S I M A A N TALOUDELLISEEN TILAAI.

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. IL KATSAUS S I M A A N TALOUDELLISEEN TILAAI. 5. V sv u o tsk a u s 88 885. Exposé de la stuaton économque de la Fnlande pendant les années 88 885. HELSINGISSÄ, KEISA RILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA, 890.

Ssältö. Tlastollsen Tomston alamanen kertomus Suomenmaan taloudellsesta tlasta vnosna 88 885. Tekstä (sv. 70). sv. I. J o h d a n t o.... Pnta-ala a r a a t... I. H allnnollnen, lankäytännöllnen y. m. a k o... 3. Ilm a n la a tu sek a t... 4. Ulkonaset valtollset olot.... 7. Table des matères. Rapport du bureau central de statstque sur la stuaton économque de la Fnlande pendant la pérode qvnqvennale de 88 885. Texte (pages 70). page. I. I n t r o d u c t o n.... Superfce et f r o n t è r e s.... Dvson admnstratve et udcare 3. E tat de la te m p é r a tu r e... 4. L nfluence de l état poltque sur les cononctures commercales.... 7. II. V ä k lu k u a a s u n n o t... 8. Väkluku a väestönlsäys.... 8. A s u n r a k e n n u k s e t...20. II. P o p u la to n e t h a b ta to n s... 8. Accrossem ent de la populaton.. 8. H a b ta to n s... 20. III. E ln k e n o t...23. M a a n v l e ly s...23. K aranhoto... 38. M aanlohkom nen... 49. M etsänhoto... 5. M e t s ä s t y s... 57. K a la s tu s...60. Kot- a k ä steollsu u s...67. V u o rty ö...7. Tehtaat, kästeollsuuslatokset a kästyöt...76. P alovnanvalm stus...83. III. A g rcu ltu re e t n d u stre.... 23. A g rcu ltu re... 23. Élevage des b e s t a u x... 38. Nombre des explotatons rurales.. 49. Econome fo restère...5. Chasse...57. P ê c h e...60. Industre d o m e s t q u e... 67. Industre m nère... 7. Fabrques, manufactures et méters des artsans...76. Fabrcaton de l eau-de-ve.... 83. V. K aup pa a k u lk u n eu v o t.... 88. K a u p p a...88. M e r k u lk u... 96. IV. C om m erce e t com m u n cato n s.. 88. C o m m e r c e... 88. N a v g a to n... 96.

Sv. M erkulkuneuvot... 0. M a a k u lk u n eu vot... 05. R a u t a t e t...08. P o s t t o m...2. Page. Voes de communcaton par e a u.. 0. Grandes r o u t e s... 05. Chemns de f e r...08. P o ste s...2. V. K a m e r a a lto m...3. M aanverotus......3. T a lo n s a v u t... 8. M aanmttaus a s o a k o... 23. K ru u n u n tu lo t...24. V. F n a n c e s... 3. Rente fo n cère...3. Proprétés r u r a l e s...8. Arpentage et partage des terres.. 23. Revenus de l É t a t...24. V I. Y h te sk u n n a llse t a k u n n a llse t o l o t...25. Kunten tulot a m e n o t...25. Uudet r a k e n n u k set... 28. Rahalke a lanalatokset.... 28. V a k u u tu sla to k se t...39. S ä ä s t ö p a n k t...46. Testam enttea a lahotuksa yleshyödyllsn y r ty k sn... 48. O petustom... 5. Akakautnen krallsuus... 57. T e r v e y d e n h o to... 58. K ö y h ä n h o to...62. V a n k e n h o to...67. 7. R e n seg n e m e n ts su r l é ta t so c a l e t c o m m u n a l... 25. Les revenus et les dépenses des communes... 25. Nouvelles c o n s tr u c to n s...28. Crculaton de l argent et nsttutons de c r é d t...28. Socétés d a s s u r a n c e... 39. Casses d é p a r g n e...46. Legs et donatons au proft des communes ou du ben publc...48. Ensegnem ent p u b l c... 5. La presse p é r o d q u e... 57. Sons h y g é n q u e s... 58. Sons des p a u v r e s...62. Régme des p r so n s...67. Taululttetä (sv. 244). Tableaux (pages 244).. Henkkrohn a krkonkrohn pantu väestö Suomessa 3 p. ouluk. v. 885 tonen toseensa verrattuna.. 2. 2. Asunrakennusten lukumäärä Suomessa 885 vuoden l o p u s s a...20. 3. Asunrakennusten Suom essa laatu rakennusaneen, kattam sen a korkeuden puolesta v. 885 30. 4. Maanomstaan lukumäärä a ako vlellyn maansa laauuden mukaan v. 885 3. 5. a e. Kylvö- a satomäärä vv. 88 885 32. 6. Vlan tuonnn a vennn määrät vuosna 88 885... 36.. Comparason des relevés de la populaton selon regstre cvl avec ceux des rôles de la cote personnelle au 3 Décembre 885... 2. 2. Nombre des m asons d habtaton en Fnlande à la fn de l année 885.. 20. 3. Masons habtables repartes selon la constructon, la matère du tot et l hauteur en é t a g e s... 30. 4. Les proprétares classés selon la grandeur de leurs terres labourables en 885 3. 5. a e. Sémence et récolte en 88 885. 32. 6. Importaton et exportaton du blé en 88 885... 36.

Sv. Page. 7. Talven yl elätettyen elukkan lukumäärä 7. Nombre des anmaux domestques en Suom essa 88 885.... 38. Fnlande 88 885... 38. 8. Tarttuvn tautehn kuolleta elukota 8. Anmaux domestques crevés des épdémes 88 885... 40. contageuses 88 885.. 40. 9. Petoen tappama kot-eläm ä 88 9. Anmaux domestques tués par des f'? 885 43. bêtes féroces 88 885... 43. 0. Vahtelut rustynnyrn hnnassa vuosna 0. Les prx courants du segle en 88 88 885 46. 885... 46.. Palvelus- a työväen palkkaehdot maaseudulla. Les salares des ouvrers agrcoles vuosna 88 885.... 48. pendant les années 88 885... 48. 2. Katsaus m etsävalkeohn Suomessa 2. Les ncendes des forêts en Fnlande vuosna 88 885... 52. en 88 885... 52. 3. Plankkuen a lautoen keskhnta vuosna 3. Prx moyens des bos de scage en 88 885... 88-885.... 4. Halkoen keskhnta vuosna 88 4. Prx moyens de bos à brûler 88 885... 53. 885... 53. 5. Tervan keskhnta vv. 88 885. 5. Prx moyens de goudron en 88 885 6. Tapettua peto-eläm ä a nstä maksettuen 6. Bêtes féroces tuées ans que le mon palkntoen määrä 88 tant des gratfcatons accordées aux 885... 54. chasseurs en 88 885... 54. 7. Vero- a kottarvem yllyen lukumäärä 7. Nombre des moulns en 885... 57. Suom essa v. 885... 57. 8. Katsaus Suomen sahalkkeesen 88 8. Nombre des sceres ans que leur 885... 58. producton en 88 885.... 58. 9. Katsaus Suomen kaupunken kasvam : 9. Le développement des vlles de la Fn seen vuosna 88 885.... 60. lande en 88 885... 60. 20. Akakautena 88 885 tapahtunetten 20. Nombre des falltes des commerçants kauppaskonkursseu lukumäärä. 62. en 88 885... 62. 2. Maantetä a sltoa Suomessa vuonna 2. Routes et ponts en 885..... 64. 885... 64. 22. Ertysluettelo tehdystä uussta maantestä 22. Spécfcaton des routes en construc kussakn läänssä 88 885. 65. ton pendant les années 88 885. 65. 23. K yydtys a kestkevart Suomessa 23. Servce des relas en Fnlande en 88 vuosna 88 885... 76. 885... 76. 24. Ertysluettelo ylesten ulostekoen 24. Contrbutons en moyenne sur chaque suuruudesta keskmäärn manttaallta kussakn m aalaskunnassa Suomessa mantal dans les^communes rurales de la Fnlande en 885 80. v. 885 80. 25. E rtysluettelo m aksettavaks lasketusta 25. Le montant des contrbutons drectes kruununylöskannosta a mak au proft de l État et les restes pen samattomsta rästestä kussakn läänssä dant les années 88 885.... 92. vv. 88 885... 92. 26. Tetoa m aalaskunten tulosta a menosta vuonna 885... 96. 26. Les revenus et les dépenses des communes rurales en 885... 96. 27. Ilmotus Suomen kaupunken tulosta 27. Aperçu des revenus des vlles de la v. 885 Fnlande 28. en 885... 28.

28. Ilmotus Suomen kaupunken menosta v. 885 32. 29. Tetoa Säästöpankesta Suomessa v. 885... 36. 30. Katsaus ptäänmakasnen tlaan vuosna 88 885... 42. : 3. Luettelo rahastosta yleshyödyllsä! I tarkotuksa varten, penson -a avun- \ antokassosta v. 885 Sv. 44. 32. V e r ta le v a ta u lu ra h o sta, m to sta a p a n o s t a... 244. Page. 28. Les dépenses des vlles de la Fnlande en 885 32. 29. Les casses d épargne en Fnlande en 885... 36. 30. Les magasns de blé des communes en 88 885..... 42. 3. Spécfcaton des fonds communaux et d autres fonds nsttués pour l utlté publque, en 885... 44. 32. T ableau c o m p a ratf d e s m o n n a es, p o d s e t m e s u r e s... 244.

I. Johdanto. Maan raat, pnta-ala a ako. Ulkonaset olot, osta ylenen taloudellnen tla vsvuotskauden kuluessa on rppunut. Raat a pnta-ala. Maan raat evät vsvuotskautena 88 885 ole mtenkään muuttuneet, osta syystä pnta-alan suuruusk on pysynyt muuttumatonna. Sanottuna akakautena e mtään uutta laskua Suomen pnta-alan laauudesta ole omassa maassa tehty. Tulokset nstä laskusta, otka Maanmttauksen Ylhalltus v. 870 tomtt suuren Suomen yleskarttansa ohdolla, ovat ss yhä semmosnaan ekä ntä myöskään ole mnkäänlasten saman vraston myöhemmn tomttaman maanteteellsten mttausten kautta uudelleen tarkastettu. Mantun laskun mukaan er läänen a koko maan pnta-alan suuruus ol seuraava: Uudenmaan läänn.....,790 klomeeträ, Turun a Porn..... 24,565 Hämeen..... 22,08 Wpurn..... 35,850 Mkkeln..... 22,885 Kuopon..... 44,750 Waasan..... 4,623 Oulun..... 66,739 Koko Suomen 370,283 *) klomeeträ. Uusmmat laskut Suomen pnta-alan suuruudesta on kenraalmaur Venään yles-eskunnassa Strelbtsk v. 882 tomttanut. Koska hänen ulkasemansa tetoa Europalasten valtakuntan pnta-alasekosta melken kakkalla pdetään tarkmpna a luotettavmpna, pannaan tähän vertalun vuoks hänen laskunsa Suomen pnta-alan suuruudesta *) Pats Suomen osuutta Laatokasta.

2 Läänt. N elöklom eeträ. Maata. Järvä. Summa. Uudenmaan l ä ä n...,3 74,872 Turun a Porn l ä ä n... 23,36,035 24,7 Hämeen... 7,959 3,625 2,584 W purn... 3,409 3,632 35,04 M kkeln... 7,275 5,565 22,840 Kuopon... 35,746 6,984 42,730 W aasan... 38,309 3,402 4,7 Oulun... 56,979 8,662 65,64 Suomen osuus L a a to k k a a... 8,04 8,04 Koko Suom 33,944 4,660 373,604 Tämän laskun mukaan on ss 88,85 % Suomen pnta-alasta m aata a,5 % vettä. Tedän Kesarllsen Maesteetnne Armollsen Kuulutuksen mukaan 6 p:ltä Tammkuuta 877, oka koskee tapaa mten a akaa mllon Kuvernöören kertomukset läänen tlasta a hallnnosta ovat annettavat, kootaan nykyään tetoa okasen talon tlus-laveudesta maassa. Nällä tedolla on kutenk sekä koko maan että ertysten pakkakuntan pnta-alan suuruutta laskettaessa varsn vähä arvoa, koska ne, olletkn mtä metsä- a outomahn tulee, enmmäkseen perustuvat melvaltasn otaksumsn a pnta-alan laauus tavallsest arvataan paloa vähemmäks kun se todella on. Nstä saadaan enemmän ta vähemmän tyydyttävä selko anoastaan vlellyn m aan laveudesta, onkatähden ne alempana otetaank puheeks, kun tulee kysymys maanvlelyksestä maassa. Suomenmaan luonnonlaatu tekee mahdollseks rauhallsella työnteolla vuos vuodelta lsätä sen aluetta. Velä on maassa älellä summattoma vesperäsä sota a rämetä, oden yhtämttanen kuvaamnen, nn hyvn taloudellsten kun terveyshodollsten etuen vaatma, oka vuos lsää uusa aloa kuvaa m aata entsn a nnmuodon todella laventaa stä aluetta, oka täällä on hmsen vleltävä. Nykyään otaksutaan että vähntään vdesosa Suomenmaan koko pnta-alasta on tämmösä velä kuvaamattoma rämemata. Tosn e löydy varmoa, uudempn mttauksn perustuva tetoa näden suuruudesta a laveudesta kussak läänssä ekä myöskään nden alueden laauudesta, otka nstä on vlelykselle anastettu. Kutenk ne tedot, otka alempana estetään vuosna 88 885 tehdystä ärven- kuvaus- a kavantotöstä sekä soden a ränteden ottamsesta, ovat m ttakaavana, onka mukaan vop arvostella mtenkä vesperästen maden kuvaustyöt vuos vuodelta ovat edstyneet.

3 Hallnnollnen ako. Er läänen raat a ala evät vsvuotskautena 88 885 ole olleet muutosten alasa. Akakauden lopulla Suom hallnnollsessa suhteessa ol aettu seuraavalla tavalla: Dvson admnstratve du pays. Kaupungeta. Vlles. Khlakunta. Ballages. Nmsmehenprä. D strcts des bas-offcers. Uudenmaan lään... 5 4 24 Turun a Porn... 6 0 45 Hämeen... 2 6 26 Wpurn... 6 9 40 Mkkeln... 3 4 22 Kuopon... 2 6 27 Waasan... 7. 6 39 Oulun... 5 6 37 Koko Suom 885 36 5 260» 880 36 5 253 Hallnnollsessa aossa vsvuotskautena tehdyt muutokset raottuvat ertysn nmsmespren uudestaärestämsn. Nn tul suurempan pren halkasemsen kautta setsemän uutta nmsmehenprä lsää, osta yks Wpurn, nelä Waasan a kaks Oulun läänssä. Nämät, samon kun edellsetk samanlaatuset ärestelemset, ovat tosn vähtellen saattaneet maan hallnnollsen aon hukka yhdenmukasemmaks, vakka kutenk palo epätasasuutta tässä kohden yhä velä on älllä. 885 vuoden lopulla ol khlakunten a nmsmespren keskm ääränen väkluku: Uudenmaan läänn... Khlakunnssa.... 39,329 N msmeapressä. 6,555. Turun a Porn...... 32,243 7,65. Hämeen...... 35,745 8,249. Wpurn...... 32.42 7,293. Mkkeln...... 4,686 7,579. Kuopon...... 43,36 9,586. Waasan...... 60,258 9,27. Oulun...... 33,34 5,407. Koko Suomessa 38,688 7,588. Maamme väkrkkan khlakunta on Ilmaoen khlakunta Waasan läänssä, ossa on enemmän kun 85,000 asukasta; väkluvultaan penn khlakunta, kun e

4 Lapnmaata oteta lukuun, on Mynämäen khlakunta Turun a Porn läänssä, onka asukasluku on lähes 20,000 henkeä. Velä suuremp on eroavasuus nmsmes- pressä, osta suurmmat, nnkun Kuopo, ossa löytyy 22,200 asukasta, Närpö W aasan läänssä, ossa on 8,20 asukasta, sekä Tammela Hämeen läänssä, onka asukasluku on 8,00 henkeä, ovat kymmenen kertaa väkrkkaampa kun penmmät. Jolle oteta lukuun semmosa preä, otka ovat saara a ota er- kos-aseman a muden asanhaaran vuoks e voda yhdstää tosten kanssa, nnkun esm. Suursaar a Tytärsaar, Lavansaar a Setskaarto, Kumlnk-Brändö, Rappaluoto y. m., löytyy nmttän mannermaallak nmsmespreä, otka sekä laveudeltaan että väkluvultaan ovat palo penempä kun läänn keskmääräset luvut, a verrattuna äsken manttuhn väkrkkasn prehn saattavat tuon epätasasen aon selväst näkyvn, nnkun Sustamo Wpurn läänssä 2,570:llä, Padasok Hämeen läänssä 2,375:llä, Tavalkosk Oulun läänssä 2,300:a a R autavaara Kuopon läänssä,500:a asukkaalla. Tlastollsen Tomston alamasessa Kertomuksessa Suomenmaan taloudellsesta tlasta vuosna 87 875 a 876 880 on o puhuttu stä yhtäptävä- syyden puutteesta, oka yhä velä on olemassa maamme hallnnollsen, lankäytän- nöllsen a krkollsen aon välllä, sekä nstä vastukssta, ota, varsnk tlastollsessa suhteessa, syntyy sen kautta että hallntoprt yllämantussa suhtessa ovat keskenänsä erlaset. Kun lsäks tulee, että näm ät hallntoprt usen ovat samannmset, vakkevät kästä samoa aloa, käyp asantla velä sekavammaks. Nn löytyy nykyään sekä tuomokunta että khlakunta, olla on nmenä Helsnk, Pkkö, Halkko, Wehmaa, Prkkala, Jämsä, Hollola, Mkkel, Henola, Juuka, Rantasalm, Rautalamp, Kuopo, Isalm, Lper, Korsholma, Ilmaok, Laukaa, Oulu, Salo a Kem, m utta e anoakaan nästä tuomokunnsta kästä samaa alaa kun yhden- nmnen khlakunta, vaan tosnaan suuremman, tosnaan penemmän. Suomen lankäytännöllsen, hallnnollsen a krkollsen aon yhtäptäväseks ärestämnen näyttää sentähden oleven oloen vaatmalta, olletk kun tuomokuntan nykyset raat tosnaan, nnkun Kteen, Rautalammn a Leppävrtan tuomokuntan, käyvät rstn tse läännraoen kanssa a tosnaan taas (esmerkks Sahalahdella a Peräsenäoella) akavat krkkokunnat kahta, oden yhteys kutenk okasessa aossa ols ollut sälytettävä. Tähän vodaan velä lsätä, että myösk hallnnollnen a krkollnen ptäänako usen on erlanen a että tässäk suhteessa samalla nmellä tosnaan osotetaan alueta, otka yhden akoperustuksen mukaan kästtävät er alan kun tosen mukaan. Ilm anlaatnsekat vsvuotskautena olvat ylpäänsä maanvlelykselle vähemmän suotusat, vakka ne evät kutenkaan tuottaneet mtään ylesempä el kovempa katovuosa evätkä nnmuodon myöskään suuremmassa m äärässä vakuttaneet härtseväst taloudellseen varallsuuteen. Vuonna 88 ol erttän ankara

5 talv a myöhänen a kylmä kevät, nn että esm. merkulku Helsngssä alko vasta Toukokuun älkpuolella. Keväällä nttymadot tekvät monn pakon palon hävöä luonnollslla ntyllä. Kesä ol satenen, onkakautta henänteko käv hankalaks a kevättouvot myöhästyvät; syyskesällä lkku halla. Tämän ohdosta vlasato ylpäänsä tul kesknkertasta huonomp a henänsaals monn pakon nn hukka, että karaa täyty vähentää. Seuraavana vuonna 882 lmanlaatusekat olvat erttän suotusat a vlasato tul maan etelässsä osssa runsas sekä keskmässsä a pohosssa osssa oko hyvä ta kesknkertanen ; henänsaals ol osttan runsas, osttan hyvä, vaan pohos-osssa kesknkertasta huonomp. V. 883 lmat evät olleet suotusat. Vlasato sen ohdosta tul ylpäänsä vähemmän tyydyttävä, vaan henänsaals kutenk keskenkertanen a kahdessa pohosemmassa läänssä, Waasan a Oulun, runsask. Ilm at v. 884 olvat etelä-osssa maata sangen suotusat kasvullsuudelle, osta syystä vlasato sellä ylpäänsä antok kesknkertasta paremman tulon; pohos-suomessa lmat olvat vähemmän suotusat a sato ä sellä kesknkertasta alemmaks. Henänsaals ol koko maassa runsas, pats Waasan a Oulun läänessä, ossa se tul van kesknkertanen. Y. 885 kevät ol ptkä a kylmä, vaan kun kesä ylmalkaan muodostu suotusaks, tul vlasato tyydyttävä a henänsaalsta varsnk pohosssa läänessä kehuttn erttän runsaaksk. Enemmän pakkakunnallssta luonnon-lmöstä vsvuotskautena ovat seuraavat erttän m anttavat. Marraskuulla 88 ravos kovat myrskyt etelä Pohanmaalla, varsnk Uuden-Kaarlepyyn tenolla, ossa pakkhuone vahngottu a höyrylavaslta luhstu alas. 882 raesade hävtt vlan osassa Waasan läänä. Kesäkuun 5 p. samana vuonna havattn hekko maantärstys Petarsaaressa W aasan läänssä, 23 p. Kesäk. maantärstys samolla pakon a Oulun läänn eteläosassa. 883 p. Huhtk. huomattn maantärähys Nkolankaupungssa. 884 kovat raesateet akaansavat suura vahngota muutamssa pakon Uudenmaan a Turun-Porn lääneä. Nn kään kovat raesateet v. 885 akaansavat tuntuva vahngota osassa W aasan läänä. Lämpömääräsekkan valasemseks yllämanttuna vuosna annettakoon velä seuraavat tedot. Jäänlähtö Helsngn eteläsatam asta tapahtu vsvuotskautena akasmmn Huhtkuun 3 p. 882 a myöhmmn Toukokuun 2 p. 88 sekä Oulun ulkoredltä akasmmn Toukokuun 23 p. 882 a myöhmmn Kesäkuun 3 p. 88. Erotus sanottuen pakkan välllä satamen avautums-aan puolesta vahettel er vuosna 2 a 50 pävän välllä. Jäätymnen stävaston tapahtu Helsngssä akasmmn 27 p. Marrask. 882 a myöhäsmmn talvella 883 884, 2 p. Tammk. älkmäsenä vuonna. Oulussa äätymnen tapahtu akasmmn 0 p. Marrask. 88 a myöhäsmmn 9 p. Marrask. 884. Helsngn satama ol ss Ya 3 kuukautta vuodessa kauvemmn sulana kun Oulun; m utta akasemmn alkava pmeys pohoslla vesllä sekä äät sellä keväsn ovat velä lsäks oka vuos melkosest lyhentäneet purehusakaa älkmäsessä satamassa.

6 Täkäläsestä Meteorologllsesta Pääobservatorosta saatuen tetoen mukaan kesklämpö er vuosna ol Celsuksen astemtan älkeen: Température moyenne de l année. Helsngssä. Tampereella. Oulussa. Vuonna 88 882 883 884 885 + 2,6 + 5,4 - - 4,5 + 4,4 + 4,4 + 2,3 + 4,7 + 4,3 + 3,8 + 3,5 + 0,5 + 2,9 + 2,8 + M + 0,5 Keskmäärä vuosna 88 885 -- 4,3 - f 3,? + h l Kesklämpö ol ss mantussa pakossa korken vuonna 882 a aln vuonna 88. Vuos 884 ol merkllnen tasasmman lämmön kau tta vsvuotskautena, ota vaston asanlata v. 88 ol pänvastanen. Korken a aln kuukauden-kesklämpö vsvuotskautena ol sanotussa pakossa seuraa va: I Korken kuukauden kesklämpö. L a plus haute température moyenne d un mos. Aln kuukauden kesklämpö. L a p lu s basse température moyenne d un mos. Oulussa. H elsngssä. Tampereella. Helsngssä. Tampereella. Oulussa. Vuonna 8 8... + 5,2 + 5,0 + 4,9,0 2,3 6,2!» 882... + 8,2 + 7,8 + 7,4-7,3 9,3 0,9 > 883... + 6, + 7,0 + 6,o - 8,2 8,3 0,5 884... + 6,9 + 7, + 5,4 5,6 8,o 0,9» 885... + 8,6 + 8, + 5,9 4,2 6,o 2,5 Erotus korkemman a almman kuukauden-kesklämmön välllä ol ss kunak sanottuna vuonna:

7 L a dfférence de la température moyenne des mos. H elsngssä. Tampereella. Oulussa. Vuonna 8 8... 26,2 27,3 3, n 882... 25,5 27, 28,.«>î 883... 24,3 25,3 26,5» 884... 22,5 25, 26,3 n 885... 22,8 24, 28,4 Sademäärä, luettuna mllmeetressä, tek Meteorologllsen Pää-observatoron antaman tetoen mukaan: Quantté absolue de plue en mllmètres. Helsngssä. W purssa. Kuopossa. Oulussa. Vuonna 8 8... 538,4,, 882... 708,o 883... 86,o 884... 54,0 404,7 390,o 327,8 885... 739,4 647,5 606,6 Mustoonpanot ovat, nnkun näkyy, täydellsä anoastaan Helsngstä a nllä nnmuodon on ylesten lman ala-sekkoen valasemseks varsn vähän arvoa. Yhteydessä mutten tetoen kanssa ne kutenk, apulähtenä maan lmanlaadun tuntemseen puheenalasena akakautena, näyttävät ansatsevan, nnkun tapahtunut on, sum m ttasta mantsemsta. Ulkonaset valtollset olot. Koko vsvuotskaus 88 885 ol rauhan a levollsuudeu akakaus. Valtollnen lmanranta synksty anoastaan vähäks akaa keväällä 885, kun pelättn Kesarkunnan outum sta sotaan; vaan uhkaava rau-lma kulk kutenk äkkä ohtse. Ol ss täys syy odottaa, että maan kauppa a tavaranvahto senlasena akakautena olsvat verraten vlkkata. Vaan täm ä tovomus e toteutunut. Toselta puolen nmttän myöntä Wenäälle vakeutt se sorrostla, ossa kauppa-asat sellä olvat, sekä Wenään rahan alhanen kurss, oka koko akakautena ol non 250 el hukka enemmän. Maan suuremp tehdasteollsuus, onka tuotteet soks osaks ovat aotut Wenäälle vetävks, sa asan nn ollen kärsä melkosa tappota. Etenk kärsvät rauta-, paper-, lnakangas- a muut teollsuudenhaarat, oden ol klpalemnen venälästen, kotma-

8 ssta raaka-anesta valmstettuen sam anlaatusten tehdastuotetten kanssa, a oden harottaan, kun sekä raaka-anetten että tehdastuotteden hnnat Wenäällä alentuvat kovn halvoks, usen täyty myödä tavaransa polkuhnnasta. Toselta puolen puutavarankauppak ol ahtaassa tlassa, onka ohdosta evät anoastaan tulot tästä m aan etevmmästä venttavarasta melkosest vähentyneet, vaan tukka sahalkkeessä työskentelevän rtamen väestön työpalkatk tuntuvast alentuvat. Vmen Suomen rahtkaupan ol myösk tastelemnen ulkonasa vastuksa vastaan. Vakka kaupan a teollsuuden tla vsvuotskautena täten ol vähemmän edullnen, e ylenen varallsuus maassa kutenkaan huononnut; pkemmn se, ktos olkoon osttan hyven, osttan anak kesknkertasten satoen, ossak määrn edsty, onka parhaten todstaa väkluvun osaks tuleva lsäys. n. V ä k l u k u a a s u n n o t. Ne erttän edullset syntyväsyyden- a kuolevasuudensekat sekä sen ohdosta se verrattan suur väenlsäys, oka huomattn vuosna 87 880, atkuvat myösk vsvuotskautena 88 885. Papston lmotusten mukaan väenlsäys nänä vuosna ol seuraava: Väkluku Populaton. J o u lu k u u n 3 Jo u lu k u u n 3 p. 880. p. 885. Accrossement absolu. Väestön Jsäys vuosna. 88 885. Accrossement an n u el, pour-cents. Vuotnen väestönlsäys prosenttna väkluvusta. Uudenmaan lä ä n s s ä... 202,806 28,524 5,78.50 Turun a Porn... 344,649 369,359 24,70,39 Hämeen... 22,360 236,797 5,437,36 W purn... 30,975 32,932 9,957,29 M kkeln... 67,30 72,7 4,807 0,57 Kuopon... 256,420 273,276 6,856,28 Waasan... 358,480 385,55 26,675,5 Oulun....... 207,782 226,98 8,46,7 Koko Suomessa 2,060,782 2,203,358 42,576,35 Vsvuotskautena 876 880 ol väestön koko lsäys Suomessa 48,85 henkeä a keskmääränen vuotnen lsäys prosenttna väkluvusta,5o. Nyt puheen

9 alasena vsvuotskautena on lsäys tosn ollut vähä penemp el keskmäärn 28,500 vuodessa 29,600:a vastaan edellsenä akakautena; kutenk tämä lsäys nn hyvn tsessään kun suhteellsest on suurmpa, mtä mellä koskaan on tapahtunut. Vuotnen väenlsäys on nmttän keskmäärn prosenttna väkluvusta tehnyt: 84-865... 0,98 %. 86 865...,08 866 870... 3,98 87 875...,59 876 880...,50., 88 885...,35 Nnkun yllä-olevasta taulusta näkyy, ol väestön lsääntymnen Mkkeln a Oulun läänessä ernomasen epätasanen. ol kolme vertaa suuremp väenlsäys kun Mkkeln läänllä. Väklukuun verraten Oulun läänllä Mussa läänessä stävaston erotus väestön lsääntymsessä e ollut erttän suur ekä pokennut palo keskmäärästä koko maassa. Merkllnen on suur väestön lsääntymnen Oulun läänssä, oka näyttää vttaavan shen, että se osa m aata on taloudellsessa suhteessa rvakast kulkenut eteenpän. Oulun läänn älkeen on suurn väestön lsääntymnen tapahtunut Uudenmaan läänssä; vaan väenlsäykseen sellä e ole ollut syynä syntynetten enemmyys kuolletten suhteen, vaan suur määrä ssäänm uuttoa musta läänestä, etupäässä kaupunkehn, varsnk Helsnkn. Pnta-alansa laauuden suhteen Suomenmaa velä on hyvn harvaan asuttu. Kutenk on väentheys vmeks kulunena vtenä vuonna nn palo enennyt, että se anoastaan kahdessa läänssä on alle 0 henkeä klomeetrllä. Seuraava taulu osottaa, kunka asukasluku keskmäärn klomeetrllä on vuodesta 870 kasvanut. Asukasluku klom eetrllä. Nombre d habtants p a r kl. carré de terre. 870. 875. 880. 885. Uudenmaan l ä ä n s s ä... 5, 6,5 8,2 9,6 Turun a Porn... 2,7 3,8 4,9 6,0 Hämeen... 0,4,3 2,3 3,2 W purn... 8,9 9,2 9,6 0,2 M kkeln... 9,0 9,4 9,6 0,o Kuopon... 6, 6,7 7,2 7,6 W aasan... 7,8 8,5 9,4 0, Oulun...,,2,3,4 Koko Suomessa 5,3 5,8 6,2 6,6 2

0 Ylläolevat tedot Suomenmaan väkluvunsekosta perustuvat, samon kun kakk akasemmn ulkastutk, papston, erttän kultak seurakunnalta, tekemn väklukutauluhn. Ptemmän aanakson kuluessa sanottuen tauluen summat kutenk melkosest ovat eronneet nstä tulokssta, ohn henkkrohn noautuva luvunlasku sam asta aneesta on tullut. Vuodesta 880, ollon Arm ollsta Asetusta Joulukuun 9 p:ltä 878, oka koskee h e n k k ro sta Suomessa, sekä Kesarllsen Senaatn krettä seuraavan Maalskuun p:ltä ruvettn noudattamaan, on erotus manttuen lähdetten tetoen välllä, verraten erotukseen edellsenä akakautena, kutenk vähennyt, varsnk os lmotuksa papston taulussa, otka koskevat onkun vuoden loppua, verrataan henkkrotukseen seuraavana vuonna, onka tedot kuuluvat vuoden alkuun a ss ovat pdettävät yhtäläsnä lmotusten kanssa edellämantussa taulussa. Allaseuraava taulu osottaa henglle-pantuen lukumäärän vuosna 88 886, onka määrän ptäs olla sama kun papston lmottama lukum äärä 3 p. Joulukuut^, kunak vuonna 880 885. Suomen henkkrohn pantu väestö vuosna 88 886. Populaton nscrte dans les lstes des cotes personelles. Lään. Gouvernements. 88. 882. 883. 884. 885. I Sexe m a sc u ln. ; M e h e n p u o lta. 8 86. Sexe fém n. V a m o n p u o lta. Les deux s e x e s. Y h te e n sä. Lsäys edellsen v svuotskauden lopusta alkaen. Accrossement. Uudenmaan läänssä 95,880 98,377 20,972 205,946 207,796 00,398 09,225 209,623 3,743 Turun a Porn 342,464 340,633 348,735 357,58 363,750 8,27 9,285 372,502 30,038 Hämeen 22,87 223,45 225,684 229,09 232,952 5,796 9,895 235,69 3,874 W purn 304,30 307,220 30,90 32,920 34,699 57,43 63,289 320,432 6,3 M kkeln 67,889 67,529 68,656 70,6 7,094 83,256 87,368 70,624 2,735 Kuopon 254,207 255,637 259,96 265,6 268,569 34,450 37,684 272, L34 7,927 W aasan 36,30 366,9 369,59 373,703 379,25 86,068 96,487 382,555 2,254 Oulun 200,72 203,009 206,563 20,682 24,605 05,4, 26,522 5,80 Koko Suom (Total) 2,048,57 2,06,74 2,09,298 2,25,55 2,52,590,063,739,6,344 2,80,083 3,52 Stä kaupung. (Dans les vlles)... 6,262 64,702 70,6 75,33 79,69 84,027 00,946 84,973 23,7 maaseudulla {Dans les communes rurales)..,887,309,897,039,92,37,949,842,972,899 979,72,05,398,995,0 07,80

Yllä-oleva taulu, verrattuna papston lmotusten perustuksella tehtyyn, osottaa että maassa löyty enemmän krkonkrohn kun henkkrohn pantua, a tek tämä erotus akakauden alussa, p. Tammk. 88 2,2 henkeä, kun se stävaston akakauden lopussa, 3 p. Jouluk. 885, nous 23,275 henkeen. I Erotus krkonkrohn otetun a henkkrotetun väestön välllä ol ss vuosna 88 885 enennyt,064 hengellä. Erotuksen enenemnen saatettanee anak osaks selttää sten, että henkkrosta mon vähtellen on ätetty pos, oka kauemman akaa on pakkakunnasta ollut possa, vakka hän yhä sesoo krkonkrossa, kun tetoa hänen kuolemasta e ole tullut; uskottavaa kutenk on, että suur määrä täm m össtä o on kuollut, varsnk ulkomalla oleskelevsta m erm ehstä a passlla ulkomalla elävstä henklöstä. Sentähden luultavast lähmmn päästään totuuden perlle, os otaksutaan otenk yhtä suura vrhetä krkonkrossa kun henkkrossa, vakka vat nssä kulkevat vastapäsn suuntn; tämän ohdolla ols todellnen väkluku saatava, os keskm äärä otettasn krkon- a henkkroen tedon-antoen välllä, a ols Suomen väkluvun ss 3 p. Jouluk. 885 ptänyt olla 2,9,720 henkeä. M yötältetty taulu N:o ssältää muuten tarkem pa ertystetoa krkonkrohn a henkkrohn pantuen henklöden lukumäärästä kussak kunnassa. Stä näkyy, että usemmssa maamme suuremmssa kaupungessa nnkun Helsngssä, Turussa, Porssa, Tampereella, Wpurssa, Hamnassa, Nkolankaupungssa a Oulussa sekä muutamssa penemmssä, ommonenk eroavasuus on olemassa henkkroen a krkonkroen välllä; kutenk täm ä eroavasuus on skäl erlanen, että Turussa a Hamnassa henkkrotettuen lukumäärä on somp kun krkonkrossa olan, kun stä vaston kakssa mussa lueteltussa kaupungessa henkkrotettuen lukumäärä on suuremmassa ta vähemmässä määrässä penemp kun krkonkrohn otettuen. Useassa maalaskunnassa havataan myöskn suura erotuksa henkkrohn a krkonkrohn otetun väestön välllä, ollon oskus edellnen, oskus älkmänen nstä on suuremp. Mahdotonta on ptää kumpaakaan nästä tedosta luotettavampana. Muuten vertalu onku pakkakunnan krkonkrohn a henkkrohn otetun väestön välllä sekä mahdollsuus tarkastaa kumpaak koskevan lmotusten luotettavuutta usen käyp vakeaks sen kautta, että pakkakunnan hallnnollset a krkollset raat evät ole samat a että molemmat lmotukset sentähden koskevat er alueta.

2 Uskontunnustuksen mukaan akautuvat Suomen asukkaat vuonna 885 seuraavalla tavalla: Y akluy untaulu en mukaan. Selon les regstres des parosses. Henkkran mukaan. Selon les lstes des cotes personelles. Lutherlasa {Luthérens)... 2,60,45. 2,40,944. Krekalas-venäläsä (Grecs orthodoxes) 40,667. 38,95. M uta krstnuskolasa (autres chrétens) 2,276. 39. Veras-uskosa (non-chrétens).... 49. Y hteensä 2,203,358. 2,80,083. Seuraava taulu osottaa lähemmn er uskontohn kuuluvan henkkrotetun väestön lukum äärän kussak läänssä: Populaton selon les lstes des cotes personelles en 886. Läänt Gouvernements. Luthérens. Lutherlasa. Orecs orthodoxes. Krekalas-venäläsä. Autres chrétens. Muta krstnuskolasa. Non-chrétens. Verasuskosa. Uudenmaan l ä ä n... 208,283,289 5 Turun a Porn... 372,265 28 9 Hämeen... 235,549 96 32 4 "Wpurn... 29,020 29,36 32 9 Mkkeln... 70,463 60 Kuopon... 264,50 7,632 Waasan... 382,56 39 Oulun... 26,347 56 3 6 Koko Suom (Total) 2,40,944 38,95 39 49 Stä kaupungessa ( Vlles)... 8,224 3,399 25 33 maaseudulla (Communes r u r a l e s )...,959,720 35,552 4 6 Manttava on että Hämeenlnnan, Wpurn a Hamnan kaupunken sekä Oulun läänssä Kuvanemen maalaskunnan henkkrossa löytyy oku määrä krstnuskoon kuulumattoma henklötä. Tähän e löytyne muuta seltystä kun että sanotussa kaupungessa passpletllä oleskelevat Juutalaset ovat otetut henkkrohn, vakka he evät ole Suomen kansalasa ekä hedän asuntonsa a okea kotpakkansa nnmuodon 3 :n mukaan Armollsessa Asetuksessa 9 p:ltä

Jouluk. 878 henkkrotuksesta Suomessa olekaan maassa. 3 Kuvanemen kunnan henkkrohn otetut 6 veras-uskolasta ovat taasen, nnkun Kuvernöörn kertomuksessa lmotetaan, Mustalasa, ota e pdetä krstttynä". Kun asasta e henkkrotuksessa ole votu saada lkempää selkoa, ääp tämä kohta kutenk epävarmaks, koska toselta puolen e voda keltää mahdollseks, että mantut henklöt ovat kastetuta. Vuoden 880 älkeen e uusa tetoa kelsekosta maassa ole kerätty. Numerot sanotulta vuodelta kerrotaan ss tässä. Maan kaksta 2,060,782 asukkaasta ol,756,38 el 85,2 prosentta suomenkelsä 294,876» 4.3 ruotsn- 4,95» 0,2 venään-,720 0, 5) saksan- 96 Î lapn- a 2,649 kelenä. o ' >5 olla ol oku muu kel ätn- Kuten ylempänä on osotettu, nous väenlsäys Suomessa vsvuotskautena 88 885: 42,576:teen henkeen (väkluvuntauluen mukaan). Mssä määrässä tämä lsääntymys on rppunut syntyväsyydestä a kuolevasuudesta sekä ssään- a ulosm uutosta, osottaa seuraavat num erot: Elävänä syntynetä. Nassances. Kuolleta. Décès. Syntynetten enemmyys. Surplus des nassances. Yhteensä. Total. Vamonpuolta. Sexe fémnn. Mehenpuolta. Sexe masculn. Yhteensä. Total. Vamonpuolta. Sexe fémnn. Mehenpuolta. Sexe masculn.! Yhteensä. Total.! Vamonpuolta, Sexe fémnn. M ehenpuolta. Sexe masculn. Vuonna 88... 37,227 35,209 72,436 26,380 25,364 5,744 0,847 9,845 20,692» 882... 39,053 37,000 76,053 24,039 22,782 46,82 5,04 4,28 29,232» 888... 38,977 37,40 76,378 22,763 2,528 44,29 6,24 5,873 32,087 n 884... 40,029 38,8 78,47 23,20 2,994 45,204 6,89 6,24 32,943 n 885... 38,547 36,582 75,29 24,530 23,73 48,26 4,07 2,85 26,868 Yhteensä 93,833 84,30 378,43 20,922 5,399) 236,32 72,9 68,9 4,822 Syntynetten enemmyys vsvuotskautena nous ss 4,822:een a ol 754 henkeä vähemp kun todellnen väenlsääntymys, oten vmeksmanttu henklöluku ss osottaa ssäänmuuttanetten enemmyyttä. Ssään- a ulosmuuttanetten summat vsvuotskauden er vuosna tekvät:

4 Ssäänmuuttaneta. Immgratons. Ulosmuuttaneta. Emgratons. Ssäänm uuttanetten enemmyys. Surplus des mmgrés. Yhteensä. Total. Vamonpuolta. Sexe fémnn. M ehenpuolta. Sexe masculn.! Yhteensä, Total. Vamonpuolta. Sexe fémnn. M ehenpuolta. JSexe masculn. Yhteensä.! Total., V amonpuolta, t Sexe fémnn. Mehenpuolta. ; Sexe masculn. Vuonna 88... 8,825 22,80 4,626 8,728 22,760 4,488 97 4 38 882... 9,359 22,682 42,04 9,055 22,590 4,645 304 92 396 883... 9,999 22,953 42,952 9,98 23,060 42,978 8 07 26 884... 20,67 23,304 43,47 9,98 23,33 43,294 86 - - 9 77 885... 20,85 23,944 44,759 20,726 S 23,964 44,690 89 20 69 Yhteensä 99,65 5,684 24,849 98,408 5,687 24,095 757 3 754 Seuraava taulu, ossa kunk läänn luonnollsen a todellsen väenlsäyksen m äärät ovat asetetut rnnakkan, näyttää lkemmn, mssä osssa maata ssään- takka ulosm uutot ovat olleet votolla: Läänt. Gouvernements. Syntynetten enemmyys. Surplus des nassances. 88. 882. 883. 884. 885. Yht. vuosna 88 885. Total pour les cnq années. I Accrossement effectf. Todellnen väenlsäys. La dfférence entre l excedant des nassances et Vaccrossement effectf de la populaton montre qu'l y avat plus d mmgrés. Erotus kahden lähnnä edellsen sarekkeen lukuen välllä osottaa enemmän d émgrés. ssääumuuttaneta. ulosmuuttaneta. Uudenmaan lään 2,000 2,43 2,576 2,66 2,445,68 5,78 4,00 Turun a Porn 3,386 4,92 5,569 5,546 6,58 24,85 24,70 4 Hämeen 2,39 3,42 3,584 3,973 2,965 6,325 5,437 888 Wpurn,865 3,267 3,8 3,250 3,048! 4,548 9,957 5,409 M kkeln,9,878,593,54 820 6,95 4,807 2,44 Kuopon 2,54 4,53 4,949 5,024 2,674 8,954 6,856-2,098 Waasan 4,664 6,338 6,258 6,666 5,976 29,902 26,675 3,227 Oulun 3,3 3,56 4,440 4,777 2,782 8,673 8,46 257 Koko Suom 20,692 29,232 32,087 32,943 26,868 4,822 42,576 9,509 8,755 Jo edellsnä akakausna on ssään- a ulosmuuttoen verrattasen suuruuden suhteen er maakunnssa tehty se huom o, että kun m aan etelä- a kaakkos-

5 osssa ssäänmuutot ylmalkaan ovat ulosmuuttoa lukusammat, on asanlata pohosssa läänessä pänvastanen. Epälemättä tämä sekka on yhteydessä sen vetovoman kanssa, mllä suuremm at kaupungt ylpäänsä ovat näyttäneet vakuttavan rtonaseen väestöön, oka tulvaa nhn etsmään työnansota a sttem mn suuremmaks tah vähemmäks osaks pysyväsest asettuu nhn asumaan. Kun maan suurmmat kaupungt ovat etelässsä läänessä, käyp nnmuodon selväks syy mnkätähden ssäänmuutot nssä ovat lukusammat. Ylmalkaan karttuu kaupunkväestö Suomessa verrattomast suurmmaks osaks ssäänmuuttoen kautta. Akakautena 88 885 ol syntyneden lukumäärä kakssa maamme kaupungessa yhteensä 5,967 henkeä suuremp kun kuolleden. Kaupunken luonnollnen väenlsäys nous ss sanottuna vtenä vuonna anoastaan tähän m äärään. Kutenk tek kaupunkväestö Suomessa vuoden 880 lo p u lla... 73,40 henkeä a 885 99,484 oten todellnen lsäys kaupunken asukasluvussa nous 26,083:een a ol nnmuodon 20,6 henkeä suuremp kun syntyneden enemmyys. Koska kutenk kaupunken väklukuun vuodelta 885 myösk Kotkan kaupunk on luettu, vaan tämä e velä 880 kuulunut kaupunken oukkoon, on sen asukasmäärä, oka 885 tek 2,69 henkeä, posvedettävä yllä lasketusta erotussum m asta; todellnen väenlsäys kaupungessa akakautena 88 885 ol ss 7,947 henkeä somp kun syntymsten enemmyys. Henkkrat antavat nykyään varsn tärketä tetoa väestön taloudellsesta tlasta. Kakk sanottuhn krohn otetut henklöt luetaan nmttän tunnettuen oloen mukaan ohonkuhun seuraavaan kolmeen ryhm ään: l:ks) Henklöt, otka elättävät tseänsä ulksella vralla, eläkerahalla, pää-omalla, maanvlelyksellä takka muulla tsenäsellä a vaktusella elnkenolla, sekä hedän vamonsa a lapsensa, 2:ks) Henklöt, otka ovat mulla lallsessa palveluksessa sekä hedän vamonsa a lapsensa, a 3:ks) Muu väestö, oka e ole knntetty vaknaseen työhön. Vmeksmanttuun ryhmään kuuluu ss se osa väestöä, oka elättää tseään päväläsnä el muden satunnasna työapulasna a olla e ylpäänsä ole m uta tomeentulokenoa kun kättensä työ, nnkun mäktupalaset, tsellset, työmehet a naset y. m. perhenensä. Tämän yhteskuntaluokan el nn sanotun rtamen väestön suhteellnen lukusuus on sangen tärkeä yhteskunnallsten epäkohten mttamäärä er osssa m aata a valasee ossak määrn myös stä suuntaa, ohon taloudellnen kehtys kullakn taholla on käynyt. Tässä puheenalasen vsvuotskauden lopulla, el 885, akautu maan henkkrohn pantu väestö nyt m antussa suhteessa seuraavalla tavalla:

6 Répartton de la populaton selon la poston socale et économque. Läänt. Gouvernements. Populaton totale. Koko henklöluku. Nombre de personnes, vvants d un méter ndépendant (fonctonnares publcs, renters, agrculteurs, m archands, artsans etc ) avec leurs fam lles. Henklöt, otka elättävät tseänsä ulksella vralla, eläkeralalla, pää-omalla takka muulla tsenäsellä a vaktusella elnkenolla, sekä hedän vamot a lapset Les gens de servce avec leurs fam lles. Henklöt, otka ovat mulla la llsessa palveluksessa sekä hedän vamot a lapset. Les ournalers et autres personnes sans emplo stable. Muu väestö, oka e ole k n n tetty vaknaseen työhön. U u d e n m a a n... 209,623,050 55,686 42,887 Turun a P o r n... 372,502 24,732 56,799 00,97 H äm een... 235,69 20,558 48,93 66,220 W p u r n... 320,432 22,68 9,580 79,7 M k k e ln... 70,624 98,220 9,645 52,759 K u o p o n... 272,34 50,237 23,90 97,996 W a a s a n... 382,555 238,333 25,345 8,877 O u l u n... 26,522 20,638 7,807 78.077 Koko Suom (Total) 2,80,083,275,449 267,676 636,958 Stä kaupungessa ( Vlles). 84,78 03,35 37,229 44,47 maaseudulla ( Communes r u r a l e s )...,995,302,72,34 230,447 592,54 00:sta asukkaasta kuulu ss koko maassa. kaupungessa. maaseudulla. Itseen l u o k k a a n... 58,5. 55,8. 58,8 2:seen... 2,3. 20,2.,5. 3:teen... 29,2. 24,0. 29,7. Irtan väestö Suomessa tek nnmuodon vastamanttuna vuonna 636,958 henkeä el palo enemmän kun nelännen osan maan koko väkluvusta. läänessä ol rtam en väestön suhteellnen lukusuus el prosenttm äärä seuraava: Oulun lä ä n s s ä...... 36,. Kuopon...... 36,o. Wasaan...... 3,. Mkkeln...... 30,9. Hämeen...... 28,. Turun a Porn läänssä....... 27,. W purn....... 24, 7. Uudenmaan....... 20, 5. Er

7 Eroavasuus ensks- a vmeksmantun läänn välllä nyt sanotussa suhteessa on nnmuodon sangen huomattava, m utta e kutenkaan velä anna mtään kästystä stä mssä määrässä puheenaolevat prosenttluvut ykstysssä kunnssa erävät tosstansa. Muutamat esmerkt valasevat tätä. Uudenmaan läänssä, ossa rtan väestö, nnkun näkyy, ol verrattan harvalukusn, tek se Raseporn täsessä khlakunnassa 2,3 %, Raseporn läntsessä 4,3% Helsngn 25,2 % a P ernaan khlakunnassa 32,9 % koko asukasluvusta. Tosn e vo päättää ovatko asanomasten henkkruren erlaset per-aatteet ossak m äärn vakuttaneet shen että eroavasuudet nässä raakkan olevssa aluessa ovat nn suuret; mutta mkä het pstää slmään, on se sopusontu, oka valltsee maanlohkomsen a rtamen väestön lukumäärän välllä mantussa khlakunnssa. Muutamssa osssa Raseporn tästä khlakuntaa kästtävät penet m aatlat, el sellaset oden vlelty maa on vähemmän kun kymmenen tynnyrnalaa, ana 40 % koko vlellystä alasta; tä-osssa stävaston evät semmoset penet maatlat usessa kunnssa tee edes vttäkään prosentta vleltyen tlusten koko alasta*). Tämä vttaa shen että maatloen kesksuuruus muuten yhtälässsä olossa anak osaks vakuttaa rtamen väestön lukusuuteen sekka oka onk helppo selttää, koska rtan väestö suurmmaks osaks elättää tseänsä tekemällä työtä tosen maalla a tätä työtä tavallsest saatetaan slle tarota anoastaan suurlla a kesksuurlla tlolla, olla löytyy varoa palkattuen pävätyölästen käyttämseen, vaan e penllä tlolla, olta nätä varoa puuttuu. Wpurn läänssä, ossa sekä ylpäänsä että väkluvun suhteen on enemmän maatloa kun mssään muussa Suomen läänssä a ossa nämät tlat ss ylmalkaan ovat penä a nden omstaat varattoma, on rtan väestö myöskn verrattan vähälukunen. Se onk todellsuudessa sellä velä vähemplukunen kun m tä henkkrat tuovat lm, koska suur osa stä oleskelee työ-ansota varten Wenäällä a on akoa lakannut ptäm ästä asuntoansa läänssä. Tästä käyp myös selväks, mnkätähden Parkkalassa, Kurkoella, Jaakkmassa, Ruskealassa Leppälahden kanssa. m. pakossa löytyy palo suuremp määrä henklötä pantuna henkkrohn kun krkonkrohn. Mtä taasen tulee shen osaan rtanta väestöä, oka oleskelee läänssä, ols se luultavast veläk harvemplukunen, olle maanomstaan vähävarasuus estäs hetä ptäm ästä palkollsa määrätyllä vuospalkalla a pakottas hetä nden asemasta hätätlassa tosnaan käyttäm ään satunnasa työapulasa. Vmeksmanttu sekka ynnä laveaan pnta-alaan katsoen velä harva maanlohkomnen lenevät myös syynä tuohon rtamen väestön tavattomaan korkeaan prosenttn nelässä pohosessa läänssä, erttänk Oulun a Kuopon läänessä. *) Katso Suomenmaan W rallnen Tlasto III. 2. M aanvlelytedustus Uudenmaan läänssä. Kartta N:o 6. 3

8 Ylpäänsä rtamen väestön lsäys akakautena 88 885 on ollut Hämeen läänssä 5,7 /0, W aasan 3,6 %, Uudenmaan 3,3 /0, Wpurn 2,9 /0) Turun a Porn 2,5 % a Oulun läänssä,9 /0; anoastaan Kuopon a Mkkeln läänessä on tapahtunut vähennys, edellsessä 3,3 /«a älkmäsessä 2, %. Koko maassa on rtan väestö akakauden kuluessa enennyt 2 prosentlla; stävaston ens luokka väestöstä on vähennyt,5:llä a tonen luokka el palkollset 0,5:llä prosentlla. Ennen ol rtan väestö suhteellsest lukusn Kuopon läänssä. Sen suur- lukusuus sellä on o kauan ollut yhteskunnallnen hatta, oka etenk ylesen hädän akona kun köyhänhuoneet ovat olleet täpötäysnä avuntarvtsota a maantet työnhakota a keräläsä, on kylln tullut näkyvn. Mten olot Oulun a Kuopon läänessä muodostuvat ykstysssä kunnssa, osottavat muun muassa seu- raavat esmerkt:,000 asukkaasta kuulu allasesovssa kunnssa Oulun läänssä: l:seen luokkaan el henklöhn, olla on vaknanen elnkeno. 2 :seen luokkaan el palkollsn. 3:teen luokkaan el rtameen väestöön. Kempeleessä.... 28. 95. 624. O uluoella... 356. 74. 570. Utaärvellä.... 47. 62. 52. Tym ävällä...., 346. 48. 506. Revonlahdella... 44. 80. 506. Puolangalla.... 455. 58. 487. Lmngassa.... 393. 26. 48. K e m s s ä... 462. 57. 48. Paavolassa.... 462. 73. 465. Muhoksella.... 455. 89. 456. Pulkklassa.... 436. 3. 45. Kuopon läänssä: Maanngalla.... 328. 95. 577. Pälkärvellä.... 404. 45. 55. Keteleessä.... 397. 79. 524. Pelavedellä..,... 392. 9. 57. K arttulassa.... 374. 29. 497. Khtelysvaarassa.... 465. 48. 487. Kontolahdella... 367. 47. 486. Kuopon maaseurakunn s s a. 406. 4. 480. Tuusnemellä.... 465. 6. 474. Kuusärvellä.... 493. 46. 46. Tohmaärvellä.... 485. 55. 460.

9 Seuraavssa kunnssa rtan väestö tek 40 45 % koko väkluvusta: Oulun läänssä: Säräsnemellä, Oulunsalossa, Rantslassa, Issä, Whannssa, Kestlässä, Haapavedellä, Kaaann maaseurakunnassa a Luodossa. Kuopon läänssä: Nurmeksessa, Enossa, Kaavlla, Ilomantsssa, Juu assa, Polvärvellä, Rautavaarassa, Pelsärvellä, Lperssä a Kteellä. Huomattavan pen ol rtan väestö Kuolaärvellä Oulun läänssä, ossa se nous anoastaan 9, prosenttn. Nnkun ylläsesovasta näkyy, tek rtan väestö enemmän kun puolet koko väestöstä vdessä kunnassa Oulun läänssä a nelässä kunnassa Kuopon läänssä. M utta Turun a Porn läänssäk löyty kaks kuntaa ylenmäärn suurella rtamella väestöllä, nm ttän Ahlanen 50:llä a Dragsfärd koko 6,2 prosentlla. Waasan läänssä on rtan väestö verrattan harvalukusemp kun Oulun a Kuopon läänessä, osttan sen vuoks että tloen lohkomnen sellä on lukusamp, osttan myösk sen ohdosta että Pohanmaan ylmalkaan uutterammat asukkaat, etenk rannkon puolella, kästössä, kalastuksessa, merenkulussa y. m. ovat ymmärtäneet hankka tsellensä muta tsevarasa tulolähtetä. Nn esm. ol rtan väestö prosenttna koko asukasluvusta Luodossa 6,6 %, Purm ossa 7, 3 /o> Kauhaoella 9,o»/o, Kruunupyyssä 9,3 % a Wmpelssä 20,5 % Kutenk löyty kunta, ossa rtan väestö tek enemmän kun 40 /0, nmttän Jepua, Kovulaht, Laukaa, Saarärv, Karstula, Kvärv, Alahärma, Phtpudas, Lapua a Jyväskylä (48,3 % ). Mussa läänessä rtan väestö tek yl 4 0 % seuraavssa kunnssa: Turun a Porn läänssä: pats o mantussa (Dagsfärdssä a Ahlasssa), W estanfärdssä, Ulvlassa, Porn maaseurakunnassa, Luvalla a Nummella (47,4% ); Hämeen läänssä: Tammelassa, Jämsässä, Kuorevedellä a Korplahdella (47,8% ); Wpurn läänssä: Implahdella, Wpurn maaseurakunnassa, Korpselällä a Sustamossa (46,7 o/o); Mkkeln läänssä: Mäntyharussa a Hartolassa (4,7 %). Osttan lähesessä yhteydessä rtamen väestön suhteellsen lukusuuden kanssa on henkrahan maksamsesta vapautettuen henklöden lukumäärä. Kunak vuonna nyt puheenaolevana vsvuotskautena ol nden henklön lukum äärä:

20 otka olvat vapautetut henkrahan otka maksovat henkrahaa maksusta kokonasuudessaan. prosenttna. kokonasuudessaan. prosenttna. 88.,030,02. 50,3.,08,469. 49,7. 882.,034,929. 50,2.,026,82. 49,8. 883.,034,398. 49,5.,056,900. 50,5. 884.,043,649. 49,.,08,506. 50,9. 885.,038,499. 48,2.,4,09. 5,8. Taulusta näkyy, että henkrahan m aksusta vapautettuen henklön luku ehtmseen on kasvanut a että ne vsvuotskauden lopulla ovat tehneet enemmän kun puolet koko henkkrotetusta väestöstä. Seuraa va taulu näyttää lkemmn kunka monta henkeä, osaks än, osaks köyhyyden ta muden syden tähden, on vapautettu henkrahan maksusta kussakn läänssä: Nombre d ndvdus exempts d mpôt personnel en 88 885. L ä ä n t. Gouvernements. 88. 882. 883. 884. Sexe masculn. M ehenpuolta. 885. Sexe fémnn. Vamonpuolta. T otal. Yhteensä. Prosenttna koko henkkrotetun väestön luknm äärästä. En pour cent de la populaton nscrte dans les lstes. 00 00 882. 883. 00 00!*- 885. Uudenmaan... 84,649 84,486 9,87 9,280 46,6 50,859 96,975 43,2 42,6 45, 44,3 46,7 Turun a Porn.. 70,426 68,709 75,445 83,506 89,960 97,254 87,24 49,8 49,5 50,3 5,3 5,5 Hämeen.... 09,35 0,632 2,528 5,67 58,745 6,663 20,408 49,3 49,6 49,9 50,5 5,7 Wpurn.... 33,795 36,695 40,08 37,06 67,76 70,447 38,63 44,0 44,5 45,o 43,8 43,9 Mkkeln.... 77,386 78,89 80,469 8,733 40,7 43,597 83,74 46, 47,0 47,7 48,0 48,9 Kuopon.... 37,422 34,758 38,292 45,327 72,76 77,406 49,582 54, 52,7 53,3 54,8 55,7 Waasan.... 92,833 97,775 200,48 204,40 02,665 07,592 20,257 53,4 54,0 54,2 54,7 55,5 O u lu n... 2,607 4,938 8,480 22,473 6,552 66,226 27,778 56, 56,6 57,4 58, 59,5 Koko Suom (Total),08,469,026,82,056,900,08,506 539,047 575,044,4,09 49,7 49,8 50,5 50,9 5,8 Stä kaupungessa ( Vlles).... 63,667 62,246 69,246 69,277 34,832 38,983 73,85 39,5 38, 40,7 39,6 4, Stä maaseudulla ( Communes rurales)... 954,802 964,566 987,654,02,229 504,25 536,06,040,276 50,6 50,8 5,4 5,9 52,7 Jokasesta kunnasta koottuen tetoen mukaan löyty Suomessa vuoden 885 lopulla kakkansa 307,985 asunrakennusta, osta 7,946 kaupungessa a 290,039 maaseudulla. Jos väkluku aetaan tasan vastamantulle määrälle, nn

2 tulee okasta asunrakennusta koht maassa keskmäärn 7, asukasta el kaupungessa erttän, a maaseudulla 6,9. Selvää on että näm ät keskmääräset luvut antavat yhtä vähän kästystä stä kunka tlavast tah ahtaast kansa ylpäänsä asuu, kun ne taroavat mtään valastusta asunrakennusten suuruudesta a laadusta. Ymeksmantussa suhteessa votaneen kutenk ylesest tunnettuna asana sanoa, että yhtesen kansan asunnot sekä tlavuuden että ulkonäön a puhtauden puolesta ovat etevmmät maan läns- a lounasosssa, kun ne stävaston täosssa sekä erttän usessa seudun W purn läänssä antavat huolettavan todstuksen väestön köyhyydestä a alhasesta svstyskannasta. Kun täm ä sekka otetaan huomoon, saavat ne numerot, otka osottavat asukasten keskmääräsen luvun asunrakennusta koht kussak läänssä, kutenk suhteellsen merktyksen. Verrattuna tosnsa ne näet antavat valastusta stä kunka palon paremmat olot asuntohn katsoen ovat yhdessä pakkakunnassa kun tosessa, onka ohessa ne myösk puolestaan esytyvät pakkakuntan varallsuuden mttamääränä. Tältä katsantokannalta otetaan tähän seuraavat keskmääräset luvut, otka tarkottavat anoastaan maalaskunta kussak läänssä, syystä että rakennustapaa a asuntosekkoa kaupungessa tavallsest e saateta katsoa maakunnan oloa kuvaavks Wpurn läänssä... Turun a Porn läänssä....5,7. Asukasten luku keskmäärn yhdessä asunrakennuksessa. Uudenmaan....6,. Hämeen.... 6,8. Waasan,,....7,. Mkkeln....8,4. Oulun....8,7. Kuopon....0,4. Ylläolevsta luvusta näkyy että Kuopon, Mkkeln a Oulun läänssä, ossa, nnkun äsken on osotettu, löytyy suhteellsest lukusn rtan väestö, olot asuanten asuntohnk nähden ovat huonommat. Asunrakennuksn, otka ylmalkaan ovat penempä a huonompa kun maan läntsssä osssa, on täällä kutenk sullottu palo enemmän asukkata. Tämä osottaa että varsnaset huonekuntalaset, s. o. se luokka rtanta väestöä, olla e ole omaa mökkä, vaan oka asuu muden huonessa, tekevät ommosenk osan sanottuen läänen asukasluvusta. Asunrakennusten ylesestä laadusta ansatsee manta, että savuprtt, ossa on anoastaan kuas lman uunnpppua a savutorvea, usessa seudussa velä ovat sangen yleset. Ylempänä m antusta 307,985:stä asunrakennuksesta, otka vuoden 885 lopulla löytyvät maassa, ol 4,369 savuprtteä. Nämät akautuvat er läänen osalle seuraavast:

22 Uudenmaan lään........ Turun a Porn lään..... 74. Hämeen..... 397. W aasan..... 702. Oulun.....,83. W purn..... 2,669. Mkkeln..... 2,93. Kuopon..... 6,402. Nnkun tästä näkyy, on savuprtten suuremp takka vähemp lukusuus suorakohtasessa suhteessa rakennustapaan yleensä kussak pakkakunnassa. Odottam attom alta tosn näyttää, että kolmessa ensnmantussa läänssä velä lm otetaan löytyvän sanotulla alkuperäsellä tavalla kyhättyä asunrakennuksa, m utta täm ä saap seltyksensä stä että saunoa, o tk a ovat rakennetut sam alla tavalla kun savuprtt, tosnaan annetaan asunnoks köyhlle apua tarvtsevlle henklölle a sllon täydellä syyllä otetaan asunrakennusten lukuun. Somernemellä Hämeen läänssä savuprtt tekvät enemmän kun nelännen osan kaksta asunrakennukssta. Savuprtten varsnasna kotpakkona ovat kummnk kaakkos- a tä-osat m aata pdettävät. Usemmssa kunnssa tekevät savuprtt penen m urto-osan asunrakennusten luvusta; kutenk löytyy kunta, ossa asanlata on pänvastanen. Enemmän kun nelännen osan kaksta asunrakennukssta savuprtt tekvät, nnkun o m anttn, Somernemellä Hämeen läänssä, sekä Peksäm äellä Jäpp- län kanssa, H artolassa a Sulkavalla (3 % ) Mkkeln läänssä, Ruokolahdella (3 % ) W purn läänssä, Rautalam m lla a R autavaarassa Kuopon läänssä, sekä Puolangalla a Kuhmonemellä (32 % ) Oulun läänssä; enemmän kun kolmannen osan Haukvuorella (36 /0) Mkkeln läänssä, Hankasalmella, Isalm ella, R utakossa a Nlsässä (45 % ) Kuopon läänssä sekä Säräsnem ellä a Rstärvellä (38 % ) Oulun läänssä; vmen yl puolet H rvensalm ella (5 % ) M kkeln läänssä, P elavedellä, Kaavlla, Lapnlahdella, M aanngassa, Kuruvedellä a Tuusnem ellä (69 % ) Kuopon läänssä sekä Paltam ossa (58 % ) Oulun läänssä. A llam antussa kunnssa löyty savuprtteä a asunrakennuksa röörellä a korsteenella seuraava m äärä: Savuprtteä. Asunrakennuksa röörellä a korsteenella. Tuusnem....... 452. 207. Kuruves....... 430. 20. M aannka....... 330. 235. Lapnlaks....... 390. 320. Paltam o........ 238. 74. Hrvensalm...... 375. 360. Pelaves........ 472. 460. K a a v....... 305. 305.

23 Selvää on että senkaltaset asuntosekat suurest vakuttavat pakkakuntan yleseen terveydentlaan a että erttän tuo verrattan suur lukumäärä soketa a kpeäslmäsä nyt nmtetyssä pakkakunnssa e saata olla olematta yhteydessä ntten kanssa. Puheena-olletten asuntosekkan valasemseks ltetään muuten vhkon loppuun taulu n:o 2. Asunrakennusten rakennus- a katto-anesta sekä korkeudesta, kerroksttan luettuna, löytyy nnkään tetoa koottuna. Ne ovat kokoonpantuna taulultteessä n:o 3, mutta evät näytä, anakaan mtä muutamn pakkakuntn tulee, olevan täydellsest luotettava. Nn esm. nähtn väenlaskussa p. Lokak. 880, että Helsngssä löyty 2,752 asunrakennusta, vaan Uudenmaan läänn kuvernöörn kertom uksesta vuodelta 885 saatuen tetoen mukaan, otka ulkastaan yllämantussa taulussa, ol asunrakennusten määrä anoastaan 2,60 ; samalla tapaa Turussa p. Lokak. 880 löyty,932 asunrakennusta, vaan lopulla 885 anoastaan 849. Kutenk rakennustom mantussa kaupungessa on vsvuotskautena suuressak määrässä laaennut, varsnk edellsessä. Koska sentään monessa tapauksessa ne uutsrakennustyöt, otka vsvuotskautena ovat kummassak pakkakunnassa tulleet lsää, ovat olleet suura rakennusryhmä, otka ovat astuneet vanhempan, haallsten asunrakennusten saan, on seltys sanottuun asunrakennusten lukumäärän vähennykseen ehkä saatava tästä asantlasta. Kutenkaan täm mönen seltys e tee mahdottomaks, että laskemsperustukset er tlossa on ollut ernlanen, a että älkmäsessä tehdasrakennuksa, kouluhuoneta a muta ylesä rakennuksa on ätetty pos, ota pats ernässsä tapauksssa, nnkun os kaks el useamp talo on rakennettu yhteen, er perusteet laskemsessa helpost ovat saattaneet päästä vomaan. III. Elnkenot. Maanvlelys. Väestön pää-asallnen, a muutamn pakon maata melken anoa, elnkeno on maanvlelys. Ana stä alkaen kun kovat katovuodet 860- luvun lopulla olvat menneet ohtse, on Suomen maanvlelys yhtä m ttaa edstynyt. Nänä vuosna saavutettu kova kokemus vakutt näet, että tämä aka tul käännekohdaks, osta uus akakaus maamme maanvlelyshstorassa alkaa. Se näytt selvemmn a ylesemmn kun koskaan ennen maanvlelälle, m tkä vahngot stä vovat seurata, että ykspuolsest pdetään slmämääränä anoastaan yvänvlelyä a laveaa pellonvlelystä, vaan vähemmän huoltaan ntynvlelyksestä a ätetään se takapaulle. Tästä aanvaheesta on mustoonpantava verrattan suura a pernpohasa parannuksa Suomen maanvlelyksessä, otka tulevat näkyvn muun muassa uusen, tarkotuksenmukasempen maanvlelyskaluen yhä ylesemmässä käyttämsessä, henä- a rehukasven vuos vuodelta lsääntyvässä vlelyssä varsnk Uudenmaan a Turun a Porn läänessä, sekä uusssa, ärkperäsemmssä vlelystavossa.

24 Vsvuotnen akakaus on tosn lan lyhyt, että se edstys, mkä asan luonnon mukaan sen kuluessa vop tapahtua nn muutokslle vastahakosessa a sltä perttyhn tapohn uurtuneessa elnkenossa, kun maanvlelys on, tuls tarkossa, yrkäst raotetussa numeroluvussa huomattavaks. Varsnk on asanlata nän, kun on kysymys kaks- a kolmako-vlelyn muuttamsesta vuoro- el koppelvlelykseks. Tämä muutos käyp ptkällsestä a os kohta ne muutokset, otka tässä suhteessa ovat tapahtuneet vuosna 88 885, evät olleet kylln suura vakuttaaksensa maamme maanvlelyksen kokonaskuvaan, oka pääprtessään pysy entsellään, nn olvat ne kutenk ykstysssä pakkakunnssa sangen huom attava. Uudenmaan läänssä karttuu vuos vuodelta tloen luku, olla käytetään vuorovlelystä a kenollsta henänvlelystä. Sanottu vlelys on täydellsest pantu käytäntöön usemmssa herrastalossa, a stä ruvetaan vähtellen seuraamaan monessa talonpokastalossa^, onka vuoks läännagronomella enmmäkseen onk ollut kylln työtä suunntelmen laatmsessa vanhan ärestelm än uudeks m uuttamsta varten. E rttän lahuttava lmö on että vanhoa autona sesova kauramata, osta läänn tä-osa on ollut nn rkas, nyt on ruvettu ottam aan ylös, lannottamaan a käyttämään henänvlelykseen. Turun a Porn läänssä on edstys käynyt palo htaam m n. Sellä on pellonvlelys velä perustettu melken yksnomasest yväntuotantoon, vakka henänvlelykseenk myöhempnä akona lenee yln enemmän ryhdytty. Tämän ohdosta vuodentulot sellä tavallsest ovatk suhteettoman vähäset, verrattuna laaohn, m utta huonost hodettuhn a lahohn vlamahn. Kutenk parannettuen maanvlelyskaluen sekä kenollsest tehtyen lannotusaneden käyttämnen osottaa, että täälläk on ruvettu parempaan pän pyrkmään. Hämeen läänssä on rautateverkon laaentamsen kautta kasvanut karantuotteden menekk a tästä syntynyt hnnan-ylennys ollut vomakkaana khottmena ntynhodon a nnmuodon välllsest myösk pellonvlelyksen kohottamseen. Samon on myösk ollut lata Wpurn läänssä, ossa suuremmlla tlolla on ruvettu käyttäm ään vuoro- a koppelvlelystä. Yhtesen kansan tlolla taasen on maanvlelys sellä velä otenk alkuperäsellä kannalla. Kutenk maan lohkomnen ylen penn osn a sten syntynyt tlusten penuus sellä suurest supstaa kaskenvlelystä. Mkkeln a Kuopon läänessä, ossa tlolla ylmalkaan on palo laveammat alat, vlellään stävaston velä sangen ylesest kaskea, olletk kun yvänsato vähstä pellosta e rtä tarpeeseen a suovlelystä taasen, sen vaatman suurempen kustannusten a enemmän työn vuoks, verrattan nukast harotetaan. Yhtesen kansan pellonvlelyskalut nässä läänessä ovat yhä velä enmmäst sahra a puukarh; uudemmat a paremmat aseet, nnkun kääntö-aura, rullakarh, lata, yrä a nttokone ovat harvnasa sekä melken yksnomasest herrastalossa tavattava. Kutenk vop täälläk huomata slmäänpstävä parannuksa muun muassa peltoen huolellsemmassa otuksessa a kynnössä sekä rehukasven lsääntyvässä vlelyksessä. Paraten lenee maanvlelys kutenk edstynyt Pohanmaan osassa

25 W aasan läänä, ossa soden a rämeden vlely on vuos vuodelta kasvanut sekä sten laaentanut läänn vanhastaan satosan a yvärkkaden vlelysmaden alaa. Vähtellen ruvetaan myös yhä enemmän a enemmän seuraamaan ärkperäsempä maanvlelystapoa a uudet maanvlelysaseet tulevat yhä ylesemmn käytäntöön. Melken samon on lata Oulun läänn rannkkoseudulla, mutta läänn pohosssa a tässsä osssa vlellään m aata stävaston velä vanhan tavan mukaan, evätkä parem m at a tarkotuksenmukasemmat vlelystavat ole huomattavammassa määrässä vottaneet alaa. E rttän huomota ansatsevan mallmaanvlelyksen on kutenk kruununnmsmes X. W. Nordlng pannut tomeen pohosessa Lapnmaassa, tosta pennkulmaa Inarn krkon pohospuolella satsevassa Tovonemen puustellssa. Sellä 69 5' kohdalla pohaseen pän päväntasaaasta on tehty onnstuneta koketa rukn-, ohran-, herneen-, perunan-, porkkanan- y. m. kasven vlelyksessä. Kehotukseks nästä kokesta onk annettu apu valtovarosta. Tehtyen koketten tulokset näyttävät osottavan, että täysoutunutta vlaa sellä vodaan lekata a että yväkasven vlelyä vodaan ollak menestyksellä harottaa. Kaksta läänestä vakuutetaan, että maanvlelysseurat a nden tomeenpanemat vuotset kokoukset ynnä uusen ulkoa tuotuen maanvlelysaseden näyttelyt otollsest ovat vakuttaneet maanvlelyksen edstymseen. Nätä kokouksa varten tarvttaven kustannusten suorttamseks sekä palknnoks ntynhodosta a hyvn tehdystä maanvlelystöstä, alompan semenlaen, pellonvlelysaseden y. m. ostamsta varten ovat maanvlelysseurat, kuten ennenkn, saaneet raha-apua valto- varosta, ota apua on annettu stä 65,000 markan vuotsesta m äärärahasta, mkä maanvlelyksen a sen svu-elnkenoen edstämseks on myönnetty ylesstä varosta. Koska täm ä m ääräraha on havattu rttäm ättöm äks yhä kasvavn tarpesn, on vuodesta 884 velä myönnetty 80,000 markan summa valtovarosta vuosttan samaan tarkotukseen. Sen ohessa on valtoneuvos K. H. F. Furuhelm- vanaan Suomen valtolle testamentn kautta lahottaman varoen korosta vuot- sest määrätty,000 markan suurunen summa annettavaks vuorottan Suomen Talousseuralle a läänen maanvlelysseurolle, a nämät ovat testamentntekän säädännön mukaan käyttäneet stä parannettuen maanvlelysaseden ostamseen, otka on pantu malleks näyttelle a sten lmaseks aettu maanvlelölle. Tomttaaksensa ykstyslle maanvlelölle tlasuutta penempen lanoen saamseen edullslla ehdolla uutsvlelysten a mutten maanhodon parannusten akaansaamseks, määräs halltus ylesstä valtovarosta 26 p. Kesäk. 885 2 ml- onaa markkaa, osta er kunnat saattovat vlelysrahastoen perustamseks saada lanoa ana 5,000 markkaan tsekuk. käyttää vuonna 885. Nästä varosta votn,200,000 markkaa Korken lananmäärä yhdelle hengelle m äärättn 800:ks, el ertysssä tapauksssa ana l,000:ks markaks. Nästä lanosta ol maksettava korkoa anoastaan 3 6/o prosentta. Molemmat maanvlelysopstot Mustalassa, oka 88 uudestaärestettn 4

26 maanvlelys- a meer-opstoks a ohon 883 koetusasema maanvlelys-, meer- a metsäsekkoa varten perustettn, a Kurkoella, sekä ne kuus maanvlelyskoulua, otka akakauden alussa olvat olemassa, nm ttän Kovkossa Muhoksen ptäässä Oulun läänä, Korsholman latokartanossa Mustasaaren ptäässä a Tarvaalan sotlaspuustelllla Saarärven ptäässä W aasan läänä, Leväsen puustelllla Kuopon ptäässä Kuopon läänä, Otavan puustelllla Mkkeln ptäässä Mkkeln läänä sekä Söderkullan tlalla Spoon ptäässä Uudenmaan läänä, ovat koko akakautena olleet tomessa. Stäpats on kaks uutta maanvlelyskoulua snä akana perustettu, nmttän Tuorlan tlalla Pkkön ptäässä Turun a Porn läänä sekä Orsmalan ruukntlalla Isonkyrön ptäässä W aasan läänä. Kakk näm ät opplatokset ovat vähtellen lähettäneet melkosen m äärän ärkperäseen maanvlelykseen perehtynetä opplata, otka ovat haonneet ympär m aata a sten myösk tahollaan edstäneet parannettuen työtapoen sekä tarkotuksenmukasemman maanvlelyksen a paremman karanhodon tomeenpanemsta. Maanvlelyksen hyväks perustettn valtovaran avulla 88 maanvlelys- a kauppakemallnen laboratoro Helsnkn a 882 kemallnen a semenkontroll- latos Turkuun. Vsvuotskauden lopulla löyty valto-agronom, 8 läänn-agronoma, yks kussak läänssä, a 5 apulasläänn-agronoma, yks kussak Turun a Porn, Wpurn, Kuopon, W aasan a Oulun läänssä, sekä yks valton palkkaam a kynnynneuvoa. Kumoamattoman todstuksen maanvlelyksen edstymsestä nyt puheena-ole- vana akakautena antavat tullluettelot maahan tuodusta tavarosta. Nden mukaan tek ulkomaalta tänne tuotuen maanvlelysaseden arvo: vuosna 8 6 6-8 7 0 44,04 ra:kaa el keskmäärn vuodessa 8,508 m:kaa.» 87 875 34,764 )) 62,953 )> 876 880 805,247 îî Il 6,049» 88 885 2,959,256 îî I» 59,85 Vakempa kysymyksä, mtä tlastoteteellä Suomessa on ratkastavana, on epälemättä velä edelleen mahdollsuus tarkast lmottaa maamme vlellyn maan laauutta sekä stä lsäystä, oka vuotsest syntyy uuts vlelysten kautta. Mtä tähän lsäykseen tulee, näkyy nstä lmotukssta, ota okasesta kunnasta summttasest on annettu, että vlelykselle anastetun karun maan pnta-ala tek: vuonna 88. el aettuna er läänen osalle:» 882..... 2,563» n 883..... 5,492» n 884.,.. 4,72» n 885... 7,783»

27 L étendue des défrchements. Läänt. Gouvernements. Tynnyrnalaa. 88. 882. 883. 884. 885. Uudenmaan l ä ä n... 57 727 945 746 972 Turun a Porn lä ä n...,735,936 2,053 2,,995 Hämeen... 835,960,573,82 3,572 W purn...,04 79,720,28,873 Mkkeln... 472 444 30 605 552 Kuopon... 2.02,688 2,24 2,255 2,900 W aasan... 2,003 2,380 2,95 2,904 2,80 Oulun... 2,234 2,637 3,708 3,052 3,739 Valto on osttan suorastaan apurahoks, osttan lanaks antanut nätä uutsvlelystötä varten 6,46 markkaa 50 pennä, osta suorastaan apurahoks maanvlelölle Helsngn kunnassa Uudenmaan läänä 2,40 m arkkaa, maanvlelylle Luumäen kunnassa Wpurn läänä 680 m arkkaa 20 pennä, maanvlelölle Juu an kunnassa Mkkeln läänä,369 markkaa 95 pennä sekä maanvlelölle Inarn kunnassa Oulun läänä 2,560 markkaa, sekä lanaks maanvlelölle Luumäellä, Wrolahdella, sekä Htolassa a Ilmeellä Wpurn läänä,646 m arkkaa 35 pennä, maanvlelölle Kauhaoen kunnassa Waasan läänä 2,000 markkaa sekä maanvlelölle Tyrnävän kunnassa Oulun läänä 5,940 markkaa. Luultavast ylläolevat lmotukset kutenkaan evät ole täydellsä. Kunnallshalltukslle, otka ovat ntä antaneet, on todennäkösest usessa tapauksssa ollut vakea lmottaa sellasten uutsvlelysten laauutta, ossa työ on kestänyt monata vuosa; ota pats ne useastk ovat saattaneet olla tetämättömä lanosta, ota ykstyset ovat valtovarosta saaneet. Tämän lsäks tulee velä, että nmtys karu maa, oka löytyy taulukaavassa, e näytä olevan kylln selvä. Merkllstä on anak että Lapuan kunnasta Waasan läänssä, ossa uutsvlelystä, kuten ylesest on tunnettu, harotetaan mtä suurmmassa määrässä, e löydy mtään lmotuksa akakauden kuluessa vlelykselle anastetun karun maan laauudesta. Avarota, mutta helpost vleltävä sota tässä ptäässä luultavast e katsota karuks maaks, ekä ntä ss ole luettu nyt m anttuhn pntaalan-lmotuksn. Nnkun o ohdannossa on manttu, kootaan nykyään vuotsa lmotuksa vlellyn maan a luonnollsten nttyen alasta sekä kylvöstä a sadosta erttän okaselta tlalta maassa. Usemmssa tapauksssa evät näm ät lmotukset tosn perustu tehtyhn mttauksn, vaan, mssä asanomaset maanomstaat evät tse ole vaadttua tetoa antaneet, todennäkösyydenlaskuhn, ota kunnallslautakunnat, tunnettun oloen ohdolla, ovat tehneet; m utta kun sllä tavalla lasketut pnta-

28 alueet a yväm äärät evät ole suuremmat kun että pakkakunnan oloa tuntevat henklöt helpost anak suunnlle ovat voneet ntä tarkastaa, ollon mahdollsa erehyksä yhdessä kohden luultavast toset vastasella taholla ovat saaneet tasot- taa, sekä kun e myöskään ole pstänyt slmään, että varmast ols haluttu arvata ntä suuremmks ta vähemmks kun ne todella ovat, votanee sanotusta alkuperässtä lmotukssta saatua loppusumma myöntää kutakunk luotettavks. Vodaan myösk otaksua, että nämä lmotukset vuos vuodelta tulevat velä tarkem mks, snä määrn kun yhä useampan ykstysten tloen tluslaauuksa m tataan a kartotetaan takka muulla tavalla entstä varmemmn tutktaan. Ol mten hyvänsä, nn nämät tedot ovat anoat suorakohtaset, mtä välttömäst samaan akaan yl koko maan on koottu Suomen vlellyn maan alasta. Ens kerran ta vataan näm ät tedot yhteensovtettuna Tlastollsen Tomston alamasessa kertomuksessa vuoslta 876 880. Kakk akasemmat tedot tästä on saatu lkmäärästen laskuen kautta, otka ovat osaks perustuneet vanhohn, vuossatoen kuluessa tehtyhn osttasn mttauksn, osaks vlelyssekkan vertaluhn ykstysllä tlolla, a ovat tällä tavon saadut loppusummat sangen sost ernneet suoranasella tavalla saadusta tedosta. Vuoden 885 lopulla tek ylläsanotulla tavalla tlottan koottuen tetoen mukaan vlellyn maan a luonnollsen ntyn pnta-ala kussak läänssä: Vleltyä maata Terres labourables tynnyrnalaa. Luonnollsta nttyä P rares naturelles tynnyrnalaa. Uudenmaan läänssä.... 24,442. 255,74. Turun a Porn,... 377,29. 393,960. Hämeen... 206,422. 280,893. Wpurn... 24,840. 367,979. Mkkeln,... 49,754. 57,63. Kuopon.... 65,597. 267,66. Waasan,... 390,58. 432,920. Oulun,... 23,437. 595,23. Yhteensä,84,779. 2,75,494. V ertalun vuoks otetaan tähän vastaavat lmotukset vuodelta 880: Vleltyä maata Terres labourables tynnyrnalaa. Luonnollsta nttyä P rares naturelles tynnyrnalaa. Uudenmaan läänssä.... 206,547. 256,66. Turun a Porn.... 336,587. 390,529. Hämeen.... 94,704. 288,088. Wpurn.... 200,980. 363,780. Mkkeln.... 30,986. 49,628.

29 V leltyä maata Terres labourables tynnyrnalaa. Luonnollsta nttyä Prares naturelles tynnyrnalaa. Kuopon läänssä... 48,542. 256,020. Waasan,,... 347,027. 438,265. Oulun... 5,022. 590,839. Yhteensä,680,395. 2,733,765. Prosenttna koko pnta-alasta tek vlelty maa a luonnollset ntyt v. 885: * V lleltyä maata Tet res labourables ;ynnyrnalaa. Luonnollsta nttyä Prares naturelles tynnyrnalaa. Uudenmaan läänssä.... 9,5 5 %.,3 4 %. Turun a Porn.... 8,0 5 8,4 0 Hämeen.... 5,6 7 7,7 4 Wpurn.... 3,3 8 5,7 8 Mkkeln.... 4,2 8 4,5 0 Kuopon.... 2,2 9 3,69 Waasan.... 5,0 3 5,5 8 Oulun.... 0,3 9,87 Koko Suom 2,7 4 4,0 9 Vuonna 8 8 0... 2,6 5 4,0 7 Mtä vlelystapaan tulee, osottaa seuraava taulu lkemmn mten kunnat täm än suhteen akautuvat kussak läänssä: Kunten luku, ossa ylesmmn käytetty vlelystapa on: Nombre de communes où Tassolement le plus usté est L ä ä n t. Gouvernements. Rotaton des cultures. Vuoro- ta koppelvlelys. Vuoro-, koppel- sekä kaks-, kolm- a nelakovlelys. Rotaton des cultures et assolement en 2, 3 et 4 soles. en 4 soles. Nelakovlelys. en 3 soles. Kolmakovl elys. en 2 et 4 soles. Kaks- a nelakovlelys sekasn. en 2 soles. Kaks akovl elys. Uudenmaan.... 4 6 2 6 Turun a P o r n... 2 56 2 53 Hämeen... 2 7 2 7 W p u r n... 2 30 5 _ M k k e ln... 6 0 Kuopon... 9 7 6! W aasan... 5 35 23 8 O u l u n... _ 2 35 2 Yhteensä 35 32 22 88 98

30 Pellonvlelyksen ohessa on, kuten o manttn, kaskenvlelys usessa seudussa maata velä sangen ylenen. Laammn levnnyt se on tä-osssa Kuopon läänä, melken koko Mkkeln läänssä sekä pohos- a kesk-osssa Wpurn läänä. Vsvuotskauden kolmena vmesenä vuonna saatn kaskmasta seuraavat m äärät rukta, ohra, kauroa, vehnää a muta yvälaea: Rendement des terres brûlées. Grans. L ä ä n t. Gouvernements. T y n n y r ä. (,6489 h e c to ltr e ). P r o s e n t t a k o k o y v ä n - s a a ls ta. En pour cent de la producton totale des céréales. 88. 882. 883. 884. 885. 88. 882. 883. 884. 885. U u d e n m a a n... 660,254,663,249,357 0,3 0,26 0,26 0,2 0,26 T u r u n a P o r n... 297 45 89 367 280 0,04 0,04 0,07 0,03 0,02 H ä m e e n...,379 3,645 4,486 3,996 4,054 0,24 0,83 0,60 0,59 0,57 W p u r n... 5,58 23,729 25,846 25,694 29,047 2,53 2,74 3,7 3,77 3,59 M k k eln... 47,22 59,078 73,29 80,887 79,370 0,77,58 2,30 4,67 3,32 K u o p o n... 52,863 67,536 78,929 68,922 50,695 2,86 2,08 3,5 2,93 0,00 W a a s a n... 4,94 8,307,309 6,26 9,368 0,60 0,84 0,96 0,57 0,8 O u l u n... 74 76 276 395 636 0,05 0,03 0,06 0,0 0,5 K o k o S u o m 23,07 64,40 96,547 87,77l 74,807 2,69 2,84 3,4 3,20 2,97 Ertysssä kunnssa vlansato kaskmasta vuonna 885 nous verrattan palo enempään kun tässä läänelle lm otettu keskmäärä. Nn se Luumäellä a Ruokolahdella tek 6 %, Uukunemessä a Sulkavassa 20 %, Krstnassa a Henävedellä 2 %, Suonenoella a Tuusnemellä 23 %, Joutsassa 24 %, Korpselällä 25 %, Khtelysvaarassa 27 %, Suoärvellä a Hrvensalmella 28 %> Anttolassa 29%, Savonrannassa 3 0 %, Kuusärvellä 3 2 %, Kermäellä 33%, Pälkärvellä 36 %, Mäntyharussa 38 %, a Ilomantsssa 884 enemmän kun 65 % vuoden koko vlantulosta. Vmeksmantussa, maan täsmmässä osassa satsevassa ptäässä on kaskenvlelys nnmuodon väestölle tärkeämp elatuksenlähde kun tse pellonvlelys. Er vuosna akakaudesta 88 885 nous vlantuotanto Suomessa allam anttuhn määrn:

3 P ro d u cto n totale des céréales. 88. 882. 883. 884. 885. Tynnyrä. Vehnää (Froment)... 9.398 25,582 26,20 25,808 Rukta (Segle)...,522,795 2,863,526 2,69,726 2,363,860 Ohra ( O r g e )... Kauroa (Avone)...,42,854,788,46,255,697,994,775,257,449 2,94,854,45,964 2,89,856 Sekavlaa (Me'tel)... 56,702 66,899 78,87 74,682 Tattara ( Sarrasn)... Hernetä ( P o s )... 5,298 48,744 7,670 72,389 8,76 67,767 6,672 63,22 25,26 2,338,404,28,635 2,243,605 78,048 8,433 75,33 Yhteensä 4,583,937 5,786,538 6,252,89 5,870,054 5,897,654 Tämän lsäks tul velä perunota sekä naurta a muta uurkasvea ota saatn Naurta a muta Perunota, uurkasvea, tynnyrä. tynnyrä. vuonna 88...,. 2,72,048. 76,996. 882... 2,799,023. 203,38. 883... 2,972,844. 207,349. 884... 2,502,576. 80,426. 885... 3,07,28. 88,255. Jos Suomen vlantuotantoa vsvuotskautena 88 885 verrataan olohn edellsnä vsvuotskausna, nn nähdään että se laatunsa puolesta on sangen huom attavassa m äärässä m uuttunut. Vuotsest saatn näet keskmäärn: el prosenttna: Tynnyrä. Rukta. Ohra. Kauroa. 86 885...,83,067.,03,245. 909,66. 866 870...,952,865.,29,62.,00,56. 87 875... 2,520,573.,322,478.,264,297. 876 880... 2,69,539.,05,539.,653,909. 88 885... 2,24,662.,86,20. 2,082,247. Rukta. Ohra. Kauroa. 86 865....... 48,6. 27,. 24,3. 866-870....... 47,8. 27,7. 24,5. 87 875....... 49,4. 25,9. 24,7. 876 880... 2,o. 88 885... 2,5. 37,8. 0 0 CS

32 Samalla kun vlantuotanto ss ylmalkaan palouteen katsoen on vmesenä vtenäkolm atta vuonna enennyt yl 40 prosentlla, on myösk ertysten vlalaen vlelys melkosest entsestään m uuttunut. Vuosna 88 885 saatn keskm äärn vuodessa runsaast,70,000 tynnyrä enemmän kauroa kun vsvuotskautena 86 865. Sanottu vlala, olla sadon suuruuden puolesta ennen ol vmenen sa, on nyt kohonnut toseen a, samalla akaa kun rukn- a ohran- sato ovat vähenneet 7,9 a 5,6 prosentlla, kasvanut 3,5 prosentlla el koko vlantuotantoon verrattuna 24:stä 37:ään prosenttn. Syyks tähän kauran vlelyksen lsääntymseen vodaan tosn osaks lukea se sekka, että kauraa nykyään on ruvettu entstä enemmän vlelemään ulosventä varten a että se sentähden kauppatavarana on saanut suuremman arvon a varmemman menekn, mutta epälemättä syy etupäässä on etsttävä snä, että maanvlelystä on ruvettu harottam aan enemmän ntensvst el vlelystavan tarkkuutta noudattam alla sekä huomota enemmän kääntämään rehukasvehn, kun mtä velä muutama vuos takapern tehtn. Tätä todstavat tullluettelotk, osta näkyy että kauran ulosvent Suomesta tek vuosna : Kakkansa tynnyrä. Keskmäärn vuodessa tynnyrä. 856 860..... 48,249. 29,649. 86 865..... 89,059. 37,8. 866 870..... 373,459. 74,692. 87 875..... 593,464. 8,693. 876 880.....,02,409. 202,482. 88 885.....,32,895. 226,579. Kauran ulosvent on ss manttuna vuosna sangen suurest enentynyt. Nn suur e enennys kutenkaan ole ollut, että se edes lkmäärn vastas tuotannon lsääntymystä samana akana. Tämä lsääntymys on ss välttäm ättä suurmmaks osaks kulutettu omassa maassa, oka sekka lahuttavalla tavalla todstaa, että kot-elämä vähtellen on ruvettu entstä paremmn hotam aan a ruokkmaan. Taulultteeseen N:o 4 otetaan lähempä tetoa ertysten vlalaen kylvöä satomäärästä kussak läänssä vuosna 88-885. seuraavat numerot. Satoen laatua valasevat Tynnyrn kylvöstä saatn keskmäärn tynnyretä 88. 882. 883. 884. 885. Vehnää... 5,42 6,87 6,58 6,5 6,29 R u k ta... 4,26 6,58 7,00 6,32 6,3 O hra... 5,0 5,45 5,50 4,90 4,98 K auroa... 4,69 4,93 5,8 4,83 4,83 S ek avlaa... 4,70 5,00 5,3 4,8 4,76 T attara... 6,89 8,95 8,92 7,05 7,87 H e r n e t ä... 3,42 5,34 4,58 4,46 5,40 P e r u n o ta... 6,00 5,93 6,05 5,05 6,07

E r läänessä ol sato tärkem m stä vlalaesta a uurkasvesta yväluvun mukaan seuraava: Sato tynnyrn kylvöstä. Rapport de la producton à la sémence. Läänt. Gouvernements. Rukta. Segle. 8 8. 8 8 2. 8 8 3. 8 8 4. 8 8 5. Ohra. Orge. Kauroa. Avone. Perunota. Pommes de terre Rukta Segle. Ohra. Orge. Kauroa. Avone. Perunota, Pommes de terre. Rukta. Segle. Ohra. Orge. Kauroa. Avone. Perunota. Pommes de terre. Rukta. Segle. Ohra. Orge. Kauroa. Avone- Perunota. Pommes de terre. Rukta. Segle. Ohra. Orge. Kauroa. Avone. Perunota. Pommes de terre. Uudenmaan... 4,84 4,9 4,68 6,32 6,95 5,2 4,60 5,48 7,30 4,98 4,77 5,3 0 5,95 3,97 4,43 4,66 5,2 4,27 4,33 6,78 Turun a Porn.... 3,80 4,4 4,95 6,57 6,43 4,98 5,25 6,42 6,8 8 4,62 5,53 5,72 6,75 4,37 5,43 5,46 5,53 4,76 4,98 7,63 H ä m een... 4,46 5,02 5,3 5,70 6,2 5,76 5,32 5,98 6,84 5,34 5,52 5,94 5,8 5,07 5,35 4,74 5,88 5,45 5,49 6,34 W p u r n... 3,46 5,06 3,9 5,60 6,90 5,3 4,55 5,44 5,98 5,30 4,3 9 5,50 5,84 4,88 4,2 5,3 5,90 5,08 4,32 5,27 M kkeln... 4,55 4,69 4, 4,96 5,90 5,04 4,09 5,08 6,6 5,08 4,39 5,78 5,86 4,90 4,24 4,97 6,8 4,85 4,40 5,0 K uopon... 3,67 5,5 4,56 6,0 2 7,30 5,55 4,98 6,2 7,69 5,54 4,53 6,48 6,54 4,90 4,30 5,37 9,95 4,08 4,02 4,96 W a a sa n... 4,66 5,98 5,67 6,2 6,40 6,33 5,60 6,6 7,53 6,60 6,76 6,49 6,70 6,06 5,34 4,93 6,84 6,40 5,83 5,88 Oulun... 5,70 4,85 5,25 5,62 7,25 5,05 5,90 6,0 2 7,82 5,22 6,77 7,54 7,6 4,23 6,4 5,02 7,95 4,49 5,67 5,47 Koko Suom 4,26 5,0 4,69 6,00 6,58 5,45 4,93 5,93 7,00 5,50 5,8 6,05 6,32 4,90 4,83 5,05 6,3 4,98 4,83 6,07

34 Jos kuudes yvä ruksta sekä vdes suvvlosta a perunosta otaksutaan lkmäärn vastaavan kesknkertasta satoa, votasn yllä-olevsta nelästä vuodesta nnmuodon anoastaan vuosa 882 a 883 saatuhn vuodentulohn nähden ptää tyydyttävnä. Keskmääränen sato, laskettuna kaklta vdeltä vuodelta yhteensä, on yväluvun mukaan seuraava: Rapport de la producton à la sémence pour les quatre années réunes. R äg. Segle. Korn. Orge. H afre. Avone. P o täter. Pommes de terre. U udenm an l ä ä n... 6,05 4,66 4,56 5,7 T u ru n a P o rn l ä ä n... 5,88 4,63 5,23 6,34 H äm een... 5,85 5,32 5,40 5,70 W p u rn... 5,65 5,09 4,26 5,38 M kkeln... 5,85 4,9 4,25 5,8 K uopon... 6,45 5,03 4,45 5,79 W aasan... 6,44 6,27 5,83 5,92 O ulun... 7,9 4,77 6,02 5,93 Koko Suom 6,07 5,9 4,89 5,82 Ylmalkaan ol vlansato ss puheenalasena vsvuotskautena vähä kesknkertasta paremp. Turun a Porn, Hämeen, Wpurn a Mkkeln läänessä olvat kutenk russadot alemmat stä keskyvämäärää, ota tässä ylempänä on arveltu säännöllstä satoa vastaavaks; samon ohrasadot Uudenmaan, Turun a Porn, Mkkeln a Oulun läänessä, olle vmemantulle läänlle täm ä asanhaara ol erttän tärkeä, koska ohraa snä vlellään ylesemmn kun muualla. Kauran saals ol säännönmukasta yväm äärää alemp Uudenmaan, Wpurn, Mkkeln a Kuopon läänessä. Stävaston perunan saals kakssa läänessä ol säännönmukasta ylemp. Vakka sadot ss vsvuotskautena tulvat anak kesknkertasa, olvat ne sentään rttäm ättöm ä väestön tarpesn. Tämä näkyy p arhaten, os ntä vlamäärä, otka ävät älelle, sttekun semenks tarvttava vla ol otettu pos, verrataan maan väklukuun kunak vuonna. Jokasta asukasta koht tul sten Tynnyrä. Vehnää. Eukta. Ohra. Kauroa. Hernetä. Perunota. Vuonna 88... 0,0 0,56 0,44 0,67 0,02, 09. 882... 0,0 0,95 0,4 9 0,75 0,03, 0. 883.,.. 0,0,05 0,5 7 0,8 0,02, 7.

85 Tynnyrä. Vehnää. Rukta. Ohra. Kauroa. Hernetä. Perunota. Vuonna 884.,.. 0,0 0,9 2 0,4 0 0,7 6 0,02 0,9 4. 885... 0,0 0,89 0,4 0,82 0,03,4. el kakkansa kaksta vlalaesta yhteensä Vuonna 88...,70 tynnyrä yvä a,09 tynnyrä perunota 55 882... 2,23 55 >5 )>,0 55 55 ) 883... 2,46 55 5»,7 55 55 55 884... 2, n 55 >?> 0,94 55 55 55 885... 2,6 55 V )),4 55 55 Kun nästä luvusta velä vedetään pos ne vlamäärät, otka ovat menneet karanruuaks, vnanpolttoon a ulosventn, ääp asukasten elatukseks, pats ylläolevaa m äärää perunota, vuonna 88 anoastaan non V» tynnyrä vlaa 5 882 ) 55 7» 55 55 5 883 n 5) 2 55» 55 884 n 55 7s 55 55 5 885 n 55 74 55 55 Kun tavallnen vuostarve ylmalkaan otaksutaan olevan 2/ 2 tynnyrä okasen asukkaan osalle, osottavat nyt mantut luvut nnmuodon melkosen vaauksen oman maan vlantuotannossa. Slmäys tullluettelohn todstaak, että vlan, etupäässä auhoen, tuont W enäältä on enentymstään enentynyt. Tämä nähdään selvmmn seuraavsta numerosta: Tuont Suomeen. L'mportaton du blé. 86 865. 866 870. 87 875. 876 880. 88 885. Jauhoa (Farne.).. Jauhamatonta vlaa levskää 28,76,679 30,85,643 35,45,485 43,524,558 40,794,803 ( Grans).... tynnyrä,038,070 444,308 880,358 75,866,334,63 Stä rukta (Segle) n 704,598 209,85 28,709 236,707 630,623 ohra (Orge) n 86,645 20,4 33,26 235,87 28,084 kauroa (Avone) n 28,068 94,429,466 82,298 9,285 vehnää (Froment) >? 449 503 9,454 22,373 35,353 hernetä (Pos)» 7,855 9,475 5,482 2,283 29,295 muta vlalaea (Autres céréales) n 455 602,255 7,334 66,523

36 Jos, tehdäksemme vertalun yksnkertasemmaks, muutamme auhamatto- man vlan auhoks sen mukaan että yks tynnyr vastaa kahtatosta levskää, tulevat kunak vsvuotskautena maahan tuodut vlamäärät kakkansa tekemään: vuosna 8 6 8 6 5...... 4, 2 8, 5 9 levskää.» 8 6 6 8 7 0...... 3 6, 8 3, 3 3 9 V 8 7 8 7 5...... 4 0, 2 4 7, 0 0 9 55 55 n 8 7 6 8 8 0...... 5 2, 4, 9 5 0 55» 8 8 8 8 5...... 5 6, 8 0 4, 7 5 9 55 Ulkomasen vlan lsääntynyt kulutus e ole ollut tasapanossa vastaavan ylennyksen kanssa Suomen tavaran ulosvennssä. Tämä tek nmttän vastamanttuna vsvuotskausna: Vent Suomesta. L exportaton du blé. 86 865 866 870. 87 875. 876 880 88 885. Jauhoa ( Farne).. levskää 77,39 424,67 233,976 636,542 239,697 Jauhamatonta vlaa ( Brans).... tynnyrä 332,43 470,38 880,358,22,473,277,4 Stä rukta (Segle) 20,6 9,808 23,89 75,448 43,357 ohra (Orge)» 2,30 4,564 54,762 24,084 30 kauroa (Avone) n 89,059 373,459 593,464,02,409,32,895 vehnää (Froment) n 439 62 60 89 9 hernetä (Pos) n,006 208 70 224 94 muta vlalaea (Autres céréales) n 6 37 9 59 Jos ylläolevat ventsummat muutetaan panomäärn saman laskuperusteen mukaan, ota seurattn ylempänä tuonnsta puhuttaessa, a stten vedetään sten saadut kokonassummat pos vastaavsta tuontsummsta, nn huomataan että Suom, pats omaa tuotantoansa, on kuluttanut v u o s n a 8 6 8 6 5.... 3 7, 0 5 2, 2 0 8 l e v s k ä ä v l a a.» 8 6 6 8 7 0.... 3 0, 6, 9 8 8 5 5 8 7 8 7 5.... 2 9, 4 4 8, 7 3 7» 8 7 6 8 8 0.... 3 6, 9 2 8, 7 3 2 8 8 8 8 5.... 4, 2 3 9, 6 9 4 5 5 5 5 55 5 Tuontsummn on myösk ne vlamäärät luettu, otka ovat aotut Suomeen sotetun venäläsen sotaväen tarpeks. Ne tekevät tetyst sentään nn penen murto-osan koko tuontm äärästä, että se m tä vahettelut tämän sotaväen luku

37 m äärässä vakuttavat koko tuontn, sentähden tässä votanee ättää lukuun ottamatta. Taulultteessä N:o 5 löytyy muuten lähempä tetoa Suomen vlantuonnsta a -vennstä kunak vuonna tässä puheena-olevana vsvuotskautena. Stä huomaa kunka nuo edullset vlansadot vuosna 882 a 883 vakuttvat tuonnn vähentymseen samona vuosna a vennn enentymseen seuraavana vuonna. Kehruukasven pellavan a hampun vlelystä harotetaan edelleen sangen ylesest, vakka usemmssa seudussa anoastaan kottarpeks. Sato nstä lmotettn seuraa vaks: Pellava. Hamppua. Levskää. Levskää. vuonna 88....... 79,548. 89,679. 882....... 7,853. 97,372. 883....... 89,736. 0,20. 884....... 9,535. 04,974. 885....... 77,667. 06,30. Enemmän kun kolmasosa Suomen koko pellavantuotannosta tul yksstään Hämeen läänn osalle, ossa stä muutamssa ptässä, etenk Lammlla, Hollolassa a Koskella, ahkerast vlellään. Lammlla saatn v. 882 yl 9,000 levskää, Hollolassa a Koskella vuosttan 5,000 levskää keskmäärn kummassak. Useassa kunnassa pellavaa vlellään myötäväks a on stä nyt tullut varma myönttavara, sttekun pellavan kehru- a kutomatehdas Tampereella on ruvennut sen pysyväseks kuluttaaks. Kutenk pellavanvlelys vme akona on muutamn pakon hukka vähennyt, sttekun Tampereen tehtaat ovat alkaneet kalun hntaa alentaa. Pats Hämeen läänssä vlellään pellavaa vähän suuremmassa määrässä anoastaan Itn a Ormattlan ptässä Uudenmaan läänssä sekä Vehkalahden, Vronlahden, Säkkärven a Ruokolahden ptässä Wpurn läänssä, ossa kunnssa pellavantulo keskmäärn vuodessa lmotettn 2,500:ks à 3,500:ks levskäks. Stävaston e pellavaa vlellä uur nmekskään koko Oulun läänssä. Hamppua taasen vlellään sangen vähä Uudenmaan sekä Turun a Porn läänessä, m utta hukan ylesemmn mussa läänessä, erttänk Kuopon a Mkkeln läänessä, ossa sen vlelys on ylesemp kun pellavan. Muuton maan tullluettelot osottavat, ett e kumpasenkaan nyt mantun kehruukasvn tuotanto täytä tarvetta, vaan että maahamme vuosna 88 885 tuotn pellava a pellavantappurota kakkansa 3,000 levskää sekä hamppua 240,000 levskää enemmän kun täältä samana akana vetn ulos. Tosn täm ä tuont etupäässä lenee tapahtunut tehtata varten a stä vastannee sentähden lkmäärn nästä raaka-anesta valmstetut tehtaantuotteet, ota täältä sen saan on vety ulos, mutta kun otetaan lukuun, että Suom puolestaan kuluttaa palon suurempa m äärä ulkomaan pellava- a hamppu

38 kankata kun sllä on lähettää muhn mahn, käyp vaaus oman m aan tuotannossa täten kakssa tapauksssa kylln selväks. E ttä Suomen kylvösemenlat ulkomasllek markknolla tulsvat tutuks, on valtovaran avulla ertysä Suomen kylvösementen kokoelma ollut näyttelle asetettuna 882 Sundsvallssa a 883 Amsterdamssa, ossa vmesessä näyttelössä näm ät kokoelmat palkttn näyttelön korkemmalla palknnolla. Elokuulla 88 pdettn ylenen Suomen maanvlelyskokous Turussa, ossa myös kot-elämä, työkalua sekä maanvlelyksen a svu-elnkenoen tuotteta ol näyttelle asetettuna. Karanhoto. Samon kun edellsenä vsvuotskautena on halltus tämänk kuluessa kääntänyt huomotansa tomenptesn kotmasten elänrotuen parantamseks. M n on edelleen oka vuos valton kustannuksella ostettu keskmäärn non 5 vrheetöntä a stoselämks sopvaa ortta, otka ovat asetetut ykstysten henklön luo er osssa m aata huokeata maksua vastaan polkona käytettävks. Senlasten stosortten luku on m äärätty 0:ks kussak läänssä. Kuulutuksen kautta 23 p:ltä Marrask. 882 myönnettn kymmenen vuoden kuluessa, maan hevosrodun parantamseks, 38,000 m arkan summa vuosttan, stä m äärätään 20,000 m arkkaa stosortten ostamseks, 5,000 m arkkaa palknnoks ylesssä klpa-aossa a 3,000 markkaa varsan a tamman palktsemseks. Mtä klpa-aohn tulee, nn ylenen melpde hevosystävän-yhdstyksssä näyttää olevan, että klpa-aot hyödyllsest vakuttavat hevosrodun parantumseen. E ttä kesälläk votasn tomttaa tämmösä klpa-aoa, on levosystävän-yhdstys Uudella maalla perustanut kesäklparadan Oulun kylään lähellä Helsnkä. Välllsest tuottanevat näm ät klpalut kutenk suurnta hyötyä sten, että ne suuressa ylesössä herättävät a ylläptävät halua parempaan hevosenhotoon *). Levttääksensä tässäk suhteessa enemmän tetoa on Kesarllnen Senaat yhä edelleen vuosks 88 a 882 m äärännyt Kesarllselle Suomen Talousseuralle,200 markan suurusen summan vuodessa, käytettäväks kertävän hevoshodonneuvoan palkkaamseks. Samon on valtovaran avulla Uudenmaan läänn perustettu hevoshotaakoulu, oka ensn ol sotettu Kellokosken maalle Tuusulan ptäässä, vaan sttemmn on srretty Jackarbyn tlalle Porvoon ptäässä. Vmen on, nn kään valton avulla, hevosenkengtyskoulu, tatavan hevosenkengttään saamsta varten, yhä edelleen löytynyt Helsngssä. E ttä Suomen hevosrotu tuls enemmän tutuks, annettn hevosystävän-yhdstykselle Uudellamaalla v. 883 valtovarosta 2,500 m arkkaa avuks hevosten lähettäm stä varten Moskovan näyttelyyn. *) Loppupäätöksä klpa-aosta Suomessa vuosna 88 885 valasee seuraava taulu, onka on kokoonsovttanut kruunun asames nässä klpalussa, assessor O. A. Ståhlberg.

39 Taulu, oka osottaa loppupäätökset klpa-aosta Suomessa vuosna 88 885. Tableau montrant les résultats obtenus des courses des chevaux en Fnlande fendant les années 88 885. Orta. Chevaux enters. Tammoa. Juments. Yhteensä Orta a Tammoa. Chevaux enters et u ments ensemble. Suurn nopeus. L a plus grande vtesse obtenue. Vuonna. Klpalan luku. Nombre de concurrents. Palknnonsaanetten luku. Nombre de ceux qu ont remporté les p r x. K eskm ääränen nopeus la vtesse moyenne. olla 3 vrstan = 0,800 alan ptunen rata on kulettu mn. sek. pour la dstance de 3 versts. Jalkaa sekunnssa. Nombre de peds en seconde. Klpalan luku. Nombre de concurrentes. Palknnonsaanetten luku. Nombre de celles qu ont remporté les prx. K eskm ääränen nopeus la vtesse moyenne. olla 3 vrstan = 0,800 alan p tunen rata on kulettu mn. sek. ; pour la dstance de 3 versts. Jalkaa sekunnssa. Nombre de peds en seconde. Klpalan luku. Nombre de concurrents. Palknnonsaanetten luku. Nombre de ceux qu ont remporté les p rx. K eskmääränen nopeus la vtesse moyenne. olla 3 vrstan = 0,800 alan ptunen rata on kulettu mn. sek. pour la dstance de 3 versts. Jalkaa sekunnssa. Nombre de peds en seconde. olla rata on uostu, mnuutessa a sekunnessa. pour la dstance de 3 versts. alkaa sekunnssa. peds en seconde. 88.... 0 3 6 4,"7 28,8 84 26 6' 34,"s 27,3 85 57 6' 23,"6 28, 5 55. 8 30,4 882.... 5 3 6' 3,"6 28,8 02 27 6' 33,''o 27,4 27 58 6' 23,"8 28, 5 '4 ' 3,7 883.... 20 3 6 ' 5,"4 28,8 37 26 6' 32,"o 27,5 257 57 6 ' 22, 8 28,2 5' 50 30,9 884.... 40 28 6' 08,"4 29,4 62 2 6' 3,"s 27,6 202 49 6 ' 8, 4 28,6 5' 52 30,7 885.... 49 26 6 ' 0,"3 29,2 80 26 6' 29, 0 27,7 229 52 6 ' 9, 5 28,4 5' 5 30,8 Sarvkaran parantamseks on myösk, kuten varemmn, ulkomaanrotusa stoselämä vuotsest valton kustannuksella hankttu maahan a sttemmn ulkslla huutokaupolla enmmän taroavlle myyty. Nnä vuosna, otka nykynen kertom us kästtää, on semmosa stoselämä ostettu seuraavat m äärät: Sonnea. Hehoa. Vuonna 88..... 3 r> 882... n 883..... n 884..... n 885..... 8 8 Vuodesta 883 alkaen e ulkomasa stoselämä enään ollut ostettava, koska nden m äärää arveltn tarpeeseen rttäväks. Pokkeuksena kutenk v. 885

40 velä ostettn 8 sonna a 8 hehoa. Kakkansa ss koko akakautena 9 sonna a hehoa. Edelleen ovat melpteet eräväsä ulkomasten takka kotmasten elänrotuen paremmuudesta. Mustalassa tomtettu yhteenveto nstä mustoonpanosta, ota sanotussa maanvlelys- a meeropstossa on ptempänä akana tehty er raavasrotuen madontuotannosta on Suomen raavasrotu verrallsest el elävän panonsa suhteen antanut kaksta paramman tuloksen. Suoranasest, el lehmttän laskettuna, saatn Suomen elämstä keskmäärn tosn hyvä verta vähemmän matoa kun ulkomassta a sekarotussta, mutta os elävä pano, oka on lkmääränen m tta slle ruualle, mnkä elän kuluttaa, otetaan lukuun, ol nllä varma etusa tosten rnnalla. Nästä kokesta e kutenkaan luultu uskallettavan tehdä mtään ylesempä ohtopäätöksä, latenk kun tuloksn luultavast on vakuttanut se, että Suomen lehm ät osaks olvat nn sanottua herrastalonrotua kotmanen la tuntematonta alkuperää sekä stä pats palo tarkemmn valkodut kun ulkomaset. E ttä uusen kokeden kautta velä votasn näyttää toteen a tehdä ylesest tunnetuks ne hyvät omasuudet, mtä Suomen raavaslalla on, anto Kesarllnen Senaat 8 p. Maalsk. 879 Korsholman maanvlelyskoulun ohtokunnalle käskyn myödä takka teurastaa kakk sanotulla tlalla löytyvät elukat, otka olvat ulkomasta takka sekotettua kot- a ulkomaan rotua, a nden saan hankka tlalle puhdasta a seottamatonta suomenrotusta karaa sekä koettaa huolellsella hodolla ynnä huonompan elänten poserottamalla saattaa sanottu elänla nn täyskelposeks kun se sunk vop tulla. Tästä kokeesta saatua kokemusta e kutenkaan voda ptää lopullsest ratkasevana, sllä elukossa vallalle päässeen kovan keuhkotaudn tähden ol pakko ennen vsvuotskauden loppua teurastaa koko kara, oten e koetta votu loppuun saattaa. Akakauden alussa saadut tulokset evät sentään olleet erttän tyydyttävä. Nn kään on, koetten tomttamseks tässä suhteessa, Kovkon maanvlelyskouluun Oulun läänssä ostettu sonn a 2 lehmää nnkutsutusta Lapn rodusta. Kunnallshalltusten antamat tedot madontuotannosta keskmäärn yhdestä lehmästä er kunnssa ovat luultavast sangen vähä-arvosa. Vuodelta 885 lmotettn madonsaals 43:ssa kunnassa nousevan 500 kannuun a sen yltse, 302:ssa kunnassa vahtelevan 300 a 500 kannun välllä, 44:ssä kunnassa 200 a 300 kannun välllä sekä 6:ssa kunnassa olevan vähemmän kun 200 kannua. Kunka eroavasa tedonannot tästä ovat, näkyy muun muassa stä, että toselta puolen keskmääränen madonsaals yhdestä lehm ästä arvattn Antrean ptäässä Wpurn läänssä 800:ks kannuks vuodessa, Wrolahden ptäässä samassa läänssä sekä Nvalan a Turtolan ptässä Oulun läänssä 700:ks kannuks; toselta puolen Pyhäärvellä Uudenmaan läänssä anoastaan 65 kannuks. E ttä karanhoto ylmalkaan sekä nttyen a ladunmaden laatu er pakkakunnssa ovat suurest erlaset, on kylln tunnettu ; kutenk ylläkerrotut eräväsyydet tuntuvat kovn luonnottomlta.

4 Järkperänen meertom, alkuansa harotettu melken yksnomasest suuremmlla tlolla, on vähtellen, sen mukaan kun rautateverkko maassa on laaennut, outunut yhä vlkkaamman harrastuksen esneeks myösk penempän tloen omstalle, otka ovat ruvenneet yhtöhn prmeeren perustamseks, meerlkkeen harottamsella hyväks käyttääkseen pakkakunnan matovaroa meertuotetten ventn ulkomalle. Nn löyty anoastaan Waasan läänssä yl 50 prmeerä runsaalla vuotsella von valmstuksella. Myösk Uudenmaan läänssä ovat semmoset prmeert sangen lukusat. E ttä meertomen tarve käytännöllsest a teteellsest oppnesta mehstä, otka vosvat maanvlelölle olla avullsna antam alla neuvoa a seltyksä suurempen meerlatosten perustamsessa a käyttämsessä, täytettäsn, ol akakauden kuluessa kaks valtonmeerstä vrassa, tonen maan etelästä, tonen pohosta osaa varten a, vuodesta 883, läännmeerst W aasan läänssä, a ol nällä tomena myösk tarkastaa meerkoulua sekä antaa läännkarakolle tarpeellsa ohauksa. Nätä vmeksmantuta on ollut Uudenmaan, Mkkeln a Oulun läänessä yks kussak sekä kakssa mussa läänessä kussak kaks; kutenk tosen saan nästä läännkarakosta W aasan läänssä 883 pantn yllämanttu läännmeerst. Kuvernöören a maanvlelysseuran yhtäptäven todstusten mukaan on yhtenen kansak ahkerast käyttänyt läännkarakkoen neuvoa, oten ne tehokkaast ovat vakuttaneet shen edstykseen, mkä karan- a matotaloudenhodossa on tapahtunut nyt puheenaolevana vsvuotskautena. Rnnakkan tämän kanssa ovat myösk meerkoulut vakuttaneet ylesempän tetoen levttämseks ärkperäsessä matotalouden-hodossa. N ätä koulua löyty vsvuotskauden alussa kakstosta; akakauden kuluessa on kaks tullut lsää, nmttän Pekkalassa Ruoveden ptäässä Hämeen läänssä a Granforsssa Övermarkun ptäässä Waasan läänssä. Vsvuotskauden lopulla löyty ss seuraavat nelätosta meerkoulua : Myyrän tlalla Uudenmaan läänssä (srretty 883 Kellokoskelta). Gästerbyn tlalla Turun a Porn läänssä (srretty 882 Inkerstä). Kokemäen kartanossa Turun a Porn läänssä. Hakosten Hämeen Pekkalan Hovlan Mkkeln Järvkylän Peltosalmen tlalla Kuopon läänssä. Mattlan Smanannemen Kovskon»» n Granforsn W aasan o

42 Orsmalan tlalla W aasan läänssä (srretty 882 Östermyyrasta). M arttlan Oulun läänssä. Stäpats löytyy meerkoulua yhdstettynä Mustalan maanvlelys- a meer-opstoon, Kurkoen maanvlelysopstoon a Tarvaalan maanvlelyskouluun. Kakkn nähn kouluhn vastaanotetaan yhteensä 45 vaknasta opplasta. Wpurn läänssä e ole, sttekun meerkoulu Karhunsuon tlalla lakkautettn, tullut m tään tosta semmosta koulua kuntoon, vaan on Kesarllnen Senaat sentähden sallnut läänn maanvlelysseuran ohtokunnan tostaseks ylöskantaa koululle myönnetyn vuotsen määrärahan, käytettäväks korvauksena nlle meernomstalle läänssä, otka stoutuvat opplaks meernsä kuuden kuukauden ptusen käytännöllsen oppkursn suorttam sta varten vastaanottamaan luku- a krotustatosa nasa yhtesestä kansasta, ollon meernomstaa on velvollnen antamaan opplasten nautta opetusta myösk elänten hodossa a ruokkmsessa sekä yksnkertasessa meerkranpdossa. Petäärven lahotustlalle Wpurn läänssä perustettu karanhotokoulu elänten hotaen a kararenken kasvattamsta varten srrettn 884 Kellokoskelle Uudenmaan läänssä. Muuten on meerhotoa tämän samon kun edellsenk vsvuotskauden kuluessa autettu lanolla tätä tarkotusta varten perustetusta a Suomen valtokonttorn hallnnon alasena olevasta meer-lanarahastosta, onka varat ertysten srtoen kautta musta rahastosta vähtellen ovat karttuneet nn, että ne 887 nousvat 344,000 markkaan. Lanoa myönnetään vuodesta 885 2,000 à 4,000 m arkan suurusa a vtenä ensmmäsenä vuonna korottoma. Pats ertysä talous- a maanvlelysseuran tomttama näyttelötä on valtovaran avulla Kuopon, Mkkeln a Wpurn läänelle yhtenen meernäyttelö syksyllä 882 ollut Savonlnnan kaupungssa, onka ohessa meertuotetten a kaluen näyttelö ol ärestetty v. 884 W aasan a Oulun läänelle yhtesest tomtetussa maanvlelyskokouksessa Nkolankaupungssa. Tomttaaksensa hyväst hodettuen karan omstalle tlasuutta lman suuremmtta kustannukstta ottamaan osaa shen elänten näyttelyyn, oka ol tomeen pantu yhteydessä ylesen teollsuusnäyttelön kanssa Moskovassa 883, myöns halltus valtovarosta määrärahan nden kustannusten suorttamseks, ota 34 elukan kuletus sanottuun näyttelöön saatto vaata. Kun usemmssa massa, ossa maanvlelys on enemmän kehttynyt, elänmarkknan on arveltu varsn tehokkaast vakuttavan kelvollsten kotelänten sttämseen, on senlasa tomeenpantu Suomessak. Kokemus sltä lyhyeltä aalta, onka kuluessa nätä markknota on pdetty, on velä lan vähänen, että shen votasn perustaa mtään arvostelua nden vakutuksesta. Kutenk on useohn nstä runsaast tuotu elukota, ota on vlkkaast ostettu a myyty.

