Mikkelin ammattikorkeakoulu

Transkriptio

1 Mikkelin ammattikorkeakoulu

2 Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu ja palveleva korkeakoulu. Opetusta seitsemällä koulutusalalla, Mikkelissä Kasarmin kampuksella ja Savonlinnassa Savonniemen kampuksella. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja palveluja alueen tarpeisiin. Opiskelijoita 4500 ja henkilökuntaa 350. Vuosittain valmistuu 900 osaajaa.

3

4 Mamkin laatupolitiikasta Mamkissa arvostetaan laatua ja toiminnan laatua parannetaan avaimena käyttäjiltä ja asiakkailta saatu palaute. Hyvä laatu saavutetaan kehittämällä ammattikorkeakoulun koulutuksen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan, palvelutoiminnan sekä tukipalvelujen laatua kohti erinomaisuutta. Strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus perustuvat laatujärjestelmän systemaattisesti tuottamaan tietoon. Laatutyössä noudatetaan avoimuutta, luotettavuutta ja luottamuksellisuutta. Laadun kehittäminen sisältyy Mamkin koko henkilöstön ja opiskelijoiden toimintaan. Jokainen korkeakouluyhteisön jäsen vastaa oman toimintansa laadusta ja sen kehittämisestä. Lisäksi sidosryhmien edustajat osallistuvat toiminnan arviointiin ja kehittämiseen.

5 Laatujärjestelmän kokonaisuus Mamkin laatujärjestelmän tavoitteena on tuottaa systemaattisesti tietoa johtamisen ja toiminnan kehittämisen tueksi ja näin parantaa jatkuvasti toiminnan laatua ja lisätä vaikuttavuutta yhdenmukaistaa käytäntöjä ja levittää hyviä toimintamalleja tukea korkeakouluyhteisön jäsenten osallistumista toiminnan kehittämiseen vahvistaa laatukulttuuria. Laatujärjestelmän kokonaisuuteen kuuluvat laatujärjestelmän kuvaus, suunnitteluvaihetta ohjaavat asiakirjat, toteuttamisvaiheen ydin- ja tukiprosessit sekä sopimukset ja menettelyohjeet, arviointi- ja palautejärjestelmä, kehittämistoimenpiteet ja kaikkia vaiheita koskeva dokumentointi ja viestintä.

6 Laatujärjestelmä kuvana

7 MAMK-tulokset 2013 Auditointikohde Taso 1. Korkeakoulun laatupolitiikka 2. Strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus Edistynyt 3. Laatujärjestelmän kehittäminen 4. Korkeakoulun perustehtävien laadunhallinta 4. a) Tutkintotavoitteinen koulutus 4. b) Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä taiteellinen toiminta 4. c) Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö 4. d) Valinnainen auditointikohde: Elinikäinen oppiminen 5. Tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt - Ympäristöteknologia - Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK) - Business Management Edistynyt 6. Laatujärjestelmän kokonaisuus

8 Keskeiset tulokset Laatujärjestelmä tukee erinomaisesti korkeakoulun johtamista. Johto käyttää määrätietoisesti laatujärjestelmän tuottamaa tietoa toiminnanohjauksessa ja strategisessa päätöksenteossa. Opiskelijoista huolehtiminen opiskelujen alkamisesta valmistumiseen asti koko henkilöstön voimin on hyvä esimerkki laatujärjestelmän käytännön toimivuudesta. Opiskelijasta huolehtimisen periaate vaikuttaa keskeisesti opiskelijoiden viihtyvyyteen ja tätä kautta koulutuksen tuloksellisuuteen. Ammattikorkeakoulussa on avoin ja vuorovaikutteinen laatukulttuuri. Kaikki korkeakouluyhteisön jäsenet osallistuvat aktiivisesti laatutyöhön.

9 Kehittämissuositukset Laatujärjestelmään on vuosien varrella kertynyt paljon erilaisia ja osittain päällekkäisiä toimintoja. Järjestelmän tuottaman runsaan laatudokumentaation jäsennystä tulisi selkiyttää ja nykyistä dokumentaatiota keventää. Laadunhallinnan käytäntöjä on yhdenmukaistettu edellisen auditoinnin jälkeen. Käytäntöjä ja dokumentointitapoja tulisi edelleen kehittää, jotta kaikissa yksiköissä toimittaisiin laatujärjestelmän periaatteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoululla on luotettavat ja välittömät suhteet alueen toimijoiden kanssa. Läheisten suhteiden tueksi tulisi rakentaa systemaattinen ja läpinäkyvä kumppanuuksien hallinnan toimintamalli sekä toteuttaa sidosryhmäkyselyitä nykyistä systemaattisemmin. Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun välinen kumppanuus on jo lähtenyt hyvin liikkeelle ja laadunhallinnan käytänteiden yhtenäistäminen on aloitettu. Yhteistyössä olisi tarpeen luoda pitkäjänteinen ja priorisoitu suunnitelma laatujärjestelmän kehittämiselle.

