Ammattitaitoisesta korkeakoulujohtamisesta kilpailuvaltti Korkeakoulujohtamisen valmennusohjelma
Korkeakoulujohtamisen valmennusohjelman pilotti käynnistyi maaliskuussa 2012. Siihen osallistuivat neljän ammattikorkeakoulun rehtorit ja johtoryhmät sekä opetus- ja kulttuuriministeriö sparrauskumppanina. Metropolia Ammattikorkeakoulu käynnisti tämän ensimmäisen korkeakoulujohtamisen valmennusohjelman Suomessa omien hyvien kokemustensa pohjalta vastaavalla mallilla toteutetusta sisäisestä johtamiskoulutuskokonaisuudesta. 2
SISÄLTÖ Korkeakoulujohtamisen huipulle...4 Korkeakoulu-uudistus edellyttää uudenlaista johtamisosaamista...6 Valmennuksella hyväksi korkeakoulujohtajaksi...8 Miksi korkeakoulun kannattaa panostaa johtamisen kehittämiseen?...10 Osallistujien kokemuksia...11 Koulutuksen tiedot...15 3
Korkeakoulujohtamisen huipulle Korkeakouluilla on keskeinen rooli taloutemme kasvun vauhdittamisessa, sillä Suomen kansainvälinen kilpailukyky perustuu osaamiseen. Tästä syystä koulutuksen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta tulee vahvistaa. Kunnianhimomme tason on oltava korkealla, sillä myös muualla Euroopassa on tehty vahvojen osaamiskeskittymien syntyä tukevia korkeakoulupoliittisia uudistuksia. Korkeakoulu-uudistuksemme perusajatuksena on, että maassa on kansainvälisesti korkeatasoisia, omille vahvuusalueilleen profiloituneita korkeakouluyksiköitä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä aktiivisen kansainvälisyyden nosteella uudistetaan koulutuksen sisältöjä ja saavutetaan korkea oppimisen laatutaso. Laadukas koulutus tukee opiskelijoiden ja osaamisen nopeaa siirtymistä työelämään taloudellisen kasvun perustaksi. 4
Jotta korkeakoulujen olisi mahdollista saavuttaa nämä tavoitteet, on lainsäädäntöä ja rahoitusta uudistettu. Nämä ovat kuitenkin vain tekniset puitteet uudistukselle. Sen ytimessä on merkittävä korkeakoulujohtamisen muutos. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii vahvempaa strategista osaamista, profiloitumista, painoalavalintoja, johtajuutta sekä priorisointi- ja päätöksentekokykyä. Tämä tarkoittaa, että talousjohtamisen ja strategisen johtamisen merkitys korostuu. Me ministeriössä haastamme myös omaa ajatteluamme ja toimintatapojamme, jotta voimme mahdollisimman hyvin tukea korkeakoulujen menestystä. Maaliskuussa 2012 käynnistyi korkeakoulujohtamisen valmennusohjelman pilotti, jonka puitteissa on ennakkoluulottomasti haettu strategisen vuoropuhelun tapoja ministeriön ja korkeakoulujen välille. Pilotissa esille nousseet asiat ovat auttaneet näkemään korkeakoulujen strategisen johtamisen haasteita. Olemme havainneet, että korkeakoulujohtamisen valmennusohjelma kasvattaa korkeakoulujohdon strategista ajattelua ja toimeenpanokykyä sekä valmiutta ottaa itse ohjat käsiin haastavassa muutoksessa. Keskinäinen strateginen vuoropuhelu auttaa valintojen tekemisessä ja lisää yhteistä ymmärrystä tavoitteista. Kaikki korkeakoulut ovat samanlaisten kysymysten äärellä, jolloin myös yhdessä oppiminen helpottaa johtamistyötä. Vahvalla strategisella johtamisella saadaan aikaan entistä vahvempaa osaamista työelämän ja yhteiskunnan käyttöön sekä yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut, hyvinvoiva korkeakouluyhteisö. Anita Lehikoinen ylijohtaja Opetus- ja kulttuuriministeriö 5