43 Allamanttuen vuotten lopulla ol talven yl elätettyen kotelänten lukum äärä Suomessa seuraava: Nombre des anm aux domestques. 88. 882. 883. 884. 885. Hevosa, täyskasvusa (Chevaux)... 236,369 240,859 245,43 249,797 250,262 varsoa (P oulan s)... 32,542 32,376 32,568 32,654 3,368 Sarvkaraa, härkä a sonnea ( Taureaux et b o e u f s )... 65,089 66,469 70,726 73,675 76,065 lehm ä (V a ch es)... 753, 764,935 782,829 798,49 84,53 nuorta karaa (Veaux).. 2,96 228,675 257,864 267,60 272,505 Lampata (Moutons)... 885,550 920,548 949,460 96,6 978,49 Vuoha (Chèvres)... 9,080 9,444 9,852 8,960 20,779 Skoa (P o rcs)... 48,649 5,429 60,295 65,335 65,88 Poroa (R e n n e s)... 46,576 44,836 49,698 4,273 55,26 Kanoa a kalkkunota (Poules et dndons) 8,966 204,226 24,598 29,567 239,968 Hanha a ankkoa (Oes et canards).. 3,465 3,655 4,257 4,8 4,236 teessä n:o 6. Tetoa kotelänten lukumäärästä erttän kussak läänssä löytyy taulult- V. 88 kun tul kato henstä, elukkan määrä sost vähen edellsen vuoden suhteen. eläntenluku taas vähtellen kasvo. Seuraavna vuosna, ollon henänsato ol kesknkertanen, V. 885, ollon elukkan lukumäärä vsvuotskautena ol tsessään suurn, löyty Suomessa non 5,000 hevosta, 32,000 nautaeläntä,,000 lammasta a lähes,000 skaa enemmän kun v. 880. Tämä lsäys vodaan yksstään, laskun mukaan, oka e ole korkea, arvata vastaavan 3,500,000 markan pääoma. Se merktys, mkä hyvällä henänsadolla on kansallsvarallsuuden suhteen, on ss o nästä numerosta huomattava. Seuraava taulu ssältää vertalun kotelänten lukum äärän välllä vsvuotskauden alussa a lopussa sekä er elänlaen lsääntymnen snä akana. 880. 885. Lsännys. H evosa (Chevaux)... 276,463 28,630 5,67 Sarvkaraa (Espèce b o v n e )...,3,002,68,0 32,099 Lampata (Moutons)... 977,096 978,49,053 Vuoha (C h è v r e s )... 20,82 20,779 597 Skoa ( P o r c s )... 54,938 65,88 0,880

44 Suhta kotelänten lukumäärän a väkluvun välllä kussak läänssä vuoden 885 lopulla nähdään seuraavasta taulusta: Läänt.,000 henkeä koht tul keskmäärn allamanttu lukumäärä. Nombre de têtes pour,000 habtants. Gouvernements. Chevaux. Hevosa. N auta-elämä. Espèce bovne. Moutons. Lampata. Chèvres. Vuoha. Porcs. Skoa. Uudenmaan. 36 479 340 2 67 Turun a Porn 33 527 595 7 53 Hämeen.. 59 52 46 24 74 W purn.. 24 470 346 07 Mkkeln.. 33 678 352 4 72 Kuopon.. 2 534 234 2 03 W aasan.. 25 55 592 8 50 Oulun... 04 566 538 4 Koko Suomessa 28 528 444 9 75 8S0 tul,000 henkeä koht koko maassa... 34 549 474 0 75 Vuonna 885 ss anoastaan skoa löyty sama suhteellnen m äärä kun v. 880. Stävaston toset elänlat evät vsvuotskautena ole lsääntyneet samassa suhteessa kun väkluku. Väklukuun verraten ol 885 Hämeen läänllä suurn a Oulun läänllä vähn luku hevosa, Mkkeln läänllä suurn a Wpurn läänllä vähn luku nautaelämä sekä Turun läänllä suurn a Kuopon läänllä vähn luku lampata. Merkllnen on se suur eroavasuus, oka lammashodon ylesyyteen katsoen on olemassa kolmen läntsen läänn, Turun a Porn, Waasan sekä Oulun läänen välllä yhdeltä puolen sekä eteläsmmän, Uudenmaan läänn, a kolmen täsen, Wpurn, Mkkeln a Kuopon läänen välllä toselta puolen. Yhtälänen eroavasuus, vakka pänvastaseen suuntaan, on myösk huomattava skan suhteellsessa lukumäärässä, oka esm. Mkkeln läänssä on kolme kertaa suuremp kun Turun a Porn läänssä sekä kakstosta kertaa suurem p kun Oulun läänssä. Kotelänten lukusuus yksstään e ole mkään tarkka karanhodon suuremman takka vähemmän taloudellsen merktyksen m ttamäärä ossak maassa, vaan ols se täydennettävä lmotukslla elänten laadusta, suuruudesta, elävästä panosta - n- e. Semmosa lmotuksa e sentään Suomesta löydy.

45 Tonen katsantokanta kot-elänten verrallsta lukusuutta arvosteltassa on suhta, mssä ne ovat sen alueen laauuteen, olla ntä elätetään, a erttän pellon a ntyn pnta-alaan. Tässä suhteessa ykstyset seudut osottavat melkosa a slmäänpstävä erovasuuksa, otka taroavat arvokkata lsä sen tavan valasemseks, mllä maanvlelystä er osssa m aata harotetaan. Seuraava taulu esttää hevosten, nauta-elänten, lammasten a skan lukumäärän okasta,000 tynnyrnalaa koht sekä koko tluslaauudesta että vlellyn maan a luonnollsen ntyn alasta kussak Suomen läänssä: Elätettyen elukkan lukumäärä,000 tynnyrnalaa koht, kun otetaan lukuun Nombre de têtes par,000 tunnland 493 hectares Läänt. Gouvernements. Hevosa. Chevaux. koko tlaus-laauus. du terrtore, total. Nauta-eläm. Bêtes à cornes. Lampata. Moutons. Skoa. Porcs. Hevosa. Chevaux. anoastaan pelto. du terrtore arable. Nauta-eläm. Bêtes à cornes. Lampata. Moutons. Skoa. Porcs. pelto a luonnollnen ntty yhteensä. du terrtore arable et des prares naturelles ensemble. Hevosa. Chevaux. Nauta-eläm. Bêtes à cornes. Lampata. Moutons. Skoa. Porcs. Uudenmaan.... 3 47 33 6 39 488 346 68 63 223 58 3 Turun a Porn... 0 42 47 4 3 56 583 52 64 252 285 25 H äm een... 2 34 27 5 82 598 477 84 77 253 202 36 W p u r n... 6 24 8 5 86 705 59 60 68 260 9 59 M k k e l n... 7 33 7 8 53 779 404 98 74 380 97 96 K uopon... 4 20 9 4 84 882 387 70 70 337 48 65 W a a sa n... 6 26 29 2 23 508 584 49 58 24 277 23 O u l u n... 4 4 9,036 985 26 35 78 69 4 Koko Suom 4 7 5 2 53 632 53 90 6 253 23 36 Kun, nnkun ylläolevasta taulusta näkyy, katsauksa er läänen verrallseen kot-elänten rkkauteen vakeuttaa se sekka, että semmosten elänlaen ako, ota e suorastaan käy tosnsa vertaamnen, on epätasanen a epäsuhteellnen, näyttää tarpeellselta, sen mukaan mkä ulkomallak on tavallsta, otaksua kaklle laelle yhtenen perus-ykskkö a muuttaa nden summat kertomaluvuks stä. Sellasena perus-ykskkönä pdetään tavallsest täyskasvunen nauta-elän a muut elänlat lasketaan stten, sen arvon mukaan mkä nllä on tähän verrattuna, vastaavan suurempaa takka vähempää lukumäärää semmosa elukota. Jos nyt nauta-elän Suomessa otaksutaan olevan samanarvonen kun Va täyskasvusta hevosta = 2 varsaa = 2 vaskkaa a hehoa = 8 lammasta = 3 skaa, nn saadaan tämmösen muuttolaskun kautta seuraava luku elukota keskmäärn okaselle tuhannelle tynnyrnalalle:

46 Tlusten Peltoa a Läänt. koko laa Peltoa. nttyä yh uus. teensä. U u d e n m a a n... 7 750 343 Turun a P o rn... 63 777 380 H ä m e e n... 54 948 402 W p u r n... 37,00 405 M k k e ln... 46,079 525 K u o p o n... 28,222 467 W a a s a n... 38 763 362 O u l u n... 6,435 246 Koko Suomessa 26 935 375 Nämät luvut tarkottavat nn laveta maa-aloa kun koko lääneä a ovat nnmuodon tse asassa anoastaan keskmääräsä lukua, osta olot ykstysssä kunnssa a khlakunnssa usen melkosest pokkeavat. Uudenmaan läänssä esm. tulee yllämantun muuttolaskun mukaan,000:e tynnyrnalalle peltoa Pernaan khlakunnassa 655, m utta Raseporn läntsessä khlakunnassa 977 nauta-eläntä. Velä suurempa eroavasuuksa tavataan Turun a Porn läänssä. Kun l,000:lle tynnyrnalalle peltoa Ahvenanmaalla muuttolaskun mukaan tulee kokonasta 2,004 elukkaa a Ikaalsten khlakunnassa,3, tulee Varsnas-Suomen kunnssa samalle pelto-alalle puolet, epä kakn pakon edes kuudetta-osaakaan stä. Nnpä vastas äskenmanttua pelto-alaa W ehmaalla 724, Lomaalla 547, Eurassa 528, M arttlassa 53, Halkossa 443, Koskella 44, Pamossa 394 a Pkkössä 355 sellasta elukkaa. Tuo o nässä luvussa lmtuleva melkeä eroavasuus maataloushodon laadun puolesta pakkakunnssa, otka evät ole varsn etäällä tosstansa, kasvaa velä suuremmaks, kun vertalu ulotetaan mussa läänessä satsevn seutuhn. Äskennmtettyen Varsnas-Suomen kunten vastakohtana manttakoon esm. Tornon oklaakso, ossa Ala-Tornon, Karungn a Yl-Tornon kunnssa elukkan luku usenmantun muuttolaskun mukaan nousee ana 3,03:een okasta,000 tynnyrnalaa kohden vleltyä maata. Se edstys, mkä Suomen meerhodossa yhä edelleen nnmuodon on ta pahtunut, ynnä maamme parannetut kulkuneuvot ovat melkeässä määrässä vakuttaneet karantuotteden ulosvennn lsääntymseen. Suomen satamssa käyvän hnnan mukaan laskettn maastamme ulosvetyen karantuotteden arvo akakautena 8 6 6-8 70: 43,097,57 m arkaks» 87 875: 58,93,967 n 876 880: 7,82,526» 88 885: 72,060,308

47 Jos lmotukset kahdelta ensnmantulta vsvuotskaudelta evät olekaan täydelleen tarkkoa, vaan todennäkösest, vastataksensa lähemmn tos-oloa, saatetaan tasasssa luvussa laskea vuosna 866 870: 45,000,000:ks a 87 875: 60,000,000:ks markaks, nn ääp kakssa tapauksssa sangen suur enennys kahtenakymmenenä vuonna, oka todstaa että, katsom atta ykstysnä vuosna tapahtuvn vahetteluhn, Suomen karantuotteden menekk yhä lsääntymstänsä lsääntyy, vakka kohta enennys vme vsvuotskautena e ollut nn suur kun edellsenä. Itsekunak vuonna nyt puheenalasesta vsvuotskaudesta tek sanotun vennn arvo vuonna 88...... 4,943,626 markkaa n 882...... 3,958,348 n 883...... 5,885,726 n 884...... 4,573,09 n 885...... 2,699,499 Vent ol ss vähän alennut vmesenä vuonna. Vennn laatu sam ana akana osottavat seuraavat taulut:. Eläven elänten vent. {Exportaton des bêtes sur ped). Muta elukota. Autres éspèces. Skoa. Porcs. Lampata. Moutons. Vaskota. Veaux. Härkä a leh mä. Boeufs et vaches. Hevosa. Chevaux. Vuonna 8 8... 5,435 6,445 4,658 2,47 5,672,299 n 882... 5,0 6,64 3,432 2,643 5,376 822 «883... 4,870 5,92,957 2,506 9,875,220» 884... 4,900 7,99 0,563 3,272 23,453 924 n 885... 4,894 5,886 8,990 3,40 7,737 622 Yhteensä 25,0 42,092 59,600 4,248 92,3 4,887 Vuosna 876 880... 3,798 42,055 6,290 2,880 94,403 3,05» 87 875... 6,60 35,292 9,667 9,26 00,420,493 n 866 870... 3,86 43,263 70,64 0,66 23,576 59 Elävän elänten ventä muhn mahn ehkäsee usen se sekka, että asanomaset ulkonaset vrastot, erttänk Ruotsssa, tosnaan varsn epäpäteven sytten noalla ulstavat elänruton lkkuvaks Suomessa a sen ohdosta keltävät kaken elänten tuonnn täältä. Asan nn ollen e puheenalasten vent-esneden lukumäärän vahetteluden ohdosta vo tehdä m tään varmoa ohtopäätöksä tuotannon lsääntymsestä takka vähentymsestä.

48 2. Ernästen karantuotteden vent. (Exportaton des produts dvers des ferm es). Matoa. Lat. Poronlhaa. Vande de renne. Naudan-a lampaanlhaa. Vande de boeuf etc. Läskä, makkarota a kelä. Lard etc. Juustoa. Fromage. Vota. Beurre. L e v s k ä ä. Kannua. Vuonna 8 8... 58,474 4,202 34,343 95,327 0,90 586,768 882... 583,22 2,057 23,786 88,30,54 666,239 883... 594,337 2,887,992 0,325 6,27 53,056» 884... 529,899 5,28 5,823 93,36 4,769 68,545 885... 603,780 3,700 0,465 67,63 5,699 538,034 Yhteensä 2,892,702 7,974 96.409 445,756 38,659 2,922,642 Vuosna 876 880... 3,229,37 25,726 0,588 434,459 23,772 2,444,9 87-875... 2,788,75 2,42 33,585 32,775 0,087,248,786 866 870... 2,365,439 9,436 52,53 97,348 5,437 765,000 Jos summa vuoslta 88 885 verrataan summn lähnnä edellseltä vsvuotskaudelta, nn nähdään että vennn lsäys tekee:,32 hevosta, 37 härkää a lehmää,,368 lammasta, 7,706 levskää lhaa a läskä sekä 477,73 kannua m atoa; stävaston vähennys tekee,690 vaskkaa, 2,290 skaa, 336,65 levskää vota a 7,752 levskää uustoa. Suurn m äärä elävä elämä on, nnkun ennenk, vety m aanraan yl Venäälle, sekä stä lähn Nkolankaupungsta, Turusta a Wpursta mertse Ruotsn a Venään satamohn. Maan suurn von- a uuston- ventpakka on Wpur, osta ensnmanttua tavaraa vsvuotskauden kuluessa keskmäärn vetn non 20,000 levskää vuodessa. Suur osa Savosta ulosvetyä vota kulkenee tämän kaupungn kautta; m utta palo vähemmät evät nekään vo- m äärät ole, m tkä m aakuntan ssäkaupungesta, Kuoposta, Joensuusta, Savonlnnasta a Mkkelstä, suorastaan vedään ulkomalle. Suurta vonventä välttää myös Hankonemen kaupunk, oka pää-osaltaan kulkee etäsempn mahn kun lähmpään naapurmahn, erttän Englantn. Sanotusta kaupungsta vetn nmttän : vuonna 88...... 23,070 levskää n 882...... 42,030» n 883...... 34,056» n 884...... 45,202 n n 885...... 95,52 n Tarttuven tauten kautta Suom vsvuotskauden kuluessa kadott 2,083 hevosta, 7,025 nauta-eläntä, 2,98 lammasta, 75 vuohta a 2,93 skaa. Enem-

49 m ä n k u n k o l m a s o s a k o k o t ä s t ä v a h n g o s t a t u l e e y k s s t ä ä n K u o p o n l ä ä n n o s a l l e. L ä h e m p ä t e t o a s a a d a a n m u u t e n t a u l u l t t e e s t ä N : o 7. P e t o - e l ä m e t t a p p o v a t s e u r a a v a n m ä ä r ä n : 88. 882. 883. 884. 885. H e v o s a a v a r s o a.... 2 8 2 7 4 2 6 8 8 9 7. N a u t a - e l ä m ä...., 6 8 8 6 4 7 5 7 0 8 6 4 8. L a m p a t a.... 6, 4 4 2 5, 2 4 6 4, 2 5 4 4, 8 0 3 4, 4 6 7. V u o h a.... 22 9 9 5 6 9 5 9. S k o a.... 2 4 6 8 2 4 2 3 7 7. P o r o a O u l u n l ä ä n s s ä.. 3, 2 6, 6 8, 2 0 5, 0 6, 3 4 0. Sllä tavalla nänä nelänä vuonna kadotettuen elänten arvo vodaan laskea non,250,000 markaks, a se vahnko, mnkä peto-elämet nnmuodon keskmäärn vuodessa ovat tehneet maamme karanomstalle, 250,000 markaks. Taululte N:o 8 osottaa mten m antut vahngot akautuvat er läänen osalle. Maanlohkomnen a vlelysosen lukumäärä. Itsenästen maanomstaan lukumäärä Suomenmaassa nous vuoden 885 lopulla kunnttan koottuen tetoen mukaan lll,426:een. Todellsuudessa on täm ä luku hukan penemp. Henklöt, olla on maatloa kahdessa takka useammassa kunnassa, otetaan näet erttän kunk kunnan luettelohn, oten läänn a koko maan kokonassummat useamman kerran tulevat ssältämään samoa henklötä. Kun sellasten, muutenk vähälukuseen säätyhenklön luokkaan enmmäkseen kuuluven, maanomstaan lukumäärä on verrattan vähänen, e äskenmanttu summa kutenkaan, kuten o vtattn, vo stä sanottavassa määrässä muuttua. Sama on myösk seuraavan lukuen lata, otka koskevat maanomstaan akoa vlellyn maan laauuden mukaan. Äskenmantusta,426 maanomstaasta ol näet,08:a kullak 200 tynnyrnalaa a stä päälle vleltyä maata 0,276:a 50 a 200 tynnyrnalan välllä, 57,450:llä 0 a 50 sekä 42,592:a vähemmän kun 0 tynnyrnalaa vleltyä maata. Taululte N:o 9 valasee ertysest kunk läänn oloa tässä suhteessa. Sen ohdolla otetaan tähän seuraavat prosenttluvut, osta selvemmn vop nähdä mssä määrässä suur a vähänen maanvlelys ovat levnneet er seudussa. 00:sta maanomstaasta allam anttu m äärä omst 7

50 Nombre des cultvateurs, classés selon l étendue de leurs possessons. Rapport pour 00. L ä ä n t. Gouvernements. Plus de 200. Tynnyrnalaa vleltyä maata. Terres labourables (tynnyrnalaa). 200 a enemmän. 50 200. 0-5 0. Mons de 0. Vähemmän kun 0. Uudenmaan l ä ä n... 3,3 2, 72,9,7 Turun a Porn l ä ä n...,6 4,7 60,8 22,9 Hämeen... 2,,8 70,9 5,2 W purn... 0,3 6,8 35,8 57, Mkkeln... 0,6 5,4 70,7 23,3 Kuopon... 0,4 0,2 54,o 35,4 W aasan....7 3,7 55,4 29,2 Oulun... 0,02,6 34,7 63,7 Koko Suom,0 9,2 5,6 38,2 Jolle oteta lukuun Oulun läänä, ossa lmanala-sekat suuressa m äärässä raottavat pellonvlelystä a ossa nnmuodon vlellyn maan laauus e ole mkään luotettava m tta maatloen suuruutta arvosteltassa, on Wpurn läänllä ss verrattan suurn luku penten maatloen omstaa el semmosa, olla on vähemmän kun kymmmenen tynnyrnalaa vleltyä maata. Stävaston soen m aatloen omstaat ovat lukusammat Uudenmaan läänssä. Tärkeänä lsänä nden taloudellsten ehtoen valasemseks, oden noalla maanvlelystä Suomessa har otetaan, ovat lmotukset ylesempen elatustarpeden hnnosta sekä työpalkosta. Snä suhteessa ltetään tähän taulut N:o 0 a, ossa pats koko läänelle laskettua keskmääräsä hntoa, myösk on korkemm at a almmat luvut, oden välllä hnnat ovat vahetelleet. Nuo suuret erotukset, etenk pohosssa läänessä, osottavat että yväkauppa maassa velä on kokonansa kehttymätön a että usemmssa maalaskunnssa hntoen vahtelemsta e ole ärestänyt mkään kauppasten kesknänen klpalu, vaan että ne yksstään ovat rppuneet myyän takka ostaan tlapäsestä tarpeesta. Sten köyhä maanvlelä usenk het elonkoruuaan ohtse mentyä on pakotettu taroamaan tavaransa kaupaan melkenpä mstä hnnasta hyvänsä, koska halullsa ostaa sllon puuttuu; kun stävaston muutama kuukausa myöhemmn, ollon yväntarve on suur, m utta myyen luku pen, hnnat ylenmääräsest korotetaan. Jo eteläsemmssäk läänessä, Uudenmaan, Turun a Porn sekä Hämeen läänessä, ossa kutenk hyvät kulkulatokset helpottavat menekkä a tasottavat hntoa, nousevat erotukset rustynnyrn hnnassa samana vuonna a samassa kunnassa tosnaan ana 8:aan opa 0:eenk markkaan, m utta pohosssa läänessä on hnnanerotus usen

5 velä palo suuremp. Karttulan kunnassa Kuopon läänssä esm. vahtel rustynnyrn hnta v. 88 20 a 34 markan välllä, Nlsässä 20 a 35 markan välllä, Leppävrrolla a Ilomantsssa 20 a 36 markan välllä, Kuusärvellä 882 8 a 36 markan välllä sekä Nlsässä 883 5 a 30 m arkan välllä. Samalla tavalla hnnat vahtelehtvat usessa osssa Waasan läänä; Sumasssa esm. ol v. 88 rustynnyrn halvn hnta 8 markkaa a kalln 33 markkaa. n. e. Suurmmat ovat epäsuhtasuudet tämän suhteen kutenk Oulun läänssä ; nn esm. vahettel hnta 88 Oulasssa 7 a 30 markan välllä, Resärvellä 6 a 30 markan välllä sekä Rovanemellä 2 a 33 markan välllä; 884 Kuolaärvellä 9 a 35 markan välllä a 885 Kärsäm äellä 8 a 30 m arkan välllä. Suurn suhteellnen eräväsyys huomattn sentään Temmeksellä, ossa rustynnyr 882 vahtel 2 a 3 m arkan välllä el 250 %:n korotuksella. Lapnmaasta e luonnollssta systä nyt puheenaolleta sekkoa esteltässä ol otettu lukuun. Metsänhoto. Se hlltsemätön hakkuu, onka alasna ykstysten metsät maassa vsvuotskautena 87 875 olvat, puutavaramarkknolla sllon valltsevan korkean hntan sekä stä metsäkaupassa syntyneden lka rohkean kauppatuuman ohdosta, sesahtu takka vähen melkeäst 876 880, sttekun asanvaheet olvat muuttuneet, kysyntä vähentynyt a puutavaran arvo alennut. Akakautena 88 885 olot olvat otenk samat kun lähnnä edellsenä. Kutenk olot nänä akakausna varemmat lan rohkeat tuumat metsäkaupassa sekä ntä seuraava lkkeen-sesahdus näyttävät älkeensä ättäneen opetuksa, otka evät ole olleet lman hyötyä metsänhodolle maassa. Mtään ärkperästä metsänvlelystä sarkahakkuulla a metsänkylvöllä e tosn haroteta muualla kun kruununpustossa sekä kruunun omstamssa kunnkaankartanossa, sotlaspuustellessa a palkkatalossa ynnä ossakussa suuremmassa herrastalossa maan eteläosassa. Usemmssa pakon harotetaan metsänhakkuuta yhä edelleen lm an mnkäänlasta ärestelm ää a metsen uudestaankasvamsesta lukua ptäm ättä. Kutenk huomaa, kuten vtattn, että muutos parempaan pän monn pakon on alkanut. Metsen arvoa kästetään nykyään ylesest a nden kanssa menetellään sentähden säästäväsemmn kun ennen. Uudenmaan a Hämeenlnnan läänessä tavataan sellä täällä myösk yhtesen kansan omstamlla tlolla metsä, osta rsut on korattu pos a ossa puden tyvpuolet ovat karstut. Polttopuden ylellnen haaskaus alkaa vähetä a tämän tarpeen täyttävät o usessa pakon yksstään kuvat puut a oksat sekä muut metsäntähteet. Se aka, ollon metsä pdettn otenk vähä-arvosna maatloen lsnä, on ss kauan stten ohtse. Ylmalkaan metsät nssä osssa maata, ossa nden arvoa a k a sm m n on kästetty, ovat otenk hyvät. Nn on esm. lata Uudenmaan a Hämeen läänessä sekä muutamssa osssa Turun a Porn läänä. Kutenk molemmssa vmeksnm tetyssä läänessä suurest hupenvat edellämanttuna lallsten puutavara-

52 kauppa-yrtysten vuoks merkllsenä akana. Wpurn läänssä metsävalkeat, otka tavallsest ovat saaneet alkunsa kaskenvlelyksestä a olle kuvat oksat sekä metsssä makaavat tähteet edellsstä hakkaukssta antavat vrkettä, ovat matkaan- saattaneet melkosa vahngota metsssä. Petarn kaupungn sekä rautaten summaton halkoen kulutus vähentää myösk sost läänn metsävaroa. Mkkeln läänssä metsät vuossatoa kestäneen kaskenpolton ohdosta ovat huonot, a älellä olevat hävävät hävämstään tukken hakkuusta sahohn sekä polttoputten tuonnsta tehtasn a höyrylavohn. m utta hoto ylmalkaan e ole paremp. Kuopon läänssä metsävarat ovat suuremmat, Huonommn lenee lata Pohanmaan osassa W aasan läänä, ossa metsät akan kuluessa tervanpolton a ärettömän haaskauksen kautta yleseen ovat nn raskatut, että löytyy kunta, ossa polttopuut ovat hankttavat usean pennkulman päästä. Läänn Hämäläsessä osassa löyty ennen nota tunnettua suura hakkauksa 870-luvun alkupuolella sangen hyvä hrsm etsä; m utta ne ovat nykyään melkeäst väkentyneet. Rkkan m etsstä on Oulun lään, m utta kulkulatosten puute a ptkät m atkat vähentävät sellä nden arvoa. Tervanpoltto nelee velä vuotsest summattoma m äärä puta, shen kun enmmäkseen käytetään nuorta, kasvavaa mäntymetsää, oka lavella alolla kolotaan a stten kaadetaan. Kutenk monen haaskaus on vähäsen vähentynyt, sttekun soako on päättynyt a maanomstaat ovat saaneet er metsäsarkansa, ota he ovat voneet hotaa a ptää slmällä. On laskettu että non 46 mloonaa tynnyrnalaa el 64 % Suomen koko pnta-alasta on metsämaata. Non 5 mloonaa tynnyrnalaa tästä summasta on kutenk outom ata (sota a rämetä, otka on pdetty metsääkasvavna) sekä m ttaam atonta maata, onka vuoks todellnen kuva metsääkasvava ala luultavast on vähä penemp. Tasasssa luvussa votaneen se er läänessä laskea seuraavast: U u d e n m a a n l ä ä n s s ä..., 5 0 0, 0 0 0 t y n n y r n a l a a T u r u n a P o r n l ä ä n s s ä.... 3, 2 0 0, 0 0 0 «H ä m e e n.... 2, 5 0 0, 0 0 0 W p u r n.... 4, 0 0 0, 0 0 0 «M k k e l n.... 2, 3 0 0, 0 0 0 K u o p o n.... 4, 2 0 0, 0 0 0 n W a a s a n.... 4, 0 0 0, 0 0 0 V O u l u n... 7, 3 0 0, 0 0 0 n el koko Suomessa 39,000,000 tynnyrnalaa. Metsänhotohalltuksen alamasen kertomuksen mukaan kruununmetsen hodosta Suomessa vuonna 885 kästtävät näm ät yhteenlaskettuna 5,830,575 tynnyrnalaa kuvaa metsämaata, pats vleltyä tluksa sekä sota, rämetä a outomata. Enemmän kun 4 0 % maan metsääkasvavasta alasta on ss valton omasuutta, mutta tämä melkonen osa löytyy lähes kokonaan el enemmäks kun 9 0 % Oulun läänssä. Kruununmetsen ala sekä suhta koko metsämaan ala,an kussak läänssä ol nmttän :

53 Läänt. Kruununmetsen laauus tynnyrnalossa. L étendue des forêts de la couronne. Prosenttna läänn kuvasta metsämaasta tekvät En pour cent du total du terrtore bosé. Kruununm otsat. Forêts de la couronne. Ykstysten metsät. Forêts des partculers. Uudenmaan lä ä n s s ä... 00 Turun a Porn läänssä... 204,970 6,4 93,6 Hämeen... 86,353 3,4 96,6 W purn... 244,506 6, 93,9 M kkeln... 28,40,2 98,s Kuopon... 530,047 2,6 87,4 Waasan,.... 397,736 9,9 90, Oulun... 4,338,553 82,7 7,3 Koko Suomessa 5,830,575 40,7 59,3 Kunnkaankartanoden, sotlaspuustellen a palkkatloen m etsät evät ole metsänhotohalltuksen hallttavna ekä sentähden kruununmetsn luetut. Kun kokemus on osottanut, että ykstysten metsänhoto e taroa rttävää varmuuttaa stä ette täydellnen metsänpuute vo syntyä usessa seudussa maata, ehdottel se komtea, oka v. 873 asetettn antamaan lausuntoa stä mhn tomenptohn ols ryhdyttävä metsän hävttämsen estämseks, että sovelata metsämata erttänk maan etelä- a kesk-osssa lunastettasn kruununmaks a erotettasn kruununpustoks. Kesarllsen Senaatn stä tekemän estyksen ohdosta säät Tedän Kesarllnen Maesteetnne, Armollsest hyväksyen täm än ehdotuksen, 6 p. Toukokuuta 876, että valton omks vähtellen, a mllon a san haarat nn myöntävät, etupäässä Uudenmaan, Turun a Porn sekä Mkkeln läänessä, lunastettakoon metsämata a erotettakoon kruununpustoks, sekä että vast edes valtokulunk-arvota tehtässä shen vdentosta vuoden kuluessa vuotsest otettakoon se summa, mkä muden tarpeellsten menoen älkeen vop äädä sanottuun tarkotukseen käytettäväks. Tämän noalla on ennen lunastettuen metsämatten lsäks nyt puheena-olevana vsvuotskautena ernästen kauppakran kautta m etsäm ata lunastettu kruunulle Ikaalsten ptäässä Turun a Porn läänssä, Tammelan a Lammn ptässä Hämeen läänssä, Levonmäen, Säämngn, Kermäen, Henäveden a Rantasalmen ptässä Mkkeln läänssä, onka ohessa Punkaharun kruununpustoa sam assa läänssä on laaennettu, Petarsaaren ptäässä W aasan läänssä a Yl-Tornon ptäässä Oulun läänssä, ota pats on ryhdytty keskusteluhn samallassta ostosta mussak pakkakunnssa. Näden kruu

54 nunpustoen hankkmsen kautta on pelko vastasesta täydellsestä metsänpuut- teesta postettu muutamsta nstä maamme ossta, ossa metsät nykyään ovat huonommat. E ttä ykstystenk metsänhotoa saatasn paremmalle kannalle a tetoa metsän arvosta a merktyksestä sekä tarkotuksenmukasesta hodosta levtetyks, on vsvuotskauden kuluessa kaks metsänhodonneuvoaa ollut palkattuna a saanut ptennetyn määräyksen ana vuoteen 888. Nästä metsänhodonneuvosta, olla kummallak on ollut 4,000 markan palkko pats kyyt- a ruokarahaa sekä tomtuspakalla vapaata ylösptoa a kolmen markan päväpalkkaa, otka ovat neu- vonpyytään suortettavat, on tonen ollut asetettu Uudenmaan, Turun a Porn, Hämeenlnnan a Waasan lääneä sekä tonen Wpurn, Mkkeln, Kuopon a Oulun lääneä varten. Ne ovat velvotetut matkustamaan ympär a m atkollansa etupäässä käymään nssä seudussa, ossa hedän apuansa tarvtaan, auttamaan maan- vlelötä tedonannolla a neuvolla sekä ohtam aan metsänaotus- a m uta metsänhotoon kuuluva tötä. Nden neuvoa a apua vakuutetaank ahkerast kysytyn. Koko vsvuotskautena on myösk Suomen metsähoto-yhdstys, onka tar- kotus on edstää maan metsänhotaan, maanomstaan, metsä-elnkenon harottaan sekä muden metsänhotoa suosvan kansalasten lähempää yhdysvakutusta a sten herättää halua parempaan metsänhotoon, yhä ollut tomessa sekä ulos- antanut oman akakauskran. Sekä Evon metsänhoto-opsto että shen yhdstetty metsänvartakoulu ovat vsvuotskauden kuluessa lakkaamatta olleet tomessa. Kutenk shen raotettuun määrään katsoen, mkä maassa tarvtaan metsänhotaa, otetaan opplata opstoon anoastaan oka tonen vuos. Vakka kauppasekat ulkomaan puutavaramarkknolla ovat olleet vähemmän edullsa, pysy kutenk metsäntuotteden ulosvent vuosna 88 885 sangen suurena. Maasta ulosvetyen metsäntuotteden arvo laskettn Suomen satamssa käyvän hnnan mukaan tekevän: markkaa. prosenttna koko vennn arvosta. vuonna 88...... 45,033,35. 42,08. îî 882...... 5,406,334. 42,88. îî 883...... 53,752,3. 45,43.» 884...... 5,527,056. 45,70.!> 885...... 37,30,56. 4,32. 885 vuoden vennn alhanen summa on tullut stä, että er tavaran a r vot ovat lasketut palo alemmks kun edellsnä vuosna. Nyt mantuta arvosumma vastaa seuraavat määrät allalueteltua ernäsä m etsäntuotteta :

55 Exportaton des produ ts des forêts. 88. 882. 883. 884. 885. Plankkua, lautoa a battensea, kuutoalkaa (Bos de scage, peds cubes).. 39,208,424 48,,049 44,96,724 46,958,875 46,563,60 Palkkea (Poutres), stycken... 80,27 58,669 54,422 4,708 9,284 Ruoteta (Lattes), to lfte r... 38,50 39,580 22,32 28,965 28,864 Ptpropsa (É tas), kappaletta (pèces). 05,47 52,095 200,560 2,25 274,883 Rautatepölkkyä ( Traverses),.. 367,94,386 Parrua (Chevrons),.. 2,440 42,603 22,229 263,570 300,053 Rukua (Flèches),,645 975 659 74,303 Hrsä (Bos de charpente)... 95,080 5,78 9,545 62,70 267,605 Plankun- a laudanpätä ( Bouts de planches), k u u tosyltä... Sähkölennätnpylvätä (P oteau x de télé,59,704 2,672,984 6,258,600 3,532,642 3,323,660 graphe), k a p p a letta... 37,292 2,93 Halkoa (B os à brûler), syltää.... 83,789 222,704 90,328 98,72 20,800 Puunkuora (Ecorce), levskää.... 200,80 307,597 60,03 342,940 333,3 Pkeä (P ox), t y n n y r ä... 5,500 5,30 4,72 2,99 4,320 Tervaa (Goudron),... 30,25 26,337 09,282 29,74 20,620 Hartsa (P an de résne), levskää.. 737 40 Phkaa (Résne),.. 5,269 24,780 8,46 33,520 3,036 Potaskaa (Potasse),... 5,373 9,60 2,39,707 3,453 Näden lsäks tulee velä oku määrä kakenlasa puu-aneta a metsän- tuotteta. Ylmalkaan Suomen puutavaran ulosvent 860-luvun alusta saakka on enentymstään enentynyt a varsnk vmesnä vsvuotskausna kasvanut snä m äärässä, että se nyt o on melkosena osuutena tässä haarassa maalmankauppaa. Seuraavat nelän vmesen vsvuotskauden ulosventmäärät osottavat lkem- mn tätä kasvamsta: Halkoa. Bos à brûler. Syltä. Hrsä. Bos de charpente. Kappaletta. Parrua. Chevrons. Kappaletta. Ptpropsa. Etas. Kappaletta. Palkkea. Poutres. Kappaletta. Sahatulta puutavarota. Bos de scage. Kuutoalkaa. 866 8 7 0... 87,720,052 2,554 578,009 248,622 503,585 87 875... 30,599,353 245,63 758,906 884,24,07,5 654,020 876 880... 200,647,986 82,325 2,083,265,050,378,388,908 97,470 88 885... 225,038,673 27,300 754,224,039,895 896,72 996,793

56 Stävaston pen a tervan vent on vähän vähennyt. Suomesta vetn nm ttä n Tynnyrä. Pkeä. Tervaa. F o x. G o u d r o n. vuosna 866 870..... 30,960. 83,075. 87 875... 28,29. 824,985. 876-880... 23,62. 72,707. 88 885... 22,293. 66,204. Hartsn a phkan vent on myösk vähennyt. Vent tek nmttän: Résne. 87 875........ 99,607 levskää. 876 880........ 92,357 88 885........ 76,59 Potaska, ota 860-luvun alussa muutamna vuosna vetn ulos yl 40,000 levskää, on nykyään laannut olemasta mnkään-arvosena venttavarana. Suomesta vsvuotskautena 88 885 ulosvedystä 225,038,673 kuutoalasta sahattua puutavarota tulee 20,36,698 kuutoalkaa Wpurn, Kotkan a Porn kaupunken osalle, otka nnmuodon yhteensä kannattavat enemmän kun 5 3 % koko tästä ulosvennstä. Stävaston sahattuen puutavaran vent Suomen suurmmasta a metsärkkammasta läänstä, Oulun läänstä, nous samona vuosna anoastaan 25,375,895 kuutoalkaan el vähän yl prosenttn maan koko ventm äärästä. Tosn sanoen, sahattuen puutavaran vent Tornon, Kemn, Oulun a Praahen kaupungesta on tehnyt anoastaan non puolet stä, m tä samana akana on vety ulos Porsta takka Kotkasta yksnänsä. Tästä käyp myösk osttan selväks, mnkätähden kruununmetsstä, otka, kuten o manttn, suurmmaks osaks satsevat Oulun läänssä, on tullut nn vähä lsää maan ulosventn* Metsänhotohalltuksen tekemän laskun mukaan ol yllämanttuhn ulos- vetyen plankkun, lautan a battensen summn mennyt alhaalla olevat määrät sahapölkkyä, otka verrattuna kruununm etsstä samana akana myytyen sahapuden lukuun antavat seuraavat tulokset: Kulutettuen sahapölkkyen lukumäärä. Ykstysten metsstä, lukumäärä, prosentta. Kruununmetsstä lukumäärä, prosentta. vuonna 88.... 4,749,90. 4,304,48. 88,5. 544,772.,5. 882.... 5,974,556. 5,24,202. 87,3. 760,354. 2,7. 883.... 5,935,908. 5,348,60. 90,. 587,298. 9,9. 884.... 5,689,046. 5,263,454. 92,5. 425,592. 7,5.» 885.... 5,684,938. 5,05,486. 88,2. 669,452.,8.

57 Koko nyt puheena-olevana vsvuotskautena myytn kruununmetsstä ss anoastaan 2,987,468 kappaletta sahaputa, el non 0,7 /0 sahattuen puutavaran ulosventn kulutetusta tukkm äärästä. Vuosna 87 875 nous kruununmetsstä myytyen sahapölkkyen luku 2,99,429:ään el 9 a 20 prosentn vällle koko stä määrästä, mkä sahattn ulosvetäväks, a 876 880 l,553,396:een kappaleeseen el non 6,5 prosenttn sahattuen puutavaran ventn käytetystä tukkmäärästä. Vmesenä vsvuotskautena ol koko määrä ss älleen noussut yhtä korkealle kun vuosna 87 875; suhteellnen m äärä sen saan van ol non puolet stä mtä se ol sanottuna akakautena. Nden vuotsten yhteenvetoen mukaan, otka on tehty Metsänhotohalltuksen alamasssa kertomuksssa kruununmetsen hallnnosta, olvat valton tulot a menot nstä tsekunak vuonna seuraavat: Markkaa. Markkaa. Markkaa. Vuonna 8 8... 993,466 556,57 436,949 882...,382,603 569,294 83,309 883...,024,349 598,072 426,277 884... 863,273 577,76 286,097 885...,26,763 576,852 639,9 445 metsäpalontapausta on akakauden kuluessa pantu mustoon, osta 24 on tapahtunut Toukokuussa, 68 Kesäkuussa, 77 Henäkuussa, 57 Elokuussa, 8 Syyskuussa a Lokakuussa. 297:ssä tapauksessa syy valkean rtpääsemseen on ollut tuntematon, 46:ssa on valkea saanut alkunsa kydönpoltosta, 33:ssa kaskenpoltosta, 2:ssa metsään sytytetystä nuototulesta, 23:ssa huolettomuudesta lman lkempää lmotusta, 4:ssä tupakanpoltosta, 5:ssä murhapoltosta, 6:ssa tapauksessa on syynä ollut höyryvetursta lähteneet kpnät, 2:ssa tervanpoltto a 7:ssä ukkosentul. Valkean hävttämät metsä-alueet kästtvät yhteensä 49,34 tynnyrnmaan el 738 nelöklomeetern laausen alan. Palaneen metsän arvo laskettn 623,29 markaks. Tauluhn 3, 4 a 5 otetaan muuten, maamme metsänhodon taloudellsten ehtoen lkemmäks valasemseks, tetoa muutaman tärkempen metsäntuotteden hnnosta. Metsästys. Sen tärkeän merktyksen Suomen kansan elnkenoen oukossa, mkä metsästyksellä ennen munon ol, on se nykyänsä melkosessa määrässä kadottanut. Mkäl vlelys on kasvanut a edstynyt, skäl on metsästyksen tuot 8

58 taman annon tarve vähentynyt. Sen ohessa on tse metsästys-aloa supstettu a myösk on metsästykselle kelpaaven otusten luku, nnkun peto-eläntenk, vähentynyt. Kutenk edstää tämä elnkeno velä nytk sanottavassa m äärässä kansan tomeentuloa. Ja varmaank on se suuremp ampumatato, onka medän yhtenen kansamme saavuttaa sotakasvatuksensa, monalla perustettuen ampumaseuroen a klpaluen kautta akaa vottaen enentävä metsästyksen merktystä. Valtettavast tähän kuuluvat tedot, ota nyt vrallsest vuosttan kootaan, evät ole täydellsest luotettava, mutta ne kuvaavat sentään lkmäärn, kunka laaalta m etsästystä mellä tätä nykyä harotetaan. Mtä tulee peto-elämä koskevaan metsästykseen, e stä ylmalkaan haroteta ammattna medän maassamme. Anoastaan kaakkosessa Karalassa, etenk Salmn, Suoärven a Korpselän ptässä, stä harotettanee melkosemmn, vakka tedot nältä seudulta ovat erttän puutteellsa. Yhä velä on peto-elänmetsästää kehotettu akamalla palkntoa, ota, maanomstaan kesknäsen sopmuksen mukaan, annetaan okasesta tapetusta karhusta, sudesta, ketusta. n. e. Nnkään ovat useat m etsästysseurat m ääränneet palkntoa tapetusta peto- a vahnko-elämstä, snä tarkotuksessa, että ruoaks kelpaavat metsänotukset täten suoeltasn. Varsn tavallsuudesta pokkeavn tomn halltus ryhty v. 880, ollon, nnkun kolme vuotta akasemmn, monta sudentomttamaa lapsenryöstöä tapahtu Wehmaan, Mynämäen, Pkkön a Halkon khlakunnssa Turun a Porn läänä. Kun ne kenot, ohn kunnat ryhtyvät petoen hävttämseks, katsottn vomattomks a tätä varten m äärätyt palknnot lan penks, otta ne vosvat houkutella ykstysä metsästää el otusten pyytää vavaloseen a akaa kuluttavaan sudenaoon, säät nmttän Kesarllnen Senaat, että okasesta, ylläsanotussa khlakunnssa tapetusta, sudesta tah lvessudesta takka myösk ntten penkasta ylesstä varosta maksettasn ylmääränen palknto, 200 markkaa, oka täyskasvusesta elämestä a 00 markkaa okasesta penkasta. Mutta tälläkään tomeenpdolla e ollut tovottua seurausta, vakka kyllä ykstyset metsästäät rupesvat sudenaaks a 35 nätä petoa v. 88 tapettn nmtetyssä khlakunnssa. Sllä vmen mantun vuoden kuluessa kest susen turmotekoa a koko 3 lasta outu näden petoen uhrks. Syksyllä 88 asett sentähden Kesarllnen Senaat komtean, oka säät, että etenk tottuneden metsästään tuls tomeenpanna penä aoa susen hävttämseks. Nätten aoen ohtaaks valttn nuoremp eskunta-upseer Turun tarkkampuapataloonassa a hänen käytettäväks myönnettn 5 param paa ampuaa henkvartaväen Suomen tarkkam puapataloonassa a 9 venälästä sudenpyytäää, n. s. lukasha, otka varsn nätä aoa varten tuotettn W enäältä. Tavattoman lumeton talv 88 882 tek kyllä aon suuressa määrässä vakeaks. Ampuvat sentään mantut metsästäät 7 sutta; talonpokaskansa tappo 4, osta se, oka Tammkuun 4 p. 882 ammuttn Mynä

59 mäen ptäässä, ylesest luultn samaks, oka nnkauvan ol levttänyt pelkoa a kauhstusta monessa lounas-suomen ptäässä. Täten olvat susen turmoteot raotetut ekä senälkeen ole lmotuksa lapsenryöstöstä Turun a Porn läänstä, ekä mstään muustakaan läänstä saapunut. Susa pyydetään tavallsest osttan kuopssa a loukulla takka panemalla ulos m yrkytettyä syötteä a vrtettyä suspyssyä, osttan myösk sten että nden pesä etstään Toukokuun loppupuolella a Kesäkuun alussa sekä penet penkat otetaan pos pesästä. Pesen etsmnen käyp stä helpommaks, kun suspar harvon perustaa uuden pesän para vrstaa etäämmäks entsestä pesäpakastansa. K arhua etstään melummn talvella pesssään, ollon ntä helpommn syvässä lumessa vodaan kaataa pyssyllä tah kehäällä. Suurn lukumäärä ntä kaadetaan Oulun a Wpurn läänen tässsä seudussa, suureks osaks sporttmesten tätä varten erttän tomeenpanemssa karhunaossa. Ylmalkaan luullaan karhuen lukumäärän havatun vähentyneeks. Vsvuotskautena 88 885 tapettn Suomessa esntuotuen tetoen mukaan 479 karhua, 572 sutta, 2,28 lvestä, 2,605 kettua, 35 ahmaa,,303 saukkoa, 706 näätää, 7,8 kärppää a 2,257 petolntua. Kunten nästä maksamat palknnot nousvat 208,52 markkaan. Taululte N:o 6 ssältää lähempä tetoa okaselta er vuodelta a er läänltä. Sttekun 0 p. Helmkuuta 868 annettu Armollnen Asetus metsästyksestä a petoelänten pyynnstä Suomessa on tullut ylesemmn tunnetuks a seuratuks a ruoaks kelpaavlle metsänotukslle sen ohdosta on hankttu parem paa suoelusta kun ennen, on metsänrstaa ruvennut lmestymään yhä vlemmältä. Kun onak vuotena on ollut tosn lata, on shen ollut syynä vastaset luonnonkohdat, nnknn esm. kovat talvet a myöhäset kesät. M tään tlastollsa tetoa ruoaks kelpaava metsänotuksa koskevasta metsästyksestä e löydy. Anoat tedot tällä alalla ovat ne, otka löytyvät tullluettelossa Suomen ulosvennstä. Mutta varmaan nämät evät ole läheskään tarkat, muun muassa stä syystä, että suur palous etenk lntua vedään ulos maasta matkustaan tavarana. Lntuen ulosventä tomtetaan tätä nykyä suuremmaks osaks Petarn; ulosvent Ruotsn vuosna 88 885 e ole noussut 20 30 prosentta korkeammaks. Tullluetteloen mukaan vetn m aasta: Metsä- a muta lntua kappaletta. vuonna 8 8...... 93,938 Y) 882...... 82,304 Y) 883...... 284,554 Y) 884...... 348,944 Y) 885...... 53,95

60 Jos okanen ulosvety lntu lasketaan keskmäärn anoastaan markan arvoseks, ols Suomen maalla nnmuodon almman laskun mukaan nänä vtenä vuotena ollut tästä metsästyksen haarasta yl oman tarpeen lähes nelänneksen mloonan (232,728) m arkan vuotnen tulo. Tullluettelossa on ulosvetyen lntuen arvo laskettu palon korkeammaks, v. 882 206,505 markkaan, v. 883 46,528 markkaan, v. 884 506,38 markkaan, v. 885 stä vaston on lnnun arvo otaksuttu m arkaks kappaleesta. Muuta ruoaks kelpaavaa metsänotusta, pats lntua, e manta ulosventtavaran oukossa a ntä vetäneenk maasta anoastaan penemmässä määrässä. Muta metsästyksen tuotteta on vuoskautena 88 885 vety ulos 8 karhunnahkaa, 37 saukonnahkaa, 2,250 ketunnahkaa, 290,570 änksennahkaa, 379,50 oravannahkaa sekä 2,029,555 kappaletta kakenlasten elänten nahkoa lman lähempää erttelemstä. Mutta tuskn tarvnnee manta, että nämät numerot evät säntlleen lmase kysymyksessä oleven ulosventtavaran vastaavaa paloutta, koska vmemanttu lasku slmnnähtäväst ssältää er vuoslta er palouksa yksttän luetellusta nahkalaesta. Kutenk takaavat n ä mät tedot, että äskenmanttu ulosvent, verrattuna akasempn vuosn, akakautena 88 885 on enentynyt. Jos tämän ulosvennn raha-arvo lasketaan saman arvon mukaan, ota on seurattu 885 vuoden tullluettelossa, (karhunnahka 70 markkaa, saukonnahka 4 markkaa, ketunnahka 0 markkaa, änksennahka 25 pennä, oravannahka 5 pennä, muut turkkanekset 20 pennä) saadaan vuosen 88 885 koko-arvoks 559,000 markkaa el 2,000 markkaa vuodelta. Tulln aneluettelossa on kysymyksessä oleva arvo vuosna 88 884 melkosest korotettu. M utta epältävältä näyttää, koskevatko tedot nältä vuoslta yksnomasest kotmaan metsästystuotteta, osta syystä ne tässä ätetään m antsem atta. Se lukumäärä nahkoa a turkksa, oka Suomesta vuosna 88 885 on vety ulos, lueteltakoon kutenk tässä Tlastollsen Tomston ulosantamen, kauppaa m erlkettä koskeven, ulkasuen m ukaan: 88 882 883 884 885 Yhteensä. Karhunnahkaa, kappaletta. 3 5 8 Saukonnahkaa, 0 27 37 Ketunnahkaa, 8 230,88 2 2,250 Jänksennahkaa, 45,975 82,302 2,467 4,359 45,467 290,570 Oravannahkaa, 4,740 7,900 329,90 24,020 3,300 379,50 Kakenl. elänt. nahk. kapp. 423,784 94,039 898 826,800 584,034 2,029,555 Kalastus. Nn vesrkkaassa maassa, kun Suom on, a ohon kuuluu nn avara saarsto, on kalastus ana ollut erttän tärkeä elnkeno. Vme akona onk halltus ryhtynyt monn tomn suoellakseen a edstääkseen tätä elnkenoa. Nn on yhä edelleen aettu ntä palkntoa, ota Kesarllnen Senaat Jou-

6 luk. 20 p. 878 on määrännyt annettavaks: nm. yhden 500 markan suurusen ensmäsen palknnon, kaks 300 markan suurusta tosta palkntoa sekä nelä 00 m arkan suurusta kolm atta palkntoa semmoslle henklölle el yhdstykslle, oden ylesest tedetään a tunnustetaan ansokkaast vakuttaneen onkun hyödyllsen kalalan sttämseen ärvssä, lammessa tah mussa ssämaan vesstössä. Tarkotus tälläk tomella yhtesessä kansassa herättää a ylläptää halua arvokasten kalalaen sttämseen nssä vesstössä, ossa ntä e ole löytynyt, sekä kehottaa yleshyödyllseen vakutukseen tässä suhteessa leneek saavutettu. Sen ohessa on Kuvernöören a kalastustarkastaan tomnnasta perustettu kalastusyhdstyksä usempan avarampan vesstöen osakkaden kesken, otta täten kalat kudunakana rauhotettasn sekä skön hävttämnen estettäsn. Ne tlastollset tedot, ota Kuvernöören vuoskertomuksa varten säädetyn kaavan mukaan vuosttan ko otaan okasesta kunnasta, valtettavast kyllä evät kestä tyystä arvostelua kalastuksen kannasta a tlasta er vuosna. Lkmäärästä arvota varten.",sop ntä sentään käyttää. Pää-asallsest meren rannolla, saarstossa, harotetaan kalastusta tärkeänä elnkenona, nnpä pakottan anoanak. Anoastaan seltä ko otaank tetoa ntten perhekuntan lukum äärästä, oden yksnomasena a anoana elnkenona on kalastus. Nätten tetoen mukaan olvat v. 885 kysymyksessä olevat perhekunnat 6,388 luvultaan. Kalastukseen ne käyttvät 9,3 venettä, oden väestö tavallsest ol 2 takka 3 veneen osalle. Nätten perhekunten lukumäärä on vuosna 88 885 ollut yhä nousemaan pän. Nnkään on nden venestö enentynyt. Vuonna 88 olvat vastaavat num erot 5,53 a 8,27; v. 880 lmotettn perhekunten olevan 5,204 a venetten 8,484. Kalanpyydyksä manttn v. 885 löytyvän 7,629 nuottaa, 7,374 slakkaverkkoa sekä 6,754 lohverkkoa. Vuonna 880 lmotettn nuotten lukumäärän tekevän 9,85, slakkaverkkoen 63,062 sekä lohverkkoen 7,89. Tetoen epävarmuus tekee vertalemsen mahdottomaks. Yllämanttuen tetoen mukaan on maan kalastus vv. 88 885 vuosttan keskmäärn noussut yl kahden mloonan (2,22,000) levskän, (tynnyr on laskettu 6 levskää panavaks), osta merkalastus on tuottanut non kaks kolm atta osaa (,45,000) sekä loput kalastus o ssa a ärvssä. tän-lueteltuna olvat näm ät m äärät tasasssa tuhatlevskössä seuraavat: Lähemmn ert- M erkalastus. Järv* a okkalastus. S la h k o ta...,86,000. L o h a... 38,000. Loha a tamena.. 3,000. Tamena a ärvrautua. 5,000. S k o a... 44,000. Skoa a harrea... 59,000. K u o r e t a... 56,000. Mukkua a kuoreta.. 382,000. K lo h a la... 2,000. Muta k a l o a... 87,000. Muta kaloa..... 50,000. Yhteensä 67.000. Yhteensä,45,000.

62 Varmana saattanee ptää, että otenk suur osa kalansaalsta e oudu tlastollsen tarkastuksen alaseks, onkatähden yllämantut numerot sallvat ommostak korotusta, säntlleen osottaaksensa todellsen asanladan. Saataven tetoen mukaan tuott kalastus vv. 88 885 seuraavat m äärät: Pêche en mer. Les quanttés prses. H ylketä. Phoques. Muta kaloa. Autres espèces. K lohala. Esprot. K uoreta. Éperlan. Skoa. Sk. Lohta a Tam enta. Saumon. Slahkota. Pett hareng. Vuonna. T ynnyrä. (=,6489 hectol.) 5 naulan nas-,sakkaa ( = 2,25 klogram.) klogram.) Levskää ( = 8,5 Nombre L u k u m äärä. Nstä saatu rasva. Produt de grasse. Levskää ( = 8,s klogram.) 8 8... 65,767 ) 894 2,562 2,406 5,755 44,447 4,257 9,637 882... 62,942 ) 559 2,76 4,08 4,888 37,903 5,734,495 883... 75,69 ) 735 2,590 2,930 0,56 37,745 3,599 9,580 884... 82,776 927 3,292 3,566 6,70 65,20 7,06 3,97 885... 83,89,06 3,08 4,70 7,492 62,56 7,7 8,687 Y hteensä 370,545 4,3 3,728 7,62 35,00 747,857 28,407 63,370 K e sk m ä ä rä... 74,09 826 2,746 3,524 7,000 49,57 5,68 2,674 Keskmäärn vuoslta 877 880 72,05 707 2,227 3,069 6,423 5,934 6,374 4,293 Manttuen keskmäären mukaan on saant vv. 88 885 ollut vähän suuremp kun edelläolevana vsvuotskautena. Ja ylmalkaan ovat manttuna vuosna kalastuksen saantm äärät nousseet. V. 885, oka ol myötäsn, akaantu saant nlle vdelle läänlle, olla on m erenrantoa, seuraavalla tavalla: *) Kun tetoa slakankalastuksesta Lavansaarella a m ulla ulkosaarlla W purn läänssä vuoslta 88 883 puuttuu, on sen anto laskettu 2,000 tynnyrks.

68 Les quanttés prses en 885 p a r gouvernement. Läänt. Slakota. Skoa. Lohta a Tamenta. Tynnyrä. Kuoreta. nassakkaa. Klohala. 5:n naulan Muta kaloa. Levskää. Lukumäärä. Hylketä. Nstä saatu rasva. Levskää. U udenm aan... 6,258 8 00 592 4,792 44,532 263 723 Turun a Porn.. 36,695 2 579 337 90 62,39 68,935 W p u r n... 23,580 53 636 2,940,750 9,033 3,38 9,046 W a a s a n... 4,449 95,4 458 25,90 3,88 6,254 O u lu n... 2,909 658 382 374 40,487 26 729 Yhteensä 83,89,06 3,08 4,70 7,492 62,56 7,7 8,687 Jo ssa a ärvssä kalastuksen tulos on edellä manttuen tetoen mukaan muodostunut seuraavaan tapaan: Pêche dans les lacs et dans les rvères: Vuonna. Saumon. Lohta. Trute. Tamena a Järvrautua. Sk. Skoa a Harrea. Lavaret argenté. Mukkua a Kuoreta. Autres espèces. Muta kaloa. ' Tynnyrä. Levskää. 8 8... 2,043 260 3,474 20,44 70,65 882...,848 288 4,055 2,600 90,940 883...,94 253 3,325 25,33 88,399 884... 2,998 288 4,3 25,950 83,239 885... 3,2 625 3,537 26,238 99,302 Yhteensä 2,04,74 8,522 9,263 932,53 K e sk m ä ä r n... 2,408 343 3,704 23,853 86,506 Keskmäärn vuoslta 877 880...,643 96 3,06 3,24 4,927 Myösk ssävesstössä näkyy kalastus vv. 88 885, verrattuna akakauteen 877 880, melkosest edstyneen. Kentes on tämä edstys pdettävä o näkyvänä hedelmänä nstä tomsta kaloen rauhottamsen a sttämsen suhteen, ohn vme vuosna on ryhdytty.

64 Etevn kalastus o ssa a sen ohessa anoa, ota harotetaan ammattna a käyttämällä suurempa pääoma, on lohen-, tamenen- a sanpyynt. Suurmmat kalastamot ovat pohosssa o ssa, Tornon, Kemn, In a Oulun, nn myös Kokemäen, Kymn a Wuoksen o ssa, a ovat kruunun oma. Vuokraa nstä on valtolle maksettu: vuonna 88....... 67,909 markkaa» 882........ 8,075 n n 883....... 87,300 n D 884....... 72,484 n n 885...,.... 67,927 V Seuraavassa taulussa luodaan slmäys lohen-, tamenen-, a sanpyyntn er läänen o ssa a ärvssä v. 885: Lukumäärä. Nombre de Saalnmäärä tynnyressä. Quanttés prses. (Tynnyr à,648 9 hectoltre) Kruununkalastam osta mak Läänt. Pêcheres. Loh- a skapatoa. Personnes en servce. Henklötä otka olvat työssä kalastusakana. Saumon. Lohta. Trute. Tamena a Järvrautua. Sk. Skoa a Harrea. settu vuotnen vuokra. Revenu de la couronne. Sfnf ym. U udenm aan... 240 82 4 Turun a P o r n... 5 95 73 247 8,65 H ä m ee n... 4 994 9 320 49 W p u r n... 347 5,640 849 52,082 32,709 M k k e ln... 0 27 35 76 K uopon... 5,389 64 62 587 2 W a a sa n... 66,85 29 204 O u lu n... 26 5,953,995 252,66 25,944 46 Yhteensä 773 6,226 3,2 625 3,537 67,927 24 Kuten ennen täytyy tälläk kertaa loh- a skakalastamossa kalastusakana työskenteleven henklön lukumäärää koskevsta lmotukssta se mustutus tehdä, että samat nähtäväst usemmsta läänestä ovat lan korketa a ohonkn erhetykseen perustuva. Sam asta syystä ovat tässä kokonaan mantsematta ätetyt lmotukset nuotta-apaan lukum äärästä er läänessä. Tätä sanaa, olla taulu-

65 kaavossa on tarkotettu ntä pakkoa, ossa lohen- a sannuotanvetoa on haotettu, on nmttän taulua täydentässä kästetty samaa merktseväks kun se lukum äärä kertoa, mnkä nuotta on mereen hetetty. Lähnnä slakanpyyntä on mukun a kuoreen pyynt maassamme tärken. Etenk savolasessa väestössä Kuopon a Mkkeln läänessä on Samaan a Kallaveden vuosttan tuottama mukun- a kuoreenanto tärkeä osa yhtesen kansan elatustavaran oukossa. Vuoslta 88 885 lmotetaan kysymyksessä oleva kalastus tuottaneen: Mukkua a kuoreta, tynnyrä.! Läänt. Pêche du lavaret. Quanttés prses. 88 882 883 884 885 Yhteensä. U u d en m aan... 54 94 50 37 36 77 Turun a P o r n... 355 443 480 785 638 2,70 H ä m e e n...,356 2,528 2,562,820 2,69 0,435 W p u r n... 2,473 2,373 2,998 4,238 4,672 6,754 M k k e ln... 4,436 5,7 5,33 5,559 5,48 25,393 K u o p o n... 6,88 6,65 8,673 8,066 7,232 37,503 W a a s a n... 2,26 2,060 2.603 2,688 3,786 3,353 O u lu n... 2,273 2,234 2,732 2,657 2,457 2,353 Yhteensä 20,44 2,600 25,33 25,950 26,238 9,263 Tässä yhteydessä sop myösk manta kravunsaanta. Jos kohta täm ä e veläkään ole sanottavan suur (krapuen ulosvent vuosna 88 885 lasketaan keskmäärn tehneen 2,400,000 kapp.), on se kutenk alkanut outua ulosventtavaraks Wenäälle. Pääasallsest on krapua tähän ast kuletettu Hämeestä a tätä ulosventä ovat tomttaneet Petarssa asuven kauppasten ostaat. Krapuen hnta on vahdellut 60 pennstä 2 m arkkaan sadalta. Kun kravunpyynnölle luvallnen aka alkaa vasta Henäkuun keskpalkolla a ss on okseenk lyhyt, on ulosventä koko vuoden kuluessa tehty sten mahdollseks, että kesällä pyydetyt kravut ovat sälytetyt suurssa, vrtohn lasketussa sumpussa, ossa ntä elätetään kalolla a perunolla. Nätä sumppua lmotettn v. 885 löytyvän lähes 70 kappaletta Lempäälän, Weslahden, Pälkäneen, Kangasalan, Sääksmäen, Luoposten, Kuhmalahden, Längelmäen, Lammn, Hauhon a Hausärven ptässä, a saatto nssä talven yl sälyttää non 400,000 krapua. Yksn nästä kunnsta nous krapuen ulosvent samana vuonna l,624,000:een, osta maksettn 7,000 ruplaa hopata. Jos kohta hylkeenpyynt okemmten kuuluukn metsästykseen, on stä tavallsest manttu kalastusta koskevssa tedossa. Hylkeenpyynt Samaassa a Laatokassa, otka ovat anoat ssävedet, mssä hylketä löytyy, on ollut vähäpä 9

66 töstä laatua. Stä vaston se saarstoväestölle, etenk W aasan a Wpurn läänessä, on tärkeä elnkeno. Tedot tästä lmastut 62 a 63 svulla. Edellä on o sanottu, että yllä-olevat lmotukset ovat van lkmääräsä. Okeastaan ne lenevät melkosest alemmat todellsa numerota. Stä lmasevat myös tullluetteloen lmotukset Suomen kalanvennstä. Kalanvent lmotettn nmttän vuosna 88 885 seuraavaks: Exportaton. 88 882 883 884 885 Y h teensä. Elävä a tuoreta kaloa, Posson fras, levsk. 50,073 54,68 90,403 79,034 8,528 855,206 Suolattua lohta, Saumon salé, tynnyrä,7,238?9,75? 42,67? 4,434?9ö,3 Suolatuta slakota, P ett hareng salé 5,727 3,522 4,698 9,867 6,468 80,282 muta kaloa, Autres espèces,85,643 6,400 6,866 4,698 20,792 Krapua, satamäärä, Ecrevsses, centanes 24,468 24,797 2,970 27,20 24,30 22,656 Kravun lhaa levskää 33 46 4 97 84 364 Suomenmaan kalanvennn arvo on tullluettelossa laskettu allamanttuhn määrn : vuonna 88... 2,02,794 markkaa 882,935,492 883,763,636 884 2,28,907 885,795,549 Stä vaston Suomenmaahan samana akana on musta masta tuotu keskmäärn vuodessa non 44,000 levskää tuoreta, suolatuta, kuvatuta, savustetulta tah m austetuta kaloa, oden lmotettu arvo tek vuonna 88.......,756,829 markkaa» 882....,... 2,93,372 V n 883....,...,687,05 n 884.......,689,087 V n n 885.......,63,808» Vsvuotskautena 88 885 nous ss vuotsessa keskmäärässä Suomen kalantuont musta m asta,788,029 markkaan, sen kalanvent,975,876 m arkkaan, a näkyy ss ulosvent arvoltaan nousevan 87,847 markkaa korkeammaks. Vsvuotskautena 876 880 osott kalanvent 2,807,547 markan arvon, musta m asta tuont,64,84 m arkan arvon; ulosvent-lka ol ss ylläm anttuna vsvuotskautena vuotsessa keskmäärässä,42,738 m arkkaa. Omtusta kyllä ss,

67 samassa kun kalastus-elnkeno, sen mukaan m tä akasemmn m antut lmotukset osottavat, on edstynyt a sen ant enentynyt, on kutenk vuotnen kalanvent vuossta 876 880 vuosn 88 885 vähentynyt 33,67 m arkalla sekä vuotnen kalantuont musta masta samana akana noussut 623,25 m arkan arvolla. Kot- a kästeollsuus. Vmeks annetussa vsvuotskertomuksessa on näytetty, mtä suurta valtotaloudellsta merktystä medän kansamme tulee valvoa, kot- a kästeollsuuttaan ylläptääksensä. Sen m ukaan m tä monet sekat näyttävät osottavan, ovat vähenemstään vähenevää teollsuustatoa a teollsuuden harottam sta syrälle tunkeneet tehdasteollsuuden tuotteet, otka maakauppasten kautta yhä suuremmassa määrässä tulvaavat yleseen lkkeeseen. Tämä sekka e anoastaan osota, että vähemmn täydellnen kotteollsuuden tuote on äänyt takapaulle klpallessaan tehdasten muodoltaan kaunmman a helpomphntasen, m utta ehkä kyllä usen vähemmän kestävän tavaran kanssa. Se osottaa sen ohessa, että se tuottelas työ, ota ennen kotteollsuus kannatt, nyt menee hukkaan. Se ptkä aka vuodesta, ollon maaväestöllä e ole tlasuutta tomttaa maanvlelysaskareta a ollon väestö ennen kotosalla on vonut kästyöllä tyydyttää mona tarpetansa, ver usen kyllä outlasuudessa umpeen, os e kotteollsuutta ole korvannut oku muu, hyödyllnen tom. Mutta tämänlasta e ole nn helppo keksä. Puuttuvan huolenpdon seurauksena sekä senk asan, että helpost oko rahalla tah velaks ottam alla vodaan hankka monta tarvttavaa teollsuustuotetta, on sentähden monessa pakon: varallsuuden vähentymnen vähentyneen tomelasuuden rnnalla. Tähän sekkaan, olla on sangen suur sekä sveellnen että aneellnen merktyksensä, on o kauvan halltuksen huol ollut käännettynä. Etupäässä on katsottu tarpeellseks saada kuntoon aanmukanen teollsuudenopetus. Sen kautta on tovottu votavan ylentää yhtesen kansan meltä a kauneudentunnetta sekä suunnttaa sen halua nhn teollsuuden haarohn, otka näyttävät saattavan menestyä tehdastyön rnnalla. Snä tarkotuksessa on Hänen Kesarllnen Maesteetnsa 24 p. maalskuuta 880 tehdyn alamasen estyksen ohdosta sallnut, että Suomenmaan valtovarosta 25,000 markan suurunen summa vuodessa yhä edelleen vden vuoden akana saatasn käyttää teollsuuden edstämseks sten, että 20,000 markkaa aettasn maanvlelysseuran kesken a loput tulsvat Senaatn käytettävks lmaantuvn tarpesn. Nällä varolla on Helsngssä ylläpdetty yhtenen kotmasten kästeollsuuden tuotteden myyntpakka a penemp samanlanen Kuopossa sekä kntonasa kästyökoulua Turussa (tyttöä varten ana vuodesta 885 myös puuteollsuutta), Porvoossa, Lahdella a Hämeenlnnassa (tyttöä varten kutomsta), Brändössä a kaks Oulussa (poka varten puuteollsuutta a tyttöä varten naspuolsa kästötä a kutomsta). Stä pats ovat talous- a maanvlelysseurat kakssa lää

nessä asettaneet kertävä kästyö-opettaa a opettaattara pääasallsest puuteollsuutta a kutomsta varten. Myösk ykstyset henklöt ovat lman valton antamaa raha-apua opettaneet kotteollsuuden er haaroa. Hedelmät nästä tomenpdosta ovat o alkaneet esntyä a tunnustetaan ntten ylmalkaan olevan tyydyttävää laatua. Stä vaston kästeollsuudesta kansakoulussa, osta nn palo hyötyä on odotettu, e ole melkosempaa käytännöllstä tulosta näyttäynyt, os e semmosena tahtos ptää stä sekkaa, että yhtesen kansan huomota on suunnteltu kotteollsuuden merktystä kästtämään. Tämän sekan syynä lenee osaks pdettävä, että opetusa elole ollut hyvn ärestetty a ohattu el että opplalla e ole ollut varoa kodssaan saada tarpeellsa työkalua atkaaksensa kästeollsuustontaan. Osaks a varmaank pääasallsest lenee manttu kohta seltettävä sten, että kästeollsuusopetus kansakoulussa todellak velä on nn uus, ett evât sen hedelmät ole ehtneet kypsyä. Mssä teollsuutta härtsem ättä a taukoam atta ptemmän aan kuluessa a hyvällä ohdatuksella on opetettu, sellä on vähttän, sen mukaan kun kokemus er pakossa m aata osottaa, lahuttava tuloksa saavutettu. Jo tta parannusta nykysen kotteollsuuden suhteen pkemmn saatasn tomeen, ^on Tedän Kesarllnen Maesteetnne Armollsessa asetuksessa 8 pävältä kesäkuuta 883 säätänyt, että ylesstä valtovarosta 500,000 markan suurunen summa pdätettäsn käytettäväks teollsuustadon edstämseks, pääasallsest perustamalla teollsuuskoulua sekä opettamalla kästeollsuutta kansakoulussa. Tämän ohdosta vaat Kesarllnen Senaatt talous- a maanvlelysseuroen metntöä, mten teollsuusopetus paraten ärestettäsn er pakossa. Se selvtys, mkä kysymyksessä olevasta asasta täten saatn, e kutenkaan ole näyttäynyt kylln rttävältä. Sentähden on Kesarllnen Senaatt sttenkun kutenk teollsuutta koskevat asat lokakuussa 886 ovat srretyt maanvlelystomstosta rahavaran-tomstoon yllämanttuen seuroen kautta tomeenpannut kakkn läänehn ulottuvan tedustelemsen. Slmälläpdettävät sekat olvat pääasallsest seuraavat: kotteollsuuden a teollsuustadon laatu okasessa kunnassa, osta hanktaan sellasa tuotteta, ota e kodessa valmsteta; olko mtään teollsuutta kunnassa opetettu, a mllä menestyksellä; mnkälaatusa tuotteta valmstetaan myytävks a mssä ntä myydään; löytyykö erttän tatava kästyöläsä sekä ovatko näm ät maanvlelötä va yksnomasest kästyöläsä. Nämät halltuksen tomet tosn evät kuulu tätä kertomusta kästtävään akakauteen. Kutenkn ansatsevat yllämantun tedustelun päätökset tässä tulla mantuks, koska luotettavaa, kot- a kästeollsuuden tlaa vuosna 88 885 koskevaa tlastollsta anehstoa e löydy, a tedustelun valasemat sekat ovat olleet olemassa o ennenk stä vuotta, 887, ota se lähnnä koskee. Almmalla kannalla on teollsuus maan tässsä osssa, etenk Sortavalan a Salmn khlakunnssa. Suurmmssa osssa muualla maassa valm stetaan yle

69 semmn harotetun kotteollsuuden kautta kotona tarvttavat yksnkertasemmat huone- a työkalut puusta. Sellä täällä tehdään stä pats yksnkertasempa puua rautakalua. Saarstossa a rantaseudulla harotetaan verkkoen kutomsta a venetten rakentam sta sangen suuressa määrässä. Enmmn kehttynyt a haratettu on ylmalkaan kotteollsuus Satakunnassa a etelä-pohanmaalla. Teollsuustato rppuu yleensä suorastaan stä, mten suuressa määrässä teollsuutta harotetaan. Varmuudella e saata tetää, mstä väestö er kunnssa hankk tselleen sellasa yksnkertasempa tarvekalua, ota se e kästeollsuudella tse valmsta. Enmmäks osaks tätä tarkotusta varten käytettänee am m attlasa a kästyöläsä omassa kunnassa; stä pats panevat kauppaat maalla a kaupungessa palon sellasa tarvekalua kulkuun. Raapakolla tyydytetään nätä tarpeta ostokslla Venäältä sekä Ruotssta a Norasta. E ttä muuton ernkaltasmpa venäläsä tavarota, muun muassa puuastota a suuret tukut puuluskota, kankata, mesten lakkea sekä nahkatavarota, etenk sloa, suuressa paloudessa sekä rkkaassa monnasuudessa tuodaan maahan a myydään kaupungessa a maaseudulla, on tunnettu asa. Naspuolnen teollsuus näkyy yleensä olevan paremmalla kannalla, kun mespuolnen. Parhaasta päästä ptää vamoväk huolta perheen puettamsesta; uhlapäväpuku on stä vaston tavallsest anakn osaks valmstettu tehdaskankasta. Vmesanottu sekka koskee myös yleensä rtamen väestön a palvelan vaatteta. Etenk maan tä-osssa käytetään vlalta venäläsä kankata a karttunea. Pumpultehtattemme lähesyydessä näkyvät taas tehdaskankaat melkosest tunkeneen kotteokset syrään. Ylesmmn tavataan käytännössä vlla- a puolvllavaatteta, ntä lähnnä lnavaatteta, e kutenkaan maan pohosmmssa a täsmmssä osssa. Pum pulvaatteta käytetään hyvn ylesest. Anoastaan vähemp osa kotteollsuuden tuotteta valmstetaan myytäväks. Ja nästä ovat naspuolset tärkeäm m ät kun mespuolset. Mesten kästötten oukossa on tetyst etusalle asetettava Puuteollsuus. Puutöstä ansatsevat tulla mantuks. Puuastota, huonekalua, talonkalua Uudenkaupungn a Latlan kunnssa Turun läänä; er osssa Satakuntaa a etelä-pohanmaata, Wrolahden a Säkärven kunnssa Wpurn läänä. Vo-astota muutamssa osssa Oulun läänä a Mkkeln läänn pohososassa. Suksa Kaaann khlakunnassa a Rovanemellä. Sorvartötä Satakunnassa a etelä-pohanmaalla (pppua, kenu- a nappulatuolea), Rantasalmen a Kermäen ptässä Mkkeln läänä (samanlasa tuolea a kehrärukkea).

70 Aokalua valmstetaan ana parkymmentä vuotta stten sangen ylesest. E rttän tunnetut tästä ovat Lpern kunta Kuopon läänssä, Walkärv a muutamat sen raakunnat, nnpä myös Wrolaht a Säkärv Wpurn läänssä sekä osa Hämeenmaata, etenk Tuuloksen kunta. Kästyöllä valmstettua maanvlelyskalua a koneta ovat tehdasteokset palon tunkeneet syrään. Nn esm. auroa etelä-pohanmaalla a vskurea pohos-satakunnassa, etenk Kankaanpäässä. Ju u r,- p a u- a tuohteoksa löytyy harvnasest. Enmmn tunnetuta ovat : Juurteokset Oulun läänssä a W aasan läänn pohos-osassa ; Sakkolan kunnassa Wpurn läänä. Vasuteokset Kermäen kunnassa Mkkeln läänä. Metallteollsuus. Takokalua valmstetaan hyvn vähän myytävks, vakka ntä vlalta ta vataan käytännössä. Suuremmassa m äärässä valmstetaan anoastaan: Puukkoa sekä lapota, krvetä, kuokka a vkatteta W aasan a Oulun läänessä. Valurn- a läkksepänteoksa valmstetaan pää-asallsest muutamssa W aasan läänn (Toholammn, Vähän- a Isonkyrön, Lapuan y. m.) a Oulun läänn (Kalaoen a Alaveskan y. m.) kunnssa. Vllakarstoen valmstamnen on ertynen teollsuushaara etelä-pohanmaalla sekä Satakunnassa (Lavalla). Nahkateoksa tavataan myynttavarona sangen harvassa. Enmmn tunnetut ovat: K n ttaa t a kukkarot Rantasalmen kunnasta Mkkeln läänä. Kengät, n. s. ruout muutamssa osssa Satakuntaa, peksut Pohanmaalla. Ruoskat a Satulamaakarnteokset Kurkoen ptäässä W purn läänä. Lampaannahat, ota ylesest valmstetaan Kaaann khlakunnassa. Sav- a kvteoksa. Kaakel- a savenvalaanteoksa Köylön a Hnneroen kunnssa Turun a Porn läänä sekä Frantslassa Oulun läänä. Myllykvä Ormattlassa Uudenmaan läänä, Nlsässä Kuopon läänä a Kortesärvellä Waasan läänä. Tärkeämp on, kuten o manttn, vamonpuolten teollsuustuotteden menekk. Parhaasta päästä se kästtää erlaatusa kutouksa, ntä pats kehruu- a ompeluteoksa. Monssa osssa m aata harotetaan sanottuen tavaran valmstamsta sangen vlkkaast. Etusassa manttakoon kutenk Porvoon kaupunk sekä sen älkeen Uuskaupunk ympärstöneen. Myösk olkteokset ansatsevat huomota;

7 ntä valm stetaan etenk Porvoon seudulla sekä Kauvatsan kunnassa Satakunnassa. Yllämanttua kotteollsuustuotteta myydään tetyst paraasta päästä omassa a naapur-kunnssa sekä lähesssä kaupungessa varsnk markkna-akona. Muutama tavarota lähetetään etäämmälle myytävks, nnkun Kaaann suksa, oku määrä sorvar- a aokalua, Satakunnan vskurea, Pohanmaan metallteoksa, Rantasalmen knttata, uurteoksa a oukko kutouksa. An harvoa kotteollsuustuotteta vedään ulos m aasta a ntäk sllon hyvn vähssä määrn. Manta sop oukko aokalua Wpurn läänstä a rukkea Kermäeltä, ota myydään Venäälle, sekä puuluskota a pppua, ota Satakunnasta a etelä-pohanmaalta vedään Ruotsn. Varastolla pdetään tavarota harvon a anoastaan kutomatavarota. Ylmalkaan valmstaa kästyölänen oko tlauksa takka tekee hän työtä omalla uhallaan nllä penllä varolla, otka hänellä on käytettävnä. Tavallsest hän tse hakee ostaa tavarollensa. Pakottan sentään maa- a muut kauppamehet ovat välttänä teollsuustuotteta myytäessä. Mtään luotettava numerotetoa kotteollsuuden tuotteden paloudesta a arvosta medän maassamme valtettavast e löydy saatavssa. Kun ne suurmmaks osaks ovat tulleet käytetyks ykstystarpesn takka työntekä tse on ntä vähtellen myynyt, outuvat ne sten helpost pos tlaston tarkastuksesta a arvostelusta. Tämän mustutuksen älkeen manttakoon kutenk m aaherran kertomuksn ltettyen tauluen lmotukssta, että summttasen laskun mukaan kota kästeollsuuden tuotteden arvo nous: vuonna 88.....,279,000 markkaan 882.....,376,000 n 883.....,388,000» 884.....,349,000 r t 885.....,525,000 M Vuortyö. Rauta a teräs. Kuten o edellä on sanottu, on rautakavosteollsuus maassamme, osttan Suomen vuormalmen kvennäsköyhyyden tähden, osttan sen vuoks, että Ruotssta on helppo saada parempa a huokeampa malmea, vähtellen vähentynyt. Kun 860 luvulla velä tehtn työtä 6 à 20 rautakavoksessa, löytyy vuodesta 872 anoastaan yks nykyään olemassa, nmttän Kulonsuomäen rautakavos Pyhäärven ptäässä Uudenmaan läänssä. Koko akakautena 88 885 se on ollut tomessa a malmntuotanto stä on ollut: Rautamalma, centnerä. vuonna 88......4,26. 882......,600.

72 Rautamalma, centnerä. vuonna 883...... 2,752. 884...... 2,960. 885......,384. Yhteensä 2,92. Nänä vuosna on anaan työssä oleven työntekän luku yleensä ollut 3 à 4, ota pats vamo-hmsä a lapsa on käytetty puhdstustyössä. K ustannukset säretystä malmsta nousvat v. 88 69 pennn sentnerltä. Kavoksen hyväkstekemnen on annettu urakalle a Korkeakosken tehdas makso v. 884 pakalle kuletusta, puhdstetusta malmsentnerstä 79 pennä. Järv- a suomalmea on samaan akaan nostettu seuraavat m äärät: Nostettua ärv- a suomalmea, centnerä. vuonna 88..... 702,094. n 882..... 642,44. n 883...... 725,627. 5) 884.....,094,256. n 885... Yhteensä 3,857,673. Vuonna 885 nousvat kakk nosto-, vuokra- a muut kustannukset sekä kustannus yhteseltä kansalta ostetusta malmsta (4,044 m arkkaa) 58,744 m arkkaan. Kuletuskustannukset sulatuspaohn 907,905 sentnerstä malma nousvat yhteensä 23,98 markkaan. Sanottuun määrään paohn kuletetusta malmsta luetaan myösk edellsnä vuosna nostettu malm. Malma tuottaven a tomenalasten ärven luku lmotettn vuonna 885 olevan 6, sekä hyväkstehtyä sota 2; v. 884 olvat vastaavat numerot 26 a 2. Yhtesen kansan sulatuspaohn kulettamasta ärvmalmsta maksettn v. 884 keskmäärn 48,2 6 pennä sentnerltä, sulatuspaoen nostama malm makso sulatuspaohn kuletettuna 36,6 9 pennä sentner. Vuortyö on koko vsvuotskauden ollut samassa sorrostlassa, ohon se ol outunut o 870 luvun loppupuolella. Se on tässä suhteessa saanut kärsä vuortuotteden ylesen hnnanalentumsen seurauksa maalman markknolla. Ne edullsemmat kauppasekat, ota Suomen rautateollsuudella näky olevan odotettavssa, kun Wenää vuosna 882 a 883 korott rauta- a terästavaran tullm äärät ulkomaden suhteen, evät ehtneet suurest vakuttaa tähän teollsuuteen, ennenkun vastaavat tullsupstukset Suomenk suhteen pantn käytäntöön Kesarkunnassa. Petarssa, Suomen etevmmässä myyntpakassa, olvat hnnat, laskettuna v.. lman tulltta, harkkoraudalta (tä-suomesta) a tavallset m tat täyttävältä kankraudalta (läns-suomesta) seuraavat:

73 Harkkoraudalta, puuta. Kankraudalta, puuta. vuonna 88...... 82 kop. 2 rup. 0 kop.» 882...,. 8 n n 95 n n 883...... 98 2 n n 884...... 95 2 u» 5 n n 885...... 88 5 2» - Näden epäedullsten kauppasekkoen vakuttaessa työ muutamssa maan rautaruukessa on vähtellen vähentynyt ta kokonaan lakkautettu. Vuonna 885 ol anoastaan 5 masuuna (25:stä), 8 pudlaus- a valsslatosta, 24 mellotus- a vasaralatosta, kmppuruuka, 2 letsolatosta a 32 manufaktuurlatosta (4:stä) käynnssä. Vaknasten työmesten luku nässä sulatus- a manufaktuurlatoksssa ol lähes,700. Rauta valmstuksen m äärä vuosna 88 885 on ollut: Fonte. Harkkorautaa. Fer en barre. Kankrautaa. Tôle et fer blanc. Rauta- a Teräspeltä. Fer manufacturé. Kmppu- a pulttrautaa y. m. C e n t n e r ä (à 42,5 klogrammes). Clous. Nauloa. Vuonna 8 8... 58,867 332,490 2,328 3,364 33,297 882... 523.604 384,572,572 5,23 28,0 883... 49,42 426,863 8,853 3,880 35,402 884... 534,253 542,448 3,088 23,943 35,695 885... 562,684 535,837 0,320 22,66 33,28 Yhteensä 2,558,550 2,222,20 36,6 07,06 65,533 Vasken a tnan valmstusta on, nnkun ennenk, harotettu Fskarn (88 883), Kärkelän (88 882) a Ptkärannan (88 885) sulatuslatoksssa, perustettuna malmehn Orärven a Ptkärannan kavokssta. Tuotanto on ollut: Vaskea. Cuvre. Tnaa. Etan. Centnerä. Arvo markossa. Centnerä. Arvo markossa. Vuonna 8 8... 2,60 98,720 233 26,795 882... 2,75 244,350 28 4,720 883... 3,746 344,632 73 85,527 884... 4,484 403,560 294 29,400 885... 4,560 250,800 344 37,840 Yhteensä 7,665,442,062,730 94,282 0

74 Nn suurssa määrn kun akakautena 88 885 e tettäväst mllonkaan akasemmn ole maassamme vaskea a tnaa valmstettu. Vaskenvalmstus tek nmttän vuosna 876 880 anoastaan 3,49 sentnerä, vuosna 87 875:,596, vuosna 866 870: 4,556, akakautena 86 865: 4,740 a vuosna 856 860: 6,768 sentnerä. Se vomakas edstymnen, ota 880-luku osottaa, rppuu yksnomasest stä pontevuudesta, olla Ptkärannan kavosten a sulatusuunen omstaat vme akona ovat alkaneet laaentaa tätä tärkeätä tehdaslatosta. Manttava on, että maan kentes rkkan vaskmalmkenttä, oka satsee lähellä Paanaärveä Kuusamon ptäässä a onka paroon F. Lnder Mustossa on vallannut, v. 882 pantn tarpeellsen puoltamstyön alle, vast edes outuakseen varsnasen työnteon alaseks. Hopata on Ptkärannan ruuklla saatu vaskvalmstuksen syrätuloksena n. s. märällä tellä. Hopantuotanto on sellä ollut H o p a a. Centnerä. Arvo markossa. Vuonna 882....,028. 8,636.» 883..... 7,06. 60,60.» 884. 85,997. n 885..... 2,200. 93,330. Yhteensä 3,78. 248,23. Kullanhuultamota Ivalooella on yhä edelleen hyväks käytetty, a vuosna 88 885 vähän suuremmalla työvomalla kun edellsenä vsvuotskautena sekä vähän useammlla, m utta alaltaan penemmllä työpakolla. Manttuna vuosna on sentähden sangen suur soram äärä huuhdottu a on vähän runsaamp kullantuotanto saatu. M utta suhteellsest täm ä on ollut yhä vähenemään pän. Tuotanto on, näet, ollut: Keskmäärn saatn yks gramm kultaa allase- Huuhtomakultaa. sovasta soramäärästä: Gramma. Naulaa. kuutoalkaa. Vuonna 88.... 20,464. 4 8, 4. 22,6. 882.... 9,3. 4 5, 0. 3 2,. 883.... 0,00. 2 3, 77. 25,9 8. 884.... 6,402. 5,06. 44,9. 885.... 6,45. 4,46. 37,2. el koko vsvuotskaudelta yhteensä 62,242 gramma s. o. 46/2 naulaa kultaa. Edellsnä vsvuotskausna saatn:

75 87 875 83,386 gramma el 43,4 naulaa 876 880 48,434» 4 Vuorhalltuksen tekemän laskun mukaan valton tulot a menot kullan- huuhdonnasta Lapnmaalla ensmmäsnä kuutenatosta vuonna, ona stä on har- otettu el akakautena 87 885, ovat olleet seuraavat: Tulot. Menot. Markkaa. Markkaa. Vuonna 870...... 7,446. 45,287. Vuosna 87 875....7,53. 88,254. 876 880.... 9,730. 32,345. 88 885.... 2,744. 6,300. Yhteensä 2,45. 82,86. Nnmuodon on valtolle sanotusta huuhdannosta nänä kuutenatosta vuonna ollut 60,785 markan suora tappo. Jos tähän lsätään kustannukset nstä kullanetsntäretkstä Suomen Lappn, ota valto pan tomeen vuosna 837, 839, 840, 844, 847, 848, 850 a 868 yhteensä laskettuna 68,000 markkaa ovat valton kakk menot kullan-etsnnästä a huuhdonnasta 885 vuoden loppuun ast nousseet yhteensä 250,86 markkaan, a valton koko tappo 28,735 m arkkaan, pats korontappoa. Valton menot ovat pääasallsest kuluneet kullanveron nostoon, oka on m äärätty 5 prosentks löydetystä kullasta, a maksuen nostoon etsntätodstukssta a valtauslupakrosta sekä ärestyksen ylläptämseen huuhtomalatoksssa. Epäedullset käyttämstulokset ovat kutenk antaneet ahetta halltukselle hallntokustannusten vähentämseks armollsen valtaus- a kavossäännön kautta 2 pävältä Marraskuuta 883 lakkauttamaan löyhstä maakerrokssta huuhdotun kullan prosenttmaksun, onka ohessa kullanlöydös, valmstamsokeuden suhteen, asetettn muun malmlöydöksen rnnalle. Mantun kullanveron saan on nykyään okasesta kavos-alasta maksettava vuosmaksu, onka Kesarllnen Senaat 2 p. H uhtkuuta 884 on määrännyt 0 markaks. Nätten muutosten ohdosta on kruunun okeuksa valvomaan vuodesta 884 Lapn kullanhuuhtamossa tarvttu asettaa anoastaan ärestysmes, pentä vuotsta palkkoa vastaan. Varsnasen valmstustyön rnnalla saavutettuna vottona manttakoon, että Lapnmaan geologaa, kullanhuuhtomatyön seurauksena, on osaks tutkttu. Suomen vuorkavostulosten netto-arvo laskettn allamanttuna vuosna seuraavaks : 88...... 6,293,945 markkaa 882...... 6,273,08

76 883. 6,848,889 m arkkaa 884. 7,876,863 885. 8,5,097 Yhteensä 35,443,875 markkaan. Edellseltä vsvuotskaudelta laskettn saman arvon nousseen 28,27,822 Tehdasteollsuus. Kysymyksessä olevan vsvuotskauden akana Suomen teollsuuden hallnnollnen ohdatus a tlasto on astunut han uudelle uralle. Jotta Suurruhtnanmaan teollsuuden etuen tehokkaamp edstämnen kävs mah- dollseks, on nmttän entsen Tehtaaston Johtokunnan sekä Vuorhalltuksen saan tullut uus kesk-vrasto, Teollsuushall tus, perustettu armollsen kuulutuksen kautta 6 pävältä M arraskuuta 884. Uuden vraston tehtävä on pääasallsest ) hankka tarkat tedot maan teollsuus-elnkenoen tlasta, ehdosta a tarpesta sekä Senaatlle ehdottaa ntä lansäädäntö- a muta, toma, otka saattavat olla tarpeellsa tah hyödyllsä nätten elnkenoen edstymselle; 2) valvoa teollsuudesta annettuen lansäännösten noudattam sta; 3) valmstella Suomen teollsuuden tlastoa sekä vuosttan ulosantaa yleskatsauksa teollsuuden valasemseks Suomessa a mussa massa. Suomen teollsuustlasto onk o ehtnyt Teollsuushalltuksen ohdolla pukeutua kokonaan toseen muotoon kun sllä ennen on ollut. Ne kaks, vuosa 884 a 885 kästtävää ulkasua, mtkä Teollsuushall tus on tällä alalla ulosan- tanut, ssältävät oukon uusa a tarkkoa lmotuksa, otka antavat tosperäsen slmäyksen teollsuustomeen a tuotantokykyyn sekä maassa ylpäätään että sen er osssa. Mutta tämä slmäys on luotettava anoastaan ylesssä prtessään. Ertyssekkoa, tärketäkn semmosa, uus teollsuustlasto e velä ole vonut suuremmalla varmuudella m äärätä. Tästä syystä e myöskään ole mahdollsta tähän ast kootun tlastollsen aneston noalla tehdä mtään vertalua 884 885 vuosen, velä vähemmän nätten a edellsten vuosen välllä. Yllämantulla tavalla saatuen lmotusten mukaan ol Suomen teollsuuden palveluksessa v. 884 2,945 tehdasta a kästyöhuonetta; edellsten lukuun kuuluu sllon myös mekaanllset verstaat a valnpaat, osta Teollsuushalltus antaa seltykset vuosulkasunsa edellsessä osastossa. Nätten teollsten latosten käyttämä työvoma nous, vamoväk a lapset mukaan luettuna, 30,44 henklöön. Tuotannon bruttoarvo lmotettn 07,335,428 markaks. V. 885 lmotettn teollsten työpakkoen lukumäärän olleen 4,286, työmehstön 36,44 a tuotannon arvon 08,042,783 markkaa. Kunka vähän näm ät lmotukset vodaan laskea perusteeks maan teollsuuden tlan luotettavalle a varmalle arvostelulle, osottaa muun muassa tedot nstä uussta teollssta latokssta (pats myllystä), otka

77 perustettn v. 884. Ntten luku on 24; yllämanttuen lmotusten mukaan nous kutenk teollsten latosten lukumäärä 885 edellsen vuoden lukumäärää,34 korkeammalle, vakka kohta kästyöhuoneet maaseudulla, pats karvausteollsuuden, v. 885 kokonaan ävät tlastollseen lukuun ottam atta. Teollsuustyö on non kahdeks kolm atta osaa sotettu kaupunkehn, kolmanneks osaks maaseudulle. Vuonna 885 nous nm ttän tuotanto-arvo kaupungessa 68,662,829 markkaan, maaseudulla 39,379,954 markkaan. Maaseudun työ tetyst parhaasta päästä tarkottaa metsätuotteden valm stusta; sahoen valmstusarvo 885 lmotettn lähmmten 4 mloonaan, paperruuken a puuhomon 7 V2 mlonaan. Ntä lähnnä ovat kudontateollsuus 4,800,000 markan, vnapolttmot 3,500,000 m arkan a kvteollsuus 3,200,000 m arkan valmstusarvolla. Myösk kaupunken teollsuudessa, oka tetyst on monpuolsemmn edstynyt, on sahalatokslla (8,090,600 markalla), kudontateollsuudella (9,65,720 m arkalla) a vnapolttmolla (6,26,035 markalla) etevä sa. Musta teollsuushaarosta ovat kaupungessa tärkem m ät: ravnto- a nautntotavaran valmstusteollsuus (pats väkuoman a tupakan),062,830:llä markalla, mekaanllset verstaat a valnpaat 6,289,249:llä sekä nahkateollsuus 5,354,45:llä markalla. Alla-oleva taulu antaa lähempä tetoa maan teollsuudesta v. 885, ä r estettynä er pääryhmn. Tehtata a kästyöhuoneta Suomessa vuonna 885. L ndustre de Fnlande en 885. Kaupungessa a kauppalossa. Vlles. Maaseudulla. Communes rurales. Koko maassa. Tout le pays. Teosten arvo. Valeur de la producton. Työntekötä. Ouvrers. Työpakkoa.. Etablssements. Teosten arvo. Valeur de la producton. Työntekötä. Ouvrers. Työpakkoa. Etablssements. Teosten arvo. Valeur de la producton. T y ö n t e k ö t ä. Ouvrers. Työpakkoa. Etablssements. Markkaa. Markkaa. Markkaa. Sulatus- a metallpuhdstustehtata sekämekaanllnen teollsuus.. 407 3,29 6,289,249 30 976,478,829 437 4,95,768,078 K vteollsuus... 6 682 840,795 7 2,335 3,233,520 78 3,07 4,074,35

78 Kaupungessa a kauppalossa. Vlles. Maaseudulla. Communes rurales. Koko maassa. Tout le pays. Teosten arvo. Valeur de la producton. Työntekötä. Ouvrers. Työpakkoa. Etablssements. Teosten arvo. Valeur de la producton. Työntekötä. Ouvrers. Työpakkoa. Etablssements, Teosten arvo. Valeur de la producton. Työntekötä. Ouvrers. Työpakkoa. Etablssements. Markkaa. Markkaa. Markkaa. Kemallnen teollsuu s.. 77 505,247,705 32 483 885,30 09 988 2,32,835 Nahkateollsuus.... 75 859 5,354,45 36 664,79,685 49,523 7,46,00 Kudontateollsuus... 20 3,549 9,65,720 8,249 4,82,045 38 4,798 3,977,765 Paperteollsuus.... 69 796 2,739,345 24,775 7,57,700 93 2,57 0,257,045 Puu-, kautsu-, luuteoksa sekä senk altasta... 267 2,906 0,048,330 232 5,642 3,984,380 499 8,548 24,032,70 Rakennusteollsuus... 262,845 2,708,370 262,845 2,708,370 Olut- a porttertehtata. 46 659 2,95,355 39 324,06,55 85 983 3,967,50 Palovnanpolttm oa.. 39 700 6,26,035 28 396 3,537,400 67,096 9,798,435 Väkvna- a lköörteht. 87 228,084,60 3 7 5,600 90 235,35,760 Tupakkatehtata.... 26,086 3,845,825 2 3,950 28,097 3,859,775 Mutten ravnto- a nautnto-anetten valm stusteollsuus.... 328,94,062,830 869,43,057,560,97 2,337 2,20,390 Puettam s- a puhdstam steollsuus.... 650 2,305 3,3,285 650 2,305 3,3,285 Graafllnen teollsu u s.. 62 876,752,40 62 876,752,40 Yhteensä 2,576 2,409 68,662,829,70 5,005 39,379,954 4,286 36,44 08,042,783 E d e l l ä o l e v a s s a t a u l u s s a o n t e o l l s u u s t y ö a e t t u s u u r n y l e s n p ä ä r y h m n. J o s n s t ä o t e t a a n u l o s n e e r t e o l l s u u d e t, o t k a m e l l ä o v a t p ä ä s s e e t t o s t e n e d e l l e e d s t y m s e s s ä a t a l o u d e l l s e s s a s u h t e e s s a, a o s n e r y h m t e t ä ä n e r k s e e n k a u p u n k e n a m a a s e u d u n v ä l l l e, s a a d a a n a l l a o l e v a :

79 S l m ä y s S u o m e n t ä r k e m p n t e o l l s u u s h a a r o h n v u o n n a 8 8 5. Les ndustres les plus mportantes de Fnlande en 885. Kaupungessa. Vlles. M aaseudulla. Communes rurales. Yhteensä. Total. Teosten arvo. Valeur de la producton. Työntekötä. Ouvrers. Työpakkoa. Etablssements. Teosten arvo. Valeur de la producton. Työntekötä. Ouvrers. Työpakkoa. Etablssements. Teosten arvo. Valeur de la producton. Työntekötä. Ouvrers. Työpakkoa. Etablssements. Markkaa. Markkaa. Markkaa. Sahalatoksa.... 20,768 8,090,600 224 5,56 3,859,780 244 7,284 2,950,380 Pumpul- a kutomateht a t a... 4 2,207 6,02,005 932 3,800,000 5 3,39 9,82,005 Palovnanpolttm oa.. 39 700 6,26,035 28 396 3,537,400 67,096 9,798,435 Paperruukea, puuhomoa a papertehtata.. 3 384,59,690 24,775 7,57,700 27 2,59 9,09,390 Karvaus- a nahkatehtata... 02 680 5,072,20 36 664,79,685 48,344 6,863,895 M ekaanllsa verstata a v a ln p a o a... 2,974 4,67,954 9 70,296,329 40 2,675 5,968,283 Olut- a porttertehtata. 46 659 2,95,355 39 324,06,55 85 983 3,967,50 Tupakkatehtata.... 26,086,846,325 2 3,950 28,097 3,860,275 J a u h o m y lly ä... 5 28 3,504,500 85 954 342,00 830,082 3,846,600 S okertehtata... 2 94 3,406,460 2 94 3,406,460 Pellava- a kutomatehtat a... 952 2,250,000. 952 2,250,000 Yllä on o näytetty, kunka laaalta kaupungt ovat tselleen koonneet maan teollsuustyön. Kaupunken oukossa ovat taas edellä m uta maan kolmen suurmman kaupungn, Helsngn, Turun a Tampereen teollsuus saavuttaneet tselleen varman etusan. Ntten teollset valmstukset edustvat vuonna 885 kakka muta kaupunkea yhteensä vottavan arvon, nmttän vähän yl 36 mloonaa. Teollsen tuotannon brutto-arvo tek nm ttän m anttuna vuonna: H elsn g ssä... 4,553,974 markkaa Tam pereella...,569,662 l T u r u s s a... 0,222,635 n P o r s s a... 5,047,480 n

80 O u l u s s a..... 4,952,95 markkaa W aasassa...... 4,52,535» K o tk assa..... 3,466,545 ) W purssa...... 2,926,205 ÎÎ Kuopossa......,43,970 n Hämeenlnnassa....,88,595 V Jokasessa maan muussa kaupungssa a kauppalassa tuotanto-arvo ol alle mloonan. Seuraava taulu antaa slmäyksen teollsuustyön aosta er läänelle, kaupunkea a maaseutua tosstaan erottamalla. Summttanen katsahus tehdas- a kästyöteollsuuteen kussak Suomen läänssä vuonna 885. L ä ä n t. Kaupungessa a kauppalossa. Tehtata a työhuoneta. Etablssements. Ouvrers. Vlles. Työntekötä. Valeur de la producton. Valm stuksen brutto-arvo. Maaseudulla. Communes rurales. Tehtata a työhuoneta. I Etablssements. Ouvrers. Työntekötä. Valeur de la producton. Valmstuksen brutto-arvo. Tehtata a työhuoneta. Etablssements. Yhteensä. Ouvrers. Total. Työntekötä. Valeur de la producton. Valm stuksen brutto-arvo. Markkaa. Markkaa. Markkaa. Uudenm aan... 59 5,0 6,387,346 205,773 4,058,389 724 6,784 20,445,735 Turun a Porn.... 570 5,34 6,83,445 232 2,335 6,300,62 802 7,676 23,3,607 H ä m e e n... 279 4,789 2,758,257 252 3,36 9,985,025 53 8,05 22,743,282 W p u r n... 297,980 6,946,75 32 2,950 8,76,404 68 4,930 5,22,579 M kkeln... 04 276 630,640 7 952,567,20 275,228 2,97.850 K u o p o n... 267 872 2,003,2 223,649 3,7,604 490 2,52 5,74,85 W a a s a n... 332,925 6,780,725 227,45 3,52,260 559 3,070 9,932,985 O ulun... 208,25 6,325,030 79 885 2,428,900 287 2,00 8,753,930 Yhteensä 2,576 2,409 68,662,829,70 5,005 39,379,954 4,286 36,44 08,042,783 Suomen teollsuutta koskevat, saatavssa olevat, tedot mantusta syystä evät sall m tään vertalemsta er vuotten välllä. Stä vaston Suomen ulkomaankauppaa koskevat tullluettelot antavat ohdatuksen teollsuusaseman yleseen arvostelemseen. Muutama tetoa tärkempen teollsuustavaran vennstä a tuon-

8 nsta manttakoon sentähden. M ustutettava on, että ssääntuotuen tavaran arvoon on luettu kuletuskustannukset, kauppavotto a vuoteen 882 tullm aksutkn; tämä arvo lmasee ss tavaran hnnan ssääntuontpakalla. Ulosvedystä tavarosta nämät raham äärät stävaston evät ole lukuun otetut. Rautaa a terästä... K ankata... Puupahva a papermas s a a... Papera a pahva.. Vuota, nahkaa ateok - sä s t ä... L a s a... Tapettea a reu nuk sa. Faanssea a porslna L a n k o a... P u m p u l a... Koneta a mallea.. 88. 5,96,289 8,442,93; 275,000 8,635,89,08,679,90,32,532,03 460,73 803,30 Vent 882. 6,706,002 9,54,829; 372,872 0,333,35,75,232,993,934,72,343 566,883 575,706. Expor 883. 7,349,822 8,589,54 50,930] 3,98,328 3,06,288,627,923,383,65 602,24 47,22 - ] tâtons. 884. 6,02,922 7,884,973,,583 4,907,552,,700,753,,306*465 865,7,652,859 56,322 -! 885. 7,440,600 4,559,453,028,83 7,02,340 2,577,323,02,9 877,640 442,638 507,792] 88. 0,094,34 5,702,67 87,962 4,809,47,87,80 47,084 2,593,840 6,383,223 2,827,209 Tuont 882.,922,529 5,882,696, 533,205 6,398,623,25,73 565,000 2,446,32] 8,6,204 3,050,062. Impôt 883. 8,36,539 3,64,379 667,8 8,049,686 639,23 57,88 2,953,074 4,458,577 4,899,753 tâtons. 884. 0,08,353 3,078,486 588,06 5,590,97 557,353 - - 578,463 2,500,402 4,70,434 3,08,456] 885. 6,889,630! 6,034.67 480,85 5,534,86 439,366 405,065,679,20 3,7,595 2,70,455 IL

82 Tässä kästellyn akakauden loppupuolella kohtasvat kpeäst kotmaan teollsuuteen ne muutokset, otka vuonna 885 olvat tehdyt Wenään a Suomen välä koskevaan tull-asetukseen tammkuun 3 pävältä 859. Tämä asetus, onka tarkotuksena ol matkaansaada suurempaa vastavuorosuutta kauppasekossa Wenään a Suomen välllä, ol sen nelännes vuossadan kuluessa, ollon se ol vomassa pysynyt, vakuttanut yhä vlkkaamman tavaravahdon syntyyn kesarkunnan kanssa. Suomen teollsuus ol sllä väln kehttynyt vähemmän monpuolsest, kun arvattavast ols tapahtunut, os tavaravahdon vapaus Wenään kanssa ols ollut enemmän raotettu. Stä vaston muutamat teollsuuslat, otka perustuvat menekkn Wenäälle, olvat vomakkaast vaurastuneet. Pää-asallsest Wenään markknat suurmmaks osaks käyttvät tarpeksensa Suomen teollsuuden tuotteta. Suomessa taas venäläset tavarat, ktos olkoon tullttoman tuonnn, tekvät suurta hattaa uselle teollsuushaarolle, oden vaurastumnen sen tähden hdastu. Sekä tosella että tosella taholla ol maamme a etenk sen teollsuus outunut sost rppuvaks Kesarkunnasta. Kutenk 880 luvun ensmäsnä vuosna Wenäällä alko kuulua äänä stä tullvapautta vastaan, ota m uutam at Suomen tavarat Wenäälle tuotassa nauttvat. E rttän herätt se sekka tyytymättömyyttä, että, Suomen ulkomata varten vomassa olevassa tulltaksassa, tullmaksut sekä usesta valmsta tehdasteokssta että myösk raaka-anesta a valmstus-anesta olvat alemmat ntä tullmäärä, otka kesarkunnan tulltaksassa olvat samolle tavarolle määrätyt. Wenään rahavaranmnstern vaatmuksesta laskettn 884 vuoden loppupuolella tähän saakka vomassa olleet venäläs-suomalaset tull-asetukset erään komtean pernpohasen tarkastuksen alasks, ohon työhön myös kolme edusmestä Suomesta ott osaa. Ne näkökohdat a estykset, otka nämät edusmehet a sttemmn Kesarllnen Senaat, onka m elpdettä kysyttn venäläsen rahavaranmnstern asassa tekemän ehdotuksen suhteen, esntovat, evät saavuttaneet Hänen Kesarllsen Maesteetnsä suostumusta, vaan vahvstettn armollsest 28 p. toukokuuta (v..) 885 kesarkunnan valtaneuvoston päätös, oka anoastaan vähäpätösssä kohdssa pokkes venäläsen rahavaranm nstern tehdystä estyksestä. Ne muutokset venäläs-suomalasen kaupan tullmääräyksssä, otka täten tomeenpantn, olvat nn pernpohasta laatua, ettfevät anoastaan tasottaneet Wenään a Suomen tulltaksoen välä ulkomaan suhteen, vaan stä pats vakuttvat suorana esteenä Suomen ulosvennlle Wenäälle. Juur tärkempä, etupäässä ulosventn Wenäälle perustetulta teollsuushaaroa maassamme sanotut muutokset kohtasvat. Uudet tullm ääräykset, ota seurattn 3 p:stä syysk. 885, koskvat nmttän ) papertavarota, 2) harkkorautaa, rautaa, terästä a läkkä, valmstettua a valmstamatonta ; 3) pumpulteoksa ; 4) valmstettua a valmstamattom a nahkoa sekä 5) faansa, porslnä a lasa.

83 Mutta e anoastaan manttuen teollsuustuotetten ulosventä Suomesta Wenäälle sanotut tullmääräykset ole sost estelleet. Maamme teollsuudelle onka menekkpakkana Wenää tähän saakka pääasallsest on ollut ovat nämät, etenk ensmältä, saattaneet lamentavan skun. Teollset latokset nden oukossa Dahlnruukn etevä tehdas Westanfärdn kappelssa on lakkautettu käymästä. Toset ovat pakosta vähentäneet tuotantonsa. Edullnen seuraus mantusta muutoksesta on kutenk mustn pantava. Varma a vlava menekk Wenäälle ol asettanut kotmaan m arkknotten merktyksen varoon. Tämän menekn vähennettyä on kotmaan hyväkseen-käyttämsen merktys outunut suuremmaks. Suomen tehdastelan on enemmän kun ennen täytynyt hakea ostopakkoa omassa maassaan sekä sen ohessa ulkomalla astua klpaluun verasten kansoen kanssa. Se ahdnko, ohon venäläset tullt ovat pakottaneet Suomen teollsuuden, on ss monella tahon vakuttanut suuremman valvella-olemsen a kauppa-nnon khottmena sekä sen ohessa samalla vähentänyt stä taloudellsta rppuvasuustlaa, ossa Suomen teollsuus on ollut Wenään suhteen. Nässä tärkessä suhtessa vuos 885 tekee käännekohdan Suomen teollsuuden hstorassa. Tomsta, ohn halltus on ryhtynyt teollsuuden edstämseks maassa, manttakoon: n. s. mylly veron lakkauttamnen armollsen asetuksen kautta 8 p:ltä syyskuuta 882, uus kavossääntö 2 p:ltä marraskuuta 883, laaennettu vapaus harottaa ruuk- a sahalkettä, myönnetty armollsssa asetuksssa 2 p:ltä oulukuuta 885, m etsätuotteden ulosventtulln lakkauttamnen armollsen asetuksen kautta p:ltä helmkuuta 885, 400,000 markan myöntämnen aettavaks kästyö- a teollsuuslanona,000 0,000 m arkan m äärssä 4 % :n korkoa vastaan, Rahavarantomtuskunnan kreen mukaan 24 p:ltä toukokuuta 884, sekä kästyö- a teollsuuskouluen perustamnen armollsen asetuksen mukaan 25 p:ltä m arraskuuta 885. Mustutettakoon lopuks maamme teollsuuden osanotannosta Moskovan näyttelöön vuonna 882. Halltus, samon kun ertyset Suomen tehdastelat, stousvat melkosn uhrauksn, vodaksensa näyttelössä arvokkaast edustaa maata. Suomalanen osasto saavuttk huomota a ktosta. Palovnanvalmstus. Määräyksen mukaan asetuksessa 9 p:ltä kesäkuuta 873, palovnanvalmstuksesta, myömsestä, varastossapdosta a kuletuksesta, ols asetus 883 vuoden lopussa ollut lakkautettava olemasta vomassa. Tämän ohdosta a kun lukusa vaatmuksa, muun muassa valtopävllä 877 878, ol lausuttu tomnryhtymsestä palovnan a mutten väkuoman väärnkäytöksen vähentämseks, asetettn vuonna 880 komtea, onka tomena ol pernpohasest ta r kastella sllon vomassa olevaa palovnalaka. Armollsta estystä, oka valmstettn komtean lausunnon ohdosta a 882 vuoden valtopävlle ätettn, säädyt

84 evät kutenkaan ehtneet tarkastettavakseen ottaa, osta syystä 873 vuoden asetus ynnä shen kuuluvat, myöhemmn lsäks tulleet, säännökset säätyen pyynnön mukaan m äärättn noudatettavaks 886 vuoden loppuun ast. Yhä vomakkaammn kehtty kutenk melpde tomnryhtymsestä väkuoman raottamseks a ehkäsemseks. Se armollnen estys, oka tässä asassa 885 vuoden säädylle annettn, puollust etenk seuraavat muutokset ennen vomassa olevaan lansäädäntöön : valmstusvero korotettasn 20 pennllä, ss m arkkaan 40 pennn okaselta kannulta säännöllstä väkevyyttä; mtään palovnanvalmstuksen ylntä m äärää (ennen 4,300,000 kannua) e sälytettäs; kot- a ulkomasten, yl 25 % alkohola ssältäven, väkuoman kauppa asetettasn täydellsest samalle kannalle palovnakaupan kanssa; palovnan vähttänmyynt a annskelu ols, otakuta pokkeuksa lukematta, maalla kellettävä; kaupungessa ätettäsn m astraatn a kunnan vrastoen tomeks ärestää väkuoman vähttän-myynt a annskelu kaupungessa kahdeks vuodeks erältään tehdyn ylesen ärestelm än mukaan. Nämät asetusestykset säädyt hyväksyvät, kutenk ertysllä muutokslla, osta tärkemmät olvat: että valmstusvero korotettasn markkaan 60 pennn kannulta; aln prosenttmäärä kaupaks pdetyn palovnan väkevyydelle säädettäsn 40 % :ks ; aln määrä, oka polttmosta a tsleerauslatokssta saatasn myydä, korotettasn 25 kannuun a vähn määrä, onka vähttän-myyät sasvat luovuttaa, m äärättäsn kannuks ; kaupungn valtuusmesten takka raastuvanokeuden ols okeus myöntää takka keltää palovnan vähttänmyyntä tah annskelua kaupunkkunnan alueella. Yllämantut raottavat määräykset astuvat vomaan vasta 887 vuoden alusta a ovat sttemmn näkyneet vastaavan tarkotustaan. Vuosn 88 885 ne evät ole vakuttaneet. Nänä vuosna lmaantuuk kasvava enennys palovnanvalmstuksessa a kun e palovnaa sanottavassa määrässä kuleteta maasta palovnan nautnnossa. Akakaus 88 885 on ss täydellnen vastakohta edellslle vdelle vuodelle, otka osottvat palovnanvalmstuksen altusta vähenemstä. Itsekunak allamanttuna vuonna olvat nmttän polttmoen luku sekä nden valmstuksen koko määrä, kannuttan luettuna, seuraava:

85 Suomen palovnateollsuus 88 885. Fabrcaton de l eau-de-ve. 88. 882. 883. 884. 885. Läänt. Polttmoen lukumäärä. Nombre de fabrques. Producton. \ Kannua. Valmstuksen määrä. Polttmoen lukumäärä. Nombre de fabrques. Producton. Kannua. Valmstuksen määrä. Polttmoen lukumäärä. Nombre de fabrques. Producton. Kannua. Valmstuksen määrä. Polttmoen lukum äärä. Nombre de fabrques. I Producton. Kannua. Valmstuksen määrä. Polttmoen lukumäärä. Nombre de fabrques. Producton. Kannua. Valmstuksen määrä, [Judenmaan... 2 86,68 787,007 2 798,00 2 803,56 785,777 Turun a Porn.. 6 890,67 5 879,072 6 98,386 6 938,63 5,04,255 H ä m een... 6 473,95 6 469,087 7 52,385 7 542,298 7 6,84 W purn.... 8 79,838 8 405,56 7 369,20 7 308,488 7 328,830 M kkeln.... 7 492,34 7 393,56 7 422,3 7 406,790 7 403,352 K uop on... 4 34,277 4 26,57 4 275,853 5 342,33 5 269,202 W aasan..... 2 40,224 2 608.493 3 663,74 3 78,049 3 706,827 O u l u n... 4 53,378 3 75,352 4 25,240 4 25,993 4 9,940 Yhteensä 69 3,55,235 66 3,934,254 70 4,220,226 7 4,3,736 69 4,32,024 Kentes palovnanvalmstus vmesnä kysymyksessä olevna vuosna on enentynyt stä syystä, että sen valm staat nn kauaks kun mahdollsta ovat ta h toneet välttää palovnaveron säädettyä korotusta. Valmstusaka on ollut raotettu setsämäks kuukaudeks vuodessa, nmttän 2 pstä tammkuuta 5 p:ään toukokuuta sekä 5 p:stä lokakuuta 3 p:ään oulukuuta. Valmstukseen on kulutettu allamantut m äärät yvä, uurkasvea a muta kasvkunnan tuotteta.

