Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Transkriptio

1 Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto

2 Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden arviointi (KKA ) Arvioinnin tavoitteena oli selvittää miten yliopistot ja ammattikorkeakoulut määrittelevät yhteiskunnallisen tehtävänsä mitkä ovat korkeakoulujen vaikuttavuutta edistäviä tekijöitä mitkä tekijät edistävät korkeakoulujen keskinäisen yhteistyön sekä sidosryhmäyhteistyön vaikuttavuutta miten korkeakoulut seuraavat ja arvioivat toimintansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tehdä kehittämisehdotuksia korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseksi.

3 Arvioinnin lähtökohdat Korkeakoulujen merkitys osaamisen ja innovaatioiden tuottajana ja sen myötä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen sekä hyvinvoinnin edistäjinä on huomattava. Opetus- ja tutkimustoimintojen kautta korkeakoulut luovat Suomeen uutta osaamista, tuottavat innovaatiotoiminnan tarvitsemat osaavat ja luovat toteuttajat sekä linkittävät Suomen kansainväliseen yhteistyöhön. Korkeakoulut ylläpitävät eri alojen välistä keskustelua ja rakentavat innovaatiotoiminnan tarvitsemaa potentiaalia ja edistävät uuden yhteistyön syntymistä.

4 Arviointiryhmä Puheenjohtaja FT Veijo Ilmavirta (eläkkeellä, aiemmin mm. Laurea amk, Aalto-yliopisto, TKK, Helsingin yliopisto) Jäsenet Johtaja, KTT Markku Ikävalko, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Insinööri, Heikki Kaisto (opiskelija-edustaja) Toimitusjohtaja, KTT Päivi Myllykangas, Elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Kehitysjohtaja, DI Eero Pekkarinen, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kehittämispäällikkö, KT Hannele Salminen, Suomen Kuntaliitto Sihteerit Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, KKA Erikoissuunnittelija, DI Touko Apajalahti, KKA

5 Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden arviointi Aiemmat selvitykset & Tilastoaineistot Arvioinnin kohteet 1) Korkeakoulujen tavoitteet ja tehtävät yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehittämisessä 2) Yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden tulokset ja niiden arviointi 3) Yhteistyö ja verkostot Korkeakoulujen strategiat Kysely korkeakouluille Alueelliset seminaarit (3) Työpajatyöskentely Väliseminaari Vuorovaikutteinen seminaarityöskentely Kysely alueellisiin seminaareihin osallistuneille Yliopistot Ammattikorkeakoulut Yliopistokeskukset Yliopistot Ammattikorkeakoulut Yliopistokeskukset Sidosryhmät Elinkeinoelämä Julkinen sektori Maakuntien liitot ELY-keskukset Arviointiraportti

6 Arvioinnin tulokset

7 Korkeakoulujen yhteiskunnallisen tehtävän määrittely Yliopisto- ja ammattikorkeakoululakeihin kirjatut tehtävät korkeakoulujen yhteiskunnallisen tehtävän määrittelyn lähtökohtina Yhteiskunnallisen ja alueellisen tehtävän määrittely erillisenä palvelutehtävänä sekä tehtävien suhde toisiinsa?

8 Yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet Yliopistot määrittävät yhteiskunnallisen tehtävän toteutuvaksi pääasiassa tutkimuksen ja opetuksen kautta ja niiden ehdoilla korkeakoulujen strategisten tavoitteiden parhaan toteutumisen näkökulmista. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus perustuu tieteellisen tutkimuksen tuottamaan osaamiseen ja asiantuntijuuteen sekä akateemiseen koulutukseen. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden määritelmät yleisluontoisia

9 Ammattikorkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet Ammattikorkeakoulut näkevät vaikuttavuutensa syntyvän työelämälähtöisen koulutuksen, alueelle sijoittuvan ammattitaitoisen työvoiman sekä alueen yritysten kilpailukykyä kehittävän TKI toiminnan yhteisvaikutuksena. Alueellinen näkökulma on vahva. Ammattikorkeakoulut haluavat toimia jatkuvaan oppimiseen ja avoimeen vuoropuheluun perustuvassa uudistajan roolissa osaamisen ja alueen kehittämisen hyväksi. Myös valtakunnallisia ja kansainvälisiä vaikuttavuuden muotoja pyritään löytämään.

10 Yleisiä havaintoja korkeakoulujen vastauksista Vaikuttavuuden oletetaan syntyvän toiminnan volyymin ja kattavuuden lisäämisellä. Toimintojen sisäiset prosessit, niiden laadullinen arviointi ja kehittäminen eivät painotu vaikuttavuuden kuvauksissa. Sidosryhmät odottavat korkeakouluilta uutta luovaa vaikutusta sekä ajatuksellisella ja henkisellä tasolla että varsinaisena toimintana. Yrittäjämäistä toimintatapaa ei kaikkialla vielä yhdistetä korkeakoulujen toimintaan. Elinikäinen oppiminen, täydennyskoulutus ja aikuiskoulutus jäävät vähälle huomiolle. Vaikuttavuuden yhteiskunnallinen ja alueellinen ulottuvuus koetaan osin vaikeaksi määritellä ja käsitellä yhdessä.