Korkeakoulu-uudistus edellyttää uudenlaista johtamisosaamista Strategia- ja viestintäjohtaja Sinimaaria Ranki toimi korkeakoulujohtamisen valmennusohjelmassa strategisen vuoropuhelun sparraajana. Intohimo oman osaamisen kehittämiseen on hyvän johtajan ominaisuus. Se kietoutuu yhteen vahvan sitoutumisen kanssa ja kertoo uskosta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Valmennusohjelman pilotissa vallitsi intohimoinen, avoin ja utelias ilmapiiri, jossa opimme toinen toisiltamme. Yhteisten ja omien oivallusten kokemisen ilo antoi energiaa omaankin työhön. Valmennusohjelma tarjosi korkeatasoista strategista vuoropuhelua, joka haastoi opiskelemaan lisää sekä strategisen johtamisen teorioita että korkeakoulupolitiikkaamme. Kiitos pilotissa käytyjen keskustelujen kirkastui oivallus siitä, että olemme siirtymässä kokonaan uuteen korkeakoulujohtamisen maailmaan. 6
Korkeakoulu-uudistuksen vauhdittamana korkeakoulujohtaminen on astumassa uudelle aikakaudelle. Karkeasti kuvaten vanhassa maailmassa ministeriöltä tuli annettuna rahat, volyymit ja koulutuksen sisällöt, jolloin korkeakoulun vastuulle jäi koulutuksen ja tutkimuksen operatiivinen toteutus. Korkeakoulun johdon keskeisenä tehtävänä oli hoitaa hallinto ja prosessit ministeriön (ja ammattikorkeakouluissa ylläpitäjän hallituksen) suuntaan. Uusi maailma on täysin eri näköinen ja edellyttää strategista johtamisosaamista ja vahvaa talousosaamista. Korkeakoulu-uudistuksen jälkeisessä elämässä ministeriö antaa meille ainoastaan tavoitteet ne rahoitusmallista tuntemamme. Mutta raha tuleekin tulosten perusteella, toki edelleen ministeriöstä ja valtiontalouden raamien puitteissa. Koulutuksen sisällöt taas määrittyvät suoraan työelämän tarpeiden mukaan. Korkeakoulua on nyt osattava johtaa liiketalouden opein. On osattava valjastaa johdon laskentatoimi strategisen päätöksenteon tueksi. On osattava johtaa osaamista, jolle korkeakoulun koko toiminta perustuu. On osattava johtaa muutosta ja brändiä. On ymmärrettävä, mitä on yhteisten toimintojen strateginen rooli liiketoimintayksiköiden tukena. Korkeakoulun hallituksen on tärkeää nähdä johtamisosaamisen muutos ja varmistaa valmiudet toimia uudessa maailmassa. Myös hallituksen oma rooli muuttuu johdon strategiseksi sparraajaksi. Uudet rahoituksen perusteet kohdentavat rahoituksen niin, että keskimääräistä tuloksellisimmat korkeakoulut hyötyvät. Minua tällainen kannustus oman suorituskyvyn trimmaamiseen innostaa kovasti! Sinimaaria Ranki strategia- ja viestintäjohtaja Metropolia Ammattikorkeakoulu 7
Valmennuksella hyväksi korkeakoulujohtajaksi Korkeakoulujohtamisen valmennusohjelma on johdon ja esimiesten valmennusohjelma, jonka tavoitteena on tehdä ammattitaitoisesta johtamisesta ja esimiestyöstä korkeakoulujen keskeinen kilpailutekijä. Ohjelmassa osallistujat kehittävät johtamisvalmiuksiaan systemaattisesti kaikilla keskeisillä johtamisen osa-alueilla: strategia, johtamisjärjestelmät ja talous sekä ihmisten johtaminen. Perinteisistä johdon valmennusohjelmista poiketen valmennus kytkeytyy tiiviisti omaan organisaatioon ja sen tavoitteisiin. Ohjelman sisällöt rakennetaan yhteistyössä osallistuvien korkeakoulujen kanssa ja tavoitteena on painottaa niitä asioita, joissa nähdään suurimmat uudistumisen tarpeet. Samalla pyritään jakamaan hyviä käytäntöjä eri organisaatioiden välillä ja tuomaan uusia ajatuksia eri toimialoilta sovellettavaksi korkeakoulumaailmaan. Uuden teoreettisen tiedon ja käytännön yhdistäminen haastaa ajattelun uudistumista niin, että se tukee koko korkeakoulusektorin muutosta. Vuoden kestävän korkeakoulujohtamisen valmennusohjelman kultakin jaksolta osallistujat saavat omaan työhönsä liittyviä työkaluja ja tehtäviä. Ohjelman pedagogiikka noudattaa korkeakoulun omaa toimintafilosofiaa eli tiedon ohella kehitetään myös taitoja eli tiedon soveltamista omaan työhön. Ohjelman valmentajina toimivat kunkin korkeakoulun omat sekä eri verkostoista tulevat asiantuntijat. Parasta palautetta kuluneena vuonna toteutetusta pilottiohjelmasta ovat tuoneet avoimet ja inspiroivat keskustelut, joissa yhteisesti on pohdittu johtamisen erilaisia haasteita. Vähintään yhtä