Matères employées pour la fabrcaton de l eau-de-ve. CO 00 Vehnää. Kuvatulta maltata. Rukta. Ohra. Kauroa. Kuvaamattoma maltata. Vehnää. Rukta. Ohra. Kauroa. Vehnää. Rukta. Levskää. Levskää. Tynnyrä. Ohra. Kauroa. Massa. Rsä. Sekula. Kahuyvä. Perunota. Naurta. Porttera. Kannua. Vuonna 88 63,075 97,26,48 2,468 34,588 26,966 8,547 789,925 48,849 24,58 280,266 82 474 5,926» 882 57,428:29,335 2,408 44,669 55,476 24,557,067 628,93 33,642 89,023 68,943 00 50 25,476 26 n 883 59,64'238,943 765 43,656 79,59 3,640 3,282,52,07 56,330 263,55 76,677 845 450 5,454,400» 884 39,532 24,808 249 78,934 85,742 22,543 6,978,084,95 28,699 258,88 264,86 3,555 44 5,55» 885 20 32,306 202,408 250 84,834 26,388 6,063 48,204 986,402 27,807 23,999 368,243 2,482 3,322,007 7,852

87 Huomattava on, mkä suur sa kulutettuen raaka-anetten oukossa nänä vuosna masslla on ollut, ota ennen tuskn ollenkaan käytettn a onka, tullkorotuksen älkeen, kotmaset raaka-aneet taas sysäsvät syrään. Valton tulot palovnanvalmstuksesta a shen yhdstetyt tarkastuskustannukset ovat vuosna 88 885 nousseet seuraavn m äärn: P a l o v n a v e r o. Im pôts sur la fabrcaton de l eau-de-ve. Vuos. Suortettu maksu. Yhteensä. Annskeluvero. Valm stusvero. Kontrollkustannukset. Vnaveron käyttämnen. Kunten osuus. Valtorahastoon korvausta entsestä rnaarennsta. Jätetty kulkukenorahastoon. Srto seuraavaan vuoteen. V. 88.. 4,65,7 2,94 4,87,625 58,99 400,000 660,000 3,500,000 970,007 n 882.. 4,794,568 22,44 4,87,009 73,492 400,000 660,000 3,860,000 674,756 n 883.. 4,938,847 20,65 4,959,462 82,535 400,000 660,000,500,000 2,862,903 n 884.. 4,879,92 24,239 4,904,60 84,030 400,000 660,000 5,500,000,0,93 n 885.. 4,54,662 25,73 4,539,835 85,339 400,000 660,000 3,987,385 400,340 Rkokset palovna-asetuksa vastaan ovat yhä velä erttän lukusat, mutta näyttävät tok tapumusta vähenemään pän, sen mukaan mtä vertalu asantlaan v. 878 osottaa: Yhteenveto osottava maan vaknasten a ylmäärästen kruununpalvelan kakken okeuteen haastamen, vna-asetuksa vastaan tehtyen, rkosten lukumäärän v. 885. Nombre des nfractons contre les los sur l eau-de-ve. Rkosten lukumäärä. Nombre des nfractons. H enklön luku. Nombre des ndvdus. L ä ä n t. Palovnanpoltto. Fabrcaton llcte de l eau-de-ve. Ratkasematta edellsestä vuodesta. Oauses de Tannée précédente. Uusa. Causes nouvelles. Yhteensä. Total. Palovnanmyynt. Vente llcte. [Ratkasematta edel-! lsesta vuodesta., Causes de l'année précédente. Uusa. Causes nouvelles. Yhteensä. Total. Muunlaset rkokset. Autres nfractons. Ratkasematta edellsestä vuodesta. Causes de Tannée précédente. Uusa. Causes nouvelles. Yhteensä. Total. Koko summa. Syytetyltä. Accusés. Langetetulta. Condamnés. Vapautetulta. Reconnns lbres de délt. Yhä syytöksen-alasa. Sous acton. Uudenmaan.... 2 3 48 79 227 4 2 6 246 34 78 5 2 Turun a Porn... 7 n 8 96 227 323 7 7 348 45 246 95 0 H äm een... 6 6 4 2 352 4 9 3 37 527 255 95 77 W p u r n... 4 3 7 85 39 504 29 74 03 64 749 402 83 264

Rkosten lukumäärä. Nombre des nfractons. Henklön luku. Nombre des ndvdus. Läänt. P al o vnanp oltto. Fabrcaton llcte de l eau-de-ve. Causes de l année précédente. Ratkasematta edellsestä vuodesta. Causes nouvelles. T otal. Uusa. Yhteensä. Palovnanm yynt. Causes de Tannée précédente. Vente llcte. Ratkasematta edellsestä vuodesta. Causes nouvelles. U usa. T otal. Yhteensä. M uunlaset rkokset. Autres nfractons. Causes de Tannée précédente. Ratkasematta edellsestä vuodesta. Causes nouvelles. Total. Uusa. Yhteensä. Koko summa. Accusés. Syytetyttä. Condamnés. Langetetuta. Reconnus lbres de délt. Sous acton. V apautetulta, Yhä syytöksen-alasa. M k k e l n... 45 64 09 53 354 507 9 30 39 655 855 423 04 328 K u o p o n... 5 2 27 235 308 543 3 24 37 607 757 274 30 353 W a a sa n... 7 3 0 55 237 392 0 5 5 42 62 289 8 205 O u l u n... 4 2 6 307 240 547 3 6 29 587 953 307 52 494 Yhteensä 90 96 86,320 2,075 3,395 82 77 259 3,840 5,245 2,374 828 2,043 Vuonna 880.... 42 28 3f0,24,834 2,958 65 45 66 3,93 5,077 2,389 777,9 88.... 9 59 278,242 2,233 3,475 74 346 520 4.273 3,49 2,468 75 2,236 882.... 9 25 244,45,782 3,233 03 399 502 3,979 5,354 2,460 800 2,094 883.... 80 74 54,97 2,242 3,439 360 47 4,064 5,47 2,40 755 2,26 884.... 54 45 99,362 2,239 3,60 305 46 4,26 5,77:2,659 778 2,280 Stä vaston on uopumuksesta tuom ttuen henklön luku ollut yhä enenemään pän, ossa suhteessa vasta vuodesta 885 muutos parempaan näkyy syntyneen. Kysymyksessä olevat tuom tut ovat olleet Maaseudulla. Kaupungessa. Yhteensä. Vuonna 88..... 499. 907.,406. 882..... 53.,226.,739. 883..... 575.,436. 2,0. 884..... 594.,475. 2,069. 885,.... 588.,423. 2,0. IV. Kauppa a Kulkuneuvot. Kauppa. Nhn ylesn taloudellsn a valtollsn vakutuksn, otten ohdosta Suomen kauppa ulkomaan kanssa kysymyksen-alasena vsvuotskautena on muodostunut verrattan epä-edullsemmaks kun edellsenä, on ohdannossa vtattu. Mssä m äärn m aan teollnen tomellsuus sekä tuotanto ylpäänsä on kärsnyt hattaa sanottuen vakutusten panosta, on myösk edellä osotettu maan er

89 elnkenosta a tehdaslkkeestä puhuttassa. Jälellä on lyhykäsest esntuoda ne ernäset tedot, otka valasevat maan tavaravahtoa ulkomaan kanssa ylmalkaan sekä er matten kanssa, kaupunken lsääntym stä ynnä maakauppaa. Vsvuotskautena 88 885 on Suomen tavaravahto varsnasessa merktyksessä tähän e luettuna transtolke, osta Suomen kauppatlastossa tähän saakka e ole selkoa tehty ulkomatten kanssa laskettu seuraavn koko-arvohn: Tuont. Vent. Yhteensä. Markkaa. Markkaa. Markkaa. Vuonna 88.... 54,842,529. 07,270,449. 262,2,978. n 882.... 67,054,387. 9,873,30. 286,927,57. n 883.... 48,06,863. 8,307,659. 266,44,522. n 884.... 37,70,43. 2,746,806. 250,448,29. n 885.... 09,005,568. 89,852,975. 98,858,543. Korken arvomäärä, mnkä Suomen tavaravahto mllonkaan ennen manttua vsvuotskautta on saavuttanut, ol v. 880, ollon tavaranlke arvosteltn yhteensä 26,840,277 markkaan. Kolmen vuoden kuluessa akakaudesta 88 885 on ss tavaravahdon arvo noussut korkeammalle kun m anttuna vuonna, a os katsotaan keskmäärä kummaltak akakaudelta, nousee tuonnn arvo 45,3 mloonaan m arkkaan vuosna 88 885, m utta anoastaan 34,2 mloonaan m arkkaan vuosna 876 880, sekä vennn arvo edellsenä akana 09,6 mloonaan markkaan, ota vaston älkmäsenä arvo nousee 0,8 mloonaan markkaan. Tästä o näkyy, että vlkkaus maan tavaravahdossa ulkomaan kanssa kysymyksen-alasna vtenä vuotena melkosessa määrässä on enentynyt edellsestä vsvuotskaudesta, mutta velä selvemmn manttu sekka pstää slmään, kun lukuun otetaan se osttan suur hnnanalennus, oka maan tärkemmssä tuont- a venttavarossa vme akakautena on ollut nähtävänä, esm. metsän- a karantuottessa, kahvssa, sokerssa, yvssä y. m. tavarossa. Kutenk manttakoon, että vent v. 880 arvosteltn korkeampaan määrään kun yhtenäkään vuossta 88 885, nmttän 23,075,627 m arkkaan, sekä v. 877 04,582,405 m arkkaan, sekä että tuont vuosna 874, 876 a 877 arvosteltn nousevan 40 a 50 mloonan väln, 876 lähes 57,7 mloonaank markkaan. Suurta tavaranlkkeen arvo-erotusta arvostellessa yllämantun vsvuotskauden er vuosna on kutenk huomoon otettava, että manttuen arvomäären perusteena olevaa arvolaskua akakauden kuluessa on kohdannut ernäset muutokset. Ana 882 vuoden loppuun saakka tomttel tätä arvostelua asanomanen tullkamar, onka tässä kohden tul sekä tuodusta että vedystä tavarasta m äärätä 2

90 arvo pakkakunnalla käyvän hnnan mukaan, ollon tullmaksut otettn laskuun. Kauppatlastollsten yhteenvetoen laatmsta koskeven, muutettuen määräysten ohdosta, tomtt vuodesta 883 Tulln Ylohtokunta arvolaskun, oka vrasto tässä m anttuna a stä seuraavana vuonna seuras koko maalle yhtesä keskhntoa, ohn e kutenkaan luettu ssääntuotuen tavaran tullmaksua ekä muta sellasa maksua, ota tavarat tuontpakalla olvat saaneet kärsä. Nämät keskhnnat pysyvät kumpanak vuonna käytännössä muuttumattomna, pats sokern suhteen, onka keskhnta v. 884 melkosest alennettn. Kesarllsen Senaatn määräyksen ohdosta annettn senälkeen, v. 885, tällasten keskhntoen vahvstamnen tullhalltuksen määräämälle a kokoonkutsumalle kokenetten tomkunnalle, onka tul, tullhalltuksen tekemän tavaraluettelon avulla, määrätä tavara- arvo tavaran hnnan mukaan suomalasessa satamassa tull- a muta tuoms- takka vemsmaksua lsääm ättä". Tämä vmemanttu, etenk yhtälästen tavararyhmen arvostelua varten verrattan tyydyttävä arvolasku on epälemättä mahdollseks tehnyt todellsemman tavaravennn arvon arvostelun manttuna vuonna kun akasemmn seuratut arvostelumetoodt edellsnä akona; erttän on tullkamaren suoraan pakalla tehtyä arvostelua vastaan mustutettu, että verrattan helpost arvosteltavlle a käyvlle tavarolle, nnkun esm. metsäntuottelle, er pakolla samanakasest on laskettu hyvn erävä arvoa. Kun mantut henklöt tavarahntoa määrättässä ylmalkaan mussak suhtessa noudattvat alempaa las- kuperustusta kun m tä ennen ol seurattu, nn maan tavaralkkeen suuresta arvoen vähennyksestä v. 885 edellsten vuotten suhteen e välttämättömäst ole ouduttava shen päätökseen, että tse tavaravahto ols suhteellsest vähentynyt. Mtä muuton 885 vuoden vent- a tuontarvosumman erotukseen tulee, on huomattava, ett e kauppaan kauppavotto enemmän kun muutkaan ventmaksut ole luetut vent-arvoon, vaan että manttu votto kyllä on luettu tuontarvoon. manttu sekka otetaan huomoon, tasaantuu melkosessa määrässä maan vent- a tuont-arvoen erotus. Kunka Suomen yhteenlaskettu tavaravahto ulkomatten suhteen akaantuu er malle, näkyy seuraavasta taulusta, ossa arvo on lmastu satatuhansssa m arkossa. Jos

9 Suomen allam anttua m ata koskevan tavaravahdon arvo 876 885 00,000 markossa. Valeur du commerce de la Fnlande avec les pays sous-dts, en 00,000 marcs ( = francs). Tuont. - - Importaton. Vent. - - Exportaton. 88 885 keskmäärn. 885. 884. 883. 882. 88. 876 880 keskmäärn. 88 885 keskmäärn. 885. 884. 883. 882. 88. 876 880 keskmäärn. W enää (Russe)... 645 684 77 667 659 50 646 426 499 545 479 440 403 473 Saksanmaa (Allemagne).. 32 406 426 395 339 296 373 68 52 83 69 68 43 63 Iso-Brtanna a Irlant ( Grande Bretagne et Irlande).. 45 74 60 69 20 29 68 228 207 244 242 245 79 223 Ruots a Nora (Suède et N o r v è g e )... 87 2 37 32 4 92 7 78 77 78 99 06 77 87 Brasla a Etelä-Amerka (B résl)... 32 43 30 32 8 8 26 Pohos- Amerka (Amérque du n o r d )... 24 39 22 29 6 2 Läns-Inta (Indes occdentales) 2 3 3 8 2 7 Itâ-Inta (Indes orentales). 4 23 34 3 4 5 Franska (F ra n ce)... 8 5 8 2 3 4 79 88 04 80 03 63 88 Itala a Itävalta (Itale et A u tr c h e )... 8 8 2 8 9 6 9 2 Espana (Espagne).... 7 0 6 7 5 5 7 36 62 59 75 38 45 56 Alankomaat (Pays-Bas).. 5 4 7 9 4 46 40 35 42 4 24 36 Portugal (Portugal).... 5 4 5 3 3 7 4 2 Belga (Belgque)... 4 2 3 3 5 5 6 23 2 23 26 23 20 2 Tanska (Danemark).... 3 0 5 7 6 8 9 28 3 2 68 6 40 44 Muut maat (Autres pays).. 2 0 77 7 Ylpäätään on mustettava, että tuont usemmsta masta on vahtelehtanut erttän huomota herättävällä tavalla, nnkun myösk että tuont kaukasemmsta osottaa slmnnähtävän alhasta arvomäärää. Kun kutenk, tavaraa ssääntuotassa, sen vmestä lastauspakkaa, a tavaraa ulosvetässä, sen ensmästä määräpakkaa tullsuortuksessa pdetään tavaran alku- a määräpakkana, huomataan helpost ettevät yllämantut numeroluvut kakssa kohden tarkolleen lmase Suomen tavaravahdon todellsta suuruutta tsekunk maan suhteen, vaan saattaa mantusta syystä monen maan tavaravahto, etenk kaukasempen, olla laskettuna palon alempaan m äärään kun m tä maan

92 tavaravahto Suomen kanssa todella on. Samasta syystä saattavat myösk lähnnä oleven maden tavaravahto-lmotukset ssältää stä tavaravahtoa, oka edellsessä tapauksessa e ole näkyvssä. Ventä koskeven lmotusten suhteen e ole sama lata kun kysymyksessä tuonnsta, koska maan tärkem m ät venttavarat suurmmaks osaks kuletetaan suoraa tetä. Kutenk yllä-olevsta lmotukssta selväst näkyy, että tavaravahto m uutamn mahn on näyttänyt tapum usta kehtykseen esm. kauppa Ruotsn a Noraan, Englantn, Ranskaan a Tanskaan. Stä vaston osottaa kauppa Wenäälle a Saksanmaalle verrattan suura vahtelua. Lähes puolet vennn a tuonnn yhteenlasketusta arvosta tulee Wenään osaks. Stte seuraa lähnnä ärestyksessä kauppa Saksanmaalle, Englantn, Ruotsn a Noraan, Ranskaan, Hollantn, Espanaan. n. e. Suomen koko tavaravahdon suhteen tekee tavaravahto er mahn seuraavan prosenttluvun vuosna 876 885. Tuont. Importaton. Vent. Exportaton. 88 885 keskmäärn. 885. 884. 883. 882. 88. 876 880 keskmäärn. 88 885 keskmäärn. 885. 884. 883. 882. 88. 876 880 keskmäärn. W enää ( R u s s e )... 48, 44, 42,9 45, 47,9 46,o 45,05 4,9 46,5 45,4 40,5 39,0 44,9 43,8 Saksanmaa (Allemagne).. 23,3 26,2 25,5 26,7 24,7 27, 26,oo 6,7 4,9 6,9 5,8 6,0 4,8 5,76 Iso-Brtanna a Irlant (Grande Bretagne et Irlande),. 0,8,2 9,5,4 5,2,8,73 22,4 9,3 20,4 20,5 2,8 9,9 20,40 Ruots a J Nora (Suède et N o r v è g e )... 6,5 7,7 8,2 8,9 8,3 8,4 8,9 7,6 7,2 6,5 8,4 9,4 8,6 7,97 Brasla a Etelä-Amerka ( B r é s l )... 2,4 2,7,8 2,2 0,6,7,82 0, 0, 0, 0,04 0, 0,05 Pohos-Amerka (Amérque du n o r d )... M 2,5,3,9 0,,5,50 0, 0, 0,02 0,03 Itä-Inda (Indes orentales).,0,5 2,0,0 0,4,05 ÏAns-lxà\a.(Indes'pccdentale$),6 0,8 0,2,2 0,2 0,47 Tanska ( Danemark).... 0,2 0,6 0,9 0,4 0,5 0,7 0,64 2,8 2,9,8 5,8 5,4 4,4 4,03 Espana (Espagne).... 0,5 0,6 0,4 0,5 0,4 0,5 0,48 3,5 5,7 5,0 6,3 3,3 5,0 5,09 Itala a Itävalta (Itale et A u trc h e )... 0,6 0,5 0,7 0,5 0,6 0,5 0,60 0, 0, 0, 0,06 0, 0,2 0,0 Franska (France).... 0,6 0,3 0,5 0,2 0,05 0,2 0,25 7,8 8,2 8,7 6,8 9, 7,0 8,0 Alankomaat (Pays-B as).. 0,4 0.3 0,4 0,6 0,03 0, 0,30 4,5 3,7 2,9 3,5 3,6 2,7 3,3 Portugal (Portugal).... 0,4 0,2 0,3 0,2 0,2 0,6 0,3 0, 0, 0,2 0,06 0,05 0, 0,0 Belga (B elgque)... 0,3 0, 0,8 0,2 0,3 0,5 0,3 9 2,3 l,,9 2,2 2, 2,2,89 Muut maat (Autres pays). :,6 0,7 4,6,22 0, 0, 0, 0,06 0, 0, 0,06

93 Muuton on W enään kauppasekkan suhteen huomattava, että nlle perusteena olevat määräykset armollsessa asetuksessa 3 p. Tammkuuta 859, Kesarllsen valtaneuvoskunnan 28 p. Toukokuuta 885 (v..) armollsest vahvstetun päätöksen ohdosta, oka on tedoks annettu Rahavaran Tomtuskunnan kreessä pävältä Elokuuta sam ana vuonna, 3 p:stä Syyskuuta 885 ovat kärsneet tä r ketä muutoksa, nmttän snä, että stä suhteellsta vapautta, oka on ollut olemassa Suomen a Wenään kesknäsessä tavaravahdossa, vmemantun päätöksen kautta melkosessa m äärässä Wenään puolelta on vähennetty. Nhn hämmennyksn Suomen tehdasteollsuudessa, otka tästä erttän olvat seurauksena, on yllä o vtattu. Suurest vakuttavana Suomen kasvavaan ventn Espanaan on myösk manttava Wenään a Espanan välllä 876 solmtun kauppa- a merlkelttokran ylössanomnen vme mantun maan puolelta 26 p. Lokakuuta 88, oka lttokra vuotta myöhemmn lakkas olemasta vomassa. Mantun lttokran kautta ol Suomen kauppa-asema Espanan suhteen vetänyt vertoa enmmn suosttuen kansoen kauppa-asemalle. Kesäkuun 3 p. 885 tehtn kyllä uus lttokra W enään a Espanan välllä, m utta täm ä perustu anoastaan ylesn ehtohn tullmaksuen suhteen, onka kautta Suomen kauppa Espanaan yhä edelleen tul kärsmään epämyötäsessä klpalussaan suosttuen kansoen kanssa. Kuten odottaa saatto, on armollsen asetuksen kautta 20 pävältä elokuuta 873 sekä elnkenolan kautta 3 pävältä maalskuuta 879 vapaaks laskettu elnkeno-okeus melkosest vakuttanut kaupunken taloudellseen asemaan a maan kauppa- a elnkeno-elämään. Seltyksessä tähän kuuluvsta asosta tomston vmesessä vsvuotskertomuksessa mantaan, että, kun sanottuen laken noalla vuos vuodelta kasvava lukumäärä ammatntatava maakauppata melken okanoassa kunnassa ol ryhtynyt ennen yksnomasest kaupungelle kuuluvaan kaupantekoon maaseudulla, ne asanhaarat, otka akasemmn olvat tehneet kaupungt enemmän ta vähemmän kenotekosks keskuspakoks asomslkkeelle, olvat postetut, sekä että samassa monen pkkukaupungn pystyssäpysymsen mahdollsuus sost ol vähennetty. Skäl kun maakauppasten luku on kasvanut, on tukkukauppa kaupungessa lsääntynyt a täten suuremmat kaupungt a ne, otka sopvan asemansa takka mutten asanhaaran kautta muodostavat luonnollsa keskuksa avarammlle tlolle, klpallessaan mutten, usemmten penempen kaupunken kanssa, ovat päässeet etusalle, saavuttaneet yhä määräävämmän aseman sekä velä outuneet tavaranhankkokskn penemmlle. Ne kaupungt, otka nällä perustella etenk ovat edstyneet kysymyksessä olevana vsvuotskautena, ovat etusassa rautatelnan loppu-asemen lähellä olevat kaupungt, nnkun Helsnk, Turku, Wpur, Tampere, Nkolankaupunk a Hankonem; nätä pats Kotka, Kuopo, Oulu, Por, Joensuu y. m. Nätten vastakohtana osottaa Hamna, väkluvunsekosta päättäen, taaksepänkäyntä tällä nnkun edellsellä vsvuotskaudella. Porvoon, Uudenkaupungn, Krstnan, Uuden Kaarlepyyn a Kasksen

94 kaupunken suhteen vodaan tällasta taaksepänkäyntä, os kohta osttan vähäpä- töstäk, manta anoastaan tältä vsvuotskaudelta. Musta kaupungesta ovat Rauma, Praahe, Kokkola, Savonlnna, Käksalm, Henola, Torno, Naantal, Tammsaar voneet osottaa anoastaan pentä väkluvunlsääntymstä. Nelä Suomen kaupunka evät velä 885 vuoden lopulla olleet päässeet,000 asukkaaseen, nmttän Kasknen, Naantal, Maaranhamna a Kem; 2 kaupunka löyty, ossa ol,000 2,000 asukasta, nmttän Mkkel, Lovsa, Tammsaar, Lappeenranta, Savonlnna, Käksalm, Henola, Uus Kaarlepyy, Sortavala, Hankonem, Kaaan a Torno; 7 kaupunka luk 2,000 3,000 asukasta, nmttän Krstna, Hamna, Kotka, Jyväskylä, Joensuu, Kokkola a Petarsaar; 4 kaupunka 3,000 4,000 asukasta, nmttän Porvoo, Uuskaupunk, Rauma a Praahe; Kuopossa ol 7,824, Nko- lankaupungssa 8,247, Porssa 9,447, Oulussa,362, Tampereella 6,098, Wpu- rssa 6,258, Turussa 25,96 a Helsngssä 5,84 krkonkrohn pantua asukasta. Kauppaloden luku ol 6, nmttän Isalm, Salo, Laht, Ikaalnen, Kurkok a Nurmes. Kaupunken kasvamsen tällä vsvuotskaudella verrattuna edellseen saattanee ehkä paraten selväks seuraava summttanen taulu kaupunken väkluvusta, kauppasten luvusta, tavaravahdon arvosta, kauppalavaston suuruudesta sekä asukasten tulosta, laskettuna takseerattuen veroäyren luvun mukaan: L säys 876 880 %:ssa 875 v:n summasta. L säys 88 885 %:ssa 880 885. v:n summasta. K aupunken väkluku 875. 880. krkonkrohn otettu ] 48,355 :*) 73,40 *) + 6, 9 99,484 + 5,0 K aupunk. kauppata,707,832-7,3 2,64 + 4 2, 7 Kaupunken koko ta- varavahdon arvo, m :kkaa 243,050,330 26,840,276 + 7,7 98,858,543 24, kauppalavaston kantavuus, tona 57,039 6,669 + 2,9 42,996,6 Stä höyrylavoen kantavuus, tona 6,800 0,529 + 54,8 4,737 + 2 8,6 Nden suuru u s hevosvomssa 4,045 5,578 + 37,7 6,339 + 2, K aupunken veroon takseerattuen asukasten vero-äyren m ukaan laskettu tulo, m arkkaa 75,035,00**) 8 0,558,750**)+ 7,4 *) Nähn summn e ole luettu Kotkan kaupunka, osta, kaupunk kun krkollsessa suhteessa kuuluu Kymn seurakuntaan, e ole er taulua tehty. Henkkroen mukaan ol sanotun kaupungn väkluku v. 880 984 henkeä. **) Yhtämukasuuden tähden nähn e ole luettu Kotkan ekä Kemn kaupunkea, kun tetoa m antusta kaupungesta v:lta 880 puuttuu. 885 tekvät näden kaupunken asukasten tulomäärät,282,700 markkaa, laskettuna yllämantulla tavalla.

95 Rakennustom kaupungessa on akakauden kuluessa ollut erttän vlkas. Etenk nn on lata ollut suuremmssa kaupungessa, nnkun Helsngssä, Turussa, Nkolankaupungssa, Oulussa, mssä muuton tulpalo 2 a 3 pp. marraskuuta 882 hävtt kaupungn parhamman osan. Kuvernöören kertomusten mukaan, ota kutenkaan e saateta ptää täydellsnä (taululte 9), on tällä vsvuotskaudella maan kaupungessa rakennettu,372 ykstystä huoneusta, osta 269 kvestä. Koko kustannus nästä rakennustöstä tek yl 23 mloonaa markkaa. Ylesellä kustannuksella on kaupungessa rakennettu 380 rakennusta, osta 6 ovat olleet kvestä. Suur osa nästä ovat olleet kasarm ea suomalasten tarkkampuapataloonen ta r peeks sekä uusa kouluhuoneuksa. Kustannukset nästä uutsrakennukssta ovat nousseet yl 5 mloonaa markkaa. Nnkun kauppasten luku kaupungessa on myösk maakauppasten luku kasvanut kasvamstaan. Kuvernöörnvrastoen kautta tulletten tetoen mukaan ol maakauppasten yhteenlaskettu luku v. 875,432, v. 880 2,075 a v. 885 2,766. Lsääntymnen vuosna 88 885 on ss ollut 33,3 /0 edellsen vsvuotskauden 44,9 % vastaan. Kasvamnen er läänessä näkyy seuraavasta taulusta: Maakauppasten lukumäärä tek lopulla vuotta 875. 880. 885. Uudenmaan läänssä..... 4. 26. 298. Porn Turun a 55 *.... 87. 330. 520. Hämeen 55 *.... 29. 234. 332. Wpurn 55 *.... 248. 347. 55. Mkkeln 55 *.... 5. 9. 5. Kuopon 55 *.... 268. 20. 22. Waasan 5 ) *.... 27. 46. 54. Oulun 55 *.... 27. 58. 97. Huonot raha-asat, vahtelevat kursssekat Wenään suhteen, kasvava klpalu usemmssa kauppahaarossa, erttän vähttänkaupassa, sekä osttan lan rohkeat tuumat vme vsvuotskaudella ovat matkaansaattaneet, että tavaraluo- vutusten luku kauppamehstössä vuosna 88 885 on ollut otenk suur. Kutenk ol konkurssen luku edellsellä vsvuotskaudella verraten suuremp. Kauppasten lukumäärään katsoen on konkurssen luku puheen-alasen vsvuotskauden er vuosna suhteellsest noussut. Konkurssen luku kauppamehstössä tek kuvernöören kertomusten mukaan vuosna 877 880 yhteensä 38, ossa velat yhteenlaskettuna tekvät 26,922,23 m arkkaa a varat 23,267,267 m arkkaa, el keskmäärn 95 konkurssa vuodessa. Akakautena 88 885 konkurssen luku nous 454:ään, ossa velkoa ol 3,029,7 a varoa 24,745,600*), oka keskmäärn vuodelta tekee 9 konkurssa. *) Vmemantusta konkurssluvusta olvat kutenk 6 konkurssn velat a varat tuntemattomat.

96 E r vuosna 880 885 tek konkurssen lukumäärä. Konkurssea. Falltes. Määrä. Nombre. %:ssa vuoden kauppasta. En poure. de commerçants. Velat. Passfs. Vuonna 880... 73,86 6,372,723 88... 67,64 *) 2,480,35» 882... 67,34 2,577,945 883... 0 2,23 2) 2,26,375 884... 96 2,07 3,950,4 885... 4 2,2 9,894,035 Verrattan lukusmmn on konkurssea tapahtunut kaupunken kauppassa. Merknlku. Ne suuret häröt, otka muutama vuoskymmenä stten ovat tapahtuneet kauppalkenteessä valtamerllä, otka häröt ovat osottauneet snä, että höyrylavat yhä enemmän ovat lkkeestä pos tunkeneet purelavat kansanvälsessä rahtpurehuksessa, ovat m atkaansaattaneet, että Suomenk kauppalavasto, olla velä 870 luvun alkupuolella ol tärkeä sa mantussa purehuksessa a oka tuott maalle melkosen taloudellsen voton, mantun vuoskymmenen keskpakolta saakka on ollut erttän epäedullsella kannalla. Ne verrattan penet, puusta rakennetut lavat, osta Suomen lavasto kakken suurmmaks osaks on kokoonpantu, evät ole voneet klpalla ulkomalla vahvast eneneven, raudasta rakennettuen höyry- a purelavoen kanssa, oden suuremp nopeus a kantavuus paremmn vastaavat kansanvälsten rahtmarkknan vaatmuksa. Toselta puolen Suomen penet pää-omavarat ynnä lavarahten suur hnnanalennus, onka höyrylavoen pkanen enenemnen on matkaansaattanut, vakka purelavaston käytöllsyys e samassa määrässä ole vähentynyt, ovat estäneet maata pysymästä ulkomatten rnnalla pyrnnössään korvaamaan puusta rakennetut lavat raudasta rakennettuen lavoen kautta sekä sten perustamaan uuden, aanmukasemman suomalasen kauppalavaston ulkomaslla vesllä. Ne epäedullset asanhaarat, oden alasena Suomen vanha kauppalavasto ss on, ovat puolestaan vakuttaneet, että myös tuo ennen nn vlkas työ maan lavavarvessa on mlt e kokonaan lakkautunut, sekä että Suomen purelavosta mkä mllonkn rsutaan takka polkuhnnasta myydään ulkomalle. Toselta puolen taas on Suomen suuremp *) V elat konkursssta tuntemattomat. 2) Velat 3 konkursssta tuntemattomat.

97 purelavasta vme vuosna enentynyt melken yksnomasest samanlasten vanhempen, ulkomalta halvasta hnnasta ostettuen lavoen kautta. Kun maan purelavasto ss vuos vuodelta keskmäärn saavuttaa korkeamman än, saatettanee epälemättä arvata, että nykyään snä näkyvä taaksepänkäynt yhä edelleenk tulee olemaan huomattavssa. Mkäl purelavaston asema on outunut epävarmalle kannalle, skäl on sentään pyrkmnen sen korv aamseen höyrylavaston perustamalla saavuttanut ta r kemman muodon, ollon stä tehokkaast on valton puolelta kannatettu osttan korottomlla, osttan alhasta korkoa vastaan annetulla lanolla. Tetenk tämä pyrkmnen ensn on kääntynyt tyydyttämään maan omaa paremman ranta- a pakallslkenteen tarvetta. Kun kutenk pakottavmmat vaatmukset tässä suhteessa o akakauden 88 885 kuluessa näkyvät tulleen tyydytetyks, tässä lkkeessä syntyneestä, vahvasta klpalusta päättäen, on hanke vedä suomalanen höyrylavasto ulkomerlle, oko suorastaan välttämään maan omaa tavaravahtoa nällä m erllä takka myös ottam aan osaa kansanvälseen rahtlkkeeseen, saattanut moneen onnellseen yrtykseen. Kuvernöörnvrastosta tulleet lmotukset kauppalavaston suuruudesta a vahesta ovat valtettavast nn vallnasa sekä lsäks sen ohdosta, että lästt usen ovat vahdetut regstertonehn a pänvaston, nn sekava, että ntä yksstään e voda käyttää summttasta taulua maan kauppalavastosta laadttassa. Kun kutenk kansanvälstä tarkotusta varten er tlossa puheena-olevalla akakaudella on koottu nmluetteloa kauppalavastosta, vodaan okseenk luotettava lmotuksa sen tlasta lmasta, os kohta nätä, mtä tulee lavohn penemmällä tonluvulla, e voda sanoa avan täydellsks *). Vuosen 875, 880 a 885 lopulla löyty, kuvernöören antamen lmotusten sekä äskenmanttuen kansan- *) Merlan mukaan 9 p:ltä kesäkuuta 873 sekä m ermeshuone-asetuksen mukaan 30 p:ltä huhtkuuta 874 ovat nmttän kakk maan lavat yl 0 lästä, s. o. 9 tona, ota käytetään kauppakulkua a m atkustavasten kulettam sta varten, lm otettavat ssäänkrotettavks er luetteloon lähnnä olevan m astraatn luona, onka ohessa m erm eshuonessak asanmukaset luettelot tällassta, mastraatn luona lm otetusta lavosta ovat tehtävät. Kutenk löytyy suur määrä, etenk penempä lavoa, ota e koskaan ole m erm eshuoneluettelohn ssäänkrotettu, syystä ette m astraatessa anakaan ylesest pdetä ertysä luettelota lm otetusta lavosta, ettekä myöskään mastraatt kakkalla asanomaselle m ermeshuoneelle lmota tehdystä ssäänkrotuksesta. Kruununpalvelan kautta kootut tedot maaseudulta evät myöskään anna tyydyttävää tulosta, koska helle on mahdotonta varmuudella sanoa, mtkä lavat mllonkn kuuluvat okonk pakkakuntaan, kun e löydy mtään asetusta lavan lm ottam sesta kruununpalvelolle. 9 tona penemmstä lavosta, nn pure- kun höyrylavosta, e ole mtään ssäänkrotusvelvollsuutta, os e lukuun lasketa arm ollsessa asetuksessa 9 p:ltä helm kuuta 879 kaklle m atkustaahöyrylavolle määrättyä velvollsuutta vuosttan ennen ensm ästä matkaa outua asanomasen tarkastuksen alasks. N e todstukset a päväkrat, otka tällasesta 3

98 keskstä tarkotusta varten koottuen lavaluetteloen mukaan, Suomen kauppalavastossa seuraava m äärä lavoa: Marne marchande de la Fnlande. Purelavoa yl 0 tona. Navres à voles. Höyrylavoa. Navres à vapeur. Yhteensä. Total. Tona. Tons. Lavoa. Navres. Hevosvoma. Chevaux. Tona. Tons. Lavoa. Navres. Tona. Tons. Lavoa. Navres. Vuonna 875 ')...,506 a) 283,48 2) 34 7,328 4,222,640 290,476 8803)...,64 276,877 26,43 6,044,857 288,308 8853)...,742 247,074 242 5,65 6,843,984 262,699 Vertalu osottaa, mtä o vmesessä vsvuotskertomuksessa on manttu että purelavoen lukumäärä Suomessa vmekulunena kymmenenä vuonna on lsääntynyt, m utta nden kantavuus vähentynyt. Tästä käyp selväks mtä äsken lausuttn Suomen rahtlkkeen vähentymsestä. Isot lavat, otka ovat raketut ptempä matkoa varten valtamerllä, ovat tulleet yhä harvnasemmks, kun stä vaston penet, otka välttävät purehusta rantavesllä takka ärvllä, ovat lsääntyneet samassa m äärässä kun lke kotmaassa on vlkastunut. Mtä höyrylavastoon tulee, on se herkeämättä a lsäks erttän vahvast kasvanut. Kutenkaan e sen kantavuus velä ole noussut korkeammalle kun keskmäärn 65 tonn lavalta, oka o osottaa, että vakuttmena sen kehttymseen on ollut parannetun pakallslkkeen tarve. Anoastaan yks, Fenna nmnen, lava on tettäväst v. 88 ulottanut kulkunsa Itäm erestä kaukasempn satamn; v. 882 tul lsää tonen, P atra nmnen, a 883 885 vuosna ol hedän lukunsa enentynyt 6:een, osta 4 m anttuna vuosna olvat hanktut maan kauppalavastoa varten. tarkastuksesta ovat asanomasten tarkastusm esten tehtävät a tom tettavat a osta päväkrat vuosttan ovat sälytettävks lähetettävät asanom aselle m astraatlle, evät kutenkaan lm ase lavan kantavuutta. N ästä sekosta on ylmalkaan ollut seurauksena, että ne tedot, ohn täytyy perustaa aka aon tehtävät lm otukset maan kauppalavastosta, ovat vahteleva a epäluotettava, usen rstrtasak. ) Kuvernöören vuoskertom usten lm otusten mukaan. *) K ä s tt ä v ä t la v o a y l 9 to n a = 0 lä s t ä. 3) K r u u n u n p a lv e la n k a n s a n k e s k s t ä t a r k o t u s t a v a r te n m a a s e u d u lla k o o ttu e n n m e l ls te n l a v a lu e t te l o e n m u k a a n.

99 Ylläolevat tedot tarkottavat stä osaa maan kauppalavastosta, oka kulkee aavalla merellä sekä semmosssa ssämaan vesstössä, otka ovat purehdttavassa yhdstyksessä meren kanssa s. o. melken koko Savo-Karalan vesstössä. Mulla ssämaan vesstöllä välttvät kauppaa, mtä puuttuvassta luettelosta näkyy, 885 vuoden lopulla: Ouluärven vesstöllä 4 höyrylavaa, oden koneväkevyys yhteenlaskettuna ol 62 hevosvomaa, läns-hämeen ärvllä (Näsärven a Pyhäärven vesstöllä) 23 höyrylavaa 299 hevosvomalla, a tä-hämeen el Päänteen vesstöllä 3 höyrylavaa 467 hevosvomalla. 880 vuoden loppupuolella löyty Ouluärvellä 3 höyrylavaa yhteensä 43 hevosvomalla, läns-hämeen vesstöllä 22, yhteensä 34 hevosvomalla, a tä-hämeen vesstöllä 3 höyrylavaa, 593 hevosvomalla. M erkttävää on, että samalla kun Suomen kauppalavasto herkeämättä on ollut taaksepänmenossa, maan tavaravahtoa ulkomaden kanssa on välttänyt vuos vuodelta yhä enenevä lavoen lukumäärä. Tämän on osttan vakuttanut kotmasten höyrylavoen kasvava lukumäärä, osttan lsääntyvä klpalu veralla m erllä, oten yhä useampa pure- a höyrylavoa, puhum atta maan omsta rahtlavosta, on sekaantunut Suomen lavalkkeeseen. Kasvava lkenne e ole ollut suoranasessa suhteessa maan tavaravahdon lsääntymseen. Täten syntynyt, enenevä rahten kuulustelemnen on myös alentanut rahtm äärät lkenteen ylläptämseks m tä mahdollsest vähmpn. Suomeen lastlla tulleden a seltä lähteneden lavoen tonluku nous, kun luetaan pos lkenne Laatokalla, osta lkkeestä e löydy lmotuksa kaklta vuoslta, seuraavn keskmäärn: Tuleet lavat. Navres entrés. Lähteneet lavat. Navres sorts. Tona. Tona. Vuosna 87 875..... 423,28 88,020 876 880... 568,453,56,297 88 885,... 835,845,336,300 Vuonna 88....... 676,04,9,25 882....... 724,995,379,080 883....... 83,994,34,007 884.....,. 96,266,360,4 885.......,029,95,482,72 Tässä lkevlkkaudessa ovat höyrylavat vuos vuodelta saavuttaneet yhä tärkeämmän merktyksen. Yllämantusta lastlla tullesta a mennestä lavosta ott seuraava lukum äärä höyry- a purelavoa lavalkenteeseen osaa:

00 Lastlla tu lleet lavat. Navres chargés entrés. Lastlla lähteneet lavat. Navres chargés sorts. Höyrylavat. Navres à vapeur. Purelavat. Navres à voles. Höyrylavat. Navres à vapeur. Purelavat. Navres à voles. % lastlla lähteneden lavan koko tonluvusta. Tona. % lastlla lähteneden lavan koko tonluvusta. Tona. % lastlla tulletten lavan koko tonluvusta. Tona. % lastlla tulletten lavan koko tonluvusta. Tona. Vv. 87--875 keskmäärn 85,577 43,9 237,55 56, 604,255 74,2 23,766 25,8 876--880 n 85,669 32,7 382,78 67,3 785,27 67,9 37,70 32, 88--885 7 237,89 28,8 588,025 7,2 700,83 52,4 635,487 47,6 Vuonna 88 89,73 30,2 436,84 69,8 676,569 60,5 442,556 39,5 n 882 78,049 24,6 546,946 75,4 82,334 59,6 557,746 40, n 883 283,799 34, 548,95 65,9 73,0 54,5 609,897 45.5 884 254,679 27,8 66,587 72,2 666,448 49,0 693,666 5,0 '» 885... 283,393 27,4 746,558 7 2, 5 608,602 4, 873,570 58,9 S u o m e n k a u p p a l a v a s t o n a s e m a a v a l a s e v a n a m a n t t a k o o n m y ö s, e t t ä n n k a u v a n k u n e d u l l s e m m a t a s a n h a a r a t h o u k u t t e l v a t r a h t p u r e h u k s e e n v e r a l l a m e r l l ä, u l k o m a t t e n l a v a t v e v ä t v o t o n m a a n o m l t a, v ä l t t ä e s s ä ä n S u o m e n t a v a r a v a h t o a v e r a d e n m a d e n k a n s s a. L a s t l l a t u l l e d e n a l ä h t e n e d e n l a v o e n t o n l u v u s t a t e k n m t t ä n S u o m e n l a v o e n t o n l u k u a l l a m a n t t u n a a k a k a u s n a k e s k m ä ä r n s e u r a a v a n p r o s e n t t l u v u n : L astlla Des navres chargés Tulleta lavoa. Entrés. Lähtenetä lavoa. Sorts. Suomalasa. Verata. Suomalasa. Verata. Fnlandas. Etrangers. Fnlandas. Etrangers.! /o / /o /o / /o 87 875... 77 23 6 39 876 880... 68 32 56 44 88 885... 78 22 59 4

0 Puheena-olevan akakauden kahtena ensmäsenä vuonna Suomen lavoen osuus kutenk tek 80 % a 8 % sekä 58 % Ja 60 %, oka osottaa, että Suomen lavat manttuna vuosna melkosest olvat syrälle tunkeneet veraat lavat maan omassa lkkeessä. Sttemmn on täm ä suhta osttan outunut pänvastaseks, kun Suomen lavoen osuus seuraavna vuosna on tehnyt anoastaan 76,3 %, 75,8% a 7 7 % sekä 63,2%, 54,9% a 6 0 %. Kulkuneuvot. Merkulkuneuvoen huoentamseks Suomen purehusvesllä on puheena-olevalla akakaudella perustettu 4 suurempaa valotorna, nmttän Bogskärn a Merkn Ahvenanmaan luotsprssä, Gråhaaran Helsngn a Strömmngsbådan Wargökaren saarstossa W aasan luotsprssä. Vedenalasten karen osottamseks on asetettu 2 uutta tultuslavaa, nmttän Werkkomatala a Mäyly, edellnen sotottu samannmselle matalkolle Kovston luotspakalla Wpurn prssä, älkmänen Mäylyn matalkolle Röytän luotspakan alapuolella Oulun prssä. Stä pats on ssäkulkuväylen a satamasutten merktsemseks asetettu, pats ertysä penempä maakkoa, 29 kaasuölytulta, oden perustamseks on käytetty maakka-nsnöör L. F. Lndbergn Ruotsssa keksmä a Suomen valton lunastama, patentn saanut pyörmäkone. Tämän lsäyksen kautta tek käytännössä oleven maakkalatosten lukumäärä 885 vuoden lopulla 72, osta 26 olvat suurempa maakota, 5 tultuslavoa a 4 kaasuöly- a penempä tultuslatoksa. Sen ohessa on moneen vanhempaan maakkalatokseen aanmukasempa a vahvempa valasukoneta tomtettu. Kaks tultuslavaa, tonen määrätty osottamaan Helsngkallan matalkkoa, Stubben luotspakan alueella Oulun prssä, tonen asetettava»relandern matalkolle Rauman ulkopuolella, otettn lsäks 885 vuoden kuluessa luotslatoksessa vastaan, m utta e velä manttuna vuonna ehdtty kulettaa tsekullek asemalle. E ttä useammn tapahtuva tarkastus luotspakolla tuls mahdollseks a että mermttaustyöt maan rannkota ptkn nopeammn tomtettasn, on akakauden kuluessa luotslatoksen käytettäväks määrättyen höyrylavoen luku enennetty kolmella, pats pentä, puusta tehtyä höyryvenettä, oka sattuvssa tarpessa ols käytettävä Suomen ssävesstön mttaustötä varten. Luotslatoksen höyrylavoen luku ol ss 885 vuoden lopulla 7, nmttän Valvoa, Ahkera, Aland, ennen nmtetty Sextant, Jupter, Saturnus a Slmä, otka kolme vmeksmanttua akakauden kuluessa ovat tulleet lsää a osta Slmä ennen on ollut tulllatoksen oma, sekä puusta rakennettu a mermttausten tarpeta varten 885 ostettu Kallaves. Remarea a mervttoa, ota vuonna 880 ol mereen pantua 3,38, ylläpdettn 885 3,3. Nätä pats on vsvuotskauden kuluessa lähes kakssataa ohtotorna a muta kntetä mermerkkeä valton kustannuksella vuosttan kunnossa pdetty. Luonnollsena seurauksena tästä latosten enentymsestä maan merkulkuneuvoen turvaamseks on epälem ättä pdettävänä maan rannolla tapahtuneden

02 karlletölmäysten a haaksrkkoen lukumäärän huomattava vähenemnen, os kohta täm ä lukum äärä onakuna er vuonna on saattanut nousta sangen korkeaan numeroon. Vuodesta 876 on rantaantum sten a haaksrkkoen lukumäärä ollut: Lukumäärä Rantaantumsa a haaksrkkoa. Naufrages. Lukumäärä Rantaantumsa a haaksrkkoa. Naufrages. Vuonna 876.... 2. Vuonna 88.... 23.» 877.... 32. r 882.... 33. n 878.... 23. V 883.... 25. rt 879.... 50. V 884.... 23. n 880.... 34. V 885.... 34. Yhteensä 60. Yhteensä 38. Keskmäärn vuodessa 32. Keskmäärn vuodessa 27,6. Luots- a maakkalatoksen palvelusväes on enentynyt 2:stä vrka- a palvelusmehestä, 70:stä maakanpäällköstä a maakanvartasta, 805:stä luotspakossa a mussa luotslattessa sekä 42:sta luotslatoksen lavossa palvelevasta henklöstä v. 880, 23:een vrka- a palvelusmeheen, 92:een maakanpäällkköön a maakanvartaan, 753:een luotspakossa a mussa luotslattessa sekä 42:een luotslatoksen lavossa a mermttauksssa palvelevaan henklöön 885 vuoden lopussa. Luotsausten luku tek: Luotsauksa. Navres plotés. Luotsausrahoen summa. Montant du plotage. Markkaa. pennä. Vuonna 8 8...,86 97,398 4 882... 2,223 28,373 96 883...,476 24,362 69» 884... 2,038 227,763 8 885...... 2,340 222,796 4 Luotsausten keskmäärä akakautena 88 885 tek,853 vuodessa, ota vaston edellsenä vsvuotskautena,25. Luotsausrahoen summa kakkna vtenä vuonna nous,080,694 markkaan pennn, a vuosna 876 880,043,586 m arkkaan 46 pennn. Mermttauksa Pohanlahdessa, ota o 85 alotettn, on puheen-alasena akakautena atkettu sekä tomtettu Nkolankaupungn ulkopuolella. Nätten kautta ovat seuraavat lukum äärät nelövrstoa m tatut a kartotetut:

03 Mtattu pnta-ala nelövrstossa. M erkortlle otettu rannkko vrstossa. Vuonna 88.... 260. 78,5.» 882.... 300. 32. 883.... 20. 99. V 884.... 475. 885.... 4 6 6,7 5. Yhteensä,702,75. 209,5. Työn alkuunpanosta on ss mermttausten lopettamseen saakka v. 885 tu tk ttu a m tattu 8,056,2 5 nelövrstan laaunen merpnnan ala sekä merkortelle otettu yhteensä,820 vrstan ptunen ranta-ala. V. 876 alotetut m ttaukset Pelsärven vesstössä ovat lopetetut 884. Samallasa mttauksa on myös tom tettu Päänteessä vuodesta 879 sekä Suvasvedellä vuodesta 885. Akakauden kuluessa tehdystä koskenperkkaus- a kanavomstöstä kulkuneuvoen parantam seks m anttakoon: l:o. 3 alan syväsen, veden matalmmalla ollen, a 20 alan pohalevysen kanavan rakentamnen Lemströmn kannaksen pokk Ahvenanmaalla. Työ alo- tettn 880 a valmks saatn 882. Yhteenlaskettu kustannus tek 28,692 markkaa. 2:o. Hästholman kannaksen pokkkavamnen, Hästnäsn salmen pohospuolella Helsngn dänpuolsessa kulkuväylässä. Tomtettn 882 883 3,288 m arkan 2 pennn kustannuksella. 3:o. Kanavan ynnä sulun rakentamnen Haapavrran svutse Pelsoessa. Tomtettn 882 883 24,999 markan 44 pennn yhteenlasketulla kustannuksella. 4:o. Kautun kanavan rakentamnen Ruovedellä. Tomtettn 884 885. Yhteenlaskettu kustannus 56,087 m arkkaa 95 pennä. 5:o. Ertyset vuosna 88 a 883 tom tetut perkkaam styöt kulkuväylässä Getörnn salmen kautta, lähellä Pellngn luotspakkaa, ollon monta vedenalasta kveä on louhttu pos. Kustannukset 7,069 m arkkaa 96 pennä. 6:o. Kulkuväylän syvennys Pelsoen laskupakalla Pyhäärveen. Tomtettn 88 884 2,638 m arkan 34 pennn kustannuksella. 7:o. Oravn kanavan kautta kulkevan väylän syvennys Rantasalmella. Tom tettn 88. 8:o. Kustannus tek 22,92 markkaa 8 pennä. Nnsanotun Rönnskärskrokn perkkaus vedenalassta kvstä Nkolan- kaupunkn kulkevan väylän suussa. Tomtettn 882. Kustannus 7,560 markkaa. 9:o. Espoon ptääässä löytyvän Svnöön salmen syventämnen kulkuväyläks penempä aluksa varten. Alotettn a lopetettn 882. Kustannus 24,929 m arkkaa 78 pennä.

04 0:o. Akansalmen syvennys Eckeröön ptäässä. Tomtettn 883 5,288 m arkan 7 pennn kustannuksella. ll:o. Helsngn lähellä olevan Wllngn salmen perkkaus suurem m asta vedenalasesta kvestä. Tomtettn 885. Kustannus 583 m arkkaa 55 pennä. 2:o. Jyväsärven a Päänteen ärven välsen Äälän salmen syvennys. Tomtettn 883. Kustannus 3,45 m arkkaa 72 pennä. 3:o. Khlasalmen perkkaus Haapaveden a Poroveden välsessä kulkuväylässä Isalmen ptäässä. Tomtettn 883 884. Kustannus 0,680 markkaa 63 pennä. 4:o. Uuden kulkuväylän perkkaus Päänteessä löytyvän Pulkklan salmen svutse Askkalan ptäässä. Tomtettn 884. Kustannus 2,684 markkaa 5 pennä. 5:o. Kymenoen Korkeakosken haaran sekä sen laskun Kotkan lahteen syvennys a perkkaus. Tomtettn 884 885. Valton kustannus-apu 4,692 m arkkaa 50 pennä. 6:o. Krnusalmen perkkaus ylesessä kulkuväylässä Muroleen kanavan pohospuolella Ruovedellä. Tomtettn 885. Kustannus 84 m arkkaa 0 pennä. 7:o. Höyrylavan kulkuväylän perkkaus Madekoskessa Ouluoessa. Tomtettn 885. Kustannus 72 m arkkaa 75 pennä. 8:o. Nskalammen kulkuväylän perkkaus Wuoksen laskussa Samaasta. Tomtettn 885,0 m arkan 76 pennn kustannuksella. 9:o. Kulkuväylän perkkaus a veneväylen koraus sekä osttanen perkkaus Petääkosken, Kuurnan a Kaaann koskssa. Tomtettn 880 88 4,772 m arkan 0 pennn yhteenlasketulla kustannuksella. 20:o. Mölen uudestarakentamnen Ouluoen varrella tukklauttapuomen knnttämstä varten sekä ertyset työt Oulun a Muhoksen välsen kulkuväylän perkkausta varten. 2:o. Karhuoen a Muonooen perkkaus Kuusamossa paremman veneväylän tomeensaamseks. Alotettn 882, lopetettn 885. Yhteenlaskettu kustannus nous 4,989 m arkkaan 72 pennn. 22:o. Wanttauskosken a Purosenkosken perkkaus Kemhaarassa venekulun helpottamseks. Tomtettn 88 883. Kustannus 9,792 m arkkaa 37 pennä. 23:o. Haapakosken svutse kulkevan veneväylän perkkaus Jyväskylän ptäässä. Tomtettn 882. Kustannus 0 m arkkaa 5 pennä. 24:o. Emäoen a Mosovaaran vesstöen sekä Wuoknkosken perkkaus venekulun helpottamseks, alotettn 883. 25:o. Kanaven kavamnen venekulkua varten Whtasalmen a Tolpansalmen salmssa Kuusamoärvellä sekä Muoärven a Krpstöärven välsessä Kaavan salmessa Kuusamon ptäässä. Tomtettn 884 3,000 m arkan kustannuksella.

05 26:o. Mölen rakentamnen a osttan uuden nousukulkuväylän perustam nen Setenokan a Leppkosken koskssa Emäoessa.' Tomtettn 885. Kustannus 5,969 m arkkaa 59 pennä. Koskenperkkaus- a kanavottamstöstä, otka van ovat tarkottaneet ves- perästen soden a rämeden kuvamsta sekä vleltävän matten akaansaanta, m anttakoot yhteydessä edellsten kanssa seuraavat: l:o. Heteärven, Wuorman a Lokalammn ärven laskemnen Pudasärven ptäässä, oka työ alotettn o 878 sekä lopetettn 88. 2:o. Muhosoan a W esalanoan kanaven perkkaus Pelson suossa v. 88. 3:o. 600 tynnyr-alan laausen Kuonaärven kuvaamnen Haapaärven a Pyhäärven ptässä, oten non 6,000 tynnyrn-alan avara suopakka outu vlelykselle kelpaavaks. Työ tom tettn 88 885. 4:o. Ertysten Teurooessa a Puuoessa löytyven kosken perkkaus Lammn, Kärkölän a Hausärven ptässä sekä Kosken kappelssa, ynnä Leppäkosken perkkaus Janakkalan ptäässä kovan kevättulvan a stä syntyneden tulvavahnkoen estämseks. Tomtettn 88 882. 5:o. Non 3 nelöpennkulnaa avaran suopakan halk uoksevan Torasoen perkkaus a syvennys, snä löytyvne koskneen, Walkealan ptäässä, ota työtä ol alotettu 87 ekä velä akakauden kuluessa ehdtty lopettaa. 6:o. Suvantoärven laskemnen W tasaarella sekä Lahnastenärven Pelaveden ptäässä, ota alettn laskea 88. 7:o. Juurkkaärven laskemnen Kteen ptäässä, ota työtä on tomtettu vuodesta 856, m utta keskeytetty vuosna 865 878. 8:o. Petäoen syvennys a perkkaus Sakkolan ptäässä. Alotettn 882 a lopetettn seuraavana vuonna. 9:o. Korttesen ärven laskemnen Phtputaan ptäässä. Alotettn 883. 0:o. Madesoen perkkaus Madesnevan rämeen vlelystä varten Jalasärven ptäässä. Tomtettn 884. ll:o. Kauraärven laskemnen Wöyrn ptäässä. Alotettn 885. 2:o. Tessön perkkaus Lapptreskn a Ruotsn-Pyhtään ptässä. Alotettn 885. 3:o. Kesärven laskemnen Rääkkylän ptäässä. Työtä, ota alotettn 863, atkettn 864, 87 876, 880 a 885. N ätä pats on akakauden kuluessa tom tettu ernäsä koraus- a uudstustötä kanavssa, vetotellä y. m. Maaknlkuneuvot. 885 vuoden lopulla lmotettn maantetä olevan 39,899 vrstaa, osta 2,886 vrstaa ol ylesä posttetä a 8,03 kylätetä (katso taulu- ltettä 2). Te-yhdstyksen ylläptämseks lahten, oken a puroen yl ol ra 4

06 kennettu 7,952 sltaa a 60 lauttaa. maan pnta-alasta 2,5 vrstaa maantetä. raava: Keskmäärn tul ss nelöpennkulmalle Uudenmaan läänssä..... 36,3. Turun a Porr...... 28,6. Wpurn 7 *... 26,4. Hämeen... 23,3. Waasan * *... 8,2. Mkkeln 5? * *... 5,5. Kuopon? * *... 0,7. Oulun 5? * *... 3,0. Er läänessä ol suhta kutenk seu- Nnkun taulultteestä N:o 22 näkyy, ol vuosna 88 885 rakennettu uusa maantetä 77 vrstaa, osta suurn osa, 370 vrstaa, Oulun läänssä, stte seuraa ärestyksessä Kuopon lään 46 vrstalla, W purn lään 83 vrstalla, W aasan lään 75 vrstalla, Hämeen lään 55 vrstalla, Mkkeln lään 20 vrstalla. Uudenmaan sekä Turun a Porn läänessä, ossa maanteverkkoa lkmmten säätänee ptää täydellsenä, ol m anttuna vuosna rakettuen uutten m aantetten ptuus anoastaan 4 vrstaa edellsessä a 8 vrstaa älkmäsessä läänssä. Maanvlelyksen hartolla vanhastaan olevan, matkustavasten kulettamsta koskevan velvollsuuden suhteen on akakauden kuluessa pernpohasa muutoksa tapahtunut. Armollsessa asetuksessa 2 p:ltä m arraskuuta 883 vahvstettn nmttän uudet per-aatteet mantun velvollsuuden täyttämsen suhteen, olla tarkotettn vähentää maatloen kvydtysrastusta sekä srtää osa sen kustannukssta tse matkustavasn. Tämän mukaan annettn urakka-latokselle etusa kyydtystonta ärestettässä er kunnssa, a armollsen ulstuksen kautta samalta pävältä korotettn kyytraha 20 pennn kaupunken kestkevaresta sekä 6 pennn vrstalta kestkevaresta a post-asemsta maaseudulla; kolmas la kyytlatoksa, o tk a asetus määräs, olvat n. s. reserv-asemat, osta m atkustavasa kuletettasn anoast lsä-kyytrahaa vastaan, oka e saanut nousta 32 pennä korkeammaks vrstalta. Nän korotetun kyytrahan, sekä erttän reservkyytä koskevan säännöksen ohdosta, e täten ärestetty kyydtyslatos vonut het pävästä tammkuuta 885, ollon asetukset astuvat vomaan, olla huomattavast vakuttam atta keskuuslkkeeseen. Ilm otusten mukaan, otka kuvernöört ovat antaneet kyydllä kulkevan m atkustaen luvusta (katso taululte 23), alen nm ttän tämä luku 67,659 matkustaasta keskmäärn vuosna 88 884 anoastaan 242,67 matkustaaan vuonna 885. Kyydtyslatosten uuden aon mukaan, oka asetuksen määräysten noudattamsta varten tapahtu älkpuolella vuotta 884, olvat kutenk kyydtyslatokset lsääntyneet l,266:sta 884 l,384:ään, otka olvat

07 vastaanotetut kolmvuotskaudeks 885 887, oks akakaudeks uus ako ol vomassa*). Nnkun muutaman kuvernöören vuoskertomukssta nähdään, ol tähän huom attavaan m atkustaaluvun vähenemseen se syynä, että m atkustaat ylmalkaan välttvät ottaa kyythevosa kestkevaresta, vaan sen saan käyttvät entstä enemmän oko oma takka ptemmllä matkolla vuokrattua hevosa. Ekä harvon tapahtunutkaan, että lähellä ylesä kyytlatoksa alko olla ykstysä, otka matkustavlle tarosvat kyytä edullsemmlla ehdolla. Mhn määrään urakkalatos pääs valtaan, kun maan kunnat uuden kyyd- tysasetuksen vaatmusten mukaan tekvät uusa sopmuksa kyydtysrastuksen täyttämsestä kolmvuotskautena 885 887, näkyy seuraavasta taulusta, oka on tehty Kesarllsen Senaatn Svl-tomtuskuntaan erttän Kuvernööreltä vaadttuen tetoen mukaan. Manttava on sentään, että kyydtyslatosten luku tässä taulussa e ole yhtäptävä Kuvernöören vuoskertomusten noalla yllä-lmastun lukum äärän kanssa. Kyytlatoksa. K estkevareta. Reserv-asema a posttaloa. Kestkevareta, ossa kyydnpto tom tettn Luonnossa. Urakalla. Osaks luonnossa osaks urakalla. korvaus ku nn lta ) Urakkamehlle tuleva Kunnlle tuleva korvaus urakkam ehltä). Markkaa. p:ä. Markkaa. p:ä. Akakaus 885 887. Uudenmaan läänssä.. 52 27 3 32 7 8,95 68,5 38 Turun a Porn läänssä 83 62 9 74 39,56 96 350 Hämeen 08 25 3 03 2 8,35 90 255 W purn 7 67 27 85 5 6,704 57 3,877 Mkkeln 58 45 5 5 2 7,627 56 Kuopon 03 70 32 65 6 37,84 W aasan 46 73 2 5 0 53,273 53 Oulun 56 63 50 88 8 58,250 85 Yhteensä koko maassa 823 432 60 63 50 294,609 05 5,597 33 *) Vertaa kutenk tähän allamantut myösk Kuvernöören antamat tedot kyydtyslatosten luvusta 885 887. *) Ilmotuksn kuuluu myös palkkot reserv-asemsta a posttalosta.

Rantatet. 08 Maan rautatetten yhteenlaskettu ptuus tek 88 vuoden alussa 828 vrstaa, osta 797 olvat valtonrautatetä a 3 vrstaa, nmttän Porvoon Keravan rautate, ykstysen yhtön. svuradat shen luettuna, nous 940 vrstaan. Valtonrautatetten koko ptuus, haara- a Vuosen 88 885 kuluessa on rautateverkkoon tullut lsää uus, valton varolla rakennettu, 287 vrstan ptunen pää-rata, W aasan Tampereen rautatelna, ota alotettn rakentaa kesäkuussa 879 a oka, uhlallsest vhttynä 29 p. syyskuuta 883, ulksest avattn lkenteelle seuraavan lokakuun pävänä. R ata ol kutenk o edellsen vuoden syksystä saakka koko ptuudeltaan ätetty välakasest käytettäväks. Säätyen valtopävllä 877 878 lausuttuen tovomusten mukaan on tämä rautate, oka on yksratanen a samaa rataleveyttä kun valton muut radat, el 5,35 suomen alkaa, mutta olla kulkunopeus e saa nousta 272 pennkulmaa korkeammaks tunnssa, rakennettu 5,254,479 markan kustannuksella, el keskmäärn vrstalta 53,28 m arkalla, oka on palo vähemp valton akasemmn rakentam en ratoen keskm ääräsä kustannuksa. Uutten haara- a svuratoen kautta on valtonrautatetten rataptuus enentynyt 60,6 vrstalla, osta 22,2 kuulu Waasan Tampereen rautatelle, a 7,8 eräälle v. 885 lsäätulleelle haararadalle, Rhmäen Petarn rautatellä olevasta Smolan asemapakasta Lappeenrantaan. Maan rautateverkon koko rataptuus v. 885 ol ss 3 vrstan ptunen Porvoon Keravan rata, sekä seuraava vrstaluku valton rau tatetä: L a longeur des chemns de f e r explotés p a r l E ta t en 885. Pääratoa. Haararatoa. Svu- a syräratota. Yhteensä. Voes prmes. Voes second. V. de gar. et de sen. Total. Vrstaa. Vrstaa. Vrstaa. Vrstaa. Helsngn Hämeenlnnan Petarn rata-osa... 464,02 29,02 96,2 589,6 Hankonemen Hyvnkään rata-osa.. 39,40 3,93 6,75 60,08 Turun Tampereen Hämeenlnnan rata-osa... 93,98 3,40 3,69 229,07 Waasan Tampereen rata-osa.... 286,64 22,23 308,87 Yhteensä,084,04 36,35 66,7 9,287,8

09 Lunastettuen m atkustaapletten luku valtonrautatellä ol: Lunastettuen matkustaapletten luku ). B llets payés. I Luokka. II Luokka. III Luokka. Sotaväen kuletus. Vanken kuletus. M ltares. Prsonners. Yhteensä. Total. Vuonna 8 8... 25,200 327,56,82,525 28,879 4,38,5,668,4,5» 882... 24,72 350,09,353,609 30,75 5,500,764,087» 883... 22,267 327,739,40,200 24, 5,878,78,95» 884... 2,475 32,478,425,26 8,70 5,579,783,494 n 885... 8,636 289,33,422,29 39,05 6,006,775,35 Jaettuna er rata-oslle ol matkustaan lukumäärä kokonasuudessaan tsekullak seuraava: *) Trafc des lgnes de chemns de f e r en explotaton. Voyageurs. Waasan Tampereen rata-osa. Helsngn Hämeenlnnaa Petarn rataosa. Hankonemen Hyvnkään rataosa. Turun Tampereen Hämeenlnnan rata-osa. Matkustaan luku. Nombre de voyageurs. Matkustaan luku. Nombre de voyageurs. Matkustaan luku. Nombre de voyageurs. Matkustaan luku. Nombre de voyageurs. Vuonna 8 8...,579,64,5 3,858 03,887 882...,666,507 33,777 2,345 883...,609,043 33,202 4,050 884... 74,702,605,46 33,605 23,34 885... 76,02,60,532 3,66 34,59 Yhteensä 50,74 8,062,57 64,058 588,87 Matkustaan luku yhteensä vuosna 876 880.. 7,332,748 99,00 56,83 *) Allam anttua lukua e käy verrata edellsessä kertom uksessa manttuhn, koska nässä vm em antussa se henklö, oka tosella radalla on lunastanut pletn astuakseen pos unasta tosella, vähntän 2 kertaa on lukuun otettu. Rautatehalltuksen kertom uksssa 885 vuoden loppuun ast tehdään tl anoastaan okasesta rata-osasta erttän, ekä valtonrautatestä kokonasuudessaan, pdettynä yhtenä anoana ratana. *) Allam anttu lukumäärä e kästä anoastaan ntä matkustaa, otka ovat lunastaneet plettnsä puheen-alasella radalla, vaan m yösk ntä, otka ovat unalle astuneet pletllä, onka ovat lunastaneet ollak tosella radalla.

0 Kuten tästä näkyy on matkustaalke Turun Tampereen Hämeenlnnan sekä Helsngn Petarn rautatellä akakaudesta 876 880 enemstään enennyt. Hankonemen Hyvnkään rautatellä se stävaston on melkosest vähentynyt pu- heena-olevana vsvuotskautena, verrattuna edellseen. Yhteydessä tämän kanssa manttakoon myös, että nden määrä, otka ovat lunastaneet I a II luokan ple- tn, on näkynyt vähenemstään vähenevän Hankonemen Hyvnkään a Helsngn Hämeenlnnan P etarn radolla sekä vuodesta 883 Turun Tampereen Hämeenlnnan radallak. Manttu vähentymnen e sentään sanottavassa määrässä ole vakuttanut matkustaalkkeen nousevn tulohn, kun näet toselta puolen III luokan matkustaaluku on ollut enentymään pän sekä tenptuus keskmäärn näl- lek matkustalle a sen kautta myös vuoden tulot keskmäärn nstä ovat enenty- neet. Yhteenlaskettu tulo matkustaalkkeestä valtonrautatellä tek vuosna 88 885 5,93,343 m arkkaa 3 pennä, osta 2,30,437 markkaa 35 pennä tulee Helsngn Hämeenlnnan Petarn radan osalle,,826,22 markkaa 4 pennä Turun Tampereen Hämeenlnnan radan osalle, 582,547 m arkkaa 26 pennä lokakuusta 883 valton hyväks käytetyn W aasan Tampereen radan osalle a 474,37 markkaa pennä Hankonemen Hyvnkään radan osalle. Yhteenlaskettu tulo vuosna 876 880 matkustaalkkeestä ensmantulla radalla tek,520,806 m arkkaa 46 pennä, Hankonemen Hyvnkään radalla 450,79 m arkkaa 4 pennä a vuosna 877 880 keskmäärn 36,629 m arkkaa Turun Tampereen Hämeenlnnan radalla, ota vaston vuosna 88 885 keskmäärn 365,244 markkaa. Tavaralke kaklla radolla on puheena-olevana vsvuotskautena noussut seuraavn määrn: *) Trafc des chemns de fe r. Marchandses. Karaa. Bétal. Kora. Chens. Hevosa. Chevaux. Åokalua. Votures. Myttyä. Paquets. Pkatavaraa. Grande vtesse. Rahttavaraa. Pette vtesse. Sentnerä (à 42,5 klogram.) Kappaletta. Pèces. Vuonna 8 8... 0,577,45 96,495 66,025,62 3,066 5,44 4,632 882... 3,37,987 8,900 8,456,433 2,927 5,380 3,563 4883... 2,747,05 54,642 84,560,838 2,65 6,782 4,077 884...,980,60 6,078 80,047,868 2,798 6,656 4,52 885... 3,839,083 60,598 8,299,87 3,94 6,47 3,679 *) Katso must. svulla 09.

Alla-oleva taulu osottaa kakken tuloen a menoen kesknästä suhtaa valtonrautatellä puheen a-olevana akakautena. Tulot. Recettes. Menot. Dépenses. Säästö. Revenu. Yhteensä. W aasan Tampereen rata-osa. Turun Tampereen Hämeenlnnan rataosa. Turun Tampereen Hämeenlnnan rataosa. Hankonemen Hyvnkään rata-osa. H elsngn Hämeenlnnan Petarn rata-osa. Yhteensä. W aasan Tampereen rata-osa. Hankonemen Hyvnkään rata-osa. H elsngn Hämeenlnnan Petarn rata-osa. M a r k k a a. M a r k k a a. Markkaa. Vuonna 8 8... 5,729,900 307,386,97,64 7,234,927 3,604,753 429,459 747,563 4,78,775 2,453,52 882... 6,36,644 388,653,39,479 7,96,776 3,760,655 43,267 855,829 5,047,75 2,869,025 883 (lokak.-ouluk.) 5,837,976 355,866,326,895 23,438 7,644,75 3,975,497 482,970 722,695 02,637 5,283,799 2,360,376 884... 5,807,604 337,43,67,526 535,086 7,847,647 3,766,627 44,638 655,568 478,398 5,35,23 2,532,46 885... 6,24,79 362,4,208,34 639,050 8,450,774 3,929,076 390,066 660.79 467,572 5,447,505 3,003,269 Yhteensä 29,753,303,75,747 6,29,675,297,574 39,094,299 9,036,608 2,48,400 3,642,446,048,607 25,876,06 3,28,238

2 Suora votto Helsngn Hämeenlnnan P etarn rautatellä on ss vsvuotskautena noussut 0,76,695 markan yhteenlaskettuun summaan, Turun Tampereen Hämeenlnnan radalla 2,649,229 markkaan a lokakuusta 883 käytetyllä W aasan Tampereen radalla 248,967 markkaan. Anoastaan Hankonemen Hyvnkään radalla tulot lkkeestä evät ole korvanneet menoa, nnkun muuton lata on ollut ana stä kun valto ott tämän radan huostaansa. Kutenkaan e tämä vahnko puheena-olevana akakautena ole yhteensä noussut 396,653 markkaa korkeammalle, ota vaston se vuosna 876 880 tek 562,32 m arkkaan. Posttom on vsvuotskauden 88 885 kuluessa myösk pernpohn toselle kannalle muodostettu säännösten mukaan armollsessa postärestyksessä 5 pävältä maalsk. 88 a sen kanssa yhteydessä olevan asetusten mukaan. Tämän muodostumsen lähmpänä seurauksena on ollut postlkkeen melkonen laaentumnen sekä postlatosten nnkun postpalvelan vahva lsääntymnen. Postohtokunnan antamen lmotusten mukaan ol postlatosten, postpalvelan a tulleden postlähetysten luku sekä postvraston tulot a menot vuosna 876, 880 a 885 seuraavat: Postlatoksa. des bureaux. Y h t e e n s ä N o m b r e Palvelota. Em ployé. Vrkamehä. Postloonea a vahtm estarea. Tul. lähetyksä. Dépêch. arrv. Sanoma a akakauskroa. Journaux. Autres. Muta. Recettes. Tulot. Dépenses. Menot Votto (- -) Tappo ( ) Excedent(-\-) Défct ( ) Markkaa. Markkaa. Markkaa. Vuonna 876.... 83 ') 70 24 97,473 2,433,24 709,55 784,884 75,369 880.... 7 ) 29 22 3,42,844 3,294,733 797,94 729,239 + 67,955 885.... 250 *) 37 85 5,480,993 4,65,073,075,264,042,048 + 33,86 880 vuoden älkeen on ss postlatosten luku tullut kolm atta vertaa suuremmaks, postvrkamesten luku yl kaks kolmatta-osaa, ota vaston alempen postpalvelan lukumäärä on vähentynyt; kakken tulleden postlähetysten luku on tullut non puolta vertaa suuremmaks kun vuonna 880. 885 löytyvstä postlatokssta ol 38 postkonttorea, 22 posttomstoa, lukematta posttomstoa rautatellä, a 89 n. s. post-asema. Postvrastossa palvelevsta ol 8 nasa, osta suur osa olvat postlatosten hotana. Tulleden lähetysten enenemnen on pää-asallsest ollut seurauksena enentyneestä vlkkaudesta ykstysessä ) Tähän luettu valtonrautateden posttomsto.

3 krevahdossa ; vrallselle el vapaakretten osalle on enennys van ollut 294,28 l:stä tulleesta lähetyksestä v. 880 307,882:een v. 884. Mulle yleslle laelle tulleta lähetyksä, pats sanomalehdlle a akakauskrolle, akautu täm ä enenemnen seuraavan katsauksen m ukaan: T u l l e t a Nombre des Kretä. Lettres. Krekortta. Cartes post. Envos sous bandes. Rstsdelähetyksä. Tavarapakettea. Envos des marchandses. Vuonna 880... 2,46,20 204,96 278,366 55,95 885... 3,388,8 329,59 525,49 64,072 V. 885 tullesta ykstysstä krelähetyksstä kulk 49,77 yksnkertasella vakuutuksella a 46,427 olvat rahalähetyksä 4,557,356 markan lmotetulla arvolla. Tavarapaketesta ol 2,609:e lmastu arvo, oka nous 2,744,500 markkaan. Ulkomalta tulleet lähetykset, sanomalehdet a akakauskrat nähn luettuna, tekvät 885,782,225 el non kuudennen osan kakkaan tullesta lähetyksstä. Ulkomalta tulleta sanomalehtä a akakauskroa ol kutenk van 44,934. Ertysä muutoksa 5 p. maalskuuta 88 annetun armollsen postärestyksen määräyksn postlähetysten kotnkannosta, porto- a frankeerausmaksusta tehtn armollsen ulstuksen kautta 7 p. lokakuuta 884. V. Kameraaltom. Maaverotus. valla tavalla: Kameraalsessa suhteessa ol maa Suomessa aettuna seuraa- Classfcaton des terres. Manttaala. Unté cadastrale. Yhteensä. Total. Rälssmaata. Francsalleux. Kruun unmaata. Terres domanales. Veromaata. Terres censuelles. Uudenmaan lä ä n ssä...,70,24 70,44 409,98 2,28,66 Turun a Porn l ä ä n s s ä... 3,954,9 424,48 620,4 4,999,80 Hämeen...,973,98 23,50 227,93 2,45,4 5

4 Manttaala. Unté cadastrale. Yhteensä. Total. Bälssmaata. Kruununmaata. Terres domanales. Francsalleux. Veromaata. Terres censuelles. Wpurn lä ä n ssä... 96,32 529,42 855,45 2,346,9 M kkeln...,025.04 56,24 23,9,204,47 Kuopon... W aasan...,320,8 2,47.09 23,82 24,36 79,87 6,66,63,87 2,638, Oulun...,699,40 465,56,75 2,66,7 Koko Suomessa 5,053,6 2.405,82 2,225,24 9,684,22 Maanomstaan luku on ollut,426, aettuna säätynsä a yhteskunnallsen asemansa mukaan seuraavalla tavalla: Maanomstaan luku. Nombre de proprétares. Yhteensä. Total. Verasten valtoden alamasa. Etrangers. Yhtestä kansaa. Paysans. Aatelttoma säätyhenklötä. Bourgeos. Aatelsa. Nobles. Uudenmaan l ä ä n s s ä... 09 536 5,680 3 6,338 Turun a Porn l ä ä n s s ä... 73 386 0,662,32 Hämeen... 66 28 7,434 6 7,724 W purn... 50 328 27,497 97 27,972 Mkkeln... 35 36 8,923 7 9,0 Kuopon... 8 44 3,588 6 3,746 W aasan... 4 25 2,227 5 2,46 Oulun... 2 22 3.703 26 3.952 Koko Suomessa 357 2,84 08,74 7,426 Jos vlellyn maan laauus aetaan manttaalen lukuun, tulee manttaaln osalle keskm äärn: Tynnyrn-alaa vleltyä maata. Oulun l ä ä n s s ä....... 56,97. Turun a Porn läänssä.. Hämeen...... 85,46. Wpurn...... 9,57.

5 Tynnyrn-alaa vleltyä maata. Uudenmaan läänssä... 93,98. Kuopon n... 0,48. Mkkeln n Waasan»... 47,89. Koko maassa 93,5 7. Nnkun edellsessä vsvuotskertomuksessa mantaan, e m anttaalen suuruus er pakkakunnssa sentään tos-asassa pdä yhtä äskenmantun keskmäärän kanssa. Eroavasuus vahtelee suuressa määrässä, rppuen, kuten näyttää, yleensä vlelyksen vanhuudesta. Tämän eroavasuuden esmerkknä manttakoon edellsestä kertomuksesta, että Bollbölen Yltalo Parasten ptäässä, yhden manttaln suurunen, v. 880 omst 2 tynnyrnalaa vleltyä maata, ota vaston Talvten talo Ilmaoella, s/e manttaala, omas 744 tynnyrnalaa. Jos verrataan saman läänn er ptäen keskmäärät, esntyy epäsuhta yhtä suuressa määrässä. Uudellamaalla esm. tulee manttaallle Pohan ptäässä 40 tynnyrnalaa vleltyä maata, Kyrksletssä 4, Karalohalla 48, Inkoossa 49, Nummen ptäässä 50, Suntossa 53, Lohalla 55, Tenholassa 57, Pernaassa 58, Spoossa a Espoossa 60, Porvoossa 70, Askolassa 83, Ruotsn Pyhtäällä 00, Tuusulassa 0, Pyhäärvellä 3, Whdssä 5, Elmäellä 2, Lapptreskssä 38, Helsngn ptääässä 49, Myrskylässä a Jaalassa 66, Analassa 67, Nurmärvellä 82, Mäntsälässä 95, Pukklassa 204, Itssä 244, Ormattlassa 264 a Artärvellä 303. Jos e oteta lukuun anoastaan mtä löytyy peltomaata, vaan koko maan laauus, oudutaan pää-asallsest samaan ärestysaksoon : Pohassa 40 tynnyrnalaa keskmäärn manttaallle, Kyrksletssä 642, Karalohalla 590, Inkoossa 834, Nummen ptäässä 520, Ormattlassa,732, Artärvellä,330 a Itllä 2,207 tynnyrnalaa. Samallasa eroavasuuksa manttaalen suuruuden suhteen tavataan mussak läänessä. Ylpäätään on enmmän vleltyssä takka enmmän akaa tettäväst vleltävnä ollessa seudussa pellon- takka maanlaauus manttaallle penn, sekä kasvaa sen mukaan kun vlelys hekkenee. Ntten suurten eroavasuuteen ohdosta, ota havataan manttaaln a maan- laauuden suhteen, täytyy, vakka m anttaala e kyllä käy ptää mnäkään vahtelemattomana vero-ykkösenä, sen noalla suortettavan maaveroen panoa erttän epätasasest. Jos vaknanen vero, kruununkymmenykset sekä sotlas-, mermes- a rusthollvakanssmaksut tsekussak läänssä aetaan tasan manttaalelle, tulee kruununmaksuen määrä yhdeltä semmoselta: Wpurn läänssä.,... 06 m arkkaa 65 pennä. Kuopon... 8 55 8 55 Oulun * *... 202 V 34 55 Turun a Porn... 243 55 3 55

6 Uudenmaan läänssä..,... 249 m arkkaa 72 pennä, Mkkeln..... 256 5 7 Waasan,.. 266 38 Hämeen... 28 5 4 7 Ja os mantut verot aetaan vlellyn maan laauudelle, tulee tsekullek tynnyrnalalle peltoa seuraava veromäärä: Wpurn läänssä...,... markka 6 pennä. Kuopon 5.... 78 7 Waasan 7 * '.... 80 Mkkeln 5..,.... 2 7 75 Uudenmaan 5 * *.... 2 55 6G 5 Turun a Porn 77 * *.... 3 7 22 Hämeen 55 *.... 3 29 Oulun 5 *.... 3 7 55 Koko Suomessa 2 markkasa 42 pennä. Jos ylläolevat keskm äärät verrataan m anttaaln suuruutta lmasevn keskmäärn okasessa läänssä, näkyy, että esmerkks Uudenmaan läänssä, ossa manttaaln suuruus keskmäärn on 93,98 tynnyrnalaa vleltyä maata, mantut verot nousevat 249 markkaan 72 pennn keskmäärn manttaallta, el vlellyltä tynnyrnalalta 2 markkaan 66 pennn, m utta Hämeen läänssä, ossa manttaal keskmäärn on 85,4 6 tynnyrnalaa vleltyä maata, 28 markkaan 4 pennn, el 3 m arkkaan 29 pennn vlellyltä tynnyrnalalta. Myösk samassa läänssä a lähellä tosaan olevlla seudulla rasttavat yleset kruununverot monessa kohden hyvn epätasasest. Tarkemp, vakka ykstysssä tapauksssa epätäydellnen k atsaus tähän kuuluvn sekkohn löytyy taulultteessä N:o 24. Korkean maaveron suhteen m anttaallta, etenk Oulun läänssä, mssä vlelty maa ylmalkaan on vähänen, manttakoon, että sanotussa läänssä pellonvlelyksellä on maalasen taloudessa vähemmän tärkeä sa kun mussa läänessä, sekä että pellonlaauuden penuutta sentähden e saa ptää lan korkean verotuksen osottaana. Syynä manttuen veroen vähään m äärään m anttaallta Wpurn läänssä on, nnkun vmesessä alamasessa vsvuotskertomuksessa esntuodaan, osaks että suuressa osassa läänä e ole tomtettu soakoa ekä perusteenmukasta verotusta, osaks että verottomat rälssm anttaalt sellä ovat sekä ylpäänsä että suhteellsest lukusammat kun mssään muussa läänssä. M aksamatta ääneet rästt nousvat Kuvernöören kertomusten mukaan anoastaan vuodeltan 883 melkosempn määrn. Suhteellsest enmmältä ol nätä rästä Uudenmaan läänssä. E r vuoslta ne tekvät:

7 Vuonna 88....... 35,624 markkaa 84 pennä 882....... 44,55 5) 86»» 883........ 72,350 3 )! 884....,... 30,625 23 n 885....... 36,086 55 4 keskmäärn vuodelta........ 43,840 markkaa 66 pennä. Vuosna 877 880 ne keskmäärn olvat nousseet 42,605 m arkkaan 67 pennn. Yhdessä nätten, verokuormaa koskeven lmotusten kanssa esntuotakoon Prokuraatornvraston vuoskertomukssta muutama, okeastaan e kyllä tähän osastoon kuuluva, tetoa stä arvolla lasketusta knntysvelasta, oka rasttaa maan tluksa. Khlakunnan-okeuksssa myönnetyt knntykset nousvat kymmenvuotskaudelta 876 885 yhteensä 3,255,736 markkaan. Jaettuna er vuotten a yhteskuntaluokken rtarston a aateln, mutten säätyhenklöen sekä yhtesen kansan vällle tek myönnettyen knntysten m äärä: Inscrptons hypothécares allouées. Yhteensä. Total. Yhteselle kansalle. Paysans. Mulle säätyhenklölle. Autres gens de condtons. Rtarstolle a A atellle. Noblesse. Markkaa. Vuonna 876... 877....653.500,467,756 6,695,226 4,830,88 4,249,534 4,7.'2,275 2,603,260.050,29 878...,779,906 6,600,962 4,889,008 3,269,876 879...,763,040 6,338,474 5,56,32 3,662,826 880...,656,850 4,609,673 6,650,22 2,96,645 88...,486,200 4,943,200 5,64,500 2,070,900 882...,747,300 4,494.600 6,44,200 2,656,00 883...,309,670 5,592,24 6,364,08 3,265,965 884...,629,095 8,075,073 7,033,77 6,767,345 885... 2.036.500 4,832,00 6,24,000 2,992,600 K e s k m ä ä r n...,653,482 5,70,7 5,770,92 3,25,574 Kun vanhentumsaka on kymmenen vuotta, täytyy otaksua, että keskmäärä^ ylläm antulta akakaudelta, el non 3 mloonaa markkaa, on ollut se lkmääränen-knntysvelka, oka vuosttan on rasttanut tluksa maassa vmesenä a edellsenä vsvuotskautena.

8 Talousavut. Armollsen kuulutuksen mukaan Tammk. 6 pävältä 877 tulee Kuvernöören, vuoskertomuksssaan läänen tlasta a hodosta, muun muassa lmottaa vuoden kuluessa tapahtuneesta talonsavuen luvun enentymsestä takka vähentymsestä. Tarvttavat tedot nähn lmotuksn ovat asanomasten kunnal- lsvrastoen annettavat määrättyen kaavoen mukaan. Er tavalla kästtämällä mtä talonsavulla on tarkotettu, ovat sanotut vrastot kutenk antaneet nätä lmo- tuksa nn vahtelevan laauuden mukaan, ett e ntä ylpäätään ole votu käyttää tarkotustansa varten, ona on ollut luotettavast valasta tsenästen maatloen luvun vahtelevasuutta vuodesta vuoteen. Kuvernöören lmottamat loppusummat sentähden evät pdäkään yhtä mutten, samassa asassa tavattaven tetoen kanssa Kutenkaan evät väärät tedot näy olevan avan lukusat. Jos esmerkks kuvernöören kertomusten lmotukset verrataan Maanmttausylhalltukselle tullesn tetohn nden tloen luvusta, otka ovat syntyneet välakoen kautta, saadaan vuoslta 88 885 seuraavat erävät summat: Tlanaon kautta syntynetä tloa. Kuvernöören Maanmttausylhal ltukseen kertomusten mukaan,. tulleden tetoen mukaan, Talonsavua. ntloa". 88 885..... 4,729. 3,959. Verotettuen uutstaloen kautta on stä pats puheena-olevana akakautena taloen lukumäärään, kuvernöören lmotusten mukaan, tullut 94 lsää. Vaston tätä enentymstä nähdään kuvernöören vuoskertomuksssa seuraava vähentymnen: Muta talonsavua yhdstämällä on tapahtunut vähennys 2,359:llä, autoks outuneden kautta 46:a, osta sentään tosa lenee ruvettu uudestaan vlelemään; ss vähennys 2,405 talonsavua. Kun talonsavua el tsenäsä, m anttaaln pantua, maatloa vme vsvuotskauden lopussa ol 06,42, ols ss, kuvernöören antamen lmotusten mukaan, äskenmanttua tloa 885 lopussa löytynyt non 08,800. Yhteenlaskemalla henkkrossa vuodelta 886, otka ovat tehdyt asatlan mukaan edellsen vuoden lopussa, löytyvä manttaaln pantua el er talonnumerolla merkttyä tloa, saadaan lähes 07,800 summaan nouseva tsenäsä tloa, oten ss syntyy anoastaan,000 tlan erotus nätten laskutapoen tulosten välllä. Tämä erotus on helpost ymmärrettävä, kun sanotut vrheellsyydet kuvernöören lmotuksssa ovat näkyneet rppuvan stä, että muutamssa pakon sanalla talonsavu on kästetty e anoastaan manttaaln pantua, tsenäsä tloa, vaan myösk tlalla asuven asukasten, vuokraaaperheden y. m. perhekunta, otka ylmalkaan, kerääkappoa suortettassa, maksavat saman maksun kun varsnanen talonomstaa a otka ss henkkrossa merktään»maksaven talonsavuen" sarekkeeseen erotukseks»torpparen ynnä m utten 4 a»vapasta savusta44. Nän

9 ollen on 2, 3 takka useamp n. s. talonsavu saattanut tulla luetuks yhdelle manttaalnpannulle tlalle. Jos stä vaston tsenästen tloen lukumäärän arvosteluperusteeks 885 vuoden lopussa tehdään Maanmttausylhalltukselle tulleet lmotukset tlanaon kautta syntynestä tlosta, saadaan loppunumero, oka anoastaan vähän enemmällä kun puolella tosta sadalla nousee äskenmanttua, manttaalluettelosta yhteenlaskulla saatua summaa korkeammalle. 885 vuoden lopussa löytyvä tsenäsä maatloa, aettuna er läänelle, löyty seuraava luku: Itsenäsä maatloa. Josta kruunun. Uudenmaan l ä ä n s s ä..... 7,289. 3 0 5. Turun a Porn läänssä......,923. 767. Hämeen...... 7,895. 55. Wpurn...... 28,395. 7,657. Mkkeln,,...... 8,992. 698. Kuopon...... 3,2.,400. Waasan...... 8,65. 386. Oulun......,606*). 2,42. Koko Suonessa 07,737 *). 4,49. Maanmttausylhalltukselle tulleden lmotusten mukaan on välakoen kautta syntyneden tloen lukumäärä vuosna 88 885 ollut: Tloa, otka ovat syntyneet välakoen kautta. välaettu. Tynnyrnalaa maata, oka on aettu. Manttaala. Yuonna 8 8... 744 395 53,534 7 882... 50 206 35,455 53 883... 932 396 207,409 79 884... 77 278 40,894 60 885...,056 399 96,668 04 Yhteensä 3,959,674 833,960 367 *) Tähän e kutenkaan ole luettu Sodankylän ptäätä, osta erttän-lueteltua mant- taalluetteloa on puuttunut.

20 Veroa suorttamaan alkanetten uutstaloen lukumäärä ol kuvernöören vuoskertomusten mukaan seuraava: 88. 882. 883. 884. 885. Summa. Turun a Porn lä ä n s s ä... Hämeen... 24 24 Wpurn... 5 3 8 Waasan... 2 2 6 Oulun... 3 7 7 5 3 45 Yhteensä 0 22 9 40 3 94 Tosn yhdstettyä talonsavua m antaan sanotussa kertomuksssa er vuosna löytyneen seuraava luku: Vuonna 88......63. 882...... 458. n 883...... 506. 7? 884...... 333. J? 885...... 449. Yhteensä 2,359. Autoks outuneet tlat akautuvat er läänelle seuraavan taulun mukaan : 88. 882. 883. 884. 885. Summa. Wpurn lään... 9 0 Mkkeln... 2 2 Kuopon... 3 4 Oulun... 8 9 5 8 30 Yhteensä 8 4 2 46 Wpurn läänssä autoks outunesta tlosta kuulu koko 8 tlaa Salmn khlakuntaan a Oulun läänssä sanottn usempen löytyneen Oulun, Haapaärven a Lapn khlakunnssa. Tlusten lohkomsa on nänä vtenä vuonna tapahtunut yhteensä 2, osta 7 vuonna 88, 30 kumpanakn vuonna 882 a 884, 8 vuonna 883 a 26 vuonna 885. Armollsen asetuksen kautta 9 pävältä helmkuuta 883 tomeenpantn palon yksnkertasemp menettelytapa sekä vähennetyt kustannukset maanlolkomsen suhteen, oka myösk enens maanlohkoen vuotsen lukumäärän. Kutenkaan e anakaan velä sanottavassa m äärässä ole saavutettu tällästen maan-

2 lohkoen vuotsen lukumäärän. Kutenkaan e anakaan velä sanottavassa määrässä ol saavutettu tällasten maanlohkoen myöntämsen varsnasta tarkotusta, ona on ollut valmstaa tlattomalle kansalle mahdollsuutta oman mökn hankkmseen, koska usempa maanlohkoa on tehty säätyhenklön, etenk kaupunklasten, hyväks. Maanlohkoen luku tek Maanmttausylhalltuksen lmotuksen mukaan vuonna 88 53, vuonna 882 42, vuonna 883 35, vuonna 884 7 a vuonna 885 74. Uudenmaan läänssä tapahtu nätä sanottuna vuosna yhteensä 69, Turun a Porn läänssä tek nden luku 24, Hämeen läänssä 6, Wpurn läänssä 05, Mkkeln läänssä 6, Kuopon läänssä 3, W aasan läänssä 29, Oulun läänssä 4. Suur maanlohkoen lukumäärä W purn läänssä rppuu nden Petarsta muuttaneden kesäverasten lukusuudesta, otka tselleen ovat ostaneet huvlota sanotussa läänssä. Wsvuotskauden kuluessa pernnöks ostettuen tloen luku tekee kuvernöören kertomusten mukaan 2,880 a nden yhteenlaskettu m anttaalmäärä 335. Kesarllsen Senaatn antamen perntökroen luku tek samana akana 3,782. W akka kuvernöören antam a tetoa tapahtunesta pernnöks-ostosta e saa aatella välttämättömäst yhtäptävks oka vuodelta annettuen perntökroen kanssa, koska perntökra annetaan vasta stte kun pernnöks-osto on tapahtunut sekä lunastus maksettu a ss usen vasta seuraavana vuonna, on kutenk luultavaa, äskenmanttuen lukuen suuresta eräväsyydestä päättäen, että oku puutteellsuus kuvernöören kertomuksssa on ollut syynä äskensanottuun alhaseen numeroon. Tomtetut pernnöks-ostot a annetut perntökrat nousvat kunak vuossta 880 885 seuraavaan lukuun: Pernnöks-ostoa Kuvernöören lmotuaten mukaan. K esarllsen Senaatn antama perntökroa. Vuonna 880......48. 557. 88...... 362. 972.., 882...... 998 72-946. 883......45. 53. 884...... 682. 944. 885...... 42V2-389. Er läänelle akaantuvat, kuvernöören kertomusten taululttessä löytyven lmotusten mukaan, pernnöks-ostetut tlat 88 885 seuraavast: 6

Läänt. Nombre de proprétés. Tloen luku. Terres dom anales devenues censuelles p a r achat. 88. 882. 883. 884. 885. Vastaava ;manttaalluku. Valeur en mantal. Nombre de proprétés. Tloen luku. Valeur en mantal. Vastaava manttaalluku. Nombre de proprétés. Tloen luku. Vastaava manttaalluku. Valeur en mantal. Nombre de proprétés. Tloen luku. Vastaava manttaalluku. Valeur en mantal. Nombre de proprétés. Tloen luku. Vastaava manttaalluku Valeur en mantal. Yhteensä kakkna vtenä vuonna. Toutes les cnque années. Nombre de proprétés. Tloen luku. Vastaava manttaalluku. Valeur en mantal. Uudenmaan.... 8 0,84 4 0,42 7 0,7 8,72 5,50 32 5,9 Turun a Porn... 7,33 > 8% 2,0 3 3,25 9,7 5 7*,7 43 9,47 Hämeen... 2 4,0 5 3,40 3 2,6 3 2,59 27 5,25 89 7,50 W p u rn... 23 25,55 800 8,92 93 9,63 420 58,54 95 7,36,82 203, po M k k e ln... 39 3,76 32 3.85 6,74 28 2,20 24 2,50 39 4,05 Kuopon... 44 3,94 48 4,69 72 6,42 73 6,3 47 3,90 284 25,26 W aasan... 2,4 9,60 35 2,40 30 3,76 25 2,85 U I,75 O u lu n... 8 4,3 8 82,27 66 8,3 0 3,80 93,24 360 49,00 Yhteensä 362 45,04 998 % 09,6 45 44,62 682 90,09 42 % 46,3 2,879 335,22 Stäpats yks kruununtorppa lman manttaaltta.

23 Suomen Kesarllsen Senaatn Kamar-Tomtuskunnan kertomuksen mukaan 880 887 akautuvat annetut perntökrat er läänelle seuraavast: 88. 882. 883. 884. 885. Yhteensä. Uudenmaan lään... 8 7 7 9 6 37 Turun a Porn... 8 0 3 4 56 Hämeen... 24 7 3 8 28 00 W purn... 80 726 306 66 43 2,646 M kkeln... 39 43 6 28 35 6 Kuopon... 46 46 88 72 5 303 W aasan... 9 2 23 3 6 0 Oulun... 8 85 65 4 96 378 Yhteensä 972 946 53 944 389 3,782 Maanmttaus a soako. Tämän vsvuotskauden kuluessa on keskmäärn 80 vanhempaa a nuorempaa komssonmaanmttara, 24 maanmttausauskultantta a 56 opplasta vuosttan ollut osallsena soako- a maanmttaustössä. He ovat mtanneet,703,908 tynnyrnalaa tluksa, paaluttaneet raoa, oden yhteenlaskettu ptuus tekee 47,499,667 alkaa, pystyttäneet 2,064 pyykkä a lopettaneet soaon 68 akoprssä. M ttaukset ovat kästtäneet seuraavan laatusa tluksa: Terres arpentées pendant la pérode. Peltoa. Terres arables. Nttyä. Prares. Metsämaata. Forêts. Järvä. Lac s. Yhteensä. Total. Tynnyrnalaa (à 0,49364 hectares). 8 8... 6,03 29,279 70,04 5,572 220,968 882... 6,24 36,789 268,79 8,69 330,25 883... 2,552 3,896 398,229 5,043 457,720 884... 7,407 28,99 284,42 9,554 339,302 885... 5,93 3,68 30,008 7,578 355,667 Yhteensä 78,009 57,33,422,202 46,366,703,908

Lopetetut soaot ovat kästtäneet: 24 P artage des terres. Jakopreä. Taloa. Manttaala. Tynnyrnalaa. P a r t a g e s. P r o p r é t é s, M a n t a l. ( à 0,49364 hectares). 8 8... 882...... 883... 884... 885... 52 22 29 28 37 580 96 92 248 336 87 59 52 82 22 937,406 64,06 35,563 32,384 220,956 Yhteensä 68,552 502,590,45 Pats m uta maanmttaukseen kuuluva toma on lsäks, kuten a manttn,,674 tlaa välaettu sekä 2 maanlohkomsta tehty. Krnamn tulot. Kuten a on sanottu, ovat verot tämän vsvuotskauden kuluessa selvtetyt lman sanottavtta rästettä. Nden läännrahastohn suortetut, maksettavks krotetut m äärät tekvät er vuoslta kuvernöören vuoskertomuksa seuraavan tauluen mukaan: Im pôts drects de l Etat. 88. 882. 883. 884. 885. Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Vaknanen maavero. Im pôt foncer o r d n a r e... 2,567,800 86 2,574,394 24 2,570,038 47 2,533,225 05 2,538,530 9 Kruununkymmenys. D îm e de la couronne... 428,03 07 462,462 70 458,893 92 462,27 04 454,48 04 Vakanssvero sotames- a pursmesruodusta sekä rusthollesta. Drots de vacance..,470,443 22,504,677 23,495,624 56,494,34 55,467,632 29 Suostuntavero. Im pôt sur le revenu... 950,550 90,92,685 98,200,594 20 992,743 83,02,532 30 Henkvero. Cote personelle..,470,564 58,558,750 95,55,625 66,539,58 55,552,745 Arentrahat. Revenu des terres de l ' É t a t... 57,946 03 562,97! 36 556,25 8 574,05 59 557,427 82 Muu ylöskanto. Autres recettes... 733,92 23 783,880 68 954,65 30 739,566 60 654,30 98 Vähennys. Yhteensä. T otal 8,93,332 89 8,639,049 4 8,787,643 29 8,335,574 2 8,237,659 62 A défalquer des recettes... 6,36 83 65,93 09 64,240 47 29,902 02 40,50 4 Vuoden lopussa maksamatta oleva rästeä. Restes.. 35,624 84 44,55 86 72,350 3 30,626 23 36,086 04

25 Suomen ylesn valtovarohn (valto- a sotlasrahastohn) kuuluvat kakk tulot nousvat, pääoma-laskuen mukaan sanotusta varosta, otka ovat vuoslta 88 885 ulkastu Valtovaran-Tomtuskunnan kertomuksessa Suomen 885 a 888 kokoontunelle säädylle valtovaraston tlasta, seuraavn määrn: Récettes de l É ta t en 88 885. 88. 882. 883. 884. 885. Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkan. P- Tulot valton-tlukssta a muusta valton omasuudesta. Kunnkaankartanoden, puustellen a muden tluksen sekä kalastusten arennt. (Actfs de l É t a t )... 579,48 54 63,2 73 587,282 5 604,752 85 597,880 79 Eruununmetsät. (Forêts de I'M.),00,276 79,384,709 73,048,707 79 895,006 29,279,87 3 K orotakuolet. Suomenpanklle annetusta lanasta. (Intérêt) 264,000 259,200 254,400 249,600 244,800 Maksu lahotusm asta. ( Donatons)... 0,992 25 39,07 0 78,57 4 84,0 29 03,289 73 Ertyset korot a maksut lanatusta varosta, ago myödystä oblg. y.m. (Intér., amortss. etc.) 786,522 3 880,49 39 986,094 49 800,847 99 806,3 84 Suorakohtaset verot ( Impôts drects):... M a a v e r o t... 4,630,892 88 4,693,533 44 4,677,965 30 4,695,02 99 4,63,290 87 E lnkenoverot... 372,070 99 392,763 38 39,26 27 399,850 93 36,73 25 H e n k v e r o...,498,3 02,564,66 82,548,438 40,559,990 84,557,042 4 Välkohtaset verot a ulosteot ( Impôts ndrects).... 3,224,445 23 4,775,002 92 4,334,5 69 5,538,072 8 4,09,65 72 Maksut ertysten valtolatosten käyttäm sestä (chemns de fer, poste e t c. )... 0,948,866 88 2,4,279 9 2,025,07 56,955,582 9,043,82 65 Er ylöskantoa (Impôts dvers),003,872 83 34,27 87 936,50 8 932,79 02 936,80 43 Yhteensä 34,420,20 72 38,427,737 57 36,867,94 33 37,74,95 57 35,607,52 73 VI. Yhteskunnallset a kunnallset olot. Kaupuuken a maalaskunten tulot a menot. Se vlkas elnkeno-elämä, oka kaupungessa on syntynyt 3 p. maalskuuta 879 annetun elnkenolan vapauttaven määräysten ohdosta, sekä se tsehalltus, oka nlle on myönnetty armollsten asetusten kau tta 8 p:ltä oulukuuta 873 a 5 p:ltä elokuuta 883,

26 ovat, kuten on votu arvata, suuressa määrässä ouduttaneet kaupunken ssällsten talous- a yhteskunta-oloen kehttymstä. Osanotto kunnallsten kysymysten ra t kasemseen on sek puolestaan melkosest vrkstyttänyt harrastusta ylesten yhteskunnallsten kysymysten sekä perustuslallsen valto-elämän kehttymsen suhteen. Uuslta kaupungnhalltukslta ovat etenk semmoset kysymykset kun kansanvalstuksen edstämnen kunnssa, uutten kouluen a parempen kouluhuoneusten perustamnen, uoppouden ehkäsemnen, aanmukasemman terveys- a vavashodon tomeensaant, saavuttaneet vlkasta kannatusta. Luonnollsta on, että kaklla nällä alolla tarvttavat parannustomet ovat vaatneet suurempa menoa. Kaupunken kakk menot vuonna 880 nousvat kyllä vähän yl 800,000 markkaa korkeammalle kun vuonna 885 el 6,630,34 markkaan 3 pennn edellsenä a 5,804,6 markkaan 9 pennn vmemanttuna vuonna, m utta 880 vuoden korkeaan lukuun on, satunnasena menona Helsngn kaupunglta, luettu lunastussumma sen vesohtolatoksesta, oka nous yl mloonan markan, sekä kaupunken yhteenlasketut, 583,452 markkaan 68 pennn nousevat kustannukset sotaväenmaotuksesta, otka kustannukset v. 885 tekvät 5,572 markkaa 80 pennä. Musta tärkemmstä menosta on lsäys kaupunken maksussa verrattan melkonen, nnkun hallnnosta, lankäytännöstä, polssta a ylöskannosta, otka v. 880 vaatvat,96,35 markkaa a 885,456,94 markkaa 3 pennä; koululatoksesta v. 880 565,984 markkaa 84 pennä, v. 885 759,358 markkaa 4 pennä; terveys- a sarashodosta v. 880 35,689 markkaa 88 pennä, v. 885 56,957 markkaa 80 pennä. Nätä lsääntynetä menoa ovat korvanneet osttan vastaava lsäys er tulolähtessä, nnkun tulo kulusta a lkkeestä, oka on noussut,95,349 m arkasta 63 pennstä v. 880,390,436 m arkkaan 35 pennn v. 885, osttan ertysn satunnasn tarkotuksn, nnkun uutsrakennuksn, kadunkorauksn y. m. yrtyksn otetut lanat, oten sanottavaa korotusta takseerauksessa tämän akakauden kuluessa e ole tapahtunut. Takseerauksen kautta saadut varat nousvat nmttän kakssa kaupungessa v. 885 2,049,206 markkaan 8 pennn, ota vaston,96,576 markkaan 2 pennn v. 880. Kutenk on takseerauksen pano käynyt tuntuvammaks verotetulle, skäl kun takseerausmäärä vero-äyrltä ylmalkaan on korotettu a vero-äyrn summa puheena olevana akakautena vähennetty. V. 880 vahtel nmttän vero-äyrn summa 500 a 00 markan välllä sekä nous keskmäärn 275 markkaan. Mutta armollnen asetus 5 p:ltä elokuuta 883 määräs, että vero-äyr e saa nousta 400 markkaa korkeammaks ekä aleta 200 markkaa alemmaks, samassa kun myös säädettn, että anoastaan vero-äyrn nouseva tulo ol vapaa kakesta takseerauksesta, sekä 2 vero-äyrn tulo takseerattava nnkun yhdestä vero-äyrstä, 3 veroäyrn nnkun 2:sta, m utta 4:ää takka useampaa vero-äyrä vastaava tulo, nnkun ennenk, täydestä vero-äyren luvusta. Uusa veroäyrsumma määrättässä alennettn tämän ohdosta näm ät ylmalkaan keskmäärn kakssa kaupungessa

27 254 markkaan, onka ohessa verotettuen lukumäärän vähentämnen korott tak- seerausm äärän oka vero-äyrltä. Vero-äyrn m äärä v. 885 ol muuton 5 kaupungssa 400 markkaa, 9 kaupungssa 300 markkaa, 2 kaupungssa 250 markkaa a 2 kaupungssa 200 markkaa. V. 880 se ol määrätty 3:ssa kaupungssa 500:ks, 5:ssä 400:ks, 2:ssa 300:ks, l:ssä 250:ks, 7:ssä 200:ks a 6:ssa 00:ks markaks. Ertysä lmotuksa Suomen kaupunkkunten tärkemmstä menosta a tulosta löytyy taululttessä N:ot 27 a 28. Taulultteessä N:o 26 annetaan tetoa maalaskunten tulosta a menosta. Kuten edellsessä vsvuotskertomuksessa sanotaan, kästtävät näm ät lmotukset anoastaan ntä ylöskantoa a menoa, osta kunnallshalltukset ptävät huolta. Kun kutenk usemmat raskaanpuolset ulosteot suortetaan luonnossa, a useat maksut, nnkun papston, tuomaren a lautam esten palkat y. m. usemmssa pakkakunnssa ovat palkansaaan tsensä kannettavat evätkä ss löydy kunnallshalltusten tlkrossa, e kysymyksessä oleva lmotuksa saa ptää tosasassa maalaskunten kakka tuloa kästtävnä, vaan anoastaan kunnallshalltusten kranpdossa löytyvä- Seuraavassa taulussa lmastaan lyhyt yhteenveto nästä maalaskunten tulosta a menosta vuoslta 880 885. Maalaskunten tulot. Les revenus des communes rurales. Ulostaks eerattu a veroa. Taxes sur le revenu et sur les proprétés. Arenttuloa, korkoa, lahotuksa a testamenttea. Actfs des communes. M uta tuloa. Autres recettes. Yhteensä. Total. Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Vuonna 880,768,450? 0 09,809? 84 328,639? 55 2,230,774 40 885 2,550,605 06 98,45 37 525,580 35 3,274,330 78 Maalaskunten menot. Dépenses des communes rurales. Yhteensä. Total. Muta menoa. Autres dépenses. Kyydnptoon, kestkevarelle a teden kunnossaptoon. Entreten des chemns, poste etc. Koulutomeen. Instructon publque. Tuomarlle, lautam ehlle a m aalaspolslle. Sûreté. Krkolle, papstolle a krkonpalvelolle. Clergé. K unnallshalltukseen. Admnstraton. Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Vuonna 880 238,449 28 362,04 54 77,409 95 34,694 89 386,200 23,047,845 2 2,453,704 0 885 238,32 78 270,044 2 28,927 80 489,543 62 532,398 87,565,025 48 3,24,072 67

28 Uudet rakennukset. Kuvernöören antamen tetoen mukaan ovat kaupun- ken el seurakuntan vv. 88 885 tekem ät uudet rakennukset maksaneet: Kaupun - M aalaskunnssa. gessa. Yhteensä. Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Vuonna 8 8... 22,975 2 772,33 49 994,08 70 882... 2,600 390,596 60 42,96 60 n 883... 440,85 03 594,82 4,035,636 7 884.... 22,056 8 739,5 49 960,207 67 885... 92,08 70 753,77 43,674,853 3 Suuremmsta rakennukssta, ota sanottun vuosen kuluessa on rakennettu, manttakoon krkkoa: Jyväskylän maaseurakunnassa 2, Kontolahdella, Kteellä (kvestä e valmks saatu), Mehkkälässä (kvestä), Rautärvellä, Henoella (kvestä), Tampereella (kvestä) a Spoossa (kvestä); kellotapulrakennuksa Uura- sssa, Räsälässä, Anttolassa, Karkussa a Korplahdella (e valmks saatu); uusa raastupa Nkolankaupungssa, Kuopossa a Sortavalassa. Uusa kansakoulu- rakennuksa on tämän vsvuotskauden kuluessa rakennettu yhteensä 48, osta Uudenmaan, 32 Turun a Porn, 7 Hämeen, 7 Wpurn, 2 Mkkeln, 4 Kuopon, 25 W aasan a 20 Oulun läänssä. Lanayvämakasneä on yhteensä rakennettu. Akakauden kuluessa rakennetusta kansakoulusta manttakoon erttän W- purn kaupungssa löytyvä, onka kustannukset lmotetaan nousseen 376,423 markkaan. Koraukssta a uudesta-rakennukssta lmotetaan kaupunken el seurakuntan maksaneen: Vuonna 88...... 30,40 markkaa 7 pennä 882...... 5,209 ) 88 883...... 69,432» 2 884...... 207,360 4 885...... 208,296 I) 80 Pappen puustellen a kansakoulurakennusten tosnrakentamset a koraukset tekevät suurmman osan nästä summsta. Rahalke a lanalatokset. W akka vsvuotskaus 8 8-8 8 5 on ktettävä verraten hyvstä vlavuosstaan, os van vuos 88 luetaan pos, ol kutenk asalkkeelle maassa, nnkun o ylempänä on manttu, suuressa määrässä

29 esteenä vuodesta 88 alkaneet ahtaat kauppasekat ulkomaalla sekä Suomen venttavaran nstä rppuva hnnanalennus. Tätä lamentavaa vakutusta enens velä, nnkun myösk on seltetty, muuttuneet tullsekat W enään suhteen, otka astuvat vomaan syyskuun keskpalkolta 885, m utta ota o kauvan ennen ol pelätty a otka sen kautta o akasemmn tavallansa olvat vakuttaneet asomstomeen, erttän nssä teollsuushaarossa, olla ol menekknsä Wenäälle. Erttän vahtelevat kursssekat tämän maan suhteen tuottvat myös suuren epävarmuuden rahasekkohn ylpäänsä, kun Suomen etevn vent- a tuontpakka ol uur sanottu maa. Käytettävä pää-oma, ota o vuodesta 880 sllosten m aalle onnellsten kauppasekkoen kautta löyty vlalta, lsäänty yhä edelleen a, kun ulkomaden arvopaperen kurss ylpäänsä alen, sotettn ntä maahan, etenk pankkehn. Ssäänpanosten yhteenlaskettu summa uoksevalla tlllä nous molemmlle suuremmlle ykstyspankelle, Yhdys- a Pohosmaden osakepanklle vuonna 880 56,8 mloonaan markkaan. >! 88 63,5» n 882 69,2»» n 883 74,0 n n n 884 76,0 7 V! 885 84,3 v» Kakssa maan ykstyspankessa tsekunk vuoden lopulla löytyven ssäänpanosten summa talletus- a uoksevalla tlllä tek vuonna 880 4,0 mloonaa markkaa. rt 88 47,3 V)» n 882 5,6 v n» 883 55,7 f) V ) 884 58,9 V V n 885 64,0 v n Dskonteerausta laaentamalla sekä ostamalla enemmän ulkomaden oblgatonea koettvat pankt sottaa tulvalevaa rahanpaloutta, mutta pakotettn sen ohessa alentamaan lanalkkeensä korkomäärää. Lanosta parhanta vakuutta vastaan alen tämä m äärä 6:sta prosentsta 879 5 /2 a 4 /2 prosenttn v. 880, nous taas vuoden 882 kuluessa 5 /o prosenttn, mutta alen 883 4 l/2:een. Etenk lanolta, otten vakuutena ol oblgatont, ol korkomäärä vahteleva. Dskontokorko Suomen pankssa ol vekselen laadun a maksu-aan mukaan : vuoden 880 edellsellä osalla 5, 5 /a a 6 %, älkmäsellä 4 y 2, 5 a 6 %, oka korkomäärä Huhtkuun keskpakkella 882 korotettn 4 V2, 5 V2 a 6 prosenttn, m utta elokuun 9 pävästä 888 taas alennettn 4 / 2, 5 a 6 prosenttn. Talletuskorko sekä uoksevan tln korkomäärä ykstysssä pankessa pysy koko aka- 7

30 kautena 4 y 2 prosentn korkusena talletuksesta kuuden kuukauden ylössanomsaalla sekä 2 prosentn korkusena ssäänpanosta uoksevalle tllle. Pankessa löytyvä oblgatonmäärä, Suomen pankk myös lukuun otettuna, ol vuoden lopulla: Kakssa pankessa löytyvä oblgatonmäärä. Stä Suomen pankssa. Vuonna 879... 0,4 mloonaa m arkkaa 4,7 mloonaa markkaa 75 880. 6,8 8,8 57 57 77 88. 24, 3,2 77 75 57 882. 30, 7,5 57 55 57 883. 24,6 6,0 V, 5 7 884. 24,9 5,2 5 57 885. 26,0 5,5 5 Î7 a Suomen pankssa sekä Yhdys- a Pohosmaden osakepankssa dskonteerattu- en kotmasten (pakkakunnallsten) vekselen summa tek: Suomen pankssa, Yhdys- a Pohosmaden osakepankssa dskonteerattuen pakkakunnallsten vekselen summa. Stä Suomen Pankssa. Vuonna 880... 7,2 mloonaa m arkkaa 26,6 mloonaa markkaa. 55 88. 84, 29,6 55 5 55 882... 97,3,,,, 3,4 57 57 75 883. 02,8., 32,9 75 75 77 884... 0,4 32,o 55 n 5 885... 06,7 33,9 75 57 seuraava: Suomen pankn tla ol muuton lopulla tsekutakn.vuotta 88 885 Stuaton de la banque de la Fnlande à la fn des années sous-dtes. 88. 882. 883. 884. 885. Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Varoa. Kovaa rahaa ( L encasse métallgue), k u lt a a... 8,687,42 4 20,36,955 5 2,026,673 63 2,565,90 45 2,647,362 85 hopeata... 8,93,020 68 5,790,050 68 5,89,26 32 5,899,969 27 5,859,858 95 k u p a r a... 5,928 6 22,869 28 39,203 28 24,49 53 09,239 8

3 88. 882. 883. 884. 885. Markkaa P' Markkaa P- Markkaa P- Markkaa P- Markkaa P- Koronkantava valtopapereta a oblgat, ulkomaan rahassa ( Ttres de rentes, oblgatons etc) 3,43,859 33 7,394,050 55 5,98,309 05 5,222,63 54 5,457,055 6 Saam sa pankn asam ehltä ulkomalla (Créances sur les correspondants à l étranger). 20,298,48 74,749,945 98 7,24,386 63 6,5,253 65,048,563 9 Salkussa vekseletä ulkomaan a Venään rahassa (Lettres de c h a n g e )...,302,289 0,007,676 03 522,347 48 270,594 67 380,435 8 Venään a ulkomaan arvopapereta ( Valeurs russes)... 909,628 3 793,62 07 58,00 63 32,66 53 495,2 0 Ulkona oleva lanoa ( Créances à l'ntereur) : veksel. salkussa 0,669,066 80 0,762,992 92,434,06 65,38,38 07,588,47 20 h y p o teek la n o a... 5,205,423 35 6,625,79 23 6,508,275 04 6,984,267 79 6,483,674 alkuperäsä lanoa.... 2,29,564 97 2,00,527 56,365,828 26,240,532 08,50,95 05 kassakredtveä, ulkona oleva 2,68,027 65 2,28,006 23 2,060,733 34 3,078,330 30 2,738,306 30 Muta varoa (Autres actfs)..,444,688 57,47,962 62,728,326 8,496,543 46,569,348 30 Yhteensä 84,393,057 60 80,299,837 66 84,29,363 2 83,665,522 34 78,527,298 54 V a stattava. Lkkeessä oleva setelstö (B llets en crculaton).... 44,793,784 45,07,40 47,49,332 44,968,984 4,047,873 Pano- a ottotl (Comptes courants et lettres à vue)... 0,600,726 26 4,332,945 53 0,838,335 87 0,835,565 80 7,855,246 Talletuksa (Dépôts).... 39,95 5,000 Postlähetysvekseletä (Lettres de c h a n g e )... 867,309 0,224,660 39 846,365 50,090,980 50,075,9 03 Ulosottamattoma kuoletuksa a välakaskuttea (Annutés)... 96,393 46 2,957 85 74,803 3 46,648 05 42,464 25 Lana Suomen valtolatokselta (Dû a l État amortssable en 50 a n s )... 3,480,000 3,360,000 3,240,000 3,20,000 3,000,000 Pankn kantarahasto (C aptal). 6,000,000 6,000,000 6,000,000 6,000,000 6,000,000 vararahasto (Fondes de reserve)... 9,000,000 9,000,000 9,000,000 9,000,000 9,000,000 Käyttämättömä vottorahoa (En c a s s e )... 8,53,27 0 0,34,33 89 5,848,79 74 7,307,064 65 9,208,678 92 Pankn kntem stö a kaluvarat ( Bens meubles et mmeubl.) 902,432 66,040,000,93,806 70,96,279 34,97,845 34 Yhteensä 34,393,057 6 0 80,299,837 66 84,29,363] 2 83,665,522 34 78,527,298 54

32 P a n k n k o k o r a h a l k e o l : Vuonna 88... 325,834,879 markkaa 0 pennä. V 882... 372,429,89 V) 24 883... 337,59,63 M 88» 884... 326,47,894 n 4 l 885... 338,602,088 n 25 Akakauden kuluessa pankk on enentänyt svupankkensa luvun yhdellä panknkonttorlla Joensuussa; stä vaston asomstot Käksalmessa a Sortavalassa ovat lakkautetut, nn että konttorea 885 vuoden lopulla ol 0, nm ttän: P ääkonttor Helsngssä, konttort Turussa, Porssa, Nkolankaupungssa, Oulussa, Kuopossa, W purssa, Tampereella, Petarssa a Joensuussa. Tulokset pankn tomesta olvat: Recettes de la banque. Vuoden bruttotulo. Recettes brutes. Palkkoa sekä muta kustannuksa a pospyyhtytä saatava y. m. Fras d admnstraton, décomptes etc. Pankn puhdas votto. Bénéfce net. Markkaa. p:nä. Markkaa. p:nä. Markkaa. p:nä. Vuonna 8 8... 2,5,440 26 89,755 4,69,685 2 882... 2,578,47 4 563,444 26 2,04,972 78 883... 2,725,290 25 702,356 70 2,022,933 55 884... 2,745,42 85 985,054 30,760,358 55 885... 2,900,870 89 748,49 62 2,52,72 27 Vakka kyllä huonot kauppasekat ovat m aan ykstyspankelle tehneet vakeaks luotettavast a edullsest panna helle uskotut varat korkoa kasvamaan, ovat he kutenk, nnkun o yllä on m anttu, melkosessa määrässä nänä vuosna koonneet a korkoa kasvavaks tehneet ylesön säästövaroa sekä lkesesahuksen kautta käytettävks outuneta pää-oma. Vsaan hallnnon kautta he myösk ovat välttäneet kovn turmollsa tappota, os kohta asanhaarat ovat vakuttaneet, että ntä vme vuosna on tapahtunut entstä suuremmassa määrässä. Vanhn Suomen ykstysstä pankesta, Yhdyspankk, on harottanut lkennettään, pats pääkonttorn kautta Helsngssä, 20 haarakonttorn kautta maamme kaupungessa, nmttän Turun, Porn, Nkolankaupungn, Petarsaaren, Kokkolan, Praahen, Oulun, Tornon, Tampereen, Hämeenlnnan, Porvoon, Lovsan, Hamnan,

33 Wpurn, Sortavalan, Kuopon, Joensuun, Mkkeln, Jyväskylän a Tammsaaren kaupungessa. Pankn koko rahalkenne debet- a kredtpuolella tek: Vuonna 88.... 76,848,238 m arkkaa 45 pennä.» 882.... 848,49,550 95» 883.... 903,775,087 52 n 884.... 979,925,65 53 \n 885....,064,488,362 89 Pankn tulon lkkeestä osottaa seuraava taulu: Vuoden bruttotulo. Recettes brutes. Palkkoa, kustannuksa, ulostekoa a pospyyhtytä saatava y. m. Fras d admnstraton, décomptes etc. Pankn puhdas votto. Bénéfce net. Markkaa. p:nä. Markkaa. p:nä. Markkaa. p:nä. Vuonna 8 8...,9,854 9 40,09 75 78,762 34 n 882...,69,632 96 438,855 8 730,777 78 n 883...,568,404 5 850,990 9 77,43 4 n 884...,477,596 56 68,678 43 858,98 3 n 885...,342,954 42 565,28 5 777,673 27 Sen tla 3 p. Joulukuuta 885 ol seuraava: Stuaton de la banque de l'unon au 3 Décembre 885. Markkaa. p:nä. Markkaa. p:nä. Varoa. V astattava. Kotmaan vekseletä... 4,46,446 0 O sake-pääom a... 3,000,000 Ulkomaan.... 945,659 7 V a r a r a h a sto t... 3,68,644 93 L a n o a... 7,42,403 8 T a lle tu k se t... 3,344,969 K assakredtveä... 4,66,066 9 Juokseva t l... 4,663,68 79 O b lg a to n e a... 7,39,73 88 Postlähetysvekseletä... 362,64 63 K u p o n g e a...,043 50 Oma se te le tä...,249,825 O s a k k e t a... 29,670 Kotmaan krevahtaa.. 39,00 Kotmaan krevahtaa.. 289,040 45 Ulkomaan.. 42,32 49 Ulkomaan.. 7,054,575 94 Velotuta vekseletä.... 53,974 48 Pano- a ottotl Suomen pan Juosseta korkoa a ulosotkn kanssa sekä kassa.. 4,209,584 97 tamattoma ako-osnkoa. 68,643 9 Muta v a r o a... 63,89, 8 Votto- a tappotl.... 865,749 80 Muta la s k u a... 4,02 4 Yhteensä 46,34,484 44 Yhteensä 46,34,484 44

34 Pohosmaden Osakepanklla kauppaa a teollsuutta varten, oka perustettn 873, on vsvuotskautena 88 885 yhä edelleen ollut pääkonttornsa W purssa a pats sanotun konttorn kautta, se on har ottanut lkennettään haarakonttoren kautta Turussa a Helsngssä sekä asomstoen kautta Oulussa, Praahessa, Kokkolassa, Waasassa, Porssa, Raumalla, Uudessakaupungssa, Maaranhamnassa, Porvoossa, Kotkassa, Tampereella, Hämeenlnnassa, Jyväskylässä, Kuopossa, Joensuussa, Savonlnnassa a Henolassa, osta asomstot Porvoossa, Hämeenlnnassa a Kuopossa ovat avatut puheena-olevan akakauden kuluessa. Pankn koko rahalkenne debet- a kredtpuolella yhteensä tek 3 p. oulukuuta vuonna 88.... 767,984,232 m arkkaa 68 pennä. V 882. -.. 856,82,26 76 n 883.... 85,772,622 70 n 884.... 855,892,877 54!> 885.... 885,097,305 72 Tulokset sen tomesta olvat: Vuoden bruttotulo. Recettes brutes. Palkkoa, kustannuksa, ulostekoa a pospyyhtytä saatava y. m. Fras d admnstraton, décomptes etc. Pankn puhdas votto. Bénéfce net. Markkaa. p:nä. Markkaa. p:nä. Markkaa. p.nä. Vuonna 8 8...,066,755 7 375,57 65 69,238 6 882...,27,955 78 525,488 47 602,467 3 883...,47,793 22 545,605 602,88 884...,250,864 34 507,979 7 742,885 27 885...,037,68 50 464,429 39 573,89 Pankn tla 885 vuoden lopulla ol seuraava: Stuaton de la banque du Nord au 3 Décembre 885. Markkaa. p:nä. Markkaa. p:nä. Varoa. K a s s a... 3,860,053 3 V astattava. O sake-pääom a... 8,000,000 Kotmaan vekseletä...,404,499 5 T a lle tu s tl... 7,63,899 0 Ulkomaan... 2,358,44 39 Juokseva tl..... 4,600,868 77 L a n o a... 3,289,948 23 Pankkpostvekseletä... 264,590 27 K assakredtvlanoa... 2,557,37 39 Krevahtaa ulkomaalla. 27,57 40 Oblgatonea..... 5,28,437 5 kotm aassa. 22,79 32

35 Markkaa. p:nä. Markkaa. p:nä. Vararahaston oblgatonea. 757,627 52 Korkoa a provsonea.. 277,785 2 Kupongea a kakell. rahaa 40,772 69 Ernäsä la sk u a... 46,047 59 Krevahtaa ulkomaalla.,892,73 49 V a r a r a h a s t o... 792,82 85 kotmaassa. 60,200 4 Ulosottamatt. ako-osnkoa. 3,524 90 Kntemstöä, kalustoa a Jakotl 885... 520,000 muta v a r o a... 976,235 78 Tantème t l... 7,24 Srto 886 vuoden votto- a ta p p o t ln...,466 0 Yhteensä 32,578,526 32 Yhteensä 32,578,526 32 Waasan Osakepankka, oka on kolmas a nuorn maan ykstysstä pankesta a oka, saatuansa vahvstuskransa 4 p. toukokuuta 879, avattn 4 p. elokuuta samana vuonna, on täm än vsvuotskauden kuluessa kohdannut suuremmat vastonkäymset kun mtään muuta pankka, sen peneen pohavarastoon sekä lyhytakaseen olemassa oloon katsoen. Vsvuotskautena 88 885 pankk, onka pääkonttor on Nkolankaupungssa a olla 880 vuoden lopulla ol anoastaan yks haarakonttor, nmttän Krstnassa, on avannut haarakonttorea Uudessakarlepyyssä a Helsngssä, kum pasetk 88. Tulos pankn tomesta nähdään seuraavasta taulusta: Vuoden bruttotulo. Recettes brutes. Palkkoa, kustannuksa, ulostekoa a pospyyhtytä saatava y. m. Fras d'admnstraton, décomptes etc. Pankn puhdas votto. Bénéfce net. Markkaa. p:nä. Markkaa. p:nä. Markkaa. p:nä. Vuonna 8 8... 35,062 78 57,946 62 77,6 6 n 882... 50,623 54 72,793 92 77,829 62 n 883... 89,682 7 83,69 06,53 7 n 884... 80,85 90 89,775 95 9,075 95 n 885... 20,293 63 307,488 25 ) 06,94 62 ') Se suur tappo, onka pankn tlt tältä vuodelta osottavat, rppuu ertysstä pospyhtystä saatavsta A xel Hornborgn konkursssa, otka nousevat 222,549 markkaan 83 pennn a onka tappon pankk korvas pdättämällä puhdasta vottoa ana vuodesta 883. Varsnanen puhdas votto pankn lkenteestä 885 tek 9,395 markkaa 4 pennä.

