakennusten pienissä hankkeissa Raholan ja Kaukajärven koulujen ikkunat pyritään hankkimaan sekä Kaukajärven koulun vesijohtoverkosto saneeraamaan koulujen kesäsulun aikana, jotta säästytään isoilta väistötilojen hankintakustannuksilta. Työt etenivät siten, ettei näitä hankkeita saatu valmiiksi kesällä 2016, vaan ne päätettiin keskeyttää talveksi ja jatkaa kesäsulun 2017 aikana. Aleksanterin koulun meluaidan suunnittelu viivästyi muiden kiireellisempien hankkeiden vuoksi eikä hanketta käynnistetty suunnittelun jälkeen talvella, vaan päätettiin odottaa kevääseen 2017. Jotta työt saadaan valmiiksi, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017. Päiväkotien pienissä hankkeissa ja sisäilmaolosuhdeinvestoinneissa Jussinkylän päiväkodin alakerran sisäilmakorjaus ei käynnistynyt muiden kiireellisempien hankkeiden ja väistötilojen puutteen vuoksi, hanke toteutetaan vuonna 2017. Sammon päiväkodin sisäilmaperusparannus ja tilamuutokset etenivät odotettua hitaammin, koska toteutusmallia muutettiin siten, ettei hanketta varten tarvita väistötiloja. Tällä muutoksella säästettiin väistötilakustannuksia arviolta 1 milj. euroa, mutta hankkeen suunnittelu oli hitaampaa. Hanke jatkuu vuonna 2017.
13 (16) Jotta nyt vireillä olevat hankkeet saadaan toteutettua suunnitelmien mukaisesti, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017. Lamminpään päiväkodin sisäilmaperusparannuksen tarveselvitys eteni odotettua hitaammin, väistötilalle ei löytynyt heti sopivaa tonttia ja väistötilan rakennuslupakäsittely kesti normaalia kauemmin (6 kuukautta, normaalisti 2 kuukautta), minkä vuoksi hanketta ei voitu käynnistää, ennen kuin käyttäjät pääsivät väistötiloihin loppuvuodesta 2016. Pohjolan päiväkodin sisäilmaperusparannuksen urakkatarjoukset olivat odotettua korkeammat ja ylittivät tarveselvitysrajan (1,0 milj. euroa), minkä vuoksi jouduttiin laatimaan toteutussuunnitelma ja käymään lautakuntakäsittely. Tämä hidasti hankkeen käynnistymistä. Työt ovat käynnissä ja valmistuvat vuonna 2017. Jotta jo käynnistetyt hankkeet saadaan valmiiksi, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017. Lukioiden pienissä hankkeissa Pellervon kirjaston muutostöiden suunnittelu lukion käyttöön venyi odotettua pidemmäksi, minkä vuoksi toteutus siirtyi vuoteen 2017. Lyseon lukion sadevesijärjestelmän saneerausta ja sokkelien vedeneristystä ei ehditty toteuttaa kesällä 2016, joten hanke muutettiin vuonna 2016 korjausten suunnitteluksi. Saneeraus päätettiin toteuttaa osissa, ja ensimmäisen osuuden suunnittelukustannukset jäivät suunniteltua pienemmiksi. Ensimmäinen osuus toteutetaan vuonna 2017. Lyseon lukion rakennuksen paloilmoittimen kuluista osa käytettiin laitehankintoihin vuonna 2016 ja loput käytetään kaapelointityöhön vuonna 2017. Sampolan liikuntasalin kaapeloinneista ohjausryhmä totesi, ettei niitä ole tarvetta toteuttaa vuonna 2016, mutta tarpeeseen tulee varautua kevään 2017 ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Kirjoituksissa voidaan havaita, että kaapeloinnit tarvitaan myös Sampolan liikuntasaliin. Jotta nyt vireillä olevat hankkeet saadaan toteutettua suunnitelmien mukaisesti, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017. Liikuntapaikkojen perusparannusten määrärahaa käytetään kaupungin omistuksessa olevien liikuntatilojen perusparannukseen uudistamalla vanhaa tekniikkaa ja parantamalla olosuhteita unohtamatta toiminnallisia muutoksia. Vuoden 2016 työohjelmassa ollut Hervannan keskusurheilukentän uusi huoltorakennus on valmiiksi suunniteltu ja urakka kilpailutettu, mutta rakennusluvan viivästymisen vuoksi toteutusta ei aloitettu. Hanke on tehtävä valmiiksi kesään 2017 mennessä, joten esitetään määrärahan siirtoa. Vapaa-aikarakennusten pienten hankkeiden määrärahaa käytetään Tampereen kaupungin omistuksessa olevien liikuntapaikkojen pieniin toiminnallisiin muutoksiin ja perusparannuksiin. Vuoden 2016 hankkeisiin kuulunut Tahmelan uimarannan pukusuojarakennus jäi kesken rakennuslupa-asioiden takia. Jotta hanke voidaan saattaa loppuun vuonna 2017 vaarantamatta muiden hankkeiden aloitusta, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017.