11 Onko Suomen korkeakoulujen yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus nyt sopivalla tasolla? Kaikki Yliopisto Ammattikorkeakoulu Vähentää hieman Pitää nykyisellään Lisätä hieman Lisätä selvästi Elinkeinoelämä Julkinen sektori 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

12 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden esteet ja edistävät tekijät Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vähäinen painoarvo korkeakoulujen rahoitusjärjestelmissä ei kannusta kehittämään vaikuttavuutta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen keskinäisen yhteistyön vähäisyys. Korkeakoulusektoreiden näkemyserot tutkimus ja TKI toimintaan liittyen: kuka minkäkinlaista tutkimusta voi tehdä, kenen kanssa ja millä ehdoilla? Vaikuttavuuden aihepiirin käsitteellinen epäselvyys Tutkimustiedon hyödyntämiseen liittyvän toiminnan rahoituksen puute ja siitä palkitseminen (arvostus) Yritysten ja julkisten organisaatioiden taloustilanne

13 On esitetty, että korkeakoulujen rahoitusmalleja kehitettäessä otetaan huomioon tutkimuksen hyödyntäminen ja korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Mitä mieltä olet tavoitteesta? Kaikki Yliopisto Ammattikorkeakoulu Täysin eri mieltä Osittain eri mieltä Osittain samaa mieltä Täysin samaa mieltä Elinkeinoelämä Julkinen sektori 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

14 Yhteistyö korkeakoulujen välillä ja sidosryhmien kanssa Korkeakoulujen strategioissa kumppaneiden, sidosryhmien ja verkostojen merkitys tärkeä osa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kumppanuuksia hyödynnetään innovaatiotoiminnassa, TKI toiminnassa, koulutuksessa ja sen kehittämisessä Strategioiden perusteella yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö on melko vähäistä. Monien yliopistojen strategioissa ei ole huomioitu ammattikorkeakouluja yhteistyökumppaneina, mutta toisaalta lähes jokainen ammattikorkeakoulu puhuu yliopistoyhteistyöstä strategioissaan.

15 Väittämä: Yliopistot hyötyvät ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävästä yhteistyöstä aluekehittämisessä ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa Kaikki Yliopisto Ammattikorkeakoulu Ei lainkaan Jossain määrin Paljon Erittäin paljon Elinkeinoelämä Julkinen sektori 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

16 Väittämä: Ammattikorkeakoulu tarvitsee yliopistojen tieteellistä osaamista aluekehittämisessä ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa Kaikki Yliopisto Ammattikorkeakoulu Elinkeinoelämä Ei lainkaan Jossain määrin Paljon Erittäin paljon Julkinen sektori 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

17 Vaikuttavuuden indikaattorien kehittäminen OPM, 2007: Yliopistojen tutkimustulosten hyödyntäminen, Yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarikehikon rakentaminen (Ritsilä ym., 2008) OKM:n ja TEM:n yhteistyö indikaattorien kehittämiseksi AMKtutka, TKI-toiminnan tulosmittarien pilotointi ( ) KKA:n toteuttamat ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköarvioinnit (2001, 2003, 2006) Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien kehittäminen Eurooppalaiset: SIAMPI, ERiC, EDUPROF, E3M -projekti

18 Korkeakoulujen ja sidosryhmien ehdotuksia vaikuttavuuden arviointiin Aluevaikuttavuuden huippuyksiköiden nimeäminen ja palkitseminen Kaksitasoiset yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarit korkeakoulujen rahoitusmalleissa: valtakunnalliset, kaikille korkeakouluille yhteiset operatiiviset, alueelliset tai korkeakoulukohtaiset Hyvien käytänteiden raportointi ja julkistaminen Korkeakoulujen sisällä opetuksen ja tutkimuksen / TKI-toiminnan vaikuttavuutta seurataan usein korkeakoulujen laatujärjestelmien ja strategioiden mittareilla

19 Vaikuttavuuden edistäminen arviointiryhmän ehdotuksia

20 I Korkeakoulujen yhteiskunnallisen tehtävän ja tavoitteiden määrittely Korkeakoulujen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen tähtäävä tehtävä on määriteltävä omaksi tulosalueeksi korkeakoulujen tutkimustehtävän ja opetustehtävän rinnalle. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehtävän velvoittavuudesta on tarpeen käydä avointa, tuloshakuista ja laajapohjaista keskustelua.

21 II Korkeakoulujen välisen yhteistyön edistäminen sekä tehtävien ja vastuiden määrittely Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on nykyistä paremmin löydettävä toisensa ja tiivistettävä yhteistyötään. Yhtenäisenä korkeakouluverkostona toimimiseen tulee kannustaa ja tuloksellisesta yhteistyöstä tulee palkita sekä OKM:n että korkeakoulujen rahoitusjärjestelmissä. Tieteellisen tutkimuksen sekä TKI-toiminnan ja taiteellisen toiminaan tehtäväkenttää korkeakoulujen yhteistyössä on selkiytettävä. Korkeakoulujen tulee kehittää yhteistyöstrategioitaan ja kumppanuuksien laadunhallintaa, arviointia ja seurantaa.

22 III Yhteistyö elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden kanssa Korkeakoulujen yhteiskunnallisen tehtävän mukaista on edistää uuden liiketoiminnan syntyä ja kehittää yrittäjyyden toimintamalleja. Koulutuksen sisältöjen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida paremmin työelämän näkökulma. IV Alueellisen yhteistyön kehittäminen V Kansainvälisten verkostojen kehittäminen ja hyödyntäminen

23 VII Yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden tulosten seuranta ja arviointi Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden arviointimallin kehittäminen Määritellään yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden tavoitteet ja tuloskriteerit ja mittarit kunnioittaen korkeakoulujen erilaisuutta, alueellisuutta ja erityistehtäviä. Arviointimalliin sisällytetään korkeakoulujen vaikuttavuuden itsearviointi sekä muutamia valtakunnallisia ja alueellisia vaikuttavuuden seurannan mittareita. Arviointimallin kehittäminen yhdessä korkeakoulujen kanssa.

24 Kiitos! Arviointiraportti luettavissa osoitteessa