36 3 p. oulukuuta 885 ol pankn tla: Stuaton de la banque de Wasa au 3 Décembre 885. Markkaa. p:nä. Markkaa. p:nä. Varoa. Vastattava. K a s s a s ä ä s tö ä... 50,498 54 O sake-pääom a...,500,000 Ulkona oleva lanoa...,548,55 9 V a r a r a h a s t o... 56,73 63 K assakredtveä... 652,089 5 T a lle tu k se t... 5,37,525 Kotmaan vekseletä... 2,480,868 74 Juokseva t l... 606,294 97 Ulkomaan... 228,287 56 Ulkona oleva postlähetys- O b lg a to n e a...,23,500 30 vek seletä... 04,384 0 Ulkomaan rahaa a kupon- In k a s so -tl... 5,943 92 g e a... 45,596 92 Saldo er laskusta.... 30,867 47 K revahtaa ulkomaalla. 730,94 6 Korkoa... 54,037 54 kotmaassa. 99,299 84 Ulosottamatt. ako-osnkoa. 40 Ernäsä laskua a epävar 885 vuoden nettovotto.. 9,395 4 moa saatava... 34,45 69 Kntemstöä a kalustoa.. 52,953 22 Yhteensä 7,597,29 67 Yhteensä 7,597,29 67 Suomen Hypoteek- Yhdsty s. Se arveluttava tla, ossa Suomen hypoteekyhdstys ol vsvuotskauden lopulla, on puheen-alasena vsvuotskautena osttan valtolatoksen asaan ryhtmsen kautta, osttan ertysten tonten kautta yhdstyksen puolelta, saatu parannetuks. Syyks sanottuun tukalaan tlaan manttn edellsessä vsvuotskertomuksessa ne suuret tappot, otka olvat kohdanneet yhdstystä, kun se ol ollut pakotettu omaksensa huutamaan oukon ryöstöhuutokaupalla myytyä tloa. Vuoden 880 lopulla löyty sellasa yhdstyksen hallussa velä oleva myömättömä tloa 90, osta alkuperänen lanasumma nous 454,800 markkaan. Akasemmn myymällä sellasa tloa ol yhdstys perustamsestaan ast manttuun vuoteen saanut kärsä 648,578 markan 5 pennn yhteenlasketun tappon. Sttemmn tapahtuneella nätten tloen oudutetulla myömsellä saatettn ntten luku 88 alenemaan 46:een a myytn nämät loppuun 882. Kun e kutenkaan pdetty sovelaana täten vuos vuodelta kasvavaa valnka korvata takseeraam alla yhdstyksen osakkata nssä läänessä, ossa tappo ol syntynyt, koska oukko osakkata maan pohosssa läänessä sten tuls kärsmään nn suura uhrauksa, että hedän taloudellnen elonsa a olonsa tämän ohdosta arveluttavalla tavalla saattas outua härtyks, sa yhdstys 879 Tedän Kesarllselta Maesteetltanne vastaanottaa 500,000 markan apurahan, osta 00,000 vuosttan annettasn täm än tappon korvaamseks, ehdolla, että ensmäsen vuoden rahamääräys käytettäsn nden tappoden korvaamseks, otka olvat syntyneet myynten kautta Oulun läänssä. Käyttämällä koko tätä raham ääräystä nous kutenk yhdstyksen yhteenlaskettu tappo 883 vuoden alussa,072,270 mark-

37 kaan 56 pennn el 5 % prosenttn yhdstyksen krossa olevsta varosta. Vasta stten kun yhdstys ol pyytänyt halltuksen apua shen, että eräs 600,000 m arkan lana, onka yhdstys ol velkaa Suomen panklle, tuls pospyhtyks a maan säädyt olvat tähän luvanneet suostua, nn pan kun hypoteek-yhdstys ol ryhtynyt tomn postaaksensa ntä yhdstyksen ärestelmässä a hallnnossa löytyvä vaanasuuksa, otka olvat olleet vakuttavna synä yhdstyksen tukalaan tlaan, sekä stä pats turvauttanut yhdstyksen äsenä stä vaaraa vastaan, oka hetä uhkas, kun he yhdstyksen ohesäännön mukaan olvat velkapäät suhteellsest enemmän kun muut kantam aan kärsttyä tappota, tehtn yhdstyksen olemassaolon vakauttamnen mahdollseks. Yhdstyksen pyynnön ohdosta Tedän Kesarllnen Maesteetnne nmttän suostu, armollsen kreen kautta 4 pävältä henäkuuta 883, määräämään 450,000 markkaa yhdstyksen tappoden korvaamseks Kuopon, Oulun a Mkkeln läänessä, oten äskenmanttu vaara melken postettn, a kun yhdstys sen ohessa uuden ohesäännön hyväksymällä koett postaa äskenmantut vaanasuudet, myöntyvät säätyen Pankkvaltuusmehet 9 p. marraskuuta 888 yllämanttuun lanaan. Kun 87,720 markan 30 pennn arvaamaton vahnko, oka ol syntynyt sten, että Suomen pankk ol keltänyt yhdstykselle antamasta valutoa sen ulkomasten lanoen kuoletuksn samasta hnnasta kun se, mstä pankk tse ol ottanut näm ät lanat, Tedän Kesarllsen Maesteetnne armollsesta käskystä myösk ol tullut korvatuks, ol yhdstys vmen outunut shen asemaan, että sen varat vastasvat stoumuksa. Sekä parantaaksensa raha-asemaansa että alentaaksensa lananantokorkoaan a sten enentääksensä lanauslkettään, oka 870-luvun lopulla ol erttän vähentynyt, pää-asallsest korkean 6 % prosentn lanauskoron tähden, oka kästt 5 Va % korkoa a / /0 hotokustannusapua sekä '/4 % pääoman vähennystä, ol yhdstys o 88 päättänyt ottaa oblgatoonlanan 4 Va prosentn takka alempaa korkoa vastaan, oka ols käytettävä osaks yhdstyksen ulkona olevan kotm asten 5 % oblgatonen konvertteeraamseks, osaks uloslanauksen enentämseks. Yhdstyksen raha-asat vakuttvat kutenk, että Tedän Kesarllnen Maesteetnne vasta 24 p. tammkuuta 883 anto armollsen suostumuksensa tähän tuumaan, ollon Tedän Kesarllnen Maesteetnne okeutt yhdstystä ulkomalla ottamaan ana 2 mloonaan saksan Reclsmarkkaa nousevan lanan 4 Va % prosentn oblgatoonea vastaan. Armollsessa asetuksessa 4 p:ltä huhtkuuta 864, oka koskee yhdstyksen edellsten lanoen asettamsta Suomen valton taattavaks, Kesarllselle Senaatlle annetun valtuun ohdosta, seltt Senaat päätöksellä 28 p:ltä Helmkuuta 884, että äskenmanttu lanak ols Suomen valton takuun- alanen. Lanan, yhteensä,999,745 Rechsmarkkaa, vastaten 4,84,500 Suomen markkaa, antovat yhtesest Norddeutsche Bank Hampurssa, Pankkhuone von Erlanger & Söhne Frankfurt am Manssa, Pankkhuone Gebr. Bethmann F rankfurt am Manssa a Suomen Yhdyspankk, a p:stä helmkuuta 885 ä- 8

38 tettn 9,400,500 Suomen m arkkaa yhdstyksen käytettäväks yhdstyksen kotmasten 5 % oblgatoonen konvertteeraamseen, ota manttuna pävänä ol ulkona 8,900,500 markan arvosta. Loput sas yhdstys nostaa tapahtuvan uloslanauksen mukaan. Kakk kustannukset uudesta lanasta nousvat 02,655 markkaan 52 pennn el e täyteen 0,7 prosenttn lanan koko m äärästä. Julksessa yhtökokouksessa 30 p. kesäkuuta 884 yhdstys ol päättänyt, että vuosmaksut vast edes tapahtuvasta uloslanauksesta ols 5 x/ 2 %, osta 4 72 % ls korkoa, 3/8 % hotokustannuslsää a 5/8 /o kuolettamsta Nätten verrattan edullsten ehtoen ohdosta kysyttn vuonna 885 melkosest enemmän lanoa yhdstyksen kassosta kun edellsenä vuonna. Vakka suurnta varovasuutta käytettn lanoa myönnettässä, nous uloslanaus sanottuna vuonna 2,439,300 Suomen markkaan, ss 3 y 2 kertaa suurempaan määrään kun uloslanaus edellsenä vuonna a lähes kymmenkertaseks 883 vuoden uloslanaukseen verrattuna. Vuoden 885 lopulla ol älellä ulosantam attom a oblgatoonea 3,64,000 suomen markan arvosta. Ulkona olevat alkuperäset kuoletuslanat olvat 885 vuoden lopulla aetu t läänttän seuraavalla tavalla: A atelsa maanomstaa. Proprétares nobles. Aatelttom a henklötä, kaupungessa. Gens de condton dans les vlles. Maakauppata a kästyöläsä maalla. Gens de cond. à la compagne. Talonpoka. Paysans. Yhteensä. Total. Läänt. Lananumerota. Nombre des prêts. Markkaa. : Le montant des prêts. Alkuperänen pääoma. ; Lananumerota. Nombre des prêts. Markkaa. Le montant des prêts. Alkuperänen pääoma. Lananumerota. Nombre des prêts. Markkaa. Le montant des prêts. Alkuperänen pääoma. Lananumerota. Nombre des prêts. Markkaa. Le montant des prêts. Alkuperänen pääoma. Lananumerota. Nombre des prêts. Markkaa. Le montant des prêts. Alkuperänen pääoma. U u d e n m a a n... 36 2,72,600 83 2,29,200 5 74,000 69,032,800 293 5,570,600 Turun a Porn.... 29,752,600 32,65,000 3 60,000 03 907,800 67 3,885,400 H ä m e e n... 3 776,200 36,328,200 3 9,000 87 646,800 39 2,760,200 W p u r n... 7 922,800 42 920,900 4 50,00 26 200,00 89 2,093,900 M k k e l n... 5 205,000 32 584,200 44,700 274,37,300 322 2,205,200 K u op on... 2,800 3 320,300 6 80,000 430,983,550 478 2,386,650 W a a s a n... 6 94,300 27 320,00 6,50 559,97,950 603 2,447,500 O ulun... 9 37,800 2 8,300 54 484,700 65 530,800 Yhteensä 07 5,926,300 292 6,967,700 55 387,250,802 8,599,000 2,256:2,880,250

39 Jako korkomäärän mukaan ol: 5 % % korolla. 5% korolla. 4 V2 % korolla. Koko ulkona-oleva lanamäärä. Prêts à S V2 %. Prêts à 5 %. Prêts à 4 y, %. Total des prêts. Uudenmaan lään.. 3,773,300 62,200,76,00 5,570,600 Turun a Porn.. 2,464,400 89,000 602,000 3,885,400 Hämeen.. 2,299,800 235,400 225,000 2,760,200 Wpurn...84,400 752,700 56,800 2,093,900 Mkkeln..,467,00 338,200 399,900 2,205,200 Kuopon..,25,250,22,900 2,500 2,386,650 Waasan..,224,700,066,800 56,000 2,447,500 Oulun.. 280,900 249,900 530,800 Yhteensä 3,945,850 5,206,00 2,728,300 2,880,250 Hypoteek-yhdstyksen tla 3 p. oulukuuta 885 ol seuraava: Stuaton de la Socété hypothécare de la Fnlande au 3 Décembre 885. Markkaa. p:mä. Markkaa. p:nä. V a r o a. V astattava. L a n a u stl... 9,343,557 36 Kotmasa oblgatoonea.. 5,200 Etumaksoa, knntys-a lan Ulkomasa... 20,84,20 haku-...,647 56 Kassakred. Suomen pankssa 4,769 3 L äänkom teat... 5,352 50 Juossut korko oblgatoonel- Juosseet a maksamattomat l e... 303,28 4 korot... 495,648 58 Apulsä 4 Va % lanohn, Pääoman vähennys 865 vuo määrätyt 884 vuoden laden la n a lle...,406,753 70 nan kustannusten suortta Etumaksoa 884 vuoden ul m seks... 68,2 50 komasesta lanasta... 02,655 52 Lsäkorko 5 */* u/0 lanohn, 5 % oblgatoonen konvert- määrätyt 885 vuoden late er a m see n... 4,000 nan pääomanvähennyksen M. A. v. Rothschld & Söhne kuolettam seks... 39,080 5 a Erlanger & Consortes. 35,86 40 edellsen vuo K a l u s t o... 2,365 85 den saldo.. 83,385 4 Arvopapereta, uoksevalla t lsäkorko 5 % Vararahasto,.. lllä a kassassa. 97,448 94 lanohn..,303 vuoden vottosaldo.... 02,994 Yhteensä 2,505,246 4 Yhteensä 2,505,246 4 52 20 Vakuutuslatokset. Alussa vsvuotskautta 88 885 löyty maassa kolme kotmasta palovakuutusyhtötä, pats kunten ykstyset paloapu-yhtöt, otka perustvat tomensa osakkaden kesknäseen vastuunalasuuteen. Nämät yhtöt ol-

40 vat Kaupunken ylenen paloapu-yhtö, Suomen maalasten paloapu-yhtö a Pa- loapu-yhtö rtamstoa varten. Se vlkas tomelasuus, ota Kaupunken paloapu-yhtö 870 luvun loppupuolella osott, on enentyneessä määrässä kehttynyt vsvuotskauden 88 885 kuluessa. Snä vakuutettuen kntemstöen lukumäärä tek nmttän allama- nttuen vuosen kmulla : Kntemstöä. Palovakuutusarvo. Vuonna 870...... 4,887 80,348,552 m arkkaa 35 pennä.» 875...... 5,576 93,437,058!) 35 n n 880...... 6,47 23,648,206 n 82 n n 88...... 6,648 29,264,875 64 r> 882...... 6,846 36,746,829 27 5» 883...... 7,042 43,856,79 n 40 Y) 884...... 7,206 53,075,37 56 n 7 885...... 7,398 63,44,005 n 40 r> Kokonassummsta vmeksmantulta vuodelta tul Helsngn kaupungn osalle 94 numeroa, oden palovakuutusarvo tek 60,039,929 markkaa 0 pennä (37 % yhtössä samaan akaan löytyvstä vakuutukssta 35 % vastaan v. 880), Turun osalle 840 numeroa, oden vakuutusarvo tek 22,828,508 m arkkaa 5 pennä ( 4%, 5 % vastaan 880), Wpurn osalle 483 numeroa, oden vakuutusarvo tek 3,322,488 markkaa 69 pennä (8 %, 9 % vastaan 880). Nätä lähnnä omasvat Nkolankaupunk a Oulu yhtössä vakuutuksa yl 6 mloonan markan arvosta, Tampere lähes 6 mloonan arvosta, Por a Kuopo 4 '/ 2 mloonan m arkan, Porvoo 3 mloonan m arkan. n. e. Jos kntemstöen lukumäärä verrataan yhtön vuotseen edesvastaussum- maan, nähdään että edesvastaussumman keskmäärä kultak ykstyseltä kntems- töltä on herkeämättä ollut kasvamassa. Vuonna 870 tek nmttän täm ä edes- vastaussumma keskmäärn 6,44 markkaa kultak kntemstöltä; vuonna 880 se nous 9,08 m arkkaan a 885 22,052 markkaan, oka slmnnähtäväst osottaa rakennustavan kehttymstä maan kaupungessa. Yhtön tulot manttuen palovakuutusten yhteenlasketusta vuosmaksusta nousvat v. 870 542,345 m arkkaan 34 pennn, 875 69,767 markkaan 47 pennn, 880 789,854 markkaan 43 pennn a v. 885 969,039 m arkkaan 4 pennn. Yhtön maksamat palovahngonkorvaukset tekvät vuosna 876 880 yhteenlaskettuna,055,82 m arkkaa 50 pennä. Vuonna 88..... 285,36 markkaa 69 pennä. n 882..... 53,72 98» n 883..... 770,090 48 n 884..... 84,24 24» n 885... 20,028 30 7 Yhteensä,603,326 markkaa 69 pennä.

4 Nstä tulpalosta, ossa yhtö vuosna 88 885 on kärsnyt suurmmat vahnkonsa, manttakoon teaterhuone-osakeyhtön talon palo Turussa 88, osta yhtön tappo tek 59,858 markkaa 79 pennä, sekä se palo, oka 2 a 8 p. marraskuuta 882 hävtt Oulun kaupungn paramman osan, osta palosta yhtön tappo tek 638,298 markkaa 72 pennä, onka korvaamseks yhtön täyty määrätä yhden vuoden lsämaksu kaklta osakkalta, otka olvat astuneet yhtöön ennen mantun vuoden 3 pävää marraskuuta. 882 vuoden lopulla tekvät yhtön kassavarat, kantarahastoa nhn lukematta, 3,262,880 markkaa pennä, oka summa ol 94,08 markkaa 3 pennä somp kun se kahden prosentn suurunen määrä edesvastaussummasta, ohon kassansäästön yhtön sääntöen mukaan täytyy nousta. Suomen m aalasten paloapu yh töllä ol 28:nnen tlvuotensa lopulla, 3 p. maalskuuta 886, vakuutuksa 29,829,980 markan arvosta, osta edesvastaus- summa tek 57,595,70 markkaa. 3 p. maalskuuta 88 ol yhtön vakuutukset nousseet 0,345,270 markan arvoon, sekä nden edesvastaussumma 24,96,830 markkaan. Yhtön vakuutukset olvat ss nänä vtenä vuotena enentyneet arvoltaan 28,484,70 markalla, el 28 prosentlla, sekä edesvastaussummaltaan 32,678,880 markalla, el 26 prosentlla. 3 pävästä maalskuuta 876 samaan pävään 88 tek vakuutusten arvon lsäys 20 prosentta a edesvastaussumman 9 prosentta. 3 p. maalskuuta 886 akautu yhtön edesvastaussumma seuraavalla tavalla er läänen kesken: Edesvastaussumma. Prosenttna koko Markkaa. edesvastaussummasta. Uudenmaan läänssä.... 30,63,620. 20. Turun a Porn läänssä... 36,289,230. 23. Hämeen... 28,444,680. 8. Wpurn,,... 20,456,20. 3. Mkkeln... 8,567,700. 5. Kuopon... 2,80,760. 8. Waasan... 2,305,600. 8. Oulun,,... 8,098,90. 5. Palovahnkoen korvauksa yhtö 3 pävästä maalskuuta 88 samaan pävään 886 makso seuraavat määrät: Palovahnkoa kärsneden tloen lukumäärä. Palovahngonkorvauksa. u /s 88 3/s 882.... 67. 235,490 m :k aa 90 p :ä. 882 5) 883.... 75. 263,356 79 55 883 55 884.... 63. 248,925 35 55 884 55 885.... 90. 238,70 97 55 885 55 886.... 238. 269,749 39 Yhteensä 933.,256,233 m :k aa 40 p:ä.

42 Jos nähn summn verrataan yhtön maksamen palovahnkoen korvausten lukumäärä edellsltä vsvuotskauslta, ollon ne akakaudelta maalskuu 87 maalskuuhun 876 nousvat yhteenlaskettuna,385,996 markkaan 87 pennn 95 tlaa kohdannesta palovahngosta, a akakaudelta maalskuu 876 maalskuuhun 88,342,74 markkaan 9 pennn 762 tlaa kohdannesta palovahngosta, näkyy että palovahnkoen korvaukset akakaus akakaudelta ovat vähentyneet. Äsken mantusta yhteenlasketusta menosta vv. 88 886 ol 894,766 m arkkaa 33 pennä el 7 prosentta maksettu asun- a ulkohuoneta sekä nssä sälytettyä rtamstoa kohdannesta palovahngosta, 75,980 markkaa 5 pennä el 6 prosentta tehtata a muta teollsuuslatoksa ynnä nssä sälytettyä rtamstoa kohdannesta palovahngosta, 232,549 m arkkaa 3 pennä el 9 prosentta samanlassta rhä rtamstoneen kohdannesta vahngosta, 28,682 markkaa 30 pennä el 2 prosentta kylpylatoksa a nssä sälytettyä rtamstoa kohdannesta vahngosta sekä 24,44 m arkkaa 5 pennä el 2 prosentta muta tulenarkoa latoksa ynnä nssä sälytettyä rtanta tavaraa kohdannesta palovahngosta. Koska nämät, ertysä tarkotuksa a raotettua pääm äärä varten, perustetut yhtöt evät tyydyttäneet kakellasa vakuutusvaatmuksa a koska etenk teollsuuslatoksa a teollsuustavarota koskeva vakuutuksa anoastaan harvon a raotettuun arvoon votn nhn vastaanottaa, kun e mtään vastavakuutusta mussa yhtössä suuremman palovahngon vaaroa vastaan löytynyt, perustettn, tähän suuntaan tomakseen, Tedän Kesarllsen Maesteetnne lupakralla 8 pävältä huhtkuuta 88 kotmanen osakeyhtö palovahngon vakuutuksa varten, nm ttän palovakuutusosakeyhtö Fenna 4 mloonan markan osakepääomalla. Fennan palovakuutusosakeyhtön edesvastaussumma vastaanotetusta vakuutukssta nous, sen nelän ensmäsen tomvuoden umpeen kuluttua, el toukokuun vme pävästä 882 oulukuun vme pävään 885 vmeksmanttuna pävänä 53,878,506 markkaan, osta 25,236,520 markkaa olvat vastavakuutetut mussa yhtössä. Tulos yhtön puhtaasta palovakuutustomesta manttuna vuosna ol seuraava: Kannetuta va- kuusmaksoa. K orvatuta palo- vahngota. Markkaa. p:ä. Markkaa. p:ä. Koko m ä ä rä... 93,097 25 425,49 27 Vastavakuutusyhtötten o s n g o t... 498,375 02 298,654 34 Yhtön omat osngot 44,722 23 26,836 93

43 Yhtön votto a tappo koko sen lkkeestä ol Nettovotto. Tappo. Markkaa. p:ä. Markkaa. p:ä. Vuonna 882 (3 p:stä to u k o k u u ta )... 29,052 26 883... 86,54 73 00 00 97,290 8 885... 39,27 69 Paloapu-yhtössä rtanta omasuutta varten, nnkun myös kunten ykstysssä paloapu-yhtössä sekä ulkomasssa, täällä tomvssa yhtössä ol maassa 88 885 palanut el tulpalon kautta vahngottunut omasuus vakuutettu alla- olevn määrn, ntten lmotusten mukaan, ota annetaan kuvernöören vuoskertomuksssa. Montant des dédommagements payés p a r les socétés d assurances contre l ncende. Paloapu-yhtössä rtanta om asuutta varten ( Socété d assurances moblères). Kunten ykstysssä paloapu-yktössä (Socétés locales d'assurances mutuelles). Ulkom aalasssa paloapu-yhtössä (Compagnes étrangères d assurances)... 88. 882. 883. 884. 885. 22,693 308,03 2,244,850 49,836 307,32,264,492 Markkaa. 37,502 287,629 4,065,457 39,960 57,274 352,038 2,229 289,436 384,747 Yhteensä 2,575,574,62,649 4,390,588 909,272 695,42 Vuosna 88 885 maassa tapahtuneden tulpaloen yhteenlaskettu lukumäärä, palaneen el tulpalon kautta vahngottuneen omasuuden arvo, nnkun myös oko maksettu takka m aksettava paloapu tek kuvernöören antamen lmotusten mukaan: Tulpaloa. Palaneen el palovahngottuneen omasuuden arvo. Maksettu el maksettava paloapu *). Vuonna 88...,92. 3,268,03. 3,034,309. 882...,7. 3,60,044. 2,768,537. 883...,079. 4,934,063. 4,665,982. 883...,24.,689,07.,243,822. 885...,246.,74,276.,056,649. *) Loppusumma akakaudelta näkyy kutenk olevan alemp, kun mtä saadaan yhteen- laskem alla yllämanttuen paloapu-yhtöden lm otukset sanottuna akana maksetusta palova-

44 Tulpaloen tuottamat tuhot er läänessä lmotettn olleen se uraa vat : Les ncendes en Fnlande. 88. 882. 883. 884. 885. Yhteensä. L ä ä n t. Tulpaloen luku. Nombre des ncendes. Montant des pertes. Palaneen tah tulpalon kautta vähn- I gottuneen omasuuden arvo. Tulpaloen luku. Nombre des ncendes. Montant des pertes. Palaneen tah tulpalon kautta vähngottuneen omasuuden arvo.! Tulpaloen luku. Nombre des ncendes. Montant des pertes. IPalaneen tah tulpalon kautta vähn! gottuneen omasuuden arvo.! Tulpaloen luku. Nombre des ncendes. Montant des pertes. I Palaneen tah tulpalon kautta vahn- gottuneen omasuuden arvo. Tulpaloen luku. Nombre des ncendes. \ J Montant des pertes. I Palaneen tah tulpalon kautta vahu- I gottuneen omasuuden arvo. Tulpaloen luku. Nombre des ncendes. Montant des pertes. Palaneen tah tulpalon kautta vahngottuneen omasuuden arvo. M:kaa. M:kaa. M:kaa. M:kaa. M:kaa. Markkaa. Uudenmaan... 72 63,860 77 73,966 76 63,57 72 293,443 6 49,92 358 944,76 Turun a Porn. 35 422,395 23 38,208 22 29,339 26 98,044 35 23,207 64,0,93 Hämeen.... 72 703,577 72 52,62 74 4,004,524 84 200,25 72 9,889 374 5,52,87 W purn.... 57,550,73 83 387,38 43 58,897 68 27,373 78 292,30 829 2,46,422 Mkkeln.... 40 96,07 34 446,466 6 48,958 26 99,730 29 47,72 645 738,937 Kuopon.... 33 7,27 274 69,648 267 0,936 340 89,996 356 27,240,550 706,09 W aasan.... 29 76,344 37 46,43 20 258,626 46 243,674 25 73,006 657 998,08 O u lu n... 74 37,800 7,995,576 6 78,22 52 336,632 90 69,000 848 2,67,220 Yhteensä,92 3,268,03l,7 3,60,045,079 4,934,063,24,689,07],246],74,276] 5,902 4,675,522 Vakka usemmat tulpalot maalla lenevät kohdanneet rhä, saunoa a ulkohuoneta, lmasnee kutenk tulpaloen lukumäärän vertalemnen vsvuotskautena er läänessä keskmäärn löytyven asunhuonetten lukuun okseenk tarkkaan erotusta er läänen välllä tulpaloen verrattasen lukusuuden suhteen. Nnkun vuosna 877 880 tapahtuvat ss puheena-olevana vsvuotskautena suhteellsest usemmat tulpalot Kuopon läänssä, stä lähnnä ärestyksessä Oulun, Mkkeln, Wpurn, Waasan, Uudenmaan a Turun a Porn sekä Hämeen läänssä. Vuosna 88 885 tul kakkaan yks tulpalo seuraavalle lukumäärälle er läänessä olemassa oleva asunhuoneta: h n g o n k o r v a u k s e s t a a v m e m a n t u s s a ta u lu s s a lö y t y v e n k o t m a s t e n s e k ä u lk o m a s t e n y h t ö d e n t a p p o t. E r v u o s lt a lm o t u k s e t s t ä p a t s e v ä t m y ö s k ä ä n p d ä y h tä ä s k e n m a n t u lla t a v a ll a s a a tu e n s u m m e n k a n s s a, k u n lm o t u k s e t m a n tu s s a ta u lu s s a e v ä t t a r k o t a a n o a s ta a n v u o d e lt a t o d e lla k m a k s e ttu a k o r v a u s ta, v a a n s t ä k, o k a e h k ä v a s t e d e s m a k s e ta a n.

45 Asunhuoneta yhtä Ilm otettu asunhuonettulpaloa koht ten luku vuoslta 88 885. 88 885 keskmäärn. Uudenmaan läänssä... 8. 29,52. Turun a Porn... 92. 58,823. Hämeen... 98. 36,778. Wpurn... 66. 54,572. Mkkeln... 3. 9,863. Kuopon... 6. 24,980. Waasan... 80. 52,478. Oulun... 30. 25,223. Koko Suomessa 5. 30,869. Suomen anoa henkvakuutuslatos, Vakuutus-osakeyhtö Kaleva, perustettu v. 874, ol 885 vuoden lopussa 9,22,573 m arkkaan nouseven henkvakuutusten edesvastauksessa, osta summasta,676,05 markkaa 63 pennä olvat vasta- vakuutetut ulkomasssa yhtössä. Tämä edesvastaussumma ol aettu 2,24 henklön osalle. Edesvastaussumma 880 vuoden lopussa tek m antussa vakuutuksessa 0,605,23 markkaa, aettuna,38 henklön osalle. Jälkeenelo-koron vakuuttamsesta ol yhtön edesvastaussumma 3 p. oulukuuta 885 30,775 m arkkaa 60 pennä, osta 3,48 markkaa 80 pennä olvat vastavakuutetut. Myötääsva- kuutukssta ol yhtön edesvastaussumma sanottuna pävänä 25,434 markkaa 60 pennä, elnkoronvakuuttamsesta 63,770 m arkkaa 63 pennä, kesknässtä vakuutukssta ala-kästen lasten puolesta 4,347 markkaa 7 pennä, oka summa ol aettu 389 lapsen osalle. Vertauksen vuoks manttakoon, että edesvastaussumma 3 p. oulukuuta 880 älkeenelo-korosta tek 8,730 markkaa, elnkorosta 3,986 m arkkaa 47 pennä, m yötääsvakuutukssta 28,449 m arkkaa pennä, sekä kesknässtä vakuutukssta ala-kästen puolesta 5,298 m arkkaa 72 pennä. Yhtön varat oulukuun vme pävänä 885 olvat krohn merktyt 5,57,05 markan 24 pennn arvoon. Yhtön puhdas votto vuosna 88 885 tek Vuonna 88...... 66,874 markkaa 77 pennä 882...... 68,828» 85 883...... 05,902 V 69 884...... 08,58 n 57 885...... 72,88 Y) 56 Pää-oma- a elnkorkolatoksa löyty 885 vuoden lopussa yks Helsngssä 465,390 m arkan 29 pennn pääomavarolla, yks Turussa, 3,06,989 markan 26 pennn pääomavarolla, yks Waasassa, 26,59 m arkan 73 pennn sekä yks Tampereella, 6,252 m arkan 80 pennn pääomalla. 9

46 Lavoen a lavaosuutten vakuutusta vastaanottvat Mervakuutusyhtö Suomessa, pääkonttor Turussa, sekä Turun läänn ykstynen mervakuutusyhtö ; lavarahten, lasten a kaskoäännösten vakuutusta Tonen mervakuutusyhtö Suomessa. Säästöpankt. Edellsen vsvuotskauden lopulla löyty Suomessa säästöpankka, osta kaupungessa 26, maalaskunnssa 85. Mhn talletettavaks pantu pääoma nous non 4 y 2 mloonaan, osta 8 mloonaa ol kaupunken a '/ 2 mloonaa maalaskunten säästöpankessa. Akakaudella 88 885 avasvat kaupungessa 3, maaseudulla 8 uutta säästöpankka lkettään. Nästä on kutenk Rullaan ptään säästöpankk Turun a Porn läänssä taas sulettu puuttuvan harrastuksen tähen ssäänpanan puolelta. Koko maamme säästöpankken lukumäärä tek ss 885 vuoden lopussa 2, osta kaupungessa 29 a maaseudulla 92. Säästöpankk-osakasten saamset tekvät samaan akaan yl 23 mloonaa, osta 20 mloonaa kaupunken a 3 mloonaa maaseudun säästöpankessa. Vsvuotskautena 88 885 e ss sanottavast perustettu uusa säästöpankkea, m utta ssäänpano vanhastaan löytyvssä käv vlkkaammaks. Kaupungesta kapasvat anoastaan Maaranhamna, Naantal, Käksalm, Kasknen, Kem a Kaaan säästöpankka. Erttän epätasasest olvat vuonna 885 a ovat yhä veläk säästöpankt aetut er läänen osalle a er läänessä. Vanhastaan paraten vlellyssä, varak- kammssa a väestä rkkammssa kunnssa Uudellamaalla, Varsnas-Suomessa, Hämeessä a Pohanmaalla onk nätä latoksa enemmältä. Harvemmassa löytyy ntä Mkkeln a Kuopon läänessä sekä pohos- a tä-pohanmaalla, harvaluku- smmn sentään väestä köyhässä Oulun sekä W purn läänssä. Kysymyksen alasessa suhteessa ansatsee manta, että mssä säästöpankt onku akaa ovat olleet tomessa, ne ovat antaneet ahetta uutten säästöpankken perustamseen ympärllä olevn kuntn. Varsn ernkaltasta on myös kunka sost säästöpankt ovat onnstuneet er pakkakunnssa laaentaa tontansa. Kaupunken säästöpankt ovat tässä suhteessa ehdottomast maalaspankken edellä. Edellsten osalle kuulu, kuten yllä on manttu, 86,4 prosentta, älkmästen 3,6 prosentta koko ssäänpannusta pääomasta. Koko säästöpankk-osakasten lukumäärästä taas, 52,58, kuulu 40,407 el 76,9 prosentta kaupunken sekä 2, el 23, prosentta maaseudun säästöpankken osalle.

Katsaus maan säästöpankken tlaan 3 p. oulukuuta 885. Les casses d épargne au 3 Décembre 885. Kaupungessa. Vlles. M aalaskunnssa. Communes rurales. Yhteensä. Total. Läänt. Gouvernements. Säästöpankken luku. Nombre des casses. Nombre des lvrets. SäästÖpankkkran luku. Credt des dépos. Ssäänpanan! saatavat. Säästöpankken omat varat. Propres fonds des cas«ses. Markkaa. Markkaa. ; Säästöpankken luku. Nombre des casses. Nombre des lvrets. SäästÖpankkkran luku. Crédt; des dépos. saatavat. Ssäänpanan Säästöpankken om at varat. Propres fond des casses. Säästöpankken luku. Nombre des casses. Nombre des lvrets. SäästÖpankkkran luku. Crédt des dépos. Ssäänpanan saatavat. Säästöpankken om at varat. Propres fonds des casses. Total des fonds admn. Summa hodetuta varoa.! Markkaa, Markkaa. Markkaa. Markkaa. Markkaa. 4 7! U u d e n m a a n... 5 2,63 6,090,500,024,56 8 2,548 565,268 55,74 23: 5,6 6,655,768,080,275 7,736,043 Turun a P o r n... 4 3,356 8,486,460,87,550 22 5,323,594,450 37,45 26 8,679 0,080,90:,325,00,405,9 H äm een... 9 2,720,0,998 30,477 8,8 403,038 58,282 20 4,53,54,036 88,759,702,795 W p u r n... 5 5,87; 2,370,26 438,387 2 04 26,464 8,76 7 5,29 2,396,725 456,563 2,853,288 M k k e l n... 3 780 88,488 36,946 8 474 7,243 7,346,254 305,73 54,292 360,023 K u o p o n... 2 784 23,426 7,850 8 490 79,066 4,084 0,274 202,492 3,934 234,426 W a a sa n... 6 2,922,058,698 48,660 8 639 240,80 27,979 4 3,56,299,499 76,639,476,38 O u l u n... 2 2,045 600,74 204,562 8 722 2,245 22,67 0 2,767 72,959 227,79 940,38 Koko Suomessa 29 40,407 20,029,545 3,88,993 92 2, 3,38,575 35,649 2 52,58 23,68,20 3,540,642 26,708,762

48 Testamenttea a lahotuksa yleshyödyllsn tarkotuksn on vuosna 88 885, mkäl ne ovat asanomaslle kokololle olleet tunnetuta, tehty seuraava lukumäärä. 88. 882. 883. 884. 885. Uudenmaan l ä ä n s s ä... 7 9 6 9 9 Turun a Porn... 7 2 9 4 0 Hämeen... 6 6 6 2 3 W purn... 2 4 3 5 M kkeln... Kuopon... 3 W aasan... 6 2 5 4 4 Oulun... 5 5 8 3 Yhteensä 54 36 48 36 44 Suurn osa nätä lahotuksa on annettu köyhen lasten koulunkäynnn hyväks, stpendorahastoks kansakoululle, köyhen auttamseks y. m. samankaltasn tarkotuksn. Suur osa nstä on ollut kntemstöä, nnkun koulutonteks a rakennuksks, rtanta omasuutta, yvä y. m., lman lm otettua arvoa. Puhtaassa rahassa annetut lahotukset nousvat kuvernöören vuoskertomusten mukaan vsvuotskautena 88 885 yhteenlaskettuna 820,666 markkaan 49 pennn, oka summa er vuoslle a er läänelle akautu seuraavalla tavalla: Lahotettu rahamäärä. Vuonna 88... 34,655 m*rkkaa 22 pennä. 882... 05,080? V) 0 883... 38,582» 3 884... ) 73,760 V 05» 885... 88,588 ) 8 E r läänessä lahotettuen rahoen summa tek: Uudenmaan läänssä.... 28,365 markk aa 59 pennä. Turun a Porn.... 283,053» 3 Hämeen.... 3,289» 8 Wpurn.... 80,48 n n Mkkeln.... 700 v V Kuopon.... 0,94 Y> T) Waasan.... 82,298 r> 52 Oulun.... 3,627 V 26 l) Yks lahotus, onka määrä e ole lmotettu.

49 Ykstysstä lahotukssta manttakoon etusassa monen kunten takka ykstysten yhdstysten perustamat a kouluhn knnttämät stpendorahat Hänen Maesteetnsa Kesar Aleksanter II:n vdenkolmattavuotsen halltuksen mustoks, otka rahastot puheenaolevana vsvuotskautena ovat saaneet lukusa lsäyksä. Erttän arvokkata a suura lahotuksa ovat myös kaupungessa ärestetyt annskeluyhtöt tehneet, otten votto suureks osaks on käytetty nähn tarkotuksn. Huomattavsta ykstysten antamsta lahotukssta, manttakoon: Apteekar C. F. Arvdssonlta 30,000 m arkan pääoma pkkulastenkouluen rahastoks Turussa, 40.000 markkaa Eschnern lasarettrahastolle samassa kaupungssa sekä 20,000 markkaa stpendorahastoks Lovsan realkoulussa ; kauppas F. Åkermanlta 3,000 m arkkaa ylempää kansakoulua varten Kakskerrassa, provast A. J. Salovukselta kaks er kertaa 2,000 markkaa lastenkoululle Punkalatumella; kauppas P. Ithmæukselta 6,000 markkaa putten stutuksa varten Turun kaupungssa; kornett A. Börnbergltä a hänen rouvaltansa 2,000 m arkkaa Pernön köyhlle; leskrouva J. Lndemarklta 8,000 markan pää-oma koululle a köyhänkodlle Tavassalossa sekä 6,000 m arkkaa Wehmaan köyhänkodlle; pastor J. R. Ham m arénlta stoumus vuosttan, nn kauvan kun hän elää, antamaan non 30 markkaa avuks stpendrahastolle Metsämaan kansakoulussa; G. W. Wahlrooslta 2,000 markkaa dakonssalatokselle Rauman kaupungssa sekä,000 m arkkaa Rauman kauppasten pensonkassaan; C. G. Rosenbergltä 3,000 markkaa Sundn kansakoulurakennukseen; lukkar K. Boströmltä 3,000 markkaa kahden koululapsen vaatettamsen rahastoks Nakklassa; kauppas G. Ahlgrénlta sara testamenttlahotuksa, osta etevmmät puheena-olevana akakautena käytettäväks outuneet olvat: köyhlle koululapslle Hämeenlnnassa 0,000 m arkkaa, köyhlle koululapslle sekä kansankraston hankkmseks Prkkalaan 0,000 markkaa, köyhen lasten puettamsavuks sekä kroen ostoks kansakoululle Messukylässä 0,000 markkaa, köyhen kansakoululasten ylläpdoks a kroen ostoks Lempäälässä 0,000 markkaa, köyhen kansakoululasten ylläpdoks Teskossa 0,000 markkaa, nuorson sveellstä kasvatusta varten Ruovedellä 3,000 markkaa, köyhen lasten koulunkäyntä a lanakraston ylläptoa varten W rrolla 0,000 m arkkaa; rusthollar F. H. Malmlta 4.000 m arkkaa köyhlle koululapslle Kokemäellä; protokollashteer Pppngltä 0.000 m arkkaa Skäldön kansakoulun opplasten ylläpdoks Pohan ptäässä, nmsmes G. A. Enblommlta 2,000 markkaa ansollslle, varattomlle opplalle Whdssä; kauppas E. J. Slfvukselta a hänen rouvaltansa 5,000 m arkkaa Whdn kansakoululle, kauppas C. A. Levnltä 2,000 markkaa Koskenkylän kansakoululle; net Mara Bergmanlta 0,000 markkaa, osta korot aettasn köyhlle Helsngssä; vapaherra J. G. von Bonsdorffn perllsltä 2,000 markkaa köyhlle Helsngn ptäässä; tlanomstaa F. Bergbomn perllsltä 0,000 m arkkaa sekä asunhuoneus a 2 kapanalaa maata vaknaseks kansakouluks Helsngn ptäässä; kappalanen J. Carén lta 0,000 markkaa kertokoulun opettaan palkkaamseks

50 Porneesn kappeln; kauppas Otto Johanssonlta 8,000 m arkkaa Pernaan kunnan köyhlle; nmsmes A. J. Kronbergltä 3,000 m arkkaa köyhen lasten kasvatukseks Lappträskssä ; kollega L. Broman lta 20,000 markkaa köyhen avuks Porvoossa; kultasepänlesk M. K. Nordgrenlta 4,000 ruplaa hopassa, osta korot käytettäsn etenk kästyöläslesken auttamseks; överst T. Costanderlta 0,000 markkaa, osta korot vuosttan aettasn Nuottaärven tlan uskollslle a äll- slle alustalaslle; provast K. von Qvantelta relsstalo (Hekklä) Lopella vaknaseks kansakouluks a opettaattaren asunnoks sekä 2,000 m arkkaa, osta korot käytettäsn kahden köyhän lapsen kasvatukseks a ylläpdoks koulussa ; kapteen C. E. W etterhofflta 0,000 m arkkaa Uralan lastenkodn rahastolle; vapaaherran lesk A. Boelta 20,000 ruplaa hopassa apurahastoks köyhlle a hädänalaslle lesklle a lapslle Wpurn kaupungn, säätyhenklöhn kuuluven, luteer- lasseurakuntaäsenten älkeen, sekä 0,000 markkaa apurahastoks köyhlle lapslle Wpurn läänstä, otka käyvät kansakoulua; kauppaneuvos G. Ranselta 0,000 markkaa stpendorahastoks Kuopon suomalasessa lyseossa; raatmes J. A. Ly- beck ltâ 5,000 markkaa rouva Augusta Lybeckn stpendorahastoks nmtetyn apu- rahaston perustamseks, osta stpendota ols annettava kahdelle tarkkuudesta tunnetulle opplaalle, etenk Uudenkaarlepyyn kaupungsta; kauppaneuvos C. E. Carl- strömltä 0,000 markkaa rahaston perustamseks Krstnan kaupungn ykstys- tyttökoulun ylläptoa varten, sekä,000 markkaa kansakouluhuoneuksen rakentamseks Kauhaoelle; konsul U. Wolfflta osuus eräässä 2,500 markan arvosessa kaupungntalossa W aasassa, kaupungnlasarettrahaston perustamseks samaan kaupunkn; kelloseppä C. A. Nyströmltä 5,000 markkaa kauppayhdstyksen apu- a pensonkassan vahvstamseks W aasassa; lautames J. H. Bormanlta 30,000 markkaa Lappfärdn krkon kunnossa ptämseks; raatmes P. L. Dahlmanlta 6,000 markkaa asunhuonetten rakentamseks Tornon kaupungn köyhlle perhelle a ykstyslle henklölle; kauppas F. W. Sovellukselta 5,000 markkaa, osta korot aettasn apua tarvtsevlle porvarelle Praahessa; kauppaneuvos J. G. Bergbomlta Smppulan talo Haukputaalla käytettäväks kansakouluks a sen ylläpdoks; provast E. W. Borglta vuotset pastorn tulot torpparelta a m äktupalaslta y. m. Whannn seurakunnassa ana stä vuodesta, ollon kansakoulu kunnassa saadaan akaan; y. m. Kakken, ylestä hyötyä tarkottaven, varastoen m äärä tek, skäl kun ne keräälle olvat tunnetut, 3 p. oulukuuta 885: Uudenmaan läänssä.....,946,80 markkaa. Turun a Porn..... 4,42,238 Hämeen..... 875,523 Wpurn.....,646,432 Mkkeln..... 34,747 Kuopon,,.....,762,672 Waasan.....,783,4 Oulun..... 2,29,75 l Yhteensä 4,853,575 markkaa.

5 Stä pats löyty seuraavat yleset pensonkassat, oden säästö tek: Suomen Svlvraston lesk- a orponkassa.. 9,899,764 markkaa 22 pennä. Krkolls vraston ( 7 586) 4,340,253 l 34 Suomen kouluvraston e lä k e k a ssa... 2,32,24 l 3 sotavraston lesk- a orponkassa... 2,4,80 73?? Apteekaren a farmaceuten eläkekassa (3/386). 58,533 5 Suomen kansakoulu-opettaan lesk- a orponkassa... 423,365 25 Valtonrautateden p e n so n la to s... 325,674 67 V Aatelsneten e lä k e k a ssa... 26,43 H 58 r Boen rahasto eläkettä varten köyhän aatelsmesten le sk lle... 69,999 92 Lääkären e lä k e k a s s a... 68,69 5 a Tadenekkan a kralan eläkekassa.... 34,987 n 35 r Kauppapalvelan.... 25,282 l 87 l Yhteensä 20,676,378 markkaa 6 pennä. Opetustom. Ylesen kansanvalstuksen edstämseks ovat etenk maan vaknaset kansakoulut vakuttaneet, otka yhä edelleen melkosessa, os kohta vähemmässä määrässä kun edellsenä akakautena, ovat enentyneet. Vaknasten kansakouluen lukumäärä tek ntten tetoen mukaan, otka lmastaan Kouluylhalltuksen alamasessa kertomuksessa Suomen kansakoulutomen kehtyksestä lukuvuosna 875 888: Kansstkoulu a. Nombre des êc )les. k; lupungessa mslaseudulla dans les vlles dan : les commues rurales n: l; säys ed. säys ed. vuod en suhteen. vuod en suhteen. % % % Lukuvuonna 875 876 7 285 402 fhteensä foulua. Total. l säys ed. vuod3n suhteen. V 880 88 57 34 457 60 64 53 n 885 886 93 23 667 46 860 40 Opplata kansakoulussa ol samaan akaan seuraava luku: Opplasluku kansakoulussa kaupungessa. maaseudulla. yhteensä. Lukuvuonna 875 876 6,488,42 7,904 W 880 88 0,500 7,73 28,23» 885 886 4,25 24,305 38,556

52 Nnkun ylläolevsta lmotukssta näkyy, tul oka koulun osalle lukuvuotena 875 876 keskmäärn 45 opplasta, lukuvuotena 880 88 46 opplasta a lukuvuotena 885 886 45 opplasta. Tähän tulee velä lsää n. s. lastenkouluen opplasluku, oka tek,888 v. 875 876, 6,945 v. 880 88 a 3,627 v. 885 886. Kansakouluen opettaakunnan luku tek v. 875 876 474, v. 880 88 78 a v. 885 886,22, osta vmemantusta luvusta 506 ol mehenpuolsa a 66 vamonpuolsa opettaa. Opettaakunnan luku ol ss, kouluen lukuun verrattuna, ossak määrn enentynyt; kun näet oka koulun osalle lukuvuotena 875 876 keskmäärn tul,8 opettaaa, lukuvuotena 880 88,27 a lukuvuotena 885 886,3o. Nnkun ylläolevsta lmotukssta myösk näkyy, evät Suomen kansakoulut velä olleet sanottavan laaast levenneet Tämä nähdään paraten stä, että lukuvuoden 885 886 lopussa koko 6 maalaskuntaa el neläsosa koko maalaskunten luvusta olvat vaknasen kansakoulun puutteessa. Usemmat nästä kunnsta löytyvät Turun a Porn, Oulun a Waasan läänssä. Mutta löytypä ntäk seurakunta, olla ol koko 8 vaknasta kansakoulua tomessa, nnkun Pernaan ptää Uudellamaalla, a ylmalkaan on huomattu, että ptkää akaa e ole kulunut, ennenkun kansakoulua perätysten nopeast on lmaantunut, kun kerran ensmänen on kunnassa tomeen saatu. Katsauksen kansakouluen enentymseen Suomen maalaskunnssa taroaa seuraava taulu, oka löytyy Kouluylhalltuksen kertomuksessa kansakoulutomesta maassa lukuvuotena 885 886. Maalaskunta, ossa lukukautena 885 886 ol, 2, 3,. n. e. kansakoulua: Kunta, ossa ol Nombre des communes rurales où l y avat des koulu. 2 koulua. écoles prm ares supéreures : 3 koulua. 4 koulua. 5 koulua. 6 koulua. 7 koulua. t ; 8 koulua. Communes rurales sans écoles prm, super. Maalaskunta, ossa e ollut vaknasta kansakoulua tomessa. Total de communes rurales. Summa maalaskunta. Uudenmaan lään... 2 8 2 2 39 Turun a Porn lään. 54 20 3 4 20 Hämeen. 20 6 5 3 4 49 W purn. 2 7 8 3 2 54 Mkkeln. 7 9 6 2 2 27 Kuopon 0 0 4 8 2 32 W aasan. 34 0 0 3 2 23 82 Oulun. 29 8 3 68 Yhteensä 78 0 44 6 0 2 3 6 47

53 Lukuvuotena 885 886 tomessa olevsta koulusta ol 662 suomalasta, 73 ruotsalasta, 22 suomalas-ruotsalasta a 3 venälästä. Kasvatus-opllsest svstyneden opettaan a opettaattaren valmstamsta varten kansakouluen tarpeeks perustetut semnaart ovat vuodesta 880 muuttum atta olleet seuraavat nelä: Tammsaaren a Uudenkaarlepyyn semnaart, edellnen vamonpuolsten, älkmänen mehenpuolsten opettaan valmstamsta varten ruotsnkelsn kansakouluhn, sekä Jyväskylän a Sortavalan semnaart nn mes- kun nas-opettaan valmstamsta varten suomenkelsn kouluhn. Nässä semnaaressa, ohn myös on ollut perustettu n. s. normaalkoulua, Sortavalan semnaarn lukuvuodesta 882 883, sekä lapsukastarhoa, pats Tammsaaren semnaarn, opettaks pyrkven käytännöllstä haraannuttam sta varten, ol vuotena 885 886 opplasten lukumäärä 597, osta 40 mes- a 86 naspuolsta ol ruotsnkelsä opplata, 225 mes- a 246 naspuolsta suomenkelsä. Semnaaren normaalkoulussa ol opplasten luku 600, osta poka 246 a tyttöä 354, sekä lapsukastarhossa 5. Vuosna 876 880 laskettn ruotsalassta semnaresta 07, osta 43 opettaaa a 64 opettaatarta, sekä suomalassta 208, osta 00 ol opettaa a 08 opettaattarea; vuosna 88 885 tek ruotsalassta semnaaresta laskettuen lukumäärä 64, nmttän 65 opettaaa a 99 opettaatarta, a suomalassta 302, osta ol 27 opettaaa, 75 opettaatarta. Koko koulumäärän suorttaneden luku vmemanttuna akakautena nous ss 466:een, 35:ä vastaan edellsenä vsvuotskautena. Kuten Koulutomen Ylhalltuksen laatma tauluntapanen katsahus lastenopetukseen Suomen lutherlasssa seurakunnssa v. 882 osottaa, ol mantussa seurakunnssa 7 a 6 vuotsten kouluässä oleven lasten lukumäärä 376,45. Nstä nautt opetusta 368,782, nm ttän: O ppkoulussa... 6,72.,8. Vaknasssa kansakoulussa... 3,446. 8,5. Kertokoulussa... 38,37. 37,5. Pkkulasten k o u lu s s a... 0,847. 3,0. Kuuromykkän a sokean koulussa 79. 0,. K o t o n a... 8,227. 49,. Jälellä olevat 7,363 lasta olvat kakkea opetusta valla. Tähän verrattakoon tulokset 3 p. Joulukuuta 880 tomtetusta väenlaskusta skäl kun ne koskevat ylesä svstyssekkoa maassa. Mantun väenlaskun mukaan löyty maassa 29,433 henkeä, olla ol korkeamp koulusvstys, 75,67 anoastaan luku-a krotustatosa,,38,342 anoastaan lukutatosa, sekä 39,28 yl 0 vuotta a 435,208 alle 0 vuotta, otka evät osanneet lukea. 20

54 55 Oppkoulua on vsvuotskauden kuluessa, armollsen asetuksen noalla 23 p:ltä Elokuuta 883 a ulstuksen noalla 2 p:ltä Henäkuuta 884, kohdannut ertyset muutokset. Stä pats määräs armollnen asetus 27 p:ltä marraskuuta 885 koulut nasten svstyttämstä varten uudestaan ärestettävks, vaan manttuun uudesta ärestämseen e puheena olevalla akakaudella ehdtty ryhtyä. Nden tarkempen määräysten mukaan, ota sanotut asetukset ssältävät, löyty lukuvuoden 885 886 lopulla seuraava määrä tomessa oleva oppkoulua, nmttän täysluokkasta a 6 vallnasta lyseota, 20 täysluokkasta, 5 vallnasta alkes- a lakkautuksen alasta realkoulua, ala-alkeskoulu a 7 tyttökoulua, kakk valton kustantama. Stä pats löyty valton osttan kustantama 3 täysluokkasta a 8 vallnasta ykstys-lyseota, 7 ykstystä, lyseohn valmstavaa koulua sekä 35 ykstystä tyttökoulua. Seuraava taulu osottaa lähemmn näden kouluen laadun, opetuskelen, opettaan a opplasten lukumäärän sekä valton kustannukset nstä. Les établssements d nstructon secondare en 886. Valton. Klassllsa lyseota, 8 luokkasa: täydellsest älestettyä... parakaa ärestettävnä... Reallyseota, 8 luokkasa: täydellsest ärestettyä... parakaa ärestettävnä... Alkeskoulua ynnä nks ärestänsä muutettava realkoulua 4 luokkasa: täydellsest ärestettyä 4)... parakaa ärestettävnä... 2 luokkasa: täydellsest ärestettyä... Alempa a lk e s k o u lu a... Lakkautuksen alasa realkoulua 4 luokkasa T y ttö k o u lu a... Ykstysä. Lyseota poka v a rte n... Y hteskoulua... Alku- a valmstava k o u l u a... Ruotsnkelsä opplatoksa. Ecoles suédoses. Lukum. Ecoles. 6 5 3 7 4 5 I ' l l Sä 2 20 45 5 3 5 8 89 68 7 23 I Opplata. Elèves.,358 70 25 305 2 59 52 26 893 397 04 303») Ecoles, Suomenkelsä opplatoksa. Ecoles fnnoses. Lukum. 3 3 2 3 2 8 6 Personn. ensegn.! (Opettaa. Tyttökoulua... 20 234,288 9,066 ) Stä 98 pokaa alemmlla luoklla. *) 6 *)»» *) Joukossa myös Helsngn 4 luokkanen realkoulu. 5 32 7 23 5 37 9 66 5! Opplata.) Elèves. 808 49 0 93 3 29 34 682 Yhteensä 56 650 5,0 40 374 3,63 59!) Opplatoksa kaksnasella el muulla opetuskelellä. Autres. Lukum. Ecoles. Opettaa. Personn. ensegn, Opplata. Elèves. Ruots a Suom vuorottan opetuskelenä: Lukum. Ecoles. Yhteensä. Personn. ensegn. Opplata. ; Elèves. Markkaa.! P- Markka a. P- Ruotsnkelslle opplatokslle. Ecoles suédoses. Suomenkelslle opplatokslle. Ecoles fnnoses. Opplatokslle kaksnasella el muulla opetuskelellä. Autres. Markkaa. P- Yhteensä. ; Total. \ Markkaa. P- 7 89 0 80 2,255 50,689 47 234,596 59,993 83 805,279 30 3 32 49 - - 92,97 80 92,97 80 - _ 20 70 60,740 60,740 _ ~ 3 28 235 28,640 49,965 ' " 78,605 8 68 498 2,93 33 75,74 7 97,654 50 ~ 3 20 52 0,980 29,660-40,640 S 25 2 53 23 33,600 86,028 9,500 _ 29,28 5 52 8,520 8,520 2 7 60 8,900 20,266 66-39,66 66 7 89 893 74,295 74 74,295 74 0 34,079 7,500 08,000 79,500 7 04 7 34 43 2 Ruots ; 6 5 9 08 3) a Sak; sa ope tuskeletta. 5 7 Saksa opetuskelenä. 7 48 35 404 2,68 80,500 68,850 8,500 7,200-56,550 3,000 8,500 3,000 7 77 492 03,0 9,224,20,278 54 766,078 63 88,93 l,974,55l 83 '

56 Pats ylempänä m anttua koulutomen Ylhalltuksen katsannon alasa opplatoksa löyty vuoden 885 lopulla Helsngssä 8-luokkanen kymnaas poka varten, 7-luokkanen kymnaas tyttöä vaten a valmstava koulu poka a tyttöä varten, sekä Wpurssa muodostettavana oleva real-opplatos kun myösk vähäsemp muodostettavana oleva naskoulu, kakssa venää opetuskelenä, a ovat nämät opplatokset lkptän valton lyseoen, realkouluen a tyttökouluen kaltasa. N äm ät evät olleet suomalasen vraston tarkastuksen alasa. Ylopplasten lukumäärä Kesarllsessa Aleksantern ylopstossa on vme vuosna erttän palon lsääntynyt, oka on seuraus nden opplatosten melkosesta lsääntymsestä, osta lasketaan opplata ylopstoon. Akakautena 863 878, laskettuna lukuvuosttan, ol nden vuotnen keskmäärä, otka ylopstossa olvat suorttaneet ylopplastutknnon, 47; kolmvuotskautena 878 88 88 a akakautena 88 886 229. Lukukausen akona ylopstossa läsnä olleden ylopplasten lukum äärä ol : Nombre des étudants présents: 88. 882. 883. 884. 885. Kevätlukukautena ( Semestre de prntemps) 694 667 725 785 805 Syyslukukautena (Semestre d'automne).. 8 805 82 849 896 Ylopstoon ssäänkrotettuen, sekä läsnä- että possaoleven ylopplasten koko lukum äärä ol syyslukukautena 885 kakkaan,739, osta 236 kuulu u maluusopllseen, 524 lanopllseen, 8 lääkeopllseen a 86 vsausteteellseen tedekuntaan. Vmeksmantusta ol 440 krotettu hstorallsflologseen a 42 fysllsmatematseen osastoon. Syyslukukautena 885 ol kolme naspuolsta ylopplasta ssäänkrotettuna ylopstoon. Vuoden 886 alussa ol koko opettaakunta 72. Vaknasten professonen luku ol 32, ylmäärästen professonen 2, dosenturen 22. E rtystä keno- a am m att-opetusta varten ol maassa seuraavat opplatokset: Suomalanen kadettkoulu Hamnassa. Poly teknllnen opsto Helsngssä, ossa lukuvuotena 885 886 ol 26 opettaaa, opetuksen suhteen aettuna vdelle keno-osastolle, nm ttän arkktehtuur-, nsnöör-, kone-, rakennus-, kemallnen a maanmttaus-osasto, sekä opplasluku toukokuun vmesenä pävänä 886 28. Kaks teknllstä realkoulua, Turussa a Nkolankaupungssa. Setsemän merenkulkukoulua, nmttän Oulussa, Nkolankaupungssa, T u russa, Maaranhamnassa, Helsngssä, Wpurssa a Raumalla, ossa kakssa, pats vme-mantussa, ol 3 osastoa, nmttän yks kauppalavu reta, yks perämehä a yks merkapteenea varten.

57 Nelä kauppakoulua, osta kaks, nmttän Turun a Oulun, olvat valton kustantama, a toset kaks, kauppaopsto Helsngssä a koulu Praahessa, olvat ykstysten latoksa, edellnen nauttva valto-apua. Stä pats ol kästyöläs- el sunnuntakoulua kakssa kaupungessa, kaks tade-yhdstyksen prustuskoulua, Helsngssä a Turussa, ertysä vestokoulua, yks metsä-opsto Evolla Lammn ptäässä, kaks maanvlelysopstoa, nm ttän Mustalan a Kurkoen, 8 maanvlelys- a 5 osttan maanvlelyskoulun kanssa yhdstettyä meerkoulua, nnkään 8 astvallsten koulua, osta 5 kuuromykkä ( ykstynen), 2 sokeota a tylsämelsä varten sekä kasvatuslatos, Käyrän, huonost hodetuta a pahantapasa lapsa varten a yks samanlanen, Kyllälä, köyhä a orpolapsa varten. A kakautnen krallsuus. Se kehtys, oka vme akona on ollut huom attava akakautsessa krallsuudessa, on epälemättä pdettävä pätevmpänä todstuksena maan edelleen tapahtuvasta vaurastumsesta sekä hengellsessä että taloudellsessa suhteessa. Akakautsen sanomalehtkrallsuuden levämseen on etusassa ollut avulaana se svstys- a lukuhalu, mnkä kansakoulut sekä lukusast maahan perustetut oppkoulut nn myös maan uudelleen herännyt perustuslallnen yhteskunta-elämä ovat yhtesessä kansassa vakuttaneet. Vuoden 870 alussa lmesty maan kakssa kaupungessa anoast 32 sanomalehteä a akakauskraa, osta puolet olvat ruotsn a puolet suomenkelsä. Vuonna 875 ol nden luku noussut 38:aan, myösk sllon yhtä monta kummallak kelellä. Kaksta nästä lehdstä lmesty anoastaan yks oka pävä vkossa, suuremmat uhlapävät lukuunottamatta, 4 kuudest vkossa, 5 kolmast, 2 kahdest a 3 anoastaan kerran vkossa. Kolme sanomalehteä lmesty kerran tah kahdest kuukaudessa. Vuonna 880 ol lmestyven sanomalehten luku 59, osta 34 suomalasta a 25 ruotsalasta, a alkupuolella vuotta 886 ol lmestyven sanomalehten luku 94, osta 50 ol suomalasta a 44 ruotsalasta. Nästä lmesty säännöllsest: L a presse pérodque en 88 885. Ruotsalasa. Journaux suédos. Suomalasa. Journaux fnnos. Yhteensä. Total. Joka pävä (T ous les o u rs).. 4 4. Kuus kertaa vkossa fo s p a r semane) 5. 3. 8. Nelä ( n ;.. 2. Kolme (3 ) 75 ;. 6. 7. Kaks (2 ) 9. 9. 8. Yhden kerran ( ; 6. 8. 4. Kaks kertaa kuukaudessa (2 fo s p a r mos) 3. 6. 9. Kerran kuukaudessa ( fo s p a r mos). 0. 5. 25.

58 Ruotsalasa. ujournaux suédos. Suomalasa. Journaux fnnos. Yhteensä. Total. Kuus kertaa vuodessa (6 fo s p a r an... 3. 3. Nelä n n n ).. 2. 2. 4. Yhtelensä 44. 50. 94. Sanomalehten yhteenlaskettu numeromäärä tek 8,444, nstä 3,730 suomalasta a 4,74 ruotsalasta. stävaston mahdoton sanoa. Montako kappaletta nätä numerota levteltn, on Vuonna 878 levs sllon lmestyvästä 54:stä lehdestä non 4,000,000 suomalasta a 8,850,000 ruotsalasta kappaletta. Sttemmn on sentään, kuten yllä oleva sanomalehten lsääntymnen osottaa, lukuhalu sossa m äärässä enentynyt. Tämän ohessa saatettanee myösk manta, että vuoden 885 lopussa krapanoen lukumäärä maassa ol 38 644 työntekällä, kvpanoen luku 6, 83 työn- tekällä, puuprros-ateleren luku 2 a valokuvaaa-ateleren 6. Terveys- a sarashoto maassa on nden vden vuoden aalla, ota nykynen alamanen kertomus kästtelee, sost edstynyt, os kohta sen kehtys velä monessa suhteessa onk vasta alkamassa. Harotteleven lääkären luku, oka vuoden 880 päättyessä ol 55, ol vuoden 885 lopussa noussut 8:een, apteeken luku ol 89:stä karttunut 99:ään, osta 34:llä yhä edelleen ol realset a 65:llä personallset etu-okeudet; apteekpuoten luku ol manttuna vuosna lsääntynyt 6:a, a tek vuoden 885 lopussa 43. Läännlääkärenprt, ota akakauden alussa ol 5, olvat armollsen asetuksen kautta 4 p:ltä elok. 883 lsääntyneet kahdella uudella, Pudasärven a Rovanemen, otka olvat syntyneet, edellnen Oulun, älkmänen Tornon entsen prn akamalla. Myösk kätlötten luku on akakauden kuluessa lsääntynyt 306:sta 882 379:ään v. 885, pää-asallsest sen kautta, että Helsngn synnytyslatokselle on hankttu tlasuus latokseen vastaanottaa somp määrä opplata nauttmaan opetusta kätlömen ammatssa, a myösk senkautta että yhtesessä kansassa kästys kätlötten hyödyllsyydestä on vakaantunut. Toukokuun 6 p. 879 kätlölle annetun armollsen ohesäännön kautta ol myös hedän okeutensa ryhtyä tomn satunnasssa taudntapauksssa suurest laaennettu. Kutenk maan lääkärkunta, maan pnta-alaan a väklukuun verraten, ol kyllä pen. Jokasen lääkärn osalle tul keskmäärn v. 885 2,73 henkeä, vaan kun lääkären tomntapakka, pats muutaman prlääkären sekä ertysssä mussa pokkeustlossa, on ollut kaupungessa, nn näkyy kunka vähssä määrn velä ärestetty lääkärnhoto on tullut suuremmalle osalle Suomen asukkasta hyväks. Kaupunkea lukuun ottamatta, osta vuoden 885 päättyessä velä 7 ol ertystä kaupungn lääkärä valla, ol Turun a Porn sekä Uudenmaan läänn väestö tässä suhteessa onnellsn sekä stten ärestyksessä väestö Hämeen lää-

59 nssä, Wpurn, Mkkeln, Waasan, Kuopon a vmeseks Oulun läänssä. Koska e tettäväst velä 885 mkään m aalaskunta ollut ottanut tselleen palkattua kunnanlääkärä, ol lääkärnhoto kunnssa okeastaan prlääkärllä yksnään huolena, a hänen suuremmasta takka penemmästä pr-alasta saanee sentähden päättää, mssä määrässä väestö on ollut tlasuudessa nautta lääkärnhotoa. Keskmäärn läännlääkärenprt er läänessä 885 vuoden lopulla ssältvät seuraavan määrän nelövrstoa, laskettuna nden lmotusten mukaan er pren laauudesta, otka ulkastaan Lääkntähalltuksen kertomuksessa mantulta vuodelta: Keskmäärä, nelövrstaa. Suurn pr, nelövrstaa. Penn pr, nelövrstaa. Turun a Porn läänssä... 2,404. 4,86. 629. Uudenmaan y.. 2,596. 3,57.,66. Hämeen 77 *.. 3,85. 4,256. 2,473. Wpurn r *.. 3,485. 8,080. 2,08. Mkkeln 75.. 5,006. 6,537. 3,640. W aasan 75 *.. 6,070. 9,724. 3,095. Kuopon 57 *.. 6,526. 8,659. 4,462. Oulun 77 *.. 6,2. 50,692. 2,539. Ykstysten tehdasyhtötten kustantama kun myösk vapaast harotteleva lääkäretä löyty sentään o monessa pakon maaseurakunnssa. Valton el ykstysten palveluksessa oleven takka erkseen harotteleven lääkären, kätlönten a elänlääkären sekä apteeken lukumäärä ol 885 vuoden lopulla: Lääkäretä. Médecn. Kätlömä. Sages-femmes. Elänlääkäretä. Vétérnares. Apteekea. Pharmaces. Uudenmaan läänssä: kaupungessa. 63 79 3 maaseudulla. 6 29 3 Turun a Porn läänssä: kaupungessa 22 3 2 maaseudulla. 6 32 5 Hämeen läänssä: kaupungessa... 9 8 2 4 maaseudulla. 6 2 6 W purn läänssä: kaupungessa.. 9 29 2 0 maaseudulla. 3 5 4 Mkkeln läänssä: kaupungessa.. 6 5 3 maaseudulla. 9 4 Kuopon läänssä: kaupungessa... 6 4 3 maaseudulla ). 5 9 6 *) Tähän luettuna Pelsten kauppala.

60 Lääkäretä. Medcns. Kätlömä. Sagcs-femmes. Elänlääkäretä. Vétérnares. Apteekea. Pharmaces. W aasan läänssä: kaupungessa.. 3 25 9 maaseudulla. 3 9 9 Oulun läänssä: kaupungessa... 8 7 2 6 maaseudulla. 5 9 5 Yhteensä 8 38 4 99 Stä kaupungessa... 46 28 4 57 m a a seu d u lla...... 35 63 42 Enmmän hävttävstä taudesta akakauden kuluessa manttakoon keuhkotaut, tul- a tuhkarupul, kuumetaudt sekä rokko, oka varsnk vv. 880 883 anast verrattan lukusat uhrt. Valtukset kansan vastahakosuudesta lastensa rokottam seen mantun taudn ehkäsemseks ovat menneen vsvuotskauden aalla olleet verraten harvnaset. Stävaston on monessa kohden rokotuksen vakutusta ollut mahdoton vaarnottaa, kun rokotetut evät ole saapuneet tarkastuskokouksn. Akakautena 83 880 ol 00:sta elävänä syntyneestä keskmäärn rokotettu 74,4, osta kutenk anoastaan 84,7 prosenttn tettävällä menestyksellä rokko ol stutettu, ss 00:sta elävänä syntyneestä anoastaan 62,9 varmalla menestyksellä rokotettu. Nätä ols sten yksnään votu katsoa rokotetuks. Ylmalkaan on myös o ptkän akaa tarkastuskokoukssta possaolleden lukum äärä ollut lsääntymässä, oka on huomattava seuraavasta tauluntapasesta yhteensovtuksesta, oka löytyy Lääkntähalltuksen alamasessa kertomuksessa vuodelta 884. Epätetosuus äkllsen kulkurokon hävtysten mahdollsesta raasta onk sentähden ollut slmään pstävä. 00:sta elävänä syntyn. Rapport à 00 nassances vvantes. 00:sta rokotetusta ympättn Rapport à vaccnés. Epätetosella päätöksellä. I Incertans. Ilman menestyksettä. Vaccn, sans succès. M enestyksellä. Vaccn, avec succès. Rokotettn todellsen vaksnn seurauksella. Dont la vaccnaton est réusse. Rokotettn. Enfants vaccnés. \ 83 840... 70,4 6,5 87,3 2,9 9,9 84 8 5 0... 78,3 68, 87,0 2, 0,9 85 860... 73,3 63,7 88,9 2,4 0,9 86 870... 7,5 60, g 85, 2,6 2,3 87 880... 76,9 6, 79,4 3,8 6,8

6 Käsllä olevana vsvuotskautena on rokotus-prosentt noussut nnkun tarkastuskokoukssta posääneden rokotettuen lukumääräkn on laskeunut mennesn akakausn verraten, nähtäväst akakauden alkupuolella lkkuvan kulkurokon pelosta. raavaan m äärään: Vuosna 88 885 nous rokotettuen luku kunakn er vuotena seu- Vaccnés. 7 edellsenä Stä todellsella vaks- tarkastuk Posäänetä Koko määrä vuonna elävänä syntustatusta. "/ rokote % rokote rokotetulta. nrokolla. sesta. tynestä. Vuonna 88 72,857. 99,6. 60,094. 82,5. 0,786. 4,8.» 882 57,807. 79,8. 48,38. CC Vt 7,903. 3,7.» 883 58,787. 77,4. 50,068. 85,. 7,097. 2,. n 884 60,874. 79,7. 52,505. 86,2. 7,067.,6.» 885 60,796. 77,8. 52,275. 85,9. 7,23.,7. Kutenk aanakso 88 885 on tärkempä akakausa maamme rokotushstorassa, sllä vmemantusta vuodesta alkaen säädettn tosteossa pakollnen rokotus maahan määräysten mukaan armollsessa asetuksessa Joulukuun 7 p. 883. Tämän asetuksen mukaan on lasten vanhempen a holhooen velvollsuus antaa huostassansa olevn lapsn stuttaa suoelusrokkoa, eunen nden tultua 2 vuoden kään, ell e stuttamsen tostaseks ättämseen pätevä sytä löydy. Mutta kun rokon stuttamsen pakko ol tapahtuva perättäsest, alko, sen käyttämsen määräysten mukaan, vuonna 885 pakollnen rokotus anoastaan ohesäännön kautta 5 p:ltä Tammk. 884 rokko-aneen sälytyspakoks määrätyssä kaupungessa, Helsngssä, Turussa, Wpurssa, Kuopossa, Nkolankaupungssa a Oulussa. Julksten sarashotolatosten lsäks on vuosna 88 885 tullut yks 30-tlanen sarashuone Tornoon, avattu 88; yhteen sovtettu parannus-a hotolatos melvkasa varten Nuvannemen tlalla lähellä Kuopoa, avattu 885 a ssältävä tlaa 20 saraalle ; 5 vastaauottolatosta melvkasa varten, kuk sotettuna läännsarashuonetten lähsyyteen Turussa, Wpurssa, Waasassa, Oulussa a Mkkelssä, sekä ssältäen 20 tlaa, pats vmemanttu, onka sänkymääräks säädettn 2; 3 ylmäärästä kuppataudn parannuslatosta, nmttän Mkkelssä, Hämeenlnnassa, kumpasessak 25 tlaa, a Helsngssä 30 saraantlalla. Lsäks tul läännsarashuoneen laaentamnen a tosnrakentamnen Turussa, aottu ssältämään tlaa 20 sänkyä varten. Stäpats on manttava että Tedän Kesarllnen Maesteet armollsen käskykreen kautta lokakuun 29 p:ltä 885 suostu uuden krurgsen sarashuoneen rakentamseen Helsngssä,,450,000 markan arvolaskunmukasella kustannuksella. Kakken ulksten saras- a hullunhotolatosten sarasvuodetten luku tek v. 885,970, osta,248 kuulu ulksn sarashuone- 2

62 sn, 260 ylmääräsn kuppatautsten sarashuonesn, 50 synnytyslatokseen Helsngssä, 4 välakasn synnytyslatoksn sekä 398 hullunhotolatoksn. Mantussa ykstysssä a ylesssä sarashotolatoksssa hodettuen sarasten luku ol: Nombre des malades sognés dans les hôptaux publcs. Hodettuen sarasten luku. Nombre des malades. Saraanhotopävä. Jours de tratement. 88. 882. 883. 884. 885. 88. 882. 883. 884. 885. H ullunhotolatoksssa (Hôptaux des a l é n é s )... 425 542 6 68 78 74,379 82,83 96,897 97,022 2,544 Sotaväen sarashuonessa (Hôptaux m lta re s)... 333,34,3,227 936 4,947 7,42 8,95 8,762 4,83 Ylesten sarashuoneden lasarettosastossa (Masons de santé).. 4,905 5,340 5,8 5,575 5,708 75,795 87,768 83,23 9,58 200,489 Ylesten sarashuoneden kuppataut-osastossa (Four les syphltques)... 3,596 4,257 4,33 3,880 3,547 53,520 70,365 68,7 50,336 44,30 Ylm äärässsä kuppataudn-sarashuonessa (Hôptaux provsonels des s y p h ltq u e s )...,97,49,505,58,469 54,87 52,606 73,534 78,528 69,925 Vanklan lasaretessa (Hôptaux des p rso n s)... 797 588 848 905 693 20,847 5,49 20,86 8,659 6,577 Rautaten-lasaretessa (Hôptaux des chemns de f e r )... 08 22 39 44 04 2,536 2,076 2,537 3,45 2,839 Lapsenpäåstölatoksessa a väl-ak. synnytyslatoksssa (Masons d'accouchement)... 765 874 775 82 976 7,752 8,79 7,0 7,320 8,62 Ykstysssä a kuntan sarash:ssa (Hôptaux prvés et communaux). 344 37,008,66,63 0,27 0,44 27.327 3,90 47,338 Yhteensä 2,470 4,377 5,33 5,97 5,764 504,090 546,782 597,908 596,750 66,637 Valton kustannukset mantusta Lääkntähalltuksen hodon alla olevsta sarashuonesta tekvät 885 89,94 m arkkaa 66 pennä. Köyhänhoto. Hyvät vuodentulot nnä vtenä vuotena, otka nykynen alamanen kertomus kästtää, sekä nstä ohtuvat huokeat vlan a tarpeellsmpan elatusneuvoen hnnat ovat epälemättä melkosest huoentaneet vähävarasmman kansanluokan tomeentuloa vsvuotskautena. Tosn on valtuksa työnpuutteesta kuulunut, varsnk maaseudulta, onka maanvlelystuottelle myynt on ollut vakea a rahanrunsaus senvuoks verrattan nukka. Palkanm aksusekat evät sentään ole olleet verrattan epäedullsa a monssa pakon on myösk m aatuotteta

63 vastaanotettu rahamaksusta. Kuvernöören antamat tedot nstä henklöstä, otka ovat outuneet kunten vavashodon rastukseks, osottavat myösk, että näden onnettomen lukuun on anoast hyvn pen lsäys tullut vuosna 88 885 muutamssa läänessä, nnkun Uudenmaan, Wpurn, Mkkeln a Kuopon. Stävaston nden luku on melkosest vähentynyt Oulun läänssä, ossa edellsenä akakautena huom attavast olvat lsääntyneet, sekä W aasan läänssä. Vuotnen keskm äärä maassa kokonasenaan e osota, vähennyksen vuoks mantussa läänessä, mtään lsääntymstä köyhän lukumäärässä. V enaten edellseen vsvuotskauteen on sentään ylmalkaan vuosna 88 885 somp prosentt väestöstä nauttnut vavasapua. Vlavuodeks verrattan epä-edullsn vuos 88 ätt seuraavan vuoden vavashodon varaan suhteellsest suurmman m äärän köyhä. 00 asukkaan osalle tul alempana oleva määrä köyhä, kunnallsen vavashodon auttam a edellämanttuna kahtena akakautena: Nombre des ndgents secourus, en pour cent de la populaton. 876. 877. 878. 879. 880. 88. 882. 883. 884. 885. Uudenmaan läänssä. * 2,3 2,4 2,4 2,4 2,6 2,7 2,6 2,7 2,9 Turun a Porn.. 2,4 2,8 2,7 2,9 2,9 3,o 3,3 3,2 3,0 3,o Hämeen,,..? 2,5 2,4 2,7 2,8 2,8 3,0 3,0 3,0 3,o W purn..,2,6,8,8 2,,9,9,9 2,o 2, M kkeln.. 2,5 2,6 3,0 3,0 2,9 3, 3,2 3,2 3,3 3,5 Kuopon,,..? 3, 3,6 4,0 4, 4,2 4,3 4,2 4, 4,6 W aasan,,.. 2,2 2, 2,3 2,5 2,6 3,0 2,8 2,9 2,9 2,8 Oulun.. 5,7 6,8 7,7 8,3 8,8 9,o 8,5 7,6 7,4 7,4 Yhteensä? 2,8 3, 3,3 3,4 3,5 3,6 3,4 3,4 3,5 Köyhänhoto on asetusten mukaan kaupungessa ertysen köyhänhotolautakunnan el hallnnon tomena; maalaskunnssa täm ä hoto on uskottu kunnallslautakunnlle. Korkea-käset, puutteessa olevat henklöt a turvattom at lapset hodetaan osaks varta-vasten latetussa köyhänhuonessa el asylessa, osaks ykstysten luona tngalla. Köyhät, otka omalla työllänsä vovat ottaa osaa ylläptoonsa, saavat anoastaan vähemmän avun vavashodolta. Näden kahden köyhänhotolaslan lsäks tulee maalaskunnssa velä kolmas, nmttän ruotuvavaset, otka ovat vavasruodulle aetut a vuoron perään näden elättävät. Elätettyen a apua nauttneden koko lukum äärä tek 88 885:

64 Nombre absolu des ndgents entretenus et secourus p a r les communes. 88. 882. 883. 884. 885. Vavasa turvapakossa tah hodettavaks vuokrattua: vanhempa h e n k l ö t ä... 7,454 8,725 9,8 9,423 0,224 5 vuotta nuorempa l a p s a... 8,709 9,549 9,239 8,999 0,068 Euotuvavasa : vanhempa henklötä.... 9,09 8,628 8,343 8,350 8,029 5 vuotta nuorempa l a p s a... 3,306 3,74 8,258 3,360 3,47 Vavasa, otka saavat elatuksen-apua : vanhempa h e n k l ö t ä... 28,525 28,247 27,602 27,479 28,243 5 vuotta nuorempa l a p s a... 6,46 7.97 6,63 6,670 7,633 Yhteensä 73,50 75,520 73,723 74,28 77,668 N stä vanhempa henklötä... 45,070 45,600 45,063 45,252 46,496 De ce nombre adultes N stä 5 vuotta nuorempa... 28,43 29,920 28,660 29,029 3,72 Enfants au dessous de 5 ans. Vavasten lukum äärä vuonna 885 akautu er läänen osalle seuraavasest : Kunnallsen vavashodon elättäm ä a auttam a vuonna 885. Nombre des ndgents en 885. Läänt. Indgents entretenus dans les hôptaux. Turvapakossa elätettyä tah hodettavks vuokratuta. Indgents entretenus tour à tour chez les paysans. Ruotvavasa. Indvdus secourus temporarement. Henklötä, otka ovat nauttneet elatuksenanua. Yhteensä vavashodon elättämä a sen apua nauttneta. Total des ndvdus entretenus et secourus. Prosenttna väkluvusta. Yhteensä. Total. 5 v. nuor. lapsa. Enfants au dessous de 5 ans. Vanh. henklötä. Adultes. 5 v. nuor. lapsa. Enfants au dessous de 5 ans. Vanh. henklötä. Adultes. 5 v. nuor. lapsa. Enfants au dessous de 5 ans. Vanh. henklötä. Adultes. 5 v. nuor. lapsa. Enfants au dessous de 5 ans. Vanh. henklötä. Adultes. Uudenmaan'...,5 944 595 22 2,66 592 4,722,558 6,280 2,87 Turun a Porn...,445,679 845 83 4,880 2,229 7,70 4,09,26 3,04 H ä m e e n... 8,235,529 227 2,96,005 4,536 2,467 7,003 2,95 W p u rn... 985 576 950 56 3,2,37 5,46,769 6,95 2,4 M k k eln...,79,043,073 26,938 786 4,90,855 6,045 3,5 K u o p o n...,862,662 953 57 3,762 4,20 6,577 5,939 2,56 4,57 W a a s a n... 945,020,7 05 4,854 2,850 6,970 3,975 0,945 2,84 O u lu n...,486,909 93 2,695 4,786 4.94 7,85 9,58 6,703 7,38 Koko Suomessa 0,224 0,068 8,029 3,47 28,243 7,633 46,496 3,72 77,668 3,52 N stä kaupungessa..,94,47 2 3,398,044 5,34 2,9 7,532 3,77 m aaseudulla.. 8,283 8,92 8,027 3,47 24,845 6,589 4,65 28,98 70,36 3,49

65 Jo edellsessä alamasessa vsvuotskertomuksessa ol puheena se omtunen sekka, että Oulun läänssä suur m äärä 5 vuotta nuorempa köyhä lapsa elätetään ruodlla. Nykysenä vtenä vuotena ol lähes 3/ osaa kaksta ruodlla elätetystä köyhstä ala-käsä lapsa, ota anoastaan votanee selttää sten että kokonaset perheet köyhä ylläpdettn pääasallsest tällä tavon. Kutenk löytyy kunta, nnkun Lumok a Tyrnävä, ossa anoastaan alakäset lapset ( = 5 vuotta nuoremmat) kävvät ruodlla. Köyhän lasten elättämnen, antam alla nden kulkea ruodella, ol tapana etenk läänn etelässsä a tässsä osssa. Mutta mussak läänessä käytetään manttua tapaa, os kohta harvnasemmn: Kuopon läänssä etupäässä Hankasalmen a Pelsärven ptässä (edellsessä käv 00 lasta a 50 vanhempaa henklöä ruodlla, älkmäsessä 3 lasta a 57 vanhempaa), Mkkeln läänssä anoastaan Mkkeln maaseurakunnassa (5 lasta, 5 vanhempaa) a Jorosten (20 lasta, 55 vanhempaa) sekä Sulkavan ptässä; Wpurn läänssä anoast Jääsken, Kaukolan, Kurkoen a Implahden ptässä, (vme mantussa 35 lasta, 30 vanhempaa) a Sortavalan maaseurakunnassa (3 lasta, 4 vanhempaa); Waasan läänssä muutamssa ertysssä kunnssa, etupäässä Tervaärvellä (9 lasta, 5 vanhempaa), Kaustsessa (9 lasta, 2 vanhempaa), Kälvällä (22 lasta, 36 vanhempaa), Toholammella ( lasta, 20 vanhempaa), Wtasaarella (2 lasta, 43 vanhempaa) a Alavuudella (6 lasta, 8 vanhempaa); Turun a Porn läänssä, etupäässä Pkkön (4 lasta, 2 vanhempaa), Jämärven (6 lasta, 8 vanhempaa), Uudenkrkon (6 lasta, 7 vanhempaa), Lomaan (73 lasta, 47 vanhempaa), Metsämaan (3 lasta, 0 vanhempaa) a Ulvlan (9 lasta, 37 vanhempaa) ptässä sekä Porn maaseurakunnassa (38 lasta, 42 vanhempaa); Hämeen läänssä etupäässä Kangasalan (0 lasta, 50 vanhempaa), Ruoveden (04 lasta, 48 vanhempaa), Nastolan (8 lasta, 73 vanhempaa), Jämsän (46 lasta, 20 vanhempaa), Eräärven (8 lasta, 8 vanhempaa), Kuhmosten (20 lasta, 67 vanhempaa), ptässä; Uudenmaan läänssä varsnk Tenholan (8 lasta, 7 vanhempaa), Karalohan (4 lasta, 5 vanhempaa), a Degerbyyn (8 lasta, vanhempaa) kunnssa. Mten köyhän lukumäärä akautuu nden syden mukaan, otka ovat voneet okeuttaa ylesen vavasavun nauttmseen, evät kuvernöören vuoskertomukset ekä nlle perusteena olevat taulut lmota mtään. Koska kutenk näden syden tuntemnen on erttän tärkeä, tse köyhänhotokysymystä arvosteltassa, ltettäköön tähän muutama, vakkapa vallnasa, tetoa mantussa suhteessa, otka, svl-tomtuskunnan esmehen Senaator W. v. Daehnn käskystä, ykstysest on koonnut Gust. Ad. Helsngus kuvernöörnvrastoen kautta vuoslta 885 866 a otka ovat ulkastut Tedän Kesarllselle Maesteetllenne ssäänätetyssä alam asessa matkakertomuksessa ynnä metnnön kanssa köyhänhodon ärestämsestä maassa. Nämät tedot, otka antavat tarkempa seltyksä er laesta köyhänavunsaaa Suomen kakssa maaseurakunnssa, pats 3:ssä, ovat kyllä mussak suhtessa vallnaset, m utta sopnevat kutenk antam aan ylpäänsä otenk uskottavan kuvan köyhänhotosekosta maassa. Kakkansa m antusta 66,464:stä avun-

66 saaneesta ol 355 lasta alle 5 vuotta, 275 vanhempaa henkeä a 53 melvkasta hodetulta köyhänhotolatoksssa, 0,280 ulksen huutokaupan a 4,696 suostumuksen kautta vuokratuta ykstysten elätettävks a hodettavks; 3,24 lasta alle 5 vuotta (usemmat Oulun läänssä) a 7,557 vanhempaa henklöä savat ruotvavasna ptemmän akaa oleskella oka talossa, ota vaston 2,286 lasta alle 5 vuoden (usemmat Kuopon läänssä) a,95 vanhempaa henklöä olvat, yhden el muutaman pävän oltuansa talossa, pakotetut kuleksmaan talosta ta loon; 30,06 nauttvat hotoa kodessansa a 5,68 olvat muulla tavon turvatut. Ruotvavasna el vaktusta asuntoa valla kulk,248 nam atonta lapsensynnyttäää (852 vastaan vaktusella asunnolla), 206 nam atonta melenvkasta lapsensynnyttäää (5 vastaan vaktusella asunnolla), 2.656 äpärä-lasta (2,022 vastaan vaktusella asunnolla),,445 halvattua, sokeata el kuuromykkää (,96 vastaan vaktusella asunnolla), 4,080 mulla ruumnvolla vavattua (2,898 vastaan vaktusella asunnolla) a 8,30 vanhuuttansa hekkoa tah ptkällstä tauta sarastavaa (6,29 vastaan vaktusella asunnolla). Ylmalkaan takseeraukset a kustannukset köyhän elatuksesta ovat raskam pa kunnallsa veroa, mtä väestön on kannettava. Kulungt nstä köyhstä, otka elätetään kuntan kustannuksella tah nltä saavat elatuksen-apua, löytyy lmotet- tuna raha-arvossa. Ruotvavasten elatuskustannuksa taasen e tetyst voda han tarkkaan lmottaa, m utta os ne lasketaan lkmäärn kolmeks yvätynnyrks vuodessa okasen henklön osalle, a oka tynnyr markongn älkeen, nn saadaan seuraava summttanen katsaus kunnallsen vavashodon kustannuksn Suomessa vuonna 885. L évaluaton des secours alloués aux ndgents p a r les communes en 885. Läänt. Gouvernement. Kustannukset nstä, ota kunnat kokonansa ovat elättäneet. Ruotuvavasten elatus (laskettuna keskhnnan mukaan 3 rustynnyrltä henkeä koht. Kustannukset avusta vavaslle. Yhteensä kustannuksa vavasten hodosta a elatuksesta. Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- U u d e n m a a n... 6,58 85 40,722 82,034 5 284,288 Turun a P o r n... 60,555 64 66,306 70,633 72 397,495 36 H ä m e e n... 0,444 48 5,896 65,996! 07 283,336 55 W p u r n... 04,884 3 69,44 0,689 87 275,988 M k k e ln... 8,79 30 67,588 50 47,243 56 96,0 36 K uopon... 68,85 2 69,930 28,98 73 367,096 85 W a a sa n... 99,463 47 76,560 24,52 73 300,76 20 O u l u n... 52,66 88 26,480 2,525 20 48,622 08 Yhteensä,029,860 87 722,896 50 833,257 03 2,586,04 40 Stä k a u p u n g essa... 279,882 9 38 65,988 26 446,009 7 m a a se u d u lla... 749,977 96 722,758 50 667,268 77 2,40,005 23

67 Jos kuntan vavashotokustannukset aetaan asukasluvulle tsekussak läänssä, nn nähdään että köyhänmaksut hengen osalle keskmäärn ovat tehneet: L es contrbutons -pour les sons des pau vres. M oyen p a r tête. L ä ä n t. Gouvernements. 88. 882. 883. 884. 885. M. P- M. P- M. P- M. P- M. P- U udenm aan... 35 I 37 30 32 30 Turun a P o rn... 09 08 07 06 08 Hämeen... 9 09 7 2 20 W p u r n... 75 80 78 79 86 M k k e ln... 22 08 03 4 K u o p o n... 44 49 25 2 34 Waasan... 86 84 80 78 78 O u lu n... 2 82 2 50 2 3 2 22 2 3 Koko maassa 28 22 7 5 7 Allamanttu määrä namattoma lapsensynnyttää sekä lapsa on nauttnut apua kruunulta: Namattoma lapsensynnyttää. Lapsa. Yhteensä apua Markkaa, p. 88. 462. 48. 9,667: 34. 882. 307. 46. 8,288: 883. 40. 8,68: 09. 884. 384. 42. 8,434: 28. 885. 349. 567.,44: 46. Vankenloto. Nden tetoen mukaan, otka Prokuraator Kesarllsessa Senatssa Suomen säädylle antaa kertomuksssaan vuonna 885 a 888, ol alaokeutten ratkaseman rkosasan lukumäärä vuosna 88 885 seuraava: Causes crm nelles décdées. Khlakunnan-okeuksssa ratkastua rkosuttua. Raastuvan-okeuksssa ratkastua rkosuttua Yhteensä. Dans les comn. rur. Dans les vlles. Total. Vuonna 88... 2,308. 4,899. 7,207.,, 882... 3,369. 5,242. 8,6. 883... 3,05. 5,409. 8,460.,, 884... 2,584. 5,598. 8,82. 885... 2,438. 5,607. 8,045.

68 Tuomttuen henklöden luku ol: Les condamnés. Mehä. Nasa. Yhteensä. Vuonna 88... 0,06. 2,38. 2,424. 882 2,642. 2,474. 5,6. 883,. 3,068. 2,657. 5,725. 884.... 0,736. 2,565. 3,30. 885.. 3,598. 2,787. 6,385. Nästä ol allam antut tuomtut: Yhteensä. Yhteensä. 88. 882. 883. 884. 885. 88-885. 876 880. Murhasta a taposta 54. 99. 70. 72. 82. 377. 82. Lapsenmurhasta a skön kätköönpanosta... 7. 70. 8. 88. 73. 383. 399. Varkaudesta a murtovarkaudesta,096.,204.,034. 895. 962. 5,9. 4,378. Juoppoudesta..,406.,739. 2,0. 2,069. 2,0. 9,236. 8,4. Nämät tedot osottavat, että yllämantusta rkokssta anoastaan lastenm urhat a skön kätköönpanot ovat nykysnä vtenä vuotena luvultaan harventuneet edellseen vsvuotskauteen verraten, sekä, mtä tulee rkosasan luvun enenemseen, että tehtyn tappoen a murhen luku on kolm atta vertaa lsääntynyt. Mtä koskee tuomttuen rankasemseen ovat ala-okeudet tuomnneet: 88. 882. 883. 884. 885. Yhteensä. 88 885. Yhteensä. 876 880. Kuolemanrangastukseen 36. 63. 4. 62. 50. 252. 47. Rappohn a vtsohn. 272. 280. 244. 258. 29.,273.,348. Kurtushuoneeseen.. 298. 376. 346. 376. 333.,729.,66. Vankeuteen... 206. 240. 233. 235. 252.,66. 89. Vankeuteen vedelle a l e v ä l l e... 239. 296. 232. 9. 227.,85. 89. Rappa- a vtsarangastus, anoa kaksta yllämantusta rangastukssta, onka tuomtsemnen verraten asantlaan edellsenä akakautena on puheen-alasena vähentynyt, on, mssä se onk tuomttu, usemmssa tapauksssa muutettu veslepävankeudeks. E kuolemanrangastustakaan ole pantu täytäntöön, vaan muutettu oko pakkotyöks Spran kavoksssa tah elnakaseks el määrä-vuotseks kurtushuonetyöks. Muden tuomttuen rkosten seuraukset ovat olleet sakkoa

69 kakkna vtenä vuotena yhteensä 4,335,070 markkaa el vuotsest 750,000 à 930,000 markan välllä. Samon kun edellsenä vsvuotskautena, on myösk nykysenä edelleen ahkerottu vankeustomen muuttelemsta, nykyakasen rkoslan säädännön vaatmusten mukaseks. Vanklanhallnnon a vankenhodon ohtamnen on myösk 88 vuoden lopulta ätetty ertyselle vrastolle, Suomen Vankenhotohalltukselle, olle tammkuun 25 p. samana vuonna ohe- a palkkaus-säännöt ovat annetut. Edellsenä vsvuotskautena alotettu uuden rangastusvanklan rakentamnen Helsngn lähelle päätty 88 a uusa läännvankla-rakennuksa on vuosna 88 885 lmestynyt entsten saan Wpurssa, Oulussa a Turussa, onka ohessa läännvankla Hämeenlnnassa a työvankla Lappeenrannassa osaks uudestaan, osaks tosn rakentamalla ovat laaentuneet. Myösk ol työhön ryhdytty läänn- a kaupungnvanklan tosn rakentamseen a laaentamseen Helsngssä. Stäpats Kesarllnen Senaat ol ehdottanut Tuusulan ptäään rakennettavaks kasvatuslatoksen alakäsä pahantekötä varten sekä ryhtynyt valmstavn puuhn läännvanklan laaentamseen Nkolankaupungssa, Mkkelssä a Kuopossa. Vuoden 885 lopulla ol nnmuodon maassa 4 rangastus- el cellvanklaa, ossa yhteensä ol 296 täydellstä a 465 makuukammoa a otka tarosvat tlaa yhtesssä makuuhuonessa 80 vanglle, kun myös 8 läännvanklaa, yks kussak halltuskaupungssa, a 3 khlakunnan vanklaa, nmttän Kastelholmassa, Kaaanssa a Kttlässä. Läänn a khlakunnan vanklohn mahtu yhteensä 85 yhtesvanka. Stäpats ol läännvanklossa Hämeenlnnassa, Wpurssa, Nkolankaupungssa a Oulussa yhteensä 273 täydellstä kammoa. Rangastusvanklat Helsngn a Turun lähellä olvat aotut mespuolsa vankea varten, otka olvat tuomtut kurtusvankeuteen 4 vuodeks el vähemmäks ; työvankla Lappeenrannassa mespuolsa vankea varten, tuom tut rtolasuudesta pdettäväks ylesessä työssä tah työllänsä sovttamaan varastetun tavaran arvon, a rangastus- a työvankla Hämeenlnnassa naspuolsa vankea varten, tuomtut rtolasuudesta kurtusvankeuteen tah ylesellä työllä sovttamaan varastetun tavaran arvon. Rangastusvanklassa lähellä Helsnkä ol 02 täydellstä kammoa, 252 makuukammoa a tlaa 50 vanglle yhtesssä makuuhuonessa, Turun rangastusvanklassa 75 täydellstä kammoa, sama m äärä makuukammota a 300 vangnsaa, Lappeenrannan työvanklassa 42 täydellstä kammoa sekä 260 vangnsaa, sekä rangastus- a työvanklassa Hämeenlnnassa 77 täydellstä kammoa, 38 makuukammoa a 200 vangnsaa. Maan kakssa vanklossa sälytettyen vanken lukumäärä ol vuosna 88 885 kunk vuoden lopulla: 22

70 I Prsonners. 88. 882. 883. 884. 885. Mehä. Nasa. Mehä Nasa. Mehä. Nasa. Mehä. Nasa Mehä. Nasa.,582 556,774 532,473 428,54 502,554 539 Kakk menot vankenhodosta a vankenkuletuksesta tekvät yhteensä: 882. 883. 884. 885. Markkaa. p:ä. Markkaa. p:ä. Markkaa. p:ä Markkaa. p:ä.,203,226 86,6,972 32,33,586 4,6,986 53 Nästä kustannukssta tek: 882. 883. 884. 885.! Markkaa. p:ä. Markkaa. p:ä. Markkaa. p:ä. Markkaa. p:ä. Valtovaraston lsä-apu....,020,634 33 96,85 69 90,497 6 863,722 8 Syynä huomattavaan vähennykseen valtovaraston lsä-avussa vankenhotoon on muun muassa ollut enenevä tulo vanken työstä. Tämä tek 882 8,287 m arkkaa 4 pennä, 883 97,646 m arkkaa 60 pennä, 884 228,877 markkaa 95 pennä a 885 250,772 markkaa 74 pennä. Helsngssä, Tlastollselta Päätom stolta M arraskuussa 888. A. B o x s t r ö m.

TAULUJA. TABLEAUX.