14 (16) Kissanmaan perhetukikeskuksen perusparannus- ja laajennushanke on vastaanotettu 12.12.2016. Kaikkia maksueriä ei ole maksettu vuoden 2016 puolella. Keväällä 2017 toteutetaan vielä pihatyöt, katon maalaus ja hankitaan hätäkutsujärjestelmä, minkä jälkeen loppuerät voidaan maksaa. Hankkeen kokonaiskustannus on edelleen hyväksytyn toteutussuunnitelman mukainen. Töiden loppuunsaattamiseksi esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017. Hatanpään kantasairaalan 4. ja 5. perusparannusvaiheen ja laajennuksen alkuperäinen valmistumisajankohta oli 31.8.2016, mutta se siirtyi laajojen lisä- ja muutostöiden vuoksi. Nykyinen valmistumisajankohta on 3.2.2017. Lisä- ja muutostöiden takia hankkeen kustannusarvio on noussut 12,0 milj. eurosta 13,8 milj. euroon. Töiden loppuunsaattamiseksi esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017. Sosiaali- ja terveysrakennusten pienten hankkeiden määrärahaa käytetään Tampereen kaupungin omistuksessa olevien sosiaali- ja terveysrakennusten pieniin toiminnallisiin muutostöihin sekä teknisiin perusparannuksiin. Vuonna 2016 määrärahan hallinta on ollut poikkeuksellisen hankalaa toiminnallisten tilamuutostarpeiden suuren määrän ja epävarmuuden vuoksi. Muun muassa Hatanpään kantasairaalan perusparannuksen neljännen ja viidennen vaiheen viivästymisen takia muutama pienempi hanke Hatanpäällä on jouduttu siirtämään vuoteen 2017. Lisäksi Parantolankatu 5:n muuttamiseen maahanmuuttajien ryhmäkotitiloiksi oli 150 000 euron varaus, mutta hanke osoittautui loppuvuodesta 2016 yli 0,5 milj. euron hankkeeksi. Hankkeeseen varattu määräraha jäi kokonaan käyttämättä. Koukkuniemen Koivula-rakennuksessa tehtiin sisäilmaperusparannusta, mutta hanke jäi osittain kesken ja jatkuu vuonna 2017. Hervannan toimintakeskukseen kotihoidolle varattujen tilojen perusparannus ehdittiin aloittaa, mutta työt jatkuvat vuonna 2017 ehkä supistetussa laajuudessa. Jotta vuonna 2016 aloitetut hankkeet voidaan saattaa loppuun vuonna 2017 haittaamatta vuoden 2017 ohjelmassa jo olevien tärkeiden hankkeiden toteutusta, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017. Muiden rakennusten perusparannus ja kiinteistötekniset laitteet -määrärahaa käytetään perusparannusten lisäksi energiansäästöhankkeisiin sellaisissa kohteissa, joissa ei tehdä muita perusparannustöitä. Osa vuoden 2016 ohjelmassa olleista hankkeista on edelleen kesken. Isoimpana näistä mainittakoon Koukkuniemen Koivula-rakennuksen käytävien ja aulojen sisävalaistuksien uusiminen. Takahuhdin A-koulun energiatehokkuustöiden suunnittelutyön aloitus on viivästynyt. Lisäksi rakennusteknisissä töissä ovat vuoden 2016 osalta vielä osittain kesken Hatanpään kartanon julkisivutyöt. Talven tulon vuoksi työvaiheista jäi osa kevääseen 2017. Julkisivutöiden tekemättömien töiden osuus on noin 300 000 euroa. Jotta jo käynnistetyt ja vireillä olevat hankkeet saadaan toteutettua, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017.