tärkeänä johtamisosaamisen kehittämisen rinnalla on koettu mahdollisuus hetkeksi pysähtyä ajattelemaan omaa johtamistyötä ja sen tulevaisuutta. Korkeakoulujohtamisen valmennusohjelman tavoitteet kehittää johtamisosaamista korkeakoulusektorilla ja valmentaa esimiehiä ammattitaitoiseen johtamiseen muuttuvassa toimintaympäristössä jakaa hyviä käytäntöjä yli organisaatiorajojen ja tuoda uutta ajattelua eri toimialoilta sovellettavaksi korkeakoulumaailmaan yhdistää uudella tavalla bisnesosaamista perinteiseen korkeakoulujohtamiseen toimia muutosjohtamisen tukena ja kehittää uudenlaista työskentelykulttuuria luoda inspiroivia verkostoja oman organisaation kehittämisen tueksi. 8
Korkeakoulujohtamisen valmennusohjelman kokonaisuus Helmikuu joulukuu 2013 Aloitusjakso ja ohjelmaan perehtyminen I Moduuli Muuttuva toimintaympäristö korkeakoulusektorilla Strategisen ajattelun uudistaminen Korkeakoulujen strategiset valinnat Muutosjohtaminen ja strategian toimeenpano II Moduuli Johtamisjärjestelmän rakentaminen Toiminnan suunnittelu ja strategisia valintoja tukeva talousjohtaminen Organisaation toimintatapojen uudistaminen III Moduuli Tuloksellinen henkilöstöjohtaminen korkeakoulusektorilla Osaamisen johtaminen korkeakoulun menestystekijänä Johtajana kehittyminen ja ajattelun uudistaminen Osaamisen näyttö Vuoropuhelu OKM:n ja hallituksen kanssa. Hyvien käytäntöjen etsiminen eri toimialoilta. Valmennusohjelman viitekehys: strateginen dialogi eri toimijoiden kanssa Hyvien käytäntöjen jakaminen ja benchmarking eri toimijoiden välillä. Vuoropuhelu henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. 9
Miksi korkeakoulun kannattaa panostaa johtamisen kehittämiseen? Liiketoimintaosaamisen johtaja Helena Kuusisto-Ek kehitti valmennusohjelman konseptin. Korkeakouluissa ei juurikaan ole panostettu systemaattiseen johtamisen kehittämiseen, joten ajattelimme, että tästä voisi syntyä korkeakouluille uusi kilpailutekijä. Halusimme tuoda uuden näköalan siihen, mitä tulevaisuuden korkeakoulujohtaminen voi olla. Yhdistämällä bisnesajattelua perinteiseen julkisen sektorin johtamiseen voidaan luoda uusia innovatiivisia johtamisen ratkaisuja. Johtamisen kehittämisessä keskeistä on saada muutosta aikaan paitsi tiedollisesti ja taidollisesti, myös käyttäytymisen, asenteiden ja toimintatapojen osalta. Valmennusohjelman keskeisenä ajatuksena on ollut tehdä siitä niin pragmaattinen kuin mahdollista. Uudenlaista ajattelua edustaa myös ohjelman viitekehys: horisontaalinen vertaisoppiminen mahdollistaa johtamisen kehittämisen yli organisaatiorajojen ja vertikaalinen dialogisen vuoropuhelun opettelu toisaalta henkilöstön ja toisaalta sidosryhmien kanssa tuo välttämätöntä uutta näkemystä organisaation kehittämiseen. Itseäni kiehtoo myös ajatus siitä, että johtamisessa on paljolti kysymys organisaation tahtotilan, tunnelman ja vuorovaikutuksen johtamisesta. Korkeakoulujohtamisen valmennusohjelma antaa mahdollisuuden johtaa myös myönteistä muutosilmapiiriä ja monet ovat kokeneet valmennuspäivät omaa työtä tukevina ja inspiroivina. Helena Kuusisto-Ek johtaja, liiketoimintaosaaminen Metropolia Ammattikorkeakoulu 10
11
Osallistujien kokemuksia Mitä Korkeakoulujohtamisen valmennusohjelma on antanut työhösi? Korkeakoulupolitiikassa vilisee hienoja termejä. Niillä kaikilla ajatellaan kehitettävän tuloksia ja parannettavan laatua. Keskustelu on sujuvaa. Kenelläkään ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, ymmärretäänkö käsitteet samalla tavalla. Korkeakoulujohtamisen valmennusohjelman merkitys on ollut siinä, että ajan kanssa on pysähdytty asiantuntijoiden ja toinen toistemme kanssa miettimään käsitteiden ja ilmiöiden sisältöä. Hyvä yhteishenki on synnyttänyt vertaiskehittämistä, toinen toisiltamme oppimista ja aivan yhtä tärkeää poisoppimista. Yhteisessä valmennusohjelmassa oppii entistä syvemmin arvostamaan sitä, mitä muualla on tehty. Ja arvostamaan sitä, mitä oma väki on oivaltanut ja tehnyt. Jorma Niemelä rehtori Diakonia-ammattikorkeakoulu 12