2. Henkkrohn a krkonkrohn pantu väestö Suomessa 3 p. Joulukuuta vuonna 885, tonen toseensa verrattuna. Populaton de la Fnlande au 3 Décembre 885. 2 3 * 6 7 8 9 H enkkrohn pantu Krkonkrohn pantu väestö. väestö. Enemmän. Seurakunnat. Communes. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Sexe masculn. M ehenpuolta. Sexe fém nn. Vamonpuolta. Total. Summa. Selon les regstres des parosses. Sexe masculn. Mehenpuolta. Sexe fémnn. Vamonpuolta. : Total..... Summa. De celle-là. Excédant. Edellsä. De celle-c. Jälkm m äsä. Uudenmaan lään. Kaupungt. H elsnk... 9,409 23,936 43,845 24,467 26,77 5,84 7,839 P o r v o o n...,725 2,250 3,975,75 2,7 3,832 43 L o v s a... 92,82 2,03 848 975,823 280 Tammsaar.... 775 969,744 760 90,670 74 H a n k o n e m... 578 605,83 522 543,065 8 Summa 23,408 28,942 52,350 28,32 3,262 59,574 65 7,839 Maaseurakunnat. T enhola...,833,890 3,723,822,869 3,69 32 B r o m a r v...,282,342 2,624,335,359 2,694 70 P o h a...,746,789 3,535,796,804 3,600 65 Tammsaaren maask... 800 89,69 839 836,675 56 K araloha... 97 998,95 872 963,835 80 S a m m a t t... 386 43 799 375 433 808-9 K ara...,299,337 2,036,473,532 3,005 M u s t o... 43 54 297 S 70 Snappertuuna...,253,3 2,564,277,380 2,657 93 I n k o...,68,620 3,238,78 3,493 F a g e r v k... 28 39 267 ( _ 2 D e g e r b y y... 662 656,38 675 703,378 60 S u n t o...,85 2,08 3,869,8,958 3,769 00 L o h a... 2,09 2,9 4,300 2,9 2,225 4,344 44 N u m m...,404,584 2,988,375,532 2,907 8 P u s u l a...,572,559 3,3,506,476 2,982 49 W ht...... 3,48 3,39 6,467 3,4 3,28 6,422 45 P y h ä ä r v...,446,40 2,856,394,38 2,775 8 Krkkonumm... 2,568 2,864 5,432 2,49 2,750 5,24 9 Srto 26,62 27,476 53,638 26,06 27,200 53,26 83 409

3 2 3 4 5 «8 9 Seurakunnat. Communes. Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Sexe m asculn. M ehenpuolta. Suxo fém nn. Vamonpuolta. Total. Summa. Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Sexe m asculn. M ehenpuolta, Sexe fém nn. Vamonpuolta. Total. Summa. Enemmän. De celle-la. Excédant. Edellsä. De celle-c. Jälkm m äsä. Srto 26,62 27,476 53,638 26,06 27,200 53,26 83 409 E s p o o... 2,896 2,60 5,006 2,404 2,586 4,990 6 H elsn k... 4,0 4,278 8,379 4,60 4,306 8,466 87 N urm ärv... 3,509 3,486 6,995 3,632 3,566 7,98 203 S p o o... 2,849 3,08 5,867 2,850 3,00 5,860 7 T u u su la... 2,342 2,369 4,7 2,47 2,773 4,920 209 M ä n t s ä l ä... 3,384 3,594 6,978 3,56 3,737 7,253 275 Porvoon maask... 5,06 5,464 0,525 5,443 5,847,290-765 P orn ees... 998,079 2,077,03,089 2,20 43 A s k o l a...,368,49 2,859,370,467 2,837 22 P u k k la... 997 987,984,023,024 2,047 63 Myrskylä,30,224 2,354,43,254 2,397 43 A rtärv...,266,253 2,59,25,24 2,492 27 L a p t r e s k... 2,24 2,235 4,449 2,299 2,28 4,580 3 P e r n a a... 2,99 2,905 5,824 3,062 2,954 6,06 92 L len d a a l... 740 747,487 799 739,538 5 ltuetsn-pyhtää....,552,543 3,095,632,605 3,237 42 A n a l a...,087,85 2,272,064,78 2,242 30 E lm ä k... 2,836 2,924 5,760 2,769 2,848 5,67 43 Itt... 4,562 4,778 9,340 4,639 4,802 9,44 0 J a a la...,48,479 2,897,46,478 2,894 3 O rm a ttla... 4,099 4,58 8,257 4,64 4,35 8,299 42 Summa 76,990 80,283 57,273 77,830 8,20 58,950,079 2,756 Yhteensä kaupungessa. 23,408 28,942 52,350 28,32 3,262 59,574 65 7,839 Koko lään yhteensä 00,398 09,225 209,623 06,42 2,382 28,524,694 0,595 Turun a P o rn lään. Kaupungt. T u r k u... 2,674 4,444 27,8 2,283 3,633 25,96,202 P o r... 4,073 4,56 8,589 4,80 4,646 9,447 858 Rauma.......,634,748 3,382,867,807 3,674 292 U uskaupunk.....,479,77 3,250,988,790 3,778 528 N aantal... 284 354 638 267 308 575 63 Maaranhamna.... 229 285 54 250 272 522 8 Summa 20,373 23,8 43,49 2,456 22,456 43,92,265,686

4. 2 3 4 5 6 7 8 9 Seurakunnat. Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Enemmän. Excédant. Communes. Sexe m asculn. M ehenpuolta. Sexe fém nn. Vamonpuolta. Total. Summa. ISexe masculn.! M ehenpuolta. Sexe fém nn. Vamonpuolta. Total. Summa. De celle-la. ' Edellsä. I De celle-c. ' Jälkm m äsä. Maaseurakunnat. F n s tr ö m... 95,2 2,072,07,53 2,70 98 G eeta... 453 536 989 473 528,00 2 Saltvk...,046,2 2,67,092,02 2,94 27 S u n t... 890 958,848 95 92,827 2 W å rd ö ö... 497 56,058 522 562,084 26 H am m arlant... 803 99,722 857 938,795 73 E kkeröö... 557 62,69 58 605,86 7 J o m a la...,88,333 2,52,272,32 2,593 72 L e m la u t... 827 955,782 895 954,849 67 L u m p a rla n t... 263 309 572 274 36 590 8 F ö g l ö ö... 72 827,539 87 87,688 49 S o t t u n k a... 64 202 366 60 97 357 9 K ö ö k a a r... 358 364 722 327 339 666 56 K u m ln k... 424 468 892 42 443 864 28 Brändöö... 530 607,37 535 583,8 9 H a lk k o... 2,363 2,438 4,80 2,304 2,422 4,726 75 A n g e ln e m... 462 442 904 458 45 873 3 U s k e l a...,365,47 2,782,375,433 2,808 26.M u u r la... 66 656,272 608 650,258 4 P e r t t e l...,852,98 3,770,846,883 3,729 4 K s k o...,339,343 2,682,35,353 2,704 22 S u o m u sä r v... 8 835,646 796 832,628 8 K k a la...,65,89 2,354,2,24 2,425. 7 Pernö ynnä Ylkylä.. 3,025 3,337 6,362 3,086 3,336 6,422 60 F n b y y... 674 76,390 673 70,383 7 K e m ö... 2,50 2,566 5,067 2,492 2,498 4,990 77 D r a g s fä r d...,769,724 3,493,752,695 3,447 46 W estanfärd... 760 723,483 768 722,490 H t t n e n... 764 777,54 757 778,,535 6 Pkkö ynnä K uussto.,47,95 2,342,6,86 2,347 5 N u m m...,04.76 2,27,040,203 2,243 26 K a k sk er ta... 307 352 659 3 339 650 9 Sauvo...,443,533 2,976,425,58 2,943 33 K a r u n a... 760 797,557 757 799,556 Srto 33,827 36,027 69,845 34,329 35,80 70,39 49 776

5 2 3 4 5 6 8 9 Seurakunnat. Communes. H enkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Sexe masculn. M ehenpuolta. Vamonpuolta, Sexe fémnn. Total. Summa, J Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Sexe masculn. M ehenpuolta. Sexe fém nn. Vamonpuolta. I Total. Summa. Enemmän. De celle-la. Excédant. Edellsä. De celle-c. Jälkm m äsä. Srto 33,827 36,027 69,854 34,329 35,80 70,39 49 776 P a m o...,772 2,0 3,783,792 2,000 3,792 9 P a r a n e n... 3,00 3,5 6,25 3,066 3,43 6,209 84 M a s k u... 694 73,425 686 708,394 3 R u s k o... 342 353 695 39 322 64 54 W ahto..... 372 392 764 350 370 720 44 N ousanen...,436,569 3,005,366,46 2,827 78 P ö y t y ä... 2,299 2,403 4,702 2,62 2,28 4,443 259 P ru n k k a la... 527 5,038 555 544,099 6 Yläne...,309,42 2,72,243,34 2,557 64 R antam äk...,836,898 3,734,640,638 3,278 456 P a a t t n e n... 43 425 838 438 437 875 37 Raso....... 939,007,946 847 925,772 74 Naantaln maask.... 430 482 92 389 475 864 48 L e to... 2,039 2,73 4,22,84,949 3,763 449 - M arttla ynnä Karnanen,842,924 3,766,654,697 3,35 45 K o s k...,363,463 2,826,249,288 2,537 289 Euran kappel.. _.. 725 785,50 655 709,364 46 H o u tsk a r... 84 920,76 893 928,82 60 K o r p o...,30,23 2,36,58,235 2,393 32 N a v o...,553,726 3,279,625,727 3,352 73 R y m ä tty lä...,55,274 2,429,62,257 2,49 0 - M erm asku... 490 552,042 473 528,00 4 L em u... 356 43 769 36 42 782 3 A s k a n e n... 568 648,26 572 647,29 3 M y n ä m ä k... 2,09 2,084 4,03,967 2,067 4,034 69 K a r a la... 49 553,044 503 560,063 9 M e to n e n... 750 823,573 746 797,543 30 W e h m a a...,573,70 3,283,567,680 3,247 36 L o k a la h t... 72 89,62 752 903,655 43 T a v a ssa lo...,27,403 2,674,280,43 2,7 37 W e lk u a... 24 239 480 260 226 486 6 I n ö... 305 343 648 306 34 647 K vm aa...'.,47,58 2,305,90,63 2,353 48 UuBkrkko... 2,5 2,295 4,446 2,46 2,292 4,438 8 Srto 7,937 76,944 48,88 7,55 75,274 46,789 3,393,30

6 2! 3 4 5 6 7 8 9 Seurakunnat. Communes. Henkkrohn pantu! väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Sexe masculn. Mehenpuolta. Sexe fémnn. Vamonpuolta. Total. Summa, Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Sexe masculn. Mehenymolta. Sexe fémnn. Vamonpuolta. Total. Summa. Enemmän. De celle-la. Excédant. Edellsä. De celle-c. Jälkmmäsä. Srto 7,937 76,944 48,88 7,55 75,274 46,789 3,393,30 Uudenkaupungn maask. 205 248 453 25 267 482 29 L e t a l a... 3,530 3,593 7,23 3,55 3,584 7,099 24 Pyhämaa (Rohdannen).,332,343 2,675,93,77 2,370 305 Pyhämaan saarseurak.. 559 530,089 554 54,068 2 U l v l a...,974 2,005 3,979,977 2,020 3,997 8 Porn maask... 2,442 2,43 4,873 2,499 2,458 4,957 84 K u la...,28,253 2,47,22,255 2,467 4 N a k k la...,924,993 3,97,93,959 3,872 45 N o r m a r k k u...,75,79 3,542,794,86 3,60 68 A h la n e n...,850,882 3,732,926,927 3,853 2 P o o m a r k k u...,678,730 3,408,643,707 3,350 58 M erkarva... 3,43 3,300 6,443 3,24 3,283 6,407 36 S k a n e n...,795,855 3,650,878,932 3,80 60 Euran p t ä ä...,288,354 2,642,25,36 2,567 75 K u k a n e n...,682,765 3,447,674,758 3,432 5 S H o n k la h t... 668 690,358 674 697,37 3 E u r a o k... 2,435 2,52 4,956 2,445 2,500 4,945 L u v a...,30,422 2,723,303,409 2,72 Lapp......,405,47 2,876,383.436 2,89 57 Rauman maask...,28,327 2,608,482,547 3,029 42 H nnerok... 750 74,49 744 736,480 Ikaalnen ynnä Ikaalsten k a u p p a l a... 4,32 4,383 8,695 4,290 4,343 8,633 62 J ä m ä r v...,230,33 2,543,76,256 2,432 P arkano... 2,47 2,46 4,878 2,387 2,420 4,807 7 K a n k a a n p ä ä... 3,290 3,464 6,754 3,75 3,37 6,492 262 H o n k a o k...,079,94 2,273,084,93 2,277 4 Karva.....,337,364 2,70,328,36 2,689 2 H ä m e e n k y r ö... : 3,563 3,502 : 7,065! 3,55 3,435 6,986 79 W lakkala...,9,79 2,298,4,54 2,268 30 K a r k k u...,398,429 2,827,36,398 2,759 68 Suonem...... 732 79,45 76 75,43 20 M ouhärv...,843,904 3,747,822,864 3,686 6 S u o d e n n e m...,089,73 2,262,08,67 2,248 4 Srto 29,557 36,274 265,83! 28,999 34,95 263,94 4,856 2,29

7 2 3 4 5 8 7 8 9 Seurakunnat. Communes. Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personrlles. Sexe masculn. M ehenpuolta. Sexe fémnn. Vamonpuolta. Total. Summa.! Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Sexe masculn. Mehenpuolta. Sexe fémnn. Vamonpuolta. Total. Summa. Enemmän. De celle-la. Excédant. Edellsä. De celle-c. Jälkm m äsä. Srto 29,557 36,274 265,83 28,999 34,95 263,94 4,856 2,29 Lava.... 2,57 2,22 4,369 2,36 2.99 4,335 34 T y r v ä ä... 3,469 3,504 6,973 3,437 3,465 6,902 7 K k k a...,655,602 3,257,637,575 3,22 ; 45 K k o n e n... 980,009,989 974 993,967 22 H u t t n e n... 4,035 4,07 8,06 3,904 4,086 7,990 6 W ampula......,283,346 2,629,258,307 2,565 64 K a u v a t s a...,069,42 2,2,094,63 2,257 46 Punkaladun.... 2,549 2,557 5,06 2,482 2,508 4,990 6 L o m a a... 4,283 4,48 8,764 Sam. osa Perttulasta.. 3,72 527 3,888 526 7,600,053 } M e tsä m a a... 704 670,374 689 709,398 24 O rhpää... 673 692,365 64 683,324 4 K o k e m ä k... 3,288 3,350 6,638 3,94 3,342 6,536 02 H a ra v a lta... 88 850,668 773 824,597 7 K ö y l ö...,59,55 3,070,477,545 3,022 48 S ä k y l ä...,09,028 2,047 979 96,940 07 Alastaro...,786,828 3,64,752,83 3,565 49 Summa 60,844 68,67 329,0 59,665 65,782 325,447 5,853 2,289 Yhteensä kaupungessa. 20,373 23,8 43,49 2,456 22,456 43,92,265,686 Koko lään yhteensä 8,27 9,285 372,502 8,2 88,238 369,359 7,8 3,975 H äm eenlnnan, lääu. Kaupungt. H äm een ln n a...,865 2,294 4,59,96 2,332 4,293 34 T a m p e r e... 6,467 8,02 4,488 7,288 8,80 6,098,60 Summa 8,332 0,35 8,647 9,249,42 20,39,744 Maaseurakunnat. A s k k a l a... 4,267 4,455 8,722 4,292 4,489 8,78 59 Hollola.... 4,2 4,3 8,234 4,3 4,040 8,53 8 K o s k...,422,506 2,928,26,322 2,583 345 Kärkölä.......,736,73 3,449,736,739 3,475 26 L a m p... 3,083 3,229 6,32 3,284 3,47 6,70 389 Srto 4,629 5,06 29,645 4,686 5,007 29,693 426 474

8 2 3 4 s «7 8» Henkkrohn pantu Krkonkrohn pantu väestö. väestö. Enemmän. Seurakunnat. Communes. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Sexe masculn. M ehenpuolta. Sexe fém nn. Vamonpuolta. Total. : Summa. Selon les regstres des parosses. Sexe masculn. Mehenpuolta. Sexe fém nn. Vamonpuolta. Total. Summa. De celle-là. Excédant. Edellsä. De celle-c Jälkm m äsä. Srto 4,629 5,06 29,645 4,686 5,007 29,693 426 474 N a s to la... 2,94 2,229 4,423 2,203 2,25 4,48 5 P a d a s o k... 2,296 2,457 4,758 2,29 2,479 4,770 7 H a u h o... 2,232 2,325 4,557 2,266 2,35 4,58 24 T u u l o s... 893 89,784 908 896,804 20 H a ttu la...,820,9 3,73,756,849 3,605 26 Tyrväntö... 699 77,46 73 726,439 23 Hämeenlnnan maask.. 52 560,08 560 605,65 84 H a u s ä r v... 3,83 3,287 6,470 3,38 3,304 6,622 52 J a n a k k a la... 2,92 3,068 5,980 2,983 3,02 6,085 05 W a n a a...,227,264 2,49,253,33 2,566 75 L o p p... 2,87 2,828 5,645 2,827 2,769 5,596 49 Renko...,98,20 2,408,258,296 2,554 46 L uopanen...,748,804 3,552,732,758 3,490 62 K u h m a la h t...,057,086 2,43 750 772,522 62 E räärv... 796 802,598 732 75,483 5 L ä n g e lm ä k...,954,999 3,953,95,949 3,864 89 K u o r e v e s...,240,93 2,433,208,49 2,357 76 J ä m s ä... 5,39 5,423 0,84 5,246 5,279 0,525 289 K o rp la h t... 4,993 5,59 0,52 4,75 4,964 9,75 437 K u h m o n e n... 3,09 3,47 6,238 3,06 3,09 6,25 3 S o m e r o... 3,284 3,357 6,64 3,30 3,36 6,626 5 S o m e r n e m... 755 752,507 765 766,53 24 T a m m e la... 5,50 5,758,259 5,498 5,787,285 26 J o k o n e n...,632,649 3,28,644,66 3,305 24 P erttu la... 823 795,68 834 834,668 50 H u m p p la...,065,045 2,0,082,052 2,34 24 U r a l a... 4,087 3,982 8,069 4,4 4,004 8,45 76 A k a a...,206,278 2,484,23,284 2,497 3 K y lm ä k o s k... 734 698,432 734 72,455 23 S ä ä k s m ä k... 2,462 2,492 4,954 2,54 2,555 5,069 5 K a lv o la...,662,529 3,9,672,596 3,268 77 P r k k a l a...,949,955 3,904,90,955 3,856 48 Y löärv...,68,200 2,368,278,282 2,560 92 K a n g a sa la... 2,466 2,576 5,042 2,520 2,600 5,20 78 Srto 85,685 87,442 73,27 85,478 87,020 72,498 2,47,842

9 2 3 4 5 «7 Seurakunnat. Communes. Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Sexe m a sc u ln. M eh en p u o lta. Sexe fé m n n. V a m o n p u o lta. T o ta l. Sum m a. Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Sexe m a sc u ln. [ M eh en p u o lta. Sexe fém nn. V a m o n p u o lta. T o ta l. Sum m a. 8 9 Enemmän. Excédant. E d e lls ä. De c e lle -la. J ä lk m m ä sä. De c e lle -c. Srto 85,685 87,442 73,27 85,478 87,020' 72,498 2,47,842 L e m p ä ä lä...,938,968 3,906,94,94 3,855 5 M essu k y lä...,229,278 2,507,26,275 2,49 6 P ä lk äne....938,96 3,899,937,965 3,902 3 S a h a la h t... 76 768,484,002,060 2,062 578 W e s la h t... 3,03 3,029 6,042 2,950 2,942 5,892 50 T o ttä r v... 542 525,067 636 67,253 86 O r h v e s... 3,274 3,335 6,609 3,80 3,92 6,372 237 R u o v es... 5,278 5,49 0,697 5,263 5,355 0,68 79 K u r u...,872,89 3,763,786.85 3,60 62 T e s k o...,979,964 3,943,959,903 3,862 8 Summa 07,464 09,580 27,044 07,348 09,058 26,406 3,247 2,609 Yhteensä kaupungessa. 8,332 0,35 8,647 9,249,42 20,39,744 Koko lään yhteensä 5,796 9,895 235,69 6,597 20,200 236,797 3,247 4,353 W purn lään. Kaupungt.! W p u r... 6,20 7,655 3,775 7,297 8,96 6,258 2,483 H a m n a...,445,943 3,388,055,349 2,404 984 K o t k a...,260,20 2,470,202,202 2,404 66 Lappeenranta... 74 820,56 58 898,479 82 K ä k sa lm... 609 702,3 589 608,97 4 Sortavala... 436 509 945 525 577,02 57 Summa 0,6 2,839 23,450,249 3,595 24,844,246 2,640 Maaseurakunnat. \ W purn maask.... 8,368 8,324 6,692 8,376 8,50 6,886 94 Johanna (Kakk)... 2,488 2,423 4,9 2,459 2,378 4,837 74 U u s k r k k o... 5,323 5,263 0,586 5,85 5,049 0,234 352 K uolem aärv...,725,82 3,546,696,779 3,475 7 K ovsto... 3,79 3,66 6,345 Seskarn a Lavansaarn J> 3,78 3,606 7,387 230 ulkosaaret... 68 654,272 P y h t ä ä...,53,539 3,070,540,568 3,08 38 Srto 23,232 23,90 46,422 23,037 22,890 45,927 727 232 2

0 2 3 ± 5 6 8 9 Seurakunnat. Communes. Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Sexe m a sc u ln. M e h e n p u o lta. [ Sexe fém nn. V a m o n p u o lta. T o ta l. Su m m a. Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Sexe m a sc u ln. M e h e n p u o lta. Sexe fém nn. V a m o n p u o lta. : T o ta l. Su m m a. De celle -la. Enemmän. Excédant. E d e lls ä. De c e lle -c. J ä lk m m ä sä. Srto 23,232 23,90 46,422 23,037 22,890 45,927 727 232 K y m... 2,280 2,397 4,677 2,25 2,220 4,47 206 - W e h k a la h t... 4,227 4,207 8,434 4,79 4,65 8,344 90 S p p o la... 2,488 2,654 5,42 2,526 2,650 5,76 34 W r o la h t... 4,938 4,978 9,96 5,022 4,998 0,020 04 S ä k k ä r v... 5,260 5,44 0,404 5,340 5,224 0,564 60 Suursaar y. m. ulkosaaret 498 572,070 532 599,3 6 L a p e... 3,47 3,503 6,974 3,468 3,53 6,98-7 L u u m ä k... 2,765 2,895 5,660 2,798 2,839 5,637 23 W a l k a la... 4,58 4,329 8,487 4,53 4,248 8,40 86 L e m...,93 2,0 3,924,938 2,024 3,962 38 T a p a l s a a r...,643,833 3,476,637,796 3,433 43 Savtapale... 3,08 3,360 6,44 3,062 3,328 6,390 5 Suom ennem... 98,032 2,03 996,07 2,03 J o u t s e n o...,56,630 3,9,552,565 3,7 74 R uokolaht... 3,507 3,644 7,5 3,507 3,65 7,22 29 R a u t ä r v...,526,632 3,58,523,68 3,4 7 - Jääsk... 2,632 2,686 5,38 2,638 2,68 5,39 K r v u... 3,080 3,8 6,26 3,086 3,46 6,232 29 A n t r e a... 4,4 4,248 8,389 4,036 4,066 8,02 287 M u o l a... 5,27 5,307 0,578 5,252 5,84 0,436 42 H e n o k...,239,84 2,423,260,89 2,449 26 W a lk ä r v... 2,978 3,063 6,04 2,955 2,977 5,932 09 K vennapa... 4,665 4,89 9,556 4,700 4,874 9,574 8 R a u t u... 2,059 2,256 4,35 2,202 2,334 4,536 22 H t o l a... 3,029 3,72 6,20 3,054 3,40 6,94 7 Käksalmen maask...,069,7 2,86 999,049 2,048 38 K aukola...,428,506 2,934,45,468 2,883 5 R ä s ä lä... 2,500 2,556 5,056 2,52 2,549 5,070 4 P y h ä ä r v... 2,467 2,46 4,928 2,498 2,444 4,942 4 S a k k ola... 4,033 4,05 8,38 3,997 4,045 8,042 96 P a r k k a la... 5,480 5,960,440 5,275 5,702 0,977 463 J a a k k m a... 4,944 5,49 0,093 4,564 4,576 9,40 953 K u r k o k... 3,23 3,320 6,533 3,02 2,967 5,988 545 Sortavalan maask.... 6,506 6,66 3,22 6,899 7,022 3,92 799 Srto 28,263 3,789 260,052 27,893 29,722 257,65 4,66,729

2 s 4 5 «7 8 9 Seurakunnat. Communes. Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Melenpuolta. Sexe masculn. Vamonpuolta. Sexe fémnn. Summa. Total. K rkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Mehenpuolta. Sexe masculn. Vamonpuolta. Sexe fémnn. Summa. Total. Enemmän. Excédant. Edellsä. De celle-la. Jälkmmäsä. De celle-c. Srto 28,263 3,789 260,052 27,893 29,722 257,65 4,66,729 Uukunem.... 2,208 2,293 4,50 2,272 2,307 4,579 78 R u s k e a l a... L eppälah t... I m p la h t... K t e l ä... 84,84 905,78,746 3,622 3,777 3,935 7,72 2,23 2,9 4,34,054 3,373,628 3,476,674 6,849 3,302 h 2,439 S u s t a m o... 2,564 2,620 5,84 2,78 2,88 5,599 45 Salm....... 4,4 4,353 8,494 4,277 4,682 8.959 465 S u o ä r v... 2,059,959 4,08 2,074 2,044 4,8 00 K orp selkä... 838 85,653 86 892,753 00 Summa 46,632 50,450 296,982 47,29 49,869 297,088 5,220 5,326 Yhteensä kaupungessa. 0,6 2,839 23,450,249 3,595 24,844,246 2,640 Koko lään yhteensä 57,43 63,289 320,432 58,468 63,464 32,932 6,466 7,966 M kkeln lään. Kaupungt. H e n o la... 527 694,22 56 670,86 35 M k k e l... 908,049,957 870 973,843 4 Savonlnna... 566 705,27 64 787,428 57 Summa 2,00 2,448 4,449 2,027 2,430 4,457 49 57 Maaseurakunnat. H a r to la... 3,705 3,908 7,63 3,694 3,86 7,555 58 Henolan maask.... 2,835 3,02 5,856 2,822 2,987 5,809 47 Joutsa... 2,905 2,939 5,844 2,992 2,959 5,95 07 L e v o n m ä k... 939 836,775 95 832,747 28 L u h a n k a...,079,52 2,23,9,63 2,282 5 M ä n ty h a r u... 6,209 6,227 2,436 6,205 6,76 2,38 55 S y s m ä... 4,307 4,66 8,923 4,403 4,657 9,060 37 R stn a... 2,925 3,63 6,088 2,998 3,8 6,79 9 H r v e n s a lm... 2,949 3,27 6,220 3,049 3,304 6,353 33 K a n g a sn em... 5,087 5,256 0,343 5,04 5,83 0,224 9 M kkeln maask.... 5,479 5,789,268 5,257 5,474 0,73 537 A n tto la...,20,5 2,27,27,39 2,266 5 Srto 39,539 4,329 80,868 39,622 40,96 80,538 849 59

2 2! 3 4 «6 7» 9 Seurakunnat. Communes. Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Sexe masculn. Mehenpuolta. Sexe fém nn. Vamonpuolta. Total. Summa. Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Sexe masculn. Mehenpuolta. Sexe fém nn. Vam onpuolta.! J Summa, Total. Enemmän. De celle-la. Excédant. Edellsä. De celle-c. Jälkm m äsä. Srto 39,539 4,329 80,868 39,622 40,96 80,538 849 59 J u v a... 5,529 5,648,77 5,732 5,757.489 32 J o r o n e n... 3,622 3,755 7,377 3,795 3,867 7,662 285 P u u m a l a... 2,620 2,850 5,470 2,625 2,844 5,469 P e k s ä m ä k... 4,456 4,640 9,096 W r t a s a lm...,259,294 2,553 5,88 6,07,925 276 J ä p p lä... 740 72,46 733 74,447 4 H a u k v u o r...,738,799 3,537,689,77 3,406 3 R a n t a s a l m... 4,55 4,74 9,292 4,663 4,89 9,554 262 K a n g a sla m p... 532 602,34 546 609,55 2 H e n ä v e s... 3,624 3,900 7,524 3,793 4,064 7,857 333 K e r m ä k... 4,974 5,U 9 0,093 5,506 5,605, 39 E n o n k o sk... 527 530,057 S a v o n r a n t a... 990,037 2,027,068,06 2,74 47 S ä ä m n k... 3,955 4,074 8,029 4,0 4,264 8,374 345 S u lk a v a... 2,599 2,88 5,480 2,622 2,877 5,499 9 Summa 8,255 84,920 66,75 82,322 85,368 67,660,034 2,59 Yhteensä kaupungessa. 2,00 2,448 4,449 2,027 2,430 4,457 49 57 Koko lään yhteensä] 83,256 87,368 70,624 84,349 87,768 72,7,83 2,676 K u op on lä ä n. Kaupungt. K u o p o... 3,972 4,83 8,55 3,606 4,28 7,824 33 Joensuu... 976,07,993,,09 2,220 227 Summa 4,948 5,200 0,48 4,77 5,327 0,044 33 227 Maaseurakunnat. Kuopon m aask... 7,964 8,555 6,59 7,905 8,44 6,346 73 K a r t t u l a... 2,978 2,945 5,923 4,08 4,075 8,56 2,233 M a a n n k a... 2,847 2,850 5,697 2,587 2,643 5,230 467 T u u sn em... 3,37 3,459 6,830 3,298 3,479 6,777 53 P e l a v e s... 5,528 5,587,5 6,58 6,65 3,33,374 K e t e l e...,668,724 3,392 R a u t a la m p... 5,9 6,69 2,080 5,77 5,839,556 524 Srto 30,267 3,289 6,556 30,06 3,092 6,98 2,59 2,233

3 2 3 4 5 6 7 8 9 Seurakunnat. Communes. Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Sexe masculn. M ehenpuolta. Sexe fémnn. Vamonpuolta. Total. Summa. Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Sexe masculn. M ehenpuolta. Sexe fémnn. Vamonpuolta. Total. Summa. Enemmän. De celle-là. Excédant. Edellsä. De celle-c. Jälkm m äsä. Srto 30,267 3,289 6,556 30,06 3,092 6,98 2,59 2,233 W e s a n t o...,64,659 3,300,637,645 3,282 8 H a n k a s a lm... 2,930 3,24 6,054 2,802 2,950 5,752 302 Suonenok.... 3,25 3,44 6,629 3,248 3,370 6,68 L e p p ä v r r a t... 7,088 7,30 4,28 7,440 7,555 4,995 I 58 W arkauden tehdas... 499 436 935 r Isalm en kauppala... 456 485 94 Isalm en ptää.... 8,403 8,57 6,920 8,959 9,5 8,0 249 R u t a k k o... 383 392 775 380 393 773 2 L a p n la h t... 3,59 3,2 6,370 3,209 3,203 6,42 42 Kuruves...... 3,994 4,090 8,084 4,2 4,85 8,306 222 N l s ä... Juvankosk... 7,690 7,726 5,46 7,855 264 7,84 284 5,669 80 548 } - Kaav....... 4,455 4,55 8,970 4,454 4,430 8,884 86 L p e r... 4,7 4,874 9,585 6,86 6,456 2,642 3,057 K u u sä r v...,252,248 2,500,208,220 2,428 72 P o lv ä r v...,967 2,0 3,978,42,347 2,768,20 K o n t o la h t... 4,29 3,99 8,20 3,767 3,636 7,403 77 Id es... 5,357 5,583 0,940 5,454 5,600,054 4 R ä ä k k y lä... 2,86 2,865 5,726 3,50 3,304 6,454 728 K e s ä la h t...,596,693 3,289,562,66 3,223 66 P e ls ä r v... 5,603 5,785,888 5,430 5,537 0,967 42 Juuka... 4,079 4,23 8,30 4,09 4,202 8,293 7 Nurm en kauppala... 72 82 54 I N u r m s... 5,06 5,092 0,53 5,024 4,998 0.022 84 K u h m o n em... - 50 5 0 ) Rautavaara.... 798 728,526 854 772,626 00 I lo m a n t s... 6,424 6,424 2,848 6,470 6,540 3,00 62 E n o... 2,53 2,499 5,02 2,425 2,400 4,825 87 T o h m a ä r v... 3,727 3,92 7,639 3,478 3,535 7,03 626 W ä r t s l ä... 43 404 835 432 49 85 6 K htelysvaara.... 3,589 3,687 7,276 3,473 3,957 7,430! 54 P e l k ä r v...,299,398 2,697,70,247 2,47 280 Summa 29,502 32,484 26,986 30,267 32,965 263,232! 6,790 8,036 Yhteensä kaupungessa. 4,948 5,200 0,48 4,77 5,327 0,044 33 227 ; Koko lään yhteensä 34,450 37,684 272,34 34,984 38,292 273,276 7,2 8,263

4 Seurakunnat. S 3 4 Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. 5 6 7 Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. s g Enemmän. Excédant. Communes. Sexe m asculn. M ehenpuolta. Sexe fém nn. Vamonpuolta. Total. Summa. Sexe m asculn. M ehenpuolta. Sexe fém nn. Vamonpuolta. Total. Summa. Edellsä, De celle-la. Jälkm m äsä. De celle-c. W a a sa n lään. Kaupungt. K o k k o l a... 79,074,865,080,36 2,26 35 P etarsaar... 835,08,943 994,066 2,060 7 Uuskaarlebyy.... 396 592 988 56 589,05 7 Nkolankaupunk... 3,64 4,25 7,289 3,796 4,45 8,247 958 K a s k n e n... 304 36 665 404 352 756 9 Krstnankaupunk..,03,334 2,347,290,354 2,644 297 J y v ä s k y lä...,08,239 2,347,097,223 2,320 27 Summa 7,6 9,833 7,444 9,77 0,7 9,348 27,93 Maaseurakunnat. L o h ta a...,464,527 2,99,563,584 3,47 56 H m a n k o...,65,237 2,402,230,24 2,47 _ 69 Y lk a n n u s...,649,757 3,406,703,763 3,466 60 T oholam p...,424,46 2,840,444,423 2,867 27 L e s tä r v... 385 380 765 390 384 774 9 K ä l v o...,565,772 3,337,546,689 3,235 02 U l l a v a... 432 469 90 52 548,069 68 Kokkolan maask....,93 2,00 3,932 2,408 2,399 4,807 875 A l a v e t e l... 926,003,929 969,000,969 40 K austsenkylä....,382,372 2,754,428,390 2,88 64 W e t e l...,486,533 3,09,50,460 2,970 49 H a lso v a... 543 532,075 553 524,077 2 P e r h o... 763 75,54 766 773,539 25 Kruunubyy...,860,99 3,779,566,553 3,9 660 T e e r ä r v...,402,532 2,934,44,50 2,924 0 P etarsaar... 2,880 3,05 5,985 3,040 3,207 6,247 262 P u r m o...,28,268 2,486,22,248 2,469 7 - Ä h t ä v ä...,24,39 2,560,238,277 2,55 45 - L u o t o...,064,076 2,40,094,080 2,74 34 Uuskaarlebyyn maask..,667,798 3,465,83,838 3,65 86 Jepua...,073,96 2,269,22,246 2,368 99 M unsala... 2,39 2,34 4,453 2,308 2,46 4,769 36 L a p u a... 5,249 5,683 0,932 4,966 5,93 0,59 773 Srto 34,908 36,960 7,868 35,83 36,79 72,604,656 2,392

5 Seurakunnat. 2 3 4 Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. 5 6 7 Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. 8 ] 9 Enemmän. Excédant. Communes. Sexe m asculn. M ehenpuolta. Sexe fém nn.! Vamonpuolta. Total. Summa. Sexe m asculn. M ehenpuolta. Sexe fém nn. Vamonpuolta. Total. Summa, E dellsä. De celle-la. Jälkm m äsä. De celle-c Srto 34,908 36,960 7,868 35,83 36,79 72,604,656 2,392 N u r m o...,370,392 2,762,690,733 3,423 66 K a u h a v a... 3,325 3,575 6,900 3,367 3,689 7,056 56 Y lh ä r m ä...,482,655 3,37,393,66 3,009 28 A la h ä r m ä... 2,542 2,73 5,273 2,587 2,792 5,379 06 W ö y r... 4,04 4,455 8,496 3,878 4,266 8,44 352 M aksam aa... 8 90,72 952,064 2,06 295 O ra v a n en...,798,879 3,677,804,907 3,7 34 B e r g ö ö... 337 345 682 336 343 679 3 W ä h ä k y rö... 2,295 2,47 4,766 2,308 2,50 4,809 43 L a h a... 3,52 3,83 7,352 3,097 3,350 6,447 905 M a a la h t... 2,7 2,273 4,444 2,22 2,242 4,454 0 M ustasaar... 3,770 4.03 7,873 4,83 4,285 8,468 595 P e t o l a h t... 932 980,92 999,043 2,042 30 K o v u la h t...,689,830 3,59,850,907 3,757 238 R a p p a lu o to...,202,273 2,475,2,257 2,468 7 Is o k y r o... 3,494 3,839 7,333 3,425 3,673 7,098 235 Y lsta ro... 4,00 4,528 8,628 4,285 4,688 8,973 345 Jurva...,680,735 3,45 2,00 2,68 4,268 853 P r t t k y lä...,385,505 2,890,499,604 3,03 23 S u lva...,534,692 3,226,584,675 3,259 33 I l m a o k... 5,00 4,96 9,962 4,70 5,05 9,725 237 J a la s ä r v... 4,434 4,57 8,95 4,525 4,670 9,95 244 K a u h a o k... 4,555 4,805 9,360 4,262 4,447 8,709 65 K urkka... 3,40 3,362 6,772 3,305 3,264 6,569 203 S e n ä o k...,33,427 2,758,255,283 2,538 220 : P eräsen äok...,529,594 3,23,765,827 3,592 469' N ä r p ö... 6,530 7,04 3,544 6,845 6,95 3,796 252 K o r s n ä ä s... 2,047 2,068 4,5 2,076 2,9 4,267 52 L a p v ä ä rtt... 2,777 2,849 5,626 2,776 2,822 5,598 28 K arok...,07,2 2,228,22,25 2,373 45 S d eb y y...,295,5 2,806,250,369 2,69 87 I s o o k... 2,72 2,77 4,349 2,53 2,5 4,268 8 Krstnank. maask... 676 699,375 728 702,430 55 Teuva... 2,752 2,744 5,496 2,608 2,662 5,270 226 Srto 8,003 24,8 242,84 9,953 25,63 245,6 5,9 7,42

6 2 3 4 5 6 7 8 9 Seurakunnat. Communes. H enkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Sexe masculn. Mehenpuolta. Vamonpuolta. Sexe fémnn. Summa. Total. Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Sexe masculn. Mehenpuolta. Sexe fémnn. Vamonpuolta. Total. Summa. Enemmän. De celle-la. Excédant. Srto 8,003 24,8 242,84 9,953 25,63 245,6 5,9 7,42 W ta sa a r... 3,835 3,950 7,785 J 4,260 4,454 8,74 Kongnkangas.... 859 889,748 h 89 P h tp u d a s... 2,030,920 3,950 2,059,963 4,022 72 K v ä r v... 2,083 2,65 4,248 2.24 2,207 4,33 83 S a a r ä r v... 5,326 5,308 0,634 5,033 4,884 9,97 77 K a r s t u l a... 3,528 3,608 7,36 3,542 3,597 7,39 3 U u r a n e n...,287,298 2,585,230,275 2,505 80 Laukaa... 4,559 4,629 9,88 4,553 4,642 9,95 7 S u m a n en... 9 962,873 94 97,885 2 Jyväskylän maask... 3,974 3,933 7,907 4,00 3,920 7,92 4 P e tä ä v e s...,908,954 3,862,934,923 3,857 5 K eu r u u... 3,802 3,794 7,596 3,707 3,79 7,426 70 P h l a a v e s... 859 875,734 843 843,686 48 M u l t a...,603,682 3,285,602,675 3,277 8 W r t a a... 3,326 3,344 6,670 3,260 3,265 6,525 45 Ä t s ä r... 2,247 2,299 4,546 2,235 2,268 4,503 43 A l a v u s... 3,636 3,797 7,433 3,270 3,367 6,637 796 T ö y s ä...,259,330 2,589,248,29 2,539 50 K u o r t a n e... 2,04 2,03 4,7,999 2,070 4,069 48 A laärv... 2,588 2,692 5,280 2,478 2,549 5,027 253 S o n...,283,35 2,598,272,286 2,558 40 L e h tm ä k... 893 893,786 99 888,807 2 L appaärv... 2,259 2,398 4,657 2,263 2,394 4,657 E v ä rv...,895,954 3,849,850,928 3,778 7 K o r t e s ä r v...,68,824 3,505,634,756 3,390 5 W n ta la...,243,32 2,555.22,295 2,507 48 Summa 78,457 86,654 365, 79,829 85,978 365,807 7,756 8,452 Yhteensä kaupungessa. 7,6 9,833 7,444 9,77 0,7 9,348 27,93 Koko lään yhteensä 86,068 96,487 382,555 89,006 96,49 385,55 7,783 ; 0,383 Edellsä. De celle-c. Jälkmmäsä. O ulun lään. Kaupungt. O u lu... 4,240 5,297 9,537 5,400 5,962,362,825 Raahe...,295,502 2,797,50,574 3,075 278 Srto 5,535 6,799 2,334 6,90 7,536 4,437 2,03

7 2 3 * 5 «7 8» Seurakunnat. Communes. Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Mehenpuolta. Sexe masculn. Vamonpuolta. Sexe fémnn. Summa. Total. Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Mehenpuolta. Sexe masculn. Sexe fémnn. Vamonpuolta. Total. Summa. Enemmän. De celle-la. Excédant. Edellsä. Jälkmmäsä. De celle-c. Srto 5,535 6,799 2,334 6,90 7,536 4,437 2,03 K aaan... 5 552,063 508 53,039 24 K e m... 20 250 460 20 222 423 37 T o r n o... 403 542 945 465 550,05 70 Summa 6,659 8,43 4,802 8,075 8,839 6,94 6 2,73 Maaseurakunnat. l... 2,445 2,557 5,002 2,637 2,670 5,307 305 K u v a n e m... 70 733,434 748 778,526 92 H a u k p u d a s...,498,552 3,050,545,560 3,05 55 K m n k... 74 738,479 762 767,529 50 Y l k m n k... 936 873,809 969 903,872 63 L m nka...,424,699 3,23,399,647 3,046 77 L o m o k...,032,9 2,5,07,32 2,203 52 K e m p e l e... 486 530,06 490 53,02 5 T em m es... 45 476 89 499 538,037 46 T yrnävä...,262,47 2,679,329,486 2,85 36 M u l o s...,904,924 3,828,928,92 3,849 2 U taärv...,822,83 3,653,940,907 3,847 94 P udasärv... 3,496 3,44 6,90 3,785 3,596 7,38 47 J o k ä r v...,5,75 2,326,326,282 2,608 282 O u lu...,330,44 2,77,369,552 2,92 50 O u lu n sa lo... 506 525,03 498 524,022 9 K a l a o k... 2,56 2,274 4,430 2,379 2,40 4,789 359 A la v e s k a...,206,344 2,550,28,378 2,659 09 R a u t o... 555 69,74 600 63,23 57 Sev (Erärv)....,676,737 3,43,738,824 3,562 49 Y l v e s k a... 2,447 2,547 4,994 2,490 2,556 5,046 52 P y h ä o k...,886 2,037 3,923,987 2,084 4,07 _ 48 M e r ä r v... 783 788,57 793 808,60 30 O u l a n e n...,8,887 3,698,893,926 3,89 2 S a l o n e n...,08,069 2,50,08,048 2,29 2 Sälösten kappel... 592 686,278 667 684,35 73 W h an t...,274,354 2,628,297,369 2,666 38 S k a o k... 733 832,565 79 862,653 88 Srto 37,349 39,78 76,527 39,292 40,374 79,666 07 3,246 3

8 2 3 4 5 «7 8 9 Seurakunnat. Communes. Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. JSexe masculn. Mehenpuolta. Sexe fém nn. Vamonpuolta. Total. Summa. K rkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Sexe masculn. M ehenpuolta. Sexe fémnn. Vamonpuolta. Total. Summa. Enemmän. De eelle-la. Excédant. Edellsä. De celle-c. Jälkm m äsä. Srto 37,349 39,78 76,527 39,292 40,374 79,666 07 3,246 R evonlaht... 559 584,43 627 640,267 24 P a a v o la...,73,876 3,607,80,887 3,697 90 R an ttla...,459,53 2,972,525,532 3,057 85 H a l u o t o... 975,026 2,00,074,058 2,32 3 H a a p a v e s... 2,480 2,633 5,3 2,555 2,73 5,268 55 N v a l a... 2,789 2,920 5,709 2,98 3,040 5,958 249 H aapaärv... 2,98 2,283 4,48 2,298 2,354 4,652 7 R e s ä r v...,335,300 2,635,364,286 2,650 5 P y h ä ä r v... 2,305 2,38 4,686 2,350 2,395 4,745 59 K ärsäm äk...,050,088 2,38,074,7 2,9 53 P u l k k l a...,025,3 2,38,2,55 2,267 29 P p p ola...,240,303 2,543,358,336 2,694 5 K e s t l ä...,078,086 2,64,7,5 2,268 04 P a ltam o...,867,968 3,835,885 2,000 3,885 50 Kaaann maask....,2,258 2,469,225,263 2,488 9 S o t k a m o... 3,79 4,03 7,804 3,764 3,976 7,740 64 K u h m o n em... 3,22 3,258 6,470 3,232 3,264 6,496 26 S u o m u ssa lm... 2,796 2,863 5,659 2,822 2,848 5,670 H y r y n s a lm... 887 882,769 902 867,769 R s t ä r v... 945,027,972 94,09,960 2 P u o la n k a...,858,959 3,87 2,056 2,45 4,20 384 S ä r ä s n e m...,60,694 3,295,606,655 3,26 34 K em...,72,853 3,574,935,952 3,887 33 S m o...,088,08 2,06,85,089 2,274 68 T e r v o la...,2,88 2,300,230,329 2,559 259 R o v a n em... 2,798 2,855 5,653 2,849 2,895 5,744 9 K e m ä r v...,675,674 3,349,845,778 3,623 274 Alatorno... 2,306 2,457 4,763 2,507 2,637 5,44 38 K a r u n k... 88 858,676 882 90,783 07 Y l t o r n o...,702,722 3,424,89,789 3,608 84 T u r to la... 683 636,39 696 659,355 36 K o l a r... 624 573,97 65 590,24 44 K u u s a m o... 3,286 3,753 7,039 3,283 4,26 7,409 370 K u olaärv...,027,045 2,072,79,49 2,328 256 Srto 94,58 98,838 93,49 98,968 0,969 200,937 27 7,735

9 2 3 * 5 «7 8 9 Seurakunnat. Communes. Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Mehenpuolta. Sexe masculn. Vamonpuolta. Sexe fémnn. Summa. Total. Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Mehenpuolta. JSexe masculn. Vamonpuolta. Sexe fémnn. Summa. Total. Enemmän. De celle-la. Excédant. Edellsä. Jälkmmäsä. De celle-c. Srto 94,58 98,838 93,49 98,968 0,969 200,937 27 7,735 M u o n o n sk a... 482 480 962 503 520,023 6 Enontekänen.... 328 36 644 359 344 703 59 K t t l ä...,95,36 2,33,8,8 2,299 32 S o d a n k y lä...,426,469 2,895,486,49 2,977 82 I n a r... 58 57,035 482 486 968 67 U t s o k... 222 22 434 90 87 377 57 Summa 98,752 02,968 20,720 03,69 06,5 209,284 373 7,937 Yhteensä kaupungessa. 6,659 8,43 4,802 8,075 8,839 6,94 6 2,73 Koko lään yhteensä 05,4, 26,522,244 4,954 226,98 434 0,0 Summa koko Suomessa,063,739,6,344 2,80,083,08,9,2,447 2,203,358 23,275 Stä kaupungessa... 83,943 00,838 84,78 94,262 05,222 99,484 4,703 maaseurakunnssa. 979,796,05,506,995,302 987,649,06,225 2,003,874 8,572

20 2. Asunrakennusten lukumäärä Suomessa 885 vuoden lopussa. Nombre de masons habtables en Fnlande à la fn de l'année 885. Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre masons avec des chem nées. varustettua tulensolla, ossa on torv a korsten. chaum nes sans ssue p o u r la fum ée. savuprtteä. Asukasten luku keskmäärn «asunrakennusta koht. Habtants par mason. Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. w Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre masons avec des chem nées. varustettua tulensolla, ossa on torv a korsten. chaum nes sans ssue p o u r la fum ée. savuprtteä. Asukasten luku keskmäärn w asunrakennusta koht. Habtants par mason. Uudenmaan lään. Kaupungt. Srretty 9,263 9,260 3 H e lsn k...,075,072 3 8 N u rm ä rv...,478,475 3 5 H e ls n k... 2,60 2,60 20 T u u s u la... 702 702 7 P o r v o o '... 355 355 M äntsälä... 938 938 8 L o v s a... 369 369 5 S p o o...,050,050 6 Tam m saar... 39 39 5 Porvoon maakunta...,697,697 7 H a n k o n e m... 20 20 9 A s k o l a... 530 530 5 Summa 3,764 3,764 6 P o rn ees... 497 497 4 P u k k la... 390 390 5 Maakunnat. M y r s k y l ä... 538 538 4 T e n h o la... 528 528 _ 7 P e r n a a... 777 777 8 B r o m a r v... 396 396 _ 7 L le n d a a l... 320 320 5 P o h a... 370 370 0 L a p p tr e sk... 566 566 8 Tammsaaren maakunta. 277 277 6 A r tä r v... 523 523 5 K a r a lo h a... 430 430 4 E lm ä k... 840 840 7 S a m m a t t... 80 80 4 A n a l a... 353 353 6 Kara ynnä Musto... 434 43 3 7 Ruotsn-Pyhtää.... 47 47 8 Sn appertuuna... 338 338 8 O r m a ttla...,473,473 6 I n k o... 558 558 6 Itt... 2,33 2,33 4 D e g e r b y y... 233 233 6 J a a l a... 675 673 4 S u n t o... 525 525 7 Summa 26,235 26,224 6 L o o... 767 767 6 Koko lään 29,999 29,988 7 N u m m... 622 622 5 P u s u l a... 538 538 6 Turun a P o rn lä ä n. VVht...,45,45 6 Pyhäärv 424 424 7 Kaupungt. K rkkonum m... 820 820 6 T u r k u...,849,849 4 E sp o o... 678 678 7 N a a n ta l... 62 62 4 Srretään 9,263 9,260 3 Srretään 2,0 2,0 _

2 Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre varustettua tulensoüla, ossa on torv a korsten. masons avec des chemnées. savuprtteä. chaumnes sans ssue pour la fumée. Asukasten luku keskmäärn m asunrakennusta koht. Habtants par mason. l Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. N Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre masons avec des chemnées. varustettua tulensoüla, ossa on torv a korsten. savuprtteä. chaumnes sans ssue pour la fumée. Asukasten luku keskmäärn n asunrakennusta koht. Habtants par mason. Srretty 2,0 2,0 _ Srretty 8,024 8,023 Maaranhamna.... 68 68 8 U uskaupunk... 46 46 8 Pyhämaa (Rohtanen).. 695 695 3 R a u m a... 442 442 8 Pyhämaa saar.... 26 26 5 P o r... 92 92 0 Rauman maakunta... 533 538 _ 6 Summa 3,903 3,903 L a p p... 84 84 5 M y n ä m ä k... 95 95 4 Maakunnat. K a r a la... 235 235 5 F n s t r ö m... 374 374 6 M e t o n e n... 308 308 5 G e e ta... 58 58 6 L e m u... 53 53 5 S a ltv k... 396 396 6 A s k a n e n... 208 208 6 S u n t... 243 243 8 R y m ä tty lä... 465 465 5 W o r d ö ö... 33 33 8 M a s k u... 22 22 6 H a m m a rla n t... 293 293 6 R u s k o... 09 09 6 E k k e r ö ö... 320 320 4 W a h t o... 08 08 7 J o m a l a... 487 487 5 N o u sa n en... 535 533 2 5 L em la n t... 304 304 _ 6 P ö y t y ä... 630 625 5 7 L u m p a r la n t... 98 98 6 O rh p ä ä... 84 84 7 F ö g l ö ö... 237 237 7 Yläne... 475 475 _ 5 K ö ö k a r... 92 92 7 N u m m... 473 473 5 Sottu nk a... 55 55 6 K a k sk e r ta... 36 36 5 K u m l n k... 20 20 7 Leto... 564 563 7 Brändöö... 52 52 7 P r u n k k a la... 90 90 2 T a v a s s a lo... 483 483 6 P a m a... 893 893 4 I n ö... 20 20 5 S a u v o...... 554 554 5 W e lk u a... 87 87 6 K a r u n a... 280 280 6 K v m a a... 405 405 6 Naantaln maakunta.. 2 2 8 W eh m aa... 402 402 8 R a so... 294 294 6 L o k a l a h t... 30 30 5 M erm ask u... 208 208 5 U u sk rk k o... 764 764 6 K orp o... 469 469 5 Uudenkaupungn maak. 70 70 7 H o u t s k a r... 279 279 7 Latla,487,487 5 Räntän ä k... 900 900 4 H n n ero k... 443 442 3 P a a t t n e n... 3 09 4 8 Srretään 8,024 8,023 Srretään 9,563 9,550 3

22 Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. N Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre varustettua tulensolla, ossa on torv a kor9ten. masons avec des chemnées. savuprtteä.. chaumnes sans ssue pour la fumée. Asukasten luku keskmäärn asunrakennusta koht. Habtants par mason. l Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. w Nombre tolal de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre varustettua tulensolla, ossa on torv a korsten. masons avec des chemnées. savuprtteä. chaumnes sans ssue pour la fumée. Asukasten luku keskmäärn m asunrakennusta koht. Habtants par mason. Srretty 9,563 9,550 3 --- Srretty 37,449 37,42 28 P k k ö... 44 44 S ä k y l ä... 945 940 5 2 ) 5 K u u ssto... 80 80 Euran p t ä ä... 357 356 7 P aranen...,092,092 _ 6 K u k k a n e n... 700 700 5 N a v o... 590 590 6 H o n k la h t... 230 230 6 K e m ö...,247,247 4 E u raok... 728 728 7 Dragsfärd 337 337 0 L u v a... 645 645 4 W estanfärd.... 252 252 6 U lv la... 78 7 7 6 H ttn en... 268 268 6 Porn maakunta.... 953 953 5 H a lk k o... 749 749 _ 6 K u la... 34 3 7 A n geln em... 07 07 8 N a k k la... 660 660 6 U s k e l a... 577 577 5 N o r r m a r k k u... 586 586 6 M u u r l a... 96 96 6 Poom arkku... 438 438 8 P e r t t e l... 672 672 6 A h l a n e n... 540 540 7 Pernö ynnä Ylkylä..,063,063 6 M e r k a r v...,088,086 2 6 Fnbyy... 25 25 _ 6 S k a n e n... 485 484 8 M a r ttla... 574 574 T y r v ä ä...,09,03 6 6 4 K a rn a n en... 202 202 f 4 K k k a... 494 493 7 K o s k... 662 662 4 K k o n e n... 346 346 6 Euran kappel.... 265 265 5 K a r k k u... 577 575 2 5 K k a l a... 350 350 7 S u o n e m... 286 285 5 K s k o... 56 56 5 M o u h ärv... 759 759 5 Suomusärv.... 260 260 6 S u o d e n n e m... 375 375 6 A la sta r o... 70 70 5 L a v a...,030,030 4 L o m a a...,450,450 6 H ä m e e n k y r ö... 990 988 2 7 M e t s ä m a a... 230 230 6 W la k k a la... 45 45 5 Punkaladun.... 959 954 5 5 Ikaalnen y. Ikaalsen kaup.,05,044 7 8 H v t t n e n...,202,202 7 J ä m ä r v... 32 308 4 8 W a m p u la... 436 429 7 6 P a r k a n o... 527 527 9 K a u v a t s a... 46 46 5 Kankaanpää... 809 805 4 8 K o k e m ä k... 785 785 8 K a r v a... 530 530 5 H a r a v a lta... 486 483 3 3 H o n k a o k... 400 397 3 6! K ä y l ö... 497 497 6 Summa 56,909 56,835 74 6 Srretään 37,449 37,42 28 Koko lään 60,82 60,738 74 6

23 Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. w Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre masons avec des chem nées. varustettua tulensolla, ossa on torv a korsten. chaumnes sans ssue pour la fum ée sav u p rtteä. Asukasten luku keskmäärn «asunrakennusta koht. Habtants par mason. Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. N Nombre totut de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre masons avec des chem nées. varustettua tu lensolla, ossa on torv a korsten. chaumnes sans ssue pour la fum ée. sav u p rtte ä Asukasten luku keskmäärn «asunrakennusta koht. Habtants par mason. H ä m een ln n a n lä ä n. Kaupungt. Srretty 4,505 4,336 69 T ottärv... 90 90 7 K a n g a s a la... 400 400 3 H ä m e e n ln n a... 570 570 8 K u h m a la h t... 259 259 6 T am pere...,334,334 2 L e m p ä ä lä... 688 686 2 6 Maakunnat. Summa,904,904 _ L ä n g e l m ä k... 547 542 5 7 K uoreh ves... 23 208 5 M e s s u k y lä... 60 59 6 T e s k o... 498 498 8 T a m m e l a... 2,33 2,30 3 5 O rh v es... 50 500 3 J o k o n e n... 490 490 7 E r ä ä rv... 305 304 5 P e r ttu la... 35 35 2 R u o v e s... 995 99 4 H u m p p la... 50 50 4 K u r u... 53 53 7 S o m e r o... 700 700 9 H o l l o l a... 790 790 0 Som eronnem... 53 39 40 3 K ä r k ö lä... 653 653 5 Hämeenlnnan maakunta 207 206 6 N a s t o la... 620 620 7 W a n a a... 354 349 5 7 H a u h o... 697 690 y 7 Renko... 446 442 4 6 T u u l o s... 78 76 2 0 J a n a k k a la... 666 666 9 L u op on en... 68 65 3 6 H a u s ä r v... 925 923 2 7 L a m p...,5,077 74 6 S ä ä k sm ä k... 836 836 6 K o s k... 44 398 6 6 P ä lk ä n e... 768 768 5 A s k k a l a... 2,063,968 95 4 S a h a l a h t... 267 267 8 P a d a s o k... 356 356 3 H a t t u la... 449 449 8 K uhm onen... 798 797 8 T y r v ä n t ö... 266 265 5 J ä m sä... 2,090 2,085 5 5 K a lv o la... 522 56 6 6 K o r p la h t...,660,654 6 6 Akaa... 444 444 6 Summa 3,862 3,465 397 7 K y lm ä k o s k... 260 260 6 Koko lään 33,766 33,369 397 7 U r a l a...,290,287 3 6 L o p p... 950 947 3 6 W purn lä ä n. P rk k a la... 585 585 7 Kaupungt. Y lö ä r v... 470 469 5 W p u r...,50,50 W e s l a h t... 66 66 9 H a m n a... 648 648 4 Srretään 4,505 4,336 69 Srretään 2,49 2,49 :

24 Lään a kunta. Gouvernements et communes, Koko määrä asunrakennuksa. N Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre masons avec des chem nées. varustettua tulenso lla, oflsa on torv a korsten. chaum nes sans ssue p o u r la fum ée sav u p rtteä. Asukasten luku keskmäärn «asunrakennusta koht. Rabtants par mason. l Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. N Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre masons avec des chem nées.! varustettua tu lensolla,! ossa on torv a korsten. c h au m n e * sans ssue p o u r la fum ée. sav uprtteä. Asukasten luku keskmäärn «asunrakennusta koht. Habtants par mason. Srretty 2,49 2,49 Srretty 25,460 24,46,044 K o tk a... 226 226 L appeenranta... 23 23 2 K u o lem a ä rv... 840 840 4 K ä k s a lm... 24 24 6 U u sk rk k o... 2,68 2,048 20 5 S o r t a v a l a... 35 35 8 Muola ynnä Henok.. 2,957 2,923 34 4 Summa 2,847 2,847, 9 K v e n n a p a...,730,68 2 6 W a lk ä r v... 2,04,820 284 3 Maakunnat. Rautu... 588 54 47 8 P y h t ä ä... 562 562 6 S a k k o la...,886,848 38 4 K y m... 602 602 7 P y h ä ä r v...,046,032 4 5 W e h k a l a h t...,932,932 4 R ä s ä l ä...,252 998 254 4 S p p o la... 764 764 7 Käksalmen m aakunta.. 260 252 8 8 W r o l a h t... 3,60 3,60 3 K a u k o la...,082,048 34 3 Suursar y. m. ulkosaaret 68 68 7 H tola....... 797 659 38 8 W a l k e a l a... 975 975 9 K u r k o k...,345,345 4 Suomennem... -. 269 26 8 7 J a a k k m a...,428,305 23 6 S a v ta p a le...,278,29 59 5 P a r k k a la... 2,26 2,20 6 5 L e m... 95 900 5 4 Sortavalan maakunta..,886,846 40 7 L uum äk...,297,293 4 4 U u k u n em... 557 537 20 8 L a p e...,595,57 78 4 R u s k e a l a...,80,36 44 4 T a p alsaar...,8,06 2 3 I m p l a h t...,086,08 5 6 J o u tsen o... 545 520 25 6 S u s t a m o... 673 578 95 8 R u o k o la h t...,32 900 42 5 Salm...,0,04 69 8 R a u t ä r v... 546 508 38 6 S u o ä rv... 436 336 00 9 Jääsk...,259,203 56 4 K o rp selk ä... 222 82 40 8 K r v u... 99 930 6 6 Summa 54,309 5,640 2,669 5 A n t r e a... 960 760 200 8 Koko lään 57,56 54,487 2,669 6 S ä k k ä r v...,400,370 30 7 W purn maakunta..,850,840 0 9 M kkeln lä ä n. Johanneksen pt.... 808 808 6 Kaupungt. K o v sto... 90 90 \ M k k e l... 98 98 9 L a v a n sa a r... 33 33 H e n o la... 38 38 9 ( 7 S e s k a r... 75 75 ) S a v o n ln n a... 33 33 Srretään 25,460 24,46,044 Summa 469 469 0

25 Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. Nombre total de masons habtables. 3 Stä De ce nombre varustettua tulensoüla, ossa on torv a korsten. masons avec des chemnées. savuprtteä. chaumnes sans ssue pouta fumée. Asukasten luku keskmäärn «asunrakennusta koht. Habtants par mason. Lään a kunta. Gouvernements et. communes. Koko määrä asunrakennuksa. N Nombre total de masons habtables. 3 Stä De ce nombre varustettua tulensoüla, ossa on torv a korsten. masons avec des chemnées. savuprtteä. chaumnes sans ssue pour la fumée. Asukasten luku keskmäärn» asunrakennusta koht. Habtants par mason. K uopon lään. Maakunta. Kaupungeta. Henolan maakunta.. 592 582 0 0 K u o p o... 602 602 3 Sysmä '... 993 950 43 9 Joensuu... 56 56 4 L uhanka... 235 225 0 0 Summa 758 758 3 H a r t o la...,076 770 306 7 J o u t s a... 80 750 60 7 L e v o n m ä k... 24 200 4 8 Maakunta. M ä n t y h a r u...,368,223 45 9 I s a l m... 2,235,235,000 8 H r v e n s a lm... 735 360 375 9 R u takko... 209 4 95 4 R s t n a... 798 639 59 8 K u r u v e s... 63 20 430 3 Mkkeln m aakunta...,354,25 39 8 L a p n la h t... 70 320 390 9 A n t t o la... 299 270 29 8 N ls ä...,260 644 66 3 K a n g a sn e m...,269 973 296 8 P ela v es... 932 460 472 \ 0 Peksämäk ynnä Jäp K e t e l e... 400 320 80 plä...,560,60 400 9 R autalam p...,250 850 400 9 Haukvuor ynnä W rta- W esa n to... 378 348 30 9 salm... 36 98 63 9 H a n k a s a l m... 825 522 303 7 J o ron en... 794 734 60 0 S u o n en o k... 533 506 27 2 J u v a...,296,050 246 9 L ep p ä v rta...,03 953 50 4 P uum ala... 7 Gll 00 8 Kuopon m aakunta...,504,250 254 S u lk a v a... 658 452 206 8 K arttula... 724 570 54 R an tasalm...,230,65 65 8 M a a n n k a... 565 235 330 9 K a n g a sla m p... 60 40 20 7 T u u s n e m... 659 207 452 0 S ä ä m n k... 765 755 0 K a a v... 60 305 305 5 K e r m ä k...,424,49 5 7 L p er...,042 962 80 2 E n o n k o s k... 60 59 ' K u u s ä r v... 268 228 40 9 Savonranta... 200 82 8 P o lv ä r v... 398 396 2 7 H e n ä v e s... 785 734 5 0 K ontolaht... 592 588 4 3 Summa 9,847 6,96 2,93 8 P e ls ä r v....00 966 35 Juu ka... 877 777 00 9 Koko lään 20,36 7,385 2,93 8 Srretään 8,706 2,957 5,749 4

26 Lään a kunta. Gouvernements et communes, Koko määrä asunrakennuksa. w Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre masons avec des chem nées. varustettua tulenso lla, ossa on torv a korsten. chaum nes sans ssue p o u r la fum ée sav u p rtteä. Asukasten luku keskmäärn» asunrakennusta koht. Habtants par mason. Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. N Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre masons avec des chem nées. varustettua tu lensolla, ossa on torv a k o rsten. chaum nes sans ssue p o u r! la fum ée. sav uprtteä. Asukasten luku keskmäärn» asunrakennusta koht. Habtants par mason. Srretty 8,706 2,957 5,749 Srretty 2,469 2,469 N u r m e s...,537,66 37 7 T eu va...,50,50 5 Rautavaara... 8 28 53 9 N ä r p ö... 2,794 2,794 5 I l o m a n t s...,240,40 00 0 K o r s n ä ä s... 640 640 7 E n o... 489 444 45 0 P r t t k y l ä... 7 7 4 Tohm aärv... 56 553 8 4 M aalaht... 745 745 6 K h telysvaara... 465 445 20 6 P e t o l a h t... 294 294-7 K d e s... 837 820 7 3 B e r g ö ö... 34 34 5 R ä ä k k y l ä... 580 570 0 S u lv a... 52 52 6 P e l k ä r v... 242 230 2 0 M u stasaar...,656.656 5 K e s ä l a k s... 38 364 7 8 R a p a lu o to... 420 420 6 W a a sa n lä ä n. Kaupungeta. Summa 25,29 8,87 6,402 0 K o v u la h t... 397 397 9 Koko lään 25,977 9,575 6,402 W ä h ä k y r ö... 929 929 5 I s o k y r ö... 986 986 7 Y ls ta r o... 825 825 L a h a...,470,470 4 J u r v a... 480 480 9 Nkolankaupunk... 457 457 8 Ilm a o k... 993 993 0 K a s k n e n... 306 306 2 S e n ä o k... 350 350 7 Krstnankaupunk... 43 43 6 P eräsen ä o k... 360 360 0 Uuskaarlebyy... 76 76 6 K u r k k a... 843 843 8 P e ta rsa a r... 395 395 5 K a u h a o k...,200,200 7 K o k k o la... 30 30 7 J a la s ä r v...,65,65 8 J y v ä s k y lä... 307 307 7 W r r a t... 699 699 9 Maakunta. Summa 2,382 2,382 8 Ä tsä r... 620 620 7 Keuruu...,249,249 6 P h la a v e s... 283 283 6 M u l t a... 452 452 7 S d e b y y... 450 450 6 Alavus... 66 66 0 L a p p v ä rtt... 800 800 7 Töysä... 385 385 7 Krstnan maakunta.. 280 280 5 K u o r t a n e... 467 467 9 I s o o k... 652 652 7 Lapua...,260,260 8 K a ro k... 287 287 8 N u r m o... 430 430 8 Srretään 2,469 2,469 Srretään 28,029 28,029

27 ;! Lään a kunta. Gouvernements et communes'. Koko määrä asunrakennuksa. w Nombre total de masons habtables. 3 Stä De ce nombre varustettua tulensolla, ossa on torv a korsten. masons avec des chemnées. ' savuprtteä. chaumnes sans ssue pour la fumée. Asukasten luku keskmäärn 0 asunrakennusta koht. Habtants par mason. Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. w Nombre total de masons habtables. 3 4 [[Stä De ce nombre " varustettua tulensolla, ossa on torv a korsten. masons avec des chemnées. savuprtteä. chaumnes sans ssue pour la fumée. Asukasten luku keskmäärn m asunrakennusta koht. Habtants par mason. Srretty 28,029 28,029 Srretty 42,80 42,80 H m anka... 374 374 7 K auhava... 75 75 0 Y lk a n n u s... 507 507 7 Y l h ä r m ä... 40 40 8 T o h o la m p... 359 359 8 A la h ä r m ä... 284 284 9 L e s t ä r v... 98 98 8 A la ä r v... 865 865 6 Jyväskylän maakunta.. 860 840 20 9 S o n... 376 376 7 P e t ä ä v e s... 390 365 25 0 L e h t m ä k... 223 223 8 L a u k a a...,295,255 40 7 W m p e l... 259 259 0 S u m a n e n... 235 205 30 8 L a p p aärv... 630 630 7 S a a r ä r v...,535,530 5 6 E v ä r v... 385 385 0 Uuranen... 255 230 25 0 K ortesärv... 364 364 9 K a rstu la... 83 80 3 9 W öyr...,240,240 7 W ta s a a r...,50,20 390 5 M a k sa m a a... 238 238 8 K ongnkangas... 20 90 30 5 O r a v a n e n... 783 783 5 Kvärv....... 523 429 94 8 M u n sa la... 795 795 6 P h tp u d a s... 670 630 40 6 Uudenkarlebyyn maakunta 406 406 9 Summa 5,724 5,022 702 7 J e p u a... 20 20 2 Koko lään 54,06 53,404 702 7 Petarsaaren maakunta.,255,255 5 P u r m o... 328 328 8 O ulun lä ä n. Ä h t ä v ä... 36 36 _ 8 L u o to... 249 249 9 Kaupungeta. Kruunubyy... 496 496 6 O u l u...,035,035 T e e r ä r v... 338 338 9 R aah e... 57 57 6 Kokkolan maakunta.. 457 457 T orno... 6 6 6 A lavetel... 257 257 8 K a a a n... 30 30 8 K austsenkylä... 555 555 5 K e m... 76 76 6 W e t e l... 45 45-7 H a ls o v a... 2 2 0 P e r h o... 55 55 0 K e l v ä... ) \ 578 * o 578 7 U l l a v a... Maakunta. Summa,99,99 9 K a la o k... 606 606 8 L o h t a a... 475 475 7 A la v e s k a... 290 290 9 Srretään 42,80 42,80 Srretään 896 896

28 Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. N Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre varustettua tulensolla, ossa on torv a korsten. masons avec des chemnées. savuprtteä. chaumnes sans ssue pour la fumée. Asukasten luku keskmäärn m asunrakennusta koht. Habtants par mason. l Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre masons avec des chemnées. varustettua tulensolla, ossa on torv a Korsten. savuprtteä. chaumnes sans ssue pour [ la fumée. Asukasten luku keskmäärn «asunrakennusta koht. Habtants par mason. Srretty 896 896 Srretty 0,522 0,46 06 R a u t o... 92 92 6 O u lu n s a lo... 88 88 5 Y l v e s k a... 749 749 7 M u h o s... 45 407 8 9 Sev... 380 c 00 o 9 U ta ä r v... 290 280 0 3 P y h ä o k... 545 545 7 K m nk... 388 386 2 4 M e r ä r v... 60 60 0 Y l-k m n k... 328 306 22 6 O ulanen... 582 582 7 H a u k p u d a s... 302 297 5 0 H a a p a v e s... 930 909 2 6 l... 425 424 2 K ä rsä m ä k... 290 287 3 8 K uvanem... 90 90 8 P y h ä ä r v... 590 550 40 8 P u d a sä r v... 900 895 5 8 H aapaärv... 59 59 8 J o k ä r v... 70 68 2 5 Pdsärv (Nvala)... 646 646 9 K u u s a m o... 829 829 9 R esärv... 285 285 9 S u o m u ssa lm... 502 370 32 Sälösten ptää.... 203 203 0 P u o l a n k a... 375 260 5 Sälösten kappel... 62 62 8 H y r y n s a l m... 283 242 4 6 W h a n t... 30 309! 9 R s t ä r v... 62 00 62 2 S k a o k... 68 68 0 K u h m o n e m... 560 380 80 2 R ev b nlaht... 25 25 0 S o t k a m o... 94 836 05 8 P a a v o la... 372 37 0 P a lta m o... 42 74 238 9 R a n ttla... 340 338 2 9 Kaann maakunta... 28 25 66 9 P p p o la... 343 333 0 8 S ä r ä s n e m... 220 39 8 5 P u lk k la... 272 269 3 8 S m o... 287 287 8 K e s t l ä... 28 2 7 0 K e m... 339 338 H alu oto... 25 25 0 T e r v o l a... 325 324 8 L m n k o... 94 93 6 R o v a n e m... 935 935 6 K em pele... 68 68 5 K e m ä r v... 342 342 U L u m o k... 82 82 2 K u o la ä rv... 259 259 9 T y r n ä v ä... 268 252 6 A la -T o rn o... 590 590 9 T e m m es... 97 96 K a ru n k... 25 25 7 O u l u... 49 49 20 Y l-t o r n o... 552 552 7 Srretään 0,522 0,46 06 Srretään 22,563 2,380,83

29 Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. N Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre masons avec des chem nées. varustettua tu len so lla, ossa on torv a korsten. chaumnes sans ssue p o u r la fum ée. savuprtteä. Asukasten luku keskmäärn» asunrakennusta koht. Habtants par mason. Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. N Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä D e ce nombre masons avec des chem nées. varustettua tulensolla, ossa on torv a korsten. chaumnes sans ssue p o u r la fum ée. sav uprtteä. Asukasten luku keskmäärn m asunrakennusta koht. Habtants par mason. Srretty 22,563 2,380,83 Srretty 23,648 22,465,83. U t s o k... 59 59 6 T u r t o l a... 62 62 8 I n a r... 227 227 4 K o l a r... 48 48 8 Summa 23,934 22,75,83 9 M uononnska... 3 3 9 Koko lään 25,853 24,670,83 9 E nontekänen... 67 67 0 K t t l ä... 296 296 8 Koko Suom 307,985 293,66 4,369 7 S o d a n k y lä... 299 299 0 Stä kaupungessa... 7,946 7,946 _ Srretään 23,648 22,465,83 m aalaskunnssa.. 290,039 275,670 4,369 7

3. Asunrakennusten Suomessa laatu rakennusaneen, kattamsen a korkeuden puolesta vuonna 885. Masons habtables repartes selon la constructon, la matère du tot, l hauteur en étages etc. en 885. Lään. Gouvernements. Total des masons habtables. (N Koko määrä asunrakennuksa. en brgues. 3! 4 ä 6 Stä raketut D e ce nombre construtes. kvestä el tlestä. tlestä a puusta en brques et en bos ensemble. en bos. puusta. savruuksta ta muusta aneesta. en autre m atère. plaques. 7 8 9 0 2 rauta y. m. levyllä. feutre d asphate. paperlla elkattoluovulla. Stä katetut Couvertes de tule. tlellä el luskakvellä. bardeau. pärellä. plankulla, laudolla el ruodella. bos. chaume et gazon. olella, turpeella y. m. 3 4 5 6 7 Stä korkeudeltaan Avec l'hautewr en -kertasa. étage. 3-kertasa. 3 étages. 2-kertasa. 2 étages. 4-kertasa. 4 étages. 5 el usempkertasa. 5 étages et plus. Uudenmaan lään... 29,999 759 79 29,028 33 2,369 75 459 4,484 9,258 2,678 28,94,508 226 6 0 Turun a Porn... 60,82 498 303 59,974 37 798 353 904 34,538 2,879 2,340 60,272 57 2 2 Hämeenlnnan... 33,766 44 4 33,600 8 29,8 24,490 7,566 309 33,355 383 22 5 W purn... 57,56 267 6 56,849 24 556 682 8 32,55 23,747 8 56,628 508 9 M kkeln... 20,36 5 2 20,288 27 47 2,83 7,825 33 20,239 77 Kuopon.. 25,977 39 7 25,923 8 64 39 7,653 7,445 395 25,88 89 5 2 W aasan... 54,06 65 4 54,029 8 205 246 299 40,603,606,47 52,434,662 0 Oulun... 25,858 58 2 25,739 35 48 84 457 5,252 9,830 82 25,749 02 2 K oko Suom 307,985,845 546 305,430 64 4,486 3,763 2,30 9,358 99,56 7,092 302,752 4,846 305 7 Stä kaupungessa.... 7,946,567 203 6,39 37 4,4 2,988,066 4,44 5,300 37 6,254,344 268 89 m aaseurakunnssa.. 290,039 278 343 289,29 27 372 775,064 86,97 93,856 7,055 286,498 3,502 37 2

3 9. Maanomstaan lukumäärä a ako sen vlellyn maan laauuden mukaan, mkä hellä on kussakn läänssä vuonna 885. Les proprétares classés selon la grandeur de leurs terres labourables en 835. 2 3 * 5 6 Lään. Gouvernements. Nombre de proprétares. Maanomstaan lukumäärä. Stä ol allasesovalla lukumäärällä De ce nombre ayants. pus de 200 ty n n y - rn a la a u. *200 tynnyrnalaa v leltyä maata el enem m än. de 50 à 200. 50 200 ty n n y rn ala a vleltyä m aata. de 0 à 50. 0 50 ty n a y rn a la a vleltyä m aata. mons de 0. vähemmän kun 0 tynnyrnalaa vleltyä m aata. Uudenmaan l ä ä n... 6,338 22 765 4,69 742 Turun a Porn l ä ä n...,32 80,640 6,767 2,545 Hämeenlnnan... 7,724 63 9 5,477,73 W purn... 27,972 8,93 0,004 5,974 M kkeln........ 9,0 55 494 6,437 2,5 Kuopon... 3,746 56,398 7,423 4,869 W aasan... 2,46 358 2,938,887 6,278 Oulun...»3,952 3 27 4,836 8,896 Summa,426,08 0,276 57,450 42,592 Must. Numerot tässä taulussa ovat summttasa yhteenvetoa ykstysten kunten antamsta lmotukssta. Ne maanomstaat, olla kahdessa el useammassa kunnassa on maatloa, tulevat ss kahdest el useammast tässä yhteenvedossa esn.

32 33 4. Kylvö- a sato- Sémence et ré- a) 88. 2 3 4-5 e 7 s 9 Kylvö. Samenee. määrä Suomessa, cote en Fnlande. a ) 8 8. 0 u 2 3! 4 5 6 7 8 ; 9! 20 Sato. Récolte. L ä ä n. Gouvernements. Vehnää. Froment. Rusta. Segle. Ohra. Orge. Kauraa. Avone. Sekula. Métel. Tattara. Sarrassn. Tynnyrä. (=,6489 hectoltre.) Hernetä. Pos. Perunota. Pommes de terre. Vehnää. Froment. Segle. Rusta. J Orge. Ohra. Avone. Kauraa. M é te l. Sekula. Tattara. Sarrasn. Hernetä. Pos. Tynnyrä (=,6489 hectoltre.) sperunota. ; Pommes de terre. Kaurta a muta uurhedelm ä. Raves etc. Pellavaa. Ln. Hamppua. Chanvre. Levskää (= 8,5 klo.) Uudenmaan lään.. 463 39,560 8,40 54,805,936 2,8u 56,708 2 Turun a Porn.. 2,204 79,227 25,8 86,60 865 2 4,59 85,772 3 Hämeenlnnan.. 448 47,62 6,875 45,304 682 7 3,674 54,25 Wpurn.. 6 46,635 8,327 88,654 299 82,669 53,736 5 Mkkeln.. 244 34,629 7,75 4,702 4,978 432,030 35,323 6 Kuopon.. 76 3,765! 38,446 7,797 2,620 3 335 45,2 7 Waasan.. 24 60,636 45,474 44,964 670 4 206 88,937 8 Oulun.. 4 7,45 53,885,578 6 2 33,70 9 Koko Suom 3,579 357,479 224,33 38,405 2,066 769 4,249 453,648 b) 888.! 2 3 4 5 6 7 8 " 9 : L ä ä rl. Gouvernem \ents. Uudenmaan l ä ä n.. Vehnää. Froment. Rusta Segle. Ohra Orge. K y l v ö. S e m e n c e. Kauraa. Avone. Sekula. Métel. Tattara. Sarrasn. Tynnyrä. ( =,6489 hectoltre.) Hernetä. Pos. Perunota. Pommes de terre. 54 39,268 8,234 57,464 2,4 2 2,494 57,485 2 Turun a Porn» 2,25 78.0S 26,066 92,332,250 3 4,49 90,0 3 Hämeenlnnan n 398 46,979; 6,342 49,442 945 7 3,573 55,76 4 Wpurn.. 86 49,367 20,549 89,244 203 24,29 55,562 5 Mkkeln.. 260 35,828 7,070 43,39 5,242 45,350: 38,006 6 Kuopon H ' 80 32,4 38,722; 8,326! 2,866 78 43 47,782 7 Waasan n 39 59,767 48,85 52,965 76' 2 72 92,396 8: Oulun n 2 7,64 55,085,586 25 l 35,486 9I ' Koko Suom 3,72 359,072 230,253 404,678 3,388 857 3,55 47,994,966 9,68 39,967 256,320 0,639 0,223; 358,525 Il 4,656 5,954 27 3,547 30,28 3,858 428,745 3,977 2 3,474 563,529 29,44 37,46,229 2,88 22,37 84,638 240,757 3,402 00 0,307 309,26! 0.903 55,09 7,604 3 469 6,55 92,693 346,626,23,578 9,025 300,87 33,96! 3,459 6,825 4,038 57,708 80,565 7,204 2,08 2,53 4,92 75,27 25,497] 3,3 9,234 5 334 6,740 98,043 8,75 2,238,066,98 272,76 35,659! 9,849 28,36 6 5 282,360 27,784 255,029 4,045 0 32 552,65 3,936; 6,529 3,375 7 2 99,220 26,306 8,290 62! 3: 89,349 4,988! 9 3,005 8 9,388,522,795,42,854,788,46 56,702 5,288 48,734 2,72,048; 76,996:79,54889,679 9 b ) 8 8 8. 0 I 2 3 4 5 6 ; 7 8 9 20 Vehnää. Froment. Segle. Rusta. Orge. Ohra. Avone. Kauraa. Sato. Récolte. Sekula. Métel. Tattara. Sarrasn. Hernetä. Pos. Tynnyrä. (,6489 hectoltre.) Perunota. Pommes de terre. Kaurta a muta uurhedelmä. Raves etc. Pellavaa. L». Hamppua. Chanvre. Levskää ( = 8,5 klo.) 3,57 273,66 42,9 264,759 0,698 23 3,20 34,892 7,207 3.528S 292 6,404 50,742 29,793; 485,284 6,64 28 24,244 578,834 4,547. 29,397,064 2,64 29,936 94,05 263,35; 5,742 2!20,305 330,488!.363 54,508 8,653 909 340.709; 05,375 406,470,70 2,268 5,884 302,285 33,446 33,894 5,03,384 2,574 86,020 77,276-24,749 3,63 5,65 93,83 3,02 3,945 22,84 454 234,936 24,97 9,22 3,702,862 2,92 296,828 36,647! 0,567 30,976 234 38,622 305,26 297,058 4,587 5 978 568,975 32,674 5,877 5,05 2 27,84-278,70 9,365 87 5 23,538 6,422 37 3,509 25,572 2,363,526,255,697,994,775 66,899 7,670 72,389 2,799,023 203,38 7,853 97,372 5

34 35 c ) 8 8 3. c ) 8 8 3. 2 3 4 5 6 7 8 9 Kylvö. Sémence. 0 u 2 3 ' 4 5 6 7 8 :l» 20 Sato. Récolte. Lään. Gouvernements. Vehnää. Froment. Rusta. Segle. Ohra. Orge. Kauraa.! Avone. Sekula. Métel. Tattara. Sarrasn. Tynnyrä ( =,6489 hectoltre). Hernetä. Pos.! Perunota. Pommes de terre. Vehnää. Froment. Segle. Rusta. Orge. Ohra. Avone. Kauraa. Sekula. Métel. Tattara. Sarrasn. Hernetä. Pos. Tynnyrä (=,6489 hectoltre.) Perunota. Pommes de terre. Naurta a muta uurhedelmä. Raves etc. Pellavaa. Ln. Hamppua, Chanvre. Levskää. ( 8,5 klo.) Uudenmaan lään.. 469 40,69 8,32 60,803 2,305 6 2.694 58,776 2 Turun a Porn.. 2.384 8,007 25,056 97,202,44 5 4,43 92,583 3 Hämeenlnnan.. 492 49,654 6,700 52,023,207 6 3,764 58,93 4 Wpurn.. 27 5,79 9,635 88,62 583 320,92 55,863 5 Mkkeln.. 275 36,996 7,098 46,452 5,783 47,352 39,443 6 Kuopon.. 85 32,744 39,26 20,925 3,22 68 38 5,659 7 Waasan., 46 63,683 47,960 56,398 789 254 99,48 8 Oulun.. 4 7,857 54,682,95 9 2 37,087 9 Koko Suom 3,972 374,423 228,668 423,883 5,249 '.»77 4,790 490,472 2,978 297,76 4,444 290,35,993 35,59 3,768 8,04 6,442 330 6,03 557,74 5,635 537,820 6,835 22 9,84 529,96 33,558! 34,924,55 3,75 339,65 89,57 286,932 5,867! 9 20,377 338,226 6,989 56,24 8,548,7 309,772 04,054 386,93I 3,558 3,080 6,772 307,423 38,29: 35,708 3,530,384 244,525 86,808 203,849 28,202 3,877 5,944 227,928 29,447 5.82 23,848 50 25,699 27,268 94,87 6,324S,677 2,32 334,893 4,807,724 3,277 235 480,048 36,338 38,373 5,298 6,759 643,622 33,37[ 8,408 7,659 24 39,77 286,745 2,96 0 8 279,788 6,088;t 85 4,377 26,20 2,69,726,257,449 2,94,854 78,87 8,76 67,767;2,972,844) 207,349 89,336 0,2o Lään. Gouvernements. d ) 8 8 4. 2 S 4 S 6 7 8 9 I Vehnää. Froment. Rusta. Segle. Kylvö. Sémence. Ohra, Orge. Kauraa.! Avone. Sekula. Métel. Tattara. Sarrasn. Tynnyrä ( =,6489 hectoltre). Hernetä. Pos. Perunota. Pommes de terre. l Uudenmaan lään.. 496 4,4 8,25 64,082 2,280 6 2,652 58,926 2 Turun a Porn.. 2,359 80,88 25,528 03,692,346! 4,56 9,666 3 Hämeenlnnan.. 423 47,95 7,75 53,424 98 3,773 56,30 4 Wpurn.. 23 49,826 8,975 90,526 777 ( 272,52 55,909 5 Mkkeln.. 299 39,746 6,967 47,95 6,047 470,339 40,477 6 Kuopon.. 03 32,909 4,646 22,80 3,73 9 350 53,443 7 Waasan.. 70 63,465 49,226 69,202 89 6 397 0,3 8 Oulun.. 4 8,29 56,069 2,524 29 2 37,235 9 Koko Suom 3,967 374,075 233,80 453,58 5,524 947 4,8 495,070 d ) 8 8 4. 0 2 3 4 5 6 7 8 9 20 Vehnää. Froment. Segle. Rusta. Orge. Ohra. Avone. Kauraa. ^ Sato. Récolte. Sekula. Métel. Tattara. Sarrasn. Hernetä. Pos. Tynnyrä ( =,6489 hectoltre.) Perunota. Pommes de terre. Naurta a muta uurhedelmä. Raves etc. Pellavaa. Ln. Hamppua. Chanvre. Levskää. (= 8,5 klo.) 3,53 244,430 32,582 283,784 0,03 47 0,564 274,669,848. 8,236,574 l 6,225 546,047,434 562,967 7,34 5 22,74 500,458 26,695 4,448,459 î 2,473 278,463 87,04 285,653 4,386 4 4,04 267,098,385 50,788 8,055 3,79 29,35 92,570 372,764 3,962 2,66 6,756 286,794 25,583 34,276 2,43 4:,425 233,053 83,209 203,42 28,96 2,499 5,95 20,89 28,776 5, 24,66 5I 548 25,202 203,896 95,429 5,224,44,930 286,732 38,993 2,539 32,632 6 243 425,004 298,309 369,66 5,368 5,29 498,70 3,592 8,880 9,694 7 22 30,526 236,950 6,86 02 0 86,935 5,554 257 4,98 8 25,808 2,363,860,45,964 2,89,856 74,682 6,672 63,22 2,502,576 80,426 9,535 04,974 9'

36 37 e) 885. e) 885. 2 3 4 5 6 7 8 9 K y l v ö. S é m e n c e. 0 ] 2 3 4 5 6 7 8 9 20 S a t o. R é c o lte. L ään. Gouvernem ents. F r o m e n t. Vehnää. S e g le. Rusta. O rge. Ohra. A v o n e. K a u r a a. M é te l. S e k u l a. S a r r a s n. T y n n y r ä ( =,6 4 8 9 h e k t o l t r e. ) T a t t a r a. P o s. H e r n e t ä. P e r u n o t a. P om m es d e te r r e. U u d e n m a a n l ä ä n.. 578 4,769 7,795 63,605 2,40 5 2,736 58,69 2 T u r u n a P o r n.. 2,364 8,95 24,50 07,587,3 4,544 87,096 3 H ä m e e n l n n a n.. 39 48,880 5,779 56,290 950 0 3,55 55,550 4 W p u r n.. 94 5,04 7,926 92,842 843 332,04 58,664! 5 M k k e l n.. 305 40,286 6,333 5,462 6,437 524,43 43,088] 6 K u o p o n.. 30 33,228 40,549 22,835 3,70 99 372 53,055 7 W a a s a n.. 4 66,068 47,483 66,565 78 29 0,8] 8 O u l u n.. 4 8,586 56,395 2,872 30 3 39,5 9 K o k o S u o m 4,007 38,746 226,770 464,058 6,400,072 3,942 496,773 F r o m e n t. V e h n ä ä. S e g le. R u s t a. O rge. O h r a. A v o n e. K a u r a a. M é te l. S e k u l a. S a r r a s n. T a t t a r a. P o s. T y n n y r ä ( =,6 4 8 9 h e c t o l t r e. ) H e r n e t ä. P e r u n o t a J P om m es d e te rre. N a u r t a a m u ta u u r - h e d e l m ä. R aves etc. L n. P e l l a v a a. Chanvre. L e v s k ä ä H a m p p u a. ( = 8,5 k l o. ) 2,940 27,676 33,306 275,229,002 44 4,04 398,05 5,883 5,370 37 5,953 452,945 6,65 535,279] 6,885 6 27,09 664,768 33,068 34,964,367 2,384! 287,235 85,988 308,806 4,947 6 8,080 352,207 S 2,729 52,207 7,990 3,593 : 30,9 9,50 40,477 4,777 3,663 6,7 308,964 3,28 29,374,77 4,389 249,078 79,279 226,69 30,390 3,84 6,730 29,695 33,24 6,92 26,52 729 230,946 65,277 9,70 5,37,53,993 263,48 38,765,77 30,937 6 20 45,586 303,707 388,200 4,590 7,27 594,290 26,689 7,389 22,295 7 27 47,89 253,33; 6,285 40 7 26,3; 6,626 265 5,535 8 25,26 2,338,404,28,635 I 2,243,605] 78,048 8,433 75,33 3,07,28 88,255 77,667 06,30 9 ; I ] 5. Ylan tuonnn a vennn Importaton et exportaton määrät vuosna 88-885. du blé en 88 885. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 I 6 7 8 9 20! Vuos. An. Farne et gruaux lspund (à 8,5 kg). Jauhettua. Levskää. K au ra a. Avone. Suom een tu o tu a vlaa. Importaton. Jauham atonta tynnyressä. Grans en tyn nyr ( =,6 4 8 9 h ek to ltre). F ro m e n t. V ehnää. O rge. O h ra. S egle. R usta. Pos. H e rn e tä. Autres Espèces. Muta v lala e a. S u m m a. J T o ta l. J a u h e t t u a. L e v s k ä ä. F arne et gruaux,, / s - p u n d (à 8,5 k g. ) A vone. S u o m e s t a v e t y ä v l a a. E x p o r ta to n. Jaham atonta tynnyressä. Grans en tyn nyr (,6489 hectoltre). K au ra a. V e h n ä ä. F ro m e n t. O rge. O h ra.segle. R u sta. I H e rn e tä. Pos. ;Autres espèces : Muta v la la -! ea. T o ta ]. S u m m a. E r o t u s v l a n t u o n n n Jo s a u h a m a -! to n v la m u u a v e n n n v ä l l l ä. te ta a n lev sk M e r k k - ( - l u v u n e d e l ö k s laske-! l ä o s o t t a a ä l k m ä m a la 2 lev. s e n, m e r k k e d e l l 'k u lle k n ty n -! ryrlle, te k e e s e n e n e m m y y t t ä ;.v en n n e n e m - ; Excédant de l mporta- ; rcyys(-k) e lv ä - h e ra ra y y s ( ). ton ( ) ou de l'ex- \! portaton (- -). E n r a m e n a n t ; les g ra n s aux!,4 sp u n d «selon I le r a p p o rt l tu n n a = V2 lsp u n d, l'e x c é d a n t to ta l de l m p o rta to n ; ( - ) sera. Farne et g r u aux, Isp u n d (à 8,5 kg.) Ja u h e ttu a, le vskää. Grans,,tu n - Jauham aton ta, ty n n y rä. 8 8... 6,868,760 45,99 8,863 63,020 48,868 4,369 6,538 33,857 2 882... 28,08 7,33 64,850 90,997 6,536, 4,875 202,679 3 883... 33,802 6,84 46,920 8 4,8 4 5,048 24,552 202,004 * : 884... 7,49,58 39,365 4,749 55,757 32,726 7,559! 28,930 269,086 5 885... 44,8 7,587 50,537 73,9 5,783! 46,628 328,537 «Sumna 40,794,803 9,285 35,353 28,084 630,623 29,295 66,523,334,63 26,940 54,539 7 7 40,924 5 25 95,627 6,84,820 36,230 8,476,580 49,52 90,839 2,835 37 24 02,837 9,03,609 99,842 0,229,73 2' 75,90 325,079] 6 29,462 23 354,58 7,07,525]+52,577 ; 5,86,60 3 CC O 335,452; 2 22 4,7 56 28 376,777 7,359,245 + 07,69 6,066,953. 4 27,053 226,986 29 20,09 ; 27 23 247,292 0,304,907 8,245,279,847 239,697.,32,895 9 3o 43,357 94 59,277,4 40,555,06 57,049 4,239,694 6

38 6. Talven yl elätettyen elukkan lukumäärä Suomessa. Nombre des anmaux domestques en Fnlande. a) 88. 2 3 4 5 6 7 8 g 0 l 2 Lään. Gouvernements. C h ev a u x. H e v o s a. P o u la n s. V a rso a. B oeufs et t a u r e a u x. Härkä a s o n n e a. V a c h e s. L e h m ä. Menu b étal. N uorta k a r a a. M o u to n s. L a m p a ta. P o rcs. S k o a. C h èv r e s. V u o h a. R e n n e s. P o r o a. P ou les et d n d o n s. hanoa a k a lk k u u n e a Oes el can ard s. H anha a a n k k o a. Uudenmaan lään.... 24,886 3,769 9,986 62,807 20,877 66,67 4,992 480 34,523,82 Turun a Porn lään... 42,546 3,869 7,78 04,503 44,68 99,359 5,944 6,02 49,58 935 Hämeenlnnan... 29,646 4,029 7,354 76,560 23,458 88,472 5,306 5,332 26,405 52 Wpurn... 34,794 4,580 4,922 09,68 2,52 0,26 34,090 28 29,894 494 Mkkeln... 8,94 2,87 5,789 72,67 23,782 56,223 25,646 534 0,572 57 Kuopon,,... 24,722 5,48 7,945 98,647 23,690 59,6 25,56 504-7,205 48 Waasan... 40,398 5,76 6,344 35,648 35,807 205,507 4,93 5,39 8,272 93 Oulun... 20,463 2,64 5,03 93,07 7,902 08,94 2,97 790 46,-576 5,54 35 Summa 236,369 32,542 65,089 753, 2,96 885,550 48,649) 9,080 46,576 8,966 3,465 b) 88. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 l 2 Lään. Gouvernements. Hevosa. Chevaux. Varsoa. P oulans. Härkä a sonnea. Boeufs et taureaux. Lehm ä. Vaches. Nuorta karaa. Menu bétal. Lam pata. M outons. Skoa. Porcs. V uoha. Chèvres. P oroa. R ennes. Kanoa a k a lk k u u n e a. Poules et dndons. Hanha a ankkoa. Oes et canards. Uudenmaan lään.... 25,597 3,539 9,33 63,94 22,456 70,735 3,937 347 36,23,20 Turun a Porn lään... 48,840 3,435 7,630 07,300 48,382, 2,394 5,54 6,30 52,967,095 Hämeenlnnan... 30,799 4,226 7,704 79,920 24,379 9,92 6,04 5,766 29,243 508 W purn... 85,254 4,737 5,76 3,005 27,470 09,248 35,202 44 40,085 529 M kkeln... 9,36 3,028 6,23 73,332 24,756 59,287 27,485 74 2,20 2 Kuopon... 24,902 5,9 8,308 00,262 25,323 60,786 26,33 553 8,263 47' W aasan... 40,793 5,805 6,357 34,678 37,346 208,325 4,400 5,809 5 9,39 89 Oulun... 20,358 2,487 5,47 93,24 8,563 08,852 2,429 54: 44,83 6,034 65 Summa 240,859 32,376 66,469 764,935 228,675 920,548 5,429 9,444 44,836 204,226 3,655

39 c) 883. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 l 2 L ä ä n. Gouvernements. H evosa. C hevaux. Varsoa. Poulans. Härkä a sonnea. Boeufs et taureaux. Lehm ä. Vaches. Nuorta k araa. Menu bétal. Lam pata. M outons. Skoa. Porcs. V uoha, Chèvres. Poroa. R ennes. Kanoa a k a lk k u u n ea. Poules et dndons. Hanha a ankkoa. Oes et canards. U u d e n m a a n l ä ä n... 25,504 3,445 9,992 65,54 24,839 74,222 4,565 367 39,525,96 T u r u n a P o r n lä ä n... 44,755 3,60 7,996 09,357 52,68 24,67 7,449 6,447 57,762,64 H ä m e e n ln n a n... 32,034 4,444 8,054 80,900 26,077 92,56 6,876 5,45 29,508 563 W p u r n... 35,60 4,767 6,388 7,348 32,409 2,700 36,396 79 39,605 85 M k k e ln... 9,474 3,05 6,859 75,72 27,407 58,48 27,450 795-2,929 26 K u o p o n... 25,439 5,90 8,709 03,848 29,945 65,59 27,58 592 9,29 200 W a a sa n... 4,6 5,673 7,69 36,74 43,683 27,558 7,942 5,964 20,009 5 O u lu n... 20,725 2,424 5,559 93,949 20,886 4,720 2.459 57 49,698 6,04 42 S u m m a 245,43 32,568 70,726 782,829 257,864 949,460 60,295 9,852 49,698 24,598 4,257 d) 884. «I K r5 (O - CO 9» 0 th CS th L ä ä n. Gouvernements. C hevaux. Hevosa. P oulans. V arsoa. Härkä a sonnea Boeufs et taureaux. L ehm ä. Vaches. Menu bétal. Nuorta k a raa. M outons. L am p ata. Porcs. Skoa.. Chèvres. V uoha. R ennes. Poroa. Poules et dndons. Kanoa a k a lk k u u n e a. Oes et canards. Hanha a ankkoa. U u d e n m a a n lä ä n... 27,65 3,376 0,660 68,089 26,72 74,3 4,867 303 40,002,5 T u r u n a P o r n lä ä n... 45,789 3,750 8,489; 2,539 57,247 27,07 8,228 6,054 59,325,05 H ä m e e n ln n a n... 32,060 4,485 8,024 83,244 28,23 96,029 6,993 5,225 30,83 633 W p u r n... 35,654 4,59 6,800 6,06 3,402 09,422 36,298 222 38,728 935 M k k e ln... 9,656 3,3 7,7 77,33 28,884 6,073 28,877 705 3,737 7 K u o p o n.. 26,698 5,307 8,943 06,64 29,270 64,609 27,948 596 9,567 06 W a n s a n... 4,99 5,640 7,684 38,935 44,96 220,629 9,79 5,82 2,422 55 O u lu n... 20,856 2,374 5,958 95,65 22,208 8,07 2,945 43 4,273 6,603 33 S u m m a 249,797 32,654 73,675 798,49 267,60 96,6 65,335 8,960 4,273 29,567 4,8

40 e) 985. ; L ä ä n. Gouvernements. Chevaux. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 Hevosa. Varsoa. Poulans. Härkä a sonnea. Boeufs et taureaux. Lehmä. Vaches. Menu bétal. Nuorta karaa. Moutons. Lam pata. Porcs. Skoa. Chèvres. Vuoha. Rennes. Poroa. Poules et dndons. hanoa a kakkuunea. Oes et canards. Hanha a ankkoa. Uudenmaan lään.... 26,60 3,203 0,40 68,224 26,22 74,245 4,565 346 40,795 968 Turun a Porn lään... 45,875 3,385 9,966 6,553 58,09! 29,855 9,473 6,373 60,582,04 Hämeenlnnan... 33,077 4,53 7,930 86,063 29,363 98,45 7,40 5,604 32,803 575 W purn... 35,666 4,363 6,684 4,848 29,952,530 34,350 35 5,255,340 M kkeln... 9,849; 3,034 7,282 80,72 29,247 60,557 29,60 766 4,786 06 Kuopon... 25,473 5,000 8,868 06,76 30,400 562 0,65 68 W aasan... 42,302 5,709 8,906 48,340 46,5 6,793 22,763 6 Oulun... 2,40 2,6 6,078 98,570 23,287 20 55,26 6,89 49 Summa 250,262 239,968 4,236 7. Tarttuvn tautehn kuolleta elukota. Anmaux domestques crevés des épdémes contageuses a) 88. «*5 «00 L ä ä n. Gouvernements. Chevaux et poulans. Hevosa a varsoa. Bêtes à cornes. N auta-eläm ä. Moutons. Lam pata. Porcs. Skoa. Chèvres. Vuoha. Rennes. Poroa. Volalle. Spkaraa. Uudenmaan l ä ä n... 9 68 94 43 Turun a Porn l ä ä n... 63 92 407 63 6 Hämeenlnnan... 34 303 460 73 35 29 W purn... 52 22 288 222 23 Mkkeln... 48 280 07 28 5 Kuopon...... 553 689 207 2 62 W aasan... 0 97 932 8 2 3 Oulun... 29 98 224 6 400 Summa 457,73 3,20 660 40 400 383

4L b) *8». L ä ä n. Gouvernements. Hevosa a varsoa. <N Chevaux et poulans. Nauta-elämä. CO Bêtes a cornes. Moutons. h» Lampata. Porcs. lo Skoa. Chèvres. «e Vuoha. Rennes Poroa. Volalle. QO Spkaraa. Uudenmaan lään... 24 06 92 49 9 Turun a Porn lään.. 66 205 393 60 2 55 Hämeenlnnan.. 44 203 229 85 2 99 W purn.. 9 54 207 97 3 M kkeln.. 60 222 70 27 8 Kuopon.. 68 4 420 40 73 ; W aasan. 27 5 254 7 5 Oulun.. 35 66 95 5 293 Summa 343,38,860 480 5 293 262 c ) 8 8 3. l L ä ä n. Gouvernements. Hevosa a varsoa. N Chevaux et poulans. Botes à cornes. CC N auta-eläm ä. M outons. Lam pata. Porcs. Skoa. Chèvres. V uoha, R ennes. r» Poroa. V olalle. 00 S p k araa Uudenmaan lään... 0 78 94 48 Turun a Porn lään.. 57 96 346 4 35 Hämeenlnnan. 54 69 278 7 4 87. W purn.. 24 69 264 56 M kkeln.. 46 205 33 38 40 Kuopon.. 00 44 459 26 47 ; W aasan.. 52 38 504 6 3 ; Oulun.. 30 5 CO CO 2 Summa 373,20 2,26 508 7 209 6

42 d) 884. m eo r- 00 L ä ä n. Couvernements. Chevaux et poulans. Hevosa a varsoa. Bêtes a cornes. Nauta-elämä. Moutons. Lam pata. Porcs. Skoa. Chèvres. Vuoha. Rennes. Poroa. Volalle. Spkaraa. Uudenmaan lään... 52 2 336 80 76 Turun a Porn lään.. 45 45 553 65 55 Hämeenlnnan.. 6 99 239 45 3 56 W purn.. 20 43 533 236 6 M kkeln.. 83 383 27 79 0 Kuopon.. 28 486 520 93 93 W aasan.. 3 50 238 9 5 Oulun.. 40 33 24 72 Summa 397,360 2,877 68 5 72 30 e) 885. l L ä ä n. Gouvernements. Hevosa a varsoa. eq Chevaux et poulans. Bêtes à cornes. «N auta-eläm ä. M outons. Lam pata. Porcs. Skoa. Chèvres. <0 Vuoha. Poroa. ** Rennes. ; Volalle. oo Spkaraa. Uudenmaan lään... 42 92 58 62 52 Turun a Porn lään.. 60 78 969 66 5 7 Hämeenlnnan.. 48 36 89 39 2 60 Wpurn.. 0 8 290 65 40 M kkeln.. 58 37 58 63 9 Kuopon.. 39 472 683 64 95 W aasan.. 56 82 296 87 8 Oulun.. 9 2 2 95 Summa 53,524 2,764 647 8 95 49

43 8. Petoen tappama kot-elämä. Anmaux domestques tués par des bêtes féroces. a) 88. L ä ä n. Gouvernements. Hevosa a varsoa. (N Chevaux et poulans. Bêtes à cornes. eo Nauta-eläm ä. M outons. Lam pata. Porcs. «3 Skoa. Chèvres. CO Vuoha. Rennes. r~ Poroa. Volalle. 00 Spkaraa. ' Uudenmaan lään... 8 45 32 3 48 Turun a Porn lään.. 80 37 2,00 76 94 Hämeenlnnan.. 6 65 793 0 42 598 W purn.. 9 386 960 47 57 M kkeln.. 9 4 92 2 54 Kuopon.. 3 05 39 22 46 W aasan.. 599 4 30 Oulun.. 29 09,85 3,26 Summa 28,68 6,442 24 22 3,26 2,228 b) 883. (N eo CO c~ QO L ä ä n. Gouvernements. Chevaux et poulans. Hevosa a varsoa. Bêtes à cornes. Nauta-elämä. Moutons. Lam pata. Porcs. Skoa. Chèvres. Vuoha. Rennes. Poroa. Volalle. Spkaraa. Uudenmaan lään... n 35 242 2 3 453 Turun a Porn lään.. 3 50,47 3 60 765 Hämeenlnnan.. 6 48 709 6 5 548 W purn.. 34 20 737 6 98 M kkeln.. 7 44 99 6 98 Kuopon.. 2 20 566 29 20 W aasan.. 5 6 58 2 5 83 Oulun.. 3 69 795 4 -,68 Summa 274 864 5,246 68 9,68 2,366

44 c) 883. (N eo Ht m «e t- 00 Lään. Gouvernements. Chevaux et poulans. Hevosa a varsoa. Bêtes à cornes. N auta-eläm ä. Moutons. Lampata. Porcs. Skoa. Chèvres. Vuoha. Rennes. Poroa. Volalle. Spkaraa. Uudenmaan lään... 2 0 89 2 453 Turun a Porn lään.. 58 200 99 4 73 8 Hämeenlnnan.. 53 90 459 3 4 598 W purn.. 85 99 72 64 60 M kkeln.. 5 35 208 5 98 Kuopon.. 3 25 594 32 0 W aasan.. 3 3 539 4 7 67 Oulun.. 7 43 553,205 24 Summa 26 75 4,254 24 95,205 2,32 d) 884. l «eo r-> 00 Lään. Gouvernements. Chevaux et poulans. Hevosa a varsoa. Bêtes k comes. Nauta-elämä. Moutons. Lampata. Porcs. Skoa. Chèvres. Vuoha. Rennes. Poroa. Volalle. Spkaraa. Uudenmaan lään... 0 28 2 0 605 Turun a Porn lään.. 38 59 96 2 47,98 Hämeenlnnan.. 33 60 330 7 604 W purn.. 35 29 730 4 34 M kkeln.. 3 73 75 22 42 Kuopon.. 8 90 802 39 2 36 W aasan.. 3 5 796 3 3 89 Oulun.. 8 54 798,06 34 Summa 38 708 4,803 237 (:,06 2,942

45 e) 885. L ä ä n. Gouvernements. (N Chevaux et poulans. Hevosa a varsoa. Bêtes a cornes. «N auta-eläm ä. M outons. L am p ata. Porcs. Skoa. Chèvres. <o V uoha. R ennes.» Poroa. V olalle. 00 Spkaraa. Uudenmaan lään... 3 6 96 2 273 Turun a Porn lään.. 27 7,79 9 27 998 Hämeenlnnan.. 5 6 406 4 28 382 W purn.. 2 7 347 36 334 M kkeln.. 7 32 289 20 239 Kuopon.. 3 25 778 46 52 W aasan,,.. - 25 537 4 9 Oulun.. 75 835,340 27 Summa 97 648 4,467 7 59,340 2,496

46 47 0. Vahtelut rustynnyrn Prx courants du ( / tynnyr =,6 489 hnnassa vuosna 88 885. segle en 88 885. hectoltre). 2 3 4 5 8 8. 6 7 8 9 8 8 2. 0 U 2 I3 4 5 6! 7 8 9 20 2 8 8 3. 8 8 4. 8 8 5. ' L ä ä n. Gouvernements. Prx m o y e n. Vuoden h n ta. Prx moyen de 0 ans. Vuoden kesk v e ro h n ta. Prx le plus h a u t. Korken m erktty h n ta vuoden k u lu essa. Prx le plus bas Aln m erktty hnta v u o d e n k u lu e ssa. Prx m o y e n. Vuoden h n ta. Prx moyen de 0 ans. Vuoden kesk vero h n ta. I Prx le plus h a u t. Korken m erktty h n ta vuoden k u to essa. Prx le plus bas. Aln m erktty hnta v u o d en k u lu e ssa. r>& f. ÿhtf ffnf. 7v. Sfbtf 7të 3kf m p Sfnf fä Prx m o y en. Vuoden h n ta.! Prx moyen de 0 ans. J Vuoden kesk v ero h n ta. Prx le plus h a u t. Korken m erktty h n ta vuoden k uluessa. Prx le plus bas.!! t Sftrtf f, Sftnf. \ftd W nf \yä Xnf. Aln m erktty hnta v u o d e n k u lu e ssa.! Prx m oyen. Vuoden h n ta. Prx moyen de 0 ans. Vuoden kesk v ero h n ta. Prx le plus h a u t. J Korken m erktty h n ta vuoden k u lu e ssa. Prx le plus bas. I Aln m erktty hnta v u o d e n ku lu essa. Prx m o y e n. Vuoden h n ta. J Prx moyen de 0 ans. Vuoden kesk v e ro h n ta. Prx le plus h a u t. Korken m erktty h n ta vuoden k u lu essa. I Aln m erktty hnta v u o d e n k u lu essa. Sem f på. Sb/C fb. S th f ph M nf. \p3. Sftnf. m ï n f. m. Prx le plus bas. Uudenmaan lään... 29 24 60 38 23 23 24 50 35 2 2 Turun a Porn lä ä n.. 30 24 40 40 8 22 24 0 38 8-3 Hämeenlnnan.. 28 24 5 42-6 50 22 50 23 80 37 9 4 W purn.. 28 24 30 40 ' 6 24 24 30 36 5 5 M kkeln.. 28 23 30 34 22 22-23 0 30 20 6 Kuopon.. 30 24 5 42 9 24 24 0 36 ; 8 7 Waasan.. Oulun, pats Lapnmaa 26 50 22 85 38 8 23 no 22 80 35 8 8 ta... 25 23 55 42 2 23 23 40 45 2 9 Lapnmaa...... - 50-25 - - - 50-25 23 24 55 30 8 23 24 40 28 9 22 24 0 38 9 22-24 30 8 2 50 23 75 26 50 6 2 SO 23 40 29 7 2 22-23 80 30 8 22 50 23 60 30 8 22 23 30 27 8 3 23-24 40 33 _ 5 28 _ 24 30 32 8 23 24 0 30 5 4 2 50 23 0 30 8 22 23 26 8 20 50 22 70 26 7 5 S 22-2 4 30 5 22 23 70 30 5 2L 23 30 32! 4 6 2 50 22 75 30 5 2-22 30 30-4 - 20-22 - 30-4 - 7 22 -! 23 5 36 _ 5 _! 2 _ 22 65 36 _ 4 _ 20 _ 22 20 35 _ 4 8 - - 50 ] 25-50 - 26 -! 50 2 9

I 48 49 L ään. 2 3 4 G o u v e r n e m e n t s. R engn palkka elatusta lukem a tta. L e salare d un servteur de ferme sang compter le vvre. Salare moyen de la p ro v n c e. K eskm äärä koko lä ä n ssä..salare moyen dans les e n d ro ts où les prx sont les plus élevés. Keskm äärä snä el nssä kunnssa, : mssä palkka on s u u rn. Salare moyen dans les e n d ro ts où les prx sont les plus b as. K eskm äärä snä el nssä k u n n ssa, I mssä palkka on vähn.. Palvelus- a työväen palkkaehdot 5 6 7 P a n p a lk k a e la tu sta lu k e m a tta. L e s a la re d u n e se rv a n te de te rm e sans c o m p te r le v v re. Salare moyen de la p ro v n c e. K eskm äärä koko lään ssä, Salare moyen dans les e n d ro ts où les prx sont les plus élevés K eskm äärä snä el nssä k unnssa,! mssä palkka on su u rn.! Salare moyen dans les endrots où les prx sont les plus bas. K eskm äärä snä el nssä k u n n ssa, mssä palkka on väh n - Salare moyen de la p ro v n c e. Les salares des 8 9 0 T a lo n ru u a ssa o le v a n m e h e n d u n o u v re r, sans Kesällä- Pendant l été. Keskm äärä koko läänssä. Keskmäärä snä el nssä kunnssa, I mssä palkka on suurn.! Salare moyen dans les endrots où les prx sont les pns élevés. SOnf. Sfkf. fflnf Stnf Shf ïnf. n ïn f. ym. Mnf pä. Uudenmaan lään. 9 3 0 0 0 5 00 50 30 2 6 2 2 Turun a Porn lään 6 5 3 5 0 7 5 8 5 200 4 0 20 3 7 5 3 Hämeenlnnan 220 3 6 0 8 0 5 80 5 0 3 0 2 6 0 4 W purn 7 6 3 5 0 6 0 8 5 0 4 0! 4 0 2 5 0 7 0 5 Mkkeln,, 3 5 200 8 0 6 9 9 0 3 0 6 2 7 0 6 Kuopon 9 200 7 5 5 6 00 2 6 9 4 8 0 60 ; 7 W aasan 3 7 2 5 0 9 0 5 8 00 3 0 4 2 5 0 6 0 8 Oulun 4 3 2 5 0 8 0 0 4 2 5 2 5 5 8 3 9 Koko Suom 6 3 6 0 6 0 8 4 200 2 5 2 4 3 - - 6 0 0 Uudenmaan lään. 9 0! 3 0 0 00.0 8 0 3 5 3 7 2 5 0 l Turun a Porn lään 6 9 3 5 0 7 5 8 7 7 5 3 5 3 2 5 0 7 0 2 Hämeenlnnan 2 4 0 4 0 0 8 0 20 200 4 0 3 0 6 0 6 0 3 W purn 8 0 3 5 0 7 0 8 3 5 0 3 0 4 5 3 7 5 4 Mkkeln 3 200 8 0 68 00 3 0 3 2 6 0 5 Kuopon 9 6 220 7 0 4 6 20 3 0 8 3 8 0 8 0 6 W aasan 3 9 2 5 0 8 0 68 00 3 0 5 0 2 5 0 6 0 7 Oulun 5 4 3 0 0 9 0 6 7 2 5 2 5 7 3 s Koko Suom 6 2 4 0 0 7 0 8 0 200 2 5 2 8 3 6 0 Salare moyen dans les endrots où les prx sont les plus bas. Keskmäärä snä el nssä kunnssa, mssä palkka on vähn. Â r 80! A r 7 5 maaseudulla kussakn läänssä, ouvrers agrcoles., 2 3 ; 4 p ä v ä ty ö n h n ta P r x de la o u rn é e } c o m p te r la n o u rrtu re. Salare moyen de la pro v n ce. 3mf. 8 8. 8 6 ; 7 f 8 9! T alon ruuassa olevan vam opuolen pävätyön hnta. P rx de la o u rn é e d u n e o u v rè re san s c o m p te r la n o u rrtu re. T a lv e lla - P e n d a n t l hv er. K e sällä-----p e n d a n t l été. ] T a lv e lla - P e n d a n t l h v e r. K eskm äärä koko äänssä. n Salare moyen dans les e n d ro ts où les prx sont les plus élevés. 7 0 K eskm äärä snä el nssä k u n n ssa, mssä palkka on su u rn. moyen dans les e n d ro ts les prx sont les plus bas. Salare où I K eskm äärä snä el nssä k u n n ssa, mssä palkka on vähn. Salare moyen de la pro v n ce. : Keskm äärä koko läänssä. ] Salare moyen dans les e n d ro tts où les prx sont les plus élevés. K eskm äärä snä el nssä k unnssa,! mssä palkka on su u rn. Salare moyen dans les en d ro ts où les prx sont les plus bas. «I-!! 3 ; mssä palkka on v äh n. ï' ^ 3. K eskm äärä koko läänssä. Salare moyen de la p rovnce. 3mf yu. 3mf. yu. 3nf yu. 3mf yu. 3mf yu., 3mf yu. Smf. yu. 3mf yu. 5 0 3 0-7 6 4 5 4 3 8 0 20 6 5 2 3 0 J 7 0 l 3 0 4 0 3 5-8 0 20 7 5 2 5 2 5 9 0 2 5 5 0 6 0 5 7 3 7 5! 3 0 9 6 2 6 0 4 6 7 5 5 8 8 8. 6 0 2 5 4 0 7 6! 2 5-5 0 4 2 ; - 2 5 4 5 0-2 5 6 0! 4 0 \ - 2 3 ; - 4 0-0 5 3 5 0 2 5 6 9 5 0 3 5 2 8-0 5 0 2 5 7 9 5 0 4 0 2 3 0-6 2 - - 2 5-7 7 2 - - : 3 5-3 8 - - 0 8 4 7 5 3 0 [ 7 8 Salare moyen dans les e n d ro ts où les prx sont les plus élevés. K eskm äärä snä el nssä kunnssa, mssä palkka on su u rn. Salare moyen dans les e n d ro ts, où les prx sont les plus bas. K eskm äärä snä el nssä k u n n ssa, mssä palkka on v ä h n. 5 0 4 0 4 8 5 7 0 5 0 3 0 7 0 3 0 - : 4-5 3 8 9 0 20 6 2 2 5 7 5 5 0 4 0 6 0 5 7 4 7 5 3 0 9 6 2-5 0 4 7 20 2 5 6 2 2 5 4 0 7 6 2 5 5 0 4 2 8 0 3 0 3 7 3 0 Il 5 2 4 0 20 6 0 5 5 4 5 0 2 5 7 2 5 4 0 2 8 0 5 3 2 5 3 0 J 8 5 7 0 4 0 2 5 7 5 5 6 2 7 5 2 5 I - 7 5 2 4 0-3 6 ) 20-5 7

50 5 2! 3 4 R engn palkka elatusta lukem a tta. L e s a la re d u n s e rv te u r de fe rm e san s c o m p te r le v v re. 5 6 7 P a n p a lk k a e la tu sta lu k e - m a tta. L e s a la re d 'u n e se rv a n te de fe rm e sans c o m p te r le v v re. 8 9 0 T a lo n ru u a s s a o le v a n m e h e n d u n o u v re r, sans K e sä llä----- P e n d a n t l été. 2 3 4 5 6 II 7 8 9 pävätyön h n ta Prx de la ournée com pter la nourrture. T alon ruuassa olevan vam opuolen pävätyön hnta. Prx de la ournée d une ouvrère sans compter la nourrture. Talvella----Pendant l hver. Kesällä- Pendant l été. Talvella- Pendant l hver. Lään. G o u v e r n e m e n t s. Salare moyen de la p ro v n c e. K eskm äärä koko lään ssä. Salare moyen dans les e n d ro ts où les prx sont les plus élevés. K eskm äärä snä el nssä k u n n ssa, mssä palkka on su u rn. Salare moyen dans Ies e n d ro ts où les prx sont les plus bas. K eskm äärä snä el nssä k u n n ssa, mssä palkka on v ä h n. Salare moyen de la p ro v n ce. Keskm äärä koko läänssä. Salare moyen dans le* e n d ro ts où les prx sont les plus élevés. Keskm äärä snä el nssä k u n n ssa, mssä palkka on su u rn. S fa f s /fo f 5 V S t n f S* n p S h f 9 h f p s. S ü n f p V fo f fm. Salare moyen dans les e n d ro ts où les prx sont les plus bas. Keskm äärä snä el nssä k u n n ssa, mssä palkka on vähn- Salare moyen de la pro v n ce.! K eskm äärä koko läänssä. Salare moyen dans les e n d ro ts où les prx sont les plus élevés.! Keskm äärä snä el nssä k u n n ssa, mssä palkka on su u rn. Salare moyen dans les e n d ro ts où les prx sont les plus bas. Keskm äärä snä el nssä k u n n ssa, mssä palkka on v ä h n. Keskmäärä koko läänssä- Salare moyen de la provnce. Salare moyen dans les endrots où les prx sont les plus élevés. Keskmäärä snä el nssä knnnssa. : mssä palkka on suurn. Salare moyen dans les endrots l où les pnx sont les plus bas. Keskmäärä snä el nssä kunnssa. mssä palkka on vähn.! Keskmäärä koko läänssä. Salare moyen de la provnce. Salare moyen dans les endrots où les prx sont les plus élevés. Keskmäärä snä el nssä k u n n ssa, mssä palkka on snurn. Keskmäärä snä el nssä kunnssa, mssä palkka on vähn. Salare moyen dans les endrots où les prx sont les plus bas. Keskmäärä koko läänssä. Salare moyen de la provnce. Salare moyen dans les endrots où les prx sont les plus élevés. Keskmäärä snä el nssä kunnssa, mssä palkka on suurn. Keskmäärä snä el nssä kunnssa, mssä palkka on vähn. Salale moren dans les endrots où les prx sont les plus bas. M nf p Sfkf pt 7Vt ïnf fn. Sfnf. pt pt Shf pu. m ïnf ut Uudenmaan lään. 202 380 00 05 270 30 34 2 50 80 2 TurunaPorn lään 75 600 90 93 350 50 25 2 25-70 3 Hämeenlnnan. 68 400 00 85 200 50 8 2 60 4 Wpurn 84 350 80 84 50 40 46 2 50-80 5 Mkkeln 32 200 75 66 00 30 3 2 60 6 Kuopon 29 220 50 62 0 30 7 2 75 70 7 Waasan 54 300 00 74 25 35 27 2 50 75 8 Oulun 69 300 90 75 50 45 95 3 9 Koko Suom 64 600 50 8 350 30 3 3 60 0 Uudenmaan lään. 99 380 06 03 550 29 39 4 75 Turun aporn lään 79 600 80 96,00 50 23 2 50 80 2 Hämeenlnnan 60 250 00 8 25 50 0 2 60 3 Wpurn 80 350 80 84 50 50 54 2 50 90 4 Mkkeln 3 200 50 66 00 30 50 75 5 Kuopon 27 225 75 62 25 30 8 2-60 6 W aasan 55 300 90 76 50 30 27 2 50 60 7 Oulun 78 300 00 78 50 40 99 3 8 Koko Suom 64 380 50 8 : 400 29 l 33 3 60 9 Uudenmaan lään. 88 300 0 98 50 32 35 2 50 J70 20 Turun a Porn lään 207 300 80 22 200 50 6 2 40-75 2 Hämeenlnnan 55 250 75 80 20 45 5 2 50 22 Wpurn 72 350 00 78 20 40 42 2 50 80 23 M kkeln 3 200 80 68 00 30 98 50 70 24 Kuopon 2 260 70 56 60 25 95 2 70 25 Waasan 56 300 00 80 20 30 25 2 50 60 26 Oulun 82 325 0 80 25 40 2 4 3 27 Koko Suom 64 350 70 83 200 25 33 3 60 Å Å r r 8 8 3. I _ 80 50-38 80 50 38 49 80 20 68 50 35 74 50-40 - 39 90 20 2 58 40 70 45 36-80 20 3 77 50 40 98 70 60 5 20 4 68 25-40 - 73 25 50 39 80 25 5 47 0 20 7 40-55 - 28-80 5 6 6 50 30 79 50 45-32 75 0 7 62 50 35 45 70 45 28 80 5 8 65 50 20 74 70 38 38 5 9 8 8 4. 87 3-40 - 83 2 35 52 50 25 0 67 50 35 72 50 40 37 90 _ 20 60 30-70 40 38 60 20 2 79 50 40 98 50-60 5 20 3 5 80 40 70 60 37 60 25 4 49 25-69 20 40 27 80 0 5 62 2 30 79 50 40 32 75 5 6 66 50 35 97 50 40 30 80 5 7 65 3 _ 25-80 2 35 38 50 5 8 - - 8 8 5. 76 50 30 85 2 50 40 50 7 9 0 60 30 99 40 40 67 80 20 20 55 20 65 35 35 60 5 2 75 50 40 93 50 60 46 20 22 50 40 68-50 35 60 20 2 3 44 25 67 50 24 75 _ 0 2 4 6 50-25 79 75 40 32 5 2 5 67 50 30 99 2 50 3 80 0 26-67 60-25 - 82 2 50 35 40 0 27

52 2. Katsaus metsävalkeohn Suomessa vuosna 88 885. Les ncendes des forets en 88 885. L ä ä n. Gouvernements. 2 3 4 5 6 Tynnyrn-alaa palanutta metsää. L étendue des terres bosées, dévastées par le feu ( tynnyrnala ). 7 8 9 0 [! Edelläsesovan metsän lmo-! tettu arvo. Valeur des bos consumés. M a r k k a a. 88. 882. 883. 884. 885. 88. 882. 883. 884. 885. Uudenmaan lään 27,296 62 07 8 3,355 25,462 2,635 2,340,305! Turun a Porn,35 4,455 765 535 50 8,86 24,56 3,82 0,260,930; ; Hämeenlnnan 6,299 2,022 237 3,042 8 2,778 9,88 7,950 0,700 240 ; Wpurn,, 5,365 334 464 457 20,890 70,00 23,38 6,96 4,895 Mkkeln 230 2,728 4,65 340 3 940 23,624 46,200,450 80 Kuopon,945 964,777 98 80 6,300,20 6,840 6,200 700 I W aasan 662,39 39 42 7,930 5,250 6,890 2,690 Oulun 4,02 9,589 8,79 2,097 48,058 58,835 74,645 7,40 Koko Suom 4.746! 37,558 89,360 6,825 852 27,437 247,636 9,660, 47,246 9,50 3. Plankkuen a lautoen, keskhnta vuosna 88 885. Prx moyen des bos de scage en 88 885. L ä ä n. 2 3 4 5 6 Reduceerattu toltt plankkua à 6 kuutoalkaa. Planches. 7 8 9 ; 0 Reduceerattu toltt lautoa à 6 kuutoalkaa. As. Gouvernements. 88. 882. 883. 884. 885. 88. 882. 883. 884. 885. Uudenmaan lään 6 8 J V 5/htf tm f>a Stof fë. Sfnf ftä Sfaf p Sfaf Jm Sbtf på. 3btf 6 8 5 75 6 79 6 49 2 8 3 20 2 55 4!2 2 54 Turun a Porn 8 60 20 9 93 8 33 7 99 88 2 72 2 58 2 97 Hämeenlnnan 5 5 7 4 83 4 60 5 90 9 45 3 50 9 93; 9 60 9 95 W purn 23 62 23 70 22 75 23 60 22 93 3 69 2 CO «-H 67 3 68 3 45 M kkeln 3 7 7 8 8 4 6 8 7 8 0 67 2 33 4: - 54 Kuopon 2 20 33 9 23 8 80 8 2 82 0 73 0 67 0 W aasan 2 8 2 63 3 2 3 63 3 82 8 99 9 6 : 8 92; 9 65 0 35 O ulun 9 97 4 97 2 70 3 2C 8 48 9 8 9 95; 0 69 20 K eskhnta koko maassa... 6 28 7 6 7 [ 6 83 6 94 0 67 67 24 50 50

53 4. Halkoen keskhnta vuosna 88 885. Prx moyen des bos à brûler en 88 885. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 Lään. K uutosyltä kovuhalkoa.! De bouleau. K uutosyltä havupuuhalkoa. D e sapn. Gouvernements. 88. 882. 883. 884. 885. 88. 882. 883. 884. 885. Sbf. fm JM. S tn p l M n f fm. Sfaf tm Zfnf Jë. m. ym Sftnf-a. Uudenmaan lään 7 86 8 99 7 7 7 35 6 63 99 2 7 55 97 2 Turun a Porn 7 80 8 6 6 70 6 56 3 25 80 70 26 6 7 33 Hämeenlnnan 3 6 0 80 0 8 3 8 75 8 30 7 90 8 25 Wpurn 6 4 5 40 6 8 7 79 6 3 58 4 6 3 9 6 M kkeln 9 22 8 78 0 22 8 5 8 7 6 82 7 85 6 22 6 7 Kuopon 8 7 93 8 97 8 26 7 82 6-5 89 6 84 6 54 5 89 W aasan 34 4 50 2 4 2 24 7 87 7 87 7 95 8 8 8 32 Oulun,, 0 0 9 9 40 0 25 0 78 6 65 6 74 7 8 7 76 8 3 S K eskhnta koko! maalle.... 2 68 2 84 2 64 2 66 98 8 88 8 95 9 6 9 6 8 35 5. Tervan keskhnta vuosna 88 885. Prx moyen de goudron 88 885. 2 3 4 5! 6 Tynnyr tervaa. P ar tyn n yr à,6489 Lään. Gouvernements hectoltre., 88. 882. 883. 884. 885. ïnf. fm ftn f. fm. Mnf fm S h tf fm m nf Jà. Uudenmaan lä ä n... 8 54 20 22 9 55 20 5 9 29 Turun a Porn l ä ä n... 9 9 7 9 62 9 96 7 47 Hämeenlnnan lä ä n...... 7 70 9 50 8 2 8 20 7 75 ; W purn,... 7 90 8 2 7 85 8 20 7 6 M kkeln... 8 22 8 37 6 96 9 8 6 50 Kuopon... 6 6 5 6 24 6 29 r> 77 W aasan... 4 73 5 6 42 7 5 5 9 Oulun... 4 29 4 44 6 26 6 77 5 96 K eskhnta koko maalle 7 5 7 62 7 62 8 33 6 89

54 6. Tapettua peto-elämä a nstä maksettuen palkntoen määrä. Bêtes féroces tuées ans que le montant des gratfcatons accordées aux chasseurs. a) 88. L ä ä n. Gouvernements. c* K arhua. Ours. er Susa. Loups. Ilveksä. Lynx. «Kettua. Renards. CD Ahm oa. G loutons. t» Saukkoa. Loutres. Martres. 00 N äätä. Herm nes. K ärppä. Ryöstölntua. ^ Oseaux de proe. l Maksettuen palkntoen määrä. Le m ontant des gratfcatons. Sfhtf på. Uudenmaan lään... 2 82 42 8 9 26 393 3,929 98 Turun a Porn lään. 70 9 448 39 2 23 550 4,705 70 Hämeenlnnan lään.. 66 96 454 8 44 63 9 703,242 63 W purn.. 46 8 48 405 2 34 27 37 258 6,895 93 M kkeln.. 6 2 44 6 2 50 278 2,336 Kuopon.. 5 4 74 0 45 49 330 28 4,373 W aasan.. 5 45 735 5 2 265 65 3,74 70 Oulun.. 58 0 3 97 99 4 2 922 388 6,620 95 Summa 36 92 00 t> 4,526 9 222 66,744 3,439 58,845 89 b) 888. l 2 3 l 5 6 7 8 9 0 L ä ä n. Gouvernements. Karhua. Ours. Susa. Loups. Ilveksä. Lynx. Kettua. Renards. Ahmoa. Gloutons. Saukkoa. Loutres. Näätä. Martres. Kärppä. Hermnes. Ryöstölntu Oseaux de pr Maksettuen palkntoen määrä. Le montant des gratfcatons. ïïnf ph Uudenmaan lään.,. 3 39 395 23 3 34 453 4,740 25 Turun a Porn lään. 30 2 305 55 4 2 677 9,24 43 Hämeenlnnan lään.. 3 44 88 395 27 45 3 826 8,756 4 Wpurn.. 33 25 55 336 4 4 34 247 6,27 40 Mkkeln.. 3 3 7 86 35 68,088 Kuopon.. 2 53 628 0 40 36 33 302 3,779 Waasan.. 3 39 753 7 3 303 84 3,427 20 Oulun.. 30 4,007 62 46 3 764 560 3,850 42 Summa 85 28 407 4,005 76 240 48,583 3,947 4,53 84

55 C) 883. Lään. Gouvernements. K arhua. Ours. eo Susa. Loups. Ilveksä. Lynx. Kettua. Renards. G loutons. ce A hm oa. t- Saukkoa. Loutres. 00 Näätä. Martres. K ärppä. 05 * Hermnes. Ryöstölntua. " Oseaux de proe. 5 Maksettuen palkntoen m äärä. : Le m ontant' des gratfcatons. Sr.nfl m. Uudenmaan lään... 3 27 359 20 5 37 463 2,420 85 Turun a Porn lään. 22 06 458 45 43,203 ; 8,32 73 Hämeenlnnan lään.. 30 02 366 4 40 66 572 8,274 69 W purn.. 28 27 57 4 3 34 5 9 230 6,440 66 M kkeln.. 9 20 79 2 80 59 2,226 63 Kuopon.. 5 00 656 26 7 377 388 4,923 0 W aasan.,.. 3 30 59 7 255 869 2,467 70 Oulun.. 26 8 9,038 44 5 3 703 588 3,47 97 Summa 73 9 45 4,058 48 236 0,580 4,372 38,034 33 d) 884. 2 3 4 5 6 7 s 9 0 Lään. Gouvernements. Karhua. Ours. Loups. Susa. Ilveksä. Lyux. Kettua. Renards. Ahmoa. Gloutons. Loutres. Saukkoa. Näätä. Martres. Kärppä. Hermnes. Ryöstölntua. Oseaux de proe. M aksettuen palkntoen m äärä. Le m ontant des gratfcatons. ffnf f. Uudenmaan lään... 8 28 370 26 7 22 479 3,08 85 Turun a Porn lään. 0 45 53 6 4 68,367 8,826 84 Hämeenlnnan lään.. 2 8 84 440 2 37 6 2 686 6,607 63 W purn.. 3 20 40 383 2 27 32 46 6,33 M kkeln,,.. 5 5 28 3 3 22 8,5 Kuopon.. 20 2 70 650 2 27 23 338 375 4,68 6 W aasan,,.. 2 30 76 29 7 370 753 2,204 5 Oulun.. 45 0 5,047 56 49 0 630 986 3,909 5 Summa 05 78 47 4,337 62 269 57,562 5,225 36,558 78

56 e) SS5. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 l L ä ä n. Gouverneme.nts. Ours. K arhua. Loups. Susa. Lynx. Ilveksä. R enards. K ettua. G loutons. A hm oa L outres. Saukkoa. M artres. N äätä. H erm nes. K ärppä. Oseaux de proe. R y ö stö ln tu a. M aksettuen p a lk n to e n m äärä. L e m o n ta n t des g ratfcatons. Sfof U u d e n m a a n lä ä n... 5 23 335 2 24 4 28 366 3,34 T u r u n a P o r n lä ä n. 79 523 65 5 44 987 8,95 H ä m e e n ln n a n lä ä n.. 2 8 95 447 43 32 32 788 6,593 " W p u rn.. 30 2 79 536 49 37 0 36 7,955 M k k e ln.. 2 7 26 38 35 7 49 7,608 K u o p o n.. 0 2 65 700 2 5 5 328 30 4,25 W a a s a n,,.. 44 64 27 4 255 57 2,494 O u lu n.. 35 9 7,43 4 78 30 496 729 3,834 S u m m a 80 83 528 4,679 46 336 34,342 4,274 3 8 ;928

7. Tero- a kottarvemyllyen lukumäärä Suomessa vuonna 885. Nombre des moulns en 885. 2 3 [ 4 I 5 6 7 8 ; 9 0 Veromyllyä, osta käytettynä Moulns, payant l mpôt à l Etat. 2 3 4 5 6 I 7 8 Kottarvemyllyä, osta käytettynä Moulns ne payant pas d'mpôt. L ä ä n. Höyryllä. Moulns à vapeur. Tuulella tah Vedellä. muulla käytn Moulns à eau. : vomalla. Moulns à vent. Vedellä. Moulns à eau. Tuulella tah muulla käytn vomalla. Moulns à vent. \! Gouvernements. Nombre des moulns. Myllyen luku. La force des mach-, nés chevaux. : Konetten väkevyys hevosvomssa. ; Kvparen luku. Nombre des pares de meules. Nombre des moulns. Myllyen luku. Nombre des turbnes. Turbnen luku. Nombre des roues. Vesratasten luku. La force des machnes chevaux. Konetten väkevyys hevosvomssa. Kvparen luku. Nombre des pares de meules. Nombre des moulns. Myllyen luku. Nombre des pares de meules. Kvparen luku. Nombre des moulns. Myllyen luku. Nombre des turbnes. Turbnen luku. Nombre des roues. Vesratasten luku. La force des machnes chevaux. Konetten väkävyys hevosvomssa. Kvparen luku. Nombre des pares de meules. Nombre des moulns. Myllyen luku. Kvparen luku. Nombre des pares de meules. 57 ; Uudenmaan lään 3 20 4 35 5 85,265 259 n 3 243 2 248 609 252 79 80 Turun a Porn n 8 75 4 3 4 240 279 3 3 637 4 607 454 797 4,473 4,497 Hämeenlnnan M 9 6 4 78 7 42 33 4 7 525 456 53 69 72 Wpurn n 8 49 8 366 45 477 742 47 34 37 8 29 92 90 84 80 92 Mkkeln n 9 63 4 229 0 224 32 76 4 72 78 703 708 Kuopon n 8 73 20 59 824 : 470 470-47 854 854 Waasan n 0 84 22 59 8 52 9 34,36 5,098 36,27 2,653 2,82 Oulun n 8 83 30 60 0 62 5 5!,20 4,7,28 939 945 I Summa 66 590 34,43 06,542 2,37 2,94 63 7 4,478 4,34,89 4,748 0,055 0,269» H CO

58 8. Katsaus Suomen sahalkkeesen. Nombre de sceres en Fnlande ans que leur producton, a ) * 8 8. L ä ä n. Gouvernements. 2 3 4 S a h o e n lu k u m ä ä rä. Nombre de sceres. höyry-. à vapeur. ves-. à eau. Summa. Total. M Raamen lukumäärä. Lames. 6 7 8 9 Mehä. Hommes. T y ö v äen m ä ä rä. Gens de traval. Femmes. Vmpuola. Lapsa alle 5 vuoden. Enfants au dessous de 5 ans. Summa. Total. Sahattua tukkea, o kappaleta. ^ Blles scées, pèces. 2 3 V a lm stu k s e n m ä ä rä k u u to a lo ssa. Producton de sceres en peds cubes. Planches. Plankkua. As. Lautoa. Muta sahatuotteta. Autres bos de scage. U udenm aan lään.. n 23 34 54 557 49 27 633 378,366,596,82,68,52 63,950 Turun a Porn.. 7 38 55 90,325 54 62,44,354,335 4,307,260 2,248,265 9,7 Hämeenlnnan.. 7 33 40 66 495 7 24 907 370,50,453,874 957,054 25,80 W purn.. 9 6 5 27 860 62 45 967 529,236,885,345,929,247 224,000 Mkkeln.. 4 4 8 33 489 226 325,040 384,882 98,320,202,00 275 Kuopon.. 6 2 27 46 566 309 494,369 82,35 2,348,933 2,772,34 4,588 W aasan.. 2 24 26 5 325 5 330 303,430 978,285 62,070 309,00 Oulun.. 24 35 74 70 33 63 906 60,824 3,508,76,392,09 79,545 Summa 67 83 25o[ 4 4 l 5,327,009,257 7,593! 4,734,574 6,996,960 2,290,3,035,439 b ) 8 8 8. Lään. Gouvernements. 2 3 S a h o e n lu k u m ä ä rä. Nombre de sceres. h ö y ry -. à vapeur. ves-. à eau. Sum m a. Total. ^ Käämen lu k u m ä ä rä. Lames. 6 7 8 9 M ehä. Hommes. T y ö v äen m ä ä rä. Gens de traval. V :n p u o la. Femmes. Lapsa alle 5 v uoden. Enfants au dessous de 5 ans. S um m a. Total. S ahattua tu k k e a, o k a p p a le ta. " Blles scées, pèces. 2 3 V a lm stu k sen m ä ä rä k u u to a lo s s a. Producton des sceres en peds cubes. Blanches. P la n k k u a. As. L a u to a. Muta s a h a tuotteta. Autres bos de scage. Uudenmaan lään.. 9 9 28 29 423 55 37 55 600,805,362,076,022,709 28,60 T u ru n a P o rn.. 20 36 56 94,37 03 62,482,478,427 4,024,725 2,263,560 63,407 Hämeenlnnan.. 0 26 36 68 534 74 220 928 408,030 2,79,203,23,698 66,773 W purn.. 3 6 9 29 98 93 33,044 60,228 2,33,225 2,234,200,65,000 M kkeln.. 4 4 8 33 420 28 44 492 463,368! 875,086,427,572 332 Kuopon. 6 20 26 44 743 36 346,450 934,349 2,805,489 2,79,398 63,33 W aasan. 4 25 29 58 352 0 4 366 373,750,6,932 87,375 582,660 Oulun 2 24 36 75] 734 34 66 934 708,673] 3,465,57,464,525 352,585 Summa 78 70 248 43o 5,44 958 82 7,2 5,577,630 887,253 3,45,037 2,990,230

59 c) 883. 2 3 4 Sahoen lukumäärä. L ä ä n. Gouvernements. Nombre de sceres. höyry-, à vapeur. ves-. à eau. Summa. Total. Raamen lukumäärä. * Lames. 6 7 8 9 Mehä. Hommes. Työväen määrä. Gens de traval. Vamonpuola. Femmes. Enfants au dessous de 5 ans. Lapsa alle 5 vuoden. Summa. Total. Sahattua tukkea, o kappaleta. " Blles scées, pèces. 2 3 Valm stuksen määrä kuutoalossa. Producton de sceres en peds cubes. Planches. Plankkua. As. Lautoa. Muta sahatuotteta. Autres bos de scage. Uudenmaan lään.. n 8 29 32 426 6 9 506 77,05,724,053,429,004 2,859 Turun a Porn.. 23 37 60 00,290 8 55,463,379,467 3,740,268 2,67,550 597,04 Hämeenlnnan., 0 34 44 6 47 82 259 858 384,499,25,9,8,84 37,600 W purn.. 4 5 29 697 63 7 767 866,939 3,80,029 2,250,203 99,00 Mkkeln.. 4 0 4 26 496 65 64 625 44,69 770,252,045,632 0,00 Kuopon.. 6 9 25 44 69 38 7 728 883,846 2,706,863 3,529,55 33,69 Waasan.. 5 22 27 53 328 o 330 884,37,46,840,400,445 *)583,56 Oulun.. 2 32 65 699 4 43 856: 694,26 3,446,852,325,663 40,900 Summa 8 65 246 40 4,972 643 58 6,33];5,725,044 l8,56,068 4,266,862,72,808 d) 884.! Lään. Gouvernements. 2 3 4 Sahoen lu k u m äärä. Nombre de sceres. höyry-, à vapeur. ves-. à eau. Summa. Total. Raamen lukumäärä. Lames. 6 7 8 9 Mehä. Hommes. Työväen määrä. Gens de traval. Vamonpuola. Femmes. Enfants au dessous de 5 ans. Lapsa alle 5 vuoden. Summa. Total. Sahattua tukkea, o kappaleta. " Blles scées. pèces. 2 I 3 Valm stuksen määrä kuutoalossa. Producton de sceres en peds cubes. Planches. Plankkua. Lautoa. Muta sahatuotteta. Autres bos de scage. Uudenmaan lään.. 0 8 28 44 400 54 20 474 50,607,036,292,29,287 62,83 Turun a Porn.. 22 37 59 98,66 6 22,249,520,509 4,030,939 2,57,935 653,620 Hämeenlnnan.. 3 29 42 72 576 79 204 959 50,255,004,763 746,894 266,880 W purn.. 8 6 24 4,092 98 9,209,022,866 4,33,990 2,46,280 58,960 M kkeln.. 4 2 6 29 54 66 26 246, 247,43 486,270 840,7 3,324 Kuopon.. 6 22 28 46 594 39 46 679 94,680 2,074,277 3,42,065 25,00 W aasan.. 4 25 29 53 260 9 269 284,275 844,007 550,285 255,600 Oulun.. 2 25 37 77 663 29 67 859 63,886 3,238,876 690,602 422,725 Summa 89 74 263 460, 4,905 635 404 5,944 5,642,49 7,029,44 2,258,465 l,849,022 *) Yhdestä höyrysahasta ( raam) a nelästä vessalasta (8 raama) e ole valmstuksen määrää lmotettu,

60 e) 885. Lään. Gouvernements. 2 3 4 Sahoen lukumäärä. Nombre de sceres. höyry-, à vapeur. ves-. à eau. Summa. Total. m Raamen lukumäärä. Lames. 6 7 8 9 Mehä. Hommes. Työväen määrä. Gens de traval. Vamonpuola. Femmes. Enfants au dessous de 5 ans. Lapsa alle 5 vuoden. Summa, Total. Sahattua tukkea, o kappaleta. * Blles scées, pèces. 2 3 Valmstuksen määrä kuutoalossa. Producton de sceres en peds cubes. Planches. Plankkua. Ats. Lautoa. Muta sahatuotteta. Autres bos de scage. Uudenmaan lään n 2 32 42 442 56 6 559 388,08 930,940 925,47 73,32 Turun a Porn 24 36 60 94,284 7 4,442,576,024 4,640,006 2,672,372 678,482 Hämeenlnnan 5 33 48 67 559 56 6 876 530,266,362,92,090,698 98,633 W purn 8 7 25 40 954 65 20,039 778,02,835,508 2,203,673 38,67 M kkeln 4 2 6 29 529 46 59 634 367,805 282,46,6,437 2,20 Kuopon 6 23 29 47 586 5 60 825,30 2,978,942 2,333,680 46,52 W aasan 4 28 32 54 295 20 6 32 242,798 44,649 938,884 340,040 Oulun 2 26 38 78 828 75 49 952 546,396 2,90,90 70,50 29,250 Summa 94 86 280 45 5,477 550 397 6,424 5,254,683 5,346,293,99,365,776,336 9. Katsaus Suomen kaupunken kasvamseen vuosna 88 885. Le développement des vlles de la Fnlande en 88 885. 2 3 Uusa torea a kauppapakkoa. Places publques planées. Lukum äärä. Nombre. Étendue en,,tynnyrna l a t Laauus tynnyrnalossa. 4 5 Uusa katua. Nouvelles rues. Lukum äärä. Nombre. Longueur en,,syltä. Yhteenlaskettu ptuus syllssä. 6 7 Uusa ylesä puutarhoa a kävelypakkoa. Nouveaux a r dns publcs etc. Lukum äärä. Nombre. Étendue en,,tynnyrna l a t Laauus tunnyrnalossa. 8 9 0 [ 2 3 4 I 5 Kvestä. En brque. Uusa rakennuksa. Nouvelles constructons. Ykstysä. Masons des partculers. En bos. Puusta. T otal. Summa. Summa kustannusta. T otal des dé p en ses. Julksa. Masons de l'état, des communes et des congrégatons relgeuses. K vestä. En brque. Puusta. En bos. Summa. T otal. Summa kustannusta. T otal des dépenses. : Markkaa. M arkkaa. H elsn k... n 23 234,625,700 4 9 23 2,764,033 P o r v o o... 22 23 2,200 L o v s a... 2,500? - Tammsaar.... 3 9 2 4,650 3 3 34,700 Hankonem.... 22 22 259,000? 3 3 9,578 Srretään I - Il - - 5 78[ 293 l2,239,050? 4 5 29 2,88,3

6 2 3 Uusa torea a kauppapakkoa. Places publques planées. Lukumäärä. Nombre. Laauus tynnyrnalossa. Etendue en,,tynnyrnala". 4 5 Uusa katua. Nouvelles rues. Lukumäärä. Nombre. syllssä. Longueur en,,syltä. Yhteenlaskettu ptuus 6 7 Uusa ylesä puutarhoa a kävelypakkoa. Nouveaux ardns publcs etc. Lukumäärä. Nombre. Laauus tynnyrnalossa. Etendue en tynnyrnala. 8 9 0 ] 2! 3 4 5 (Jusa rakennuksa. Nouvelles constructons. Ykstysä. Masons des partculers. \ Puusta.! En bos. Kvestä.! En brque Summa. Total. Summa kustannusta. Total des dépenses. Markkaa. Julksa. Masons de l État, des communes et des congrégatons relgeuses. Kvestä. En brque. Puusta. En bos. Summa. Total. Summa kustannusta. Total des dépenses. Markkaa. Srretty 5 78 293 2,239.050? 4 5 29 2,88,3 T u r k u... 63 57 220 3,043,00 8 37 45,489,880 P o r... _ 9 70 79 2,400?? R a u m a... 2 3 6 6 36,000 3 3 24,000 Uuskaupunk... - 9 0 63,000 N a a n t a l... 5 5 0,000 Maaranhamna... 0 0 58,590 25,000 Ikaalsen kauppala.. 30 3 3 5,000 Hämeenlnna.... _ 6 30 46 54,000 9 39 48,438,9? T a m p e r e... _ 5 02 7,843,90 2 380,000 W p u r... 8 26 34 870,000 2 43 55 3,049,439? H a m n a... 4 4 3,000 3 3 4,300? Lappeenranta.... 9 9 54,000? K ä k sa lm... 2 283 B 4 S o r t a v a la... 2 50 3 3 24,000 3 3 99,000? K o t k a... 39 39 357,000 2 2 58,050 M k k e l... 30 25 26 223,000 36 37 843,388 H e n o la... 5 5 73,500 Savonlnna... _ 4,000 K u o p o... _ 6 48 54,222,66 7 35 42,803,552 Joensuu... 9 9 85,000 Isalm en kauppala.. 3 3 9,000 8,535 Nurmen kauppala.. 2 5 27 2 2 57,000 _ Nkolankaupunk.. 70 2 0 03 30,000? 5 38 43,402,032 K a s k n e n... 600 K rstnankaupunk.. 4 4 33,800 Uuskaarlebyy... _ 00 2 o 2,500 2 2 57,594 P etarsaar.... 3 70 6 7 34,400 K o k k o l a... 2 9 2 250 2 5 5 6,600 J y v ä s k y lä... 3 8 2 58,000 _ O u lu... 27 36 63,482,000 3 43 46,575,64 R a a h e... 2 3 5 24,200 T o r n o... 5 5 7,400 _ 5 5 30,926 K a a a n... _ 6 6,000 K em... 2 3 3 3 5,600 Summa 3 20,23 7 0 269,03,372 23,426,266? 6(39 380; 5,248,839?

