KOUVOLAN KAUPUNKI. TALOUSARVIO 2017 Taloussuunnitelma Tekniikka- ja ympäristöpalvelut

KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2017 Taloussuunnitelma 2017-2019 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Tekninen lautakunta 27.9.2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta 5.10.2016 Kymen jätelautakunta 22.9.2016

TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT - TOIMIALAN TALOUS- JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2017-2019 Toimiala Vastuuhenkilö Sitovuustaso Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Tekninen johtaja Hannu Tylli Valtuusto Toiminnan kuvaus Tekniikka- ja ympäristöpalvelut -toimiala koostuu talousarviovuoden alusta lukien yhdestä palveluketjusta, jossa on kuusi (6) palvelua, kiinteistöpalvelut, kaupunkisuunnittelu, maaomaisuus ja paikkatieto, yhdyskuntatekniikka, rakennusvalvonta sekä ympäristöpalvelut. Organisaatiomuutoksessa tuotannon liikelaitos lakkautetaan vuoden vaihteessa ja koko sen palvelutuotanto siirtyy yhteen palveluketjuun. Palveluja tuotetaan edelleen sopimuspohjaisesti myös muille toimialoille. Kiinteistöpalvelut, jolla on valtaosa koko toimialan henkilöstöstä, myy kaikki tuottamansa palvelut toimitilapalveluille ja hyvinvointipalveluille. Yhteiset hallintopalvelut -yksikköön on keskitetty johto, talous ja lakiasiat sekä mm. sihteeripalvelut ja muut koko toimialalle tuotettavat palvelut. Kiinteistöpalvelut tuottaa puhtaus-, ruoka-, kiinteistönhoito- ja kunnossapitopalveluja sekä liikuntapaikkojen ja -alueiden hoitoa, uimahallipalveluja ja uimaopetusta. Kaupunkisuunnittelun vastuulle kuuluvat asemakaavojen ja yleiskaavojen valmistelu ja muu yleispiirteinen maankäytön suunnittelu sekä kaupunkikuvaan ja rakennussuojeluun liittyvät asiat. Maaomaisuus ja paikkatieto hoitaa maan hankintaan, hallintaan ja luovutukseen sekä kiinteistörekisterin pitoon liittyvät tehtävät samoin kuin paikkatietopalvelut ja maastomittaustoiminnan. Ympäristöpalvelut vastaa ympäristönsuojelun, terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon tehtävistä ja rakennusvalvonta hoitaa rakennuslupa-asioiden lisäksi asuntotoimen palvelut. Oleelliset muutos- ja kehittämiskohteet Vuosi 2017 tulee olemaan Tekniikka- ja ympäristöpalveluissa erityinen organisaatiouudistuksen täytäntöönpanon myötä. Vuoden aikana toimialan prosesseja tullaan kehittämään asiakaslähtöisemmiksi ja vuorovaikutusta kaupunkilaisten kanssa tullaan lisäämään. Kaupungin ydinkeskustan elinvoimaisuutta ja toiminnallisuutta kehitetään koordinoidusti eri toimijoiden yhteistyönä. Vuoden 2017 aikana kävelykatu Manski saneerataan ja Matkakeskushankeen osalta alueelle laaditaan asemakaava. Lisäksi Matkakeskukseen liittyvien liikennejärjestelyiden toteutussuunnittelu ja rakentaminen käynnistetään. Samalla varaudutaan osallistumaan ydinkeskustassa olevien muiden yksityisten kiinteistöjen kehittämiseen ja niihin liittyvien yleisten alueiden parantamiseen. Pioneeripuiston asuntomessualueen katuverkko ja kunnallistekniikka rakennetaan vuoden 2017 aikana siten, että uusien tonttien rakentaminen on mahdollista käynnistää syksyllä 2017. Asuntomessualueen tonteista järjestetään tonttihaku kevättalvella 2017, jonka jälkeen alueelle sijoittuvat rakentajat voivat käynnistää hankkeensa. Kullasvaaran RRterminaalin maanhankintaa, asemakaavoitusta ja toteutussuunnittelua jatketaan alueelle laaditun yleissuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Lisäksi tekniikka- ja ympäristöpalvelut osallistuu Kimolan kanavan toteuttamisen valmisteluun. Kaupungin maapoliittisen ohjelman uudistamista jatketaan ja maankäytön toteuttamisohjelmaa täydennetään yleisten ja yksityisten palveluiden alueilla. Maanhankinnassa, kaavoituksessa ja tonttituotannossa painotetaan maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti keskeistä kaupunkialuetta sekä olemassa oleviin palveluihin ja joukkoliikenneverkkoon tukeutuvaa maankäytön kehittämistä. Kiinteistöpalveluissa palveluverkkomuutokset tuovat haasteen palvelutuotantoon. Tuotannon laajuus voi vaikuttaa tuottavuuden kasvuun. Muutokset saattavat aiheuttaa sopeuttamistarvetta, kuten myös muu kiinteistömassan poistuma. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenorganisoinnilla maakuntatasolle on merkittävä vaikutus palveluun kun uudistus astuu voimaan v. 2019. Johto ja esimiehet osallistuvat valmisteluun. Organisaatiomuutoksen yhteydessä maastomittauspalvelu siirrettiin maaomaisuus ja paikkatieto -palveluun. Mittaustoiminta on pääosin toimialan sisäistä palvelua. Maastotietopalveluihin hankittu mobiilikeilauskalusto mahdollistaa mm. kaupungin katu- ja infraomaisuuden entistä tehokkaamman kartoittamisen ja kunnossapidon kohdentamisen. Maaomaisuus- ja paikkatietopalvelut selvittää kiinteistöveron määräytymisperusteita ja niihin liittyvien rekisteritietojen paikkansapitävyyttä vuoden 2017 aikana. Hankkeessa saadaan arvio mm. perusparantamisesta 2

johtuvasta kiinteistöverotulojen kasvupotentiaalista. Metsäpinta-alan pieneneminen vähentää puunmyyntituloja aiempiin vuosiin verrattuna. Tuotannon liikelaitoksen aluepalveluista liikenne- ja viheralueiden hoito sekä kunnossapito ja logistiikkapalvelut siirtyvät yhdyskuntatekniikkaan. Tuotannon onnistunut integroiminen osaksi ns. tilaajaorganisaatiota on merkittävä muutos ja kestää koko suunnitelmakauden. Kaupungin kärkihankkeet muodostavat suuren osan yhdyskuntatekniikan investoinneista vuosien 2017 ja 2019 välillä. Kärkihankkeiden ohella yhdyskuntatekniikka saneeraa katuja yhdessä vesilaitosten kanssa ja toteuttaa muita infrahankkeita, kuten Kasarminmäki-Ruskeasuo -liikennejärjestelyt. Rakennusvalvonnassa on tavoitteena ottaa käyttöön vuoden 2017 aikana sähköinen lupapalvelu. Hanke sähköisen arkiston muodostamiseksi jatkuu. Kymenlaakson kattava energianeuvontahanke jatkuu vuoden 2017 loppuun saakka EAKR-rahastolta, yhteistyökumppaneilta ja Kymenlaakson kunnilta saadun rahoituksen turvin.. Ympäristönsuojelussa jatketaan pohjaveteen kohdistuvien riskien kartoitus- ja valvontahanketta. Luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia parannetaan polkuverkoston kunnostustarpeita kohdistamalla. Päivitetyn, valtuuston hyväksymän ympäristöohjelman tavoitteiden toteuttamista edistetään yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Vuonna 2016 valmistuneeseen meluselvitykseen perustuva meluntorjuntasuunnitelma valmistuu 2017. Ympäristönsuojelun suunnitelmalliset valvontakäynnit muuttuvat maksullisiksi uuden ympäristönsuojelulain perusteella, mikä asettaa entistä suuremmat vaatimukset valvonnan suunnittelulle ja laadulle. Ympäristönsuojelulain vaatimukset täyttävää valvontasuunnitelmaa ja -ohjelmaa ja niihin perustuvaa valvonnan maksullisuutta aletaan noudattaa 2017 Riskianalyysi Merkittävimmät ulkoiset riskit ovat ohjelmistoriskit, oikeudelliset riskit, luonnonilmiöt ja urakoitsijoiden toimintaan liittyvät riskit. Riskeihin varaudutaan mm. pitkillä ohjelmistosopimuksilla, oman ICT, hankinta- ja sopimusosaamisen ylläpidolla, pitämällä omat prosessit ja osaaminen ajan tasalla sekä huolehtimalla riittävästä taloudellisista ja henkilöstöresursseista. Ulkoa ostetun palvelun laadun valvontaan panostetaan. Toimialan lisäksi tarvitaan koko kaupungin viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdon sitoutuminen asiaan. Sisäisiä riskejä ovat yhdyskuntatekniikan rakenteiden korjausvelan kasvu sekä katujen ja liikennealueiden puutteellinen hoito, joista voi aiheutua vahingonkorvausvastuu. Ympäristöriskit, kuten pohjaveden laadun heikkeneminen, voivat aiheutua suunnittelun ja rakentamisen puutteista. Avainhenkilöriski ilmenee kun erityisosaaminen on vain yhdellä henkilöllä ja tietoturvariskit koskevat koko henkilöstöä. Näihin riskeihin varaudutaan huolehtimalla riittävistä taloudellisista ja henkilöstöresursseista sekä resurssien oikeasta kohdentamisesta. Tietoturvariskejä ehkäistään noudattamalla annettuja tietoturvaohjeita. Valtuuston hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2017 Asiakastyytyväisyyden mittaamisessa otetaan käyttöön uusia kyselytutkimuksia ja mahdollisesti muita menetelmiä Mittaaminen laajennetaan koko toimialan kaikkiin toimintoihin, joihin liittyy välitöntä asiakaspalvelua. Asukkaiden tyytyväisyyttä mitataan FCG:n valtakunnallisella tutkimuksella tai muulla vastaavalla vertailukelpoisella kyselyllä. Luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia lisätään luontopolkujen ja ulkoilureittien suunnitteluun, maan hankintaan (tai hallintasopimuksiin) ja luontopolkujen kunnon kartoittamiseen liittyvillä toimenpiteillä. Painopiste on Kymijoen rantareitin kehittämisessä ja luontopolkujen kunnostamisessa korjaustarpeiden ilmennyttyä. Organisaatiouudistuksen yhteydessä panostetaan henkilöstön muutosvalmiuteen, esimiestyöhön ja henkilöstön työkykyyn. Kiinteistöpalvelussa jo aloitettuja aktiivisen hyvinvoinnin välittämisen mallin mukaisia toimenpiteitä jatketaan ja laajennetaan koko toimialaa koskeviksi. Tavoitteet ovat kaupungin henkilöstöohjelman mukaisia ja mittarit saadaan HR-järjestelmästä sekä koko henkilökunnalle tehtävistä vuotuisista työhyvinvointimittauksista. Strategiapäämäärä Asiakaslähtöinen toiminta Strategiatavoite Asiakkaan kuuleminen Talousarviotavoite Asiakastyytyväisyyden pitäminen hyvällä tasolla ja/tai parantaminen. Mittarit Merkittävimmät riskit Kaupungin imago ja vetovoima heikkenee. Viranomaistoiminnan asiakastyytyväisyys (1-4) Nykyarvo Tavoitearvo 3,00 3

Kiinteistöpalvelujen asiakastyytyväisyys (1-4) Nykyarvo 3,01 Tavoitearvo 3,15 Asukastyytyväisyys vähintään verrokkikuntien tasolla (mittarina FCG tutkimus) Nykyarvo 2,88 Tavoitearvo 3,05 Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Strategiatavoite Eheä kaupunkirakenne Talousarviotavoite Kaavoituksella täydennetään nykyistä kaupunkirakennetta erityisesti kaupunkikeskustassa ja rakennemallin ydinalueella. Vähintään 70% hyväksytyistä asemakaavoista sijaitsee em. alueella. 90 % maanhankinnasta sijoittuu keskeiselle kaupunkialueelle. Mittarit Keskeisten alueiden tonttituotannon %-osuus koko tonttituotannosta Keskeisten alueiden maanhankintakauppojen %- osuus kaikista kaupoista Keskeisten alueiden kaavojen %-osuus kaikista kaavoista Merkittävimmät riskit Maanhankinta ei onnistu. Yhdyskuntarakenne hajautuu, jonka vuoksi yhdyskuntatalouden kustannukset eivät vähene. Nykyarvo 86,00 Tavoitearvo 90,00 Nykyarvo 61,00 Tavoitearvo 90,00 Nykyarvo 75,00 Tavoitearvo 70,00 Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Strategiatavoite Joukkoliikenne osana palvelujärjestelmää Talousarviotavoite Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä on edistetty. Mittarit Merkittävimmät riskit Rahoituksen väheneminen johtaa vain välttämättömien korjausten tekemiseen. Väylien kunto heikkenee ja onnettomuuksien riski kasvaa. Vahingonkorvausvastuut lisääntyvät. Parannettu/uusi kevyenliikenteen väylästö (km/v) Nykyarvo 2,00 Tavoitearvo 3,00 Strategiapäämäärä Laadukas ympäristö Strategiatavoite Ympäristöystävällinen kaupunki Talousarviotavoite Luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia lisätään. Mittarit Merkittävimmät riskit Luontopolkujen käyttäjien loukkaantumisriski. Polkujen käyttöaste heikkenee. Reitistö (km/v) Nykyarvo 0,00 Tavoitearvo 3,00 Kymijoen rantareitin keskeisimmät yhteydet ja opasteet ovat kunnossa (%) Nykyarvo 0,00 Tavoitearvo 100,00 Strategiapäämäärä Tasapainoinen talous Strategiatavoite Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Talousarviotavoite Sairauspoissaolojen ja työssä tapahtuvien tapaturmien jatkuva aleneminen. Mittarit Merkittävimmät riskit Mikäli tavoitteita ei saavuteta tai tapahtuu negatiivista kehitystä, henkilöstökustannukset nousevat. Työtapaturmien lukumäärä (kpl) Nykyarvo 73,00 Tavoitearvo 70,00 4

Sairauspoissaolot (kpv/htv) Nykyarvo 20,30 Tavoitearvo 17,30 Strategiapäämäärä Tasapainoinen talous Strategiatavoite Vastuullinen ja osallistava johtaminen Talousarviotavoite Hyvä esimiestyö ja laadukas työelämä. Mittarit Merkittävimmät riskit Henkilöstö ei noudata työelämän pelisääntöjä. Avoimuus ja luottamus puuttuvat, työyhteisötaitojen puute (pelko). Tehtävänkuvia ja perustehtäviä ei tunnisteta. Työn tuottavuus ja laatu heikkenevät. Lähin esimies toimii esimiehenä hyvin 1-10 Nykyarvo 6,91 Tavoitearvo 7,30 Talous Kaupunginhallituksen esittämä kehys Tekniikka- ja ympäristöpalvelut -toimialalle oli 11,4 milj. euroa. Kehykseen ei päästy mm. tiehankkeisiin liittyvien käyttötalousmenojen, hulevesimaksujen, uuden tekniikan käyttöönoton (mittaustoiminta) ja kärkihankkeiden (asuntomessut) toteuttamisen vuoksi. Kehyksen lähtökohta, viimeisin tilinpäätös, ei näytä toimialan vuotuisia, suuriakin vaihteluja sekä menoissa että tuloissa. Niiden vaikutus katteeseen voi olla jopa 3 milj. euroa, joka muodostaa neljäsosan toimialan kehyksestä. TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖPALVELU YHTEENSÄ TP 2015 TA+MUUT. LTKE 2017 Ero% 2016 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 2 612 346 50 775 374 38 692 410-23,8 MAKSUTUOTOT 1 262 528 1 207 700 1 147 200-5,0 TUET JA AVUSTUKSET 31 827 411 578 382 000-7,2 MUUT TOIMINTATUOTOT 4 225 436 4 378 000 6 155 008 40,6 TOIMINTATUOTOT 8 132 138 56 772 652 46 376 618-18,3 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 2 034 345 1 155 000 1 433 000 24,1 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT -7 280 403-35 504 579-34 020 913-4,2 PALVELUJEN OSTOT -12 282 066-23 600 749-15 323 913-35,1 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -1 577 385-7 922 950-8 135 077 2,7 AVUSTUKSET -200 0 0 MUUT TOIMINTAKULUT -953 634-3 088 854-3 850 504 24,7 TOIMINTAKULUT -22 093 688-70 117 132-61 330 407-12,5 TOIMINTAKATE -11 927 205-12 189 480-13 520 789 10,9 Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Henkilötyövuosina 804,81 782,76 773,50 771,50 771,50 5