Korkeakoulujohtamisen valmennusohjelmaan osallistuminen on ollut hieno kokemus. Valmennusohjelman lähipäivät, jotka ovat perustuneet keskusteluun sekä mielenkiintoiset eri aloilta tulleiden luennoitsijoiden esitykset ovat avanneet uusia näkökulmia ja ajatuksia omaan työhön ja sen kehittämiseen. Erityisen iloinen olen ollut siitä, miten avoimesti ohjelmaan osallistuvat ammattikorkeakoulut ovat jakaneet käytössään olevia hyviä johtamisen ja strategiatyön käytänteitä muiden käyttöön. Koen, että näin olemme aidosti tukeneet toisiamme. Ohjelmaan osallistuminen on auttanut ymmärtämään, miten kiinteästi johtamisen eri osa-alueet on huomioitava strategiatyössä ja mikä valtava positiivinen voima dialogilla on etenkin strategian toimeenpanossa. Teija Sievänen kehittämispäällikkö Kajaanin ammattikorkeakoulu Oli harvinaista herkkua, kun koko johtoryhmä osallistui koulutukseen. Koulutuspäivien aikana syntyi monia mielenkiintoisia ideoita, joista pystyi heti vaihtamaan ajatuksia oman johtoryhmän sekä muiden ammattikorkeakoulujen kollegoiden kanssa. Kerrankin oli aikaa ajatella sekä tutustua kunnolla mukana olevien ammattikorkeakoulujen toimintaan, hyviin käytäntöihin ja toimintatapoihin. Hyvä idea oli pitää koulutuspäivät vuorotellen eri ammattikorkeakoulujen tiloissa, nähdä ja kokea, miten muualla toimitaan. Koulutuspäivät kruunasi yhteinen illallinen, joka kyllä kerta toisensa jälkeen oli ohjelmineen aina vaan edellistä parempi. Merja Heino toimialajohtaja Saimaan ammattikorkeakoulu 13
Poliisiammattikorkeakoulu on sisäasiainministeriön hallinnonalan ainoa korkeakoulu ja siinä mielessä tavallaan yksinäinen susi. Johtoryhmämme näkökulmasta on siksi hyvin tärkeää löytää yhteistyömuotoja, joissa pääsemme konkreettisesti vertaisarvioimaan ja kehittämään omaa toimintaamme suhteessa muihin ammattikorkeakouluihin. Tämä on aivan erikoisen merkityksellistä näinä aikoina, sillä suunnittelemme parhaillaan tutkinnonuudistusta, jolla poliisikoulutus viedään lopullisesti Bologna-prosessin edellyttämiin kehyksiin. Metropolian vetämä Korkeakoulujohtamisen valmennusohjelma on ollut minulle Polamkin rehtorina samalla kertaa sekä puhdistautumiskokemus (emme ole olleet omassa kehityksessämme hakoteillä) että kasvun paikka (olen saaneet hyödyntää isompien ja kokeneempien ammattikorkeakoulujen osaamista). Lyhyesti: silkkaa hyötyä! Kimmo Himberg rehtori Poliisiammattikorkeakoulu 14
Korkeakoulujohtamisen valmennusohjelma Koulutuksen tiedot Koulutuksen järjestäjä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kohderyhmä Korkeakoulujen johto ja esimiehet Valmennusohjelmaan kannattaa osallistua johtoryhmänä, jolloin yhteinen käsitys johtamisen kehittämisen painopisteistä vahvistuu ja dialoginen työskentelytapa mahdollistuu koko organisaation kehittämiseksi. Koulutuksen kesto Yksi vuosi sisältäen 10 lähipäivää ja välityöskentelyn niiden ohella. Koulutuksen ajankohta Seuraava valmennusohjelma käynnistyy alkuvuodesta 2013. Koulutuksen hinta Ohjelman hinta määräytyy sisällön räätälöinnin ja ryhmäkoon perusteella. Lisätietoja Strategia- ja viestintäjohtaja Sinimaaria Ranki puh. 020 783 5503 sinimaaria.ranki@metropolia.fi Johtaja, Liiketoimintaosaaminen Helena Kuusisto-Ek puh. 020 783 5533 helena.kuusisto-ek@metropolia.fi 15
Metropolia Ammattikorkeakoulu Bulevardi 31 (PL 4000) 00180 Helsinki (00079 Metropolia) Puhelin 020 783 5000 www.metropolia.fi Kulttuuri Liiketalous Sosiaali- ja terveysala Tekniikka ja liikenne