10 jatkuu Ammattikorkeakoulussa on kattavat palautekäytännöt. Palautejärjestelmän tuottamien tulosten levittämiseen laitosten ja koulutusohjelmien välillä sekä sidosryhmille tulisi kiinnittää huomiota. Ammattikorkeakoulun johdon, ylläpitäjän ja ammattikorkeakoulun hallituksen välillä on hyvä luottamus. Yhteistyötä voitaisiin edelleen syventää saattamalla laatujärjestelmän tuottamaa tietoa nykyistä paremmin hallitusten päätöksentekoa tukevaan muotoon. Ammattikorkeakoulussa on selkeä pedagoginen strategia, mutta sen soveltamista koulutuksen käytännön linjauksiin ja toteutustapoihin voisi edelleen vahvistaa. Korkeakoulun elinikäisen oppimisen laadunhallinta on integroitu onnistuneesti Mamkin laatujärjestelmään. Elinikäisen oppimisen profiilin terävöittämiseksi korkeakoulun strategiaa ja toimenpideohjelmia tulisi uudistaa korostaen ammattikorkeakoulun ominaislaatua, johdon ja henkilöstön laajaa sitoutumista sekä tavoiteltavia painotuksia ja erityispiirteitä.

11 Kehittämissuositusten toteuttaminen Auditoinnin kehittämissuositukset on Mamkissa tarkoitus toteuttaa kolmen vuoden kuluessa. Kehittämissuunnitelma laadittiin keväällä 2013 ja se hyväksyttiin johtoryhmässä Auditointiraportin johtopäätöksissä annettiin Mamkille kahdeksan kehittämissuositusta. Vahvuuksia oli yhdeksän ja hyviä käytänteitä seitsemän. Näiden lisäksi raportin muussa tekstissä esitettiin laatujärjestelmää koskevia huomioita ja kehittämisehdotuksia. Myös nämä poimittiin raportista ja niistä laadittiin yhteenveto. Laatujärjestelmän kehittämiskohteiden määrittämistä ja nimeämistä varten otettiin tarkasteluun siis koko auditointiaineisto, johon kuului myös auditointia varten laadittu itsearviointiraportti. Kehittämissuositukset kiteytettiin viiteen tavoitetilaa kuvaavaan teemaan.

12 Valitut kehittämisteemat

13 Laatujärjestelmän ja auditoinnin vaikuttavuus Laadunhallinnan menettelytapojen vaikuttavuudesta auditoinnissa selkeää näyttöä. Vaikuttavuutta osoittavat Mamkin hyvät tulokset kaikkien korkeakoulun perustehtävien osalta, esimerkiksi: tutkintojen määrä ja opiskelijapalaute TKI-rahoituksen määrä, monipuoliset rahoituslähteet ja julkaisujen määrä avoimen AMK:n volyymi, monipuolinen maksullinen palvelutoiminta ja vahva kansainvälinen toiminta. Laatujärjestelmä tuottaa systemaattisesti keskeiset tiedot strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen tueksi. Kaikkein tärkeintä vaikuttavuuden kannalta on laatuympyrän kaikkien osien saumaton yhteistyö. Vaikuttavuuden takeena on mielestämme oikeaan ja luotettavaan arviointitietoon pohjautuva jatkuva kehittäminen.

14 Kolme erityisen vaikuttavaa menettelytapaa 1. Johdon katselmus Tavoitteena on arvioida yksiköiden toimintaa sekä tukea ja edistää itseohjattua kehittämistyötä. Käsitellään toimintaa, tuloksia ja taloutta. 2. Arviointi- ja palautejärjestelmä Palautetietoa kootaan opiskelijoille, henkilöstölle ja sidosryhmille säännöllisesti tehtävillä kyselyillä. Palautteen keräämisessä noudatetaan mittaussuunnitelmaa, jossa on määritelty kyselyn kohderyhmä, keräystapa, ajankohta, keräysvastuu, analysointivastuu ja vastuu muutostoimenpiteistä. 3. Hankesalkku HanSa Koko henkilöstölle avoin tietojärjestelmä, jota käytetään TKItoiminnan johtamisen ja hallinnoinnin työkaluna.

15