6 2 20. Akakautena 88 885 tapahtu- netten kauppaskonkurssen lukumäärä. Nombre des falltes des com* merçants en 88 885. 2 3 4 88. 5 6 7 882. 8 9 0 883. 2 3 884. 4 5 6 885. 7 8 9 20 Sum m a 88 885. L ään. Gouvernements. Nombre. Lukum äärä. Actfs. Varoa asem antln mukaan m arkossa. P assfs. Velkoa asem antln mukaan m arkossa. Nombre. Lukum äärä. Actfs. Varoa asem antln mukaan m arkossa. Passfs. : Velkoa asem antln mukaan m arkossa. Nombre. Lukum äärä. Actfs. Varoa asem antln mukaan m arkossa. P assfs. Velkoa asem antln mukaan m arkossa. Nombre. Lukum äärä. Actfs. Varoa asem antln mukaan m arkossa. Passfs. Velkoa asem antln mukaan m arkossa. Nombre. Lukum äärä. Actfs. Varoa asem antln mukaan m arkossa. Passfs. Velkoa asem antln mukaan m arkossa. Nombre. Lukum äärä. Actfs. Varoa asem antln mukaan m arkossa. Passfs. Velkoa asem antln mukaan m arkossa. Excédant des passfs. [ Velkoa enemmän! kun varoa. U ndem aan lään.. 4 45,489 82,560 4 363,984 383,30 2 5,925,596 7,6,075 29,46,033,632,940 25 574,995 887,08 03 8,732,097,335,957 2,603,860 2 T u ru n a P o rn.. 0 09,4,394 7 34,96 663,89 24,50,725,543,722 22 378,256 598,672 4 620,559 8,32 87 2,600,867 3,728,09,27,242 2 3 Häm eenlnnan.. 9 07,406 6,652 6 85,337 26,37 9 76,903 227,486 5 25,34 36,969 4 582,330 743,977 43,077,0,35,22 274, 3 4 W p u rn. 4 567,290 782,79 4 54,74 472,493] 9 2,989 276,086 5 24,296 50,87 8 3,97,3 4,52,458 40 4,542,420 5,734,699,92,279 4 5 M kkeln.. 2 5,460 8,46 8,66 27,34 5 29,863 264,28 5 27,42 285,0 4 38,645 46,922 7 500,050 64,638 4,588 5 6 K uopon.. 5 78,05 88,33 3 547,540 543,879 6 453,273 47,756 0 470,870 573,008 8 822,245 82,935 62 2,37,943 2,489,7 7,768 6 7 W aasan.. 0 60,6 79.020 282,6 356,286 22 347,662 525,92 7 542,354 589,200 2 793,58,50,478 8 2,26,89 2,800,896 674,077 7 8 O ulun.. 3 276,893 362,655 4,567 5,39 4 944,759,206,20 3 94,669 83,740 0,373,406,289,052 2 2,794,294 2,946,886 52,592 8 S Summa 67,756,575 2,480,35 67 2,86,330 2,577,945 0 9,430,770 2,26,375 96 3,369,033 3,950,4 4 8,002,892 9,894,035 454 24,745,600 3,029,7 6,283,57 9 0 Stä kaupungessa... 44,44,345,799,64 52 2,038,680 2,355,903 84 9,080,380,803,504 6 2,639,07 3,73,089 82 7,423,38 9,22,208 323 22,622,560 28,344,345 5,72,785 0 maaseurakunnssa. 23 35,230 680,70; 5 47,650 222,042 26 350,390 322,87 35 730,06 777,322 32 579,754 68,827 3 2,23,040 2,684,772 56,732

64 2. Maantetä a sltoa Suomessa vuonna 885. Routes et ponts en 885. Lään. 2 I 3 4 5 6 8 9 0! 2 3 Gouvernements. Vuoden lopussa tek vrstamäärä. Longueur en vrsta des routes à la fn de l'année. Grandes routes. Ylesä maantetä. I Kylätetä. I Voes des vllages. Total. Summa. Vuoden lopussa löyty - A la fn de Vannée l y avat Rautasltoa. Ponts de fer. Nombre. Kappaletta. Yhteenlaskettu ptuus kyynärssä. Longueur en kyynärä. Kvsltoa. Nombre. Ponts de perre. Kappaletta. Yhteenlaskettu ptuus kyynärssä. Longueur en kyynärä. Puusltoa. Ponts de bos. Nombre. Kappaletta. \Longueur en kyynärä. Yhteenlaskettu ptuus kyynärssä. Summa sltoa. Nombre. Kappaletta. Total. Longueur en kyynärä. Yhteenlaskettu ptuus kyynärssä. Lauttoa. Bacs. Uudenmaan *) lään..,822,952 3,774 2 446 67 2,830 662 4,898 83 8,74 7 Turun a Porn.. 2,950 3,2 6,07 320 7,02,029 20,572,349 27,674 50 Hämeenlnnan *).. 2,688,724 4,42 5 296 75,763 863 3,329 943 5,388 9 W purn.. 3,508 4,065 7,573 2 579 34 5,80 887 24,078,033 29,837 7 M kkeln *)..,659,447 3,06 48 2,973 207 4,248 255 7,22 9 Kuopon.. 2,649,353 4,002 57 4,38 586 3,99 743 8,309 9 W aasan.. 3,636 3,04 6,650 40 435 8,858,276 22,376,72 3,274 0 Oulun.. 2,974,337 4,3?? 09 2,280 977 2,804,086 24,084 39 Summa 2,886 8,03 39,899 20,36,445 35,304 6,487 35,296 7,952 7,96 60 *) U u d e n m a a n, H ä m e e n ln n a n a M k k e l n lä ä n n t e d o t o s o tta v a t, v u o d e n 880 t e t o h n v e r r a t t u n a, v ä h e n e m s e n, m n k ä s e k a n le n e e v a k u t t a n u t se, e ttä v m e m a n t u t te d o t a r v a t e n o v a t l a n s u u re t.

22. Ertysluettelo tehdystä uussta maantestä kussak läänssä vuosna 88 885. Specfcaton des routes en constructon pendant les années 88 885. 2 \ 3! 4 5! 6! T : a Tet, ota on tehty. Les nouvelles routes. 65 luoden kuluessa valm kstehtyen tetten yhteenlaskettu ptuus vrstossa. Longueur en,,vrsta. Tentekoon käytetyta Nombre des o u r nées mses au tra val. H evospävätötä. Les ournées d attelaae. Mehenpävätötä. Les ournées d'homme. Tentekoon annettua apua ylesstä varosta. Subventon de l'e tat. En argent. Rahassa. M:kaa, P- Jauhossa. J Levskää- En farne. Ohrssa. En orye. Tynnyrä.! U u denm aan lä ä n.! 88. TeTenholan a... \ 80 80 26:48 Bromarvn ptässä alotettu.. 80 80. 9054 Skomäen mäk Sukselan a Pa- kaselan kestkevarn välllä on o k a s t u... 0,! 0 8 : 882. Suur rantate Tenholan a.. Bromarvn krkon välllä val ;,5 8 45! J >! ms... 75 89! Te Kymn asemalta Wärä-! Iän kentälle Elm äen ptäässä... 8,6,500 800 _ :! 888. Te Nukarn kylästä Nurmärven ptäässä Tuusulan ptään r a a lle... 2,2 60 00 884. Te Hyvngän rautate-asem alta Nurmärven ptäässä Hausär! ven ptään r a a l l e... 2 80 20 - Summa vuoslta 88 885 4, 4 2,0?,398? 564 36 Turun a P o r n lä ä n. 883. Te Fnbyn kappalasentlalta ; Fnbyn ärvenrantaan.... 4 75 425 884. Te Kynämäen kylästä Pernön ptäässä suurelle maan telle... 2,5 30 60! Te Haunan kylästä Lavan! ptäässä Poomarkun raalle, alotettu... 2 30 20 Summa vuoslta 88 885 8,5 235! 705 :

66 Tet, ota on tehty. Les nouvelles routes. 2 3 * 5 «7 8 Longueur en vrsta. Vuoden kuluessa valm kstehtyen tetten yhteenlaskettu ptuus vrstossa. Tentekoon käytetytä Nombre des ou r nées mses au traval. Hevospävätötä. Les ournées d attelage. Mehenpävätötä. Les ournées d homme. Tentekoon annettua apua ylesstä varosta. Subventon de l État. En argent. Rahassa. M:kaa. P- En farne. Levskää. Jauhossa. En orge. Tynnyrä. Ohrssa. H äm een lä ä n. 88. Slta a maanterakennus rautatepengermän pokk lähellä Tampereen kaupunka a M essukylän ptään raaa, onka työn W aasan rautaterakennuksen ohtokunta on tomttanut. 2,5?? ---. --- 882. Te Toalan kylästä ; Akaan ptäässä Kylmäkosken kappeln krkolle, seurakuntan kustantama... 2,008 --- Te Forssan tehtaalta Tammelan ptäässä Forssan asemalle Uralan ptäässä, suurmmaks osaks Forssan osake-yhtön k u sta n ta m a... 8 883. N. k. Narvan kylänte Multo- Korpplan tlalta Äkämäen kylässä Tervalan tlalle Anttulan kylässä Kuhmosten ptäässä... 7,5 80 G40 884. Osa tetä Jyväskylän ptäästä raalta Hämeen a W aasan läänen välllä Levonmäen kappeln raalle Hämeen a M kkeln läänen välllä, oka osa on Korplahden p t ä ä s s ä... 8,5,590 520 30 885. Te Fuharlan kylästä L ängelmäen ptäässä krkonkylään... 6,200,800 Summa vuoslta 88 885 54,5,380? 5,038? 520 30

67 ] 2 3 * 5 «II 7 8 Tet, ota on tehty. Les nouvelles routes. Longueur en»vrstcr*. Vuoden kuluessa valm kstehtyen tetten yhteenlaskettu ptuus vrstossa. Tentekoon käytetyltä Nombre des ou r nées mses au traval Hevospävätötä. Les ournées d attelage. Mehenpävätötä. Les ournées d homme. Tentekoon annettua apua ylesstä varosta. Subventon de l'etat. En argent. Rahassa. M:kaa. P- En farne. Levskää. Jauhossa. En orge.! Tynnyrä. Ohrssa. W purn lään. 88. Te Uudenkrkon kunnassa, yhdstävä maanten Eaukärven a Summan kestkevaren välllä Perkärven asemaan.... 400 800 Te W alkealan kunnassa, krkonkylän a Häkämäen välllä... 7 840 600 882. Te Laukkalan a Mertärven välllä Jääsken ptäässä... 3 50 70 Te Sakkolan krkolta Pyhäärven raalle urakalla.... 3,5??,307 50 Te Käksalmen kaupungsta Räsälän raalle, alotettu... 5 2,000 4,600 Te Parkkalan ptäässä Änklästä U u d e lle slla lle...,8,000,700 3,700 Ten teko L etten-kylästä Suoärvellä Kornoalle Im plahdella alotettu... 883. Te Peppolasta Jääskellä Im a tralle... 0,5 400 Ten teko Sakkolasta Pyhäärven raalle lopetettu urakalla... 3,5,307 50 Maanten mutka Sahankosken a Hännlän taloen välllä Htolan ptäässä okastu... 0,3 54 20 Maante Sortavalan ptäässä t e k e l l ä... M aanten teko Uukunemen p- Srto 35,6 4,344? 8,290? 6,35 -

68 2 3 I 4 5 6 I 7 8! Tet, ota an tehty. Les nouvelles routes. : Longueur en vrsta. Vuoden kuluessa valmks tehtyen tetten yhteenlaskettu ptuus vrstossa. Tentekoon käyte-; tytä Nombre des our- nées mses au ra-! val : Hevospävätötä. Les ournées (/ attelage. Mehenpävätötä. Les ournées d homme. Tentekoon annettua I apua ylesstä varosta. Subventon de l'état. ' En argent.! Rahassa. I M:kaa. P - :] En farne. Levskää. Srto 35,6 4,344? 8,290?; 6,35 _ täässä Matrn a Parkan välllä alotettu...,5 70 85 ; 884. Maantenteko Rautärven ptäässä Purnuärvenkylän a Ma- tkanlahden välllä alotettu.. 2 300 80 Multamäen mäk Krvun kunnassa läpkavettu a okastu...,3 630 725! Maante Sortavalan ptäässä v a lm s... 4,5 y y 7,805 33 Maante Uukunemen ptäässä Matrn a Parkan välllä valms...,5 70 85 - Ten teko Suoärveltä Implahdelle a t k e t t u... 08,000 885. Te W alkealan kylästä Walkealan ptäässä Jaalan ptään r a a lle... Muta tetoa puuttuu. Te Lemetn tenhaarasta Syskyärven valtam aantellä Implahden ptäässä Uomasten kylään... 24 3,000. ; Jauhossa. En orge. Tynnyrä. Ohrssa. Tenteko Suoärveltä Implah- _ delle a t k e t t u.........................................! Mertärven okote Krvussa.. 2 :70 930 : Summa vuoslta 88 885 83,4 6,284? 0,95? 25,20 33 ~ ~ _ M kkeln lä ä n.!! 882. Te Mäntyharun ptään kr- konkylästä Pllän torpalle I

69 Tet, ota on tehty. Les nouvelles routes. Vuoden kuluessa valm kstehtyen tetten yhteenlaskettu ptuus N vrstossa. Longueur en vrsta 3 4 Tentekoon käytetyltä Nombre des ou r nées mses au traval. Hevospävätötä. Les ournées [ d attelage. M ehenpävätötä. Les ournées d homme. 5 6 I I 7 8 Tentekoon annettua apua ylesstä varosta. Subventon de l Etat. En argent. Rahassa. M:kaa. P - En farne. Levskää. Jauhossa. Ohrssa. J Tynnyrä. En orge. Karankamäen tellä sam assa p t ä ä s s ä... 8,2?? 2,000 Mäken kertämnen Mkkeln kaupungn a Röppään a Toplasen kestkevaren välllä Mkkeln p tä ä ssä... 2 800 800 20-883. Osa tetä Anttolan ptäässä Huttulan kylästä krkonkylän kautta Ptkälahden kylään.. 0 800 800 28 Summa vuoslta 88 885 20,2,600?,600? 2,048 K u o p o n lä ä n. 88. Te Hankasalmen ptäässä..? V -- 882. Osa tetä Leppävrtan ptäässä Osmaärven kylästä valtam aantelle Kuopon a Mkkeln v ä l l l ä... 2 52 500 --- Osa tetä Maaranvaaran kestkevarsta Polvärven ptään raalle Kaavn ptäässä; työ tehty urakalla, onkatähden pävätötten lukumäärää e voda lm o t t a a... 0?? 52 87 2,400 Ten tekemnen Kteen kunnassa valtam aanteltä Kteen a Ruskealan krkkoen välllä Pälkärven ptään raalle alotettu...?? 50,200 Srto 23 52? 500?,03 B7 3,600

70! I Tet, ota on tehty. Les nouvelles routes. Longueur en }vr$taet. Vuoden kuluessa valm kstehtyen N tetten yhteenlaskettu ptuus vrstossa. 3 4 Tentekoon käytetytä Nombre des o u r nées mses au traval. Hevospävätötä. Les ournées d attelage. Mehenpävätötä. Les ournées d homme. 5 6 I 7 8 Tentekoon annettua apua ylesstä varosta. Subventon de l'etat. En argent. M:kaa. Rahassa. P En farne. Levskää. Jauhossa. En orge. Tynnyrä. Ohrssa. Srto Te Pälkärven kunnassa valtamaanteltä Pälkärven a Ruskealan 23 52? 500?,03 87 3,600 krkkoen välllä Kteen ptään r a a lle... 4,7 525,500 500 42 430 Te Nurmeksen kauppalasta Kuhmonemen ptään raalle alotettu... 25 3,200 2,000 20,000 883. Te, oka alkaa Pelaveden kunnassa valtam aanteltä Karttulan a Pyhäärven seurakuntan välllä Paalahden kohdalla a päättyy K eteleen kunnassa Yuonomalahden rantaan vastapäätä K eteleen krkkoa... Loppuun tehty v. 882 alotettu 2,5 7,200 te Osmaärven kylästä valtam aantelle Leppävrtan ptäässä... 2 52 500 Te Sysmän kylästä Kaavn ptään raalle Kuusärven kunnassa... 9 7,000 8,000 Tenteko K teen ptäässä Ruskealasta K teelle kulkevalta valtamaanteltä Pälkärven ptään raalle l o p e t e t t u... Osa tetä Sonlan kylästä Rääkkylän ptäässä valtamaantelle Joensuun kaupungn a Kteen 4,2 250 500 ;,34 83 krkon v ä l l l ä...,5 72 30 Osa tetä Nurmeksen kauppa- l " -- --- Srto 8,9,5? 30,500? 4,080 ~

7 Tet, ota on tehty. Les nouvelles routes. Vuoden kuluessa valm kstehtyen tetten yhteenlaskettu ptuus w vrstossa. Longueur en vrsta. 3 f 4 Tentekoon käytetytä Nombre des ou r nées mses au traval. Hevospävätötä. Les ournées d'attelage. Mehenpävätötä. Les ournées d'homme. 5 «! 7» Tentekoon annettua! apua ylesstä varosta. Subventon de lé tat. En argent. Rahassa. M:kaa. P- En farne. Levskää. Jauhossa. En orge. Tynnyrä. Ohrssa. Srto 8,9,5? 30,500? 22,847 2 4,030 lasta Kuhmonemen ptään raalle... 4?? 9,944 0 Te Pälkärven ptäässä valtamaanteltä Ruskealan a Pälkärven krkkoen välllä Kteen kunnan r a a lle... 4,7 600 400 2,500 884. Te raalta Kuusärven kappeln a Kaavn kunnan välllä raalle saman kunnan a Tuusnemen ptään välllä.... 2,5,728 3,456 Te Polvärven kappelssa krkonkylästä Kaavn ptään raalle alotettu urakal- & Te W enturnnemen kylästä Rääkkylän ptäässä valtamaantelle Joensuun a Savonlnnan v ä lllä...,5 80 320 Tentekoa Nurmeksen kauppalasta Kuhmonemen ptään raalle a t k e t t u... 4? '? ks. tulevan vuod. lm. 885. Te Polvärven kappelssa krkonkylästä Kaavn ptään raalle v a lm s... 0?? Te Rääkkylän ptäässä Henonemen kylästä K teen ptään raalle urakalla,000 m a rk a sta... 6 67 683 Te Nurmeksen krkolta K uh monemen ptään raalle a t kettu... 3?? 7,455 90 yhteensä ed. vuoden kustannusten \ kanssa. Srto 37,6 3,626? 35,359?, 42,747 2 4,030

72 \ Tet, ota on tehty. Les nouvelles routes. Vuoden kuluessa valm kstehtyen tetten yhteenlaskettu ptuus vrstossa. I Longueur en vrsta. 3 [ 4 5 6 ' 7 8 Tentekoon annettua apua ylesstä varosta. Tentekoon käy tetytä ; Subventon de l État. L _ Nombre des our- \ nées mses au tra-! val. Hevospävätötä. Les ournées d'attelage. Mehenpävätötä. Les ournées d'homme. En argent. ; M:kaa.! Rahassa. P En farne. Levskää. Jauhossa. En orge. Tynnyrä. Ohrssa. Srto 37,0 3,626? 35,359? 42,747 2 4,030 W. 882 alotettu tenteko Kaavn ptäässä Maaranvaaran kylästä Polvärven kunnan raalle... 5,7,200 2,400 -- : Te alotettu Tuusnemen krkonkylästä Ohtanemen kylään a Kaavn ptään raalle. Työtä tehdään urakalla 4,500 markasta... 2,5 --- Summa vuoslta 88 885 45,8 4,826? 37,759? 42,747 2 4,030 W aasan lään. 88. Te Petäsen tlasta Haapamäen kylässä Keuruun ptäässä Ruoveden ptään raalle,! tehty u r a k a lla... 0,8 s? Te Petarsaaren ptäästä Luotoon alotettu... 62 57 _ Te Salm esta Palom äelle Kuortaneen k u n n a s s a... 25 500 2,000 882. Yllämanttu te Petarsaaren ptäästä Luotoon valms... 2 37 290 883. Te Laukaan ptäässä Mkkeln kulkevalta valtamaanteltä ; Hankasalmen raa lle... 2,90,540,000 Osa tetä W rtan ptäässä W namäeltä Uskaln tlalle... 5 200 : Te Petarsaaren kaupunkkunnassa Nssasesta Ahlholmaan. 2,5 36 483,900 98 ; Srto 56,3 3,205? 5,084?; 2,900 98 ;

73 Tet, ota on tehty. Les nouvelles routes. ' Vuoden kuluessa valm kstehtyen «tetten yhteenlaskettu ptuus vrstossa. Longueur en vrsta. 3 l Tentekoon käytetytä Hevospävätötä. Les ournées d'attelage. Nombre des ournées mses au traval Mehen! pävätötä. JLes ournées d homme. 5 6 I 7 8 Tentekoon annettua apua ylesstä varosta. Subventon de l'etat. En argent. Rahassa, M:kaa. P- Jauhossa. Levskää. En farne. En orge. Tynnyrä. Ohrssa. Srto 56,3 3,205? 5,084? 2,900 98 884. Te W namäen a Uskaln tloen välllä W rrolla atkettu... 8,5 850,700 885. Te Ätsärn kunnassa Myllymäen rautate-asemalta Rämälän tla lle... 0??,200 Summa vuoslta 88 885 74,8 4,055? 6,784? 4,00 98 Oulun lään. 88. Te Pudasärven ptäässä Syvänoan tlalta Petääkankaan! höyrysahalle alotettu.... 320 57690 Osa tetä Jokärven kappelssa ptäänteltä Tavalkosken kylään...,5 52 83 500 Te Praahen tlusraalta Möykkylän kestkevarn W hannn k a p p e l s s a... 8 670 670,200! Osa tetä Rovanemen a Ktt- Iän ptään v ä l l l ä... 2 2 8,800 2,030 6 252! 882. Vmemanttua tentekoa atkettu, osta 0 vrstaa Kttlän : seurakunnassa tehty urakalla! 3,46 markasta 73 pennstä s e k ä 63,2 t y n n y r s t ä o h r a.! Pävätötä tässä urakkatyössä e ole l m o t e t t u... 7,8 3,900! 9,366 84 33,2! ; Tenteko Syvänoan tlan a Petääkankaan höyrysahan vä- Illä loppuun saatettu.... 9 80 360 I Osa tetä Nssntalon tlalta Srto 68,3 802 4,233 24,73 90 _ 583,2 0

74 Tet, ota on tehty. 2 3 4 5 «7 8 Les nouvelles routes. Longueur en vrsta. Vuoden kuluessa valm kstehtyen tetten yhteenlaskettu ptuus vrstossa. Tentekoon käytetyltä Nombre des ournées mses au traval. Hevospävätötä. Les ournées d attelage. Mehenpävätötä. Les ournées d homme. Tentekoon annettua apua ylesstä varosta. Subventon de l Etat. En argent. Rahassa. M:kaa. P- En farne. Levskää. Jauhossa. En orge. Tynnyrä. Ohrssa. Srto 68,3 802 4,233 24,73 90 K lklönsalm elle Kuusamon p täässä... 3 99 3,692 7,29 30 Osa tetä Peltokorven tlan a W aasan läänn raan välllä Se vn p t ä ä s s ä... 7 300 3,92 6,768 9 Osa tetä Eastn tlan a Nurmeksen ptään raan välllä Kuhmonemen ptäässä... 8,5,800 4,306 56 883. Tentekoa Nssntalon tlan a Klklönsalm en välllä Kuu _ samon ptäässä atkettu... 7 35 2,26 4,72 68 Osa tetä W aasan läänn raan a Ylveskan ptään raan v ä l llä... 7 300,690 3,434 74 Te Kalaoen ptään Metsäkylästä Merärven kappe ln... 4 400 2,800 Osa tetä ptääntestä Merärven kappelssa Metsäkylään Kalaoen p t ä ä s s ä... 2,248 6,735 Tentekoa Rastn tlalta Nurmeksen ptään raalle Kuhmo nemen ptäässä atkettu... 2,7 700 9,554 60 Tentekoa Rovanemen a Kttlän ptään välllä atkettu 0 u r a k a lla... 9,?? 0,080 60,600 Polkute Rovasen tlalta Sodankylän ptäässä Ivalooelle Inarn p t ä ä s s ä... 40?? 2,600 884. Te Nssntalon a Klklö- 583,2 Srto 77,6 4.284 37,823 72,859 47,600 593,2

75 Tet, ota on tehty. Les nouvelles routes. Longueur en vrsta. Vuoden kuluessa valm kstehtyen tetten yhteenlas- N kettu ptuus vrstossa. 3 4 Tentekoon käytetytä Nombre des ou r nées mses au traval. Hevospävätötä. Les ournées d'attelage. Mehenpävätötä. Les ournées d'homme. 5 6 7 g Tentekoon annettua apua ylesstä varosta. En argent. Subventon de l Etat. M:kaa. Rahassa. P En farne. Levskää Jauhossa. Ohrssa. En orge. Tynnyrä. Srto 77,6 4,284 37,823 72,859 47,600 593,2 salmen välllä Kuusamon ptäässä loppuun tehty.... 9 3,230 6,58 36 Osa tetä W aasan läänn a Oulasten ptään raan välllä.. 22 900 4,480,654 29 Tentekoa Merärven kappeln a M etsäkylän välllä Kalaoen ptäässä atkettu.... 7 60,950 Tentekoa Kuhmonemen a Nurmeksen krkkoen välllä a t k e t t u... 5,7 00,500 3,000 Tentekoa Rovanemen a Kttlän ptään välllä atkettu u r a k a lla...,7?? 5,940 54 Tentekoa alotettu Pellon kylästä Yltornon ptäässä Kolarn kappeln krkolle.... 5,2 4,062 5,000 885. Tentekoa Rovanemen a K ttlän ptään välllä atkettu u r a k a lla... 6,5 6,858 57 Polku Kttlän a Sodankylän välllä u r a k a l l a... 00?? 7,334 _ K yläte Savmäen a Kankaan taloen välllä Haapaärven kylässä a p tä ä ssä... 5 00 500 Ptäänte Merärven kappelsta Pohankylään Kalaoen ptäässä a lo te ttu... 0,935,60 _ Summa vuoslta 88 885 >) 369,7 7,479? 55,55? 28,805 23,600 593,2 Summa koko Suom essa vuoslta 88 885... ) 77,3 37,969 8,634 803,906 33 5,630 593,2 ') Nähn summn on otettu 40, valton varolla tehtyä vrstaa polkutetä.

76 77 23. Kyydtys a kestkevart Suo-! 2 3 4 5 o I 7 Lään. Gouvernements. Kestkevaren lukumäärä. Nombre des statons. Hevosten lukumäärä, ota oka vuorokaus on kestkevaressa ollut saatavana. Nombre des chevaux aux postes chaque our. Hollhevosa. Chevaux de relas. Reserv-! hevosa. Chevaux de réserve. Ùrakkahevosa. Chevaux de forfat. Tammkuu. Janver. Servce des relas Kyyten luku- Nombre des tours Helmkuu. Févrer. Maalskuu. Mars. Uudenmaan lään ssä... 80 228 70 8 3,78 3,052 3,322 2 Turun a Porn... 07 40') 520 0 6 6,542 5,965 7,388 3 Hämeenlnnan... 22 55 87 2) 58 2) 6,9 4,887 5,467 4 Wpurn... 70 483 2 80 8,824 8,279 8,892 5 Mkkeln... 6 207 58 9 6,004 4,696 5,57 6 Kuopon... 7 287 7 44 7,98 6,236 6,275 7 Waasan... 97 22 503 442 8,396 7,423 9,467 8 Oulun... 296 535 734 48 5,274 5,20 7,307 9 Summa,259 2,256 2,554,287 52,38 45,658 53,635 0 Uudenmaan lä än ssä... 78 93 50 8 4,329 3,95 4,908 Turun a Porn... 06 48 846 98 7,064 6,246 7,089 2 Hämeenlnnan... 2 52 99 2) 46 2) 6,662 5,74 6,329 3 Wpurn... 75 529 200 84 8,93 8,068 9,065 4 Mkkeln... 2 222 52 82 5,29 4,253 5,3 5 Kuopon... 73 358 88 02 8,232 6,69 7,998 e Waasan... 95 27 479 439 9,72 7,406 0,839 7 Oulun... 296 528 673 33 6,777 6,873 8,477 8 Summa,256 2,347 2,787,92 57,007 48,590 59,836 9 Uudenmaan lä ä n ssä... 78 86 60 9 3,729 3,9 4,523 20 Turun a Porn... 07 I 68 79 57 5,873 5,856 6,98 2 Hämeenlnnan... 2 26 202 2) 78 '-) 5,236 3,984 5,025 22 Wpurn... 82 50 96 7 8,64 7,206 8,698 23 Srto 488 98,349 45 23,479 20,65 25,227 M u s t. ) Nähn summn e ole otettu hevosten lukumäärää Ikaalsten kunnassa, ossa ntä lmote- 8 8 8 messa vuosna 88 885. en 88 885. m ä ä r ä. 9 0! 2 3 4 5 0! 7 des chevaux. 8. 82. 83. Huhtkuu, Avrl. -... - Toukokuu. Ma. Kesäkuu. Jun. Henäkuu. Jullet. Elokuu. Août. Syyskuu. Septembre. Lokakuu. Octobre. Marraskuu. Novembre. Joulukuu. Décembre.! 8 Koko vuonna. Toute l année. 3,940 4,329 4,902 5,26 5,24 5,073 4,473 3,703 4,076 5,53 6,977 6,'777 5,498 4,75 5,753 5,09 4,754 4,459 6,68 70,528 2 5,94 6,36 6,406 5,028 4,932 4,676 4,337 4,867 6,627 65,423 3 8,64 9,778,029 0,589 0,720 0,22 9,258 8,544 9,860 4,535 4 4,902 5,204 5,42 4,838 I 5,05 4,52 4,9 4,657 6,084 6,032 5 6,220 5,9 6,748 5,887 6,48 6,066 5,559 5,64 6,940 75,35 6 9,28 0.230 2,823 0,227 2,33 9,768 8,35 7,687 9,38 5,284 7 6,787 4,835 8,358 7, 7,904 6,755 6,045 4,878 6,494 76,868 8 52,689 53,200 6,76 53,656 58,359 52,090 46,968! 44,409 56,080 629,958 9 4,906 4,859 5,457 4,96 5,384 4,702 4,55 3,89 4,36 55,792 0 6,27 4,845 5,060 4,692 5,357 5,374 4,360 4,908 7,53 68,653 6,558 5,35 5,536 5,040 5,35 4,832! 4,328 5,26 5,032 65,283 2 9,827 0,504 ' 0,63,089,847 9,4 8,950 8,49 9,684 6,498 3 4,828 5,0! 3,997 3,962 4.55 4,239 3,820 4,482 5,70 54,735 4 5,775 7,05 6,85 6,368 7,24 6,648 5,732 5,943 7,863 82,222 5 0,575 0,870 2,09 0,302 2,022,046 8,400! 7,83 8,77 9,730 6 6,859 6,53 8,90 7,224 8,263 7,726 6,385 5,443 7,260 86,008 7 55,455 55,040 57,705 53,638 59,899 53,978 46,30! 46,025 55,68 648,92 8 4,024 4,794 5,375 5,8 5,902 4,669 4,28 3,83 3,982 52,609!) 5,538 5,89 4,926 4,902 5,38 5,258 4,946 4,297 6,27 65,364 20 4,277 4,783! 4,732! 4,562 4,903 4,557 3,936 ' 3,42 4,635 54,042 2 8,850 0,025,580 0,946,830 9,757 8,684 7,78 9,70 3,699 22 22,689 24,79 26,63 25,59 28,06 24,24 2,694 I 8,673 24,535 285,74 23 2) Luoposten, Tammelan, Prkkalan, Ylötaan löytyvän tarpeen mukaan". ärven, Pälkäneen, Sahalahden, Weslahden, Kurun a Teskon kunnssa, ossa lukumäärä on tarpeen mukaan'.

78 79 2 3! 5 6 7... 8 Lään. Gouvernements. Hevosten lukumäärä, ota oka vuorokaus on kestkevaressa ollut saatavana. Kestkevaren lukumäärä. Nombre des chevaux aux postes chaque our. Nombre des statons. Hollhevosa. Chevaux de relas. Reservhevosa. Chevaux de réserve. Urakkahevosa. Chevaux de forfat.! Tammkuu. Janver. Kyyten luku- Nombre des tours Helmkuu. Févrer. Maalskuu. Mars. 9 0 2 3 4! S 6 7! 8 määrä. des chevaux. Huhtkuu. Avrl. \ Toukokuu. Ma... Kesäkuu. Jun. Henäkuu. Jullet. Elokuu. Août. Syyskuu. Septembre. Lokakuu. Octobre. Marraskuu. Novembre. Joulukuu Décembre. Koko vuonna. Toute l'année. Srto 488 98,349 45 23,479 20,65 25,227 2 Mkkeln lä ä n ss ä... 2 203 54 88 5,263 4,084 5,799 3 Kuopon... 75 368 77 00 8,27 6,258 8,52 4 Waasan... 94 20 468 429 8,307 7,509 9,479 5 Oulun... 297 56 680 35 6,759 6,796 9,46 6 Summa,266 2,323 2,728,67 5,935 44,82 58,8 7 Uudenmaan lä ä n ssä... 77 207 274 9 3,953 3,202 3,669 8 Turun a Porn... 07 7 493 52 5,334 5,222 5,374 9 Hämeenlnnan... 20 06 95 58 4,285 3,406 4,037 0 Wpurn... 8 507 22 228 8,858 7,680 7,989 n Mkkeln... 6 204 9 65 5,33 4,59 4,548 2 Kuopon... 74 36 73 04 8,25 6,324 7,29 3 Waasan... 95 204 449 425 7,925 8,056 8,22 4 Oulun... 296 564 654 4 7,345 7,267 7,99 5 Summa,266! 2,270 2,550,082 5,048 45,36 48,859 6 Uudenmaan lä ä n ssä... 79 *) 50 240 96,894,449,68 7 Turun a Porn... 45!) 97 388 63 2,978 2,292 2,565 8 Hämeenlnnan... 29 52 330 200 2,039,674,773 9 Wpurn....... 266 *) 269 249 276 3,477 2,899 3,99 20 Mkkeln... 0 o 7 33,579,23,364 2 Kuopon... 72 3 20 57 2,505 2,82 2,49 22 Waasan... 25 ) 23 289 32 3,87 3,72 3,759 23 Oulun... 277 *) 84 594 99 2,9 3,008 3,636 24 Summa,384 905 2,29,536 2,254 8,438 20,333 8 8 84. 85. 22,689 24,79 26,63 25,59 28,06 24,24 2,694 8,673 24,535 285,74 l 4,259 4,545 4,493 4,059 4,804 4,494 4,028 3,464 4,845 54,37 2 6,655 7,277 6,907 6,445 7,269 6,732 5,598 5,746 7,483 82,649 3 7,686 0,85 0,098 9,2 0,63 9,648 7,95 7,36 8,572 06,260 4 6,904 7,528 8,609 7,990 8,929 8,237 6,828 5,375 7,35 90,73 5 48,93 54,326 56,720 53,97 59,63 53,352 46,063 40,394! 52,750 69,49 6 3,733 4,233 5,498 5,349 5,53 4,084 3,695 3,237 3,28 49,32 7 5,259 4,09 4,433 4,549 5,063 4,408 4,055 3,822 5,282 56,892 8 3,275 4,43 4,853 4,290 4,478 3,82 3,920 3,235 3,578 47.32 : 9 8,530 0,57,879,88,5 9,775 8,273 7,330 9,22 2,292 0 3,557 4,770 4,067 3,908 3,984 3,750 3,35 3,380 4,363 48,970 4,390 6,684 6,45 5,684 6,458 5,847 4,934 5,073 6,50 73,663 2 7,655 9,33 9,2 8,266 8,93 8,386 7,359 6,577 7,99 97,720 3 6,072 7,302 8,639 7,583 8,00 7,87 5,846 4,725 7,454 86,096 4 42,47 50,7 54,995 50,87 53.939 47,942 4,433 37,379 47,356 572,266 5,783 2,68 2,479 2,708 2,957 2,09 2,08,632,848 24,726 G 2,792 2,325 2,05 2,26 2,607 2,48 2,042 2,065 2,79 29,232 7,99 2,089 2,33 2,242 2,346,887 2,87,627,839 24,025 8 3,082 3,994 4,424 4,420 4,52 3,86 3,03 2,606 2,705 4,57 9,287,352,223,357,474,2,96,067,39 5,462 20,722 2,052 2,7 2,085 2,400 2,225 2,099 2,034 2,097 25>937 2 3,80 4,77 3,822 3,36 3,830 3,850 3,80 3,7 2,355 43,222 22 2,330 3,274 3,753 3,54 3,984 3,66 3,00 2,556 2,967 38,550 23 8,797 22,025 22,254 2,723 24,0 20,565 8,799 6,704 7,669 242,67 24 M u s t. ) Tähän on luettu reserv-asemat a posttalot (älkmäsä löytyy anoastaan Uudenmaan, Tu- run a Porn sekä Mkkeln läänessä).

- * t 80 24. Ertysluettelo ylesten ulostekoen suuruudesta keskmäärn manttaallta kussakn maalaskunnassa Suomessa v. 885. Contrbutons sur les terres en 885. îo (M 4! 5 ]: 6 Ulostekoen suuruus keskmäärn manttaallta. chaque mantal. <3î 00 Contrbutons en moyenne sur Kunta. Communes. Impôt foncer. Kruununverot. Drot aux uges de premère nstance. T! sekä maapolsn palkkaus. Tuomar, kärääkapat Suoranaset maksut. Kunnallset ulosteot. Impôts communaux. n ; dtys a kestkevärt. XClltCll JO OXXVOXX rakennus a kun- ; nossapto sekä kyy, n oïlfoîn! p sut. : Satunnaset mak-?! Appontements du cerge'. Papston a krkonpal- velan palkkaus. _ J L _ Drots dvers. Ernäset menot. % y Total. Summa. Uudenm aan lään. T e n h o la... 202 5 4 48 9 55 69 320 3 B rom arv... 307 3 27 52 7 9 4 30 07 520 74 P o h a... 209 4 7 68 73 382 Tammsaaren maas... 200 2 5 59 -- 2 65 362 Snappertuunan kap pel. 430 22 2 48 4 55 57 Karan ptää.... 236 5 4 4 60 28 68 93 452 67 Karalohan ptää.. 38 5 60 7 60 5 38 44 494 64 Sammatn kappel.. 385 5 30 5 45 2 50 77 80 596 5 Inkoon ptää.... 359 27,22 20 60 2,678 2 Degerbyyn kappel. 299-9 56 65-22 64 87 548 64 Espoo... 260 8 6 25 30 32-66 389 48 Krkkonumm.... 304 92 0 20 5 40 3 60 449 32 Sunto... 242 60 0 4 40 8 30 50 435 30 L o h a... 232 62 2 5 28 7 60 347 69 N u m m... 244 40 0 40 22 74 38 45 360 54 P u su la... 26 40 3 33 40 48 395 40 W h t... 262 2 20 4 76 40 55 0 455 62 Pyhäärv 274 3 20 40 59 80 30 523 93 H e ls n k 483 47 7 92 6 80 85 762 39 T u u s u la 337 87 0 23 30... 6 84 34 623 44 N u rm ä rv... 390 2 22 0! 26 98 725 34 S p o o... 377 32 9 90 3 32 98 50 20 49 73 586 77 P o r n e e s... 397 68 2 87 2 40 00 86 34 599 29 Porvoo... 250 5 7 92 32 03 62 5 455 2 A sk o la... 250 50 55 2 23 66 34 553 39

8 n 4! 5 I 6! Ulostekoen suuruus keskmäärn manttaallta. Contrbutons en moyenne sur chaque mantal. C~ 00 3» Kunta. Communes. Impôt foncer. Kruununverot. Drot aux uges de pre- mère nstance. sekä maapolnsn palkkaus.! Tuomar, kärääkapat Suoranaset maksut.. Kunnallset ulosteot. Impôts communaux. Tetten a sltan rakennus a kunnossapto sekä kyy- J dtys a kestkevärt. Appontements du clergé. Papston a krkonpalvelan palkkaus. Ernäset menot. Drots dvers. ÿnf. H Sfof ; fm Skf fm. Mnf "ful Sfaf fm. Mnf fm. fm f& Satunnaset maksut. Total. Summa. P u k k l a... 550 0 20 62 0 50 60 07 85 849 7 M ä n tsä lä... 337 98 6 83 28 0 225 88 695 9 P e r n a a... 23 5 5 50 4 57 00 58 63 420 2 L l e n d a a l... 595 40 28 96 98 00-6 35 883 7 M y rsk y lä... 358 64 40 83 84 83 202 7 0 796 37 A r t ä r v... 37 92 68 87 98 92 22 82 98 57 906 0 L a p tresk... 476 20 30 57 86 67 60 54 38 907 82 R uotsn-pyhtää.... 4 30 4 54 50 70 47 37 84 903 85 E l m ä k... 20 8 23 4 30 87 65 86 0 33 550 38 A n a la... 63 29 43 39 60 50 99 50 _ 54 69 62 37 Itt... 436 3 46 88 28 77 7 60 _ 49 6 878 44 J a a l a... 439 35 43 8 28 77 6 80 53 5 88 5 O r m a t t la... 386 0 37 90 5 84 82 8 3 775 87 Turun a P o rn lään. Ahvenanmaan khlak.. 322 89 9 84 23 62 64 20 6 96 20 4 547 65 H alkon.. 252 80 8 8 5 35 43 29 3 69 62 7 495 28 Pkkön.. 223 8 85 4 90 75 50 20 64-337 70 M askun.. 36 6 64 45 47 40 9 80 84 20 592 85 Mynämäen.. 29 3 8 58 7 6 28 80 20 353 42 W ehmaan.. 45 6 8 95 9 50 67 65 2 65 76 34 7 48 707 8 Ulvlan.. 352 25 2 79 34 33 244 50 2 63 665 50 Ikaalsten.. 47 25 20 72 50] 20 63 75 647 50 Tyrvään.. 344 34 6 44 5 36 0 5 26 39 0 93 605 5 Lomoen.. 432 4 9 72 2 3 72 7 22 35-668 22 H ä m een ln n a n lä ä n. A s k k a la... 36 55 3 55 60 277 80 2 30 32 939 20 H ollola... 424 30 3 8 80 276 7 49 977 38 K o s k... 380 84 2 38 27 6 90 90 40 97 55 807 78 *) Tetoa on saatu tästä läänstä anoastaan khlakunnttan. U

82 «H - r C* eo r 4 II 5 I 6 Ulostekoen suuruus keskmäärn m anttaallta. Contrbutons en moyenne sur chaque mantal. 00 C Kunta. Communes. Impôt fon cer. Kruununverot. Drot aux uges de p remère nstance. ' seka maapolnsn ; palkkaus. Suoranaset maksut. Tuomar, kärääkapat K unnallset ulosteot. Impôts communaux. Tetten a sltan rakennus a kunnossapto sekä kyydtys a kestkevart. Appontements du clergé. Papston a krkonpalvelan palkkaus. S/bf fua ïn f 'få. 9 k f Sfnf Sfnf. m. Sfoyc SRnf på. M nf 7MC Satunnaset maksut. Drots dvers. Ernäset menot. Total. Summa. K ä r k ö lä... 47 6 32 97 80 4 798 3 L a m p... 362 30 8 34 27 90 27 _ 92 50 97 55 85 59 N a s t o l a... 346 69; 35 76 88 50 52 80 20 93 736 75 P adasok... 398 25 27 46 55 48 728 7 H a u h o... 369 47 9 90 T u u lo s... 445 89 25 38 H a t t u l a... 350 29 22 7 T y r v ä n tö... 229 4 87 Hämeenlnnan m aas... 764 79 5 65 H ausärv... 43 62 46 65 J a n a k k a l a... 385 84 36 67 W a n a a... 277 5 5 96 L o p p... 443 26 42 27 Renko... 593 58 42 22 Tähän kuuluva tetoa e ole saatu Hauhon khlakunnasta. L u o p o n e n... 262 5 22 5 5 60 35 _ 58 67 5 634 93 K u h m a la h t... 250 80 6 0 _ 88 _ 55 98 57 80 E r ä ä r v... 287 67 2 0 80 20 6 50 595 47 L ä n g e lm ä k... 34 28 70 8 40 240 8 00 _o_ 25 724 9 K u o r e h v e s... 367 64 23 50 24 25 20 60 720 4 J ä m s ä... 373 67 26 60 44 5 9 23 6 87 72 829 27 K o r p l a h t... 335 84 35 40 50 60 368 64 23 74 977 58 K u h m o n en... 354 53 23 20 4 26 50 28 80 62 609 3 A k a a... 0 K a l v o l a... 7 75 32 25 75 40 59 0 Tetoa e ole saatu. 40 33 50 70 70 K y lm ä k o sk... 67 34 40 70 70 U r a la... 5 40 42 20 73 70 75 60 H um ppla... 6 22 38 40 97 60 7 60 0 20 T a m m ela... 4 45 97 60 7 60 84 40 5 Jok on en... 0 38 34 50 97 60 7 60 80 S o m e r o... 4 5 60 25 3 44 42 2 00 P e r t t u l a... 9 53 29 70 97 60 7 60 82 S o m ern em... 0 60 38 29 43 26 5 62 S ä ä k s m ä k... 9 47 37 75 40 55 90

83 2 II 3 I 4 II 5 6 II 7 II 8 I 9 U lostekoen suuruus keskm äärn m anttaallta. Contrbutons en moyenne sur chaque mantal. K unta. Communes. Impôt foncer. Kruunun verot. Drot aux uges de premère nsance. Tuomar, k ä rääk a p a t sekä m aapolsn palk k aus. [ K unnallset ulosteot. Impôts communaux. Suoranaset m aksut. Tetten a sltan rakennus a k u n nossapto sekä kyydtys a kestkevärt. Satunnaset m aksut. Apponements du clergé, Papston a krkonpalvelan p alkkaus. &>> JM. M nf Sfnf ym Sbf 'fuä. Sbf m Stnf JM ïn f 'på. M nf Drots dvers. Ernäset m enot. Total. Sum m a. P r k k a l a... Y l ö ä r v... K a n g a s a l a... L e m p ä l ä... M e s s u k y l ä... Tetoa e ole saatu. P ä l k ä n e... S a h a la h t... W e s la h t... T o ttä r v... O rv e s... 306 26 30 0 4 40 233 55 6 08 698 3 R u o v e s... 36 2 52 20 250 3 96 947 2 K u r u... 338 45 40 23 23 20 20 772 45 T e s k o... 245 7 30 28 240 25 00 668 7 W p u rn lä ä n. W purn p tää... 8 43 99 68 36 24 26 54 260 85 966 74 Jo h annes... 53 8 24 20 90 238 98 62 64: 258 40,027 5 U u s k r k k o... 4 4 06 2 86 0 97 63 277 42 908 68 K uolem aärv.... 27 77 9 5 56 75 93 49 248 87 6 K o v s t o... IS 80 84 78 5 4 385 46 256 9 967 27 Seskar a L avansaar. 28 00 38 62; _! 55 78: 423 6 S ä k k ä rv... IS 4 Sl 86 35: 2 4 424 80; 89 50, 837 50 W ro la h t... 27 40 74 4! 82 6 442 70; - I 88 75! 85 5 W e h k a la h t... 28 76 30 92 42 432 20-84 so: 83 60 8 S p p o l a... 38 2; 98 28 40 427 2; 70 76 72 8 K y m... 233 5 60 25 2 20 408 4 : 92 0 905 74 P y h tä ä... 8 73; 57 20 72 40 40 20 ; 72 730 53 K o rk e a s a a r... 88 e! 80 45: - 68 5 L a p e... 2 37; 54 56; 98 43 65 93: 300 60 63 89 L u u m ä k... 67 83 73 30 36 6 9 3 44 73 883 5 W a lk e a la... 7 4 75 35 90 42 4 60 883 44 L e m... 6 47[ 50 87: 9 23 6 2 597 79 CO t-~

84 2 I 3 I 4 I S I 6 I 7 8 I 9 Ulostekoen suuruus keskmäärn m anttaallta. Contrbutons en moyeune sur chaque mantal. Kunta. Communes. Impôt foncer. Kruununverot. Drot aux uges de p remère nstance. sekä maapolnsn palkkaus. Tuomar, kärääkapat Suoranaset maksut. Kunnallset ulosteot. Impôts communaux. Tetten a sltan rakennus a kunnossapto sekä kyydtys a kestkevart. Satunnaset maksut. Appontements du clergé. Papston a krkonpalvelan palkkaus. Drots dvers. Ernäset menot. Total. Summa. 9fnc pl SHnf JMf Stn f ps. Sfotf ym ïïn f m. SUnf. p Sftnf ;m p& T a p a lsa a r... 6 47 50 82 92 52 6 90 28 82 603 53 S a v ta p a le]... 59 50 69 96 28 50 82 20 380 8 820 24 Suomennem.... 20 3 92 28 92 40 29 354-977 7 J o u t s e n o... 05 2 5 20 00 29 3 60 20 5 470 26 R u o k o la h t... 24 50 73 3 34 95 63 88 27 6 63 62 R au tärv... 28 86 62 5 72 30 56 50 27 20-590 9 Jääsk... 22 34 66 40 380 8 24 8 34,007 K r v u... 24 93 65 54 60 95 69 80 284 76 705 98 A n tre a... 7 3 54 8 206 3 87 67 25 2 680 68 M u o la... 02 59 42 99 2 78 36 3 5 37 220 62 429 66 H e n o k... 79 90 67 68 44 33 2 6 405 46 350,259 53 Kvennapa... 85 92 67 7 26 43 93 22 7 84 274 36 665 50 W a l k ä r v... 85 25 36 2 5 33 0 53 43 28 326 5 R a u t u... 70 83 9 6 5 38 43 67 49 76 235 25 H to la... 73 3 70 53 20 250 45 59 33 K a u k o la... 22 42 70 62 8 200 220 674 60 Käksalmen maaseurak. 22 42 70 40 50 200 220 652 92 P yhäärv... 74 3 70 65 70 250 44 603 83 R ä s ä l ä... 22 42 70 76 25 300 250 88 67 S a k k o l a... 20 75 70 63 45 200 40 594 20 K urkok... 85 43 24 20 3 0 62 89 f 3 59 52 4C 24 6 Jaakkm a... 24 8 3 6 3 3 46 34 4 25 7 8c 347 24 P arkkala... 67 67 54 22 8 37 58 4 272 7C 67 43 Sortavalan maaseurak.. 28 66 25 60 72 72 39 90 76 6( 343 48 U u k u n e m... 32 66 28 80 76 70 42 42 70 4C 350 93 R u sk e a la... 30 8 24 60 44 50 37 75 77 2()' 34 3 L e p p ä la h t... 3 90 8 20 36 60 37 75 69 9( - 294 35 Im p la h t... 38 5 62 6 67 83 5 38 350 938 26 S u sta m o... 27 54 52 52 55 79 80 27 223 764 86 S a l m... 86 5 38 78 24 96 36 6 450 29 S u o ä r v... 239 65 323 34 575 22 858 325 598 2,99 2 K o r p s e lk ä... 99 29 58 3 538 90 784 37 648 2,645 32

85 2 II 3 S» I S 6 II 8 II 9 Ulostekoen suuruus keskmäärn m anttaallta. Contrbutons en moyenne sur chaque m antal. Kunta. Communes. Impôt foncer. Kruununverot. Drot aux uges de p remère nstance. Tuomar, kärääkapat sekä naapolsn palkkaus. Suoranaset maksut. Kunnallset ulosteot. Im pôts communaux. Tetten a sltan rakennus a kunnossapto sekä kyydtys a kestkevart. Satunnaset maksut. Appontements du clergé. Papston a krkonpalvelan palkkaus. Drots dvers. Ernäset menot. Total. Summa. 3 b f p Sfnf ps. Sfof p ïïn f ym. & nf pä. Mnf IM. S/bf p s SUnf p t M kkeln lään. H a r t o l a... 28 43 50 52 73 60 200 254 94 H e n o l a... 268 42 42 0 02 28 43 60 250 262 968 40 J o u ts a... 335 78 90 43 45 8 500,509 78 L ev o n m ä k... 276 76 30 220 95 5 286 92 76 Luhanka... 278 3 20 377 75 6 650,406 3 M än tyharu... 304 87 30 36 20 5 42 737 87 S y s m ä... 262 30 34-70 26 80 90 82 665 0 H rvensalm... 222 65 55 255 40 63 230 965 65 K angasnem... 268 92 37 23-233 0 90 96 92 R s t n a... 25 24 40 60 60 25 80 76 24 M k k e ln... 249 89 45 35 50 35 220 834 89 A n t t o l a... 249 78 35 20 20 239 75 938 78 Juva... 272 95 29 50 40 5 4 2 0 05 36 60 6 J o r o n e n... 23 68 28 40 2 80 8 40 2 235-70 28 P u u m a la... 255 8 36 20 56 5 0 2 30 509 68 P e k s ä m ä k... 332 27 46 24 6 35 284 882 27 J ä p p l ä... 330 22 46 24 6 35 284 880 22 W r ta s a lm... 329 85 46 24 6 35 284 879 85 H a u k v u o r... 328 20 44 4 90 28 96 700 20 R a n ta sa lm... 278 4 23 30 28 64 43 2 25 7 20 7 43 Kangaslamp.... 278 4 23 30 00 43 5 50 220 779 84 H en äves... 278 56 35 66 82 28 35 824 56 K erm ä k... 277 20 36 26 78 50 60 20 65 836 96 Savonranta... 277 20 36 26 65 60 _ 5 455,008 46 E n o n k o sk... 277 20 36 26 65 60 5 455,008 46 Säämnk... 279 40 87 90 223 25 854 90 S u lk a v a... 283 92 32 23 76 6 40 670 92 Kuopon lään. K u o p o... 306 26 25 49 245 37 48 80 26 K a rttu la... 290 56 28 30 230-40 44 762 56

8 6 CO 5 6 U lo s t e k o e n s u u r u u s k e s k m ä ä r n m a n tta a llta. Contrbutons en moyenne sur chaque mantal. 00 O» K u n t a. Communes. Impôt foncer. K r u u n u n v e r o t. Drot aux uges de premère nstance. sekä m a a p o ls n p a lk k a u s. T u o m a r, k ä r ä ä k a p a t s u t. S u o ra n a s e t m a k K u n n a ll s e t u lo s te o t. Impôts communaux.! dtys a k e s t k e - v ä r t. nossapto sekä k y y Tetten a s lt a n ra k e nn us a k u n s u t. S a tu n n a se t m a k Appontements du clergé. Papston a k r k o n p a l- velan p a lk k a u s. Drots dvers. E rn ä s e t m e n o t. Total. S u m m a. Sbf pm. pm. 9h tf pm 3fnf pä Sfnf ph Wnf. pm M nf pm Sfhtf pa. Maannka...... 290 24 37 78 224 00 60 889 24 T u u s n e m.... 299 76 4 43 82 30 265 960 76 P e l a v e s... 294 88 34 30 200 70 2 0 938 88 K e t e l e... 29 0 34 30 200 40 280 975 0 R a u t a l a m p... 347 90 47 206 52 09 50 80 35,05 92 W e s a n t o... 347 90 47 20 50 68 54 445,082 40 H a n k a s a l m... 347 90 75 35 44 50 89 87 792 27 S u o n e n o k... 329 60 42 60 20 48 43 22 50 753 3 L e p p ä v r t a... 329 60 37 60 3 6 325 30 66 90 226 75,07 3 I s a l m... 254 47 58 90 47 8o 345 63 48 56 75 926 40 R u t a k k o... 279 27 42 20 24 90 345 65 50 56 75 93 62 L a p n l a h t... 337 74 40 53 264 5 286 60 72 5 25 80,27 33 K u r u v e s... 325 4 35 80 36 200 4 27 75 872 59 N l s ä... 27 55 8 28 20 64 84 29 7 68 97 489 44 K a a v... 94 23 28 45 7 300 5 4 33 9 652 35 L p e r... 7 4 55 30 300 30 220 852 4 K u u s ä r v... 87 95 35 9 36 270 6 25 650 4 P o l v ä r v... 90 54 55 27 45 280 2 255 746 8 K o n t o l a h t... 0 34 68 43 38 84 25 36 739 97 K d e s... 6 77 40 20 20 420 30 846 77 R ä ä k k y l ä... 5 6 53 205 _ 75 4 78 667 6 K e s ä l a h t... 89 26 47 00 306-0 270 _ 822 26 P e l s ä r v... 20 4 28 9 27 90 6 50 57 2 25 35 765 29 J u u k a... 37 69 38 20 4 9 92 3 3 90 86 26 782 7 N u r m e s... 3 43 33 6 88 56 249 9 2 207 93 83 89 R a u t a v a a r a... 76 65 36 39 67 2 226 4 48 5 06 92 66 36 I l o m a n t s... 09 28 3 20 96 0 00 50 596 48 E n o... 34 65 45 70 3 3 24 39 295 73 4 39 57 89 K h t e ly s v a a r a.... 42 36 39 80 35 6 26 5 35 25 83 40 662 2 T o h m a ä r v... 204 28 59 60 23 232 80 40 25 45 983 3 P ä lk ä r v...... 76 44 3 20 59 40 4 39 30 86 8 533 42

8 Kunta. Communes.! 4! 5 6 8 9 Ulostekoen suuruus keskmäärn m anttaallta. Contrbutons en moyenne sur chaque manlal. ---- Kunnallset ulosteot. Impôts communaux. Impôt foncer. C* Kruununverot. Drot aux uges de premère nstance. M Tuomar, kärääkapat sekä m aapolsn palkkaus. Suoranaset maksut. Tetten a sltan rakennus a kunnossapto sekä kyydtys a kestke- ' värt sut. Satunnaset mak- Appontements du clergé. t* Papston a krkonpalvelan palkkaus. Drots dvers. Ernäset menot. Total. Summa. Stof Sfhtf fa ïnf JM. Sbf. ym. ïïn f föä. SQnf ä. 39nf 39nf W a a sa n lään. L o h t a a... 263 3 30 79 5 272 790 H m a n k a... 263 3 20 97 3 50 300 824 50 K a n n u s... 263 3 40 200 8 294 846 T o h o la m p... 260 40 40 230 85 200 855 L estä rv... 260 40 30 230 40 200 800 Kälvä a Ullava... 265 30 24 275 0 227 83 K okk olan... 270 27 38 39 25 689 A la v e te l... 270 27 39 30 2 677 Kaustsenkylä.... 270 35 80 320 0 240 955 W e t e l... 270 35 25 320 40 200 990 _ H a l s o v a... 260 35 00 00 40 _ 400 935 P e r h o... 260 35 90 280 25 290 980 _ Kruunubyy... 280 - - 35 23 00 3 50 80 6 637 50 T e e r ä r v... 280 37 56 00 42 90 2 77 P e t a r s a a r... 280 35 4 05 7 8 30 57 8 P u r m o... 280 35 4 05 7 8 30 _ 57 8 Ä htävä... 280 35 4 05 7 8 30 57 8 L u o t o... 280 35 4 05 7 8 30 57 8 U uskaarlebyy maas. 270 60 22 90 25 0 85 20 35 50 50 20 589 50 J e p u a... 268 32 25 50 22 50 98 25 60 60 50 600 42 M u n s a la... 268 80 2 90 22 50 00 80 28 20 58 80 60 L a p u a... 258 84 20 74 82 50 684 84 N u rm o... 258 84 20 300 82 60 820 84 K a u h a v a... 256 28 36 50 40 70 50 702 28 Y lh ä rm ä... 268 32 30 62 25 73 230 66 5 A lahärm ä... 264 72 30 4 34 90 _ 532 72 W ö y r... 278 24 4 52 50 33 90 44 622 64 M a k s a m a a... 276 96 5 50; 54 50 33 90 ' 44 25 625 O r a v a n e n... 276 92 5 5 0 60 25 33 90 36 55 623 2 P rttk ylä... 274 20 28 4 9 6 79 38 6 8 94 80 69 63 M aalah t... 259 65 25 98 6 40 24 63 5 7 92 27 704 l

88 (N es 4 II 5 II 6 Ulostekoen suuruus keskmäärn m anttaallta. Contrbutons en moyenne sur chaque mantal. SO 99 Kunta. Communes. Impôt foncer. Kruununverot. Drot aux uges de premère nstance. Tuomar, kärääkapat sekä maapolsn palkkaus. Suoranaset maksut. K unnallset ulosteot. Impôts communaux. Tetten a sltan rakennus a kunnossapto sekä kyydtys a kestkevart. Satunnaset maksut. Appontements du clergé. Papston a krkonpalvelan palkkaus. Drots dvers. Ernäset menot. Total. Summa. Sfaf fm. Mnf fä SUnf fm. Sfnf tm tfnf. pä Mnf m fm. Sbf m B erg ö ö... 245 0 26 30 3 58 240 2 3 94 200 40 79 53 P e ta la h t... 252 80 34 42 3 5 222 5 2 86 98 56 73 84 S u l r a... 256 25 22 53 7 4 240 86 8 75 208 82 744 62 W ä h ä k y r ö... 285 20 22 76 6 308 68 9 26 50 2 50 863 80 I s o k y r ö... 272 0 3 2,420 5 2 32 25,96 40 Y l s t a r o... 270 30 7 30 340 30 225 92 30 M uustasaar... 236 60 6 57 50 2 70 64 60 R ap p alu oto... 236 75 70 94 79 89 223 52 26 4 29 96 90 76,9 96 K o v u la h t... 225 50 6 48 50 0 50 599 50 L a h a... 262 45 8 50 56 36 40 44 936 95 Jurva... 268 55 8 50 43 36 90 66 802 5 I lm a o k... 246 68 34 392 325 23 230,250 68 Jalasärv... 242 46 58 50 88 54 275 60 23 242 82 930 92 K a u h a o k... 248 28 59 45 324 30 3 60 255 935 8 K u r k k a... 250 26 50 53 82 36 53 2 7 87 859 68 S en ä o k... 247 4 34 36 325 3 30 230 985 34 Peräsenäok.... 250 86 58 50 73 24 350 4 70 490,237 30 N ä r p ö... 25 26 46 88 30 474 82 52 70 73,025 69 K orsnääs... 24 7 46 88 30 474 82 39 70 73,002 50 L apvärtt... 252 73 80 60 450 300 _,42 73 K a r o k... 239 76 80 23 360 3 70 885 76 Sdebyy... 24 00 60 400 500,40 Is o o k... 24 45 7 40 2 45 8 24 0 78 95 Krstnankaup. maas.. 25 87 70 30 400 300,05 87 Teuva... 247 40 30 30 45 6 80,08 40 P h t p u d a s... 280 48 76 275 4 368,088 W t a s a a r... 290 50 56 23 350 33 73 380,59 96 K v ä r v... 280 73 60 36 320 368,357 60 K a r s t u la... 265 50 48 250 52 32 300 965 32 Saarärv... 300 90 96 370 8 300,74 U u ra n en... 300 90 86 370 6 300 ----,62 Laukaa... 350 80 50 400 50 360 _ _,390 --

89 4 I 5 6 Ulostekoen suuruus keskmäärn m anttaallta. Contrbutons en moyenne sur chaque mantal. (N «t- 00 O Kunta. Communes. Impôt foncer. Kruununverot. Drots aux uges de pre mère nstance. Tuomar, kärääkapat sekä maapolsn! palkkaus. Suoranaset maksut. K unnallset ulosteot. Impôts communaux. Tetten a sltan rakennus a kunnossapto sekä kyydtys a kestkevart. Satunnaset maksut. Appontements du clergé. Papston a krkonpalvelan palkkaus. Drots dvers. Ernäset menot. Total. Summa. Stnf. fm. ïïnf. ftâ. ïfnf pa Sftnp fä ïnf. tm 9k>f fm Sfaf. m. ïïn f -m S u m a n e n... 350 80 50 400 50 360,390 Jyväsk ylä... 350 50 45 300 300,45 P e t ä ä v e s... 350 50 85 36 300 300,085 36 E v ä r v... 426 5 50 80 25 270 866 K o r te sä r v... 434 3 50 50 245 50 50 225,8 L a p p a ä r v... 44 66 70 6 2 245 27 60 283,079 42 Wmp e l... 57 34 2 200 5 80 350,64 80 A la ä r v... 53 75 80 200 20-20,98 - S o n... 425 75 50 200 20 220,090 L e h t m ä k... 446 75 50 200 20 220, A la v u s... 62 2 245 390 45 00 29,668 45 K u o rta n e... 469 20 75 364 62 30 84,242 62 T ö y s ä... 557 8 60 23 65 0 29,67 65 W rtan ptää.... 652 42-65 20 322 73 88 240,395 8 Ä t s ä r... 620 42 46 20 30 240,69 20 K e u r u u... 64 25 60 48 35 5 27,45 60 M u lta....... 524 - - 33 60 50 367 98 40 250,323 P h la a v e s... 648 44 80 73 478 97 286,626 80 O ulun lään. l... 245 rt 7 0 0 254 700 70 200,479 97 K u v a n e m... 238 55 30 290 700 75 200,533 55 H a u k p u d as... 240 63 6-220 200 48 70 894 63 K m n k... 236 5 20 270 200 49 70 945 5 Y lk m n k... 236 50 40 290 200 98 70,034 50 Oulun maaseurak... 24 49 5 60 00 2 50 60 768 9 O ulunsalo... 253 4 5 60 00 2 50 80 800 L m n k a... 267 86 8 350 220 0 6,026 86 K e m p e le... 266 8 30 298 33 27 76,28 8 L u m o k... 276 96 2 442 39 87 68,43 96 T e m m e s... 279 48 26 76 69 38 94 782 48 T y r n ä v ä... 282 9 53 576 335 305 82,733 9 2

90 2 II 3 4 II 5 I 6 Il V II 8 II 9 Ulostekoen suuruus keskmäärn m anttaallta. Contrbutons en moyenne sur chaque mantal. Kunta.! Communes. Impôt foncer. Kruunun verot. Drots aux uges de p remère nstance. Tuomar, kärääkapat sekä maapolsn palkkaus. Suoranaset maksut. Kunnallset ulosteot. Impôts communaux. Tetten a sltan rakennus a kunnossapto sekä kyy-! dtys a kestkevärt. Satunnaset maksut. Appontements du clergé. Papston a krkonpalvelan palkkaus. Drots dvers. Ernäset menot. Total. Summa. m. S fa f ym SVnf pä S fa f fm Mnf. pm Stnf ym. SHnf tm. Sftnf. tm. M u h o s... 252 96 6 40 70 20 379 80 54 863 36 U t a ä r v... 255 33 6 40 83 78 379 80 28 30 54 907 6 P u d a s ä r v... 245 65 32 57 57 48 6 289 678 22 J o k ä r v... 253 70 48 480 540 42 64,427 70 K u u sa m o... 38 40 4 29 24 700 _ 2 25 47,067 89 K a la o k... 237 52 4 98 72 364 80 30 8,43 2 R auto... 235 98 63 55 620 200 334,607 98 Sev... 237 70 00 260 250 97 A la v esk a... 237 52 60 25 565 20 275,282 52 Ylveska... 236 90 58 00 400 40 280,4 90 P y h ä o k... 235 7 24 60 320 50 250 939 7 M erärv... 237 86 24 30 60 50 50 65 86 O u la n e n... 237 56 24 25 250 60 70 766 56 Salosten em äseurak... 236 58 2 64 527 43 62,044 58 Salon kappel.... 237 52 50 44 400 33 200,064 52 W h a n t... 237 56 5 424 37 7 80,26 56 S k a o k... 236 90 5 77 250 6 02 686 90 R evonlaht... 237 98 5 45 85 3 05 590 98 P a a v o l a... 236 66 5 250 5 02 79 66 R a n ttla... 237 56 5 52 336 4 02 746 56 H a lu o t o... 236 58 32 35 20 2 62 597 58 H a a p a v e s... 234 90 37 30 530 8 260,09 90 P d sä rv... 226 20 45 50 620 84 285,30 20 H a a p a ä r v... 28 80 46 20 490 00 34,288 80 R esärv... 204 20 35 70 500 80 250,39 20 P yhäärv... 236 27 33 334 73 28 35 38 60 977 68 K ä r s ä m ä k... 22 20 22 50 42 30 595 70 4 36,058 70 P u l k k l a... 228 80 28 0 350 5 30 250 972 0 P p p o la... 99 20 28 7 92 350 250 899 2 Kestlä... 225 70 28 99 86 350 25 225 953 56 P a lta m o... 47 44 28 25 8 8 37 63 0 20 220 0 895 70 Kaaann maaseurak.. 35 3 29 22 54 370 35 9 50 225 90 924 2

9 N eo 4 Il 5 fl 6 Ulostekoen suuruus keskmäärn m anttaallta. Contrbutons en moyenne sur chaque mantal. t*» 0» Kunta. Communes. Impôt foncer. Kruununverot. Drots aux uges de fremère nstance. Tuomar, kärääkapat sekä maapolsn palkkaus. sut. \ Suoranaset mak- K unnallset ulosteot. Impôts communaux. Tetten a sltan rakennus a kunnossapto sekä kyydtys a kestkevart. Satunnaset maksut. Appontements du clergé. Papston a krkonpalvelan palkkaus. Drots dvers. Ernäset menot. Total. Summa. p ïïn f Sbf p p SQnf. p l pä. p Stnf p S o t k a m o... 29 23 49 2 70 280 4 56 64 3 707 4 Kulmonem.... 66 39 55 0 850 90 75,446 39 Suomussalm.... 58 70 49 27 380 87 300,0 70 H y r y n sa lm... 33 80 38 20 50 25 20 576 80 R stä r v... 53 90 30-25 220 20 260 708 90 P u o la n k a... 40 0 37 85 86 40 04 75 42 40 55 0 S ä r ä sn e m... 7 24 28 78 90 86-250 649 24 K e m... 36 50 28 260 780 200 20,749 50 S m o... 305 60 28 80 780 80 20,493 60 T e r v o l a... 227 35 28 260 780 60 20,575 35 R o v a n e m... 268 57 59 30 39 780 85 243 20,855 7 K em ärv... 248 43 26 25 266 70 40 30 25 54 45 895 78 K u o la ä r v... 38 40 35 3 70 92 20 37 80 50 35 357 45 A la-t orno... 229 6 28 75 46 95 75 20 3 0 54 40 666 K a r u n k... 28 6 33 42 06 50 29 60 42 35 20 739 93 Y l- T o r n o... 227 3 50 60 50 234 75 40 868 T u r t o l a... 207 5 3 50 50 225 50 72 38 50 824 55 K o la r... 6 33 3 50 97 50 256 35 63 844 33 Muononnska.... 36 40 36 4 45 25 62 22 54 65 Enontekänen.... 3 80 24 75 26 50 20 60 87 50 84 5 K ttlä... 3 80 9 85 8 35 55 25 0 35 59 70 277 30 S o d a n k y lä... 3 80 2 70 6 65 7 0 24 30 60 24 55 I n a r... 3 80 2 20 6 25 3 45 280 5 U t s o k... 3 80 99 82 95 76 20 99 25 55 526 20

92 25. Ertysluettelo maksettavaks lasketusta kruununylöskannosta a Le montant des contrbutons drectes au proft maksamattomsta rästestä kussakn läänssä vuosna 88 885. de l Etat et les restes pendant les années 88 885. Läänt. Gouvernements. 2 V aknasta ; veroa. Impôt foncer. 3...""I * "" I Sotlaan- a Kruunun- m ersotlaan- : thunta. pto- sekä rust-! holl-vakanss- Dîme, de la maksua. couronne. D rots des va- 5 ; Suostuntaveroa. Impôt sur le revenu.! 6 I 7! H engeltä mak- settava ulos-! Arentrahoa. tekoa kruunulle. Revenu des terres domanales. Cote personelle. 8 Muuta ylöskantoa. ^ Autres drots.» ' Summa mak- settavaks las kettua kruunun-ylöskantoa. Total des contrbutons. \ ' Vähennystä. A défalquer des recettes. \! M aksamattoma rästeä vuoden lopussa 3 p:nä Joulukuuta. Restes. ïnf. * * p 9 k * p '\ Stnf. p Sünf p l ïn f ps SQnf \ pu. Uudenmaan läänssä... 268,394 25 47,239 39 274,486! 83 39,868 2 Turun a Porn... 670,69 74 84,59 67 470,96 87 20,77 50! 3 Hämeenlnnan... 362,090 88 5,288 36 260,064 52 62,064 60 : 4 W purn... 49,643 44 80,72 6 95,373 70 94,668 80! 5 Mkkeln... 82,676 99 22,788 40 0,84 5 48,779 25 6 Kuopon... 26,065 62 4,267 69 63,570 20 55,339 20 7 W aasan... 502,20 48 78,505 5 24,9 6 23,572 Oulun 36,558 46 48,78 99 79,233 89 35,486 so ; 8 9 Summa 2,567,800 86 428,03 7,470,443 22 950,550 90! 0 Uudenmaan läänssä... 258,798 8 48,695 96 280,052 2 340,206 Turun a Porn... 677,48 62 85,837 63 477,289 39 225,58 37 2 Hämeenlnnan... 366,52 29 57,559 5 265,242 50 04,7 75 3 W purn... 49,49 6 0,027 5 98,80 94 96,559 95 4 M kkeln,,... 88,364 63 23,099 56 02,820 25 58,294 90 5 Kuopon... 2,405 57 4,732 27 73,088 60 66,83 5 6 W aasan... 505,72 80,379 95 26,734 94 28,300 65 7 Oulun... 36,943 23 5,20 67 8,258 40 72,739 95 8 Summa 2,574,394 24 462,462 70,504,677 23,92,685 98 9 Uudenmaan läänssä... 255,0 25 46,469 35 277,263 4 365,209 20 Turun a Porn... 680,92 8 85,370 39 474,70 0 226,794 2 Hämeenlnnan... 368,64 6 56,069 4 264,299 6 5,069 90 22 W purn... 49,57 55 02,75 67 98,236 34 8,853 65 23 M kkeln... 84,390 2 22,932 3 02,248 67 40,70 20 24 Kuopon... 2,84 84 4,797 72 72,89 68 75,352 85 25 W aasan... 505,022 28 80,350 42 25,735 50 22,550 90 26 Oulun... 35,746 0 50,729 0! 80,779 52 73,593 20 27 Summa 2,570,038 47 458,893 92,495,624 56,200,594 20 74 36 8 8 50 8 8. 62,995 33 03,203 82 75,050 27,25,238 63 20,32 39 4,765 54 263,946 40! 27,420 9,59 37 2,029,308 74 23,67 29,985 79 2! 49,897 20 98,29 7 6,300 78,044,925 5 6,790 7 6,604 34 3 233,608 8,9 45 93,25 55 765,34 0,32 33 6,450 62 35,85-34,503 39 46,08 7 572,458 79 0,494 64 5,680 50 5 46,292 0 7,40 78 20,943 46 633,889 5 23,93 90 6,497 68 6 255,285 55 37,440 30 94,428 46,26,344 47 20,6 80 888 57 7! 22,689 45,628 93 3,447 63 679,826 70 35,930 3! 2,75 80 8 82. 8 3.,470,564 58 57,946 3 733,924 23 8,93,332 89 6,36 83 35,624 84 0 65,863 30 03,237 2 80,05 8,276,958 23,079 60 6,4 32 0 262,363 30 I 203,672 78 6,020 33 2,047,933 42 9,4 78 2,2 30 72,70 45 0,065 52 70,808 34,38,070 36 22,55 48 7,509 70 2 252,34-9,08 4 238,492 23. 955,20 29 6,245 0 4,367 60 3 34,58! 35,65 32 40,775 88 583,524 54 9,286 77 4,440 9 4 77,70 7,240 9 99,05 97 660,023 65 2,249 5,899 55 5 255,63 90 35,956 25 02,08 5,234,85 3 6,093 36,005 36 «; 37,640 ; 46,265 87 36,554 34 742,522 46 38,39 99 2,760 94 7,558,750 95 562,97 36 783,880 68 8,639,049 4 65,93 9 44,55 86 8 64,548 3 08,372 7 95,636 30,42,599 92 23,228 25 45,469 7 0 262,378 30 205,448 39 8,02 59 2,053,094 95 8,790 52,688 37 20 67,43 00,470 89 76,56 86,48,02 46 22,820 32 4,379 45 2 25,729 0,080 25 258,472 9 952,065 37 4,793 75 4,884 29 22 32,924 32,489 5 56,870 4 572,024 76,972 ; s 3,495 29 23 79,826 7,733 6 94,238 86 666,025 24,079 : 8 5,672 88 24 25,088 35,466 86 09,43 32,229,627 28 7,954 3 2,698 84 25 4,70 5 46,54 5 45,48 42 754,84 44 ; 30,60! 56 4,062 2 26 :,55,625 66 556,25 8 954,65 30 8,787,643 29 64,240 47 72,350 3 27!!

94 95 Läänt. Gouvernements, 2 3 4 5 Sotlaan- a Kruununthunta. pto- sekä rust- Vaknasta mersotlaanveroa. holl-vakanss- Dîme de la maksua. Impôt foncer. couronne. Drots des vacances. Suostuntayeroa. Impôt sur le revenu. ïnf pä Mnf. pä &nf pä. Mnf. PM. 6 I Il «! 9 H engeltä m ak- : settava ulos- tek o a k ru u - ] nulle.. Cote personelle. A ren trah o a. M uuta ylös kantoa.! Autres drots. Revenu des terres domanales. S um m a m aksettav ak s las- { k e ttu a k ru u -! nun-ylöskantoa. Total des contrbutons. 0 l V ähennystä. A défalquer des recettes. M aksam attom a räste ä vuoden lo p u ssa 3 p-.nä Jo u lu k u u ta. Restes. pä. Sfyc ph Sfa f pu Sbf. pä. Sfaf. PM. Sfaf pm Uudenmaan läänssä... 255,073 9 46,266 4 276,239 306,003 50 2 Turun a Porn... 668,49 8 85,292 55 477,482 53 82,346 0 3 Hämeenlnnan... 365,87 38 57,97 29 263,42 52 03,408 80 4 Wpurn... 49,464 28 05,58 3 98,23 43 54,292 70 5 Mkkeln... 83,739 33 22,864 53 02,053 27 36,9 80 6 Kuopon... 206,30 47 4,834 2 72,470 6 5,723 0 7 Waasan... 490,440 4 79,596 9 24,334 93 00,843 23 8 Oulun... 34,230 8 50,558 80,405 5 58,006 60 «Sumna 2,533,225 5 462,27 4,494,34 55 992,743 83 ' 0 Uudenmaan läänssä... 252,80 7 45,686 24 272,073 95 37,259 0 : n Turun a Porn... 669,062 98 83,08 5 463,472 3 20,82 _ 2 Hämeenlnnan... 36,663 94 57,276 50 259,889 45 05,837 20! 3 Wpurn... 49,729 4 02,999 9 97,499 30 49,50 35 4 Mkkeln... 85,478 6 22,653 76 0,74 34,802 60! r> Kuopon... 209,046 75 4,832 6 7,630 5,504 5 u Waasan... 50,82 9 78,377 8 22,560 36 97,208 40 7 Oulun... 309,546 60 49,546 6 79,333 9 55,237 60 8 Summa 2,538,530 9 454,48 4,467,632 29,02,532 30 8 8 8 4. 62,37 2,466 9 83,343 74,24,762 77 2,23 8 6,626 : 3 255,24 5 22,278 79 89,346 27,979,09 37 8,090 6 2,75 77 2 68,935 99,852 23 73,363 52,3,76 74 5,299 3 2,935 55 3 252,08 9,433 I 87 225,66 8 894,602 40 3,08 7 I 5,26 23 4 3,677 32,95 33 39,762! 58 548,4 84 9,07 46 2,90 76 5 79,460 7,890 99 86,009 50 628,698 69 8,935 6 5,8 98 6 25,499 33,792 48 03,590! 28,84,096 52 6,649! 88 2,753 72 7 38,434 50 47,4 8 38,488 90 727,265 78 26,678 35 3,636 9 8,539,58 55 574,05 59 739,566 60 8,335,574 85. ; 64,44 08,580 7 59,724 9 I 29,902 2!! 30,626 23 9,29,99 62 24,376 4 2,086 6 0 260,20-27,745 28 9,43! 73,985,924 7 7,263 85,853 89! 75,620 98,208 4 5,578 86,0,074 9 5,255 85 3,030 2 253,302 8,828 63 242,329 65 904,90 25 3,593 96 6,684 78 3 32,82 3,848 6 27,65 3 535,304 7,097 2,740 7 ; 3 30 4 79,402 7,4 25 68,98 69 6,754 80 20,093 84 4,800 97 5 249,932 33,385 4 82,436! 7,65,720 97 4,70S 56 2,728 8 6 37,683-4,690 7 3,733 84 704,77 55 28,20 8 2,6 75 7,552,745 - I I 557,427 82! 654,30 98 fl 8,237,659 [ 62 40,50 4 36,086 4 8

96 97 26. Tetoa kuntan tulosta a menosta vuonna 885. Les revenus et les dépenses des communes rurales en 885. 2 3 4 5! 6 T u o a. Recettes. \ 7 8 I 9 l! 0 M e n o a. D ép e n ses. ]! 2 Kunnan nm. Communes. Uudenmaan lään. Taxes sur le rev en u. U lo s ta k s e e ra tu ta ra h o a. Produts des bens et des c a p ta u x. A re n ln a h o a, k o rk o a, lahotuksa a te sta m enttea y. m. Autres revenus. Muta tu lo a. L.... -... Sum m a, T o tal- A d m n s tra to n c o m m u n a le. Sfnf. ym. Stnf fm Stnf pt pu Stnf p K a ra lo h a... 973 0-973 0 225-2 Sammatt... 80 80 80 80' 60 îï Kara ynnä Musto..,966 72;! - -,966 72 395 4: Snappertuuna... 425 - - - - - 425-235 - 5 P o h a... 3,400 40 600 70 46 4,047 0 540 6 Tammsaaren maas...,00 40 20 7,202 47 245 7 Inko... 2,537 3 3,436 8 457 32 6,43 26 400 8 Degerbyy...,732 80 569 83 656 58 2,959 2 228 9 T e n h o la...,260 2,886 57 4,46 57 406 4 0 B rom arv...,95 50 705 2 2,656 62 453 65 l E sp o o... 8,4 77 80 292 40 8,587 7 500 2 Krkkonumm.... 8,867 44 45 23 62 9,406 6 280 3Sunto 2,500 90 50-2,740 400 _ 4 L o h a... 6,092 6 832 28 2,52 3 9,076 37 300-5 N u m m... 3,83 24,53 9 4,966 33 245 C Pusula... Teto 7 W h t... 5,548 70 242 8 4,032 22 9,823 36 8 Pyhäärv...,946 48 55 20 38 6 2,383 29 233 lo 9 Helsngn ptää... 8,607 65,830 66-20,438 3,450 20 Tuusula a Kellokosk. 9,457 30 -,467 5 0,924 45,449 48 2 N urm ärv... 9,337 64 288,540 27,65 9,388 40 22 M äntsälä... 6,23 20 6,23 20 70 0 23 Porvoon maaseurak.., 8,826 9,035 5 5,455 62 25,38 4 2,24 80 24 Askola...,492 0 650 274 20 2,46 30 375 25 P u k k la...,000 800,800-00 20 P o rn ees... 0,507 56,406 8 97 24 2,00 98 644 58 27 Spoo a Östersundom.,500 52 550 60 2,553 44 4,604 56 525-28 O rm a ttla...,406 28 463 68,475 24 3,345 20,45 7 29 Srto 50,660 70 22,646 53 26,900 79 200,208 2 5,888 59 K unnallshalltus. Krkko, papsto a krkon palvelat. Eglse. _ Tuomart a lautakunta sekä maapols (sltavout, ahtvout. n. e.) Sûreté publque. Koulutom. Instructon. Kyydtykseen, keskevartalohn a tetten ylläptämseks. Poste. Muta menoa. Autres dépenses. Summa. Total. p..5 ïnf. p p 3 tn f p fîn f. f Il ~ 00 _ h 676 ',00 236 42 84! ^25 30,966 72 30 _ 60 425 4,200 - - - 2,000 - - -,87 0 5,557 0 5Î! -! 9 436 «! 89 -,409 5,204 54 7,02 54 7! - - 532 78 2,285 56,262 94 4,309 28 8,526 2,24 6 4,46 57 9 -!,393 _! 809 97 2,656 62 0;,08 80,300 500 ; 5.78 37 8,587! 7 ;ll -,00 2,265 8 ; 5,760 25 9,406 6 2 5,700,00 2,500 550 0,250 3; u!,700 2,769 o 0,207 74 4,976 84 - - - 29 475 20 3,955 3 4,966 33 5 p u u t t u u.!6. 643 -,860 2,054 8 3,998 39' 8,872 20 7! - - 373 47 9! 479 5,233 6 8- - - - 2,720 4,05 2,253 3 20,438 3 lö,00,605 6 6,624 28! 0,778 82 20 340 -,400,830! 4,958 40 2,60 _ 3,365-398 50 6,065 60 23 5,060 4 309 50 34 24 7,925 58 23 - - 760 200,28 49 2,66 49 24 250 450,000,800 25 4,700 724 2,75 28 3,05 65 75 47 2,00 98 26 6,060 5 2,300-5,090 50 3,975 65 27 3,255 89 I 2,08 80 6,7 27 2,906 3 28 23,63 26,824 34,567 90 26,833 60 : 86,80-89,528 35 29 60 _ 2 3 3

98 99 2 Il 3 Il * Il 5 6 7 I 8 Il 9!l 0! 2 T u l o a. Recettes. M e n o a. Dépenses. Kunnan nm. Communes. Ulostakseeratuta rahoa. Taxes sur le revenu. Arentrahoa, korkoa, lahotuksa a testamenttea y. m. Produts des bens et des captaux. Muta tuloa. Autres revenus. Summa. Total. Kunnallshalltus. Admnstraton communale. Krkko, papsto a krkon palvelat. Églse. Tuomart a lautakunta sekä maapola (sltavout, ahtvout. n. e.) Sûreté publque. Koulutom. Instructon. Kyydtykseen, keskevartalohn a tetten ylläptämseks. Poste. Muta menoa. Autres dépenses. Summa. Total. Stnf pm * n f! pu fa SHnf. pu SUnf. pm. Mnf. pm 9btf pu. s/h# pu Sfnf y* pu Stnf. 7m Srto 50,660 70 22,646 5 3! 26,900 7 79 200,208 :2 5,888 59 23,63 26,824 34,567 90 26,833 60 86,80 89,528 35 2 M yrskylä... 2,360 354 66 I 552 79 3,267 45 500 -,500 60 00 2,60 2 3 A r t ä r v...,672 80 409 99 602 30 2,685 9 250,347 36,905 55 3,502 9 3 4 L a p tresk... 5,940 2,76 38 32 88 8,438 26 640-390,030 4 Ruotsn-Pyhtää.... 5,624 63 84 42 5,809 5 805 69 86 50 2,409 60,600 5,63 79 5 6 E l m ä k... 0,753 96,392 50 4,390 6,536 46,370 60 85 63,952 50,400 6,640 80,549 53 6 A n a la...,79 76 562 28 442 87 2,796 9 258 34 369 50 67 50 638 36,333 70 7 8 Itt... 9,487 6 909 84 7,98 28 38,35 28 860 6,406 78 22,049 50,87 43 6,67 60 37,805 3 8 y Jaala....... 8,43 27 488 8 9,72 9 227 20 250 ; _ 8,694 99 9,72 9 9 0 P e r n a a... 8,645 :36; 387 43 628 74 9,66 53,800 0,29 5 2,09 5 0 L l e n d a a l... 2,29 ; 254 2,473 350,00,023 2,473 2 Koko lään 27,568 [38 29,0 6 52,684 25 299,363 24 22,950 42 3,39 67,824 65,634 36 30,65 3 24,240 8 276,206 29 2 T urun a P o rn lään. 3 EkkerÖ Ö...,040 960 520 2,520-300 - 600,000,900 3! 4 Hammarlant.... 700! 700 36 - _ 564 _ 700 _ 4 «F n ström... 3,69 28,200 76 5 4,995 43 250,200 2,098 3,548 5 6 G e e t a... 672 50 - H 300 972 50 90-200 662 50 952 50 6 7 Jom ala... 2,345 36 - p - 2,945 36 330 220 453 50 200,74 86 2,945 36 7 8 L e m la n t...,067 70 226 97,294 67 245-450 : 8 59 67,294 67 8 9 Lum parlant... ',263 35 _,263 35 232 95 _ 800. 00 30 40,263 35 9 20 F ö g lö ö... 803 50-87 27 890 77 50 -, 602 25 752 25 20 2 K ö ö k a r... 450 20 - - 450 20 20 430 20 450 20 2 22 S o ttu n k a... 400 400 _ 400 400 _ 22 23 W o r d ö ö...,277 75 272 37 38,66 50 46 27,672 48,88 75 23 24 S u n t... 2,03 60 88-4 80 2,334 40 200 900,234 40 2,334 40 24 25 S a l t v k..., 2,045 58 - - 877 50 2,923 8 240 765 380,585 2,970 25 26 K u m ln k... 600 600-95 5 _ 500 60 _ 26 27 B r ä n d ö ö... 275 - - - 275 - - 275 275 27 28 K e m ö... 4,864 37 32-558 54 5,454 9 554-800 : 4,020 79 5,374 79 28 29 W estanfärd....,548 - - 549 2,097-200 600,400 2,200 29 30 H tt n e n...,69 6 964 63 58-2,64 69 50 850 568 584 30 2,52 30 30 3 D ragsfärd... 5,628 97 987 -,242 30 7,858 27 400 -,292 62 6,65 65 7,858 27 3 32 P e r n ö... 7,050 50,035 5,08 65 3,67 6 8 2 4 _ 2,646 68 6,967 66 0,438 34 32 S3 Srto 39,902 I7 2 ' 5,639 l 9,903 56 65,445 29 4,563 :22,085-2,839 80 688 32,062 6 60,238 8 33

00 0 2 3 4 5 6 7! 8 ; 9 0 l II 2 T u o a. Recettes. M e n o a. Dépenses. K unnan nm. Communes. Ulostakseeratuta rahoa, Taxes sur le revenu. Arentrahoa, korkoa, lahotuksa a testamenttea y. m. Produts des bens et des captaux. Muta tuloa. Autres revenus. Summa. T otal. A dm nstraton com m unale. Sfof p. fa p Sfrf. fm. ïnf. H Kunnallshalltus. Églse. K rkko, papsto a krkon p a lv e la t. ü Sûreté p u b lq u e. T u o m art a la u ta kunta sekä m a a p o ls (sltavout, a h tv o u t. n. e.) t... In stru c to n. K o u lu to m. pa. P o ste. K yydty k seen, k esk e- vartalohn a tetten! y llä p tä m sek s. tm\ Autres d épenses. Muta m enoa. tm. T o ta l.!» S u m m a. n Srto 39,902 72 5,639 9,903 56 65,445 29 4,563 22 2 F n b y y... 405 90 - - - 405 90 70 3 K s k o...,780 0,780 0 250 4 S u o m u särv... 59 25 - - - - 59 25 55 25 5 K k a l a... 700 5 75 5 Ü P e r t t e l...,567 30 -,674 9 3,24 39 380 7 U s k e la... 2,08 40 726 0 2,744 50 80 8 M u u rla...,540 80 327,867 80 75 9 H a l k k o... 5,983 5,280 25 4,972 95 2,236 25 636 35 0 A n g e ln e m... 687 4 24 93 - - 7 97 05 - P a m o...,800 -,800 300 2 Sauvo... 4,645 655 5,300 285 3 K a r u n a... 3,000 279 70 2,002 96 5,282 66 300 4 P a r a n e n... 7,53 44 440 472 82 8,066 26 408 5 P k k ö...,86 95,00-2,826 95 40 50 lö K u u s s to... 59 45 95 90 273 628 35 50 7 N u m m...,800 5 56 2,294 45 4,00 50 8 K a k s k e r t a...,62 74,428 60 3,050 34 6 7 ) M a r t t l a... 2,976 30 428 82 847 40 4,252 52 353 50 20 K o s k...,988 40 26 87 3,79 8 5,429 45 375 2 K a r n a n e n...,25 50 727 9,942 69 75 22 E u ra n kappel....,580 279 86,859 86 50 23 P ö y ty ä... 0,873 90-2,34 65 3,25 55 440 24 Yläne... 3,77 33,02 46,76 43 5,906 22 328 40 25 O r h p ä ä... 375-00 25-600 50 20 N o u s a n e n... 290-645 935 290 27 L e t o...,426 55,426 55 360 28 P r u n k k a l a... 50 79 50 79 237 2!-' R a n t a m ä k... 7,398 99,066 56 8,465 55 420 ; 3 ) P a a ttn e n... 755 73 20 775 73 685 90! 3 M a s k u...,990 258 2,248 260 Isa W a h to... 570 75 225 73 25-82 48 63 f 33 R u s k o... 267 - - 527 39 794 39 40 34 Srto 2,28 38 20,52 23 37,256 9 69,536 80 3,222 83,085-2,839 80 688 ' - 32,062 6 60,238 64 I 357 : _ 603,824 _ _ - 55 25 440 60 75 52 50 3,82 2 4,253 7,243 25 640 0 2,063 35 98 40-42 668,657 30 2,740 70 2,25! - 842 72 : 4,86 8 8,50 88 35-00 42 8 8 4 363 2 500,000,800 _ 85 4,040 5,40 250 2,075 3 2,625 3 _ 800-5,233 24 6,44 24 80,600 50 2,82 38 34 472 560 34 ' 200 2,300,455 74 4,05 74 600 60-2,62 42 2,924 73-58 88 5 ;,847 79 2,735 7!,046 58-2,789 5 4,20 73 -,004 64 845 46 2,025 0 32 35 65 90,33 6,859 86 3,368 50 4,65 300 4,942 5 3,25 55 2,33 20 - ; 2,063 96 4,636 56! ~ 80 : 465 50 595 50 - - 645-935 632 5 434 4(,426 55 7 ft 8 237,992 98 204 76 5,847 8 8,465 55 2! 3 7 899 6 S 608-840 540-2,248 00 2-540 25 824 25 20 ; 520! 39 780 39! 9,949 0 42,236! 29 3,089 95 84,049 2 f 52,547 9

02 03 I 2 Kunnan nm. Communes. Ulostakseeratuta rahoa. Taxes sur le revenu. Il 3 II 4 I S 6 T u l o a. Recettes. Arentrahoa, korkoa,! lahotuksa a testa- menttea y* m. Produts des bens et : des captaux. ^ Muta tuloa. Autres revenus. Summa. Total. Kunnallshalltus. Admnstraton communale. 7 8 Il 9 II 0 II I 2 I Krkko, papsto a krkon palvelat. Églse. Tuomart a lautakunta sekä maapols (sltavout, aht vout. n. e.) Sûreté publque. M e n o a. Dépenses.! Koulutom.! Instructon. Kyydtykseen, keskevartalohn a tetten ylläptämseks. Poste. Muta menoa.! Autres dépenses. Summa. Total.. ffn f. p& SUrtf. pä. S t n f p u S fn f pu. SU nf p u S f a f p& I ï n f,p & 7» S f n f pä. m n f pm. S h f pm. \ Srto 2,28 38 20,52 23 37,256 9 69,536 80 3,222 83 2 R a s o... 2,60 90 2,800-200 3 Naantaln maaseurak.. 60 90 60 90 20 0 4 R y m ä tty l ä...,747 20 407 92 546 48 2,70 60 387 45 5 M e rm a s k u... 456 52 0 03 4 569 93 463 93 6 N a v o... 3,679 56 76 54 296 96 4,053 6 853 59 7 K o rp o...,750,750-80 - 8 H outskar...,239 426,665 36 9 L e m u... 548 42 548 42 5-0 A skanen... 690 232 9 922 9 0 Metonen...,229 50,229 50 78 2 M y n ä m ä k... 2,950 - - - 2,950-440 - 3 K a r a l a... 723 30 00 823 30 05 4 L a tla... 809 55 536 52,346 7 240 5 K odsok... 5 20-67 35 28 55 45-6 W e h m a a... 2,745 44 235 45,844 65 4,825 54 20 7 L okalaht...,82 5 540 94 894 53 2,67 52 90-8 T a v a s s a lo... 807 0 48 40 40 50,257 308 9 W e l k u a... 355 355 95 20 In ö... 22 30 84 9 336 30 642 5 78 30 2 K v m a a... 2,338 78 2,338 78 735 40 22 U u sk rk k o... 2,885 26 2,053 40 4,938 66 348 50 23 Uudenkaupungn m aas..,36 5-4 98,25 3 23 3 24 Pyhämaa... 50-50 90 25 Pyhämaan saar... 33 20 30 50 63 70 65 26 Rauman maaseurak... 38 38 250 27 L a p p...,7 60,7 60 246 28 H n n e ro k... 2 20 308 67 - - 59 87 50 20 Euran p tää...,640,640 50 30 H o n k la h t... 790 20 36 50 926 70 07 3 K u k k a n e n...,8 60 368 8,549 68 70 32 E u r a o k... 4,264 90 54 6 4,779 6 300-33 L u v a...,287 75 659 60,947 35 200 34 N a k k l a... 5,76 55 27 0 37 5,530 65 325 35 Srto 58,732 5 22,696 32 46,732 86 228,6 69 2,36 3 9,949 0 J 42,236 29 3,089 95 84,049 2 52,547 9 300 300 { 800 t 2! _ I 220 430 0 3! 699 35,582 26 2,703 7 : 4 400 863 93 5 86 37 30 2,322 55 3,292 5! 6 50,520,750 : 7 59 s _,37,666 8 60 373 42 548 42 9 I 300 323 89 9 922 9 0 800 250,228. I 2,50 2,950 2 78 30 823 30 500 606 7,346 3 7 ^n * l 96 63 4 55 28 55 5 23 70 4,40 0 4,563 80 6 280 50,44 73,934 73 7 ' 400 549,257 ;8; 200 60 355 ; 9 200 35 27 86-499 5 ^ ; 2o! 260 908 24,634 5 3,538 5 2 4,590 6 4,938 66 22-28 20 738 80,25 3 23-60 - 50 24 - - - - - - 98 70 63 70 25 3 38 26 660 265 60,7 60 27 250-74 48 474 48 28 545 5 890 89,586 4 29 66 700 80 873 80 30 705 59 8,466 8 3 4,479 6 4,779 6 32 _ 765-922 90,887 90 33,400 3,805 65 5,530 65 34 0,3! 47 - - 5,744 34 4,990 46 20,89 27 208,893 67 35

04 05! 2 3 I l *! 5 6 T u o a. Recettes. 7 II 8 II 9 II 0! I 2 M e n 0 a. ~ D é p e n s e s. Kunnan nm. Communes. U lostakseeratuta rahoa. Taxes sur le revenu. A rentrahoa, korkoa, lahotuksa a testamenttea y. m. Produts des bens et des captaux. L.............. Autres revenus. Muta tuloa. Summa. S Total. Stnf 7 m Sbtf p M nf fm Stnf \fë! K unnallshalltus. A dm nstraton com m unale. på. Krkko, papsto a krkon palvelat. Églse. Tuomart a la u ta kunta sekä m aapols (sltavout, ahtvout. n. e.) Sûreté publque. Instructon. Koulutom. Poste S b tf p p p t Sfnf. Kyydtykseen, kestkevartalohn a tetten ylläptäm seks. Autres dépenses. Muta m enoa. Summa. Total.! p t S*nf JM Sbf pä. Srto 5 8, 7 3 2 5 2 2, 6 9 6 3 2 4 6, 7 3 2 8 6 2 2 8, 6 6 9 2, 3 6 3 2 U lv la... 4, 9 0 0 5 9 0 _ 2 5 0-5, 7 4 0 4 3 0 3 Porn m aaseurak..,. 7, 8 8 2 9 0 5 5 6 6 8, 4 3 4 5 6, 2 0 3 5 0! 4 K u l a... 3 0 0 -, 7 0 0 2, 0 0 0 3 0 0 5 N o rm a rk k u... 9 6 6 8 0 4 8 0 7 0, 4 4 7 5 0 8 5 6 A h lan en... 3 2 6 5 0 2 9 6 0 3 2 5 7 5 6 8 8 5 3 0 7 P o m a r k k u... 6 0 0-3 0 8 9 0 8 2 9 0 8 M e rk a rv a... 2, 8 0 0 5 0-7 5 0 3, 7 0 0 4 5 0 9 S kanen... 2, 2 2 7 9 5 3 6 0 6 8 2, 5 8 8 6 3 6 0 0 K ankaanpää... 2, 3 4 7 6 5 2 8 5, 3 8 4 5 7, 5 6 8 3 9 3 4 0 H o n k a o k..., 6 2 0 5 5 2 0, 6 4 0 5 5 2 4 0 2 K a rv a... 9, 9 7 6 9 5, 0 5 7 2 2 5, 2 5 8 9 5 2 6 0 3 P a r k a n o... 3, 8 3 9 2 4 0 3 5 9 0 2 9 4, 7 7 3 5 6 4 9 9,,,,,, 4 Ik aaln en... 8 2 8 8 5 3 9 9 6 5 2 3 2 8 6 7 5 3 4 3 4 9 2 2 IS Jäm ä rv... 5 8 6 2! - 7 8 9 7 5 8 7 5 8 7 7 5 - - 6 : H äm eenkyrö... 4, 9 3 3 9 2-7 0 5, 0 3 9 2 6 0 0 7 W la k k a la... 2, 7 2 3 0, 7 5 6 9 9 5 7 3, 5 9 7 5 7 3 8 8 M o u h ä rv... 5, 0 7 2 8 8, 0 2 7 6 0 6, 0 0 4 8 5 3 8 2 0 9 Suodennem... 9 2 0 2 3 - - 4 6 8, 3 8 8 2 3 0 0 -, 20 L a v a... 9 5 0-4 2 5, 3 7 5 6 0 2 K a r k k u..., 4 3 0 5 9 5 0 2, 3 8 0 5 6 0-22 Suonem... 8 8 3 4 6 5 3 7 9 2, 4 2 3 8 5 6 7 23 T yrvää... 5, 8 3 3 3 9 2 8 3 5 2, 7 0 0 5 2 8, 8 2 2 0 5 2 7 24 JK k k a... 5, 2 8 8 9 7 6 3 6 5 2 8 5 7 5 0 0, 7 8 2 9 9 4 3 2 3 9 25 K konen... 6 9 2 8 3 8 7 3 0 8 2 5 5 26 Kokemäk... 7, 9 2 8 70 4 7 8 95 8, 4 0 7 6 5 450 27 H a r a v a lta... 627 5-40 - 667 5 65-28 K ö y lö... 966 630,596 50 29 S äk y lä...,292 25 327 -,69 25 00 30 O r h p ä ä... 850 25 55 5 0 2 2 5 0,2 8 2 5 2 3 Alastaro... 4, 0 3 7 3 4, 9 2 8 2, 0 2 3 5 6,3 3 2 5 5 3 6 8 0 32 H u ttn en... 9,3 0 0 4 0 0 9, 7 0 0 5 6 5 33 W am pula... 9 6 4 -,6 6 0-2 0-2,6 4 4 8 0 3 7 0 34 K a u v a tsa...,2 7 3 20,, 4 3 7 8 7 2,7 7 3 2 6 2 5 35 Srto 274,083 l 8 4 3, 7 2 5 6; 7 2,2 6 2 9 8 3 9 0,0 2 3 2 3 3,2 8 8 3 6! 0,3 47 5,744 34 4,990 46 20,89 27 208,893 67 2,500 - I,043 - - -,767 5,740 2 - I - 778 74 6,452 32 8,434 56 3!,400! 300 2,000 4! 86,75 50,446 50 5 - - 400 - I 5 85 68 85 6-400 - - 28 908 7 -! - 500 50 3,630 ] 4,580 50 8 200 - - _,70 2 46 472 5 2,588 63 9 6,490 3 6,830 3 0 275,25 55,640 55-60,435 9,255 95,0 95 2 926 70-3,322 64 4,748 34 lä 2,973 44-960 3 4,574 25 6,984 77 6,9 7 4 ; 295 2 420 50-372,262 62 5 - -,550 - - 2,953 92 5,03 92 6! 46 45 709 66 20,987 55 3,366 66 7 -,,57 989 96 2,677 30 5,362 46 8! 200 - - - 365 75 254 48 920 23 9 t 360 455 975 20; 325 75 204 79,000 72,59 26 2! 240 35,025,456 7 22;,04 0-3,077 89,533 7 358 40 6,5 0 23 5! 86 - - 867 40 90 96 I 3,507 84 5,734 45 24 - -!! 50-273 46 69 38 747 84 25 -,657 -,7 85 3,278 85 26 300 200 665 27 46 4 3 37 209 4 28 _ -,767,867 29 300 60 645,27 30 2,02 2 2,65 50 337 98 5,5 49 3 550 2 689 50 6,800 50 8,67 32 00 2,720 3,623 70 33 280 448 60,647 27 2,697 2 34 23,270 39 2-74,588 53 5,939 34 200,35 5 347,233 67 35

06 07 2 Il 3 Il 4 II 5 6 T u o a. Recettes. 7 Il 8 Il» N 0 II «Il 2 M e n o a. D épenses. Kunnan nm. Communes. Taxes sur le re v e n u. U lostakseeratuta ra h o a. P ro d u ts des bens et des c a p ta u x. A re n tra h o a, k o rk o a, lah o tu k sa a testa-! raenttea y. ra. Autres rev en u s. Muta tu lo a. T o ta l. S u m m a. A d m n stra to n c o m m u n a le. K u n n a lls h a lltu s, Krkko, papsto a krkon palvelat. Églse. Tuomart a lautakunta sekä maapols (sltavout, aht vout. n. e.) Sûreté publque. In s tru c to n. K o u lu to m. P o ste. K yydtykseen, kestk evartalohn a te tten y llä p tä m sek s. Autres d épenses. Muta m e n o a. T o ta l. S u m m a. p Mnf på 5%f på på X nf h S fa f p S b tf p 5% : p å. S ü n f p å. M n f p t & n f p â. Srto 274,033 8 43,725 6 72,262 98 390,02 32 33,288 36 2 Punkaladun... 6,362 49 57 50 93 72 7,333 7 659 89 3 L o m a a... 5,059 \%\ 5,059 3,60 50 4 M e ts ä m a a... 2,520 680 232 30 3,432 30 25 S Koko lään 297,974 98 44,462 66 73,409 45,846 64 35,233 75 23,270 39 2 74,588!53 5,939 34 200,35 5 347,233 67 909 25 5,764 57 7,333 7 2 5,48 79 8,749 4 5,058 33 3 2,400 200 460 200 00 3,485 4 25,670 39 22 8,06 57 6,39 34 24,748 66 373,0 7 5 Hämeen lään. L uoponen...,354 5 579 4 -,933 9,782 96 K uhm alaht... 400,90 -,590 95 E r ä ä r v... 306 - - 830 54,36 54 80 - Längelm äk... 3,000-50 3,50 360-0 K u o re v e s... 2,320 290 2,60 0 J ä m s ä... 7,582,272 8,854 620-2 K o r p la h t... 20,230 47 - - 755 9 20,985 66 745-3 K uhm onen... 5,33 2 406 25 5,539 46 445 4 Somero... 5,8 4-5,8 4 500-5 Somernem... 800-65 865-6 Tam m ela... 20,577 98 2,35 90,665 40 24,595 28,030 7 Jokonen... 2,860 70-2,860 70 200 8 P e r ttu la... - 4,000 53 33 4,53 33 8 Humppla... 2,000,227 7 3,227 7 50-20 U ra la... 4,306 20 00 60 4,566 20 700 2 A k a a... 2,976 23 _ 793 3,769 24 335 22 Kylmäkosk... 2,664 80-400 3,064 80 65-23 S ä ä k sm ä k... 7,844 50 222 4,999 45 3,065 95 350 24 K a lv o la...,860 63 827 22 2,687 85 29 88 25 Orves... 5,09 47,73 267 2 6,459 68 260 2( R u o v e s... 8,054 32 0,000 2,347 20,40 33 50 27 K u r u... 5,98 69 805 :2 340 5 7,063 86 300 2* T esko... 5,325 53 0,040-430 20 5,795 73 250-24» A sk k ala...,360 - - -,360 600-3 Hollola... 0,003 75 400 24 45Ü 0,528 20 855 3 Srto 47,07 4 29,67 6l 8,693 s 95,38,58 0,374 84 890 45 45 2,78 4 6 30 90 455,590 7 308 770 54 87,245 54 8,000,320-500 3,80 9 _ 500,850 50 2,60 0 _,89 0,900 342 3,753 _,200,644 96 7,395 70 20,985 66 2 _ 875,202 50 2,778 55 5,30 5 3 -,5 35 3,503 6 5,8 4 4 266-599 - 865 5 200 _ 3,773 6,7 95 3,420 22 24,595 28 6,200,460 0 2,860 0 7 902 564 33 450 757 7 2,674 4 8 2,6 _ 380 48 7 50 3,277 7 9,500 6,98 5,448 20 4,566 20 20 628 35 848 50 630 534 38 2,976 23 2 649 50,236 60 36 6 297 9 2,664 80 22 _ 6,796 44 934 7 4,985 34 3,065 95 23 362,265 68 768 29 2,687 85 24 _ 2,000 2,373,826 68 6,459 68 25,200 603 90 9,236 99,90 89 26 585 47 24 584 22,70 50 3,98 96 7,24 5 27 590 0 _ 500,342 2 2,440 74 5,23 5 28 760,360 2» 220 2,338 75 2,586 80 3,882 9,882 55 30 5,89 42 688 33 30,989 62 45,796 5 74,224 75 67,965 3

08 09 2 3...* 5 6 T u o a. Recettes. 7! 8 II 9 l 0 II II 2 M e n o a. D é p e n se s. Kunnan nm. Communes. ; Taxes sur Ie re v e n u. U lo stak seeratu ta ra h o a. Produts des bens et des c a p ta u x. A rentraho a,'korko a, lah o tu k sa a testa- I m enttea y- m. Autres re v enus. Muta tu lo a. T otal. Summa. A d m n stra to n c o m m u n a le. K u n n a llsh a lltu s. Églse. S Ä Sûreté p u b lq u e. T u o m art a lauta- kunta sekä m aapols ; (sltav o u t, a h t v o u t,. n. e.) In stru c to n. Koulutom. Poste. K y y dtykseen, k estkevartalohn a te tten y llä p tä m se k s. Autres dépenses. Muta m en o a. T o ta l. S u m m a. atnf fm Sftnf Stnf p a Shtf ph Sfnf. pe. nf p t a * f m. Sfn/C m. Stn f m 9 h f m. % m Srto 47,07 4 29,67 6 8,693 48 95,38 58 0,374 84 2 K ä rk ö lä... 3,400 3,400 700 3 K o s k... 3,243 9 996 80 4,239 99 350 4 Lamp... 7,000 50,236 74 2,255 98 0,493 22 500 5 N a s t o l a... 7,952 25 8 02 8,062 25 7,825 80 7 Padasok... 7,59 3 64 7,655 3 600 8 H au h o... 5,655 3 243 38 5,898 4 700 9 T uulos... 828 90 828 90 250 0 Hattula... 2,42 420 3,448 6,280 500 l Hämeenlnnan maaseur. 4,25 30 2,72 76 6,298 6 30 2 W a n a a... 4,839 70 -,577 99 6,47 69 446 3 J a n a k k a la... 0,295 30.850 80 2,43 40 4,289 50 680 4 Hausärv... 5,00 200,500 6,800 700 5 Lopp... 4,439 68,453 6,33 64 7,224 38 493 6 Renko...,0 3 22 36,33 39 24 7 T yrväntö... 2,020 294,20 78 3,434 78 267 6 P r k k a la... 6,68 9 0,000,096 27 27,74 36 50!*> Y lö ä rv... 4,250 235 50 80 4,665 50 30 20 K a n g a s a la... 3,650 3,650 2,582 2 M essu k y lä... 2,463 3 859 4,37 54 4,460 8 200 P ä lk ä n e... 22 3,547 60 6 90 3,723 90 450 Sahalaht...,583 26,002 47 2,585 73 200 23 Lempäälä... 7,603 37 05 25 500 8,208 62 53 25 24 W eslaht... 25 5,500 5,500 550 T o ttä rv... 72 50 72 50 90 26 Koko lään 262,966 30 46,457 82 39,840 75 349,264 87 30,442 89 5,89 42 688 33 30,989 62 45,796 5 74,224 75 67,965 l - -,230 495 975 3,400 2 - -,046 97 94 50 2,748 52 4,239 99 3 - - 2,097 55 2,454 75 6,678 53,730 83 4 800 8,625 80 5,400,59 4,596 3 7,755 3 6 4,258 23,47 32 6,05 55 7 260 _ 25 285 50 820 50 8 - - 2,800,843 -,977 7,20 - D,773 24 48-3,424 95 5,989 9 0 -,935 6,056-2,508 50 0,945 50 6,88 45 32 4,894 20 9,083 69 2-2,000 58 66 3,58 34 6,800 3,65 73,369 62 3,6 5 7,089 86 4 748 3 454 9,443 94 5,690 978 793 77 3,728 77 6 657 98,000 _ 7,42 57 7,53 52 6,734 7 7 350 468 3,537 50 4,665 50 8 50 48 500 3,650 9,035 300,388 49 6 3,072 6 20 2,082 -,465-3,997-2 599 5 807 76 07 90,74 8 22,250! 6,445 37 8,208 62 23 800 I 99 _,549 24 _ 49 93 38 57 72 50 25 6,549 40,723 33 6,73 67 78,688 8 28,578 75 307,56 22 26 Wpurn lään. 27 Wpurn maaseurakunta 35,040 7 2,464 33,602 36 7,06 53 2,982 2R U uskrkko... 6,70 63 285 84 2,89 62 9,807 9,394 32 29 Kuolemaärv.... 5,032 46-689 67 5,722 3 786 90 30 K o v sto... 4,454 80 8 4 337 57 4,90 8 902 50 3 Srto 7,229 6 2,868 28, 37,449 22,546 Se 6,065 72 22,360 9 0,32 3 35,442 39 7,06 43 27! 6,73 64 2,2 50 8,469 63 8,807 9 28 420 2,230 2,95 23 5,632 3 29 4,53 27 2,334 2,375 J,25 36 0,982 3 30 4,55 27 3,846 55 7,57 63 47,322 6 06,527 78 3

0 2 3 F 4 5 6 T u o a. Recettes. 7 l» 9 II o! 2 M e n o a. Dépenses. Kunnan nm. Communes. Taxes sur le revenu. U lostakseeratuta rahoa. Arentrahoa, korkoa, lahotuksa a testamenttea y* n. Produts des bens et des captaux. Muta tuloa. Autres revenus. Total. Summa. Adm nstraton com m unale S fa f p SUnf P. S fa f p 7Ut S tn f pt. K unnallshalltus. É glse. K rkko, papsto a krkon p a lv e la t. Sûreté p u b lq u e. T u o m art a la u ta kunta sekä m a a p o ls (sltavout, a h tv o u t. n. e.) In stru c to n. K o u lu to m K y y d ty k seen, kestkevartalohn a te tten y llä p tä m se k s. *nf p. Stnf pa. S k f på. Stof m * v pà Stof p P oste. Autres d épenses. Muta m en o a. T o ta l. S u m m a. Srto 7,229 2,868 28 37,449 22,546 56 6,065 72 2 Johannes... 5,474 80 339 75 94 6 6,008 6 500 3 Suursaar... 27 40-90 257 _ 70 _ 4 K y m... 3,305 85 9,820 8 2,75 5 5,300 98 892 25 5 Pyhtää... 4,056 32 306 63 764 9 5,27 4 450 6 Sppola... 3,0 23,53 85 488 96 4,744 4 600 7 W ehkalaht...,000 250 7,853 60 29,03 60,200 8 W rolaht... 22,666 72,49 8 2,734 5 36,550 3,250»Säkkärv 2,468 9 634 78,38 54 4,242 23,300 _ 0 L ap p ves... 5,20 83 237 89 2,909 94 8,358 66 660 - L u u m äk... 9,825 4 64 9 3,960 8 4,400 3 884 2 W alkeala... 8,24 62-8,24 62,200 3 Savtapale.... 2,87 47 25 2 325 2 3,32 7 362 _ 4 Suomennem....,74 23 406 62,580 85 79 5 L e m... 8,635 96 742 38-9,378 34 6 T ap alsaar... 4,666 89,500-6,66 89 7 Jääsk... 2,44 99 227 2,000 4,64 99 950 8 R u o k o la h t...,080 87 59 6 875 2,475 48 275 9 Rautärv... 0,950 500 -,450-800 20 J o u tse n o... 2,522 93 348 0 782 8 3,653 84 500 2 K r v u... 9,356 6 800 65 700 0,857 26 840 22 A ntrea... 3,952 33 4,523 3 4,457 32 22,932 78 582 23 Walkärv... 7,559 200 7,759-420 24 Kvennapa... 20,23 5 96 - - 2,084 5,35 95 25 R a u tu...,26 0 9,553 27 20,769 37 447 50 26 M u ola... 5,20 2,937 6 8,057 6,630 27 H e n o k... Tetoa 28 K y y r ö lä... 29 S a k k o la... 20,855 4 2,000,90 25 24,756 66 600 30 Räsälä... 8,065 37 92 34 5,322 32 4,309 3 532 3 Pyhäärv... 8,603 3 93 42 67 2 8,963 76 883 2 32 H tola....... 0,49 2,325 73 2,474 90 708 60 7 33 Käksalmen maaseurak. 2,363 32,902 77 0,454 7 4,720 80 500 34 Srto 338,388 2 33,286 39 2,560 60 493,235 20 26,47 4!l 4,55 27 _ \ 3,846 55 7,37 63 47,322 6 06,527 78 - - - - 2,000-50 45 34 45 2,99 90 2-70,780 98 3,633 35 6,306 58 959 75 508 66,99 2 3,7 53 5! 22 696 34 772 70 2,429 49 4,620 53 6 3,460 584 _ 3,200 404 7,269 60 26,7 60 7 8,000,600 6,950 3 37,800 3 8 453 80 2,656 5,64 8,9 33 4,242 28 9 _ 2,87 35 6,653 3 7,08 83 7,239 49 0 _,300 9,609 0! 3,074 45 4,867 55 _ 2,000 300 4,000 7,500 2 -,548 7 74 50 2,28 37 4,870 58 3 _,50 85,580 85 4 245 : 700,250 29 77 2,324 77 5 250 396 59,640 420 2,706 59 6 2,30 2,556 25 8,573 94 4,260 9 7 _ _ 422 6 744 50 992 92 2,434 58 8,300 3,000 6,450,550 9 _ _ 400 00 2,608 76 3,608 76 20 320.,280 685,645 0 4,770 0 2 _ 2,734 5 3,594 38,632 20 8,542 63 22 _ _ 350 960 6,029 7,759 23 3,032 50 768 3,04 95 6,57 60 5,026 37 9,549 37 24 7,633 70 3,500 4,453 60 2,734 57 8,769 37 25 5,56 2,426 3,944 8,320 85 2,88 85 26 puuttuu. " 27 4,600 6,905 37,998 _ 7,466 76 2,570 3 29 02 50 _ 2,385 30,027 52 2,807 72 6,855 4 30 54 20 3,879 3,77 37 8,480 59 3,95 20 2,386 428 2,490 4 7,927 84 32,03 4,029 73,768 7,328 73 33 4,275 7 3,024 39 I 90,770 88 89,820 68 76,964 36 428,272 52 34

2 3 2 :î I 4- s 6 T u l o a. Recettes. 7 Il 8 II II «l II 2 M e n o a. Dépenses. Kunnan nm. Communes. Taxes sur le revenu. U lostakseeratuta rahoa. Arentrahoa, korkoa, lahotuksa a testamenttea y. m.! Produts des bens et des captaux. Muta tuloa.! Autres revenus. Mnf. ym. Sk# på Sftnf! Summa. T otal. A dm nstraton communale. K unnallshalltus.! pu S*nf * Shf Mt Églse. Krkko, papsto a krkon palvelat. m Tuomart a lau takunta sekä m aapols (sltavout, ahtvout. n. e.) Sûreté publque. snnf! * Instructon. *» ; Koulutom. Poste. Kyydtykseen, kestkevartalohn a tetten ylläptäm seks. ~m. * * m Autres dépenses. Muta m enoa. T otal.! m!! Mnf Summa. 7» Srto 338,388 2 33,286 39 2,560 60 493,235 20 26,47 4 2 K a u k o la... 0,449 97 3 23 00 0,86 20 400 3 Parkkala... 3,597 53,404 2,430 24 26,43 77 920 4 Kurkok... 3,34 79 483 24 650 4,268 3 600 Jaakkma... 8,250 75,050 79 2,408 3,709 67 900 a U u k u n em... 4,636 77 24 32 20,78 25 25,37g 34 454 50 7 R uskeala... 3,883 83,050 4,933 83 882 8 Sortavalan maaseurak. 22,54 30 265 25,726 85 34,533 40 2,43 70 9 Im plaht... 7,23 768 94 452 72 8,452 66 475 0 S a lm... 628 75,926 77 4,825 60 7,38 2 600 _ Sustam o... 8,270 36 708 8,978 36 500 2 S u o ä rv...,96 25 2,053 3,249 25 530 3 K o rp se lk ä... 3,526 3 300 3,826 3 260 4 Koko lään 445,735 64 39,520 93 87,983 39 673,239 96 35,370 24 Mkkeln lään. 5 H a r t o l a... 3,877 3 50,048 35 4,975 48 20 6 H e n o la... 2,626 46 - - 245 86 2,872 32 280 95 7 J o u ts a... 8,000 295 75 8,295 75 525 8 Levonm äk...,844 33 26 70,87 3 60 9 Luhanka... 2,40 29 - - 03 43 2,504 72 32 20 M äntyharu... 6,864 72 - -,7 43 8,576 5 460-2 S ysm ä... 6,340 5 2 4,59 2 0,5 53,000 22 R s t n a...,445 65 879 7 2,324 72,056 23 Hrvensalm... 5,058 88 774 65 5,833 53,339 8 24 Kangasnem... 8,229 0 47,242-9,68 0 985 0 25 Mkkeln maaseurakunta 29,603 2,00 600 32,303,275 26 Anttola... 4,097 98 22 44 4,39 42 380 27 Juva... 4,53 20 42 24 4,934 44,329 4 28 J o ro n e n... 8,702 343 70 9,045 70,340 29 P u u m a la... 5,208-5,208 330-30 Peksäm äk... 7,233 72 5 6,937 65 9,322 53 2,708 39 3 Srto 56,045 97 2,460 6 4,00 29 72,56 42 3,40 87 4,275! 7 3,024 39 90,770 88 89,820 : 6 8 76,964 36 428,272 52 ; l,79,7 42 2,696 42 2-70 -,300 -,900 22,3 77 27,4 77 3 7,62 6 370,943 27 3,733 70 4,268 : s! 4- I 425 ; 3,35, 453 2,620 7,73 4,60 : 630 : ;,693! 4 987 43 [ 2,724 43 20,649 40 0 2,905 98 2,68 49 8,527 36 I 4,933 83 7 7,500 200 5,000 ; 3,020 25 934 48 : 29,086 43 8 : l -,735 ; 89 3 69 75 ; 3,720 88 9 ; I,383 25 3,574! 2,668 30 8,225 55 0 8,900 l 2,072 643 I 4,457 ; 6,572 950 : 2,23 I 3,603 2! l l 300,579,487 3 3,626 I 3 s; 89,456 23 4,989 39 2,974 5 09,48 25 I; 238,237 l 70! 590,508 I 96 7,200,88.770 77 4 >732 48 5,87 48 s! - I 764 43 -,826 94 2,872 32 6! - ' 750 575 7,005 8,855 : 7 - H - 350-525 48,364 6 2,299 : 64 8; - 39 82,505 3,776 I 95 9 600 85 7,43! 5 8,576 5 20!,75,288 9 5,384 24 9,387 43 2 3,93 75 3,40 59 3,37 20,445 65 22 668 60 3,880 5,687 89 23! 2,450 80-4,845 0 8,360 20 24 2,640 2,745 3,250-22,093 70 32,003 70 25,983 48 680-526 95 459 8 4,029 6 26,26 382,420 ; 4,08 3 6,259 4 4,732 58 27,378 20,573 3,527 89,200 9,09 9 28 - - 200 2,800,920 5,250 29,400,595 4 9 3,559 84 9,263 72 30 8,394 43,570 I 20,226 ' 62 9,9 85 96,783 64 69,577 4 3 4 5

4 5 2 II 3 II 4 5 6 7 II 8 II " " " 9 II 0 II» II 2 T u o a. Recettes. M e n o a. Dépenses. K unnan nm. Communes. U lostakseeratuta rahoa. Taxes sur e revenu. A rentrahoa, korkoa, lahotuksa a testamenttea y. m. Produts des bens et des captaux. Muta tuloa. Autres revenus. Summa. T otal.! K unnallshalltus. A dm nstraton com m unale. Krkko, papsto a krkon palvelat.- Églse. Sûreté publque. kunta sekä m aapols (sltavout, a h tv o u t. n. e.)? 3 3. C Instructon. Koulutom. f Kyydtykseen, kest-!kevartalohn a te tten ylläptäm seks. Poste. Muta m enoa. Autres dépenses. Summa. Total.! Stnf ym M nf m. Sfnf p^ SHnf p. vh # 7m Srto 56,045 97 2,460 6 4,00 l 29 72,56 42 3,40 87 2 H a u k v u o r...,599 20 632 2,23 20 240 3 R a n t a s a l m... 6,505,000 7,505,000 4 K angaslam p.... 2,000 - - 280-2,280-00 5 H enäves... 0,645 3,220 0 3,865 0,265 92: 6 K e rm ä k...,64 38 2,650 _ 4,29 38,085 ; 7 S av o n ran ta...,600 -,600 90 _ 8 E n o n k o s k... 2,200 ~ 360-2,560 200 9 S ääm nk...,000,000,00-0 S u l k a v a... 3,280 242 48 3,522 59 680 64 K oko lään 26,56 66 2,460 6 22,394 87 24,37 69 9,272 43 K uopon lään. 2 K uopo... 5,000-2,257 9 5,300-22,557 9 4,250 50 3 K a r ttu la... 6,260 43 924 32 7,84 75 675 4 M aan n k a... 7,59 69 55 86 7,747 55 800-5 T u u s n e m... 5,400 50,400 330 7,30 50,204 6 P e la v e s... 4,082 50 - - 4,082 50,220 _ 7 K e te le... 4,967 789-5,756-560 8 R a u ta la m p... 5,027 900-5,927,220 9 W e s a n t o... 4,587 60 22 ö0 268 48 5,068 58 30 20 H a n k a s a lm... 9,799 724 24 0,523 24 450 2 S u o n e n o k... 5,429 0-27 40 5,556 50 575-22 L e p p ä v r t a... 7,000-400 - 7,400 -,900 23 I s a l m... 6,86 2 4,735 79,597-2,40 24 R u t a k k o... 538 08 63 35 757 )8 49 5 25 I L a p n l a h t... 2,456 58 - - - 2,456 58 950 26 K u ru v e s... 8,838 96 40 - - 8,878 96 66 50 27 N l s ä... 32,96 9 300 6-33,377 9 2,200! 28 K a a v... 9,39 G9 800 0,9 09,900 --- 29 L p e r... 32,608 82,409 29 2,609 57 36,627 68 2,28 77! 30 T a p a l e... Tetoa 3 K u u s ä rv... 7,656 98 4 47 8,068 45 680 75 32 Srto 226,34 98 7,44 65 7,035 6 250,88 79 24,083 a _! Sfop m. mnf \p.! S 8,394 43,570 Sfhf p s% : fm\ Strp p. Sfap fh 20,226 62 9,9 85 96,783 64 69,577 4 -,02 460 650 2,362 2 -! 300,380 4,825 7,505 _ 3 : 4,759 2,000 4 -,790 50,305 9,566 43 3,927 85 5 : 3,273,200 6,948 5 2,506 5 6 700! 330 380,600 7,580 300 260 220 2,560 8 500 500 8,900,000 9-859 ; 50 372,70 ; 45 3,622 59 0 20,674 43 2,882-27,409 62 24,679 85 4,742 [57 236,660 90 _ 3,742 60 2,500 50 20,493 60 2,200 2,950 2,953 30 7,778 30 3 600 400 5,947 55 7,747 55 4 534,078 3,84 80 6,630 80 5 62 90 4,99 52 7,785 5 3,987 57 6 840,000 856 2,500 5,756 7 900,42 94 2,664 7 5,927 8 550 4,208 58 5,068 58 9 3,50 3,600 20,840 2,000,205 3 5,8 3 20,738 44 2 360,00-4,040 7,400 22 : ~ - 2,500! - 3,067 2,890-0,597 23! 88 46 204 52 542 48 24 _ 952 45 0,554 3 2,456 58 25 ; ; -,030 3,705 4,736 9 0,087 69 26! t [ 600 4,87 50 28,590 4 35,577 9 27 849 I 62 285,325 3,7 39 2,066 0,37 28 344 30 4,666 75 200 25,240 5 32,732 97 29 puuttuu. 30 33 50,965 66 3,805 64 6,783 55 3 2,393. 92 2,25-23,095 20 29,576 60 62,769 30 244,043 4 32

6 7 Kunnan nm. Communes. 2 3 5 6! Ulostakseeratuta rahoa. Taxes sur le revenu. T u l o a. Recettes. I Arentrahoa, korkoa,! lahotuksa a testa- menttea y. m. ' Produts des bens et! [ des captaux. Muta tuloa. Autres revenus. Summa. Total. Kunnallshalltus. Admnstraton communale. Stnf pu. SfHf J M nf på 9fnf p * n f p 7 I 8 I 9 I 0 I Krkko, papsto a krkon palvelat. Églse. I Tuomart a lautakunta sekä maapols (sltavout, ahtvout. n. e.) Sûreté publque. M e n o a. D é p e n s e s.... ~ ~ Koulutom. Instructon. Kyydtykseen, kest- kevartalohn a tetten ylläptämseks. Poste Muta menoa. Autres dépenses. 2 Summa. Total. J Stn/p p S h f p t 9hf. pm.\ pa. ïnf pa. p t \ ]! Srto 226,34 98 7,44 65 7,035 6 250,88 79 24,083 2 2 P olvärv... 8,67 - - 8,67 609-3 K o n to la h t... 7,79 27 800 8,59 27,02 46 4 K d e s... 0,227 30,404,63 30 2,607 26 5 R ä ä k k y lä... 7,660 47 - - 5,084 92 2,745 39 800-6 K esä la h t... 2,40 _.,50 3,560 420 7Pelsärv 8,349 55 4,300 6,600 29,249 55,980 8 Juuka... 3,793 84 32 50 4,06 34 950 9Nurmes 40 _ 2,470 40,340 0 R a u ta v a a r a...,78 4 9 50,790 9 380 Ilo m a n ts... 3,896 88 - _ 3,896 88,300-2 E n o... 8,80 46 22 0 8,32 46 520-3 K htelysvaara.... 5,572 4 884 427 47 6,883 5 850 4 T o h m a ä rv... 20,37 6 508 -,000-2,645 6,400-5 P ä lk ä r v... 2,64 35 _ 72 86 2,237 2 365 6 Koko lään W a a sa n lään. 396,322 56 3,255 65 33,906 4 443,484 f:>2 38,66 74. 7 Petarsaar... 2,80-2,80 200 8 P u r m o... 5,48 38 5,48 38 75 9 L u o t o... 923 45 227 50 435 40,586 35 85 20 Ä h tä v ä... 785 495 60,280 60 2 Kruunupyy...,477-37 25,235 64 2,749 89 366-22 Teerärv...,040,30 25,552 50 3,902 75 245 23 K o k k o la... 5,356 25 7 75 998 97 6,472 97 75 24 A la v e te l...,6 50 38 36 84,483 22 00-25 K austsenkylä.... 536 33 8 0 644 2,26 55 0 26 W etel... 3,526 90 0 50 3,637 40 75 27 P e r h o... 379 4 383 49 25 28 H a l s o v a...,860 90 2,050 50 29 K älvä a Ullava...,57 25 6 80 93 M 2,232 29 250 30 L o h t a a...,568 - -,568 370 3 H m a n k a...,407 50 -,557 00-32 Srto 28,460 56,986 3 7,046 8 3 7,4 9 3 40-2,450 25 2,393 92 2,25 23,095 20 29,576 60 62,769 30 244,043 4 500 3,428 2,680 7,27 2 _,770,898 3,838 8 8,59 27 3 850 280 8,644 92 2,382 8 _ 330 2,724 88 8,890 5 2,745 39 d! 5) 40! îoo 580!,24 4,295 59 3,560 6! 4,00 3,000 9,069 55 28,49 55 7 2,027 72,28 62 4,06 34 8,700 4,496 3,934 40 2,470 40 9-29 29,9 62,790 9 0 ; 3,083 58 28,83 30 33,96 88 58 5 50 784 72 6,80 :56 8,423 43 2 99 70 4,429 80,397 30 9,286 7 6,883 5 3;,750 7,30,464 9,500 2,45 4 -,872 2 2,237 2 ; 5; 5,26 77 2,225 44,806 55,576 50 289,654 0 436,40 n 6; _ 886 _,293 _ 2,379,643 8-270 406-2,394 8 8 ;, 25 ; 26,884 78 2,320 78 9 5,000 ; 400 600 204 6,204 20! 705 7 : 878 6 66 85 77 2,742 98! 2 325,320-762,82 39 3,834 39 22 ; 600 645 5,330 6,650 23! - 645 535 5 45 84,746 84 24 I 200 35 583,028 25 ; I 39 3,262 45 3,576 45 26 30 349 29 428 54 27 : : - ; 600 0,420 2,280 28 49 60 329,494 69 2,223 29 29 _ -,965 2,335 30 632 42 732 42 3 7,673 5 794 60 4,658 6 4,699 85 20,599 86 40,875 77 32 7

8 9 2 5 6 T u I o a. Recettes. 7 II 8 Il 9 Il 0 II I 2 M e n o a. Dépenses. Kunnan nm. Communes. Ulostakseeratuta rahoa. Taxes sur le revenu.!arentrahoa, korkoa, lahotuksa a testamenttea y. m. IProduts des bens et des captaux. Muta tuloa. Autres revenus. Summa. Total. Kunnallshalltus. Admnstraton communale. Shf p. S T fo f p. SXnf pt. Sfolf p Shf p. Krkko, papsto a krkon palvelat. Églse. Tuom art a lau takunta sekä m aapols (sltavout, ahtvout. n. e.) Sûreté publque. K oulutom. Instructon. Kyydtykseen, kestkevartalohn a tetten ylläptäm seks. Poste. Autres dépenses. Muta m enoa. _... Summa. T otal. & nf ps ps. S hf. p S h f pt S h f p. S h f 74a. Srto 28,460 56,986 3 7,046 8 37,493 40 2,450 25 2 Y lk a n n u s... 3,344-226 50 3,570 50 76 3 T o h o lam p... 3,852 76 3 59 736 56 4,702 9 325 4 Lestärv... 234 68 24 402 70 76 38 80 5 W öyr... 7,578 40 432-2,28 20 0,228 60 342 6 Oravanen...,536-479 822 25 2,837 25 7 M ak sa m aa... 628 90 60-270 2,059 2 54 8 Uudenkaarlepyyn maas. 4,496 50 248 4,744 6 635 40 9 M u n sala... 2,479 34 2,479 34 50 0 Jepua...,667 0 - - 3,2 55 4,779 65 200 Ylhärmä... 3,882 70 3,882 70 237 2 Alahärmä...,250 - -,250 225-3 K auhava... 6,050 4,260 0,30 70 4 L a p u a... 6,650 50-500 7,300 -,200 5 Nurmo... 0,900-35,25 200 6 M aalah t...,557 75 38 63,876 38 59 7 P eto lah t... 286 95 60 269 94 66 89 80 8 Bergöö... 83 25 40 38 5 48 275 38-9 S u v a...,852 6 690 62 2,542 78 50 20 Prttkylä... 609 66 8 53 68 9 40 2 M ustasaar... 8,57 440 9,0 900 22 Rappaluoto...,077 62 242 3 359 5,678 80 294 68 23 K o v u la h t... 82 400 6 8 598 8 270 24 L aha... 4,000 60-4,60 500-25 Jurva... 784 80 6 65 2 958 45 06 26 W ä h ä k y rö... 7,870 40,650-30 - 9,830 40 600-27 I s o k y r ö... 3,284 5 930 25 2,802 64 7,07 4 600 28 Y ls ta ro... 3,553 48 26 96 3,5 72 6,732 6 342 29 Lapvärtt...,427 26-820 56 2,247 82 57 30 Isook... 528 25 550 50,078 75 93 30 3 Sdebyy...,806 55 60-258 - 2,24 55 30-32 K a ro k... 679 90 - - 442 20,22 0 95-33 Krstnankaup. maas.. 334 23-29 9 553 42 34 Srto 5,500 35 7,934 ô2 30,22 5 89,656 38,559 64 \! 7,673 5 794 60 4,658 6 4,699 85 20,599 86 40,875 77 - _ 2,927 47 3,03 47 2-468 5 4,627 53 5,42 4 3 690 4 770 4 4-2,28 20 707 6,96 40 0,228 60 5 ; 578 2,259 25 2,837 25 6 02 40 700 956 40 7 ; 420 00 64 60 3,524 6 4,744 6 8,00 36 66 80,52 8 2,479 34 9 3,720-600 259 65 4,779 65 0 775 5 4 70,759 4 3,83 26 200,025,450 2,900,220 2,000 5,000 0,290 3 ; - 4,200 6,200 5,700 7,300 4!! 850,85 8,980,25 5 474 75-350 250 226 38,820 3 6 - - 284 50 244 40 608 90 7 73 96 8 307 8 8 - - 472 9,465 68 2,087 87 9 - - - -,34 48,48 48 20 - - 20 50 8,800 86 9,9 36 2 06 47 2 40 74 50,45 43,723 48 22-99 79,894 3,55 79 23 50 240 80,00 2,090 4,60 24 75 677 45 958 45 25 700 60 -,00 -,254 4,200 50 8,04 50 26! 3,360 48 -,263 40,333 30,022 6 7,726 76 27 33 445 2,04 95 5,822 40 8,657 35 28,433 66 97 70 2,562 37 29 69 50 08 40 200 78 50 749 70 30-408 268 67,37 88 2,24 55 3 00 92 679 90 966 90 32-305 23 305 23 33 9,50 76,557 47 22,457 47. :l 25,686 24 6,84 75 96,956 33 34

20 2 3! * ««Kunnan nm. Communes. Ulostakseeratuta rahoa. Taxes sur le revenu. T u l o a. Recettes. Arentranoa, Kontoa, lahotuksa a testamenttea y. m. Produts des bens et des captaux.! Muta tuloa, Autres revenus. Summa. Total. Kunnallshalltus. Admnstraton communale. Stnf!» Stnf 7 * 3 hf p pu Skf p Srto 5,500 35 \ 7,934 52 30,22 5 89,656 38,559 64 2 N ärp ö... 3,983 2,357 50 2,763 90 9,04 40 468 3 K orsnääs... 734 40 578 50 723 2,035 H 230 4 Teuva... 3,370 80,42 95,339 30 5,853 400 5 Ilmaok... 4,989 30 407 35 3,668 98 9,065 63 4,365 35Î 6 K a u h a o k... 2,64 44-70 - 2,928-350 - T K u r k k a... 3,786 96 -!,70 0 5,497 6 350 8 Jala särv... 6,368 38 642 45 7,00 83 270 9 Peräsenäok.... 805 70 - - 60-965 70 36 0 S enäok... 5,960 59 33 2 84 5,996 43 442 36 Laukaa... 9,500 9,500 800 2 S u m a n e n... 2,000-2,000 300 3 Jyväskylän maaseurak.. 5,253 38 - - 5,253 38 750-4 P e t ä ä v e s... 3,403 - - - - 3,403 286 5 Saarärv... 2,508 0 20! - - 2,628 0 600 6 K arstu la... 2,446 87! 655 3,0 87 250 7 Uuranen... 5,969 3! 773 6,742 4 90! 8 W ta s a a r... 2,26 43 608 23 2,824 66 488 66 9 P h tp u d a s... 9,909 3 - - 482 73 0,39 76 620 20 Kongnkangas.... T eto a 2 K värv... 6,460 27 39 8 6,779 45 250 22 L ap p aärv... 2,676 78 502 95 3,79 73 43 23 E v ä r v... 2,975-44 3,46 400 ; 24 W m p e l... 3,586 37 -,277 8 4,863 55 75-25 K o r te s ä r v... 2,409 55-7,623 33 0,032 88 342-2G 'Alaärv...... 4,335 42 35 4,370 42 225 27 S o n... 6,97 37 72 82 68 24 7,2 43 467-28 Lehtmäk..... 2,634 67 2,634 67 29 K uortane... 5,680 90 400-6,080 90 32 43 30 Alavuus...,256 27 8! 484 49,858 76 785 : 3 T ö y s ä... 77 84 260 80 3,322 3,760 64 78 32 Keuruu... 7,335 24! - - 7,335 24 734 60 33 P h la a v e s... 2,555 99 - \~ 28 2,683 99 306 34 Srto 335,375 9 3,569 44 68,22 42 47,066 9ô 27,453 4 Églse. 7 Il 8 II 9 ü 0 S 2 Krkko, papsto a krkon p a lv e la t, Sfr# p \ Sûreté p u b lq u e. T u o m art a la u ta kunta sekä m a a p o ls (sltavout, a h tv o u t. n. e.) Stnf p \ \ M e n 0 a. Dépenses. In s tru c to n. K o u lu to m, -! P o ste. Kyydtykseen» kestkevartalohn a te tten y llä p tä m s e k s. ; Autres d épenses. Muta m e n o a. T o ta l. 7** Jpa S*nf 9,50 76,557 \ 47 Il 22,457! 4 7 : 25,686 24 6,84 75 96,956 33 2,000 5,850 :! 5,420 ; - 28,670 6,408 _ 2 5,730,600 550 2, 50 20,22 50 3! 250 599 3,394 4,643 4! ],786 59 607 53 6,759 47 5; 750 924 904-2,928!! 6 66 2,575,956 6 5,497 6 7 625,20! 4,605 72 6,70 72 8! ~~ - - 236-237! 374 5 983 5 9 3,466 5 6! - - 420 343 9 5,323 56 5,996 43 0; -,500 -,300-5,900 9,500! 200,500! 2,000 2! 6,700.284 0 4,365 34!,382 3 4,48 47 3! 280 30! 2,24! 44 93 3,05 23 4; _,908 7,20 _ 0,220 60! 9,938 60.» _,050 85 4,764 88 2,32 39 8,378 2 6;! 350 _! 2,42-4,060 4 6,742 4 7 - - _!,6 73! 5,686 96 5,428 74 2,72 9 8: _! 86 _ 2,79 8,026 76,0 76 9 ; puuttuu. 600,200,495 _ 3,058 _ 6,603 20 2! 260,67 86 74 L 3,058 86 22 '! 220 -,260,075 2,955 23! - - - - 600-639 92 3,448 63 4,863 55 24 4,74 50! 650 270,723 55 2,872 83 0,032 88.25 475 2,875 60 794 8 2 4,370 42 26!! - 4,277 59,953 69 44 5 I 7,2 43 27} ; - - - 944 75,689 92 2,634 67 28 ;,039 - - 250 ; 2,78 : 25 4,328 68 29 200 500 943 66 8,027 2 0,455 87 30 97 3,350 3,625 3 3,000 43,590! ;,579 53 7,335 24 32 85 33-206 40,4 25 I 675 2,683 99 33 69,783 74 9,657 47 43,259 96 20,874 74 99,02 6 470,04 56 34- S u m m a. h 6

22 23 2! 3 * s 6 T u o a. Recettes. 7 r...«" 'Il- II 0 II II 2 M e n o a. Dépenses. Kunnan nm. Communes. U lostakseeratuta rahoa. Taxes 3ur le revenu. A rentrahoa, korkoa, lahotuksa a testamenttea y. m. Produts des bens et des captaux. Muta tuloa. Autres revenus. T otal. Summa. Kunnallshalltus. A dm nstraton com m unale. Krkko, papsto a krkon palvelat. Eglse. Tuomart a lautakunta sekä maapols (sltavout, ahtvout. n. e.) Sûreté publque. Koulutom. Instructon. Kyydtykseen, kestkevartalohn a tetten ylläptämseks. Poste. Muta menoa. Autres dépenses. Summa. Total. X n f tm M nf tm. & n f fm tm tm. Sfbtf tm Sbf tm 5%tf tm tm S*nf tm tm Srto 335,375 9 3,569 44 68,22 42 47,066 95 27,453 4 2 M u lta...,636 99 2,92 27 6,829 26 260 3 W rtan ptää.... 2,96 69 2,96 69 670 4 Ä t s ä r... 5,4 30 345 38 5,756 68 264 5 K oko lään 358,385 3,569 44 70,660 442,64 58 28,647 4 69,783 74 9,657 47 43,259 96 20,874 74 99,02 6 470,04 56 l,520 2,977 48 2,07 78 6,829 26 2 706 0 3,80 59 350 86 80 7,238 2 0 2,96 69 3 66 80 _,53,856 2,36 8 8 5,756 6 8 4 70,656 64 2,838 6 46,282 96 26,525 2 20,639 47 495,589 9 5 O ulun lä ä n. 6 I... 9,400 450 9,850 500! 7 K u v a n e m... 2,752 79-353 59 3,06 38 290 8 H au k p u d a s... 4,95 45 69 0,000 87 6,02 42 600 9 K m n k...,284,284 50 0 Y l-k m nk... 4,372 82 23 2 26 83 4,522 67 403 25 L m n k a... 2,782 6 22,209 4 4,4 2 350 2 L u m o k... 56 44,456 68 6,44 49 8,557 6 200-3 K e m p e le...,09 79 80 600 -,87 79 20 4 T e m m e s... 4 0 0 700,00 0 5 Tyrnävä...,423 42 3,539 82 4,963 24 225 6 M u h o s... 6,482 80 838 8 74 7,502 54 530 7 U t a ä r v... 2,7 7 3 67,46 64 3,9 2 0 3 2 8 0 7 8 P u d a s ä r v... 8,9 4 2 2-3,8 8 6 3 2,8 2 8 5 6 5 6 9 J o k ä r v... 5,4 8 4 8 5,4 8 4 8 480 20 O ulunptää.... 8,646 5 0 2,300,096 700 2 Oulunsalon kappel.. 2,400 50 2,400 50 22 K u u sa m o... 2,82 69,009 6 3,9 75 635 23 K a la o k... 6,462 46,64 72 3,636 92,264 0 99 83 24 A la v esk a... 2,76 86 9 2,229 65 3,597 63 77 25 R a u to... 3,800-96 3,996-280 26 Sev... 4,600-500 5,00 350 27 Y lveska... 7,000 400 650 8,050 94 28 P y h ä o k... 2,390-402 0 2,792 0 350 29 M erä rv... 2,306 40 2 89 37 58 2,446 87 205 30 O u la n e n... 6,480 20 985 80 202 25 7,668 25 540 3 S ä lö s t e n e m ä s e u r a k u n t a 5,04 4-57 6 5,62 47 496 Srto 26,647 5 5,779 33 29,924 4 62,350 88 9,64 25,250 7,500 4,500 23,750 6,77 52 45 65 343 4 2,262 3 7 34 2 0 320 2,267 26 2,570 9 5,892 37 8! 225 ; 473 50 435 50,284 9 23 50 75 86 3,820 73 5,048 84 0 498,768 54,227 47 270 4,4 2 2,73 94 220 6 5,335 95 8,470 5 2,080 67,87 3 00 200 50 689 50,00 4 20 320 600 3,698 24 4,963 24 5,250 799 28 4,923 26 7,502 54 6 400,007 75 2,52 56 4,200 48 7 20,59 75 4,764 75 6,94 39 3,54 89 8,60 3,394 8 5,484 8 9,00 80,645 2,009 5,562,096 20 700 500 -,200 50 2,400 50 2 876 45,332 0,348 30 3,9 75 22 4,05 95 8,478 32 2,253 79 344 56 6,02 45 23 400 250 2,770 63 3,597 63 24,600 340 35,46 3,996 25 50,600 2,700-4,800 26 800 700 6,456-8,050 27 84 0 789 5 26 37 2,24 52 28 27 0 5 233,533 73 847 32 2,95 5 29 2,995 7 998 95,002 20 5,536 32 30 _ 750 2,544,83 47 5,62 47 3 7,638 26 85 30,356 79 36,699 70 84,44 7 68,565 7 32

24 25 2 3 * 5 6 K unnan nm. Communes. U lostakseeratuta rahoa. Taxes sur le revenu, T u l o a. Recettes. Arentrahoa, korkoa, lahotuksa a testamenttea y. m. Produts des bens et des captaux. Muta tuloa. Autres revenus. Summa. Total, A dm nstraton com m unale. Sbf. p t Sbf pu Sfof H Sfatf ps. Sfnf p Srto 26,647 5 5,779 33 29,924 4 62,350 88 9,64 25 S älösten kappel... 2,735 88 277 3,02 88 430 W h a n t... 6,228 98 24 40,577 90 7,83 28 240 S k a o k... 3,020-45 0 38 82 3,609 92 275 - R e v o n l a h t...,25 25 328 4 84 58,628 24 298 5 P a a v o l a '... 4,667 5 320 4,987 5 355 R a n t t l a... 2,532 52 43 2,575 63 354 H a lu o t o... 4,0 27 98 50 872 46 5,08 23 290 H a a p a v e s... 6,20 5 - - - - 6,20 5 390 - P d s ä rv... 8,582 88,075 246 9,903 88 500 H a a p a ä r v... 7,687 55 - -,642 96 9,330 5 330 - R e s ä r v...,52 428,940 200 P y h ä ä rv... 8,500 53 55 47 8,556 760 - K ä r s ä m ä k... 2,088 83 58 24 2,607 7 300 P u l k k l a... 2,64 95 5 5 20 33 2,767 43 270 P p p o l a... 2,707 9 87 89 74 40 3,653 38 37 - K e s tlä...,797 93 405 94 2,203 87 39 P a l t a m o... 5,040 3 5,040 3 626 36 Kaaann m aaseurak.. 8,287 2 - - 8,287 2 595 S o tk a m o...,870 96 34 6 2,005 57,465 K u hm onem...,903 7,077 2 2,980 28 860 - Suom ussalm.... 2,250 68 32 3 2 2,394 99 634 50 H y r y n s a lm... 4,290 49 50-40 4,380 49 280 - R s tä r v... 4,447 84 I 60 45-4,508 29 33 P u o la n k a... 4,54 62 276 9 878 3 5,669 2 765 8 S ä r e s n e m... 6,237 0 - - 990 87 7,227 97 395 - K e m... 7,829 86 - -,2 23 8,95 9 700 S m o... 3,287,24 4,50 350 T e r v o l a...,260 200,460 360 R o v a n e m... 5,682 97-5,682 97 650 - K e m ä rv...! 4,80 76-250 - 5,05 76 445 - A la - T o r n o...! 8,80 59 8,80 59 980 K a r u n k...,84 Î65 - - 96 50 2,038 5 300 S rto! 325,242 39 9,308 0 42,688 5 377,239-25,006 44 K unnallshalltus. Églse. 7 II 8! II 0 I! Il 2 Krkko, papsto a krkon palvelat- Tuomart a la u ta kunta sekä m aasols (sltavout, ahtvout. n. e.) Sûreté publque. M e n o a. D épenses. Instructon., Shf p S hf p t Shf 7,638 26 85 : - - Koulutom. H Poste. Kyydtykseen, kestkevartalohn a tetten ylläptäm seks. Autres dépenses. Muta m enoa. Total. Summa. Shf \pt Shf. p t Sbf p 30,356 79 36,699 70 84,44 7 68,565 7 50 333 9 2,80 3 2,994 4 2 862 20 -,270 50 2,09 60 3,348 98 7,83 28 3 - - 428 785 20 2,435 3,923 20 29 84-296 506 37 50 5,830 4 350,98 5 2,300 64 4,987 5 ( 94 90 - - 202 25,63 7 329 7 2,6 93 7 23 40,532 43 96 2,052 23 4,429 59 8-280 2,75 2,825 5 6,20 5 9 300 360 2,200,945 2,990 8,295 ( 3,697 40 -,060,695 3 2,083 4 8,865 57 70,373-44,887 2,450,206 60 5,45 40 8,562 3 7 5 S - 50 55 356 39 730 93,905 2 4 286 97 -,603 3 607 5 2,767 43 5 99 7,228 5,34 25 2,879 47 6 75 350 596 43 863 43 2,203 87 7 2,373 4 2,040 9 5,040 3 8 200-325 2,763 9 4,403 83 8,287 2 9 - -,29 7,399 7,849 86 2,005 57 20 _!,275-00 0,745 28 2,980 28 2,609 2-450 -,468 20 7,9 24 2,073 6 22,257 2 2,500 4,037 2 23-00,58 4,303 37 3,35 5 24 25 3,22 52,270 93 5,373 63 25-550 55 2,542 90 3,739 52 7,227 97 2(,43 20,066 30 3,23 93 2,809 66 8,95 9 27-00 655 537 3,209 4,85 28 400 740 9,960,460 29 900 2,700,432 97 5,682 97 80 69 98-400 - - 4,036 78 5,05 76 3,260,457 4,426 59 8,23 59 32 576 50 70 65 390 8 2! 654 76,992 73 33 7,203 63 545 49,375 3 82,952 55 202,9 50 377,202 43 34

26 27 2 II 3 II 4 II 5 I 6 T u o a. Recettes. 7 II 8 II 9 l o r! :l 2 M e n o a. Dépenses. Kunnan nm. C o m m u n e s. Ulostakseeratuta rahoa. Taxes sur le revenu. Arentrahoa, korkoa, lahotuksa a testamenttea y. m. Produts des bens et des captaux. Autres revenus. Muta tuloa. Summa. Total. K unnallshalltus. A dm nstraton com m unale. S h f p t S h f p t Shf 7m S fn f tm S fn f p t Krkko, papsto a krkon palvelat, Églse. Sûreté publque. Stnf /m Sh# Tuomart a la u ta kunta sekä m aapols (sltavout, ahtvout. n. e.) Instru cto n.! Koulutom. P oste Kyydtykseen, kestkevartalohn a tetten ylläptäm seks. Muta menoa. Autres dépenses. Summa. Total. I aa Stnf p a SHnf m Stof n \ % C p Srto 325,242 39 9,308 0 42,688 377,239 [25,006 44 5 2 Y l-t o rn o... 6,50 93 64 3 7,24 96 600 3 T u r t o l a... 2,878 35 85 2,963 35 340 4 K o la r... 3,466 80 3,466 80 300 5 K u o la ä r v... 3,977 75 - - 3,977 75 50 6 Muononnska....,490 3 628 58 2,8 6 200 7 Enontekänen....,004 39-485 49,489 88 00 8 K ttlä... 2,85 79 2,85 79 386 40 9 S o d a n k y lä... 3,476 65 200 3,676 65 200 0 I n a r... 3,75 53 3,75 53 354 25 U tsok...,096 86 I,096 86 2 8 2 Koko lään 355,35 47 9,308 lo 44,70 6 409,45 8 27,649 27 7,203 63 545 49,375 3 82,952 55 202,9 50 377,202 43,750 600 3,2 55 963 4 7,24 96 2 20 300 362,84 35 2,963 35 S - 200 750 2,26 80 3,466 80 4!,475 2,452 75 3,977 75 5 240 45 285 55 356 82 359 7! 606 5 2,048 40 6! 58 39 96 97 4 6 86 35 60 90,247 77 7 442 2 62 340 92 9 23-45 65 2,882 3,656 65 9 23 8 2,85 79 8 ; 34 372 50 43 24,72 54 3,75 53 0 55 99 76 20 î 654 48,096 86 20,383 59 2,234 2 5,76! 29 f 9,49! 70 26,83 42 408,776 29 2

28 29 I 2 3 4 5 K aupungn nm. Vlles. Unprvlégés. Veroäyren lukum äärä. Nombre des skattöre (mnmum d'un revenu contrbuable). Erokeudettoma. (Tavallsa). Prvlégés. Erokeudellsa. Total. Summa. 27. Ilmotus Suomen kaupun- Montant d un,,skattöre. Yks veroäyr vastaa tuloa, oka tekee Aperçu des revenus des Impôt sur chaque skattöre. 6 7 Tafeseeraus veroäyrltä. Total des taxes sur le revenu et sur les masons. Summa ulostakseerattua varoa. 3mf. M nf tm Sfn f fü H e l s n k... 62,747 866 63,63 400 S Tavallset 0 26 If Erokeud- 9 90 ( 652,357 62 > 2 T u r k u... 23,50 23,50 400 2 282,02 ; 3 W p u r... 7,896 7,896 400 95,93 ; * T a m p e r e... 28,530 28,530 200 4 50 28,385 : 5 O u l u... 2,039 2,039 300 0-20,390 6 P o r... 0,405-0,405 300 8 83,240 7 K u o p o... 2,07 26 2,233 200 4 88 58,76 40 8 N kolankaupunk.. 8,743 250 8,993 400 9 70 85,324 0 9 Häm eenlnna. 7,068 478 7,546 300 5 80 45,84 47 0 P o rv o o... 6,429 53 6,482 5 Tavallset 7 55 300 t Erokeud. 7 0 ) 48,95 25 S U uskaupunk... 6,405 6,405 200 5 4 30,023 28 2 R a u m a... 4,407 4,407 200 3 75 6,526 25 3 B raahenkaupunk.. 3,574 3,574 300 7 70 22,304 60 4 K rstnankaupunk. 3,30 3,30 200 6 9,806-5 H a m n a... 229 3,426 3,655 300 7 0 25,652 80 6 K o k k o l a... 2,973 2,973 200 5 8 5,02 84 7 P e ta rsa a r.... 3,856 32 4,68 200 4 20 6,95 20 8 Jy v ä sk y lä... 6,20 57 6,258 200 2 90 7,982 90 9 L o v sa...,757 3,760 300 5 Tavallset 9 72 7,02 40 l Erokeud, 8 2 \ 20 Tam msaar.... 2,760 77 2,837 250 5 50 5,80 2 Jo ensu u...,200 2,730 3,930 200 2 50 9,825 22 M k k e l... 3,929-3,929 200 5 4 9,802-23 Savonlnna.... 2,566 2,566 200 7 60 9,50 60 5 00 3 50 24 L ap p een ran ta... 300 3,973 4,273 2,528 ( 200 6 - S,783 25 U uskaarebyy... 27 3,45 200 S 3 37 (,54 Ï 9 t 7,4 2 s 26 Käksalm.... 95 2,9 2,34 200 6 52 4,239 68 27 H e n o l a...,823,823 200 60 2,747 20 28 S rto - - - N,99,368 6 ken tulosta vuonna 885. vlles de la Fnlande en 885. Produts des proprétés mmoblères. Arentrahoa tontesta a tuloa kanpungn alasesta maasta a vedestä (arentrahoa, peltoveroa, karanladunrahoa, kalastusmaksoa). Octro et taxe sur le trafc. Maksoa lkenteestä (tuulag-, satama- a purehdusmaksoa, tor-, vaaka-, kauppakou-, slta-, ylös- «a ssäänlastaus-, mttar- a pakkarrahoa y. m.) Taxe sur des professons. O Elnkemomaksoa (kauppa-, porvar-, ammatt-, palkkakusk-, aaa- a kaupustelumaksoa y. m.) SHnf S h f 7m S h f %: 7Ut S h f Amendes pécunares. Sakkorahoa. Autres recettes. Muta tuloa. h J 3 I 40,445 40 367,332 8 4,676 72 488,827 9 \,653,639 73 l! 65,543 3 224,746 5 202 50 7,707 95 644,2 63 2 56,807 3 87,908 3,342,20 54! 63,45 '22 506,37 38 3 59,93 95 7,679 96 69 ; 2,076 73 407,24 64 4 32,362 8 80,753 2 9,829 95,493 20 55,095 97 299,924 5 5 6,365 54 93,838 76 : 7,599 53 4 67 42,50 66 288,957 6 6 8,965 95 27,473 6 3 _ 577 22! 86,978 32 82,7 52 7 40,97 27 64,259 6 : 2,236 67 ' 34,923 9 227,74 29 8 ï 4,87 94 5,239 2 ; 607 29 6,980 72 72,883 44 9 4,430 79 2,228 43 08 66 63,748 74 48,43 87 0 4,878 6 0,702 30 20 5 79 4,707 60 70,337 3 23,940 30 8,930 80 37-4,974 : 54,487 55 2 4,367 92 4,637 62 35 80 l 23,889 5 65,550 99 3 0,845 67 4,232 44 473 90 9,733 76 55,09 77 4 7,2 60 23,925 48 7 292 7 7,553 97 64,76 92 5 33,559 23 26,660 5 20 56 3 3,396 53; 88,894 78 6 6,05 65! 7,42 38 ; 07 22 4,94 2; 43,933 47 7 7,657 88 4,276 69,400 68 82 3,085 ; 34,47 29 8 2,292 82 3,348 86 2 78 9,764 20 52,5 6 9: 0,545 84,277 48 20 66 38 7,233 46 44,423 6 20 6,727 55 28,324 36 05 85 0,538 53 55,52 29 5,525 3,200 6 8,663 37,306 22! 2,9 70 3,789 60 233 3 : 4,50 30,54 2 23 7,873 65 8,875 62 50-50 - 20,76 49 59,238 76 24 9,840 70 6,399 93 73 28! 9,492 26 33,37 9 25: 5,339 70 9 36 27 7,495 79 37,330 44 26 6,725 75 2,023-76 67 9,83 98 2,386 60 27 67,054 48 s,258,602 42 20,732 48 S 4,037 74,324,792 95 5,280,588 68 28 Total. S h f Summa. îm 7

- - 30 3! 2 3 4 Kaupungn nm. V lle s. Unprvlégés. Veroäyren lukumäärä. N o m b re des s k a ttö re {m nm um, d 'u n re venu Erokeudettoma. (T a v a llsa ). co n trb u a b le ). Prvlégés. Erokeudellsa. T o ta l. Summa. Montant d un sk a ttö re. Yks veroäyr vastaa tuloa, oka tekee Impôt sur chaque,,skattöre**.» Takseeraus veroäyrltä. Summa ulostakseerattua varoa. Total des taxes sur Ie revenu et sur les masons. Sb/C Stnf pt Stnf p t Produts des proprétés mmoblères. «Arentrahoa tontesta a tuloa kaupungn alasesta maasta a ve- I destä (arentrahoa^ peltoveroa, karanladunrahoa, kalastus- maksoa).! Octro et taxe sur le trafc. Maksoa lkenteestä (tuulag-, satama- a purehdusmaksoa, tor-, Vaaka-, kauppakou-, slta-, ylösa» a ssäänlastaus*, mttar- a pak* karrahoa y. m.) O Elnkenomaksoa (kauppa-, por- var-, ammatt-, palkkakusk-, aaa- la kaupustelumaksoa I y. m.) Taxe sur des professons. ^ Sfotf p Stnf p t ïn f p t Sfnf p. Sfnf tm Sbtf tm Amendes pécunares. Sakkorahoa. 2 Autres recettes. Muta tuloa. 3 Total. Summa. Srto,99,368 6 2 Torno...,74,74 200 3 33 5,805 68 3 K aaan...,353,353 200 4 20 5,680 52 4 Sortavala... 07 2,07 2,24 300 8 6,992 5 Kasknen... 495 495 200 5 40 2,673 6 Hankonem....,223 2,335 400 4 4,372 7 Naantal...,276,276 200 3 3,728 8 Maaranhamna...,268,268 200 20,52 60 9 K em... 26 456 582 250 50 29 0 Ikaalnen... _ - Kotka... 4,24 4,24 300 3 70 5,258 80 2 Isalm...,273,273 200 9,54 87 3 N urm es... - Summa... 2,049,206 8 67,054 48,258,602 42 20,732 48 4,037 74,324,792 95 5,280,588 6 8 5,026 32 4,549 9 308 23 9,230 60 34,920 2 2 3,669 64,956-90 90,86 6 23,23 2 3 5,970,750 2 0 6,0 0 2 30,834 4,995 5 3,73 34 93 33 4,886 54 2,82 72 5 3,044 56 9,894 5 42 85 4,99 74 42,345 6 6 6 2,070 30 2 0 0 2 4,00 0, 0 30 7 4,207 4,470 5 6,500,79 60 8 4,585 29 5,966 50 ;,750 35 2,642 64 9 2, 3 5 3 0 5 4 5 9 3 8 2 8 3,6 8 5 8 0 3,9 8 7 3 87,038 3 8 03 73 7,902 84 34,285 48 7,690 87 2,836 5 5,826 9 7,869 6 2,098 75 54 67,253 42 3 736,529 75,390,436 35 2,292 48 4,864 78,403,892 94 5,66,222 38 4

32 33 28. Ilmotus Suomen kaupu' ken menosta vuonna 885. Les dépenses des vlles de la Fnlande en 885. K a u p u n g n n m. Vlles. «Hallnnosta, lankäytännöstä, polssta a ylöskannosta. Admnstraton et sûreté publque. Les affares ecclésastques. S k # ym. Stof Krkolle, papstolle a krkon- palvelolle. * Instructon publque.! * Koulutomeen. Terveysüotoon (lääkärn- a katlön-palkkoa, saras-! huoneta y. m.) Sons hygénques. Corps des pompers.» Palonsammutuslatokseen. m. S tn f /m 9bf. m Prsons. Vankenhotoon. Dépenses pour le logement des troupes. Maotusmaksoa. Toren, katuen, maantetten, sltan a lauttan ylläptoon sekä kyydtykseen a kest- Ä kevartalohn. L entreten des places publ- I que8, des routes etc. Stnf m &nf \m. \ym 9tnf. \ PM. SUnf Éclarage des rues. Katuvalastukseen. Autres dépenses. Muta menoa. H Total. Sfaf Summa menoa. m H e lsn k... 470,422 97 06,290 83 205,834 43 39,559 93 54,522 98 2 T u r k u... 53,94 38,004 92,33 8 7,00 39,979 33 3 W p u r... 59,862 58 86,965 83 7,746 8 32,668 80 4 T a m p e r e... 48,045 43 45,678 44,634 7 5,922 7 9,49 67 5 O u l u... 65,83 40,480 26,565 25 7,607 89 0,384 58 6 P o r... 74,793 65 540 96 53,884 22 2,868 40 9,980 95 7 K u o p o... 32,869 6 3,524 90 4,290 2 4,094 4 8 Nkolankaupunk.. 46,02 7 33,922 57 4,032 9 4,80 56 2,368 2 9 Häm eenlnna.... 29,225 9,83 9 8,073 3,800 4,057 63 0 P o r v o o... 2,767 37 289 20 4,87 53 3,490 6,977 65 U uskaupunk.. 8,559 7 8,745 8 4,80 2,692 48 2 R a u m a... 5,596 4 7,73 3,28,363 3 P ra a h e... 6,384 56 4,763 72 2,582 34 4,656 67 4,67 75 K rstnankaupunk.. 4,0 65 4,67 7,558 95 3,00 2,80 28 5 H a m n a... 24,407 76 4,96 24 6,99 8 3,895 5 7,78 6 K o k k o la... 2,0 8,58 87 4,360 8 3,009 3,283 55 7 Petarsaar... 9,834 93 5,986 67 4,839 28 8,774,587 87 8 J y v ä s k y l ä... 5,059 5 0,000,025 37 2,500 2,023 90 9 L o v s a... 8,543 57,000 4,542 33 3,200 4,440 20 Tam msaar.... 3,80 36 -,057 76,956 3 3,35 65 2 Jo ensu u... 3,6 25 3,250 5,844 52 2,240,300 22 M k k e l... 5,50 2,430 4,750,540 3,930 23 S a v o n ln n a... 8,500 302 2,27 85,800 866 70 2 Lappeenranta.... 7,400,300 2,200-3,400,445 20 25 Uuskaarlepyy... 7,07 74 2,468,525 25,746 95.28 98 26 K ä k s a lm... 0,857 8 9,240 44 2,300 2,787 5 27 H e n o la...,290 50 54 67 57 50 640 67 28 T o r n o... 0,537 0,729 64 2,864 3,399 92 2,229 99 29 Srto,364,606 6 260,48 46 723,807 34 48,84 95 23,584(52! 7,82 9 98,004 66 72,639 89! 803,678 28,858,36 6 l 5,000 3,000 43,569 7 38,60 266,449 30 ' 650,229 53 2 553 78 892 5,732 95 28,80 62 73,7474! 506,37 38 3 2,369 48-8,535 9 6,72 27 245,93236 427,258 28 4 2,427 2 - - 63,309 ' 8 7,275 65 9,293 52 34,57 3 5,84 3 50 35,57658 6,538 27,239 34 307,347 90 6,29 84. 6,67 2 4,994 45 86,35 37 7,709 7 7,49 32 320 34,436 25 5,627 53 48,383 6 228,342 4 8 3 32 ]! 5,53:86,509 83 4,76 30 84,525 7 9 742 47 8,64 5 3,090 30 88,46 78 48,232 45 0 ; 29 68; 6 3,275 9,972 7 3,65 22 63,94 79 l s 258 2,422,409 7l! 24,962 J 57,022 75 2 44 50 3,82 65 690 25 23,436 76 70,989 20 3! 75 92,274 97,037 2,435 65! 55,48 42 4 S 622 480 5,29 8,697 2,3 58,05 60 5 8 2 276 8 4,220,658 57 3,84 98 68,684 33 6 - _! - 3,3 36 2,684 44 47,08 55 7,467 87 3,052 76,602 39 3,30 66 40,042 8 I 65 40 58 30 3,542 90,75 59 46,668 9 9 : 55 88 2,060 70,202 5,030 77 43,959 48 20 ; 400 2,854 9 500 4,722 94 53,722 90 2 300 3,636 840! 4,370 37,306 _ 22! 349 78 -,870 80 68 6,646 94 32,632 7 23 250 3,744 2,437(27 22,685 42 53,862 24 : 7 0 - - 3,653 62 27 42 8,858 87 26,92 93 25 078 2,779 70 979 67 6,667 H 35,722 55 26 8477 250 95! 7,60 85 20,56 24 27 5,73ll,877 3 824:6: 0,89 73 36,824 9 28 32,96659 5,47280 40,39993 9,46837 2,84,723 54 5,545,263 29 :

2-34 35 2 3 ; 5 6 t-» r S a r K a u p u n g n n m. Vlles. Hallnnosta, lankäytännöstä, polssta a ylöskannosta. Admnstraton et sûreté publque. Les affares ecclésastques. Krkolle, papstolle a krkonpalvelolle. Instructon publque. Koulutomeen. xerveysnotoon ^aatarn- a kätlön-palkkoa, sarashuoneta y. m.) Sons hygénques. Stnf m. SUnf m SGnf IM. S/btf pu. Corps des pompers. Palosammutuslatokseen. P rso n s. V ankenhotoon. Dépenses pour le logem ent des troupes. M aotusm aksoa. L entreten des places p u b lques, des routes etc. T o ren, katuen, m aan tetten, sltan a lauttan y lläptoon sekä kyydtykseen a kestk evartalo h n. SHnf m 9btf m Stnf Sfnf 7W] Shy. m\ Éclarage des rues. K atuvalastukseen. Autres dépenses. Muta menoa. Total. Summa menoa. I Srto,364,606 6 260,48 46 723,807 34 48,84 95 23,584 52 2 K a a a n... 4,57 37 627 5 3,947 4 700-200 - 3 S o r t a v a l a... 7,000,000 900 2,00 _ 4,000 b K a s k n e n... 3,07,385 2,03 30 342 85 734-5 Hankonem.... 9,882 99 2,523 50 9,427 9,600,085 26 6 N a a n tal... 4,375 400,000 400 7 M aaranham na... 3,500 475,280,050 500 _ 8 K e m... 2,826 64 8 30,823 70 350 7 49 9 I k a a l n e n...,240 348 0 K o t k a... 5,808 36,030-4,46 9,000-6,044 63 I s a l m... 3,260,343 48 59 90 2 N u r m e s... 800-56! 22 40 3 S u m m a,456,94 97 267,622 4 759,358 4 56,957(80 246,322 20 32,966 59 5,472 80 40,399 9 3 9,468 37 2.84,723 54! 5,545,263 0 2,903 9 5 350 9,728 5 23,038 39 2 900 8, 0 0,2 0 0 5,634 30,834 3 2 0 394 90,90 89 9,862 94 4 23580 3,620 75 845'- 8,059 37,279 39 5 30! 0 0,35 60 3,000-0,680 _ 6 50,0 0 0 300 3,494 60,749 60 7 0 0 604 50 3,22653 9,65 6 8 ; _ 73 48 50 54,82 2 9 96 6 8 _,876 59 87 23! 8,80555 96,049 3 0! 89-5,788 - - 5,46628 26,638 75 _... 0 --- - --- 7 2,258 42 2 34,798 7 5,572 80 437,87 9 95,09460; 2,244,26 (46 5,804,6;9 3

36 30. Tetoa säästöpankesta Suomessa vuonna 885. Les casses d épargne en Fnlande en 885.! Säästöpankkea. Casses d épargne. Ssällä olevan säästökran luku! määrä vuoden alussa. Nombre des lvrets nomnatfs au commencement de l année. Edesvastaussumma vuoden alussa. «Ç Crédt des déposants au commencement de l année.! = vuoden kuluessa tehtyen säästö! kran lukum äärä. Nombre des lvrets ouverts pendant l année. Vuoden kuluessa ssään pantuen W rahan sum m a. Total des versements. Vuoden kuluessa kuoletettuen (C! säästökran lukum äärä. Nombre des lvrets soldés. Vuoden kuluessa ulosotettuen rat-. hoen summa. Total des remboursements. Jälellä olevan säästökran ukua > määrä vnoden lopussa. Lvrets exstants à Ia fn de l année. Edesvastaussumma vuoden lopussa. a * Crédt des déposants à la fn de l année. C s Summa varoa vuoden lopussa. Captal total des casses. ïn f pä. Sfnf tm. Sfaf m. Sfof pa. SRnf pu U udenm aan lään. I n k o... 9 7,476 8,243 47 5 42 78 04 8,273 37 9,242 40 P o h a... 58 20,437 4 0,664 2 3 2,863 23 55 20,093 93 22,648 94 T e n h o l a... 2,939 8 9,225 20,599 35 9 2,089 56 5,230 87 Brom a r v... 99 30,86 2 3 4,009 89 9 4,358 49 93 3,750 9 33,60 68 Karaloha.... 48 9,606 58 7 747 93 0 2,44 27 45 8,076 26 8,665 8 Espoo... 92 25,50 29 3,00 8,994 89 87 25,948 55 25,948 55 Krkkonumm... 320 24,53 62 3 23,457 9 24 2,534 40 327 32,052 75 35,867 46 S u n t o... 8 8,763 48 0 2,944 8 3 966 73 78 0,674 9,969 42 L o h a... 42 4,68 5,26 7 2,787 25 36,500 42 3,73 69 N u m m... 60,455 60 4 3,68 : 3 42 97 6 3,565 66 6,987 6 P u su la... 25 3,079 69 0,26 3 6 508 44 29 4,64 63 5,932 64 W h t... 4 25,27 52 8 8,803 53 0 6,593 49 28,72 63 32,44 58 H elsngn pt.... 84 4,035 57 7 784 6 2,498 59 75 3,52 96 5,766 82 Nurmärv.... 84 9,846 6 4,324 75 2,780 89 96 20,39 90 26,478 46 M ä n tsä lä... 64 44,580 99 20 5,898 4 7,438 89 70 45,52 92 47,350 25 T u u s u la... 358 24,528 3 2 2,825 50 6 4,858 6 354 23,474 77 25,73 93 Itt... 236 33,543 43 2 2,22 46 6 2,825 47 232 34,99 86 37,863 89 Ormattla.... 36 2,40 82,986 4 9 7,076 38 2,795 54 36,5 88 H e l s n k... 6,470 2,947,759 40,800 947,60,84 747,08 96 7,086 3,266,696 28 3,876,537 9 P o rv o o... 3,044,684,46 56 203 76,302 97 280 202,688 5 2,967,726,04 5,966,828 75 L o v s a... 2,90 96,262 49 23 4,777 95 244 28,834 29 2,77 984,502 98,4,437 40 Tammsaar.... 279 78,30 35, 37 4,733 64 28 0,665 88 288 85,383 99 97,98 2 Hankonem.... 88 24,94 3' 8 6,726 4,4 66 95 27,82 2 32,276 7 Summa Uudenmaan lä ä n ssä... 4,6 6,237,835 38 2,509,345,879 ",959;,66,075 2 5,6 6,655,767 87 7,736,042 77 Stä kaupungessa. 2,07 5,695,807 83 2,289',260,50,67,747,093,4 94 2,63 6,090,499 78 7,5,06 7 maaseudulla. 2,540 542,027 55 220, 85,729 32 22 72,663 27 2,548 565,268 9 620,98 60

37 SS eo r~ 00 O» Säästöpankkea. Casses d'épargne. Ssällä olevan säästökran lu k u määrä vuoden alussa. Nombre des lvrets nom natfs au com m encem ent de l année. Crédt des déposants au com m encement de l année. Edesvastaussumma vuoden alussa. Vuoden kuluessa tehtyen säästökran lukum äärä. Nombre des lvrets ouverts p endant l année. Total des versem ents. Vuoden kuluessa ssään p an tu e n rahan sum m a. Nombre des lvrets soldés. Vuoden kuluessa k u o letettu en säästökran lukum äärä. Total des rem boursem ents. ïïn f flm. 5%f pa pa pa. &nf. flü Vuoden kuluessa uloaotettuen rahoen sum m a. Lvrets exstants à la fn de l année. Jälellä olevan säästökran lu k u määrä vuoden lopussa. Crédt des déposants à la fn de l année. Edesvastaussumma vuoden lopussa. Captal total des casses. Summa varoa vuoden lopussa. Turun a Porn lään. Ahvenanmaan khlak. 302 56,48.8 34 33,045 42 29 7,699 36 407 84,6 64 87,944 55 Tavassalo.... 87 48,643,86 40 2,69 85 6 8,907 0 2 54,549 4 57,680 28 W eh m a a... 2 6,990 62 4 4,836 2 7,743 8 28 20,858 5 22,682 43 Pam o... 26,753 25 8,852 26 955 42 243 3,092 36 3,576 84 Pkkö... 6,823 68 3 353 4 0 72 60 2,72 5 3,644 2 Kemö a Dragsfärd 224 46,40590 23 7,566 3 0 7,023 48 237 48,79 5 50,722 H Westanfärd.... 38 34,690 3 4 5,460 28 8 3,988 58 44 37,750 82 39,420 28 Pernö a Ylkylä..,090 377,403 23 2 5,46 6 62,239 96,095 383,063 87 405,925 52 F nbyy... 25 3,24 88 6 3,448 74 7 3,356 98 24 32,699 64 34,87 78 Salo (kauppala).. 927 373,380 69 80 59,760 08 70,796 72 899 382,855 8 40,395 34 Skan en... 9 682 97 25-20 865 5,572 2 Eura a Kukanen. 254 83,480 33 42 2,339 4 24 0,276 :! 272 88,866 82 97,333 26 L a p p... 32 44,540 4 9 8,327 60 6,237 85 40 48,587 85 52,448 42 Ikaalnen... 95 7,34 33 0 2,64 75 2 2,235 28 93 8,38 6 22,428 48 Kankaanpää.... 8 9,425 30 5 640 2 52 48 2 4,665 6 0,97 79 Hämeenkyrö.... 27 26,929 76 7 5,984 75 5 3,844 6 29 30,082 36 37,090 80 K a r k k u... 56 6,885 96 2 2 56 7,060 5 8,699 75 Tyrvää... 29 9,286 23 3 6,277 24 9 6,697 26 23 9,605 58 22,967 94 O r h p ä ä... 448! 72,690 68 38 22,79 92 6 5,99 45 470 87,298 33 99,975 50 H uttnen... 79 2,724 53 7,798 0 4,653 7 80 26,39 63 34,222 98 Kokemäk... 200 56,880 87 9,383 7 4 7,238 64 205 6,025 40 68,379 54 M a r ttla... 64 38,999 97 7,874 8 33 6 8,54 7 66 4,39 85 49,00 50 T u r k u... 0,875 7,33,2 9,445,488,39 73 748,47,388 23 ll,572 7,634,022 40 8,746,78 85 Uuskaupunk... 486 86,52 7 66 48,532 3 46,652 6 52 95,797 65 220,877 89 R a u m a... 740 442,03 5 98 82,504 90 82 03,686 33 756 437,545 70 47,828 52 P o r... 474 94,450 94 lo l 70,646 8 68 53,040 40 507 29,093 83 234,52 34 Summa Turun a Porn läänssä... 7,732 9,656,393 37 2,348,956,236 56,40,907,32 39 8,679 0,080,909 73,405,9 5 Stä kaupungessa. 2,575 8,54,097 6,70,689,822 92 929,674,767 2 3,356 8,486,459 58 9,674,009 60 maaseudulla. 5,57,502,295 76 638 266,43 64 472 232,554 37 5,323,594,450 5,73,90 45 8

38 es eo «# = L t' 00 05 O Säästöpankkea. Casses d'épargne. asalla olevan saastokran lukumäärä vuoden alussa. Nombre des lvrets nomnatfs au commencement de l année. \ Crédt des déposants au commencement de l année. Edesvastaussumma vuoden alussa. : vuoden kuluessa tehtyen säastokran lukum äärä. Nombre des lvrets ouverts pendant l année. Total des versements. Vuoden kuluessa ssään pantuen rahan summa. Vuoden kuluessa kuoletettuen säästökran lukum äärä. Nombre des lvrets soldés. Total des remboursements. Vuoden kuluessa ulosotettuen rahoen summa. Jälellä olevan säästökran lu k u määrä vuoden lopussa. Lvrets exstants à la fn de l année. Edesvastaussumma vuoden lopussa. Crédt des déposants à la fn de l année. Sfaf fm Mnf Wnf. ps. Sfof pl. Captal total des casses. Summa varoa vuoden lopussa. H äm een lään. T a m m e la... 26 5,623 32 67 8,939 7,57 44 276 24,235 0 26,050 2 S o m e r o... 29 40,070 4 2 2,200 70 7 6,9 6 24 37,965 36 39,800 78 Somernem.... 3 3,3 64 7 32 3,346 7 3,872 2 Renko... 33 6,365 60 5 2,26 30 7,923 90 3 5,046 5 8,740 Janakkala.... 28 20,894 98 2 4,48 65 4,626 59 26 24,332 79 24,432 87 H ausärv... 22 8,708 39 2 594 50 3 2,082 4 2 8,696 73 2,655 95 Sääksmäk.... 74 7,267 40 6 2,075 3,039 78 77 9,698 48 2,2 68 Akaa a Kylmäkosk 43 7,797 90 3 863 8 3,39 29 38 6,285 2 8,875 66 U r a la... 244 47,808 76 36 9,803 35 20 6,42 29 260 55,330 60 62,82 6 L o p p... 29 40,892 50 9 42,044 69 0 4,007 73 38 42,044 69 44,63 49 L em p äälä... 69 5,234 56 9 3,87 4,597 74 74 7,445 35 9,68 33 T e s k o... 4,850 75 5 4,30 5 249 3 55 5,922 4 8,475 22 R u o v e s... 74 20,732 96 20 2,207 8,549 75 86 22,55 30 26,227 47 K u r u... 7 5,495 63 27 5,867 69 2,78 48 87 9,835 86 23,224 53 H ollola-kärkölä.. 09 39,836 48 7 2,505 4 5,386 2 02 38,5 98 47,795 Nastola..... 43 6,260 25 6,04 8,928 6 60 0,724 99 2,685 7 L a m p... 58 5,93 5 2 4,523 65 4 607 70, 66 6,825 23,252 3 J ä m s ä... 54 4,039 63 2,782 9 8,743 8 58 4,636 7 7,048 70 Hämeenlnna...,08 556,47 30 66 7,36 33 9 9,08 9,093 604,897 6 674,937 45 T a m p e r e...,520 469,097 9 34 39,53 30 234 20,956 85,627 506,0 25 566,537 44 Summa Hämeen läänssä... 4,206,373,420 8 787 369,985 87 462 264,724 78 4,53,54,036 9,702,795 6 Stä kaupungessa. 2,538,025,54 39 507; 256,649 63 325 22,064 94 2,720,0,998 3,24,474 89 maaseudulla.,668 347,905 79 280 3,336 24 37 52,659 84,8 403,037 78 46,320 7 W purn lään. W rolaht.... 57 9,495 4 20 6,38 6,95 4 7 24,789 72 4,625 68 Uuskrkko.... 29 2,537 52 9 542 50 5 33 34 33,674 43 3,04 43 Srto 86 22,03266 29 6,860 50! 2,04848 04 26,464 5 44,64o l

39 Säästöpankkea. Casses d'épargne.. L Ssällä olevan säästökran lukumäärä vuoden alussa. Nombre des lvrets nomnatfs au commencement de l année. «0 Edesvastaussumma vuoden alussa. Crédt des déposants au commencement de l année. Vuoden kuluessa tehtyen säästökran lukumäärä. Nombre des lvrets ouverts pendant l année. W Vuoden kuluessa ssään pantuen rahan summa. Total des versement *. «9 Vuoden kuluessa kuoletettuen säästökran lukumäärä. Nombre des lvrets soldés. r- Vuoden kuluessa ulosotettuen rahoen summa. Total des remboursements. 00 Jälellä olevan säästökran lukumäärä vuoden lopussa. Lvrets exstants à la fn de l année. Edesvastaussumma vuoden lopussa. OS Crédt des déposants à la fn de l année. 9tnf. p ïïnf. pâ Sfaf p Snf p Stotf p Captal total des casses. O «H Summa varoa vuoden lopussa. Srto 86 22,032 66 29 6,860 50 n 2,048 48 04 26,464 5 44,640 W p u r... 3,489,7,356 53 62 427,638 9 480 372,0 38 3,630,834,644 75 2,202,526 3 H a m n a... 849 37,403 5 6 49,200 44 95 43,995 46 85 323,08 49 372,07 3 Lappeenranta... 278 04,699 6 42; 20,99 50 0,89 8 309 8,29 9 29,925 36 S o rta v a la... 243 57,855 83 35 3,496 79 35,93 93 243 62,565 30 70,068 4 K o t k a... 57 22,906 7 63 7,202 4 30 9,463 40 90 3,65 52 34,056 66 Summa W purn läänssä... 5,02 2,236,254 2 85 534,597 56 662 449,604 46 5,29 2,396,725 30 2,853,287 70 Stä kaupungessa. 5,06 2,24,22 55 822 527,737 6 65 447,555 98 5,87 2,370,26 5 2,808,647 59 maaseudulla. 86 22,032 66 29 6,860 50 2,048 48 04 26,464 5 44,640ll M kkeln lään. S y s m ä... 53 59,268 9 34 23,630 3 9 5,002 77 68 70,950 78 75,0043 Mäntyharu.... 33,72 25 66 56 95 29 33,049 27 3,79 37 Kangasnem.... 0,450 2 8 322 25,48,56 Hrvensalm.... 5 95 5 2783 3,40 94 Peksäm äk.... 32 8,406 30 3 2,249 92 2,825 65 43 2,349 2 3,560 2 Joronen... 23 3,862 49 4 3,560 8 2,080 48 29 6,098 79 7,952 55 Rantasalm.... 68 4,93 4 6,74 4 858 72 70 5,20 9 8,366 67 H en ä v es... 9,74 59 9 50 8,044 48,870 3 M k k e l... 50,80 56 75 9,29 4 73 22,404 95 52 3,068 7 37,67 36 H e n o l a... 69 7,253 70 32 9,703 37 4 3,968 59 87 22,988 48 26,226 67 Savonlnna.... 79 5,402 4 55,039 65 53 2,343 8 8;; 52,432 62,040 7 Summa M kkeln läänssä...,9 280,25 53 238 70,692 68 75 58,680 26,254 305,73 27 360,022 87 Stä kaupungessa. 758 79,836 67 62 39,962 6 40 38,77 35 ; 780 88,488 66 225,434 20 maaseudulla. 433! 00,288 86 76 30,730 62 35 9,962 9 474 7,242 6 34,588 67 K uop on lään. Isa lm... 75 8,87 23 34 0,720 7 8,54 83 02 2,774 6 25,882 75 K u ru ves... 3,094 43 4 09 59 52 9 6 ; 433 46,089 79 Srto 88 9,9 66 38 ; 0,829,59 8 8,693 92 8 I 22,207 62 26,972 54

40 Säästöpankkea. Casses d'épargne. Ssällä olevan säästökran lukumäärä vuoden alussa. CS Nombre des lvrets nomnatfs au commencement de Tannée. Edesvastaussumma vuoden alussa. eo Crédt des déposants au commence ment de l année Vuoden kuluessa tehtyen säästökran lukum äärä. Nombre des lvrets ouverts pendant l année. Total des versements. L-î Vuoden kuluessa ssään pantuen rahan summa.! Nombre des lvrets soldés. <o Vuoden kuluessa kuoletettuen säästökran lukum äärä. Vuoden kuluessa ulosotettuen rahoen summa. Total des remboursements. Jälellä olevan säästökran luku- : 00 määrä vuoden lopussa. Lvrets exstants à la fn de l année. ; Edesvastaussumma vuoden lopussa. 0) Crédt des déposants a la fn de l année. pä M nf H tm 9 b tf tm &n Srto 88 9,9 66 38 0,829 59 8 8,693 92 8 22,207 62 Captal total des casses. O Summa varoa vuoden lopussa. I 26,97254 Leppävrta... 40 37,27 70 4 4,26 84 2 5,378 42 33 37,205 89, 4,960 7 Tohmaärv.... 66 5,689 7 8 79 6 26 70 24 48 5,933 72 7,885 32 Khtelysvaara... 3 50 5 3 4 0 02 60 Pelsärv.... 28 2,40 48 45 4 74 8 25' 2,968 36 2,968 36 Juuka... 3 535 92 05 56 2' 66 5 248 32 N u r m e s... 69,3 60 7 667 55 5,764 8 6 0,543 32 3,03 22 Joensuu... 05 22,770 20 29 22 2 25,585 54 3,893 73 K u o n c... 647 83,837 2 00 28,928 95 75 8,455 78 672 97,839 76 09,382 23 Summa Kuopon läänssä... 249 83,464 53 97 45,406 99 72 35,273 9,274 202,49 46 234,426 39 Stä kaupungessa. 752 06,607 4 29 28,928 95 97 8,455 78 784 23,425 30 4.275 96 maaseudulla. 497 76,857 2 68 6,478 4 75 6,88 3 490 79,066 6 93,50 43 W aasan lään. N ärpö... 3,75 6 I lm a o k... 43 4,530 45 9 4,465 7 3,433 90 45 6,35 3 8,642 66 Wähäkyrö.... 67 8,98 77 8,49 7,557 86 75 9,509 75,696 98 K au h a v a... 43 3,609 25 7,27 3 332 7 47 4,767 6 7,649 79 Alavuus... 3 20,270 5 3 4,839 28 3 4,49 83 3 22,069 4 24,54 97 Kokkolan (maaseur.) 07 27,20 77 29 3,350 26 5,355 45 3 30,62 8 33,069 39 Saarärv.,... 64 38,536 5 4 2,273 0 34 36,850 32 44 20,37 34 30,66 25 U uranen... 69 34,309 65 8 6,725 65 4,385 79 66 37,380 68 38,830 8 Waasa...,62 502,259 29 8 20,253 94 96 70,467 8,247 577,47 64 628,932 72 Krstnankaupunk. 27 02,353 58 58 22,47 3 40 20,286 32 289 08,208 43 40,948 58 Uuskaarlepyy... 62 32,29 53 25 0,765 30 2 6,26 53 75 38,323 66 43,592 99 Petarsaar.... 349 98,829 44 89 52,523 9 6 29,35 32 422 26,448 84 46,423 79 Kokkola (kaup.seur.) 77 38,052 4 44 3,25 35 23,83 97 98 40,86 89 45,042 58 Jyväskylä.... 553 66,792 62 3 50,64 95 93 43,375 84 59 67,752 27 202,47 2 ; Summa Waasan lää! J nssä... 3,298,88,026 59 66 303,323 94 353 233,450 38 3,56,299,498 36,476,38 5 Stä kaupungessa. 2,674 940,578 50 528. 268,980 58 280 8,385 6 2,922,058,697 73,207,357 87 maaseudulla.. 624 247,448 9 8 s 34,343 36 73 52,065 32 639 240,800 63 268,780 28

Summa Oulun lää 4 Säästöpankkea. Casses d épargne. N Ssällä olevan säästökran lukumäärä vuoden alussa. Nombre des lvrets nomnatfs au commencement de l année. Edesvastaussumma vuoden alussa. ec Crédt des déposants au comment cement de l année. Vuoden kuluessa tehtyen säästökran lukumäärä. Nombre des lvrets ouverts pendant l année. Total des versements. M5 Vuoden kuluessa ssään pantuen rahan summa. <0 Vuoden kuluessa kuoletettuen säästökran lukumäärä. Nombre des lvrets soldés. - Vuoden kuluessa ulosotettuen rahoen summa. Total des remboursements.... J Jälellä olevan säästökran lukumäärä vuoden lopussa. 00 Lvrets exstants k la fn de l année Edesvastaussumma vuoden lopussa. O» Crédt des déposants à la fn de l année. Captal total des casses.! S h f n Stof pm S h f f n S h f f l 9 h f tm O Sumna varoa vuoden lopussa. O ulun lään. Pyhäärv..... 9 740 24 5 64 50 2 2 40 22 843 20 2,922 95 R a n t t l a... 23 2,6 75 60 3 83 68 2 2,070 66 2,070 66 L m n k a... 24 39,49 44 96 9,62 42 22 ; 6,520 85 35 54,8 38 58,946 4 Haukpudas.... 32 9,35 33 3 3,556 40 l 3,992 86 42,6 3,700 84 P a l t a m o... 2 33,723 97 7,250 99 ' 3,930 22 32 28,285 20 34,584 32 K e m... 64 5,995 6 5 456 56 43 7 69 6,43 74,90 25 Yl-Torno.... 58 5,276 83 3 50 44 67 2 60 5,368 74 6,33 44 Rovanem.... 56 2,260 4 8,060 3 52 48 6 3,273 8 4,403 80 O u l u...,63 507,406 6 297 30,053 99 298 5,809 5,62 505,022 2 675,896 48 Raahe... 4 85,735 2 88 35,560 3 66 28,838 97 433 95,692 24 29,380 (, nssä... 2,638 692,376 76 527 98,276 6 398 204,9 90 2,767 72,959 56 940,3784 Stä kaupungessa. 2,024 593,4 73 385 65,64 30 364 80,648 2 2,045 600,74 45 805,27654! m aaseudulla. 64 99,235 3 42 32,662 3 34 24,263 78 722 2,245 34,86 30

42 Osote ptäänmakasnen tlasta vuosna 88 885. Les magasns de blé des communes en 88 885. Lään. 2 3 5 6 7 8 9 0 Gouvernements. Säästö tlpäätöksen mukaan vuoden lopussa. Rukta. Segle. Montant de dépôt à la fn de l année. Ohra. Orge. Kauroa. Avone. Hernetä Pos. Puhdasta rahaa. En argent. Stä ol ssällä makasnessa. Rukta. Segle. De ces sommes restant dans les magasns. Ohra. Orge. Kauroa. Avone. Hernetä. Pos. Tynnyrä. Tynnyrä. Tynnyrä. Tynnyrä. Sfotf Tynnyrä. Tynnyrä. Tynnyrä. Tynnyrä. V u o n n a 88. Uudenmaan lään 30,322 3,723 4,877-07,29 6,53 2,805 3,857 Turun a Porn 34,05 8,32 3,874 5 55,348 8,574 6,59 2,949 20 Hämeenlnnan 7,286 6,856 2,578 38,604 7,369 4,55,797 W purn 5,238 4,005 2,863 33,296 5,063 2,380 2,637 M kkeln 7,327 9,948,329 44,7 2,333,939 229 Kuopon 26,40 22,47 570 29,23 3,62 7,848 29 W aasan 3,675 28,270,43 40,84 9,975 3,654 743 Oulun 20,043 25,865 878 6,32,09 Summa 92,046 09,405 7,504 5 450,0 69,580 50,39 2,24 20! V u o n n a 88 2.! Uudenmaan lään 30,64 3,783 4,902 95,299 22,00 3,73 4,83 Turun a Porn 34,759 8,504 4,868 5 33,685 27,495 7,05 3,68 30 Hämeenlnnan 8,29 7,68 2,765,500 2,588 5,530 2,684 W purn 5,745 3,954 2,930 4,937 8,223 2,504 2,727 M kkeln 7,85 0,440,427 7,242 6,265 4,465 873 Kuopon 27,377 23,384 66 29,939 0,68 9,964 4 W aasan 33,2 29,985 2,08 32,350 6,887 8,60,844 Oulun 20,49 26,639 927 7,025 2,347 Summa 97,33 3,857 9,57 5 362,879 0,66 63,58 6,06 30 V u o n n a 88 3. Uudenmaan lään 3,397 3,669 5,0 88,667 25,375 2,993 4,355 Turun a Porn 35,28 8,638 5,59 392 33,587 29,83 7,267 4,478 26 Hämeenlnnan 8,677 6,969 2,963 ; 2,448 5,09 5,879 2,925 W purn 6,334 4,85 2,848 28,993 0,470 3,235 2,837 M kkeln 7,084 0,506,494 47,30 9,727 6,374 374 Kuopon 28,260 23,743 65 3,92 3,633 3.93 33 W aasan 33,925 30,584 2,58 42,55 2,845 20,508 2,28 Oulun 20,965 27,550 7,952 0,022 5,076 Summa 20,860 5,844 2,03 392 40,853 36,02 75,245 7,383 26

Lään. 43 2 3 * s 6 7 8 9 0 Gouvernements. Säästö tlpäätöksen mukaan vuoden lopussa. Rukta. Segle. Montant de dépôt à la fn de l année. Ohra. Orge. Kauroa. Avone. Hernetä. Pos. Puhdasta rahaa. En argent., Rukta. Stä ol ssällä m akasnessa. De ces sommes restant dans les magasns. Segle. Ohra. Orge. Kauroa. Avone. Hernetä. Pos. Tynnyrä. Tynnyrä. Tynnyr ä. Tynnyrä. * * : Tynnyrä. Tynnyrä. Tynnyrä. Tynnyrä. \ ;! V u o n n a 88 4. Uudenmaan lään 32,4 3,73 5,475 0,754 25,50 2,544 4,744 Turun a Porn 35,48 8,830 6,02 30 35,956 29,734 6,94 4,996 289 Hämeenlnnan 8,022 7,098 3,004 25,669 4,866 5,586 2,642 W purn 6,555 4,03 4,76 47,443 8,666 2,76 2,975 M kkeln 9,75,04,552 48,062 8,568 5,542 299 Kuopon 28,35 23,768 77 9,233 0,59 2,930 97 W aasan 35,660 32,3 3,09 36,6 2,693 9,243 2,0 Oulun 2,552 27,799 7,93 8,88 3,470 Summa 207,7 8,483 24,099 30 42,659 28,49 68,990 7,963 289 V u o n n a 88 5. Uudenmaan lään 32,84 3,56 6,279 94,753 23,3 2,374 4,904 Turun a Porn 35,533 8,909 6,025 39 45,57 27,305 7,63 4,97 34 Hämeenlnnan 8,532 7,30 3,083 26,304 4,278 5,802 3,04 W purn 7,636 4,3 4,329 36,57 9,064 2,473 3,569 M kkeln 8,58 0,394,644 50,537 8,494 5,355 50 Kuopon 29,530 24,759 727 5,05 0,806 0,347 63 W aasan 36,97 32,383 3,077 37,204 22,726 20,86 2,343 Oulun 22,000 28,72 8,029 9,6 3,77 Summa 20,823 9,547 25,64 39 403,966 25,45 66,877 9,320 B4

44 45 3. luettelo rahastosta yhteshyödyllsä tarkotuk- Joulukuuta Spécfcatons des fonds communaux et d autres fonds nsttués 2 3! 4! 5! S t ä sa varten, penson- a avunantokassosta 3 p:nâ vuonna 885. pour l utlté publque, selon la stuaton au 3 Décembre 885. «l 7 8» 0! on sotettu. Pla c e m e n ts des c a p ta u x. Kunnan nm. Communes. U u d en m aan lä ä n. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman määrä. Bens mmeubles. Maatlohn a kntemstöhn. Actons. Osakkehn. %nf. fä X n f &. pa Oblgatons de Etat et des Socétés.,5 V Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. ym ïïnf. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garants. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles ot dvers actfs.! S9nf ym\ Stof n Stnf n \ : Argent comptant. Rahaan. Mnf!*«. Tenhola. M aatlarah asto... 2,948 5 :_. 2 K ö y h ä n k a ss a... 6,333 86 -! 3;! K ästyökoulurahasto... 873 24! Kesar Aleksander II:n stpenf ; 4 d o r a h a s t o...,60!! ~ : 5 Terakennuskassa... 09 70! ; _ ~ 6: H. Bruncronan stp en d rahasto 45 36 ; ; I 7 Papplanrakennuskassa..,. 27 Bromarv. K esar Aleksander ILn stpen 4 0 - ; 8 d r a h a sto... 246 93 9 K ra sto n rah a sto... 40! - 0 K ö y h ä n k a ssa... 2,000 - Poha. Fattenborgn rahasto.... 7,080 52 2 Lndgrenn.... 3,600 - - 3 4 5 Tammsaaren ) maaseurak» ) Snappertuuna. Sälln.... Vna ver or a h a s t o... V n averorah asto... Kesar Aleksander II:n stpen,200 2,4 785 44 99 - - 6 d ra h a sto... 898 66 7 Lönnbeckn kansakoulurahasto,04 50 8 Inkoo. K ö y h ä n k a ssa... 4,20 53 - -! 9! K öyhän h u onek assa... 6,255 88 I 20! K rkkokassa... 7,662 22 ' 2l V n y v ä k a ssa... 509 74 - - ' 22 K o u lu k a ssa... 400 [ 7,000 3,500 500 \ 948 5 M 5,500 600 233 86 a! - - 680 73 67 9 - - ; - - 800-30 7-49 _ 45 36 G ;, 27 09 57 : 40 4 - - - - - 246 93 - - - 8 40 I,000 300 700 _; o' - - 6,000,000 - - 80 5 2 ;, ; - 3,600 - - - -,200 785 70 40 ; 99 898 66 _ [ - - - 3 2,4 44 4,05 35 89 5 7 ; - 3,89 73 38 80 8 - - 3,796 65 - - - 2,459 23 9, - - I; 6,582 87 - - - -,079 35 20 - - - - - - 509 74 2 400! 22 r» 0 9

46 47 2 3 4 5 Stä 6 7 II 8 II 9 II 0 II on sotettu. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcatons des fonds. Total des captaux. Maatlohn a kntemstöhn. Osakkehn. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garants. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. Argent comptant. Rahaan. a * fm S f n f t m S f n f tm. Sfnf p Sfnf p s Sfnf. ps. Sfnf p p t Sfnf. p 2 Inkoo. Degerbyy. Kesar Aleksander II:n stpendrahasto... 658 Vnaverorahasto (tarkotusta e velä m äärätty)... 5,940 3 K öyhänkassa... 4,53 68 4 Krkkokassa... 2,269 95 5 Vnyväkassa... 286 85 - - - - 6 Krkonkellorahasto... 885 72 Rahasto hautausmaan muura _ - v a r te n... 74 _ Kesar Aleksander II:n stpendrahasto... 27 8 50 Espoo. Elok. 4 p:n rahasto: kahden köyhän lesken hyväks..,000 : _ s 0 Getln n kansakoulurahasto..,00 Nasyhdstyksen rahasto köyhä v a rte n...,000 2 Pellavarahasto...,000 ; 3 Karamznn kansakoulurahasto. 4,000 t ; 4! Bobergn rahasto : köyhän lasten koulunkäynnks...,500 _ _ s I Wahlberg n rahasto sam. sam. 0,500 6 Krkkonumm. Köyhänkassa...,206 3 - Sunto. N. k. Backmann, Wkstedtna Jägerhornn rahastot.... 2,800 7 Loha. Kesar Aleksander II:n stpendrahasto... 3,907!8 62 ; 9 K öyhänkassa...,399 97 - - - 20 Krkkokassa... 5,809 4 2 V n k a s sa... 687 2 - Lakspohan hautakassa: Ehrnroothn 22 perhehaudan kunnos sapdoks...,894 39 \ 658,600 2,300-2,040 - - - - ~ 2,000-2,000 - - - 53 68 3; - 2,000 269 95 4 286 85 5 800 85 72 6 74 27 _ 50 ~ ~,000 9,00 0,000,000 2 4,000 3,500 _ 4 3,500-7,000 5 8,765 54 2,427 49 3!6 " 2,800 3,900 2 7 8-7 7 62 8,000 399 97 9 3,800 2,000 9 4 20 530 57 2 2,200 _ 500 _ 94 39 22

48 49 2 3 4 ' I l 5 6! 7 ' 8 II 9 II 0 Il S t ä o n s o t e t t u. Placements, des captaux. ( K u n n a n n m. Communes. R a h a s t o n e l k a s s a n n m a t a r k o t u s. Spécfcaton des fonds. T o ta l «es c a p ta u x. Pää-om an m ä ä rä. Bens m m e u b le s. M a a tlo h n a k n t e m s - tö h n. A c to n s. O s a k k e b n. I n Sh f m \ S hf Sfnf ' ;m S h f ym S h f ym Shf. \ ym - ( Sfnf ym. Sfnf. ym S h f P \ II I N u m m. K r k k o k a s s a... 907 20! 462 445 20 l V n k a s s a... 56 46! 460 _ _ 0 46 9! 2! 3 ; H ä t ä - a p u r a h a s t o... 3,982 98 - - 3,982 98 3 4 R œ r n g n k a n s a k o u l u r a h a s t o 7,4 4 5! 6,930 2 45 4 K o u l u k a s s a... 86 5 _ I 86 5 5 5 t I, 6; P u s u l a. T u r v a t t o m a n l a s t e n k o t... 2,890 30 - _ 2,344! 46 545 84 _ 6 7 : K a n s a k o u l u k a s s a... 44 46 _ 44 46 * 8 I 0! 0!. W h t.! K r k k o k a s s a... V n k a s s a... L n d e r n r a h a s t o k ö y h ä v a n h u k s a v a r t e n W a n h a ä r v e n t a l o s s a A h l m a n n r a h a s t o k ö y h ä n l a s t e n k o u l u n k ä y n t ä v a r t e n... K e s a r A l e k s a n d e r I I : n s t p e n 48 00 40 70 58 - O b lg a to n s de Etat e t des S o c é té s. Korkoa kasvavn v a lto - o b lg a to n e h n a m u h n a r v o p a p e r e h n. - - - - - P rêts h y p o th é c a r e s. L an o h n k n n ty stä v a s ta a n k n teä än om asuuteen ta h h y p o te ek a v a s ta a n. Prêts sur d autres g a r a n ts. L a n o h n v e lk ak ra a v a s ta a n. Com ptes courants avec d e s b anques de d é p ô ts. T a lle tu k se e n p a n k e s s a. 48 70 Bens m eubles et d v e r s a c tfs. K alustoon y. m. e r l a s n s a a ta v n. A rgent c o m p ta n t. R a h a a n. - 00 58 40 -,206 7 937 73 34 95 73 n d r a h a s t o... 5,000 _ 5,000 2 3! S a l o n u k s e n r a h a s t o... 00! 4 5 P y h ä ä r v. P o r v o o. E n g b l o m n r a h a s t o s t p e n d o t a v a r t e n k a n s a k o u l u - o p p l a l l e, k r k o n k o r a u k s a y. m. v a r t e n K e s a r A l e k s a n d e r I I : n s t p e n d r a h a s t o... J u s e l u k s e n r a h a s t o B o e n k a r t a 2,000 ] 2 00 3 2,000 : 4: 49 37 49 37 5. 6 n o n k ö y h ä a l u s t a l a s a v a r t e n,632 - - _,600 _ 32 7 L : n r a h a s t o k ö y h ä l a p s a v a r t e n 430 - _ 430 7 8 K ö y h ä n k a s s a... 7,36 5 ä - 4,929 3 2,43 74 8 9 V a h n k o - e l ä n r a h a s t o...,405 85 -! - _ :,000 405 85! o! 20 K n t e ä k a n s a k o u l u r a h a s t o. 2,972 83,224 99,747 84: 20 2 K ö y h ä n h u o n e r a h a s t o... 59 44 l - _ _ 59 44 2; ; _ 22 A s k o l a. K ö y h ä n k a s s a.......................................,032 3!,000 ; _ 6 26 5 87' 22 23 T a p p o r a h a k a s s a...............................,40 8C!,34 93 5 93»; 23f 24 K o r a n v e r o k a s s a... 69 8C» 69 80 _ 24 25 M y l l y v e r o k a s s a... 35 3(>. I 35 30 - I 25! 26 P u k k l a. K o u l u k a s s a.............................................. 4,35 6S! - - - - 4,00-35 62 26! s 9 0 6

50 5 2 3 t 5 «- r II 8 Il 9 Il 0 Il n Stä,on sotettu. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. T otal des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a k n te m stöbn. A ctons. O sakkebn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garants. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. e rla sn saatav n. Argent com ptant. R ahaan. Sfaf /m S h f m. Sh/T. m m. Sfnf m. S h f ps. S h f fa. Stnf tm. Sfnf m.' > Pukkla. Lanakrastonrahasto.... 222 83 222 83 * Sudentapporahasto... 378 5 200 _ 78 5 2 3 U rk u k a ssa... Hekklän rahasto, kran ostoa 60 - ~~ 60 _ 4 varten köyhlle lapslle... 200-200 : - 4 5 Krkkokassa... 300 ~~ 300 5 6 K öyhänkassa...,322 26-700 _ 622 26 ( 7 Te- a sllanrakennuskassa.. 304 _ _ 304! 7 8 Pornees. Koulukassa... 3,6 89 - - 5,500 7,000 6 S 66 28 8!) Köyhänkassa... 2,76 72 2,200 338 35 223 37; I Kesar Aleksander II;n stpen»; 0 drahasto... 839 74 - - 565 200 74 74 0 Helsnk. Carenuksen koulurahasto... Bonsdorffn rahasto köyhäntaloa 0,234 36 6,000 3,532 26 200 502 o ; II 2 (pt.) v a rte n... 2,527 50-2,000 527 50 2 3 Bergbomn kansakoulurahasto. 0,000 0,000 I 3 J! Mäntsälä. Kesar Aleksander II:n stpend rahasto... Kesar Aleksander II:n stpen,05 4 845 260 4 ; 4 5 drahasto... 2,525 83,400 _,25 83 s Spoo. Eklundn työlatos, työtenestä 6 varten hätävuosna.... 4,686 82 500 3,686 32 500 c Armfeltn rahasto köyhä sääty- ' 7 henkä varten...,675 94 - - - -,672 79 - _! 3 5 7 8 Tuusula. Sotaneuvos Nybergn koulurah. 30,000 Varat hotaa Porvoon Tuomokaptul. 8 Kesar Aleksander II:n stpen! 9 drahasto...,000»»» Pernaa. Ulrka Armfeltn rahasto köyhä 9 20 säätyhenkä varten.... Heleena Johanntyttären rahasto 2,387 5 2,300 87 5 20. 2 vanhoa emännötsötä varten Kesar Aleksander II:n hätä- 333 68 300 33 68 2 22 a p u ra h a s to... 2,662 7-2,300 99 9 63 52 22 3

52 53 Kunnan nm. Communes. 2 Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total de.s captaux. ^ Pää-oman määrä. 4 5 Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles. S t ä A ctons. O sakkehn. Sfof m. 5tnf m. 5V fa. Pernaa. Otto Johanssonn testamenttra hasto kunnan hyödyks 6,03 66 2 kansakoulurahasto.. 8,35 62 Vapaaherra v. Bornn rahasto Rösön suon ottamseks hä- 3 tävuosna... 824 2 600 4 Llendaal. Justarn k o u lu ta lo... 8,64-8,000 - - - Myrskylä. Kesar Aleksander II:n stpen 5 drahasto... 380 63 0 Artärv. H ätä-apurahasto...,2 22 - - - - 7 K oulurahasto... 3,000 8 Pokakoulurahasto... 00 - - Laptresk. Kapt. Gyllngn rahasto turvatto 9 men lasten kasvattamseks. 23,96 34 - Ruotsn Pyhtää. Leskrouva Ch. af Forselleksen 0 laho tusrahasto...,309 20 - H ätä-apurahasto... 3,29 60-2 Krkonrakennuskassa.... 9,366 93 3 Ylenen kansakoulukassa...,27 37 Kesar Aleksander II:n stpen 4 drahasto... 924 34-5 Elmäk. K öyhänkassa... 9,237 78 - - - - 6 Koulukassa... 0,099 7 Vnaverorahasto... 9,70 98 8 Isäntä-yhdstyksenrahasto...,274 94 - - - - 9 Forselleksen lahotusrahasto 2,766 32 20 Sllan- a tenrakennuskassa.. 359 47 2 K oranverokassa... 400 5 22 Hätä-apukassa...,059 40 - - - - 23 Anala. Kes. Aleksander II:n koulukassa 386 96 24 K öyhänkassa... 8,25 3 - - - 25 Hätä-apukassa... 2,058 68 - - - Ö - O 09 oblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de l Etat et 5lç des Socétés. O! $ Korkoa kasvavn valto- ; knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. S f n f H f P K Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garants. = ä Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. c Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs.! S f n f på. S f n f /us. fn! S f n f \ f M l : S 4,000 2,000! 3. 66 2,900 2,900,00! [,45 62 2 200! l Argent comptant.! Rahaan. _. _ 24 2 3! 64 I ; - - - 4 _ 00 280 63! _ -,2 22 G 3,000 ' 7 - - - 00 - - - - - 8!'! 23,90 - - 6 34 9!,270 ~ 39 20 0 _ I : :,200 :,900-29 60 - ; 3,00-6,240 ; - H 26 93 2 ; 6,700 ; 4,500 _ 7 37 3 I _! 924 3 4 _ 4 4,890! 50! 2,000 î 39 8 0 2,207! 48 5! 90! 423 78 - - 9,485 33! 6 4,585 50 4,585 48 : _ 7 - - - I - -,000-274 94 8 2,030 - - - - 260 î - - 476 32 9!!! 359 47 20 f - H 400 5 2 666 50 392 90 22] 302 25 84 7 23 5,663 56,600 500 _ 45 57 24 2,006 67 - - 45! - - -! - 7 25 f I 20

. 54 55 2 *! 5 Stä «Il I S I 9 l o Il l on sotettn. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a k ntem stö h n. Actons. O sakkehn. S h f ym. SHnf ym Sfnf ym Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares.!lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garants. Talletukseen pankessa. ' Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. Sfnf ym Sfnf n SHnf ym. SHnf J Sfnf. ym. SHnf n Argent comptant. Rahaan.! Anala. Hautarahasto, Wreden perhe- haudan kunnossaptämseks.,728 3 2 Turvattoman lasten rahasto.. 43 53 3 K oulukassa...,700 - - - 4 Slta- a terakennusrahasto.. 585 48 - - 5 Itt. K öyhänkassa... 5,295 8 - - - - G Avunantorahasto... 2,764 69 7 Herpen köyhänkassa.... 695 2 - - - - 8 Jaala. K öyhänkassa... 3,545 69 9 Avunantorahasto 735 58 0 Herpen köyhänrahasto... 87 72 - - - - Ormattla. Kesar Aleksander II:n stpen drahasto... 3,337 9 2 Köyhänkassa 4,029 73 _ - - - 3 Poharahasto köyhä varten.. 7,049 25 4 P eto -elän k assa...,390 56 _ Helsnk. Suomen Tadenekkan a Kra- 5 (kaup.) lan pensonkassa.... 34,787 55 _ _ Suomen Sotaväen lesk- a or- 6 ponkassa... 2,022,66 3 - - Kauppaseuran penson-a avun- 7 antokassa... 29,96 3 Suomen krapanotaturen a- 8 vunanto-yhdstys... 28,26 70 - Kästyölässeuran avunanto- a 9 p ensonkassa... 337,747 40 324 Ammatt- a Tehtaantyömesten 20 avunantokassa... 58,54 79 Vahtmestaren penson-a avun 2 anto-yhdstys... 6,930 Nkkar- y. m. ammattksällen 22 avunanto-yhdstys... 30,764 59 - - - 23 Mermeshuoneen pensonkassa 28,764 78,69 9 08 22 - - ~ - - ; - 43 53» 700 3 585! 48 4!_ 672 7,34 6,024 I 34,257 84 5 400 2,030 ; 23 ; 2 [69 6 500 ; ; 95 ;2l 7! - - - - 487 50 ',280 38,777! 8 8 _ ; 562 4 73 7 9! - 00! J 3 58 84 4 ; 3,337 9 ;_! 3,73 47 755 9 00 35 2-6,000 -,049 25 3 33 55 970 24-06 77 4 4,60-26,000 - - ; 4,570 53 J 0-37 2 5 77,73 50,30,025-647,300 - - - 42,704 42 24,963 6 200,795! - 2,000 - - - 5,700-62 43 79 88 7 I,000-0,000 -,800-5,092 87 350 ;- 8 83 8! 7,64 6 298,776 33 25,45-4,000 -,529 70 358 2 9, 22,222 38 - - 34,500 - - - - - - - - - - 6,772 -,432 4 20-58 - 2 _ 26,700 _,44 34 2,920 25 22 o,300-99, UK) - 26,364 78. 23

56 57 2 3 " 5 S t Ö o m to *3-4J +3 O = 5 S - Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a k n tem stöhn. A ctons. O sakkebn. Mnf Sfnf p Sfnf p Oblgatons de l Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a m uhn arvopaperehn. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen ta h hypoteeka vastaan. Prêts sur d autres g aran ts. Lanohn velkakraa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen p ankessa.... SHnf f Mnf ym SHnf ym SHnf 5VA SHnf Ml SHnf. 7«Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. e rla s n saatavn. Argent com ptant. Rahaan. --------------------------------------------- ---- I Porvoo. Uutsrakennusten kassa... 43,636 75 2 M aotuskassa... 53,868 57 3 Köyhänkassa... 44,300-00 4 Kansakoulukassa (poka varten) 20,000 f Mermeshuonekassa... 2,535 9 Porvarston lesk- a orpont; k a s s a... 84,0 86 7 Kansakoulukassa (tyttöä varten) 25,524 36 - - - 8 Iltakoulurahasto... 72 89 9 Pyhäkoulurahasto...,07 92 - - - - 0 L. Bromann testamenttrahasto 27,560 Lovsa. Järestely- a rakennusrahasto. 48,68 88 25,00-2 H am n ak assa... 9,6 68 3 L asarettrahasto... 5,884 53 4 Kansankrastonrahasto.., 5,295 69 Nasväenyhdstyksen kansakou 5 lurahasto... 5,298 53 Kesar Aleksander II:n stpen " 6 drahasto... 4,030 9 7 Telefonohdonrahasto.... 2,77 34 - - - 8 Tädern rahasto köyhä varten 40,48 90 9 Degerbäckn sam. sam.... 29,4 75 20 Seuran pro amore proxm sam. 3,685 3 - - 2 Felnn sam... 4,605 50 22 Hougbergn sam... 6,880 5 - - 23 Sucksdorffn sam... 4,045 24 Eschnern sam... 2,033 75 25 Mennandern sam..... 0,000 26 t Tammsaar. Mermeshuonekassa... 4,203 72 27 Nasväen-yhdstyksen kassa.. Kauppa- a Teollsuusyhdstyk- 8,687 28 sen kassa.... 5,73 6 29 Iavurenyhtöakassa.... 2,585 98 32,280 0,500 856 75 22,985 50! 25,000 5,200 23 75 469 32 2 24,000 \ - 20,200 ; ' 3 5,000 5,000-4 7,600 3,500 - - 8-47 9 5 07,400 7,500,87 58 3,240 28 6-6,000 9,500 24 36 7 72 89 8,07 92 9-23,000-3,000! _ 240 _,320 0 - - 9,80 4,00 236 2 88-2,700-2,670 3,500 738 9 2 77 2! S 5,884 53 3 ~ 5,000 : - 225 69 70 U\ - - 5,264 64 9,48 707 36 76 85 68 5 H _ 4,030 9! (J - 2,77 34 7; 3,800 35,76 36 350 67 64 87 8 29,000 - _ 4 75 9 580 3,020-85 3 20-4,530 75 50 2. - 6,400 02 89 377 62 22 4,000 45 23 900 960 00 7 ; 92 83 24 0,000 25; 4,64 65! 39 7 s; 8,200 - - - - 487-27 4,496 _,76 8 40 88 28! - - - - 2,562 2 23 77 29 I

e! [ I! 58 59 2 3 4 5 [ «7 I I 8 II 9 Il 0 ü l S tä an s o t e t t T L Placements des captaux. K unnan nm. Communes. R ahaston el kassan nm a tark o tu s. Spécfcatons des fonds. Pää-oman määrä. Total des captaux. Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles. Osakkehn. Actons. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de 'Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d'autres garants, Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. ; Bens meubles et dvers actfs. Sfaf /m. 9blf ym Sfnf tm. Sfnf m. Sfnf fh Stnf ym. Sfnf \f* H Sfnf fi Argent comptant. Rahaan. [ Tam m saar. K ästyöläs-pensonkassa...,83 46 2 V apaa-ehtos. palo k u n n an k assa 3 H ankonem. Leskrouva Norrgrenn penson k a ssa... K esar A leksander II:n stp en 2,500 4 d ra h a s to... 2,329 52 5 M erm esh u o n ek assa... T u r u n a P o r n l f t f n - S und. K auppa- a T eollsuusyhdstyk- sen k a s s a... V naverorahasto k an sak o u lu a 7 v a r t e n... M aanvlelä G. Rosenbergn stpen drah asto ylempää kan \,83 46,000 H\,500 2 9,980 2,400 7,500 H 0,898 53 764 97 80 3 ; I 2,235 ;!! 94 52 4 ; 9,875,045 ; 48 450 550 I :,023 53 5-24 97 «595 48 7 S sakoulua v a r t e n... 5,000 2,000 3,000! 8 c 9 W ordö. M e rm esh u o n ek assa... 6,662 53,200 4,737 600! 25 53 0 Y kstynen m erm eshuonekassa Vnaverorahasto (tarkotus velä,560 70 ~ 2,000 7,0 2,000 450 70 ; lo m ä ä r ä ä m ä t t ä )... 2,882 89-2,53 - - - 729 89 ; 2 K unnalls- a k ö y hänkassa.. 4,823 9,000 3,800 23 9 w Saltvk. Vnaverorahasto (tarkotus velä! ; 3 m ä ä r ä ä m ä t t ä )...,09 54! _ 8,782 90 2,326 64!! H Fnström. Vnaverorahasto (tarkotus velä 4 m ä ä r ä ä m ä t t ä )...,200 l _,200 u Geeta. Vnaverorahasto (tarkotus velä 5 m ä ä r ä ä m ä t t ä )... 6,000 - - ; 5,950 6 H am m arland. K ö y h ä n k a s s a... 5,000-4,800 - - 50-5 - 200 0 7 K a n s a k o u lu k a s s a... 300! 200 00 7 ~ IS Jom ala. Bom ann testam en ttrah asto..,200,200 8 A n n a L sa Sannn lah a h ä dänalasten hyväks k u n n as l» s a............................................................................ 500 -! - - 500 - - - -! 9

! 60 6 2 «*! 5 6 I 7 SI 8 I 9! ' 0 Stä o n sotettu. Placements des captaux. K unnan nm. Communes. R ah asto n el kassan nm a tark o tu s. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a kn tem stö h n. Osakkehn. Actons. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. : Lanohn velkakraa vastaan, Prêts sur d autres garante». Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m, erlasn saatavn. Bens meubles et dvers ; actfs.! l Argent comptant. Kataan. S h f tm S h f tuo. S h f tm. S h f fn Sfaf 7»* I % tm S h f Jt&\ Sfnf 7** 9htf pz Lem land, K ö y h ä n k a s s a... 2,828 6 2 P a lo -a p u k a s s a... 2,808 25 3 K o u lu k a s s a...,000 Kum lnk. V naverorahasto (tark o tu s velä 4 m ä ä r ä ä m ä t t ä )... 3,773 B rändö. V naverorahasto (tark o tu s velä 5 m ä ä r ä ä m ä t t ä )... 4,67 H alkko. J. N evandern avunan to rah asto 6 k öyhä v a r t e n... 5,259 4 _ - 7 L ap senpäästö rahasto.... 5,09 0 K esar A lek san d er II;n stp en 8 d ra h a s to... 3,000 - - 9 L an arah. k ansak.-opett. v arten 8,50 22 - V naverorahasto, lan akrasto a 0 v a r t e n... 0,054 A p u r a h a s to... 45 53 - - 2 Angelnem. K an sak o u lu -stp en d o rah asto. 70 9 - - Uskela. Lmnelln testam enttrahasto a- vunantoa varten köyhlle k äs 3 työläslle a hedän leskllensä 4,787 63-4 K sko. K ö y h ä n k a s s a...,48 9 - - 5 P a l o - a p u r a h a s t o... 4,672 67 K kala. K esar A lek san d er II:n stpen 6 d ra h a s to... 200 - Elas a Ulrka W allenuksen n k o u lu ra h a s to... 400 8 P ernö. K rk k o k a ssa... 8,632 29 _ 9 858 65 - - 20 Augusthan koulurahasto... 3,066 53 - - 2... 2,382 7 22 n n... 47 65 23 K ansakoulu rahasto,,...,660 24 B örlngn testam en ttrah asto «2,05 - _ _!!! 2,434 60 393 46 \ - 2,600 : - 208 25 2 800 - - - - 2,773 - - 2,95 - - -,972 200 3 -,000 - - - - - 5 4,000 _ 800! 489 4 0 5,000 -! 09 0 7 _ 3,000 S ; 8.000-50 22 ; 4,900! _ ] 3,900,254 _I _ - - 45 53 n ~! _ : : 70 9 2 ;!; 3,0 0 0 L I -,787 63 3 - - ; - - 520 ; 628 9 4!,065 95 3,606 72 - _ - _ - ; _ 200 I - - - - _ I _ 400 _ ; _ 7 ; - - - 500 8,048 24 84 5 8! 40 50 457 5 9 3,066 53 -,37 43,00 74 ; - - 47 ; 65 - -,600 60 2,000-05 a 4 5 6

62 68 2 ««! «Il 7 T " ' 8...T------- T ' Il 0 Il l 03 o n s otetta. Placements des captaux. K unnan nm. Communes. R ahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Pää-oman määrä. Total des captaxx. Sfnf ym. S h f Pernö. K ö y h ä n k a s s a... 855 4 0 Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles. b Osakkehn. Actons. 2 T y ö r a h a s t o...,202 2 - - \ 3 V naverorahat, kansakoul. vart. 9,258 63 : 4 L am polan kestk ev ark assa..,58 20 ; 5 K o r a n v e r o r a h a s to... 92 0 ~ - K esar A leksander II:n stp en ( d ra h a s to... 636 64 Fnbyy. K esar A leksander II:n stpen 7 d ra h a s to... 2,07 85 _ 8 Forsström n koulurahasto.. 7,74 94 9 Kemö. Rouva W ahlgrenn köyhänkassa 685 7 - ~ - - 0 A nderssonn köyhän k assa.. 4 29 - ~ K ansakoulustpendokassa... 47 44 - Dragsfärd. Kesar A leksander II:n stpen 2 d r a h a s to... 750 3 S tänze Schoultsn k öyhänkassa 20,000 4 P e ttersen n köyhänkassa...,400-5 D aalnruukn sarasten k assa.. 0,000 0,000 ~ 6* W estanfärd. K o u l u r a h a s t o... 5,800 - - - - 7 K r k k o ra h a s to... 7,000 ~ 8 Kuussto. Sandbergn stp e n d ra h a sto.. 2,296 9 K ö y h ä n k a s s a...,080 - - 2<> V n a v e ro ra h a t... 00 2 Num m. P aask u n n an köyhän k assa.. 4,43 79 - - - 22 K a n s a k o u lu r a h a s to... 50 64 - Pam o. J S tpendorahasto köyhä kansa S3 k o ululapsa v arten.... 2,840-4 K aruna. H ä tä - a p u r a h a s to... 2,462 80-25 K ö y h ä n k a s s a...,572 54 26 _ Paranen. K o u l u r a h a s t o...,525 K esar A leksander II:n stpen 27 drahasto... 3,625 28 Köyhänhuonerakennuskassa.. 7,029 82 Sfnf ym! ;! - - Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a mahn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan ; knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkak*aa vastaan. Prêts sur d autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn.! Bens meubles et dvers actfs. Sfnf ym SHnf ym Sfnf ym Sfnf ym Sfnf ym Sfnf ym I \ 82 34 34 6 I,202 2 2 9,243 66 4 3 ; 97,208 66 372 54 4 - - 92 0 - ] 5 - - - - - - 636 64 - - - - _ 2,07 85 7 7,74 94 8 685 7 _ 9-4 29 0-47 44 - - 750 2 - - - - 20,000-3,400 _ 5 - - - 3,000-2,800 - - 6-7,000 - - 7 2,296 8 -,080 9 00 _ 20 - - - 3,200-936 85-6 94 2 50 64-22 - _ 2,840 _ 23-2,462 80 24 - - -,572 54 25,500 25 26 _ _ 3,625 27 - - - - - - 7,000 - I - 29 82 28 Argent comptant. Rahaan. 6 I

- 64 65 : 2 Rahaston el kassan nm Kunnan nm. a tarkotus. Communes. Spécfcatons des fonds. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. 4 "l! 5 M aatlohn a kntem s-! tö hn. S t ä! Actons.! O sakkehn. S fnf /m\ Sfnf. m\ Sfnf ym «l»! 8!! 9 l 0 r... n o n s o t e t t u. Placem ents des captaux. Oblgatons de Etat et des Socétés. Sfnf Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a m uhn arv o p apereh n. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä v astaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Sfnf ] pu\ Prêts sur d'autres garantes. Lanohn velkakraa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen p ankessa. Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. e rla sn saatav n. Sfaf. pu Sfnf pu Sfnf pu. \ Sfnf pu Argent com ptant. R ahaan. Paranen. Brotheruksen lahotusrahasto. 3,909.»! ~ 2 Holländern.. 2,50 68 ; 3 P a lo -a p u r a h a sto... 7,548 3 - ; - - 4 Rymättylä. K ö y h ä n k a ssa... 0,2 29 - ; - - Kesar Aleksander II:n stpen I 5 d r a h a sto... 24 83! h Pkkulastenkoulurahasto...,486 78 : 7 Navo. K ansakoulu kassa... 9,65 38 -! 8 L astenkoulukassa... 3,945 48 - - : 9 Joulukynttlänrahasto.... 4,06 36 - - - -! 0 Palo-apu-yhdstyksen kassa.. 0,842 5! Korpo. K a n sa k o u lu ra h a sto... 224 2 Metos. Rahasto köyhä koululapsa vart. 500 - - s Mynämäk. K ö y h ä n k a ss a... 8,090 7 - U K a n sakoulu k assa... 3,900 5' Lapsenpäästörahasto.... ; 5,000 _ - - - ; 6 Karala. K ö y h ä n k a ssa... 3,30 6 7 Askanen.... ],592 79 - a Wehmaa.... 4,87 87 î 9 Lokalaks... 4,77 75 ^2C t ; H ä tä -a p u ra h a sto... 868 85 - - - ; 2 I K a n sa k o u lu ra h a sto...! 4,507 26 3,400! Kesar Aleksander ILn stpen 22 d r a h a sto... 929 28 %. L an akraston k assa... 323 79 - - - 24 Tavassalo. K ö y h ä n k a ssa...,57 78-25! K ansakoulurahasto....,825 69-2 K ertok oulu k assa... 3,05 73 - - - Leskrouva J. Lndmarkn laha! 27 köyhän lasten h yväk s..,000 Saman laha kunnan köyhän-! t 28 k o t n... I 4,259 42 _! 3,9 0 0 _ 9 3 2, 0 0 5 0 68 2 - - 0 ) \ 7,0 0 0 4 8 3 3 -,5 0 0 8,6 2 2 9 ' - 4 _ _! _ 2 4 8 3 5 :,4 4 5 0 4 5 2 8 6 9, 6 5 3 8 7 - - - - 3,9 4 5 4 8 - - - - 8 ~ ;; - - 4,0 6 3 6 - - 9 - ; 0,8 4 2 5-0 I 2 2 4 _ 5 0 0 _ 2 2,4 0 0 5,3 7 0 3 2 0 7 3 3,5 0 0 4 0 0 4 _ ; ; _! 4,6 0 0 - _ 4 0 0 5 ; 2,7 0 7 _ S _ 4 2 3 6 6 :,3 4 0 _ 2 5 2 : 7 9 7 7 0 9 : 4, 6 2 8 7! 8! ; 4,4 4 0 2 7 7 7 5 9 6 8 8 5 20 - - - - 9 0 0-2 0 7 ; 2 6 2 7 0 0 -! ' 8 9 5 2 8 3 4 22 0 0 2 0 0 2 3 7 9 23, 5 7 7 8 24 -! 7 0 0-2 9 0 2 9-8 3 5 4 0 25 - - - - - 3,0 5 7 8 26 - - - - - -,0 0 0 - - - - 27 4,2 5 9 4 2 28

66 67 2 4 I s! < 7!! 8 II 9 0 S t ä 'o n s o t e t t u. Placements des captaux. K u n n a n n m. Com m unes. R a h a s t o n e l k a s s a n n m a t a r k o t u s. Spécfcaton des fonds. Pää-oman määrä. Total des captaux. Bens mmeubles. Maatlohn a kntemstöhn. Osakkehn. Actons. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. p S h f p S h f p t S hf p * \ S h f Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. k Lanohn velkakr aa vastaan, Prêts sur d autres garantes. S h f I Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen pankessa. Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. p t. Sfaf p Shf p S h f p Argent comptant. Rahaan. T a v a s s a l o. L e s k r o u v a J. L n d m a r k n l a h a k ö y h. l a s t e n k o u l u n k ä y n t ä v a r t. 4,000 - \ - 4,000 - - - - 2 S l t a r a k e n n u s k a s s a... 50 2 - - 50 2 2 3 K r k o n r a k e n n u s k a s s a.... 5,78 86 5,78 86 3 K e s a r A l e k s a n d e r I I : n s t p e n 4 d r a h a s t o...,484 66 - -,484 66 - - 4 O m p e l u s e u r a n r a h a s t o k ö y h ä 5 k o u l u l a p s a v a r t e n....,09 30,09 30 5 I s ä n t ä s e u r a n r a h a s t o k o t t e o l l 6 s u u d e n e d s t ä m s e k s y. m.. 68 9 7 W e l k u a. K ö y h ä n k a s s a... 3,306 4 8 I n ö. K r k o n r a k e n n u s k a s s a.... 7,980 9 K ö y h ä n k a s s a... 2,202 56 -!!! 68 9 e - 2,900 406 4 7 7,980-8 I _ - - -,700 I - - - 502 56 9 K e r t o k o u l u k a s s a... 520 _ 520 0 K v m a a. K o u l u k a s s a...,500,500. - : 2 K ö y h ä n k a s s a...,44! 27 -! - - - -,000 - - 44 27 2 3 K e r t o k o u l u k a s s a... 570 S 500 70 3 M e r m e s h u o n e k a s s a k ö y h ä m e 4 r m e h ä a h e d ä n p e r h. v a r t e n,402 64 -,400-2 64 4 U u s k r k k o. T o h t o r N. J. K u m e n u k s e n k a n 5 s a k o u l u r a h a s t o... 3,59 3-3,550-4 3 5 K e s a r A l e k s a n d e r I I : n r a h a s t o k ö y h ä n k a n s a k o u l u l a s t e n h y 6 v ä k s...,862 5,608! 254 5 6 7 K a n s a k o u l u n h a l k o r a h a s t o.. 3,300-3,300 7 U udenkaupun- [ 8 gn m aaseurak. / K e r ä t t y k a n s a k o u l u r a h a s t o.. 2,808 3 - - - - - 2,808 3 - - - 8 Latla. Kesar Aleksander II:n rahasto 9 köyhän koululasten hyväks 750 750 9 Pyhämaan V 20 emäseurak. ( Sam. sam. sam... 320 - - - - - - -! - - 320 - - - - - 20 2 Pyhämaan saar. Sam. sam. sam... 07 07 2 22 Ulvla. H ätä-apurahasto... 3,630 86-3,630 86 22 23 K oranverorahasto... 90 9 ~ 90 9 23 24 U rkukassa... 403 - - - - - - - - - - 403 - - M - - U

69 2 3 4! s 6! 7 «0! ü S tä <3 n s otettu. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Pää-oman määrä. Total des captaux. Maatlohn a kntems- ' töhn. Bens mmeubles. Osakkeln. \ Actons. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Sfnf p* Stnf fh! Sbf p m. Stnf p t Sfaf. p Sünf. f %! Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Argent comptant. Rahaan. la. & nf p Ulvlan. Kansakoulunrakennuskassa..,85,85 2 Porn maa- seurak. ( Rosenlewn r a h a s to... 5,000 - \ ~ 4,200! 800 _ ; 2 3 Kula. H ä tä -a p u r a h a sto... 3,567 84 - -! I 3,567 84 3 4 Ylenen köyhänkassa.... 973 58-973 58 4 5 K an sak ou lu k assa... 4,264-4,264! 5 6 Ykstynen köyhänkassa...,52! _ ;,52 6 7 Nakkla. Klara Avellann stp en d rah asto,000 - :,000 7 Kesar Aleksander II:n stpen! 8 d ra h a sto... 3,330 79 l ; 3,330 79 8 9 Normarkku. H ä tä -a p u r a h a sto...,257 92 ; --,000 257 Kesar Aleksander II:n stpen ~! 92 9 0 d ra h a sto... 25 46! 32 27! 40 ; 43 9 0 Ahlanen. K a n sa k o u lu ra h a sto... 2,75 62 - - - - 600! 2,25 : - 26 62 2 U ä tä -a p u r a h a sto... 650-400 ; 250 2 3 S tp en d o ra h a sto... 240-240 3 4 Poomarkku. Lastenkodn k a s s a... 6,876 0,000 ;! 5,542 ; - 334 0 M 5 H ä tä -a p u ra h a sto... 3,792 - -! - - 2,05,639-38 5 6 Kansakoulunstpendorahasto. 55 60 24! 3 60 6 7 Ylenen köyhänkassa....,407 62 - I 58 728 ü! : 6 5 7 8 Skanen. K a n sa k o u lu ra h a sto... 3,000 ],000 2,000 _! 8 9 Eura. K ö y h ä n k a ssa...,385 39 - - 800 85 39 _ 9 20 Kukkanen. K ö y h ä n k a ssa...,078 93 499 60 : 579 33 20 2 Yläne. K a n sakoulu k assa... 7,920 26 _ I! 7,920 26 2 Kapteen Jägerhornn stpendo " " 22 rahasto... 7,763 20! 7,763 20! 22 23 Sahlbergn stpendorahasto.. 90 9 90 9 23 24 K ö y h ä n k a ss a... 46 43 46 43 24 25 U rk u k a ssa...,500 s,500 _ 25 26 Euraok. K a n sa k o u lu ra h a sto... 4,422 92 _ - -! 4,369 _ 53 92 26 27 H ätä-apurahasto... 5,020-4,40 - - 60-27 Luva. Kesar Aleksander II:n stpen h 28 dorahasto... 3,39 72 _ R a u m a n m a a - ( 3.300 9 72 28 29 seurak. ( K ö y h ä n k a ss a... 4,223 8 : : : _ I 3.300 : 923 8 29 22

70 7 2 3 4 5! 6 II 7 II» If 9 Il o Il n S t ä o n s o t e t t u. P l a c e m e n t s d e s c a p t a u x. Kunnan nm. C o m m u n e s. R a h a s t o n e l k a s s a n n m a t a r k o t u s. S p é c f c a t o n d e s f o n d s. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a k ntem stöhn. A ctons. O sakkehn. Oblgatons de l Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a m uhn a rv o p apereh n. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka v astaan. Prêts sur d autres garantes. Lanohn velkakraa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen p ankessa. Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. erlasn s aatavn. Argent com ptant. R ahaan. ;! & n f IM. 9 t n f p t S t n f pa S 9 n f p t 9 h t f m S k f! p S f a f p S t n f f ü & n f r * Kaarnan maa-»! _ \ L u n d n n k ö y h ä n k a s s a.... seurak. 3,69 48 9,600 2,762 20 807 28 a N o r d m a n n k o u l u r a h a s t o... 3,238 9 3,000 _ 238 9 2 3 V n a v e r o r a h a s t o... 4,427 59-3,33 47 -,4 2 3 4 Kankaanpää. L a b o t u s r a h a s t o... 3,923 79,824 47 2,099 32! 4 H ä t ä - a p u r a h a s t o...,449 90 :,449 90 5 G K ö y h ä n k a s s a...,200 - - -,200 I! 6 7 Honkaok. H ä t ä - a p u r a h a s t o... 3,'777 45 3,750-27 45 7 8 ' K ö y h ä n k a s s a...! 4,832 73 - S _ - - 4,600-232 73 8 9... 405 78 400-5 78 9 0 M a n t t a a l k a s s a... 4 3 4 3 0 - K a n s a k o u l u r a h a s t o... 28 22 28 22 Parkano. K e s a r A l e k s a n d e r e n s t p e n d 2 r a h a s t o... : 88 47 88 47 2 H ä t ä - a p u r a h a s t o... 9,300 52 - - - -,940 52 7,360 - - - - - 3 3 u Ikalnen. K ö y h ä n k a s s a... 5,547 23 5,066 8 48 5 4 ;5 ; H ä t ä - a p u r a h a s t o... 2,29 5 - _ -,546 - - 745 5 5 lg! V n a v e r o r a h a t...,398 66 _ _ 582 86 66 6 l7 K a n s a k o u l u r a h a s t o... 3,808 40 3,300 -! 9,660 26 848 4 7 8 K a n s a k o u l u k r a s t o n r a h a s t o.. 56 97 ' ~~ ; 37 0 9 87 8 K e s a r A l e k s a n d e r I I : n s t p e n d 9 r a h a s t o... 20 Hämeenkyrö. K a u p p. G. A h l g r e n n s t p e n d r a h a s t o... K e s a r A l e k s a n d e r I I : n s t p e n d 380 0,02 25 ; _ 380 : 0,000 " " \ \ 9 2 25 20 2 r a h a s t o...,200 2 22 S assln n ra h a sto...... 2,200 - - 2,200-22 23 K a u p p. A h l g r e n n r a h a s t o.. 0,000-0,000 --- 23 Wlakkala. K e s a r A l e k s a n d e r e n s t p e n d 24 r a h a s t o... 37 70 37 70 24 25 Kaupp. Ahlgrén-vanaan rahasto 0,000 - - - - - 0,000 - - - - - 25 2 G Mouhärv. H ätä-apurahasto... 845 2 ; 800 45 2 26 27 ; Rah. köyhä kansak.lapsa varten,27 55,022 53 200 49 2 27 28! Papplanrahasto... 6.000! 2,000 - - 4,000 - - - - 28

.! -!» 72 73 2 3 4 5 X s S t e on sotettu. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman määrä. Maatlohn a kntemstöfan. Bens mmeubles.! Osakkehn. SHnf 9fnf,! [ ; ** fm Oblgatons de Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a m uhn arv o p ap ereh n. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts sur d'autres garantes. Lanohn velkakraa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen pankessa. Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. erlasn saatav n. Argent com ptant. Rahaan. S9n/C ym. Stnf J M t ïn f tm. Stof fm ïn f pu SHnf p. Mouhärv. Tyrvää. Ptään palo-apukassa.... Kesar Aleksander II:n stpend 2,850 - -: - '2 rahasto...,93 28 3 2,000 2,000 Kkka. K ansakoulurahasto... Kesar Aleksanderen stpend 4 rahasto... 2,000 I Lndstedtn testamenttrahasto 5: köyhä koululapsa varten..,000 - (! - - I8 Kkos. Karkku. Saman sam. sam... Kesar Aleksander II:n stpend 768 85 7 rahasto... 486 58 8 H ätä-apurahasto... Vnaverorahoa kunnan yhte 730 9 sn ta rp e s n... 4,900,400 0 Krkonrakennusrahasto.... 94,52 23 62,202 48 Huttnen. Kesar Aleksander II:n stpend rahasto... 4,000 2 Stålhandsken stpendorahasto. 600 IS J. Ilann 300 4 Wampula. Lndströmn 2,359 2 ; Kesar Aleksandern stpendo rahasto... 00 60 6! Nmsmes Wlkksen sam... 300 7 Lomaa. Kansakoulurahasto... 4,86 96 8 Metsämaa. Kauvatsa. Stpendorahasto... Kesar Aleksander II:n stpendo 200 9 rahasto... 44 25 20 Punkaladun. Koulukassa kuuromykkä varten Kesar Aleksander II:n stpendo,234 2 2 rahasto... 300 22 K ansakoulurahasto... Vaatetusrahasto kansakoululap- 2,300 23 sa varten...,000 L - - \ 2,850 H ~ - - - -! 2,000 ~ ;,93 - - - - - 28 - - - - -! - -! -!,000 5 - -! - - 740 - - - 28 85 «!! 486 58 7 - - M 3 4 730 8 3,500 _ 9 - H - - 4,000 2,000-6,30. 75 0 _ - - - - - 4,000 - - - - - U 600 2 300 _ _ 3 - - - - 2,359 2 _ - J 4 _ 00 60 _ 5 _ _ 300 ; 6 200 4,86 96 : : 44 25 9 - - -,50 - - - - 84 2 20 _ J 255 _ 45 2 - - - 2,000 - - - 300 22,000 28 7 8

«2 _ 74 75 4 5 S t & 6 7 l 8 Il» 0 «ü on sotettu. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Specfcaton des fonds. Total deg captaux. Pää-oraan määrä- Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles. Actons. Osakkehn. p s. Stn/C p p Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de l Etat et des Socétés. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêt» sur d autres garantes. Lanohn velkakraa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen pankessa. p. n \ p. Mnf. 7» Kalustoon y m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. Argent comptant.. Rahaan. & nf p Sfnf,p s Alastaro. Kesar Aleksander II:n stpendo rahasto... 340 75 2 Kokemäk.* / Sam. sam. sam...,65 48 3 Sltarahasto... 4,758 9 _ 4 Haravalta. Kansakoulurahasto... 2,388,500 5 Lanakrastonrahasto.... 55 85 I Kesar Aleksander II:n stpendo 6 rahasto...,048 98 -! 7 Köylö. Sam. sam. sam...,535 45 - - 8 Säkylä. Sam. sam. sam... 2 20-9 Raso. Koulurahasto... 23 3 Kesar Aleksanderen stpendo 0 rahasto... 257 95 Kertokoulukassa... 42 35 2 Köyhänkassa... 800 -- Räntämäk. Kesar Aleksanderen stpendo 3 rahasto... 3,000 _ Rahasto Räntämäen krkon läm 4 mtystä varten...,383 44-5 Köyhänmakasnnrakennusrah.. 4,248 27-6 Rusko. Köyhänkassa... 4,534-7 Hätä-apukassa...,036 90 8 Wahto. Koulukassa... 8 00 Pöytyä. Hätä-apurahasto... 2,003 4 Sltarakennusrahasto.... 5,078 48 Kesar Aleksander ILn stpendo- 9 rahasto...,282 50 Rahasto köyhän kansakoululasten hyväks... 75 50 Köyhänkassa...,28 83 20 Yläne. Kansakoulurahasto... 7,920 26 _ 2 Sahlbergn rahasto... 90 9 22 Nasväen-yhdstyksen kassa.. 46 43 - _ -, _ J : 340 75 : _ l,65 48 - - 2.f 4,758 9! ï 3! 67 27 4 : 55 85 5,048 98 6! -,535 45 -! - 7! 2 20 S : : 23 3 9 - - - 257 95 I 800 - -! 42 35 - - - - 0 2 - - - 3,000 - - - - - 3 :,000 383 44 4 : - - 4,248 27-5 - ; - - 4,096 73 - - 437 28 6 - -! - - - - 8 0 0 : -,036 90 - - - 3,802 24 5,824 - - 582-9 - - 9!!! - 7,920 26! 20 90 2 46 43 22-7 8

76 77! ' ' g 3 4 6 S t ä S 6 I 7 :! s l s ] ' m!" n on a otettu. -- Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. SV Paä-oman m äärä.! Bens mmeubles. Maatlohn a k ntem stöhn. Osakkehn. Actons. m Stnf JM Jm Oblgatons de Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatouehn a muhn Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d'autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts.! Kalustoon y. m. erlasn saatavn. ; Bens meubles et dvers actfs. fs 5*nf fa. fm. fa. S*nf. fa. Vh# fn. Rahaan. Yläne. U rkurahasto...,500 - - - Marttla. Kesar Aleksanderen stpendo 2 rahasto... 3,26 68 _ Kosk. Sandbergn rahasto köyhä koulu 3 lapsa v a rten... 2,905 Hembergn rahasto kansakoulu- ~ 4 opettaa varten... 2,000 Kesar Aleksanderen stpendo " " 5 rahasto... 5,000-6 Yläne. Jägerhornn köyhänkassa.. 7,763 20 - - - - 7 Turku. Mastraatn avunantokassa.. 5,66 42 8 Kauppaseuran sam... 548,553 55 - - - 9 Ruokatavarakauppasten sam.. 304,662 62-0 Kästyölässeuran sam... 224,789 6 - - Lavurseuran sam... 85,0 2 M erm eshuonekassa... 207,058 99 - Kaupp. Johan Speken-vanaan 3 lah otu srah asto... 2,068 93 4 Rautalnn testam enttrahasto. 5,262 79-5 Roosn 7,503 7 6 A llénn 5,952 8 7 Brehmern 8,425 94 8 Salonuksen,, 690 9 Nasväen-yhdstyksen kassa.. 68,865 8 - - - - 20 Caandern testam enttrahasto. 39,65 88 6,000 - - - 2 Rettgn 25,32 70 22 Holdtn 43,503 23 W. A. H etn avunantorahasto 28,083 72 - - l - 24 Eschnern vapaalasarettrahasto Apteekar Arvdssonn lahotus 462,376 4 25 rahasto... 30,322 85 26 Ithm æuksen stutusrahasto.. 6,080 25 r Il 3,26 68 - - - - 2 - - 2,600-200 - - - 05-3 ~... 7,763 20 6 35,805-63,300 -! 4,000 - - 2,5 42 7 35,34 5 96,000-277,500 34,000 --,952 48 3,967 2 8 8,047 9 57,870 -,00-2,000 -,364-4,28 43 9 97,728 57 24,840 2,220 59 0 - - 49,200-33,900 ~ _ - 68 - ;,743 42,400 52,750 -,908 99 2 2,000-68 93 3 5,000 262 79 4 7,500 8 7 5 5,500-452 8 6 8,000 425 94 7 690 8 40,535 93 4,000-2,000 5,504 65 6,824 50 9 7,280 63,650 3 48,908 3,327 75 20 25,000 32 70 2 6,003-87,800-45,400 - - 4,300 22 89,700 2,600 4,000 883 900 72 23 89,467 7 345,300 24,000-2,807 9 80 5 24 30,000 322 85 25 6,000 80 25 26 23 4 5

78 79 2 3 Kunnan nm. Communes. Por. 2 3 4 5 Rahaston el kassan nm a tarkotus. S p é c f c a t o n d e s f o n d s. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a k n tem stöhn. Stä A ctons. O sakkehn. S fotf pb S ln f p u sn n f pm. Kesar A leksanderen stpendorahasto... 8,068 57 Porn kaupungnlasaretn rakennusrahasto... 2,725 86 Kansakoulut: Söblomn lahotusrahasto... 26,004 9 Sam. Franzenn stp.rahasto.. 366 58-5 Elsabeth Stenvalln.. 2,254 79 6 7 K ansakoulut: Granfeltn stpendorahasto... 2,000 Sam. Annskelu-yhtön stpendorahasto... 0,325 2 _ 8 Sam. Yaaterahasto köyhä kansakoulu-opplata varten... 3,063 79 9 Köyhänhoto: Theodor Molsn lahotusrahasto... 4,262 2 0 Sam. Carl Duvaldtn sam... 0,000 Kansakrastonrahasto.... 3,608 9 - - - Köyhän- a työhuonelatoksen 2 poharahasto... 704 47 Pensonlatos äkkälle turvattomlle 3 vamonpuollle.... 28,496 56 4 M erm eshuonekassa... 4,579 62 Kauppaseuran avunantokas- 5 s a... 78,995 38 6 Kansanvalstusseuran kassa.. 722 2! Kästyölässeuran avunanto- 7 kassa... 35,676 28 _ Ruotsalasen Ala-alkeskoulun 8 k a s s a... 45,400 _ 42,000 _ 9 Vankeusyhdstyksen kassa.. 3,689 34 - - - Hevosystävän- a elänsuoelus- 20 yhdstyksen kassa...,09 43 f I 7 Il «Il 9 t"- o n sotettu. P la c e m e n ts des c a p ta u x. Korkoa kasvavn valto- \ oblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Prêts sur d autres garantes. Lanohn velkakraa vastaan. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. I= Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. pa Shf pu pm. pa. PM Sfnf pu Argent comptant. Rahaan. 8,068 57,800-9,900 - - - - - 25 86 2 23,280 5 2,724 4 3 366 58 4,302 39 952 40 5 - - - - 2,000 - - - - - - - 6 2,500 - - - - - 7,825 2 - - - - 7,900 - - - -,63 79 - - - - 8 2,000 2,000 253 82 8 20 9-0,000 0^ 3,608 9 - - - - - - - - 704 47 - - - 2 0,300 _ 756 36 7,200 _ 240 20 3 - - - 38,996-2,583 62 - I - 4 54,048 53 2,800 3,00 46 85 5 - - - 600 - - - 22 2 6 - - 35,422 - - - - - - - 254 28 7 2,400, 0 0 0 8 - - - - 3,600 - - - 89 34 9 _,0 0 0 _ 09 43 90

r 80 8 2 3 4...7 -------- Stä 6 l 7 f... r l «Il o o n s o t e n. - - P lacem ents des ca p ta u x. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles.! Maatlohn a kntem s* tö h n. A ctons O sakkehn. 5 V 9 k f. 7ä pk Oblgatons de Etat et des Socétés. m n f Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a m uhn arvopapereh n. Prêts hypothécares, Lanohn knntystä v astaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan.... Prêts sur d autres garantes. Lanohn velkakraa vastaan, n \ S fa f p.\ 9 b f pâ. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen pankessa. Ben? meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. e rla sn saatavn. Argent com ptant. R ahaan. m n f S tn f fm. Por. Purehusseuran kassa.... Vapaa-ehtosen palokunnan ra 5,630 -,00 - - 2 kennusrahasto... 8,820 6,000» Säästäväsyysseuran kassa..,930 9 Dorcan yhdstys köyhän lasten 4 ra v ts e m se k s... 4,52 55 _ 5 Nasväen-yhdstyksen kassa.. 3,430-6 T y ttö k o u lu k a ssa... Porn porvarston lahotusra-,743 69 2 H ä tä -a p u rah asto... Kauppaporvarston hasto ruotsalasen alkeskou 7 lun h y v ä k s... 2,400 Arvd Granfeldtn lahotusrag h a s t o...,000 & Rauma. Kästyöläspensonkassa... 3,200 20-0 K ö y h ä n k a ssa... 3,867 53 -... u M erm eshuonekassa... 38,293 26 penson- 9,662 47 3! k a s s a... 57,64 26 _ 4 K rkkokassa... 9,630 82 - _ 5 V nyväkassa... 2,7 8 6 D a k o n s s a k a s s a... 4,845 70 7 Satamakassa... 7,205 86 _ 8 Kansakouluen kassa....,737 35-9 Ilvasen pkkulasten-koulukassa. 2,760 25 20 Uuskaupunk. Andolnn lahotusrahasto... 3,873 38 2 Cedern... 8,474 6 Kauppa- a lavanpäällkkö-seu- 2» ran pensonkassa... 45,530 50 Kästyölässeuran pensonla- 25 t o s... 36,58 86 24 V naverorahat... 5,620 _ 25 Lastenkotrahasto... 4,544 39 - - - - - - -! - - 4,530,920 - [ - - 900 -!,900 30 9 3 \! _,500 3,000 2 55 3,400 30 5,700 43 69 6 2,400 - - - - - - 600,000 2,325 50,900 26,790-4,872 32,93 4 I 950 7,35 _ - - - 7 274 70-3,77 53 0 490 22,397 47 2 4,736 8-39,680! 3,98 8 3,770 J 6,50 _ -,70 82 4! 300,698 84 72 34 5 600! J 3,460! 785 70 6 6,723 66 482 20 7 I,322 66 44 69 8 3,540 2,300 8,625 60 7,294 65-9 2,46 89,456 49-20 - - 8,000 28 - - 9 256 52 2 0,970-37,550-320 - 678 5,02 39 22 2,600 _ 2,704 2,209 86 23 4,664 77 772 83 2 24 4,544 39 - - - 25 2 8 9

82 83 3 4 5 Stä 6 ü 7! 8 II 9 Il 0... Il u o n sotettu. -- Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman määrä. Maatlohn a kntemstömn. Bens mmeubles. ^ Osakkehn. Actons. Oblgatons de l Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valto* oblgatonebn a m uhn arv o p ap ereh n. Prêts h ypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka v astaan. Prêts,'ur d'autres garantes. Lanohn velkakraa vastaan, Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen p ankessa. Bens meubles et dvers! actfs. I saatav n.? Argent com ptant. llah aan.!.s V p p Sfnc Maaranhamna. H. M. Kesarnna Maran nas- väenralasto... 9,203 94 2 K öyhänkassa... 3,80 3 Mermeshuonekassa... 62,594 49 4 Merkoulu-opplasten kassa.. 2,850 5 Sunnuntakoulurahasto....,900 _ 6 Ikaalsten kauppala. V ) L astenkotkassa...,444 36 - - - 7 P alo v artak assa... 2,390 6 Hämeen lään. 8 Padasok. Karolna Forsselln kansak.rah. 4,000 9 Vnaverorahasto... 7,347 2 0 Hollola. K oulukassa... 8,000 Kosk. K öyhänkassa...,874 96 - _ 2 K oulukassa... 992 39 - Lamp. Kansakouluen a von Platen 3 rahasto kunnan kansakouluen y llä p d o k s...,88 3 Tuntemattoman vamonpuolen 4 lahotusrahasto, onka korko käytetään vuotsks oulu-antmks 40:lle kunnan köyhälle 8,000 5 Lopp. Katovuosrahasto... 890 73 6 Sannen rahasto, onka korko käytetään avuks köyhlle.. 30 7 Von Qvanten kansakoulurahasto sekä kansakoulun ylläpdoks että avuks köyhlle kansakoulu-opplalle... 0,000 8,000 8 Hausärv. Kesar Aleksander II:n stpendorahasto, köyhä kansakouluopplata v a r t e n...,62 52 S h f p t på. Sünf p*. S tn f p s. 9 h f. p * * \ p t \ n! 9,60 43 94!,500 2,30 2 400 62,90-4 49 3 800-00 -,950 - - - - 4 :,900 _ 5 00 490-854 86 G ' 2,050 340 6 7 4,000 - - - - 7,300 - - - - - 47 2 9 8,000 : 0 : - -,757 -! - - 7 95 2 _ I! 992 89! - 4,000-5,547 28 - - -,640 85! 3 6,500,500 4 890 73 5-30 6 - - - - - - 2,000 - - - - - 7,62 52-8 8

84 85 2 3 4 5 S t ä 6! 7 I 8-! 9! 0 l on sotettu. -- Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a kntem stöhn.! A ctons. O sakkehn. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan.! Prêts sur d autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actf*. Rahaan. Argent comptant. 3btf m. sh# tm. Mnf tm. Janakkala. Zttngn testamenttrahasto köyhä kansakoululapsa varten.,000 2 Lndroosn lahotusrah.sam.vart.,000 3 Kesar Aleksander II:n stpendorahasto... 5,7 83 4 Wanaa. G. Johnn kansakoulurahasto. 3,938 90 Brusnn rahasto köyhä kansa- 5 koululapsa varten.... 862 36 6 Kesar Aleksander II:n stpendorahasto...,224 _ 7 Hattula. Wetterhoffn koulukassa... 5,026 23 8 Zttngn...,458 57 - - - 9 Nordensvann... 988 26 0 Hauho. Kansakoulurahasto... 0,000 5,000 - Korplaht. Lanakrastonrahasto.... 35 - - - - 2 Jämssä. Kesar Aleksander II:n rahasto köyhän lasten kasvatukseks,300 - _ 3 Kuhmalaht. Sam. sam. sam... 3 73-4 Lukkar Lndstedtn testamenttrahasto köyhän lasten kouluuttamsta varten... 800 Luopos. Mkkolan rahasto, köyhän lasten 5 kasvatusta varten... 2,9 78 _ 6 Katovuosrahasto... 5,575 42 Somero. Ompeluseuran rahasto köyhän 7 koululasten vaatetusta varten,400 8 Tammela. Katovuosrahasto... 5,700 95 9 Kesar Aleksander II:n stpendorahasto... 6,096 5 20 Kästyökoulurahasto... 8,208 23 - - - - Urala. Köyhänhuoneen a lastenkodn 2 yhtenen r a h a s to... 53,094 9 8,500 22 Kes. Aleksander II:n koulurah. 3,895 55 Sfof tm 5>hyf. " I l [. l; SHnf tut. S b f tm 39nf?». Sfaf _,000 ~ -,000 \ ~~ 2 J 5,7 83 ] B - _ - 3,90 28 90 4 H - - - - - 800 ; l - 62 36 5,224 : 6-775 4,040 2 28 7 -,400 ; 58 57 S! 90-78 26 9 I - - -,500-3,000 - - 500-0, 35 I _ ;,300 : 2 - I 3 73 3 l - - - - 800 } ; - - ] - 4 6,830 4,80 l 479 78 5-3,329-2,246 42 6 l _,400! _! 7 500 7,900 3,00 3,400 800 95 8 5,020 680 _ 896 5 9-3,500-800 - 2,960 - - 948 23 20 7,857 _ 24,770 29 0,352,64 80 2 477 50 2,000 -,000-5!52 - - 42 53 22

t ; 86 87..." 2! 3 4 5! Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pääuoman naära. Bens m m eubles. Maatlohn a k ntem stö h u. Stä A ctons. ^ O sakkehn. S% tf fa. SUnf fa IM. «F v Il» I 9 Il 0 Il ü on aotettu. - P la c e m e n ts des c a p ta u x. Oblgatons de Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. I Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers! actfs. Skf /m Xnf fa fa S k f fa Stnf fa 5 V fa Argent comptant. Rahaan.! 2 Urala. Jenny Costandern apurahasto Nuottaärven alustalasa vart. 0,452 45 Cecla Lndroosn koulurahasto Nuottaärven lastehdasta vart. 2,800 3 Palo-apu-yhtönrahasto.... 2,75 2-4 5 Prnsessa Eugene Maksmlanownan lahotusrahasto.. 458 73 _ Frmann rahasto köyhä kansakoululapsa varten.... 2,577 67 6 Tyttökoulun apurahasto... 499 70 - - 7 Akaa. K a n sa k o u lu ra h a sto... 2,000 - S Sääksmäk. Grpenbergn koulurahasto.. 2,000 2,000-9 Frmann.. 2,000-2,000 0 Prkkala. H ä tä -a p u ra h a sto... 3,888 39 - - Kesar Aleksander ILn stpendorahasto...,862 5 _ 2 Mara Syrénn testam enttrahasto,30 3 G. F. Ahlgrenn koulurahasto. 0,000 4 K öyhän säästökassa...,400 52 - - 5 K o ra n v ero k a ssa... 348 40 6 7 Ylöärv. Kesar Aleksander II:n stpendorahasto...,000 G. F. Ahlgrenn testamenttrah. köyhä kansakoululapsa vart. 0,000 8 Tottärv.! K ö y h ä n k a ssa...,500,000 9 H ä tä -a p u ra h a sto... 500 20 Kesar Aleksander II:n stpendorahasto...,037 85 2 L anakrastonkassa... 8 86 22 Köyhänruotuen kassa.... 2,263 26 23 K ansakoulu k assa... 305 25 24 Kansakoulun palovakuutuskas- s a... 80-0,000! - - - -! 2,800 - - - - 440 - - - - 452 45 2,75 2 ~ : - - - - 8 73 4 ; 200 _ 2,000 377 67 5 400-63 70-36 6 " 8,000!: 4,000 J 2 3 7 - - - - - - 3,888 39 - - -!,862 5 _ n * I,30! 2] 0,000! 3 - - 325,075 52-4 ' _ 3,000 348,000 7,000 500 40 ls _ I - - - - - -,030 - - 7 8 85 86 20 2 660 450,53 26 22 2 2 93 25 23-8 0 8! 9 o J I I 7 8l 9 24

- 88 89 2 S 4 I 5» t* 8I» r Stä D n sotettu. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Pää-oman määrä. Total des captaux.?mf [ Maatlohn a kmtems- ( töhn. I Bens mmeubles. Osakkehn. Actons. I n \ %; tm Lempäälä. G. F. Ahlgrenn rahasto köyhä kansakoululapsa varten..,027 85 2 Kangasala. K ö y h ä n k a ssa... 5,4 3 H ä tä -a p u ra h a sto... 396 36 4 Kertävän kansakoulun rahasto 7,043 35 5 K a n sa k o u lu ra h a sto... 2,8 4 6 K esar Aleksander II:n stpendorahasto...,960 7 7 Netsytrahast o... 2,290 8 Messukylä. K ö y h ä n k a ssa... 8,634 74! 9 V n averorah asto... 6,964 72 0 H ä tä -a p u r a h a sto... 238 8 G. F. Ahlgrenn testamenttrah. kyöh kansakoululapsa vart. 0,000 0,000 2 Pälkäne. K ö y h ä n k a ssa... 2,000 3 Sahalaht. 4,32 75 4 Orves. H ä tä -a p u r a h a sto... 2,687 65 5 6 Ruoves. Tesko. Kesar Aleksander II:n stpendorahasto, onka korko käytetään palkkausavuks kansa- koulu-opettaattarelle... 8,000 Kesar Aleksander II:n stpendorahasto, onka korko käytetään köyhän kansakoulu- lasten e la tu k sek s.... Hämeenlnna. Jerem eevan lahotusralasto!,200 porvarluokkaan kuuluvan 7 köyhän h y v ä k s... 6,04 54 U Kuumelasarettrahasto,... 24,68 20 8,550, IS 2 Rosenqvstn rahasto köyhä koululapsa varten.... 2,20 Annerstenn rahasto köyhän avuks... 2,200 _ Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d'autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Mnf ym! ffnf tm. 9htf fa. w Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs.! Argent comptant. Rahaan. Mnf- fn Sfrf p t!! 3,000 8,027 85 ~ 5,4! 2 396 36-3 6,890! - 53 35 4 - _ 2,8 4! 5,960 7 _ _ G _! 2,290! 7 5,380! 75 3,79 74 S 3,875 -! 3,089 72 s! 226 2 8 I H! " " - -, I _ - - - 2,000 î 4,32 75 2,000 s 6,000 5,900 2,687 65 - - - - 2 3 ' - - - - -,200 - ' I 4 54 - - 3,000 -,300 - :,83 20!8 - - - - 2,000 - - M - - 20 - _ 2,200 _ 20] 4 J 5 6 7

. 90 9 2 3 4 5 n * 9 n S tä o n s otetta. Tlacements, des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des cap taux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a k ntem stö h n. A ctons. O sakkehn. Oblgatons de l Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d'autres garantes. banques de dépôts. Talletukseen pankessa, Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. erlasn î '! ffnf tm S b f tm Sfnf p& % ym X nf ym SKnf 'ym.! 3*V ta a* ym. Shf. 5 6 7 8 9 0 Tampere. Hämeenlnna. Stchæuksen köyhän- a työhuonerahasto... 68,93 85 27,406 48 Stefanuksen rahasto, köyhän a v u k s... 8,587 89 Kesar Aleksander II:n stpendorahasto... 6,55 34 Vaaterahasto tyttö-opplalle k a n sa k o u lu ssa... 2,000 Hämeenlnnan kaupungn ykstynen pensonkassa.... 47,05 24 Fnlayson & Co:n köyhänhotolatos... 93,56 4 20,00 Tampereen pellavakehrämön a- v u n a n t o k a s s a... 79,902 59 Tampereen konepaan avunantokassa... 7,645 67 _ Tampereen papertehtaan avuna n to k a ssa... 4,92 5 Tampereen kangastehtaan osakeyhtön saras- a avunanto- kassa... 7,939 53 S o tto r a h a s to... 4,03 2 Kansakouluen vaaterahasto.. 8,94 44 - - 3 Orpolasten r a h a s t o... 2,952 33-4 Rahasto työtenestn hankkmsta varten rtlasketulle vangelle,224 23 _ 5 Suomalasen lyseon rahasto.. 29,979 73-6 Pesusllan r a h a s t o...,232 55 - - 7 Realkoulun stpendorahasto. 2,550 - - - 8 Kansakouluen.. 2,907 9 Kauppaneuvos von Frenckelln koulurahasto... 20,687 32 - - -... 24,900 - - - 5,900 725 42 8,500 - - - - - 87 89 2 - - 6,000 - - - - - - - 55 34 3 - -,000 -,000 - - - - - - - 4 - - 4,000 - - - 6,050 - - - 24 r, 9,54 24 - - 39,044! 2 25,27 78 - - - - J 47,403-3,850 - - - - - -! 649 59 7 5,700-2,400 - - - 8,800 - - - 745 67 8 - - - - - - 3,700 - - - 492 5 _ L 5,275,800 9 864 53 0 3,950 8 -,000 7,000 94 44 2 ; 4,500 8,260-92 33 3 - - - - - -,00 29,979 73 _ - 24 23 4 - - -,00 32 55 0 2,500 - - - 20,687 2,907 50 7 32 - - - - - 5 8 H

92 93 : 2 3 4 5 S t à «! 7 Il 8 l 9 o n s o t e ttu. -- Placements des captaux. 0 n I Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total tes captaux. Pää-oman m äärä. Bens mmeubles. Sbf. m. Sfaf pt Mnf pt Tampere. Köyhän leskvamoen peuson rahasto... 0,828 7 _! Johanna Grönlundn penson rahasto... 6,000! ü Johan Kasper Grekn koulurah. 27,057 77-4 Köyhänhuonerahasto.... 8,93 2 f [ Wpurn lään. Wpur. Kesar Aleksander II:n rahasto stpendoks kansakoulu-opplalle... Kovsto. Rahasto köyhä kansakoulu-lap sa varten... Kansakoulurah. kansakouluen Maatlohn a kntem stö h n. A ctons. O sakkehn. 289 25-299 94 7 vastasta kunnossaptoa varten 3,47 70 b Kym. Kansakoulurakennusrahasto.. Kesar Aleksander II:n avun- 4,229 9 antorahasto... 548 69 - îo Ylemmän kansakoulun rahasto 5,8 67 K öyhänkassa... 7,49 Pyhtää. Kesar Aleksander II:n avun- ' an to rah asto...,640 77 k; Koulukassa... 8,8 62 4 K öyhänkassa... 5,500 - - - - lt Sppola. Koulukassa... 3,00 6 Suovlelysrahasto... 2,356 79 - - - - 7 K öyhänkassa... 3,98 8 Wrolaht. Köyhänkassa....... 4,537 79 0 Ekesparren rahasto... 4,000 Kesar Aleksander II:n stpen 20 dorahasto...,090 2 Koulukassa...,450 - - - Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a m uhn arv o p apereh n. Oblgatons de l Etat et des Socétés. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä v astaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts sur d autres garantes.! tm Bnf 5*nf. Lanohn velkakraa vastaan. l banques de dépôts. Comptes courants avec des Talletukseen pankessa. Kalustoon y. m. erla sn saatav n, Bens meubles et d v e rt ' actfs. Argent com ptant.! R ahaan. Sünf. Jm ïïnf tm\ \ SGn/C f [ p!,634 7 î! ; 8,800 ; 394 ; _ \ 6,000 l 2 0,000 : 7,057 77.! 3 4,085 4,00 8 2 4 ; " ; J! J 289 25 _ ; _ \ f! - - - ; - 299 94 - - _ ; _! 2,900 l : ; 247 70 7 :! ; ; - 4,200 ~V 29 8 358 95 89 66J _ 8 9! ; 500 * 2,77 ' 23,463 -Il 577 3 0 - : 94 50 = 3,000-3,893 8 I 33 53 _,600 40 ; _ 77 2 - ; - : 4,79!. J- ;,50 60 2,789 2 3 4,900 600 4 3,000! ' 00 _ 5 ;,550 ;! 637 ;!! 69 79 6 2,255 '! -I - -,663 7 - - -!: 4,406 57 - - - - N 3 32 8 4,000 ; - 9,000 _ _ l. : 90 20,000 t l 300 I ^ l - l 50 2 25

!! 94 95 s 3 : 4 '! 5 Stä «l * fl 8 r Il... 0! ü on sotettu. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Walkeala. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Turvattoman lasten avunanto- Total des captaux- Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a kntem stöh n. A ctons. O sakkehn. S h f tm p t 9 k f p t ' rahasto... 429 65! Kesar Aleksander ILn stpen! 2 dorahasto... 897 3 Luumäk. K öyhänkassa... 2,524 84 - -! Lapves. K rastonrahasto... 330 93 U rk u ra h a s to...- 66 60 c Savtapale. Kansakoulurahasto... 5,67 38 I _ l 7 K öyhänkassa... 2,273 23 - I 8 P alkollsrahasto...! 283 8! 9 Suomennem. Kansakoulurahasto...,587 58 : - xo K öyhänrahasto... 624 8 ; Muola.».... 5,00 89 I ~ ~ 2 Rautu.,,... 6,876 85 - I -! 3 Kaukola.,,... 2,732 8 - Kesar Aleksander II:n stpen H dorahasto... 4,230! _ 5 Htola. H ätä-apurahasto... 3,45 69 - - - 6 Kansakoulurahasto... 3,649 89 Kesar Aleksander ILn stpen 7 dorahasto...,37 33-8 K öyhänrahasto... 3,780 8 8 Räsälä.... 5,99 2 * 20 Kansakoulurahasto I... 4,238 38! 2 II... 2,87 48 22 H ätä-apurahasto... 4,098 44 - I! 23 Jääsk. Akandern koulurahasto... 8,000,000 2 U rk u k a ssa... 375 - - 25 Joutseno. Kansakoulurahasto... 2,870 4 7 I 26 Krvu. Akandern koulurahasto... 9,300-27 U rk u k a ss a... 23!! Kesar Aleksander II:n stpen 28 dorahasto...,864 4 - -! \ Korkoa Oblgatons l Etat et des Socétés. kasvavn valtooblgatonehn a muhn ; arvopaperehn. de Prêts h y p othécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts sur d autres garantes. M n f f a S fn f f ü % : Lanohn velkakraa vastaan. b Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen p ankessa. Bens meubles et dvers a c tfs. Kalustoon y. m. e rla sn sa a ta v n. Argent com ptant. R ah aan. p 9h> f p t Stn f. p - - - 429 65 - - - - - - 897 2,380 44 84 3 330 93 520! 4 60 5! _ - 686 4,93 38-6 J - -,098 76,74 47 7 00 s 83 e 8 -,505 82 58 9-300 - 324 8 0 - t l 3,965 77-90 45 954 67! ; 6,000! 876 85 2 2,732 8-3 _ 4,230 4 3,45 69-5! 3,649 89 - - 6 _!,37 33 7-3,780 8 _ 8 _ ~ 2,00 38 3,000-88 93 9 2,5,898 95! 224 43 20,000 695 55,2 93 2 2,770,042 98 285 46 22 - - - 7,000 23 _ 375 24 - - 2,043 35 8,570 2,257 2 25 - - 300 9,000 26!! 23 27 :,864 4 : I_ 28 2

l 97 2 5 Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a k ntem stöhn. Stä A ctons. O sakkehn. fm Stotf, /m ttnf. P*\ Antrea. Kesar Aleksander II:n stpen dorahasto... 3,76 66 -! 2 K öyhän rah asto... 80 40 _ 3 Ruokolaks. S uovlelysrahasto...,400 _ 4 Kurkok. Kansakoulukassa... 9,65 0 ; 5 Kansakouluhuoneenkassa... 25,000 25,000 : Parkkala. Kesar Aleksander II:n stpendorahasto 6... 36 69 Sortavala. Kesar Aleksander II:n stpendorahasto...! 7 2,080 8 Ruskeala. Orpolasten r a h a s to...,000! ;! 9 Uukunem. Kansakoulurahasto... 6,200 58 2,500 S uovlelysrahasto... 7,83 7 - K öyhän rah asto... 7,058 4 ~~! Kesar Aleksander II:n stpendorahasto...,243 5 2 _ 3 Implaks. Urkurahasto... 300! _ 4 Sustamo. K öyhänkassa... 230 5 6 7 [8! Wpur. K oulukassa... 2,400 : ; ; Ladon legaat avunantoa varten kauppasten a porvaren les klle a lapslle, kauppas K. A. Ladon perustama p.! Huhtk. 766...! Ignatuksen rahasto avunantoa varten säätyhenkvanaan! lesklle a lapslle, Tanskan kon suln S. Ignatus-vanaan pe rustama (3) p. Toukok. 826 Nasväen-yhdstys orpolasten kasvattamsta varten, koll. neu voksen rouvan Sofa Örnn ärestämä. Omstaa talon.. 55,757 3 05,00 34,420! 92! - ; «7! 8! 9 T 0 "! " u on s otettu. Placements des captaux.! Oblgatons de Etat et des Socétés. Mnf. Korkoa kasvavn valtooblgatonebn a m uhn arv o p ap ereh n.!ml Prêts h ypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts sur d'autres garantes. Lanohn velkakraa v astaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen p ankessa. Bens meubles et dvers actfs. t m &nf. Sfaf. ml ïnf! Kalustoon y. m. erlasn saatavn. A Argent com ptant. Rahaan. \ \ 3,76 66! ' 679-2 90 2; 50 :!!,50 ; : 250 [ -!! 3 Ü 8,43 -. 752!0! 4: l _ s I - -. 270 - ; - 46 69 6 H! _! _ ;! 2,080! ' : :! ] _,000 ' \ 8 2,990!! ' 70 58 9-6,394 : 50 ;!,436 67 o - 500 - - 6,458 4!: - - - [H ; 00 - n!! ; ; _ L,73 : 5 _ ; 70 _ 2 Il ;. 200 00 H ; _ _ 230 u 2,400 24,557 : 3 - - '! 3,200-8,000 ; J t m \ \ - - - u: 97,00 - - - - -! 33,976 93 443 99 s, 5 7

!, 99 2 3 4!! S tä I 6 Ü 7 l 8! :» : r.. on s o t e t t n, - Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman määrä. Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles. Osakkehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares.! Lanohn knntystä vastaan Sfaf. 7» * 5%f p t S f a f p t Lanohn velkakraa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. actfs. Kalustoon y. m. erlasn saatavn.! p p t t tn f p t! S k f p s u * tm \ p 2 3 4 : a 6! 7 < : 8 9 ; (! n W pur. K ästyölässeuran pensonkassa, vuodesta 868... 56,920 0 Kauppaseuran pensonkassa, vuodesta 869... 27,963 Pensonrahasto uskollsa pal kollsa varten, kauppas W. Rothen perustam a... Leskparonessa Am ala Boen, synt. Jænschn, rahasto köyhä a puutteen-alasa sääty- henken leskä varten, W purn lu te r la sesta 22,94 seurakunnasta J 8 0, 0 0 0 sa k o u lu la p slle... 40,000 46! 68 60,000 Dakonssalatoksen rahasto, pastor J. Stegern y. m. perust. I 60,030 8 4 70,000 _ L eskparonessa Am ala Boen! rahasto avunantoa varten kan-! K auppas Vctor H ovngn stpendorahasto varattoma opp- lata varten Wpurn lyseossa 6,23 7 K ansakoulu-opettaan a -opetta- attaren pensonrahasto, pe- ; rustettu 3 p. Elok. 874..! 4,42 2 6 4b,000 \ Orpolasten rahasto, perustettu Säästöpankn vottovarolla. 7,548 6 9 \ _ e _ : Kauppas Johan Lndströmn ; I stpendorahasto, köyhän an I sollsten, palkollsks ako- van kansakoulu-opplasten hy- I ; v ä k s... 2,000! ~ Kansakoulurahasto, onka korot menevät kansakoulu-opettaen pensonrahastoon... 24,000 _ - ; I -I 9,550 35,889! 72,344 4 88,24 57 - - - - 22,000 20,000 _ _ - 2,000 _ :!! ' l- - 82,996 6!! - - 6,78 3!; -,42 26 40,000 - ) -! - _!! 7,000 : 2,000-24,000 ;! - : :! J ' 36 24 8,748 89 2! 94 68 3 7,034! 78 r> - : :! O /> - - 35 68 - - - ; - 8 _ ; 548 69 â;! : ; - ---! ; _ 4 7 0 :_

, ; 200 20 2 3 4 5 S tä 6 (I 7 I 8 I 9 ; 0 l o n s o te ttu. Placements des captaux.. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Specfcaton des fonds. Wpur. Työhuonerahasto työhuoneen rakentamsta varten Wpurn k a u p u n k n... Katovuotten työhuonerahasto,! 2 perustettu v. 867... Pfefferlngn lahotus, osta korko annetaan apurahaks pokalapselle ossakussa kaupungn 3 k o u lu s sa... Wpurn lnnan kuntoonpanorahasto, onka korko käytetään Wpurn lnnan koraa 4 mseks... Kes. Aleksander II:n stpendorahasto. Korot ovat, kun pääoma on noussut 8,000 mkaan, aettavat kahta opplasten kesken suomalasessa a ruot 5 salasessa lyseossa Wpurssa Wpurn kaupungn hstorarahasto, määrätty palknnoks Wpurn kaupungn hsto 6 rasta... Teaterhuonerahasto, uuden tea- 7 tern rakentamseks Wpurn Suomal. kaupunkseurakunnan krkkorahasto, annskelu-yhtön lahottama uutta suom. kvkrkkoa varten Wpurn 8 Panttlanalatosrahasto, panttlana-yhtön lahottama hyvän- I 9 tekevn tarkotuksn.... Torkel Knutsonn rahasto mus- Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles.! Maatlohn a k ntem s- ' tö h n, SUnf /m. «v p t O sakkehn. A ctons. 46,369 27 5,42 2 6,32 7,92 89 8,036 64 ) 8,23 82 I -- 53,760 9 ' 52,786 87 y 0,036 8 I ~ * Oblgatons de Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatoneln a m uhn arvopapereh n. Prêts h ypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts sur d autres garantes. Lanohn velkakraa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen pankessa...., Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. erla sn saatavn. Mnf ftä. Pt ïnf. H p ïïnf. p I J! 369 27! : 46,000 I _ : ; 5,42 I2' - - - - - ; -! 6,000 H - - : - 7,900! - - - 8,000 -! - - - - -! -!! ' Argent com ptant. R ahaan. 32! l 2!!!! 2 89 4 3 36 64 5 8,23 82 - - - 6 - - 53,700 - ; 52,786 87 ; 0,036 8 I!! I _ - - - - 60 9 - - 8 26 9

202 203 t 2 3 4 5! S t ä «Il 7 II 8 II» Il» on sotettu. Placements des captaux. K unnan nm. Communes. R ahasto n el k assan nm a tark o tu s. Spécfcaton des fonds. Pää-oman määrä. Total des captaux. Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles. Actons. Oblgatons de l Etat et des S océtés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a m uhn Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garantes. banques de dépôts. Bens meubles et dvers actfb. Kalustoon y. m. erlasn I saatavn. Argent comptant. Rahaan. \ M n f pa M r tf p& S t n f * v tm 9 h f. 7m ttn f tm. 9 b,f pu. % : m. Sfatf n to p atsa sta varten W p u rn ln W pur. n an p e r u s t a a l l e... A rkkteht A. Sandelln ra,25,25 h asto, hänen lesk en sä testa- 9 m enttaam a. K orko k äy tetään osaks A. Sandelln h a u dan kunnossapdoks a ä ä n nös avuks yhdelle koulu-opplaalle... E n tsen k o u lu -o p ettaan Jaak o Innasen testam enttrahasto, o sta k o rko k äy tetään k aupungn suom alasten työm esten 2,043 30 I 2,000 43 30 2 S 4 Hamna. h y v ä k s... 8,439 42 T u ru n sllan rah asto, o sta korko k äy tetään T u ru n sllan k u n nossapdoks W p u rssa.. 5,000 Ignatuksenrahasto, onka tarkotus, testam enttaaan m ääräyk! 8,300 - - - - - - - - 39 42 3-5,000 - - - - - - - - - 4 sen m ukaan, on e ttä korko oka vuos on m aksettava kau \ î> 6 7 8 0 K äksalm. p u ngn k ö y h l l e... 4,320 P k k u la ste n k ö y h änkoulurahasto köyh. lasten kasvatusta vart. 22,569 23 _ K auppaneuvos A dardn rah asto sarashuoneen perustam sta a ( 7,799 y lläptoa v a rte n... K au p p aan ty ttären A. A ndree- 7,000 _ } van lahotus varattom a vam onpuola v a r t e n... K esar A lek san d er II:n stpen- 2,500 dorah. köyh. koululapsa vart. 3,38 53 Kauppas N. Pogrebovan lahotus 7,000 : ' 4,60 60-5 - - - - 22,569 23 6 - - 2,00-7,620-8,049 88 30 - - 7 2,500 - - - - - 3,000 - - - -- 38 63 J > 8

! I ; l I!! ü * - î 204 205 2 M # M 6 I I " ' t I I 8! 9! o I I m 4* on sotettn. P l a c e m e n t s d e s c a p t a u x. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. ; Pää-oman määrä. I... Bens mmeubles. Maatlohn a kntemstöhn.... Osakkehn. Actons. M nf * S k f SRnf köyhä krekan-uskolasa varten... 2,500 _ Käksalm. Audota Andreevan rahasto kaupungn kansakouluen ylläpdoks... 77,203 Käksalmen kaupungn annskelu-yhtön lahotusrah. yles ~ hyödyllsä tarkotuksa vart. 735 7 Sortavala. Nasyhdstyksen rahasto...,000 - - - - - Mkkeln lään. Henola. Mkkel. Savonlnna. Toropoffn lahotusrahasto koulua varten Henolassa... 20,000 Nasyhdstyksen apurahasto köyhä lapsa v a r t e n... 6,429 40 Stpendorahasto kouluen opplata v a r t e n... 2,28 Stpendorahasto kouluen opp- oplata v a r t e n... 7,500 Porvarston pensonrahasto.. 7,000 3,200 Kauppa-yhdstyksen rahasto..,000 Hartola. Stpendorahasto kansakouluopplata v a r t e n...,246 90 _ Luhanka. K ästyörahasto... 052 95 M äntyharu. K ästyörahasto...,29 75 - _ Sysmä. Östmann lahotusrahasto köyhä v a r t e n... 200 S u o v le ly s ra h a sto... 563 6 - - K ästyörahasto...,50 - S u d en ta p p o rah asto... 2,034 60 K an sak o u lu rah a sto... 2,796 85 K o ra n v e ro ra h a s to... 63 30 U rkurahasto... 940 27 _ *... \ Oblgatons de l Etat et des Socétés. { Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Sfhf U 7 ^ SHnf 2,500 Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan, Prêts sur d autres garantes. : Comptes courants avec des : banques de dépôts. Talletukseen pankessa. U ranf Sfof 7» : - - - 33,299 _ \ 3,500-2,90, 36,860 :,000 : 3,000-700. 20,000 3,000 - - - - - - H - _,960 _ 7,500! 9,000 4,500 - - Kalustoon v. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. Argent comptant. Rahaan. \ m.,354 2 t ;! _! _ 35 7»! ~ 429! 40 68 - ) 5! 6 ; _ 300»! - -,000 ;! ; _ ',000 _ 246 90! l ; 652!95! - 2 ; ; _ * 200 _,29 75 I l ~ - -!5 I S! _ 563 U *! u,50 : _ 877 33! 57 27 7 ;.500 _,296 85 - ; :, _ : _ 63 30! _ I ; : 940 : 27! 20 b\

! 206 207 Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm ] a tarkotus. Spécfcaton des fonds. «2 Total des captaux. Pää-oman määrä.! 4 I 5! Stä ' Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles.! Osakkehn. Actons. 5 fo f po. ftnf. pm Sk#. p&! 6-7 l 8 l 9 l 0 ; l 3 n s c> t e t t u. Placements des captaux. Oblgatons de Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valto- oblgatonehn a muhn arvopaperehn. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Sfop n» f 7Mr : [ Lanohn velkakraa vastaan, Prêts sur d autres garantes, Comptes courants avec des banques de dépôts.! Talletukseen pankessa.!......... J Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. ra. erlasn saatavn. f&. ;] S htf n \ t % : & Argent com ptant. R ahaan. I 2 3 Hrvensalm. Stpendorahasto kansakoulu- opplata v a r t e n...,480 4 Kangasnem. Rahasto, perustettu kunnalle annetusta vnaverorahosta, yleshyödyll. tarkotuksa vart. Krstna. Stpendorahasto kansakoulu- 4,595 33 opplata v a r t e n...,62 36 _ M kkeln ptää. Stpendorahasto kansakoulu- 4 opplata varten... 3,000 5 Kunnan palo-apurahasto... 5,000 6 Anttola. K a n sa k o u lu ra h a sto... 83 35 7 H ä tä -a p u r a h a sto... 260 46 - - - - 8 K ästyörah asto... 64 85-9 Joronen. Längmann lahotusrahasto.. 5,752 40 0 Puumala. K ästyörah asto...,002 79 Peksämäk. Tavastn lahotusrahasto... 333! 5 2! K ästyörah asto... 2,950 33 3 Papplan metsärahasto.... 9,844! ;!4 Haukvuor. K a n sa k o u lu ra h a sto... 6,544 75... 5 Säämnk. H ä tä -a p u r a h a sto... 8,500 -! - - I 6 K a n sa k o u lu ra h a sto... 5,000 7 K ästyörah asto...,500 - - - - h U rkurahasto... 700 s! 8»! Lanakrastonrahasto.... 750 I Kuopon lään. 2( ' Kuopo. Kauppasten pensonkassa.. 60,780 55 0,92 75 2; Kuopon kaup:n pensonkassa.,87 8 43,008 22 M erm eshuonekassa... 22,542 90 2!. K ästyö-yhdstyksen I stpendorahasto... 2,000 l! 24 Joensuu. Porvarston pensonkassa... 27,79 33l I ~ - I - I,480 ' \ - ' 2,375-2,220 - - : - - ; -,420 - ; -! ;! 3,000!! ; ;! - 5,000 _,. _ I \ - \ - ; - 33 2 ; - - 92 36 3! 5 665 5 ; ; 66 20 6! 72 "! 88 46! 7! : 64 85 8! - ; 2,648 3,04 40! 9 7 890 : 4 79! 0 I 333 5! 735 2,25 3 V' l I ~ 9;608! 236-3! 6,544 75 : ; 4 l 8,500! 5 - _ l! 3,900,00 -! - ; - M 6! I _ ],500 - : ; 7 ; ; t l! 500 200! 8 750 ~ : 40,200 500 5,940 3,227 80 20 207 80 63,225 80 4,300 ',040 : 90 2 2 - - 20,468 0,452 I I ; ' ~ _ - - 622 8 0 22,960 : 40 23! - - - I 20,560 7,230 - - 33 24 9

208 209 2 3 4 5 6 7» Il 0 I 0 Il l Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Paä-oman määrä. Bens mmeubles. 9htf. ;m Sfaf Maatlohn a kntemstöhn. Stä Actons. Osakkehn. Dn sotettn. Placements des captaux. Oblgatons de VEtat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. laamohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. J Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. Stnf m. Stof. Stnf ym Sfnf. p t SRnf p S n f X nf p Argent comptant. Rahaan. Joensuu. Nasväenyhdstyksen kassa kästeollsuuden auttamsta var _ ten... 0,09 96 2,000 8,050 4 96 Kauppa- a teollsuusyhdstyksen. kassa... 43 79 _ 43 79 2 3 Kuopon maa H ätä-apurahasto... 53,005 5 26,43 25 0,000 6,520 53 90 3 4 seurakunta. Toht. Ingmann lahotusrahasto 274,053 82 20,000 26,05 54,600 64,250 3,52 50 6,036 32 Rahasto kästyötadon edstämseks...s 9,30 42 3,700 5,7 9 438 5 5 5 6 K ansakoulurahasto... 64,747 40,039 20 ; 23,92 94,54 86 6 7 Karttula. H ätä-apurahasto... 2,690 98 ; ;; - 2,762 49 9,90 8 49 7 8 Maannka.! n... 7,430 24!! _! 2,68 68 4,790 2 56 8 9 Tuusnem. Î Weckströmn lahotusrahasto 0 köyhän auttamseks.... Kesar Aleksander II:n stpendo- 2,56 24 '! 2,50,400 48! rahasto kansakoululapsa vart.,209 89 - - - - - - 2 Pelaveden kunta. H ätä-apurahasto... ; Prnsessa Eugenan rahasto köy- 66,87 5 - p _,380 63 6 24 9 9 85 0,28 70 - - - 8 9 --- ;,377 8 53,550,260 43 2 3 han auttam seks... 2,240 l ; 2,240 3 4 K ansakoulurahasto... 2,076 8 I -- ; 2,076 8 4 Kesar Aleksander II:n stpendo- l 5 ' rah. köyhä koululapsa vart. 3,04 76 p _ l - - - - - 2,904 0 - - - - 0 66 5 Neva- a suovlelysrahasto.. 2,036 ;!! M 2,036 6 : 7 Maanvlelysrahasto...,93 : : - «,93-7 S.! Ketele. H ätä-apurahasto... 4,667 7 ; _ 8,797 79 5,850 9 38 8 Rautalamp. H ätä-apurahasto... 34,264 4 - - - - - - - - 9,990 78 24,245 - - - 28 63 9 9 20- Krkonrakennusrahasto.... 23,200 ; ; 23,200 20 : 2I K öyhänkassa... 2,000 - - - 8,835 - - - - - 3,65-2 Ü2 Wesanto. H ätä-apurahasto... 20 _ 2,06 6,340 9 20 22 J; K öyhänkassa... 4,760 72 _ : - - - - 4,49 55 - - - - 269 7 23 24, Hankasalm. H ätä-apurahasto... 4,749 7 l 4,740 9 7 24 2Sl! K ansakoulurahasto... 7,2 27 -! - ;! - - 7,2 27 25

20 2 2 3 4 5 «II 7 8» 0 S t ft on s lo te ttu.- Placements des captaux. K ansan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Specfcaton des fonds. Pää-oman määrä. Total des captaux. Maatlohn a kntembtöhn. Bens mmeubles. Actons. Osakkehn. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. Argent comptant. SUnf fta Sfnf m SHnp Sfhyp m ïn f m m Sftnf m Sfn/C m SHnf m Suonenok. H ä tä -a p u ra h a sto... 8,644 43 8,620 _ 24 43 2 Leppävrta. H ä tä -a p u ra h a sto... 33,480 47 339 46 32,840 30 2 3 Längmann lahotusrahasto.. Kesar Aleksanter II:n stpen- 2,002 24 2,002 24 3 4 dorah. kansakoulu-opplalle. 2,483 25 2,483 25 4 5 Isalm. H ä tä -a p u r a h a sto... 93,64 5,053 20 75,050 3,50 8 5 6 K ö y h ä n k a ssa...,600 -,500 00 6 7 Suo- a nevavlelysrahasto.. 940 - - - - - - - 740 - - - 200-7 8 Rutakko. H ä tä -a p u ra h a sto... Rahasto köyhen lasten opetusta 3,698 64 " *" 3,690 8 64 8 9 v a r t e n... 556 56 549 39 7 7» 0 Suo- a nevavlelysrahasto.. 60 - - - - - - - 60 - - - - - - 0 Lapnlaht. H ä tä -a p u ra h a sto... 43,457 28 5,5 37,900 46 7 2 Suo- a nevavlelysrahasto.. 79Ô 80 790 80 2 3 Kuruves. H ä tä -a p u r a h a sto... 35,357 42,600 94 29,480 4,276 48 3 4 Suo- a nevavlelysrahasto.. 6,026 84 - - - - - - - - 6,026 84 4 5 M aanvlelysrahasto... 8,69 2 8,69 2 5 6 Oldenburgn lahotusrahasto.. 527 64 527 64 6 7 Hamburgn lahotusrahasto. 332 46 332 46 7 8 Nlsä. H ä tä -a p u r a h a sto... 4,226 6 842 60 3,370 4 8 IS Bolnn suovlelysrahasto...,047,02 40 25 6 S 20 Suo- a nevavlelysrahasto.. 5,058 33 : 5,005 30 53 3 20 2 Kaav. H ä tä -a p u r a h a sto... 4,064 67 6,229 75 7,790 44 92 2 22 Lper. Hätä-apurahasto... Kesar Aleksanter II:n stpendrahasto köyhä kansakoulu- 30,886 7 5,45 48 25,700 4 23 22 23 opplata varten... 2,080 65,43 53 937 2 23 M. Luthern stpendorah. köy 24 hä kansakouluopplata vart. 25 85 25 85 24 25 Kuusärv. H ätä-apurahasto... 2,579 9 2,579 9 25 26 Polvärv.... 844 59 843 84 75 26 27 Kontolaht.... 3,872 84 2,546 7,30 6 3 27 28 Suo- a nevavlelysrahasto.. 4,749 6 - - - - - 4,749 6 38

. -. Kunnan nm. Communes. 2 Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fo n d s. Total des captaux. m Pää-oman määrä. Bens m m eubles. 4 s Uaatlohn a k ntem stöhn. S Actons. Osakkehn. Sfayp tm. tm tm t t & # o œ r O Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de l'etat et des Socétés. *a - l û à Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares.» Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d antres garantes. «g = ü 0 Comptes courants avec des banques de dépôts. Sfof n Stnf fä. ïn f p! Stof n S kf Talletukseen pankessa. ' e Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. Rahaan. 3 Argent comptant. J % tm Kontolaht. Kesar A leksanter II:n stpen- dorah. kansakoulu-opp. vart. 2,954 70 2 K a n sa k o u lu ra h a sto... 3,027 28 3 V n y v ä k a ssa... 7,200 - - - - t Kdes. H ä tä -a p u r a h a sto... 2,43 2 S Rääkkylä. H ä tä -a p u r a h a sto... 23,22 39 «K a n sa k o u lu ra h a sto... 9,009 0 7 U r k u k a s s a... 3,537 8 8 V n y v ä k a ssa... 5,59 58» Kesälaht. H ätä-apukassa... 6,396 25 0 K a n sak ou lu k assa... 3,244 55 K ö y h ä n k a ssa...,590 55-2 V n y v ä k a ssa... 672 9 3 Pelsärv. H ä tä -a p u r a h a sto... 24,357 38 4 Suo- a nevavlelysrahasto.. 7,373 98 5 K a n sa k o u lu ra h a sto... 29,000 6 Rahasto turvattoma lapsa vart. 4,249 5-7 P a p p la n r a h a s to... 33,488 4 - - - - 8 V n y v ä r a h a sto... 7,782 84 9 Juuka. H ä tä -a p u r a h a sto... 32,262 45 20 K a n sa k o u lu ra h a sto... 7,505 60 Rahasto turvattomen lasten kou 2 lutusta v a r t e n...,46 66 22 Nurmes. H ä tä -a p u r a h a sto... 28,6 29 _ 23 K a n sa k o u lu ra h a sto... 28,46 99! Kesar Aleksanter II:n stpen- 24 dorah. kansakoulu-opp. vart.,537 2 25 Rautavaara. H ä tä -a p u ra h a sto... 306 - - - 28 P a p p la n r a h a s to... 0,453 94 27 K a n sa k o u lu ra h a sto...,7 56 28 Ilomants. H ä tä -a p u ra h a sto... 5,765 59! 20 K rkkokassa... 2,758 SO V n y v ä k a ssa... 3,000 - - - - ] - 2,954 70 3,027 28 2 I _ 600 5,49 _!,45 3 _ 9,033 2 2,880 230,093 48 22,095 _ ] 23 9 S 4,433 32 4,575 78 I 6 3,537 8 7 _ 5,59 58 8 7,827 2 8,370 _ - 99 4 9 _ 3,244 55 0 _,590 55! _ 672 2 9! 7,628 53 4,290-2,438! 85 3 _ 5,225 88! 2,48 0 4 29,000 5 4,249 3! 6 33,488 4 7 7,782 84 8 4,948 43 26,880 434 3 9 - - 5,485 60 2,020-20! _!,07 3 l 75 63 2 _ 4,304 5 3,620 92 4 22! - - - - 27,000 -,46 99 -!~ 23 _ L _!_,537 2 _!_! _ 24 I 06 200 L : 25,788 64 8,600 20 f Il ï 65 0 26 48 26,293 30 l ; - 27,80 50,50 ;! - - 75 59 28 2,000! 00 ( - I '! - -! 2,220! Il 658 29 ;! 780 Uo

24 25 2 3 5 C! e S t o n sotettu. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a kn tem stöln. A ctons. O sakkehn. Oblgatons de l'etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a mahn arvopaperehn. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Àrgent comptant. Rahaan. m pu m Stnf tm. SQnf tmi fm Mnf. tm pu 9kf fm Ilomants. Kansakoulurahasto... Krekkalas-venäläsen seurakun 22,30 68 - - - - 2 nan krkonrakennusrahasto. 6,000 3 Suonotusrahasto... 2,694 70-4 Eno. H ätä-apurahasto... 2,327 83 5 Kansakoulurahasto... 5,23 65 Kesar Aleksanter II:n stpenpendorahasto köyhen lasten 6 koulutusta varten... 345 4 7 Khtelysvaara. H ätä-apurahasto... 7,459 53 - - 8 Kansakoulurahasto... 2,004 7 9 K rastonrahasto... Köyhen kansakoululasten st 40 35 0 pendrahasto... 590 66 Tohmaärv. H ätä-apurahasto... 32,563 93 2 K öyhänkassa... 0,230 3 K ansakoulurahasto... 26,000,400 4 Kesar Aleksanter II:n stpenpendorahasto köyhen lasten auttamsta v a rte n... 2,035 5 Pälkärv. H ätä-apurahasto... 0,285 80 Waasan lään. Petarsaaren pt. Kesar Aleksanter II:n stpendrahasto turvattomen lasten a koulunkäyntä varten... 877 98 - - - - 7 Ähtävä. K ansakoulurahasto...,922 50 8 Kruunupyy. K öyhänkassa... 2,085 50 Kesar Aleksanter II:n stpendrahasto tetohalusa nuo 9 rukasa varten... 444 20 Teerärv. H ätä-apurahasto... 4,045 20 - - - 2 Ylemmän kansakoulun rahasto. 3,837 88 - - - _,30-0,000 -,000 68 5,000 r l [!,000 _ 2,694 70,000 \ 3,060 75,0 57 8 4 50 4,599 67 l _ 3 98 5 l 335 22 0 9 6 548 84 6,350 560 69 7 3,800 8,204 7! 8! 6 65 - - - 23 70 9! 57 65 9 0-32,535 _ 28 93-9,500 _ 730 2 9,080 540 4,980 J _ L 2,035! _ 3,328! 82 6,950 6! 3 I! 4 98 5 835 6! 42 37 6 200,722 50 7 444 _ 60 50 8 4,045 20 20 - - - - 3,826 6 - - - - 82 2 9

26 27 2 3 4 5 S tä «I " V 8 9 l l o n s otettu.-- Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman määrä. Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles. Actons. Oaakkehn. S h tf pa p Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. ^ Oblgatons de Etat et des Socétés. Stnf p* Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d'autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers! actfs.! ïrtf /m. ftn f pt. Shf. 7>~- SQnf \m.! Argent comptant. Rahaan., ;! s h # p t 2 Kokkolan 3 pt. Alavetel. Teerärv. Alemman kansakoulun rah asto. Kesar Aleksanter II:n stpendrahasto köyhä kansakoulu- lapsa varten... Kesar Aleksanter II:n stpen dra h asto... Kesar Aleksanter II:n stpen d ra h asto... 6,757 25 - - - - 42 5 46 84 Ottelnn rahasto köyhä koulu _ 5 lapsa varten... 200 - - 6 Kälvä. N evavlelysrahasto... 309 45 - - - 7 Wöyr. K ö y h ä n k a ssa... 0,000 Tohtor Estlandern lahotusra 8 Oravanen. hasto... Tohtor Estlandern lahotusra 370 7,93 96 9 hasto...,000 0 Häggströmn lahotusrahasto 3,648 - - - Maksamaa. K ansakoulurahasto...,5 56 2 Munsala. Backn rahasto köyhä varten.,000-3 Kauhava. Nevavlelysrahasto..... Papplan a kansakoulun-raken- 72 52 n u s r a h a s to... 2,657 5 Turvattomen lasten koulurah.. 353 6 Mustasaar. K ö y h ä n k a ssa... K appalasen vrkatalon raken 7 nusrahasto... Rosenbergn rahasto kuuromyk 7,837 97 6,560 IS ken opetusta varten.... 3,895 77 9 Vnavaroen rahasto.... 8,036 24 - _ 20 K rk k o ra h a sto... 5,6 9 2 Ynyväkassa... 3,470 85 - - 22 Kovulaht. Urkukassa...,77 23 Ynvlakassa... 2,964 - - - 5,696 - - 800-26 25! l - - 42 5 - -! - - - - 2 - - - - 46 84 - - - - - - - 370 - - - - - - - 4 200 & 209 ; 45 00 _ 6: 7,500-2,500 _ - - - - 7' I - - 3,200-3,993 96 I 8!! ~,000 _ 9 - ;! 3,648 I 0 ' l_! - 9 35! 600 2 I,000 ~ -! - ; 2; ; ft - :! 74 I - 7 52 3! > :!! _ : _! 2,657! 4 ; 353! \ 5 - J _ : 5,450 _ 2,387 97! 6 - - - - - - 6,560 ' - 7 3,000! _ 895 77 s : 7,490 546 24 9 4,40 706 9 20 ; - 3,300-70 85 2 - -,65 - - - ~~ 02 23 2,435! 80 _ 528 3»! " 28 N

; 28 29 2 3 4 5 6 I 7 Il 8 Il 9 Il 0 Il S t ä o n s o t e t t u. Placements des captaux. \ Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Pää-oman määrä. Total des captaux. Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles. Osakkehn. Actons. Korkoa.kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. I Lanohn knntystä vastaan, knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d'autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. { Bens meubles et dvers actfs.! :! Stotf fm Sfnf. tm S k # tm. Sfof tm tut tm. Sfnf tm. Stnf \tm ïnf. tm Argent comptant. Rahaan. Kovulaht. K rk k o ra h a sto...,468 93,056 42 93 s K y n tt lä r a h a s t o...,540 67 - -,370 - - 70 67 2 3 K o u lu r a h a s to...,02 30-955 57 30 3 4 Y n a v ero rah a sto... Rosenbergn lahotusrahasto,49 70 400 749 70 4 s köyhä lapsa varten....,956,835 2 5 Rappaluoto. Kesar Aleksander II:n stpendrahasto köyhän lasten kou 6 luttam sta v a r t e n... 62 40 60 2 40 6 7 K ö y h ä n k a ssa... 3,300 64 - - - - - 2,74 - - - - -,26 64 7 Rosenbergn lahotusrahasto 3 köyhä v a r t e n... 2,385 4,500 300 300 285 4 8 9 K ansakoulurakennusrahasto.. Koranverorahasto palknnoks 9 85 " 8 85» 0 peto-elänten tappam sesta.. 28 6 28 6 lo - K rk k o rah a sto... 720 40 636 40 84 n 2 Y nrahasto... 34 5 - - - _ 40 94 5 2 3 Ptäänkrastonrahasto.... 4 - - - - 4-3 4 Kovusaaren a R:luodon kylärah. 23 80 33 4 5 Laha. Rosenbergn köyhän rahasto.. 3,200 3,200 5 C Jurva. Isokyrö. Kesar Aleksander II:n stpendo-,760-7 rah. köyhä koululapsa vart.,000 ~,600 60 6 _,000 - - 7 8 Ylstaro. K ö y h ä n r a h a s t o...................................... 28,324 72 2,60 25,956 208 72 8 9 R a k en n u sra h a sto... 3,54 76 3,32 42 202 34 9 HO Lapväärt. K öyhänkassa (ylenen)....,04 34 - - 909 96 - - 3 38 30 2,, (Estlandern).. 4,809 89 _ ; 4,800 5 9 38 2 22 (K lovun).... 3,538 84 -,038 84 2,500 22 23 (Rosenbergn).. 3,89 73! ~ 3,406 58 3 5 23 24 Sdeby. K ö y h ä n k a ss a............................................. 666 70 ; 60 42 606 28 24 25 Rosenbergn sam...,000-96 H ä tä -a p u r a h a sto... 78 32 " _ _,000 25 ' 78 32 26

220 22 a 2 3 4... 5 K unnan nm. Communes. K rstn an ( m&aseur&k. s R ahaston el k assan nm a tark o tu s. Spécfcaton des fonds. K ö y h ä n k a s s a... Rosenbergn sam... Total des captaux. Pää-oman m äärä. Maatlohn a kntem s-, töhn. Bens mmeubles. S tä A ctons. O sakkehn. 3 tn f p Stnf. ym Sfnf pm.,580,000 70 - - - - 3 V n a v e ro ra h a s to... 3,405 56 4 Isook. R osenbergn k ö y h än rah asto.. 3,4 50 - - - - 5 K ö y h ä n k a s s a... 3,934 29 6 K arok,..............................................,650 7 K a n s a k o u lu r a h a s to...,850 8 N ärpö. K ö y h ä n r a h a s to... 7,568 9 - - - 9 L u k u - a p u ra h a s to... 2,05 90 0 K a n s a k o u lu r a h a s to... 25,59 64 R osenbergn köyhän k assa.. 6,932 - - - 2 Carlsenn..,320 50 3 k an sak o u lu rah asto.. 4 5 K esar A leksander II:n s tp e n d rah asto... K o r a n v e r o r a h a s t o... 4,099 32 3,400 870 6 K orsnåäs. K ö y h ä n r a h a s t o... 2,475 7 - n R osenbergn sam... 2,00 - - 8 Teuva. Köyhän- a Rosenbergn rahastot 5,09 23 «K o u l u r a h a s t o... 4,448 20 F ap p lan rak en n u srah asto... 5,228 - - - - - 2 S u o v lely srah asto...,398 - - - 22 Te- a sllanrakennusrahasto. 329-23 Ilm aok. K ö y h ä n r a h a s to... 2,305 6 24 K u rk k a. R osenbergn sam... 2,753 90 25 Jalasärv. K ö y h ä n k a s s a... 20,360 95 26 P eräsenäok.»... 5,099 65 27 Senäok. L a u as. K ansakoulunstpendorahasto. Kesar Aleksander II:n stp e n d 550 28 rah a sto... 2,774 95 29 A rvdsonn r a h a s t o... 4,665 7-30 K r k o n p a lo k a s s a... 7,79 79 - - - 3 U r k u k a s s a... 544 4 - - - - 6 f - 7 I» Il ' > Il 0 Il U OU Oblgatons de Etat et des Socétés. sotettu. Placements des captaux. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a m uhn arv o p ap ereh n. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä v astaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Lanohn velkakraa vastaan, Prêts sur d'antres garantes. [ Comptes courants avec des banques de dépôts. \ Talletukseen pankessa. Bens meubles et dvers! actfs. Kalustoon y. m. e rla sn saatav n. 'rocfaïoa w as xy ï ï n f ft3-9 *nf p t Sfaf. ft* tm!. S V tm ï n f \tm.,580 70 '! - _ :,000! - 2 3,405 56 ; 3 2,900 ~ 300 2 50 4 - - 2,790 70,43 59 5 - - -,650 _ - - - 6,850 7 4,000 _ 0,500 ; 3,068 9 8 2,000-5 90 9 3,000 2,300! - : - -! 29 64 0 I _ 3,000 3,800 32,200 20 50 2 - - - - 3,842! _ - - - 257 32 3! _ 3,000 _ 200 200 - h 850 - - 20 s - - - - 2,50 - - - - 325! 7 6 2,00 7 2,9 4 0 0,993 95,75 28 8!! 4,30 38, _ 9! 5,000 228 ; 20 : - - -,350 - - - 48 2; 329! 2,305 6 ' 2,000 500 - - 253 90 24 3,000-7,300 75 0,060 20 25,000 52 550 : _ 2,774 95 22 3,947 65 26 _ 28 4,665 7 29 7,79 79 J 30 544 4 3 23 27

- 222 223 * 3 4! 5 «0, 2 S S t ä fl o n 0 +3 O =S g Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a k n tem stö hn. A ctons. O sakkehn. X n f m fa & n f m Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Lanohn velkakraa vastaan, Prêts sur d antres garantes. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen pankessa. Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. & nf JNE m nf p t S*nf Jtm. Mnf. m.m? tm. Sbf! Argent comptant. ltahaan. * Jyväskylä. A. I. Arvdsonn rahasto köy hän avuks katovuosna.. 785 60 2 Petääves. K a n sa k o u lu ra h a sto... 5,300 3 Phtpudas. H ä tä -a p u r a h a sto... Kesar Aleksander II:n stpend 3,643 84 4 rahasto... 828 62-5 Urkukassa... 45 3 6 Lanakrastonrahasto.... 39 89 - - - - 7 Rahasto petolntuen tappoa vart. 6 5-8 K värv. K rk k o rah a sto... 34 75 9 V n rahasto... 956 84 0 K o u lu r a h a s to... 264 5 H ä tä -a p u r a h a sto... 928 68 - - - - 2 Suovlelysrahasto... 430 3 L appaärv. K öyhänkassa... 736 6-4 W m pel....,629 84 5 K ortesärv. Kansakoulunrakennusrahasto. 3,995 63 6 K euru. K ö y h ä n k a ssa... Malmstenn lahotusrahasto 2,622 95 7 köyhä v a r t e n... 8,888 8 Saman sam. kansakoulua varten Cronstedtn lahotusrahasto 9 köyhä kansakoululapsa vart. Kes. Aleksander II:n stp.rah. 0,000 --- 5,000 ---- 20 köyhä semnaarnoppl. varten,000 2 Phlaaves. K a n sa k o u lu ra h a sto... 780 80 22 K ö y h ä n k a ssa... 302 76 23 Multa. 87 38 Malmstenn lahotusrahasto 24 köyhä v a r t e n...,464 60 25 Hrvelän sam. sam. varten.. Kesar Aleksander II:n stpend 26 rahasto... 578 33-05 785 60 5,300 2 - - - - 3,643 84 3 828 I62 4 - - 45 5 3 39 89 6 6 5 7! 00 _ ; 34 7 5 8 586 84 370 9 264 5 0! 928 68 430 2 - - 574-62 6 3,465 30 64 5 4 4-3,995 63 - - - - - 5 -! 8,888 2,622 95 ; J ; 6 7! : 0,000 -!!~ 8 - - - - - 5,000 -! _ - - 9 : _,000 _ 20 - - - - 50 - - - - - 630 80 2 302 76 22 87 38 23,464 60 24 05 _ 25 _ 578 33 26

224 225 2 3 4 5 S l t ä «II 7 Il 8! 9! 0 Il u on s o t e t t u. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Pää-oman määrä. Total des captaux. Bens mmeubles. Maatlohn a kntemstöhn. Osakkehn. Actons.! S*hf pu. SHnp ;m *r> fä. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan, Prêts sur d autres garantes. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen pankessa. Kalustoon y. m. erlasn saatavn, Bens meubles et dvers actfs. p Bnf pa Sfnf. pu S*nf pu SQr# pu P Argent comptant. Rahaan.! J Wrrat. K ö y h ä n k a ssa... 3,272 45 2 Ahlgrenn lahotusrahasto.. Kesar Aleksander II:n stpendo- 0,000 ~ ~ S ra h a sto...,476 44 4 K rk k o rah a sto...,386 8-6 Y n ra h a sto... 422 50 6 K a n sa k o u lu ra h a sto... 3,6 95 7 Lanakrastonrahasto.... 32 - - - - 8 Ätsär. K o r a n v e r o r a h a s to... 203 9 K ö y h ä n k a ss a... 830 - - - 0 L a sten k o u lu rah a sto...,932 2 Y n rah asto... 625 54 - - 2 Ostolan kauppalaspuustelln rah. 42 38 - - - - 3 K rk k o rah a sto... 862 9 4 Papplanrakennusrahasto...,03 30 - - - 5 U r k u k a s s a...,4 64 6 Kokkola. L beckn sarash u o n erah asto. 77,545 9 40,000 _ 7 K ö y h ä n k a s s a... Lundström n lahotusrahasto 8 köyhä v a r t e n... P etzu k sen p ensonrahasto 9,266 7 3,420 " 9 k ö y h ä v a r t e n...,855 66 20 K orten k o u lu rahasto....,543 50 2 L beckn.... 6,904 88 22 K a n s a k o u lu r a h a s to... K esar A leksander II:n s tp e n d 37,9 9 25,000 23 rah asto... 3,84 77 24 P y h äk o u lu n p a lk n to ra h a sta.. Roosn lah o tu srah asto köyhä,536 67 25 v a r t e n... 3,024 26 Petarsaar. P ettersso n n k ö y hänhalkorah.. K esar A leksander II:n s tp e n d 3,47 74 27 rah asto... 2,086 92 - -,650 25,622 20 ~ 0,000 2,476 44 3,300 86 8 4 300 22 50 5 2,830! 33 95 6 97 ; - 32 7 6. 8 620 20 9,794 2! 38 0 625 54!I ; 239 57 _ 8 8 2 597 54 264 65 3,000-3 30 4,27 49 4 5 5 76,080 22,000 3,920 7,545 9 6-5,730-0,472,260 - - -,804 7 7 - - - - 400! 2,900 - - - 20 8 2,000 9,000 855 66 9 : 475,000 68 50 20-2,000 4,600 304 88 2 2,000-9 9 22 _ 3,840 _ 77 23,500-36 67 24 _ 2,800 224 25 - I 2,300 600 247 74 - - - - 26 - -,584! - 502 92 - - - 29 27

226 227 2 3 4! Stä 6 I 7 I 8 I 9 0 l on s o t e t t u. Placements des captaux. Kunnan nm. C o m m u n e s. Rahaston el kassan nm a tarkotus. S p é c f c a t o n d e s f o n d s. Pää-oman määrä. Total des captaux. Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles. Actons. Osakkehn. S tn f tm 9ht tm SUnf IM. Korkoa kasvavn vat o- oblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. Ta S fh f tm. S tn f tm. S fn f tm S ü n f tm Sfnf n Argent comptant. Rahaan. Petarsaar. L asarettrahasto... 6 38 2 Runebergn mustopatsasrahasto 228 24 3 Lndskogn koulu-opettaanrah. 6,087 88 4 laulu-opettaanrah. 800 5 T yttökoulurahasto... 6,923 46 6 Kauppasten avunantokassa.. 28,555 76 Öströmn testamenttrahasto 7 kauppasten leskä varten.. 6,580 S Mermeshuonekassa... 6,8 42 9 Lavuren avunantokassa... 36,522 5 Kapteen Pettersonn penson- 0 rahasto merkapteenea varten 5,000 Uuskaarlepyy. Bogdanoffn köyhänrahasto.. Granbergn lahotusrahasto va 9,600 2 rattoma säätyhenkä varten. 56 8 Juptern rahasto köyhä mer " 3 mehä v a r te n... Tehdas- a kästyöseuran pen- 285 68 4 sonkassa... 2,500 - Augusta Lybeckn stpendra " 5 hasto semnarn-opplata vart. 5,000 Kesar Aleksander II:n nor " " 6 maalkoulun stpendorahasto Kesar Aleksander II:n stpen 500 7 dorahasto...,455 47 8 Nkolankau- Kaupungnlasaretnrahasto.. 38,79 43 - - punk. 9 Työhuonerahasto... 8,096 54 6,05 20 Köyhänrahasto... 9,59 93 4,000 555 2 Koulurahasto... 7,424 48 2,300,665 22 Pkkulastenkoulurahasto...,42 69-23 Rosenbergn köyhänrahasto.. 7,249 98 - - - 24 Calamnuksen vanhemp stp.rah. 2,666 67 " 6 38 228 24 2 _ 4,260,50 659 68 8 20 3,800 4,000,23 46 5 22,92,482 4,52 76 6 2,280 3,000 _,300 _ 7 5,6 929 2 766 30 8-34,424 3 2,098 2 9 5,000 _ 0 - - - - - - 9,600 - - - - - - - 56 8 2 - - - - 285 68 3 - -,600-900 - - - _ - - - U - - - - - - 5,000 - - - - - 5 - - - - - - 500 - - - - - G,455 _ 4 7 7 4,000 4,000 30,79 43 8 400,59 54 9 ( 2,000 2,964 93 80,000 4,300 8,088 38 7 0 2 700 72 69 22 4,80 II 3,069 98 23 2,666 67 2 4; 4

228 229 2 3 4 "II 5 Stä «- n 7» ï» ' Il 0 II on s otettu. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Specfcaton des fonds. Pää-oman määrä. Total des captaux. Maatlohn a kntembtöhn. Bens mmeables. Osakkehn. Actons. Oblgatons de Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan, Prêts sur d antres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. Argent comptant. Rahaan. fn Stnf Sfaf. t a p Stn/C ps p t Sfn/C p Sfn/C p Sfnf Calamnuksen uudestaperustettu s tp e n d r a h a s t o... 368 78 2 Conradn prrustusrahasto..,344 46 3 4 5 Kes. Aleksander II:n stpendorah. realkoulu-opplata varten 3,655 6 2,500 _ Kes. Aleksander II:n stpendrah. semnaarn-opplata vart. 4,548 76 2,500 _ Kauppaseuran avunanto- a pensonkassa... 49,957 35 _ 6 Kästyölässeuran sam. sam... 43,70 2 - - - 7 M ermeshuonekassa... 22,875 0 8 Krstnan Kauppaseuran pensonkassa.. 84,569 kaupunk. Mermeshuonekassa... 24,533 72! 9 îo Kansakoulu-opett-.n pens.-kassa 3,085 3 l u Carlströmn lahotusrah. lauluopettaa vart. kansakoulussa 9,626 26! 2 Lndn rahasto kansakoulua vart. 2,648 Yaatetusrahasto kansakoululap- 3 sa v a rten... 4,300 4 Söbergn köyhänrahasto... 45,078 75 5 K ästyö-yhdstyksen Nkolankaupunk. pensonkassa... 8,42 79 6 Y kstysen tyttökoulun rahasto 24,803 7 Carlströmn rahasto ällsä vamonpuolsa palvelota varten 3,596 36 _ 8 Jyväskylä. Jyväskylän lyseonstpendorah.. 5,459 95-9»»,53 4JL 2C Söblomn stpendorahasto Jyväskylän lyseoa varten...!,047 36 L 2 t K ö y h ä n k a ssa... 2,647 ; 3-22 K ö y h ä n k a ssa... I 334 7 S Kesar Aleksander II:n stpendorahasto... 9,9 8 8 ; 74 _ 22 - - - 75 50 588 46! - 368 78 40 50! 2 - - - - -,55 6; - - - - - - - - 2,048 76 ' - - - 27,882 _ _ 7,33 79 8,000 _; _ ;_ 6,76 56 5 8,200 22,500 2,400! 70 2 6 6,375 6,078 422 0 7 20,739 20 06,505 20,450 : 36,874 8 8 5,850 3,650 4,700 333 72! 9! 4,492 2 3,925 -,0 0 0 ; 2,900 - - 768 0 2,535 30 3,200 _ 3,490! _ 400 9 6 s l u,770 878! 3,540 _! _ 8,683 8,644 73,450 6,300,000 _ 6,734 97-4,080 5,000-4,700,000 - ] - _ î 3 4-2 _! _ 760!_ 3-2 4 h! 686 82 5 23-6 _,400,70 486 36 7 8,000 7,275 94 53 3 30 ;88 8! - -,445 93 - - - - 67! 48 9.! - 778 ;u 269 2û!! 2o,000 _!!,389 5' ;; 257! 98! üll! ï : 334 7 - -! - 22,! 8,800 803! 27 I 385 47 23

230 23 2 3 4 " r...... Stä on a II 7 II 8 II 9 - n 0 " u s o t e t t n. Placements des captaux. Kunnan nm. C o m m u n e s. Rahaston el kassan nm a tarkotus. S p é c f c a t o n d e s f o n d s. Pää-oman m äärä. Total des captaux. Bens m m eubles.! Maatlohn a k n tem stö hn. Actons. O sakkehn. pu Sbf ;m pu. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Sfbf pu Sfnf pu Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d'autres garantes, SUnf ; Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. pm. nf pu Stnf pu SUnf ph Argent comptant. Rahaan. Jyväskylä. Arvdsonn lahotusrahasto.. 62 7 2 K oranveroahasto... 2,920 9 0 Rahasto vastasta Ylopstoa var 3 ten Jyväskylässä... 47,09 2 - - 4 Klpsen lahotusrahasto... Sam. sam. kaupungn kauns- 4,306 52 5 tamsta v a rte n... 90 67 Yhtesä koko Waasan läänlle: l:o. Waasan läänn hätä-apurahasto. onka tarkotus on katovuosna auttaa enmmän 6 ta r v ts e v a...... 200,484 45 2:o. Krkkoherranrouvan Charlotte Zandtn Petarssa semenyvärahasto, osta katovuosna annetaan lanoa enmmän tarpeessa olevlle kunnlle läänssä a on näden ; 7 käytettäv semenen o stoks... 6,020 6 O ulun lään. Oulu. Oulun kauppasten penson 8 kassa... 232,387 6 9 Mermeshuonekassa... 82,6 79 K a u p u n g n m e r k u l k a n p e n! 4 5 0 ' 35 7 27-634 0 0 82 2,84 98 2 _ 46,290 _ 44 72 _, 287 40 3,952 37 2,246 08 4 4 90 67 - - - 5 - - - - - 200,484 45 - - - - 6 - - - - - - 6,020 6 - - - - 7 226,777 40 5,60 2 8 34,20 39,950 7,500 _ - 456 79 9 0 sonkassa... 63,008 82 T e o ll s u u s y h d s t y k s e n k a s s a.. 8,354 4 - - - 2 pensonkassa 32,225 47 Rouvasväen-yhdstyksen kassa työtenestn hankkmseks 3! k ö y h lle... 7,267 87 : 4 Entnen pkkulastenkoulurah. 7,300! : 5 L astenkotkassa... Kesar Aleksander II:n stpen 6 d o r a h a s to... Net Mar Junneluksen stpen 7,800! 8,000! ; 4,000 «- II _ 52,000 0,250 _ 758 82 0 6,400,954 4 30,000 2,225 47 2 6,200,000 _ 67 87 3 - - 8,800-8,200-300 4 8,600,200! 5 4,000 6 "

- 232 233 2 3 4 P 5 Stä 6 II 7 II 8 h 9 0 l on s o t e t t n. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Pää-oman määrä. Total des captaux. Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles. Osakkehn. Actons. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Prêts hypothécares. lanomn Knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. ; Lanohn velkakraa vastaan. Prêta sur d'autres garantes.! Talletukseen pankessa. ; Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. Argent comptant. Xlahaan. Sfaf p l & n f?» m rtf p t $bf px S/ktfl n ïn f p SHnf ps 9htf fh Sbf p 2 Praahe. dorahasto ruotsalaselle tyttö- koululle... 2,300 Fellm ann porvar- a kauppa- k oulurahasto...,063,708 70 52,084 98 3 Gellmann sarashuonerahasto. 02,735 95 8,000 4 Lybeckn kästyökoulurahasto. 25,93 84 3,000 - - 5 V. Sovelluksen rahasto puutteenalasa varten porvarluokassa 5,000 6 M erm eshuonekassa... 77,09 50 7 K ästyölästen pensonkassa.. 7,332 66 - - - - 8 Lanakrastonrahasto.... 4,338 72 9 Kauppasten pensonkassa.. 35,89 25 0 Rouvasväen-yhdstyksen kassa. 4,409 80 2 3 Franzenn avunantorah. köyhän kauppasten kuolnpesä varten 3,285 8 H acktelln rahasto turvattoma lapsa varten työväenluokasta 6,49 34 A. M. Pecklnn vaatetusavunr a h a sto...,32 34 4 Alopæuksen koulurahasto...,49 80 - - 5 Kesar Aleksander II:n stpend r a h a sto...,466 65 6 Torno. K a u p p a k a s s a... 5,584 20 - - 7 P y h ä k o u lu k a ssa... 4,349 7 8 K ö y h ä n k a ssa... 4,064 96 9 K ansakoulu k assa... 4,036 20 Bergern stpendorahasto... 4,998 0 - - - - K esar Aleksander II:n stpendorahasto...,22 35 2 22 I. H ä tä -a p u ra h a sto... 7,482 48 - - - 23 Kuvanem....,346 3 - - 24 Uus hätä-apurahasto.... 33 2 - - - 25 Haukpudas. Bergbomn köyhänkassa... 9,606 32-2,300 698,969 46 2,886 67 45,555 5 82,000 58,005 54 5,206 90 2 62,839 25 25,900,000 2,34 45 2,862 25 3 9,500 725 2,700 8,420 848 84 4 5,000 5 46,40 69 27,250 77 3,628 4 6 3,600 3,448 80 283 86 7 4,000 338 72 8 9,72 50 758 4,050 668 75 9 - - - 4,84 99-224 8 0 - - - - 400-2,700 - - - 85 8 4,893 75 - - 720-820 - - - 57 59 2 {,000 32 34 _ 3 -,49 80-4 _,466 65 5 2,300 3,284 20 6-4,349 7 7 I - - - 4,064 96 - - 8! 4,036 9 3,22 28 53 35,722 47 - - 20 _,22 35 _ _ 2 7,482 48 22 - - - - - 846 3-500 23 30 - - 3 2 24 - - 8,90 7 - - 704 6 25

. 234 235 2 3 4 II 5 S t & - <0 Il o n B t o t e t t n. P la c e m e n ts d e s c a p ta u x. S a L Kunnan nm. C o m m u n e s. Rahaston el kassan nm a tarkotus. S p é c fc a to n d e s fo n d s. Total des captaux. Pää-oman määrä. Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles. Actons. Osakkehn. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a mahn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Lanohn velkakraa vastaan. Prêta sur d'autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. Argent comptant. Sahaan. S t n f tm SfnC tm tm Sfotf tm m PU S h tf tm ÿfnc p t SbyC I tm Haukpudas. Hätä-apurahasto... 394... 32 90 3 Kmnk.... 255 70 4 Ynaverorahasto... 33 35 5 Ylkmnk. Hätä-apurahasto... 2,555 72 - - - 6 Vanhemp sam...,244 3 7 Kansakoulurahasto... 5,40 73 8 Papplan rakennusrahasto... 9,662 65 - - - 9 Hätä-apurahasto... 36 43 Oulun emä- ) 0 seurak. 572 63 Palo-apurahasto... 2,606 47 - - - - 2 Oulunsalo. Köyhänkassa...,600 3 Hätä-apurahasto... 90 4 Lmnka. Lanakrastonrahasto.... 50 30 Kesar Aleksandern stpend 5 rahasto... 625 3 6 Kempele. Hätä-apurahasto... 826 93 - - - 7 Lumok. Kansakoulurahasto... 49 92 8 Lanakrastonrahasto.... 46 66 9 Temmes. Hätä-apurahasto... 5,62 60 20 Tyrnävä. Krkkokassa...,424 94 2 V nkassa... 3,886 36 22 Kansakoulurahasto... 5,432 9-23 Vaknanen köyhänkassa... 2,973 53 24 Hätä-apurahasto... 3,038 30 25 Muhos.... 9,075 43 26 Uus hätä-apurahasto.... 792 50 - - 27 Utaärv. Hätä-apurahasto... 5,220 3 28 Pudasärv....,46 72 29 Uus hätä-apurahasto.... 22 48 30 Lahotus köyhänkassalle... 5,647 6 Kesar Aleksandern stpend 3 rahasto... 2,95 59 -. _ - 394 32 90 2 255 70 3 33 35 4 2,555 72 5-394 90 50 699 3 6 34,900 223 39 7 4,400 5,230 32 65 g 60 76 43 9 572 63-0 2,00 506 47 800 2 W ÛA 3 50 30 - - - - 4 598 3 27 5 826 93 _ 6 426 65 65 27 7 70 45 96 8 2,98 94 2,922 66 500 9,424 94 20 8,886 36 2 - - 5,432 9 - - - 22 2,973 53 23 3,038 30 _ 24 9,075 43 _ 25 792 50 26 5,220 3 27,46 72 28 22 48 29,000,65 65 2,530-46» 4 30 2,640 275 59 -»

a. 236 237 2 3 4 " '------- 5...» t- «S r Stä on s o t e t t n. Placements des captaux. Kunnan nm. Com m unes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. S p é c fc a to n des fo n d s. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. M aatlohn, a kn tem stöhn. A ctons. O sakkehn. Oblgatons de l Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a m uhn arv o p ap ereh n. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vaataan. Prêts sur d antres garantes. Lanohn velkakraa v astaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen pankessa. Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. e rla sn saatav n. Argent com ptant. R ahaan. S t n f m 9 h f f 9 h t f JU t S fn f fu Sfnf pm Mnf PM ïn f p t pm pu Pudasärv. K oranverorahasto...,340 9 s Palo-apurahasto...,584 73 _ Jokärv el ) 3 Tavalkosk. H ätä-apurahasto...! 3,826 58 S 4 Kuusamo.... 4,592 46 5 K öyhänkassa... 5,05 9-6 Kansakoulurahasto..... 3,653 6 7 Kalaök. Alopæuksen koulurahasto... 3,70 Kesar Aleksander II:n stpend S rahasto... Sandmann apurahasta köyhä, 3 50 9 kansakoulu-opplata varten. 500 _ 0 H ätä-apurahasto... 3,235 4 Rauto. Kesar Aleksanderen stpend,377 2 rahasto... 27 76 3 Sev. H ätä-apurahasto... 265 29 4 K öyhänkassa...,000 5 Uus hätä-apurahasto.... 300 6 Alaveska. H ätä-apurahasto... 8,320 59 7 Alopæuksen koulurahasto...,72 32 8 K ansakoulurahasto... 2,80 65,500 _ - 9 Ylveska. Alopæuksen koulurahasto...,800-20 K öyhänkassa... 2,400 2 Rakennusrahasto... 2,000 22 V n k a s sa... 2,550 23 H ätä-apurahasto...,805 30 24 Pyhäok. K ansakoulurahasto... 2,059 28 25 H ätä-apurahasto... 2,985 34 26 Merärv....,739 95 27 Vnanpolttovero... 362 90 _ 28 Oulas. H ätä-apurahasto...,962 85 Salon emä- ) 29 seurak. Kansakoulunrakennusrahasto,635 82-30 H ätä-apurahasto...,57 24 - - - -,340 984 9 73 600 3,826 58 ',370 30 3,222 6 4 - _ 4,968 99 36 0 ; 3,52 3,70 63 - - 500 53 - - - 3 50 - - - - - 8 500 9 -! 27 76 3,235,377 265 4-29 - - - - : - - 0 2,000 4 3,579 46 300 4,74 3 -,70 87 45 7 _ - 65 _ 29 65 8,800 _ 9 2,400-20 - 2,000-2 2,550-22 - _,805 30 23 2,059 28 24 2,985 34 _ J 25,739 95 26-355 9 ; 7 8 27 -,962 85 28 : :,635 82 29 -! -,57 24 30 3 5 6

238 239 2 3 4 5 Stä J «II 7 8 I 9 I 0 on s o t e t t n. P l a c e m e n t s d e s c a p t a u x. u Kunnan nm. C o m m u n es. Rahaston el kassan nm a tarkotus. S p é c fc a to n d e s fo n d s. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a kn tem stöhn. Actons. O sakkehn. Oblgatons de Etat et des S océtés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a m uhn arv o p apereh n. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts sur d autres garantes. Lanohn velkakraa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen pankessa. Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. erla sn saatavn. Argent com ptant. R ah aan. Sfbf m J V n 9btf 9 b t f m. S fn f m ï ï n f p t S fh tf p t 3 h f. m S h f p Salon emä- ) seurak. Hätä-avun yhdstysrahasto.. 80 2 Salon kappel. Palo-apukassa... 340 3 Whant. Kansakoulukassa... 477 4 Alopæuksen koulurahasto...,80 5 Hätä-apurahasto... 5,926 66 6 Revonlaht.... 799 72 7 Paavola. 4,939 53 Kesar Aleksanderen stpend 8 rahasto... 52 50 9 Frantsla. Hätä-apurahasto... 7,499 6 0 Uus hätä-apurahasto.... 220 80 Lanakrastonrahasto.... Luoto. Kesar Aleksander II:n stpend 2 rahasto...,000 3 Hätä-apurahasto... 27 60-4 Haapaves.... 0,269 6 5 Nvala. Alopæuksen koulurahasto... Kesar Aleksander II:n stpend 6 rahasto... 2,000-7 Hätä-apurahasto... 2,662 56 8 Haapaärv. Alopæuksen koulurahasto... 2,73 99 9 Köyhänkassa... Kesar Aleksander II:n s tp e n d 230,000,05 32 20 rahasto... 236 55 2 Vaknanen kansakoulurahasto. 99 22 Hätä-apurahasto... 5,907 84-23 Resärv.... 2,48 36 24 Alopæuksen koulurahasto...,200 46 25 Pyhäärv. 20,555 49 - - - 26 Köyhänkassa... 996 62-27 Kärsämäk. Hätä-apurahasto... 5,965 20 28 Pulkkla.... 4,555 84 29 Vnaverorahasto... 2,060 79 - - - 80 2 477,80 4 5,926 66 _ 5 799 72 6 4,939 53 7 43 7,499 220 230 50 6 _ 9 3 _ 8 9 80 0 U 65 90 6 70 3 4,500,74 80 3,200 827 26 4 2,662 56 7 2,47 48 26 5 8,083 58 2 74 9 - - - - 236 55 - - - - - - 20 2 2,774 9 3,33 75 22 2,48 36 23,200 46 24,300-0,456 78 8,58 34 27 37 25 996 62 26 2,453 6 3,52 4 27 4,373 34 82 50 28,904 2 56 77 29 2 5 6

240 24 : 4 3 4 H 5! Stä «!l n II» Il» T 0 Il on sotettu. Placements des captaux. Kunnan nm. Com m unes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. S p é c fc a to n des fo n d s. Total des captaux. Pää-oman määrä. Bens mmeubles. Maatlohn a kntem s töhn. Actons. Osakkehn. S I o I a e Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Prêts sur d autres garantes.!lanohn velkakraa vastaan Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn, Bens meubles et dvers actfs. Argent comptant. Rahaan. Sfaf ym. Sftnf. p fa Pppola. H ä tä -a p u ra h a sto... 4,293 78 _ 2 Y naverorahasto... 8,293 52 Kestlä. H ä tä -a p u ra h a sto... 2,24 55 - - K ö y h ä n k a ssa...,78 37 - - - - 5 Paltamo.... 85 6 Y naverorahasto... 2,322 79 H ä tä -a p u ra h a sto... 2,464 6 - - Kesar Aleksander II:n stpend ra h asto... 969 68 Kaaann maa- Y naverorahasto... 7,630 seurak. H ä tä -a p u ra h a sto... 444 64 - - Sotkamo.... 6,756 48 Kesar Aleksander II:n stpend ra h asto... 82 0 K an sak o u lu rah a sto... 4,392 4 0,000 Kuhmonem. H ä tä -a p u ra h a sto...,228 93 - - - - Suomussalm.... 2,307 76 V naverorahasto... 8,94 4 Englantlas-ystävän kassa.. 640 7 - - - Hyrynsalm. H ä tä -a p u ra h a sto...,33 7 K an sak o u lu rah a sto... 5,778 9 Rstärv. H ä tä -a p u ra h a sto... 2,28 20 - Puolanka....,42 3 Säresnem.... 7,340 56 Kem. Kästyökoulun poharahasto..,034 2 - - - - Rahasto työtenestä varten köy hlle... 5,385 22 Orpolasten kasvatusapu... 3,64 97 - - - - Smo. H ä tä -a p u ra h a sto...,079 99 - Tervola.... 7,66 28 Rovanem.... 3,925 47 Fellmann lahotusrahasto.. 5,28 50 - - - Papplan rakennusrahasto... 6,008 39 Sfnf I m S%f. ps\ Shf. Shf. m s*# 7» 5 % : _! ] I _!J 4,293 78 7,836 ; ; 457 S5 2! ; 2,24 55; 3! 57 4 ; - - 660 96 : 4 oo! 5 - - - - 2,322 79 - - - 6 2,464 6! 7 882 3 87 55 8 - - - -,800-5,830 I - - 9 444 64-0 - 3,52 98 '! : _ 82 0 ; - 3,603 50 u 2! -,47!9,628 95,345 55 3 5,36 46 ] 5,92 47 u 467 76 _,840 5 4,443 67 3,260 490 37 g - - 640 7 J 7!,33 7 _ - 8 2,28 9 3,560,! 9 -! -! 2,28 20 : - 20,42 3-2 - - ; - - 7,340 56! - 22!,034 2-23 5,385 22 24 3,64 97 n - - - f 879 99 ;! 200-26 7,66 28-27 3,925 47! - 28! 2,248 46 2,850 83 * 29 - - - 5,843 20 - - l 65! 9! 3o 3

! 242 243 ï ------------f 2 * 4 I 5! «II 7 II 8 Il 9 I 0 Il l I M «3 o n s o t e t t u. P la c e m e n ts d e s c a p ta u x. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Specfcaton des fonds. \ Pää-oman määrä. Total des captaux. Maatlohn a kntems- töhn, Bens mmeubles. I Osakkehn.! Actons. Oblgatons de Etat et deb Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a m uhn arv o p ap ereh n. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts sur d autres garantes. Lanohn velkakraa v astaan. Comptes courants avec des banques de dépôts.! Talletukseen pankessa. Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Argent com ptant. R ahaan.! Rovanem. H ä tä -a p u r a h a sto... 200 9 h f f* m Kemärv....,872 30... h ; 3 Kuolaärv. Tornon hätä-apurahasto... 2,755 3 _ 4 H ä tä -a p u ra h a sto... 3,23 42...,084 98 6 Ala-Torno.... 362 7 7 Karunk....,092 76 8 Yl-Torno. K a n sa k o u lu ra h a sto...,688 60 _ 9 H ä tä -a p u ra h a sto...,438 49 _ 0 Turtola.... 35 54 _ Kolar.... 6 _ t 2 Muoonska.... 3,853 79 _ 3...,906-4 P a lo -a p u k a ssa... 995 29 5 Enontekänen. H ä tä -a p u r a h a sto... 2,727 27 - : 6... 2,390 5 7! 8 Kttlä.... 2,776 27 Kesar Aleksanter II:n stpen 98 20-9 d r a h a sto... 78 22 20 Sodankylä. H ä tä -a p u r a h a sto...,342 97 _ 2 Inar. K ö y h ä n k a ss a... 636 97 22 H ä tä -a p u r a h a sto... 446 6 _ 23 Utsok.... 8 32 SUnf pn\ JM M nf m S fn f 7 * Stnf. I - - - 200,872 30 - - - ~ I - - 2,725 93 I 29 20 3 ' 2,522 49 600 93 4,084 98 5 362 7 6,092 76-7 ; 890... 798 60 S I - -,438 49-9 35 54-0 _ 6 - - - 2,03 79 -,750-2 604,302 - _ - 338 83 656 46 4 - -,27 27,600 I5 2,30 85 79 30 6 -,76 27,600-7] - - - 98 20 - - \ 52 26 22 î 342 97,000 2( - 90 87 446 0 2:l] - 446 6-22 8 32 2S! 2 3

244 Tableau comparatf des monnaes, mesures et pods en: Fnlande Russe Suède France Angleterre Markka 00 penna *) 0,25 rouble 25 0,7 057 krona 70,57 franc 0,03 97 76 Lv. Sterlng kopek öre 9,55 pence pennkulma ( = 0 vrstaa 0,o9 verst ml - 360 ref 0,688 klomètres 6,646 brtsh-mles = 8,000 kyynärää ~ 36,000 5,7 78 sea mles alkaa) syltä ( = 3 kyynärää) 0,83 496 saschen = 0,6 stång,784 mètre,9483 yard 2,50488 arschn alka ( = 0 kymmenystuu- 0,4748 arschn fot 0,2969 mètre 0,97 4 foot maa) vrsta (--= 23,428 tynny,0038 verst 0,o ml,424 klomètre 0,4 4 l brtsh mle rn alaa) tynnyrnala ( 56,000 0,4583 décatne 5,6 ref 0,49364 hectare,2983 acre alkaa) kppunta ( = 20 levskää),03 8 berkovetz = 4 centner 70,004 klogram 374,8532 pounds avor 0,38 pouds mes dupos levskä (--- 20 naulaa) 0,5 9 0 poud 0,2 centner - 20 8,5002 klogrammes 8,74266 pounds avordupos skålpund naula ( 82 luota),038 fount skålpund 425,o grammes 0,9373 pound avordupos luot ( 4 kvntnä) 3,4 solotnks 3,25 ort _ 32,5 3,282 grammes 0,468 56 ounce korn tynnyr ( - - 6,3 kuutoal 0,78608 tschetverte 6,3 kubkfot,6488 hektoltre 0,567 4 mp. quarter = kaa SO kappaa - 63 kan 4,53954 bushels nua;) kappa (=2, kannua) 0,20962 tsetverk 2, kanna 5,496 ltres 0,5 3 2 bushel kannu ( = 2 tuoppa = 8 0,228 védro kanna 2,672 ltres 0,57645 mp. gallon korttela ---00 kuutokymmenystuumaa) aam ( = 6 0 kannua) 2,7685 védros 6 kubkfot,5703 hektoltre 34,587 mp. gallons ankkur ( 5 kannua) 3,92 védros,5 kubkfot 39,258 ltres 8,6467 5 m p. g allo n s ton ( 08,2 kuutoalkaa** 0,66 laste ton tonneau regst. ton *) Par la lo du 9 Août 877 l étalon d or a été adopté en Fnlande. Une pèce de 0 marc s con ten t 2,903226 grammes d or pur. 9 **) Par la lo du 4 Octobre 876 le regsterton est adopté en Fnlande comme unté de augeage des navres, et par la lo du 6 Jullet 886 la système métrque de pods et de mesures est ntrodute, pour entrer en plene actvté dès le commencement de l année 892.