Volyymit TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Asemakaavoitettu alue ha 9610 9594 9630 9650 9670 Hyväksytyt kaavat kpl/v 14 12 12 12 12 Maan osto ha 36 80 80 60 60 Luovutettu AO-tontteja kpl 13 30 30 30 30 Metsää ha 3843 3860 3550 3500 3500 Peltoa ha 683 670 670 650 630 Kadut ja kevyen liikenteen väylät km 975 974 976 977 978 Rakennetut puistot ha 250 240 245 246 247 Leikkipaikat kpl 135 140 130 120 120 Ympäristönsuojelun luvat ja tarkastukset kpl 419 455 444 444 444 Terveysvalvonnan tarkastukset ja 3229 3100 2700 2700 2550 toimenpiteet kpl Eläinlääkintähuollon potilaskäynnit kpl 12289 16000 11250 11250 9250 Rakennusvalvonnan -luvat -katselmukset Asuntotoimen hakemuskäsittelyt ja valvontatoimenpiteet 930 4505 1220 3000 1100 3000 1100 3000 1100 3000 253 1275 213 213 213 Rakennusten hoito (m 2 ) 554 175 554 175 554 175 554 175 554 175 Siivottavat neliöt 359 408 354 000 357 800 357 800 357 800 Ateriamäärät kpl 5 148 500 4 700 000 4 900 000 4 700 000 4 600 000 Henkilöstösuunnitelmaosio Vakinaisen henkilöstön nykytila Vakinainen Arvioitu eläke-/muu poistuma henkilöstö lkm 1.6.2016 6/2016-12/2016 2017 2018 2019 Poistuma yhteensä Nykyistä henkilöstöä käytettävissä suunnitelmakauden lopussa Vakinaiset - esimiehet 63 3 3 3 0 9 54 - muu henkilöstö 637 14 10 6 3 33 604 Yhteensä 700 17 13 9 3 42 658 Suunnittelukaudella toiminnassa tapahtuvien oleellisten muutosten ja kehittämiskohteiden vaikutukset henkilöstötarpeeseen ja -rakenteeseen Kiinteistöpalveluissa mahdolliset palveluverkkojen muutokset vaikuttavat palvelutuotannon määrään ja henkilöstötarpeeseen. Palveluverkkojen keskeneräisyys ja toteutettavien muutosten aikataulumuutokset vaikeuttavat henkilöstötarpeen arviointia ja lisäävät määräaikaisten henkilöstön tarvetta. Puhtauspalveluille siirtyy varhaiskasvatukselta päiväkotien yhdistelmätöitä. 6

Yhdyskuntatekniikassa suunnitelmakaudella olennaisimpia henkilöstötarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ovat kaupungin kärkihankkeet (keskustan kehittäminen, asuntomessut ja RRT-hanke). Vaikutus näkyy sekä kaupunkisuunnittelun että yhdyskuntatekniikan (suunnittelijat, valvojat, rakennuttajat) henkilöstötarpeessa. Henkilöstöä ei ole mahdollista merkittävästi vähentää, koska kärkihankkeiden takia rakentamisen volyymi kasvaa. Organisaatiouudistuksen yhteydessä tavoitellaan työmäärän tasapainottamista. Tavoitteena on hoitaa tasapainotus sisäisillä tehtävänjärjestelyillä. Järjestelyjä varten on perustettava uusia tehtäviä (toimi/virka). Kärkihankkeiden toteuttamiseen ja talousarviotavoitteisiin liittyen esitetään toimialan yhteisen vuorovaikutussuunnittelijan tehtävän vakinaistamista. Keskeiset osaamistarpeet suunnittelukaudella Kiinteistöpalveluissa tarvitaan mm. moniammatillista osaamista. Talotekniikan ja automaation lisääntymisen myötä osaamistarve kasvaa, samoin liikuntalajien lisääntyminen aiheuttaa lisäpätevyyden tarvetta. Osaamistarpeen lisäys hoidetaan koulutuksella. Yhdyskuntatekniikassa osaamistarve painottuu rakennuttamisessa kärkihankkeiden toteuttamiseen. Soveltuvan henkilöstön rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia. Rekrytointitarve jatkuu suunnitelmakaudella. Tuotannollisessa työssä mm. tiemestareiden rekrytointi tulee olemaan vaativa tehtävä. Talousarviovuodelle 2017 esitettävät uudet virat ja tehtävät Yhdyskuntatekniikkaan esitetään uusia tehtäviä, joiden osalta täyttö tapahtuu sisäisillä tehtäväjärjestelyillä tai sisäisellä haulla. Vuorovaikutussuunnittelijan tehtävä on uusi ja palvelee koko toimialaa. Asuntomessujen järjestämistä varten palkataan kaksi (2) uutta määräaikaista työntekijää. Poistuva osaaminen, jota ei korvata tai ei enää tarvita Liikelaitoksen johtajan tehtävää ei enää tarvita. Sen lisäksi lakkautettavien palvelujen johtajien virat (3) esitetään lakkautettaviksi. Muut kehittämistoimenpiteet henkilöstöresurssien ja osaamisen varmistamiseksi Kiinteistöpalveluissa sisäisiä tehtäväjärjestelyjä ja prosesseja kehitetään ja henkilöstön työnkiertoa lisätään toimintavarmuuden ylläpitämiseksi. Johtamistaitoja kehitetään esimieskoulutuksilla. Henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan, jotta sairauspoissaolojen määrää laskee edelleen. Sosiaalista pääomaa lisätään, samoin avointa, aktiivista ja kaksisuuntainen vuoropuhelua. Yhteistyötä asiakkaan ja eri sidosryhmien välillä lisätään. Monipalveluosaajan koulutusta jatketaan ja valmennetaan tiimejä itseohjautuvuuden suuntaan. Puhtauspalveluissa Hyvät tyypit, parhaat tiimit -hankkeelle haetaan työsuojelurahaston kehittämisavustusta. Määrällinen henkilöstösuunnitelma (htv brutto, huom. 1 htv = koko vuoden kokoaikatyössä oleva) TELA 12/2016 (htv) 12/2017 (htv) 12/2018 (htv) 12/2019 (htv) Vakinaisia 673,6 676,5 676,5 676,5 Määräaikaisia 93,6 81,5 79,5 79,5 - joista vakinaisten sijaisia 44,66 48,5 48,5 48,5 Palkkatuella työllistettyjä 15,5 15,5 15,5 15,5 Yhteensä* 782,7 773,5 771,5 771,5 Lisäselvitys muusta määräaikaisesta henkilöstöresurssista kuin sijaisista (esim. projektihenkilöstö, oppisopimussuhteiset jne.): Ryhmä 12/2016 (htv) 12/2017 (htv) 12/2018 (htv) 12/2019 (htv) asuntomessut 1,3 3,7 4 4 energianeuvonta, rak.valv.arkisto 3 3 1 1 ympäristöpalvelut 0,5 0,5 0,5 0,5 YHTEENSÄ 4,8 7,2 5,5 5,5 7

LAUTAKUNTIEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT 2017 2019 TEKNINEN LAUTAKUNTA Vastuuhenkilö Sitovuustaso Tekninen johtaja Hannu Tylli Tekninen lautakunta Toiminnan kuvaus/perustehtävä Teknisen lautakunnan alaisena toimivat 1.1.2017 alkaen kiinteistöpalvelut, kaupunkisuunnittelu, maaomaisuus ja paikkatieto sekä yhdyskuntatekniikka. Organisaatiomuutoksessa siirrettiin tuotannon liikelaitoksen koko toiminta teknisen lautakunnan alaiseksi tehtäväksi. Yhteiset hallintopalvelut -yksikköön on keskitetty johto, talous ja lakiasiat sekä sihteeri- ym. koko toimialalle tuotettavat palvelut. Kiinteistöpalvelut tuottaa puhtaus-, ruoka-, kiinteistönhoito- ja kunnossapitopalveluja sekä liikuntapaikkojen ja -alueiden hoitoa, uimahallipalveluja ja uimaopetusta. Kaupunkisuunnittelun vastuulle kuuluvat asemakaavojen ja yleiskaavojen valmistelu ja muu yleispiirteinen maankäytön suunnittelu sekä kaupunkikuvaan ja rakennussuojeluun liittyvät asiat. Maaomaisuus ja paikkatieto hoitaa maan hankintaan, hallintaan ja luovutukseen sekä kiinteistörekisterin pitoon liittyvät tehtävät samoin kuin paikkatietopalvelut ja maastomittaustoiminnan. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella 2017 2019 Yhteiset hallintopalvelut Kaupunkisuunnittelun kohdalta siirretään asuntomessuhanke yhteisiin hallintopalveluihin, kuten myös vuorovaikutussuunnittelijan tehtävä. Tehtävää perustellaan asukkaiden osallistumisen lisäämisellä. Keskitetysti hoidetun toiminnan arvioidaan tehostavan ja sujuvoittavan osallistumisprosesseja. Suunnitelmien ja hankkeiden osalta käytävän yleisökeskustelun odotetaan siirtyvän tapahtuvaksi pääosin ennen päätöksentekoa. Asukkaiden osallistumisen lisääminen on valtuuston esittämissä linjauksissa ollut kymmenen merkittävimmän tavoitteen joukossa. Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusta edistetään kaupungin maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti. Asemakaavoitusohjelmalla varmistetaan riittävä tonttivaranto eri käyttötarkoituksiin. Ydinkeskustan osayleiskaava pyritään valmistelemaan hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2017 aikana. Kymijoen rantojen osayleiskaavatyö etenee suunnitteluvaiheeseen Korian ja Myllykosken välillä ja Verlan osayleiskaavatyö jatkuu. Uutena yleiskaavakohteena käynnistetään KymiRingiin tukeutuva Miehonkankaan osayleiskaava. Keskustan kehittämisen kärkihankkeena on Matkakeskusalueen suunnittelu, johon valmistellaan asemakaava vuoden 2017 aikana. Keskustan elinvoimaisuuden vahvistaminen jatkuu koko keskustan alueella yksittäisillä tontti- ja korttelikohtaisilla kehittämishankkeilla ja asemakaavojen muutoksilla Keskustavisio 2030 -periaatteiden mukaisesti. Kullasvaaran logistiikka-alueen yleissuunnittelusta siirrytään asemakaavoitukseen. Kaavahankkeet painottuvat edellisten vuosien tapaan pääosin keskeiselle kaupunkialueelle. Liike- ja teollisuustonttien markkinointia toteutetaan yhteistyössä elinkeinoyhtiö Kinnon kanssa. Maankäytön toteutusohjelmaa laajennetaan vuoden 2017 aikana koskemaan julkisten ja yksityisten palveluiden tontteja, jonka avulla tonttitarjontaa pyritään monipuolistamaan ja tehostamaan. Kiinteistöpalvelut Palveluverkkomuutokset tuovat haasteen palvelujen tuottamisen laajuuteen, joka vaikuttaa tuottavuuden kasvuun. Määräaikaisten määrää pyritään minimoimaan vakituinen sijainen -järjestelmällä. Tavoitellaan työajan oikeaa kohdentamista niin, että asiakas saa oikea-aikaisen palvelun ja mitoitetun työajan käyttö on tehokasta. Mahdolliset palveluverkkomuutokset hyvinvointipalvelujen osalta saattavat aiheuttaa sopeutustarvetta kuten myös kiinteistömassan muu poistuma. Esimiestyötä kehitetään ja tuotantotapoja tarkastellaan sekä keittiöiden käyttöastetta nostetaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenorganisoinnilla maakuntatasolle on merkittävä vaikutus palveluun kun uudistus astuu voimaan vuonna 2019. Johto ja esimiehet osallistuvat valmisteluun. 8

Maaomaisuus ja paikkatieto Organisaatiomuutoksen yhteydessä maastomittauspalvelu siirrettiin maaomaisuus ja paikkatieto -palveluun. Mittaustoiminta on pääosin toimialan sisäistä palvelua. Maastotietopalveluihin hankittu mobiilikeilauskalusto mahdollistaa mm. kaupungin katu- ja infraomaisuuden entistä tehokkaamman kartoittamisen ja kunnossapidon kohdentamisen sekä maastotietopalveluiden ulkoisten myyntitulojen kasvun. Kiinteistöveron määräytymisperusteita ja niihin liittyvien rekisteritietojen paikkansapitävyyttä selvitetään diplomityöntekijän voimin vuoden 2017 aikana. Hankkeessa on tarkoitus laatia aineiston perusparantamisen projektisuunnitelma sekä arvio perusparantamisesta johtuvasta kiinteistöverotulojen kasvupotentiaalista. Metsäpinta-alan pieneneminen vähentää puunmyyntituloja aiempiin vuosiin verrattuna. Maan hankinnassa merkittävin kohde on Kullasvaaran alue. Yhdyskuntatekniikka 1.1.2017 aloittava uusi organisaatio poistaa aiemman tilaaja-tuottaja -toimintavan. Liikelaitoksen tuotannollinen toiminta aluepalveluista siirtyy, maastomittausta lukuun ottamatta, osaksi yhdyskuntatekniikkaa. Muutoksen läpivieminen sujuvasti on olennainen osa yhdyskuntatekniikan toimintaa suunnittelukaudella. Uuteen organisaatioon on tulossa infraomaisuuden hallinta -yksikkö, jonka tarkoitus on parantaa yhdyskuntatekniikan hallinnassa olevien alueiden, rakenteiden ja laitteiden hallinnointia ja rekistereitä. Työ parantaa suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon tasoa. Työ edellyttää resursseja sekä henkilöiden, ajan, välineiden että kustannusten osalta Vuodelle 2017 on esitetty viheralueiden hoidon rahoituksen lisäämistä. Rakennettujen puistoalueiden lisäksi yhdyskuntatekniset palvelut vastaa asemakaava-alueella olevien katujen viheralueista. Näitä viheralueita, n. 200 ha, hoidetaan samojen periaatteiden mukaan kuin rakennettuja puistoja. Leikkipaikkojen määrä on vähentynyt 15 kpl. ja puistojen hoitotasoja on laskettu. Toisaalta uusia puistoja ja meluvalleja on rakennettu ja puistojen pinta-ala on kasvanut seitsemän (7) hehtaaria v. 2014 2016. Saavutettu säästö joudutaan käyttämään uusien alueiden hoitoon. Viheralueiden hoidon kustannukset ovat ylittyneet keskimäärin 0,2 0,3 milj. eurolla vuosittain. Vertailtaessa muiden saman tyyppisten kaupunkien (Kotka, Joensuu, Mikkeli ym.) viheralueiden hoitoon käytettyjä määrärahoja, Kouvola jää alle keskiarvon. Myös FCG:n vielä epäviralliset vertailutulokset osoittavat samansuuntaista kehitystä eli Kouvola panostaa koko yhdyskuntatekniikan rakentamiseen ja hoitoon muita kuntia vähemmän. Lainsäädäntömuutoksen vuoksi vuoden 2017 talousarvioon varataan rahoitus hulevesimaksuille. Sopimusluonnosten mukaan vuoden 2017 kustannusvaraus on Kouvolan Vesi Oy:lle n. 200 000 euroa ja n. 40 000 euroa Kymen Vesi Oy:lle. Yhdyskuntatekniikan talousarvioon on varattu rahoitus Keltakankaan eritasoliittymän rakentamiselle ja KymiRingin takia parannettavan VT12 rinnakkaistielle. Molemmat ovat ELY-keskuksen hankkeita, joihin kaupunki on luvannut maksaa rahoitusosuuden. Kaupungin kärkihankkeet muodostavat suuren osan yhdyskuntatekniikan investoinneista 2017-2019. Vuoteen 2019 mennessä tulee saada valmiiksi kävelykatu Manskin saneeraus, asuntomessualue Korian Pioneeripuistossa, Kasarminmäki Ruskeasuon liikennejärjestelyt sekä Matkakeskus -hanke ja RRT-alueen suunnittelu. Kärkihankkeiden ohella yhdyskuntatekniikka saneeraa katuja yhdessä vesilaitosten kanssa ja toteuttaa muita infrahankkeita. Lautakunnan hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2017 Tavoitetaulukko selityksineen on sivuilla 3-5. Esitetyt tavoitteet ovat sitovia myös valtuustotasolla. Talous, sitovuustaso toimintakate Talousluvuista on huomattava että koko kiinteistöpalvelut käsitellään 0-katteisena. Hyvinvointipalvelut ja konsernipalvelut maksavat kaikki palvelutuotannosta aiheutuneet kulut laadittavien palvelusopimusten mukaisesti. Lautakunnan kohdalla myös nettomeno kasvaa uusien menoerien ja palvelutason nostamisen (viheralueet) vuoksi. Talousluvuissa vuosi 2015 on esitetty ns. tilaajan luvuilla. Vuoden 2016 talousarviolukuihin on yhdistetty liikelaitoksen ja tilaajan luvut. 9

TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2015 TA+MUUT. 2016 LTKE 2017 Ero% TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 2 024 706 50 248 874 38 105 410-24,2 MAKSUTUOTOT 434 530 332 700 267 200-19,7 TUET JA AVUSTUKSET 13 775 411 578 382 000-7,2 MUUT TOIMINTATUOTOT 4 206 456 4 365 000 6 142 008 40,7 TOIMINTATUOTOT 6 679 467 55 358 152 44 896 618-18,9 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 2 034 345 1 155 000 1 433 000 24,1 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT -4 054 921-32 170 314-30 902 366-3,9 PALVELUJEN OSTOT -11 687 472-22 985 205-14 600 476-36,5 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -1 541 464-7 869 100-8 086 527 2,8 MUUT TOIMINTAKULUT -707 804-2 751 304-3 536 517 28,5 TOIMINTAKULUT -17 991 661-65 775 923-57 125 886-13,2 TOIMINTAKATE -9 277 850-9 262 771-10 796 268 16,6 Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Henkilötyövuosina 750,99 726,76 718,50 718,50 718,50 *) Henkilötyövuositieto otetaan henkilöstöosion määrällisen henkilöstösuunnitelman yhteensä -riviltä. Toiminnan volyymi TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Asemakaavoitettu alue ha 9610 9570 9630 9650 9670 Hyväksytyt kaavat kpl/v 14 12 12 12 12 Maan osto ha 36 80 80 60 60 Luovutettu AO-tontteja kpl 13 70 70 70 Metsää ha 3843 3860 3550 3500 3500 Peltoa ha 683 670 670 650 630 Kadut ja kevyen liikenteen väylät km 975 974 976 977 978 Rakennetut puistot ha 250 240 245 246 247 Leikkipaikat kpl 135 140 130 120 120 Sillat ja tunnelit kpl 98 98 98 98 99 Ulkovalaisimet kpl 23000 23500 23500 23600 23600 Rakennusten hoito (m²) 554 175 554 175 554 175 554 175 554 175 Siivottavat neliöt 359 408 354 000 357 800 357 800 357 800 Ateriamäärät, kappaletta 5 148 500 4 700 000 4 900 000 4 700 000 4 600 000 10

Henkilöstösuunnitelmaosio Vakinaisen henkilöstön nykytila Vakinainen Arvioitu eläke-/muu poistuma henkilöstö lkm 1.6.2016 6/2016-12/2016 2017 2018 2019 Poistuma yhteensä Nykyistä henkilöstöä käytettävissä suunnitelmakauden lopussa Vakinaiset - esimiehet 59 3 3 3 0 9 50 - muu henkilöstö 589 12 7 6 2 27 562 Yhteensä 648 15 10 9 2 36 612 Suunnittelukaudella toiminnassa tapahtuvien oleellisten muutosten ja kehittämiskohteiden vaikutukset henkilöstötarpeeseen ja -rakenteeseen (Millaisia haasteita henkilöstösuunnitteluun kohdistuu?) Liikunnan palveluverkkoon ei ole tullut muutoksia, siksi eläkepoistumaa ei voida hyödyntää. Perusopetus laajensi uimaopetusta huomattavasti ja siksi palkattiin määräaikaiseksi kolmas uimaopettaja. Mahdollisten palveluverkkojen muutosten myötä asiakasmäärät ja toimipisteet vähenevät mikä vaikuttaa henkilöstön määrään. Palveluverkkojen keskeneräisyys ja toteutettavien muutosten aikataulumuutokset vaikeuttavat henkilöstötarpeen arviointia ja lisäävät määräaikaisten henkilöstön tarvetta. Puhtauspalveluille siirtyy varhaiskasvatukselta päiväkotien yhdistelmätöitä. Puhtauspalveluissa eläköityminen on huomattavan runsasta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirrolla maakuntaan näyttää tämän hetken suunnitelmien mukaan olevan merkittävä vaikutus kiinteistöpalvelujen henkilöstöön. Yhdyskuntatekniikassa suunnitelmakaudella olennaisimpia henkilöstötarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ovat kaupungin kärkihankkeet. Vaikutus näkyy yhdyskuntatekniikan suunnittelussa ja rakennuttamisessa (suunnittelijat, valvojat, rakennuttajat). Henkilöstöä ei ole mahdollista ainakaan merkittävästi -vähentää, koska kärkihankkeiden vuoksi rakentamisen volyymi kasvaa. Organisaatiouudistuksen yhteydessä tavoitellaan työmäärän tasapainottamista ja työpanoksen oikeaa kohdentamista. Tavoitteena on hoitaa tasapainotus sisäisillä tehtävänjärjestelyillä, mutta asia vaatii uusien tehtävien, virkojen ja toimien, perustamista ja niiden täyttämistä. Keskeiset osaamistarpeet suunnittelukaudella Liikuntapaikkapalveluissa uusien liikuntalajien ja uusien seurojen tarpeet lisäävät haasteita perustyön lisäksi. Koulutuksen lisääminen ja oikea kohdentaminen on tarpeellista. Liikuntapaikkojen hoitajan ammattitutkintoon johtava koulutus on aloitettu maaliskuussa 2016. Ruokapalveluissa esimiestyön ja tuotantotapojen kehittäminen jatkuu, toimenpiteinä koulutus ja työnkierto. Puhtauspalveluissa korostuu itseohjautuvuuden ja tiimityöskentelyn lisääminen sekä positiivisempi asenne asiakaspalveluun. Kiinteistönhoitopalveluissa talotekniikan ja automaation kehittyminen tuo lisäkoulutustarpeita. Moniammatillisuuden lisääminen tuo tehokkuutta ja mielekkyyttä tehtävien hoitoon. Yhdyskuntatekniikassa osaamistarve painottuu rakennuttamisessa kärkihankkeiden toteuttamiseen. Soveltuvan henkilöstön rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia. Rekrytointitarve jatkuu suunnitelmakaudella kärkihankkeiden vuoksi. Tuotannollisen työn (hoito ja kunnossapito) osalta tiemestareita on jäämässä eläkkeelle. Paikat on täytettävä; osaavan henkilöstön saaminen on vaikeaa. Ammattiin ei ole valtakunnallisellakaan tasolla koulutettu riittävästi henkilöitä. Muu kriittinen osaamistarve perusteluineen on esitetty erillisessä liitteessä. Talousarviovuodelle 2017 esitettävät uudet virat ja tehtävät Asuntomessuhankkeeseen palkataan kaksi uutta määräaikaista työntekijää. Vuorovaikutussuunnittelija on uusi tehtävä ja palvelee koko toimialaa tavoitteiden mukaisesti. Yhdyskuntatekniikan uudet tehtävät on esitetty liitteenä. Tehtäväjärjestelyt ovat pääsääntöisesti sisäisiä ja niillä tavoitellaan henkilöresurssin oikeaa kohdentamista. 11

Poistuva osaaminen, jota ei korvata tai ei enää tarvita Kiinteistöjen kunnossapidossa muurarin tehtävää ei täytetä. Liikelaitoksen johtajan, aluepalvelujen johtajan ja kaupunkisuunnittelujohtajan virat esitetään lakkautettaviksi. Muut kehittämistoimenpiteet henkilöstöresurssien ja osaamisen varmistamiseksi Sisäisiä tehtäväjärjestelyjä ja prosesseja kehitetään ja henkilöstön työnkiertoa lisätään toimintavarmuuden ylläpitämiseksi. Johtamistaitoja kehitetään esimieskoulutuksilla. Henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan edelleen, jotta sairauspoissaolojen määrässä jatkuisi laskeva trendi. Sosiaalista pääomaa lisätään, samoin avointa, aktiivista ja kaksisuuntainen vuoropuhelua. Yhteistyötä asiakkaan ja eri sidosryhmien kanssa lisätään. Monipalveluosaajan koulutusta jatketaan sekä valmennetaan tiimejä itseohjautuvuuden suuntaan. Puhtauspalveluissa Hyvät tyypit, parhaat tiimit hankkeelle haetaan työsuojelurahaston kehittämisavustusta. Määrällinen henkilöstösuunnitelma (htv brutto, huom. 1 htv = koko vuoden kokoaikatyössä oleva) 12/2016 (htv) 12/2017 (htv) 12/2018 (htv) 12/2019 (htv) Vakinaisia 623,1 624,99 624,99 624,99 Määräaikaisia 88,16 78 78 78 - joista vakinaisten sijaisia 44,66 48 48 48 Palkkatuella työllistettyjä 15,5 15,5 15,5 15,5 Yhteensä* 726,76 718,49 718,49 718,49 Lisäselvitys muusta määräaikaisesta henkilöstöresurssista kuin sijaisista (esim. projektihenkilöstö, oppisopimussuhteiset jne.): Ryhmä asuntomessut KYMEN JÄTELAUTAKUNTA 12/2016 (htv) 12/2017 (htv) 12/2018 (htv) 12/2019 (htv) 1,3 3,7 4 4 Vastuuhenkilö Sitovuustaso Yhdyskuntatekniikan johtaja Anne Ahtiainen Kymen jätelautakunta Toiminnan kuvaus Kymen jätelautakunnan toiminta-alueella on yhdeksän kuntaa. Kouvolan kaupunki toimii Kymen jätelautakunnan isäntäkuntana. Lautakunta huolehtii kunnalle jätelain mukaan kuuluvista jätehuollon järjestämiseen, suunnitteluun ja seurantaan liittyvistä viranomaistehtävistä kuten jätehuoltomääräysten ja jätetaksojen hyväksyminen, jätemaksuihin liittyvä päätöksenteko sekä mahdolliset jätteenkuljetusjärjestelmäpäätökset. Toiminnassa varmistetaan asioiden käsittelyn asiantuntemus ja pyritään asiakaslähtöisyyteen. Jätelautakunta toimii yhteistyössä alueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten ja jäteyhtiön kanssa. Jätelautakunnan päätöksenteolla asetetaan raamit toimivalle ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavalle jätehuollolle. Seurannalla varmistetaan, että asuinkiinteistöt ja julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöt ovat kattavasti mukana järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella 2017 2019 Suunnittelukaudella aloitetaan jätepoliittisen ohjelman laatiminen. Suomen Kuntaliitto suosittelee, että kunnissa laaditaan jätepoliittinen ohjelma, jossa määritellään kunnan jäteyhtiön osakaskuntien jätepoliittiset linjaukset. Laadittava ohjelma on toiminta-alueen ensimmäinen. Jätepoliittiseen ohjelmaan kirjataan kuntien yhteinen näkemys jätehuollon kehittämistavoitteista sekä periaatteista ja tarvittavista toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Jätepoliittinen ohjelma valmistellaan yhteistyössä toimialueen kuntien, jäteyhtiön ja jätelautakunnan kanssa. Kymen jätelautakunta toimii koordinoijana jätepoliittisen ohjelman valmistelussa. Jätepoliittisella ohjelmalla on myös tärkeä osa kuntien omistajaohjausroolissa jätehuollon järjestämisessä. Jätelautakunta jatkaa yhteistyöpalavereita eri sidosryhmien kanssa sekä tekee kuntavierailuita toiminta-alueen kuntiin. Yhteistyöllä informoimaan sidosryhmiä uudesta jätehuollon viranomaisesta tämän toiminnasta sekä roolista ja tehtävien jaosta eri toimijoiden välillä lisäksi sovitaan yhteisistä toimintatavoista. Yhteistyöllä luodaan mm. säännösten tulkintaan ja palvelujentuottamiseen yhtenäisyyttä ja tehokkuutta, jotta asiakkaita voidaan palvella mahdollisimman hyvin ja tasavertaisesti koko toiminta-alueella. Yhteistyössä huomioidaan erityisesti sopijakunnat, kuntien päättäjät - ja viranhaltijat sekä ympäristönsuojeluviranomaiset sekä jäteyhtiö. 12

Talous, sitovuustaso toimintakate KYMEN JÄTELAUTAKUNTA TP 2015 TA+MUUT. 2016 TOIMINTATUOTOT LTKE 2017 MYYNTITUOTOT 214 792 216 500 246 000 13,6 MAKSUTUOTOT 744 0 0 Ero% TOIMINTATUOTOT 215 536 216 500 246 000 13,6 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT -160 382-155 761-174 744 12,2 PALVELUJEN OSTOT -46 586-52 862-64 712 22,4 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -4 483-3 500-2 200-37,1 MUUT TOIMINTAKULUT -4 085-4 377-4 344-0,8 TOIMINTAKULUT -215 536-216 500-246 000 13,6 TOIMINTAKATE 0 0 0 Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Henkilötyövuosina 3 3 4 4 4 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Vastuuhenkilö Sitovuustaso Rakennusvalvonta: Tapani Ryynänen, Ympäristöpalvelut: Hannu Friman Rakennus- ja ympäristölautakunta Toiminnan kuvaus Rakennus- ja ympäristölautakunta järjestää ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon, rakennusvalvonnan ja asuntotoimen palvelut ja huolehtii lainsäädännön mukaisista Kouvolan kaupungille kuuluvista lupa-, valvonta- ja muista viranomaistehtävistä. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella 2017 2019 Rakennusvalvontapalvelut Rakennusvalvonnassa otetaan 2017 aikana käyttöön sähköinen lupapalvelu yhtenä osana yhteiskunnan sähköisten palveluiden lisääntymistä. Lisäksi palvelun toimintatapoja ja lupaprosesseja tullaan kehittämään asiakaslähtöisemmiksi ja sujuvammiksi. Rakennusvalvonnassa jatkuu 2015 aloitettu hanke sähköisen arkiston muodostamiseksi. Arkistoon tallennettu materiaalin järjestely ja lajittelu saatetaan valmiiksi vuoden 2017 aikana ja aloitetaan skannaus sähköiseen muotoon. Tavoitteena on saada materiaali paremmin sisäistä käyttöä ja asiakkaita palvelevaan muotoon. Sitä voidaan tämän työn jälkeen tarjota asiakkaille (suunnittelijat, kiinteistönvälittäjät ym.) mm. sähköisessä kauppapaikassa. Kymenlaakson kattava energianeuvontahanke jatkuu vuoden 2017 loppuun saakka EAKR-rahastolta, yhteistyökumppaneilta ja Kymenlaakson kunnilta saadun rahoituksen turvin. Uusiutuvan energian osuutta rakentamisen energiankäytössä kasvatetaan tehokkaalla energianeuvonnalla ja ohjauksella rakennuslupaprosessin yhteydessä sekä toteuttamalla uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tuloksena saatuja toimenpiteitä. Ympäristöpalvelut Ympäristönsuojelussa jatketaan pohjaveteen kohdistuvien riskien kartoitus- ja valvontahanketta. Arvokkaiden luontokohteiden ja monimuotoisen luonnon säilymistä turvataan luontotiedon paikkatietojärjestelmän edelleen kehittämisellä ja vieraslajien torjunnalla sekä kartoittamalla luonnon monimuotoisuuden ydinalueet. Luonnossa 13

liikkumisen mahdollisuuksia parannetaan polkuverkoston kunnostustarpeita kohdistamalla. Maa-ainesasioiden lupa- ja valvontatehtävien siirryttyä ympäristönsuojeluviranomaiselle viedään luvat Trimble -valvontasovellukseen. Päivitetyn ympäristöohjelman tavoitteiden toteuttamista edistetään yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Vuonna 2016 valmistuneeseen meluselvitykseen perustuva meluntorjuntasuunnitelma valmistuu 2017, minkä avulla voidaan meluhaittaan perustuen kohdentaa meluhaittojen vähentämisen toimenpiteet. Ympäristönsuojelun suunnitelmalliset valvontakäynnit muuttuvat maksullisiksi uuden ympäristönsuojelulain perusteella, mikä asettaa entistä suuremmat vaatimukset valvonnan suunnittelulle ja laadulle. Ympäristönsuojelulain vaatimukset täyttävä valvontasuunnitelmaa ja -ohjelmaa ja niihin perustuvaa valvonnan maksullisuutta aletaan noudattaa 2017 Terveysvalvonnassa valtakunnallisen OIVA-tarkastusjärjestelmän käyttöönottoon liittyen jatkuu valvonnan toimintatapojen yhtenäistäminen. Asiakaspalvelun laatua seurataan www-sivuilla olevan webropol-kyselyn avulla terveysvalvonnassa ja eläinlääkintähuollossa. Eläinlääkintähuollossa valvontaeläinlääkärin resursseja suunnataan entistä enemmän suunnitelmalliseen valvontaan. Ympäristöterveydenhuollossa varaudutaan maakuntauudistuksen tuomiin muutoksiin. Lautakunnan hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2017 Tavoitteet esitetty TA-kirjan sivuilla 3-5. Talous, sitovuustaso toimintakate RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TP 2015 TA+MUUT. 2016 LTKE 2017 Ero% TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 372 848 310 000 341 000 10,0 MAKSUTUOTOT 827 254 875 000 880 000 0,6 TUET JA AVUSTUKSET 18 052 0 0 MUUT TOIMINTATUOTOT 18 980 13 000 13 000 0,0 TOIMINTATUOTOT 1 237 135 1 198 000 1 234 000 3,0 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT -3 065 100-3 178 504-2 943 803-7,4 PALVELUJEN OSTOT -548 008-562 682-658 725 17,1 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -31 437-50 350-46 350-7,9 AVUSTUKSET -200 0 0 MUUT TOIMINTAKULUT -241 745-333 173-309 643-7,1 TOIMINTAKULUT -3 886 490-4 124 709-3 958 521-4,0 TOIMINTAKATE -2 649 355-2 926 709-2 724 521-6,9 Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Henkilötyövuosina 53,82 56 55 53 53 14

Toiminnan volyymi TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Rakennusvalvonta Rakentamisen luvat Maa-ainesluvat Katselmukset 928 10 2607 1100 10 3000 1100 0 3000 1100 0 3000 1100 0 3000 Asuntotoimi ARA:n tukihakemukset ASO-asunnot Aravalaskutus Asukasvalinnan valvonta Erityisryhmien investointiavustukset 40 42 1 168 2 50 50 1 165 0 0 50 1 160 2 0 50 1 160 2 0 50 1 160 2 Ympäristönsuojelu Ympäristöluvitetut laitokset yhteensä, kpl (kunta+avi) Ympäristölupapäätökset ja annetut lausunnot luvista/vuosi, kpl Luvitettujen laitosten tarkastukset/vuosi, kpl (kunta+avi) Rekisteröintiilmoitukset/vuosi, kpl Muut (ei-ympäristölupa) ilmoitukset ja annetut lausunnot Maa-ainesasiat Luvat, kpl Tarkastukset, kpl Terveysvalvonta Terveysvalvonnan tarkastukset ja toimenpiteet, kpl Eläinlääkintähuolto Eläinlääkintähuollon potilaskäynnit, kpl 240 260 240 240 200 43 30 25 25 25 34 60 60 50 55 7 15 10 5 20 95 100 100 100 100 5 45 12 110 12 110 3229 3000 2700 2700 2550 12289 15000 11250 11250 9250 10 90 Henkilöstösuunnitelmaosio Vakinaisen henkilöstön nykytila Vakinainen Arvioitu eläke-/muu poistuma henkilöstö lkm 1.6.2016 6/2016-12/2016 2017 2018 2019 Vakinaiset - esimiehet 4 0 0 0 0 0 4 - muu henkilöstö 48 2 3 0 1 6 42 Yhteensä 52 2 3 0 1 6 46 15 Poistuma yhteensä Nykyistä henkilöstöä käytettävissä suunnitelmakauden lopussa

Suunnittelukaudella toiminnassa tapahtuvien oleellisten muutosten ja kehittämiskohteiden vaikutukset henkilöstötarpeeseen ja -rakenteeseen (Millaisia haasteita henkilöstösuunnitteluun kohdistuu?) Itsehallintoalueiden muodostumisen hallinnollisia vaikutuksia ei voida vielä tarkkaan arvioida henkilöstötarpeeseen ja - rakenteeseen tässä vaiheessa. Keskeiset osaamistarpeet Lainsäädännön sisällön osaamista ylläpidetään säädösten muuttuessa jatkuvalla sekä sisäisellä että ulkoisella täydennyskoulutuksella. Talousarviovuodelle 2017 esitettävät uudet virat ja tehtävät Uusia virkoja tai tehtäviä ei esitetä. Poistuva osaaminen, jota ei korvata tai ei enää tarvita (lakkautettavat virat erilliseen liitteeseen) Nykyorganisaatiossa oleva ympäristöjohtaja virka esitetään lakkautettavaksi. Muut kehittämistoimenpiteet henkilöstöresurssien ja osaamisen varmistamiseksi (esim. rekrytointisuunnitelmat, sisäiset tehtäväjärjestelyt, uudelleensijoitukset, johtamisen ja esimiestyön kehittäminen sekä työhyvinvointia edistävät toimenpiteet) - Vuonna 2017 eläköityvien rakennustarkastajien virkojen täyttäminen - Vuonna 2017 eläköityvän rakennusvalvonnan lupasihteerin toimen täyttäminen - Rakennusvalvonnan sähköinen lupapalvelu - Yhden kaupungineläinlääkärin työajan muutos 50 %:ksi edellyttää sijaisuutta Määrällinen henkilöstösuunnitelma (htv brutto, huom. 1 htv = koko vuoden kokoaikatyössä oleva) 12/2016 (htv) 12/2017 (htv) 12/2018 (htv) 12/2019 (htv) Vakinaisia 50,5 51,5 51,5 52 Määräaikaisia 5,5 3,5 1,5 1 - joista vakinaisten sijaisia 2 0,5 0,5 0 Palkkatuella työllistettyjä Yhteensä* 56 55 53 53 Lisäselvitys muusta määräaikaisesta henkilöstöresurssista kuin sijaisista (esim. projektihenkilöstö, oppisopimussuhteiset jne.): Ryhmä energianeuvonta, rak.valv.arkisto ympäristöpalvelut 12/2016 (htv) 12/2017 (htv) 12/2018 (htv) 12/2019 (htv) 3 3 1 1 0,5 0,5 0,5 0,5 Investoinnit Kaupungin kärkihankkeet muodostavat suuren osan yhdyskuntatekniikan investoinneista 2017-2019. Vuoteen 2019 mennessä tulee saada valmiiksi kävelykatu Manskin saneeraus, asuntomessualue Korian Pioneeripuistossa, Kasarminmäki Ruskeasuon liikennejärjestelyt sekä Matkakeskus -hanke ja RRT-alueen suunnittelu. Kaupunginhallitus on 18.4.2016 96 päättänyt, että vuodelle 2017 on kehyksessä määritelty nettoinvestointitasoksi 30 milj. euroa, joka ei sisällä kärkihankkeita (48,3 milj. euroa v. 2017). Investointien yhteensovituksessa yhdyskuntatekniikan nettoinvestointitasoksi on sovittu noin 10 milj. euroa v. 2017. Kärkihankkeiden kustannusarvio on tarkentunut em. päätöksen jälkeen. Kustannukset nousevat Kasarminmäki Ruskeasuon liikennejärjestelyjen osalta 3,5 milj. eurosta 3,8 milj. euroon vuonna 2017. Matkakeskuksen alueen hanke on laajentunut ja v. 2017 kustannusarvio noussut tuntuvasti (0,5 milj. eur -> 5,0 milj. eur) verrattuna em. päätöksessä sanottuun kehykseen. Myös RR-terminaalin kohdalla on arvioitu, että vuonna 2017 aloitettava tarkempi suunnittelu lisää kustannuksia 0,2 milj. eurolla. Aiempien vuosien tapaan katusaneerauskohteet painottuvat vesilaitosten kanssa toteutettaviin yhteiskohteisiin. Merkittävä muutos vuoteen 2016 on ulkovalaistukseen esitettävän rahoituksen pieneneminen vuonna 2017. Vv. 2012-2016 tehty katuvalosaneeraus saadaan päätökseen ja vuodelle 2017 varattu katuvalaistusrahoitus perustuu maakaapelointiin ja valaistuksen erilliskohteisiin. Vuonna 2017 on lisäksi tavoitteena aloittaa uuden maankaatopaikan 16

rakentaminen, lisätä kuivatukseen varattavaa rahoitusta sekä aloittaa liikennevalojen ohjausjärjestelmän uusiminen. Myös meluntorjuntaan on varattu edeltävää vuotta suurempi rahoitus. Konsernipalvelujen johdolla on valmistelu Kimolan kanavan rakentamista. Hankkeessa ovat mukana valtio (liikennevirasto), Iitin kunta sekä Kouvolan ja Heinolan kaupungit. Hankkeen hallinnoija on liikennevirasto, jonka vastuulla on rakentaminen. Liikennevirasto ei kuitenkaan ole hyväksynyt Kimolan kanavaa valtion vesiväyläksi joten ylläpidon rahoitus, n. 50 000 eur/vuosi, jäisi kuntien vastuulle. Rakentamishankkeen kustannukset yhteensä ovat 9,0 milj. euroa, josta kuntien osuus on 3,0 milj. euroa ja Kouvolan osuus n. 2,1 milj. euroa. Hankkeelle on varattu tekniikkaja ympäristöpalvelujen investointisuunnitelmassa v. 2017 n. 1,3 milj. euron ja v. 2018 0,8 milj. euron rahoitusosuus, joka on suunniteltu katettavaksi kaupungin kehittämisrahastosta. Kouvolan kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen rahoituksesta 22.2.2016. 17

INVESTOINTISUUNNITELMA 2017 Elinympäristön kehittäminen TS Hankeryhmä 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Maa-ja vesialueet / uusinvestoinnit 2 200 1 000 1 000 1 500 1 200 1 200 Kiinteät rakenteet ja laitteet 8 545 11 820 9 500 9 670 19 815 14 880 Yhdyskuntatekniikka: Uus- ja laajennusinvestoinnit yhteensä 5 655 3 960 2 890 3 390 8 470 5 250 Korvausinvestoinnit yhteensä 4 520 7 860 6 610 6 280 11 345 9 630 Rahoitusosuudet, erittely: Katuvalosaneeraus: ELY-tuki 20 % 380 330 Yhteensä 1 084 330 Investointimenot yhteensä 12 376 12 820 10 500 11 170 21 015 16 080 Rahoitusosuudet 1 084 330 0 0 0 0 Pysyvien vastaavien myynti 1 100 1 100 1 100 1 100 800 800 Investointitulot yhteensä 2 184 1 430 1 100 1 100 800 800 Nettoinvestoinnit 10 192 11 390 9 400 10 070 20 215 15 280 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET (1.000, alv 0%): Yhdyskuntatekniikan hankkeiden tarkempi jaottelu (yht.): 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Elinkeinopoliittiset investoinnit 2 700 2 270 Kadut, tiet, kevyt liikenne 2 715 4 510 5 280 5 600 13 235 11 530 Ulkovalaistus 2 160 2 160 1 800 400 400 100 Viheralueet 600 600 920 690 1 740 910 Sillat ja erikoisrakenteet + rautatiet 760 760 500 770 1 250 690 Muut rakenteet ja laitteet 435 435 260 1 140 1 910 970 Liikenteen ohjauslaitteet 80 80 180 500 680 80 Suunnittelu ja pieninvestoinnit 455 455 560 570 600 600 Erillisprojektit 1 630 550 Yhteensä: 9 500 9 670 19 815 14 880 KÄRKIHANKKEET / LIIKENNEJÄRJESTELYT: Uus- ja laajennusinvestoinnit: 2015 2016 2017 2018 2019 Keskustan kehittäminen / Hallituskadun 2-suuntaistaminen ym 5 500 (arvio 9.9.2016) 3 000 2 000 500 Keskustan kehittäminen / Bussiterminaali 3 500 (arvio 9.9.2016) 2 000 1 000 500 Keskustan kehittäminen / Matkakeskuksen alueen muut liikennej 10 000 (arvio 9.9.2016) 500 4 000 3 500 Pioneeripuisto / Asuntomessut 6 900 (arvio 17 30 700 2 870 3 000 300 Kasarminmäki - Ruskeasuo -alueen liikennejärjestelyt ja liikennealueiden johtosiirrot 11 370 (arvio 4.5 900 3 670 3 800 2 500 500 RR-terminaalin yleissuunnittelu (Kullasvaara) 450 400 200 RR-terminaalin ratasuunnitelma ja kaavoitus (Kullasvaara) 1 600 400 1 200 Korvausinvestoinnit: Keskustan kehittäminen / Kävelykatu Manski & Keskuspuiston la 7 200 (arvio 4.5 200 2 000 3 000 1 500 500 Kärkihankkeiden rahoitusosuudet RR-terminaali, CEF 50 % -300-600 Yht.: TS Kärkihankkeet, yhteensä (netto) 1 130 6 770 15 470 14 600 5 800 Kimolan kanava 9 000 Kouvolan kaupungin rahoitusosuus 2 088 1 276 812 0 Yhteensä kaikki investoinnit (nettoinvestoinnit) 16 170 26 816 35 627 21 080 18