ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS Toiminnan kuvaus Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa kaikissa olosuhteissa siitä, että pelastuslaitokselle säädetyt tehtävät suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. TALOUSSUUNNITELMA Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Hallitusohjelman mukaan pelastustoimen uudistus toteutetaan osana maakuntauudistusta. Pelastustoimen järjestämisestä vastaavat vuoden 2020 alusta 18 maakuntaa. Uudistuksessa pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Ohjaus toteutetaan siten, että valtioneuvosto hyväksyy pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet, ja sisäministeriö ohjaa suoraan 18 maakunnan pelastustointa. Valtioneuvosto voi myös päättää jodienkin pelastustoimen erityistehtävien keskittämisestä yhden tai useamman maakunnan hoidettavaksi. Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Pelastustoimen uudistukseen liittyvät merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät: aikataulu, pelastustoimen rahoitus, omistajaohjaus, pelastustoimen palvelutaso sekä omaisuusjärjestelyt. Joutsenon ja Luumäen palokunnista yhteensä 26 sivutoimisessa työsuhteessa olevaa henkilöä ovat jättäneet Etelä- Karjalan käräjäoikeudelle haastehakemuksen, jossa vaaditaan varallaoloajan katsomista työajaksi. Vastaajana riitaasiassa on Lappeenrannan kaupunki, joka on sivutoimisen henkilöstön juridinen työnantaja. Haastehakemuksessa esitettyjen vaatimusten yhteismäärä on 2,2 miljoonaa euroa. Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet Pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotetaan lutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palve- hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvat vahingot vähenevät. Turvallisuusviestintä toteutetaan vahvistetun vuosisuunnitelman mukaisesti. Valvontatehtävät toteutetaan vahvistetun valvontaohjeen / -suunnitelman mukaisesti. Omavalvontatehtävät suoritetaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Kiireellisissä pelastustehtävissä onnettomuuskohteen saavuttaa ensimmäinen yksikkö / toimintakykyinen pelastusryhmä vahvuudella 1+3 riskialueelle asetetussa toimintavalmiusajassa. Varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja mahdollisesti tarvittavat tavanomaisesta poikkeavat toimenpiteet häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Resurssit ja talous: Palvelut tuotetaan laadulla ja kustannustehokkaasti. Palvelut tuotetaan vahvistettujen määrärahojen puitteissa.

2 2 Prosessit ja rakenteet: Pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa kaikissa olosuhteissa. Henkilöstön osaaminen ja työkyky: Henkilöstön osaaminen ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia. Pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa kaikissa olosuhteissa. Riittävä päätoimisenhenkilöstön sekä sopimuspalokuntalaisten määrä ja tarkoituksenmukainen sijoittelu koko alueelle Osaamisen kehittäminen koulutussuunnitelmien mukaisesti sekä työkyvyn ylläpitäminen Tunnusluvut Tavoite / toimenpiteet / mittarit TP 2016 TA 2017 TAE 2018 Onnettomuuksien ehkäisy: Turvallisuuskoulutusta saaneita (% pelastustoimen asukasmäärästä). Omavalvonnan suorittaneita (% omavalvontavelvollisista). 89 % Määrävälein suoritettavat viranomaisvalvontatehtävät (% valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista). 95 % 100 % 100 % Pelastustoiminta ja varautuminen Kiireellisissä pelastustehtävissä onnettomuuskohteen saavuttaa ensimmäinen yksikkö / toimintakykyinen pelastusryhmä vahvuudella 1+3 riskialueelle (I-III) asetetussa toimintavalmiusajassa (% kiireellisistä tehtävistä). I: 60 / 58 % II: 85 / 73 % III: 98 / 95 % Pelastustehtävien määrä (1 000 asukasta kohden) 21 < 20 < 20 KÄYTTÖTALOUS TS (1 000 ) TP 16 TA 17 TAE 18 TS 19 TS 20 TS 21 muutos % 18/16 muutos % 18/17 Toimintatuotot ,8-0,5 Toimintakulut ,5-3,3 Toimintakate INVESTOINNIT TS (1 000 ) TP 16 TA 17 TAE 18 TS 19 TS 20 TS 21 Nettomenot / asukas

3 3 TALOUSSUUNNITELMA KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMA ULKOISET + SISÄISET Tulosalue: Etelä-Karjalan pelastuslaitos TP 2016 TA 2017 TAE 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Sisäiset tuotot Toimintakulut Palkat Henkilösivukulut Palvelujen ostot Ruoka- ja puhtauspalvelut, sis. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Sisäiset ylläpitovuokrat Sisäiet pääoma- ja tontinvuokrat Muut vuokrat Muut kulut Toimintakate Sisäiset tuotot: Lappeenrannan maksuosuus investointimenoihin Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana maakuntauudistusta vuoden 2020 alusta.

4 4 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS INVESTOINTISUUNNITELMA (alv 0 %) Bruttomenot Avustukset Nettomenot Pelastusajoneuvokalusto Konttikalusto Pelastuskalusto- ja suojavarusteet Alus- /venekalusto Johtamisjärjestelmäkalusto Valvonta ja turv.viestintä Paloasemakalusto Väestönvaroitusjärjestelmä Öljyntorjuntakalusto (100% korvaus) Yhteensä

5 5 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS KUNTIEN MAKSUOSUUDET PELASTUSTOIMEN KÄYTTÖTALOUS- JA INVESTOINTIMENOISTA 2018 Kunta Asukasluku Maksuosuus Käyttötalousmenot Investoinnit YHTEENSÄ % % Imatra ,08 21, Lappeenranta ,84 55, Lemi ,36 2, Luumäki ,70 3, Parikkala ,93 3, Rautjärvi ,66 2, Ruokolahti ,02 4, Savitaipale ,71 2, Taipalsaari ,70 3, YHTEENSÄ ,00 100,