15 (16) Liikelaitosten ja ulosvuokrattujen kiinteistöjen investoinnit -määrärahaa käytetään liikelaitosten kiinteistöjen sekä ulosvuokrattujen kohteiden korjaus- ja muutostöihin. Määrärahaan ohjelmoiduista hankkeista Tilakeskuksen Nekalan konekorjaamorakennuksen muutostöiden suunnittelu viivästyi tarkasteltaessa vaihtoehtoisia toteutustapoja. Kämmenniemen toimintakeskuksen pihaliittymän rakentaminen edellyttää kaavamuutosta, minkä vuoksi hankkeen toteutus siirtyi vuoteen 2017. Haapasen huvilan realisointia edistävien töiden toteutus jätettiin tietoisesti toteuttamatta, kun akuuttia tarvetta ei ollut. Realisointia edistäviä töitä täytyy tehdä vuonna 2017. Keskusvirastotalon kaupunginvaltuustosalin AV-tekniikan perusparannus on kesken. AV-tekniikan suunnittelu aloitettiin uusimistarpeen tultua ajankohtaiseksi valtuustosalin kokoustekniikan uusimisen jälkeen. Asennustöiden toteutus siirtyi vuoteen 2017. Jotta nyt vireillä olevat hankkeet saadaan toteutettua suunnitelmien mukaisesti, esitetään määrärahan siirtoa vuodeksi 2017. Seuraavat hankkeet jaksottuvat usealle vuodelle ja ne edellyttävät määrärahojen siirtoa: Tesoman yhtenäiskoulun perusparannus ja laajennus ja päiväkoti, Pispalan koulun perusparannus, Lielahden koulun perusparannus ja laajennus sekä uudet nuorisotilat, Talvitien päiväkoti ja koulu, pääkirjasto Metson tilamuutokset ja perusparannus, Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus, Vanhan kirjastotalon toiminnallinen uudistushanke, Tesoman uusi jäähalli, Hervannan terveysaseman perusparannus ja Koukkuniemen Männistön uudisrakennus. 1.6.4 Tase ja taseen analysointi Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen tase on vuoden lopussa 639,7 milj. euroa, josta pysyvät vastaavat ovat 548,7 milj. euroa. Tilikaudella toteutettiin edellä mainittujen kiinteistöjen ja osakkeiden myynnit, joiden myyntitulo myyntihetkellä oli yhteensä noin 0,4 milj. euroa. Taseen muihin pakollisiin varauksiin kirjattiin Satamakatu 17 myyntiin liittyvä velvollisuus korvata rakenteista mahdollisesti löytyvien ongelmajätteiden kuljetus ja jätteenkäsittely ja Palorahaston myöntämän rahoitusosuuden takaisinmaksu sekä korko koskien Hervannan entistä paloasemaa. Tilan käyttötarkoitus on muuttunut ja Palorahasto perii rahoitusosuutta takaisin. Kaupunki on tehnyt asiasta oikaisuvaatimuksen. Oma pääoma on 621,3 milj. euroa, josta peruspääoma on 359,0 milj. euroa, edellisten tilikausien ylijäämä 250,5 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 11,9 milj. euroa. Tilakeskuksella ei ole käytännössä lainarahoitusta, joten omavaraisuusaste on 97,4 %, mikä on edellisen vuoden kaltainen. Ostovelkojen määrä on edelliseen vuoteen verrattuna 3,0 milj. euroa enemmän ja Tilakeskuksen suhteellinen velkaisuus on 9,9 %, mikä vuonna 2015 oli 8,2 %.
16 (16) 1.7 Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämästä ennen varauksia 11 744 359,61 euroa, kirjataan poistoeron muutos 136 712,40 euroa ja että loput siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään.