TILASTOKATSAUS 1:2017 5.1.2017 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna Tikkurilassa, Koivukylässä ja Hakunilassa Vaikka työpaikkojen määrä kasvoi vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin osa-alueiden välillä suuriakin eroja. Suurin työpaikkakasvu kohdistui Tikkurilan suuralueelle. Myyrmäen, Kivistön, Aviapoliksen ja Korson suuralueilla työpaikkamäärä sen sijaan väheni, Myyrmäessä ja Aviapoliksessa yli 160 työpaikalla. Taulukko 1. Työpaikkamäärät ja niiden muutokset Vantaan eri alueilla 31.12. 2004 31.12. Alue 2004 2006 2008 2010 2012 2013 muutos 13 14 muutos 04 14 Myyrmäki 23 916 22 625 23 996 22 627 22 429 22 497 22 329-168 -1 587 Kivistö 2 534 2 497 2 840 2 907 2 747 2 823 2 780-43 246 Aviapolis 27 091 30 269 34 733 33 605 35 423 35 761 35 597-164 8 506 Tikkurila 21 260 21 022 22 131 22 061 23 566 22 627 23 159 532 1 899 Koivukylä 4 276 4 167 4 632 4 557 5 037 4 987 5 047 60 771 Korso 3 793 3 710 4 026 3 903 3 747 3 826 3 731-95 -62 Hakunila 7 015 6 708 6 911 6 452 6 484 6 784 6 839 55-176 Tuntematon 6 079 5 979 6 447 7 843 7 169 7 115 7 850 735 1 771 Länsi-Vantaa* 26 450 25 122 26 836 25 534 25 176 25 320 25 109-211 -1 341 Keski-Vantaa* 48 351 51 291 56 864 55 666 58 989 58 388 58 756 368 10 405 Itä-Vantaa* 15 084 14 585 15 569 14 912 15 268 15 597 15 617 20 533 Vantaa 95 964 96 977 105 716 103 955 106 602 106 420 107 332 912 11 368 *Länsi-Vantaa = Myyrmäen ja Kivistön suuralueet, Keski-Vantaa = Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueet ja Itä-Vantaa = Koivukylän, Korson ja Hakunilan suuralueet. Vantaan työpaikkakasvu on keskittynyt Vantaan keskiosiin, ennen kaikkea Aviapoliksen suuralueelle, jolla työpaikkojen lisäys vuodesta 2004 vuoden loppuun on ollut yli 31 prosenttia. Kaikkiaan Aviapoliksen osuus koko kaupungin työpaikkakasvusta on ollut ko. ajanjaksona 75 prosenttia ja Keski-Vantaan osuus peräti 92 prosenttia. Vantaan itäisten suuralueiden yhteenlaskettu työpaikkalisäys oli alle 5 prosenttia koko kaupungin työpaikkamäärän lisäyksestä. Kaikki lisäys tällä alueella tuli Koivukylän suuralueelle. Korsossa ja Hakunilassa työpaikkamäärä oli nyt pienempi kuin vuoden 2004 lopussa. Länsi-Vantaalla oli vuonna 1 340 vähemmän kuin vuonna 2004. Suurimmat kaupunginosittaiset muutokset vuosien aikana ovat olleet Veromiehessä (+6 205), Pakkalassa (+2 895), Viinikkalassa (+1 225), Lentokentällä (-4 030), Hämeenkylässä (-560), Varistossa (-350) ja Myyrmäessä (-350). Veromiehen työpaikkamäärän suuri kasvu ja Lentokentän työpaikkamäärän väheneminen selittyy pääosin Finnairin pääkonttorin muutolla kaupunginosasta toiseen. Vuosina 2006 työpaikkamäärä kasvoi 44 kaupunginosassa ja väheni 17 kaupunginosassa. Länsi-Vantaalla kaupunginosia, joissa työpaikkojen määrä väheni, oli 8, Keski-Vantaalla 5 ja Itä-Vantaalla 4. Työpaikkamäärä kasvoi Länsi- Vantaalla 13:ssa, Keski-Vantaalla 11:ssä ja Itä-Vantaalla 20:ssa kaupunginosassa.
2 Taulukko 2. Työpaikat Vantaalla kaupunginosittain 31.12. 31.12. 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Muutos -14 Vantaa 94 589 96 977 103 196 105 716 101 134 103 955 105 995 106 602 106 420 107 332 12 743 Myyrmäki 21 989 22 625 24 036 23 996 22 524 22 627 22 842 22 429 22 497 22 329 340 Linnainen 47 60 62 56 52 46 54 63 56 63 16 Hämevaara 134 134 158 159 125 124 152 156 106 114-20 Hämeenkylä 2 582 2 563 2 681 2 749 2 646 2 654 2 563 2 347 2 147 2 022-560 Vapaala 756 881 952 1 104 1 096 1 118 1 083 1 018 1 090 1 302 546 Varisto 2 554 2 231 2 442 2 181 2 278 2 266 2 160 2 159 2 254 2 208-346 Myyrmäki 5 191 5 676 5 878 5 661 5 241 5 260 5 170 5 040 4 968 4 844-347 Kaivoksela 2 787 2 858 3 148 3 073 2 871 2 911 2 807 2 851 2 616 2 625-162 Martinlaakso 4 788 4 954 5 141 5 377 4 664 4 787 5 193 5 058 5 409 5 300 512 Vantaanlaakso 959 961 1 034 1 081 1 217 1 317 1 423 1 488 1 508 1 558 599 Askisto 239 253 298 302 278 253 185 179 204 205-34 Petikko 1 952 2 054 2 242 2 253 2 056 1 891 2 052 2 070 2 139 2 088 136 Kivistö 2 344 2 497 2 608 2 840 2 896 2 907 2 916 2 747 2 823 2 780 436 Piispankylä 1 136 1 206 1 192 1 410 1 335 1 331 1 229 1 149 1 199 1 098-38 Keimola 56 63 83 75 86 102 108 98 68 70 14 Kivistö 329 352 397 390 405 416 425 454 526 569 240 Lapinkylä 75 79 87 86 102 82 84 99 93 97 22 Myllymäki 57 58 58 58 52 48 33 26 40 68 11 Vestra 23 37 44 45 47 39 57 49 57 65 42 Luhtaanmäki 40 41 53 50 147 174 263 212 192 194 154 Riipilä 58 59 70 70 68 70 61 63 68 68 10 Seutula 484 494 517 549 561 541 551 500 466 445-39 Kiila 86 108 107 107 93 104 105 97 114 106 20 Aviapolis 28 642 30 269 33 954 34 733 32 810 33 605 34 286 35 423 35 761 35 597 6 955 Ylästö 2 140 2 161 2 384 2 558 2 357 2 403 2 524 2 574 2 432 2 475 335 Viinikkala 3 612 3 821 4 409 4 469 3 801 4 342 4 673 5 151 4 570 4 835 1 223 Tammisto 1 305 1 277 1 472 1 465 1 363 1 446 1 503 1 645 1 766 1 630 325 Pakkala 4 305 4 513 5 079 5 582 5 854 6 090 6 312 6 642 7 484 7 200 2 895 Veromies 6 097 6 650 7 929 7 862 7 794 8 003 8 780 9 056 9 164 12 303 6 206 Lentokenttä 11 183 11 847 12 681 12 797 11 641 11 321 10 494 10 355 10 345 7 154-4 029 Tikkurila 20 729 21 022 22 043 22 131 21 596 22 061 22 815 23 566 22 627 23 159 2 430 Hiekkaharju 481 572 566 453 376 413 451 415 401 416-65 Tikkurila 5 758 5 647 5 972 6 605 6 336 6 331 6 176 6 520 5 698 6 264 506 Jokiniemi 2 305 2 321 2 521 2 486 2 589 2 481 2 625 2 596 2 500 2 690 385 Viertola 1 512 1 482 1 661 1 618 1 615 1 523 1 396 1 411 1 414 1 501-11 Kuninkaala 2 358 2 735 2 833 2 450 2 238 2 559 2 382 2 442 2 319 2 401 43 Simonkylä 871 851 914 966 970 973 913 1 249 919 846-25 Hakkila 3 476 3 449 3 567 3 503 3 452 3 383 4 372 4 343 4 607 4 177 701 Ruskeasanta 266 289 323 305 281 294 310 298 322 324 58 Koivuhaka 3 499 3 479 3 498 3 536 3 638 4 007 4 094 4 188 4 339 4 434 935 Helsingin pitäjän 203 197 188 209 101 97 96 104 108 106-97 Koivukylä 3 964 4 167 4 294 4 632 4 555 4 557 4 685 5 037 4 987 5 047 1 083 Koivukylä 197 250 278 366 330 320 434 456 444 362 165 Ilola 462 542 548 587 524 530 550 595 663 724 262 Asola 1 819 1 844 1 816 1 900 1 990 1 998 1 971 2 147 2 030 2 048 229 Rekola 320 338 356 372 387 419 433 450 467 443 123 Havukoski 922 919 1 019 1 144 1 063 1 008 1 020 1 138 1 114 1 196 274 Päiväkumpu 244 274 277 263 261 282 277 251 269 274 30 Korso 3 559 3 710 3 776 4 026 3 815 3 903 3 907 3 747 3 826 3 731 172 Matari 192 230 237 248 220 251 277 257 225 228 36 Korso 1 160 1 178 1 164 1 325 1 323 1 322 1 277 1 190 1 187 1 159-1 Mikkola 507 531 523 520 473 471 492 497 513 511 4 Metsola 932 958 1 014 1 037 928 998 982 919 962 876-56 Leppäkorpi 104 129 149 152 149 120 141 126 140 120 16 Jokivarsi 156 184 172 202 198 183 181 173 159 189 33 Nikinmäki 279 278 259 295 271 273 279 316 379 395 116 Vierumäki 71 82 106 101 100 103 105 97 108 93 22 Vallinoja 158 140 152 146 153 182 173 172 153 160 2 Hakunila 6 429 6 708 6 900 6 911 6 529 6 452 6 345 6 484 6 784 6 839 410 Länsisalmi 13 20 19 21 13 17 16 14 14 15 2 Länsimäki 533 540 516 494 433 442 430 430 388 366-167 Ojanko 30 32 28 31 24 22 19 17 79 133 103 Vaarala 2 244 2 194 2 241 2 275 2 149 2 073 2 151 2 326 2 382 2 283 39 Hakunila 1 426 1 557 1 604 1 655 1 555 1 579 1 557 1 625 1 625 1 659 233 Rajakylä 206 214 239 255 278 273 291 288 311 295 89 Itä-Hakkila 663 827 837 746 589 577 421 457 471 505-158 Kuninkaanmäki 1 284 1 296 1 362 1 392 1 438 1 413 1 390 1 256 1 426 1 527 243 Sotunki 30 28 54 42 50 56 70 71 88 56 26 Muut, tuntematon 6 933 5 979 5 585 6 447 6 409 7 843 8 199 7 169 7 115 7 850 917
3 Myyrmäen suuralueen työpaikkamäärä on vuodesta vuoteen kasvanut vain 340 työpaikalla. Kasvua 10 vuoden aikana on ollut 1,5 prosenttia. Suurin vuosittainen muutos oli vuoden aikana tapahtunut työpaikkamäärän liki kahden tuhannen työpaikan vähennys (-8 %). Kolme vuotta myöhemmin suuralueen työpaikkamäärä kasvoi yli 1 400 työpaikalla ja siitä pari vuotta eteenpäin tuli taas vähennystä 1 470 työpaikkaa. Kuvio 1. Työpaikat Myyrmäen suuralueella vuosina (31.12.) 27 500 25 000 22 500 20 000 17 500 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Vuonna suuralueen työpaikoista vajaa neljännes sijaitsi Martinlaakson ja runsas viidennes Myyrmäen kaupunginosassa. Työpaikkamäärä väheni vuoden aikana koko suuralueella 170 työpaikalla. Vähennystä oli Hämeenkylän, Variston, Myyrmäen, Martinlaakson ja Petikon kaupunginosissa. Suurin työpaikkakasvu oli Vapaalan kaupunginosassa, jossa työpaikkojen määrä kasvoi 210 työpaikalla, yli 19 prosentilla. Viimeksi kuluneen yhdeksän vuoden aikana (vuosina 2006 ) työpaikat lisääntyivät määrällisesti eniten Vantaanlaaksossa, Vapaalassa ja Martinlaaksossa ja vähenivät eniten Hämeenkylässä, Varistossa ja Myyrmäessä. Kuvio 2. Työpaikat Myyrmäen kaupunginosissa vuosina ja (31.12.) Martinlaakso Myyrmäki Kaivoksela Varisto Petikko Hämeenkylä Vantaanlaakso Vapaala Askisto Hämevaara Linnainen 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 Vuonna Myyrmäen kaupan työpaikat vähenivät runsaalla sadalla, kun taas sekä rakentamisen että terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat lisääntyivät kukin saman verran. Kaupan työpaikat vähenivät Hämeenkylän, Variston, Myyrmäen ja Martinlaakson kaupunginosissa, mutta lisääntyivät Kaivokselassa. Rakentamisen työpaikat lisääntyivät Vapaalassa yli kahdella sadalla ja Kaivokselassakin vajaalla sadalla, mutta vähenivät lähes sadalla Myyrmäessä ja Varistossa liki puolella sadalla. Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkamäärä kasvoi usealla kymmenellä Varistossa ja Myyrmäessä. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikoissa oli 70 vähennys Myyrmäessä. Teollisuuden oli selvästi vähemmän Vapaalassa, Varistossa, Myyrmäessä ja Kaivokselassa, mutta ne kasvoivat vastaavasti Martinlaaksossa ja Vantaanlaaksossa.
4 Kuvio 3. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja Myyrmäen suuralueella 1 kauppa teollisuus liike-elämän palvelut rakentaminen terveys- ja sosiaalip. muu palvelut. koulutus kuljetus, varastointi julkinen hallinto informaatio, viestintä majoitus- ja ravitsemist. rahoitus, vakuutus, kiinteistöt maa-, metsä- ja kalatalous 2008 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 Vuodesta 2008 työpaikat vähenivät eniten liike-elämän palvelujen ja kaupan toimialoilla. Suurin kasvu on ollut teollisuuden toimialalla. Kivistön suuralueella oli vuoden lopussa 2 780 työpaikkaa, runsas 40 vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta liki 250 (10 %) enemmän kuin yhdeksän vuotta aiemmin. Kivistön työpaikoissa ei suuria vuosittaisia muutoksia ole ollut toistaiseksi. Alueen työpaikoista kaksi viidesosaa sijaitsi Piispankylän kaupunginosassa. Alueen kaupunginosista vain Seutulassa oli vuoden lopussa vähemmän kuin vuonna, muissa kaupunginosissa niitä oli enemmän. Eniten työpaikkamäärä oli kasvanut Kivistön ja Luhtaanmäen kaupunginosissa. Kuvio 4. Työpaikat Kivistön suuralueella vuosina (31.12.) 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kivistön suuralueen työpaikoista joka neljäs oli kaupan, lähes joka viides terveys- ja sosiaalipalveluiden, niin ikään lähes joka viides rakentamisen ja joka kuudes kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Vuosien 2009 aikana merkittävin muutos oli, että teollisuuden työpaikoista katosi yli puolet. Teollisuuden työpaikat vähenivät Piispankylässä. Rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin sen sijaan tuli lisää yli neljännes. Rakentamisen tuli lisää Piispankylään ja Kivistöön ja kuljetuksen ja varastoinnin Luhtaanmäkeen. 1 Tässä ja seuraavissa suuralueittaisissa kuvioissa toimialat on yhdistetty 13 luokkaan seuraavasti: (A+B), (C+D+E), F, G, H, I, J, (K+L), (M+N), O, P, Q ja (R+S+T+U). Katso luokkien sisällöt sivun 8 taulukosta 3.
5 Kuvio 5. Työpaikat Kivistön kaupunginosissa vuosina ja (31.12.) Piispankylä Kivistö Seutula Luhtaanmäki Kiila Lapinkylä Keimola Riipilä Myllymäki Vestra 0 200 400 600 800 1 000 1 200 Kuvio 6. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja Kivistön suuralueella kauppa terveys- ja sosiaalip. rakentaminen kuljetus, varastointi teollisuus liike-elämän palvelut koulutus muu palvelut. informaatio, viestintä majoitus- ja ravitsemist. rahoitus, vakuutus, kiinteistöt maa-, metsä- ja kalatalous julkinen hallinto 2008 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 Aviapoliksen suuralueella työpaikkamäärän lisäys vuodesta vuoteen on ollut ylivoimaisesti kaikista suurin, 6 960 työpaikkaa, lähes 25 prosenttia. Aviapoliksen osuus koko kaupungin työpaikkamäärän kasvusta oli 55 prosenttia. Alueen työpaikat lisääntyivät nopeasti vuoteen 2008. Yhden vuoden pudotuksen jälkeen kasvu on ollut hieman maltillisempaa, mutta tasaista. Vuoden 2008 työpaikkamäärän taso saavutettiin jälleen vuonna 2012, jonka jälkeen työpaikkamäärä on aika lailla tasaantunut samalle tasolle (kuvio 7). Aviapoliksen 35 600 työpaikasta yli kolmannes oli Veromiehen kaupunginosassa, viidennes Pakkalassa ja toinen viidennes Lentokentällä. Vähiten oli Tammistossa ja Ylästössä, runsas 300 kummassakin. Vuosina 2006 Veromiehen työpaikkamäärä kaksinkertaistui. Myös Pakkalassa kasvu oli suurta, uusia tuli 2 900 lisää. Lentokentän työpaikoista on vuosien 2006 aikana hävinnyt yli kolmannes (kuvio 8). Ison osan tästä muutoksesta selittää Finnairin pääkonttorin muutto Veromiehen kaupunginosan puolelle vuoden aikana. Aviapoliksen työpaikoista lähes joka kolmas oli kuljetuksen ja varastoinnin, joka neljäs kaupan ja joka kymmenes teollisuuden toimialalla.
6 Kuvio 7. Työpaikat Aviapoliksen suuralueella vuosina (31.12.) 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 8. Työpaikat Aviapoliksen kaupunginosissa vuosina ja (31.12.) Veromies Pakkala Lentokenttä Viinikkala Ylästö Tammisto 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 Vuoden aikana suurin työpaikkalisäys tuli Veromiehen kaupunginosaan, jossa kokonaistyöpaikkamäärä kasvoi Lentokentän kaupunginosan kustannuksella (Finnairin muutto) kolmanneksella. Toimialoista Veromiehessä kasvoi eniten kuljetuksen ja varastoinnin sekä hallinto- ja tukipalvelujen työpaikkamäärä. Myös koko suuralueella eniten kasvua oli hallinto- ja tukipalvelujen työpaikoissa. Kuljetuksen ja varastoinnin työpaikat lisääntyivät Veromiehessä lähes saman verran kuin ne vähenivät Lentokentällä. Kaupan työpaikat vähenivät vuonna liki kuudella sadalla. Yli puolet kaupan vähennyksestä kohdistui Veromieheen ja merkittävä osa myös Tammistoon ja Pakkalaan. Kuuden viime vuoden (2009 ) aikana suurin työpaikkakasvu Aviapoliksen suuralueella on ollut rakentamisen toimialalla, jolla työpaikkamäärä yli kaksinkertaistui. Myös liike-elämän palvelujen työpaikat lisääntyivät selvästi, liki kolmanneksella. Rakentamisen työpaikat kasvoivat eniten Veromiehessä, jonne kasvusta sijoittui liki kolme neljännestä. Aviapoliksen suuralueella määrällisesti eniten työpaikat vähenivät vuosina 2009 teollisuudessa, vähennystä oli yli viidennes toimialan työpaikoista. Kaksi kolmannesta teollisuuden työpaikkakadosta kohdistui Lentokentälle ja kolmannes Viinikkalaan. Myös kuljetuksen ja varastoinnin työpaikkamäärä väheni koko suuralueella. Alan työpaikkamäärä väheni Lentokentällä yli 4 000 työpaikalla, mutta uusia alan syntyi Veromieheen yli 2 200, Viinikkalaan yli 800 ja Ylästöönkin parisen sataa.
7 Kuvio 9. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja Aviapoliksen suuralueella kuljetus, varastointi kauppa teollisuus liike-elämän palvelut majoitus- ja ravitsemist. rakentaminen informaatio, viestintä julkinen hallinto muu palvelut. terveys- ja sosiaalip. koulutus rahoitus, vakuutus, kiinteistöt maa-, metsä- ja kalatalous 2008 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 Tikkurilan suuralueella työpaikkojen määrä kasvoi vuodesta vuoden loppuun mennessä suuralueista toiseksi eniten, 2 430 työpaikalla, 12 prosentilla. Vuonna Tikkurilan työpaikoista enemmän kuin neljännes sijaitsi Tikkurilan kaupunginosassa, lähes joka viides Koivuhaassa ja lähes samansuuruinen osuus Hakkilassa. Eniten työpaikkamäärä kasvoi vuodesta vuoden loppuun Koivuhaan kaupunginosassa, 935 työpaikalla (27 %). Hakkilassa kasvua oli toiseksi eniten, 700 työpaikkaa (20 %) ja Tikkurilan kaupunginosassakin yli 500 työpaikkaa (9 %). Työpaikkamäärä väheni Hiekkaharjussa, Viertolassa, Simonkylässä ja Helsingin Pitäjän kirkonkylässä. Vuoden aikana työpaikat vähenivät vain Simonkylässä ja varsinkin Hakkilassa (-430 työpaikkaa). Eniten kasvua vuonna oli Tikkurilassa lähes 565 työpaikkaa. Jokiniemessä työpaikat lisääntyivät 190:llä. Kuvio 10. Työpaikat Tikkurilan suuralueella vuosina (31.12.) 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tikkurilan suuralueen työpaikat jakautuivat muita suuralueita tasaisemmin useille toimialoille. Eniten, viidennes kaikista, oli kaupan toimialalla. Teollisuuden, kuljetuksen ja varastoinnin, julkisen hallinnon sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialoilla oli kullakin hieman useampi kuin joka kymmenes Tikkurilan suuralueen työpaikoista. Vuoden aikana Tikkurilan suuralueen työpaikkamäärä kasvoi 530 työpaikalla. Puolet kasvusta tuli terveys ja sosiaalipalvelujen työpaikoista. Myös julkisen hallinnon, kuljetuksen ja varastoinnin sekä informaation ja viestinnän työpaikat lisääntyivät selvästi vuoden aikana. Kaupan toimialalla työpaikat vähenivät liki 500:lla, lähes kaikki Hakkilassa.
8 Kuvio 11. Työpaikat Tikkurilan kaupunginosissa vuosina ja (31.12.) Tikkurila Koivuhaka Hakkila Jokiniemi Kuninkaala Viertola Simonkylä Hiekkaharju Ruskeasanta Helsingin pitäjän kk. 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 Kuuden vuoden aikana (vuosina 2009 ) Tikkurilan suuralueella lisääntyivät eniten terveys- ja sosiaalipalvelujen, rakentamisen ja liike-elämän palvelujen (hallinto- ja tukipalvelut sekä ammatillinen, tekninen ja tieteellinen työ) työpaikat. Vähennystä oli julkisen hallinnon, kuljetuksen ja varastoinnin, muiden palvelujen, koulutuksen sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan työpaikoissa. Kuvio 12. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja Tikkurilan suuralueella kauppa teollisuus kuljetus, varastointi julkinen hallinto terveys- ja sosiaalip. liike-elämän palvelut rakentaminen koulutus muu palvelut. majoitus- ja ravitsemist. rahoitus, vakuutus, kiinteistöt informaatio, viestintä maa-, metsä- ja kalatalous 2008 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 Koivukylän suuralueella oli 5 050 työpaikkaa vuoden lopussa. Yhdeksän vuoden aikana (vuosina 2006 ) alueen työpaikkamäärä lisääntyi 1 080 työpaikalla eli 27 prosentilla. Työpaikkamäärä kasvoi kaikissa suuralueen kaupunginosissa. Suurin työpaikkakasvu kymmenen vuoden aikana oli Havukoskella ja Ilolassa, joissa oli vuonna noin 270 enemmän kuin yhdeksän vuotta aiemmin. Vuoden aikana Koivukylän suuralueella sijaitsevien työpaikkojen määrä lisääntyi kuudella kymmenellä. Havukoskelle, Ilolaan ja Asolaan tuli lisää, Koivukylässä ja Rekolassa työpaikat vähenivät ja Päiväkummussa ne pysyivät kutakuinkin ennallaan. Koivukylän suuralueen työpaikoista joka toinen oli sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla, useampi kuin joka kymmenes rakentamisen ja lähes yhtä moni kaupan toimialalla.
9 Kuvio 13. Työpaikat Koivukylän suuralueella vuosina (31.12.) 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 14. Työpaikat Koivukylän kaupunginosissa vuosina ja (31.12.) Asola Havukoski Ilola Rekola Koivukylä Päiväkumpu 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 Kuvio 15. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja Koivukylän suuralueella terveys- ja sosiaalip. rakentaminen kauppa koulutus liike-elämän palvelut kuljetus, varastointi majoitus- ja ravitsemist. muu palvelut. teollisuus rahoitus, vakuutus, kiinteistöt informaatio, viestintä maa-, metsä- ja kalatalous julkinen hallinto 2008 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 Vuonna Koivukylän suuralueella toimialoista suurimmat työpaikkamuutokset olivat terveys- ja sosiaalipalvelujen (+100) ja kiinteistöalan (-41) toimialoilla. Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat lisääntyivät Havukoskella ja Koivukylässä. Kiinteistöalan työpaikat vähenivät Koivukylässä.
10 Koivukylän suuralueella työpaikat lisääntyivät runsaalla parilla kymmenellä myös hallinto- ja tukipalveluissa Havukoskella ja puolella sadalla rakentamisessa Ilolassa. Teollisuuden työpaikat kasvoivat Ilolassa. Kaupan työpaikoissa oli vähennystä Rekolassa ja Havukoskella. Vuosien 2009 aikana Koivukylän suuralueen työpaikkamäärän kasvu tuli lähes kaikki terveys- ja sosiaalipalvelujen ja kaupan toimialoilta. Hallinto- ja tukipalvelujen työpaikkamäärä kasvoi jonkin verran, mutta julkisen hallinnon, koulutuksen ja teollisuuden työpaikat vähenivät. Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat lisääntyivät ennen kaikkea Havukoskella, mutta useilla kymmenillä myös Ilolassa ja Päiväkummussa. Asolassa ne vähenivät. Kaupan työpaikkakasvu tuli suurelta osin Asolaan, mutta myös Ilolassa ja Päiväkummussa ne lisääntyivät useilla kymmenillä. Julkisen hallinnon työpaikat vähenivät Havukoskella. Korson suuralueen työpaikat ovat lisääntyneet kuluneen yhdeksän vuoden (2006 ) aikana 170 työpaikalla. Alueen työpaikkamäärä on vaihdellut 3 500 ja 4 000 työpaikan välillä. Suurimmillaan se oli vuonna 2008. Viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana työpaikkamäärä on ollut laskussa. Kuvio 16. Työpaikat Korson suuralueella vuosina (31.12.) 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Vuonna suuralueella oli kaikkiaan 3 730 työpaikkaa eli vain runsas 3 prosenttia kaikista Vantaalla olevista työpaikoista. Korson suuralueen työpaikoista vajaa kolmannes oli Korson kaupunginosassa, vajaa neljännes Metsolassa ja joka seitsemäs Mikkolassa. Vuosina 2006 työpaikat vähenivät Metsolassa. Suurin lisäys, liki 120 uutta työpaikkaa, oli Nikinmäessä. Kuvio 17. Työpaikat Korson kaupunginosissa vuosina 2004 ja (31.12.) Korso Metsola Mikkola Nikinmäki Matari Jokivarsi Leppäkorpi Vierumäki 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 Korson suuralueen työpaikoista useampi kuin joka viides oli terveys- ja sosiaalipalvelujen, useampi kuin joko kuudes kaupan, joka kuudes rakentamisen ja useampi kuin joka kymmenes kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla.
11 Kuvio 18. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja Korson suuralueella terveys- ja sosiaalip. kauppa rakentaminen kuljetus, varastointi koulutus liike-elämän palvelut muu palvelut. teollisuus rahoitus, vakuutus, kiinteistöt majoitus- ja ravitsemist. julkinen hallinto informaatio, viestintä maa-, metsä- ja kalatalous 2008 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 Vuonna Korson suuralueen työpaikkamäärä väheni lähes sadalla työpaikalla. Työpaikat lisääntyivät vain Jokivarressa ja Nikinmäessä, vähenivät selvästi Metsolassa (-85). Vähennystä oli eniten terveys- ja sosiaalipalvelujen (Metsola ja Korso), majoituksen ja ravitsemistoiminnan (Mikkola ja Metsola) sekä julkisen hallinnon (Metsola) työpaikoissa. Kasvua oli erityisesti rakentamisen (Korso ja Mikkola) sekä teollisuuden (Matari) työpaikoissa. Viiden vuoden (2009 ) aikana Korson suuralueen työpaikkamäärä on vähentynyt lähes 300 työpaikalla (7 %). Suurimmat vähennykset ovat olleet Korson (-165) ja Metsolan (-160) kaupunginosissa, kun taas Nikinmäessä työpaikkamäärä kasvoi sadalla (35 %). Työpaikat lisääntyivät mainittuna ajanjaksona Nikinmäen ohella vain Vallinojalla, kaikissa muissa kaupunginosissa ne vähenivät. Vuosina 2009 kaupan työpaikat vähenivät 125:llä, eniten Metsolassa ja Korsossa. Rahoituksessa työpaikat vähenivät puolella sadalla (Korso) ja majoitus- ja ravitsemistoiminnassa yhteensä liki sadalla (Korso ja Metsola). Vain rakentamisen (Korso, Nikinmäki), ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (Matari, Nikinmäki) sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen (Korso, Vallinoja, Nikinmäki) työpaikat lisääntyivät tuona kymmenvuotisjaksona, muilla toimialoilla ne joko vähenivät tai pysyivät ennallaan. Hakunilan suuralueella työpaikkamäärä kasvoi vuodesta vuoteen yli 400 työpaikalla, yli 6 prosentilla. Suuralueella sijaitsi 6 prosenttia Vantaan kaikista työpaikoista vuonna. Kolmannes suuralueen työpaikoista oli Vaaralan kaupunginosassa, liki neljännes Hakunilan ja runsas viidennes Kuninkaanmäen kaupunginosassa. Vuosina 2006 työpaikat vähenivät Länsimäen ja Itä-Hakkilan kaupunginosissa, muissa ne lisääntyivät. Kuvio 19. Työpaikat Hakunilan suuralueella vuosina (31.12.) 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
12 Kuvio 20. Työpaikat Hakunilan kaupunginosissa vuosina ja (31.12.) Vaarala Hakunila Kuninkaanmäki Itä-Hakkila Länsimäki Rajakylä Ojanko Sotunki Länsisalmi 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 Kuvio 21. Työpaikat toimialoittain (31.12.) 2008 ja Hakunilan suuralueella teollisuus kauppa kuljetus, varastointi rakentaminen terveys- ja sosiaalip. liike-elämän palvelut koulutus muu palvelut. majoitus- ja ravitsemist. informaatio, viestintä julkinen hallinto rahoitus, vakuutus, kiinteistöt maa-, metsä- ja kalatalous 2008 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 Hakunilan suuralueen työpaikoista 34 prosenttia oli teollisuuden, 13 prosenttia kaupan ja 12 prosenttia kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Vuonna suuralueen työpaikkamäärä kasvoi runsaalla puolella sadalla. Kasvua oli Kuninkaanmäen, Itä-Hakkilan, Hakunilan ja Ojangon kaupunginosissa. Vaaralassa, Sotungissa, Länsimäessä ja Rajakylässä työpaikkamäärä väheni. Ojankoon valmistunut jätevoimala toi mukanaan yli sata uutta työpaikkaa. Vuonna työpaikkamäärän kasvusta iso osa tuli kaupan toimialalle. Vähennystä oli eniten terveys- ja sosiaalipalvelujen ja majoitus- ja ravitsemispalvelujen toimialoilla. Kuuden vuoden jaksolla, vuosien 2009 aikana, Hakunilan suuralueen työpaikkamäärä on vähentynyt runsaalla 70 työpaikalla. Suurin työpaikkavähennys on ollut Itä-Hakkilassa (-240) ja Länsimäessä (-130). Eniten kasvua on ollut Kuninkaanmäessä (135) ja Ojangossa (100). Toimialoista julkisen sektorin työpaikkamäärä on vähentynyt vuosien 2009 aikana peräti 70 prosentilla (-210), majoitus- ja ravitsemispalvelujen 35 prosentilla (-100) ja terveys- ja sosiaalipalvelujen 12 prosentilla (-80). Kuljetuksen ja varastoinnin työpaikat ovat lisääntyneet 28 prosentilla (180) ja rakentamisen työpaikat 23 prosentilla (140).
13 Työpaikat ja työvoima osin eri alueilla Väestön määrä kasvoi vuodesta vuoden 2015 alkuun kaikilla Vantaan suuralueilla. Suurin kasvu oli Aviapoliksen suuralueella, jossa väestönlisäys oli lähes 6 500 henkilöä eli 52 prosenttia. Vähiten alueen väestö kasvoi kaupungin kummallakin laidalla, Hakunilassa (3,7 %) ja Myyrmäessä (6,2 %). Koko kaupungissa väestön lisääntyi 12,6 prosenttia. Työvoimaan (15 64 v) kuuluvien määrä väheni samassa ajanjaksossa 2,5 prosentilla, runsaalla 2 500 henkilöllä. Työvoimaan kuuluvia oli vuoden lopussa Kivistössä ja Aviapoliksessa enemmän kuin vuoden lopulla, kaikilla muilla alueilla heitä oli vähemmän. Samanaikaisesti työpaikkojen määrä kasvoi kaikilla suuralueilla. Suurin määrällinen kasvu oli Aviapoliksessa (lähes 7 000 työpaikkaa) ja pienin Korsossa (170 työpaikkaa). Suhteellisesti pienin kasvu oli kuitenkin Myyrmäessä (1,5 %) ja suurin Koivukylässä (27,3 %). Koko kaupungissa kasvua oli 13,5 prosenttia Vuoden lopussa Vantaalla olisi ollut työpaikka oman kaupungin alueella 92 prosentille työvoimaan (15 64 v) kuuluvista. Yhdeksän vuotta myöhemmin työpaikka olisi ollut jo lähes 108 prosentille. Suuralueittain suhde vaihteli huomattavasti: vuonna vaihtelu oli Korson suuralueen 25 prosentista Aviapoliksen 386 prosenttiin. Vuoden lopussa Korson suuralueen työpaikkatarjonta ei juuri ollut parantunut alueella asuva työvoima huomioon ottaen: työpaikka oli tarjolla omalla suuralueella vain 26 prosentille alueella asuvista työvoimaan kuuluvista. Aviapoliksessa oli edelleen yli kolme kertaa enemmän kuin mitä alueella asui työvoimaa. Tikkurila oli myös omavarainen eli oli enemmän kuin työvoimaa ja tilanne oli parantunut edelleen vuoteen verrattuna. Taulukko 3. Alueella asuva väestö ja työvoima (15 64 v) sekä alueella työssäkäyvät (=työpaikat) vuosien ja lopussa Vantaan suuralueilla Alue Väestö 31.12. Työvoima 31.12. Työpaikat 31.12. Työpaikat/työvoima, % 2004 Myyrmäki 49 857 52 951 27 508 24 283 21 989 22 329 79,9 92,0 Kivistö 7 004 8 899 3 566 4 419 2 344 2 780 65,7 62,9 Aviapolis 12 420 18 849 7 426 10 248 28 642 35 597 385,7 347,4 Tikkurila 36 371 40 094 20 268 20 178 20 729 23 159 102,2 114,8 Koivukylä 23 588 27 068 12 567 12 340 3 964 5 047 31,5 40,9 Korso 26 906 29 852 14 512 14 182 3 559 3 731 24,5 26,3 Hakunila 28 054 29 092 15 578 13 261 6 429 6 839 40,1 51,6 tuntematon 3 081 3 998 978 926 6 933 7 850 Vantaa 187 281 210 803 102 403 99 837 94 589 107 332 92,4 107,5 Koulutustaso työpaikoilla on kohonnut Vantaalla (20 64 v) työssäkäyvistä lähes 39 prosentilla oli korkea-asteen tutkinto vuonna. Vuoden lopussa osuus oli ollut 35 prosenttia. Muutos vantaalaisilla työpaikoilla näkyy selvemmin pelkästään perusasteen suorittaneiden työntekijöiden määrän vähenemisenä yli 2 200 henkilöllä ja heidän osuutensa työssäkäyvistä pienentyessä 21 prosentista 16 prosenttiin. Samalla keskiasteen koulutuksen hankkineiden Vantaalla työssä käyvien määrä kasvoi noin 6 500:lla ja heidän osuutensa kaikista alueella työssä käyvistä kohosi 44:sta 45 prosenttiin. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden määrä lisääntyi 8 000:lla ja osuus, kuten edellä mainittiin, vajaasta 35 prosentista lähes 39 prosenttiin. Neljästä kymmenestä ikävuodesta eteenpäin pelkkä perusasteen tutkinto oli vuonna sitä useammalla mitä vanhemmasta henkilöstä oli kyse. Suhteellisesti vähiten (13 %) vain perusasteen suorittaneita oli tuolloin 35 39-vuotiaissa. Korkea-asteen suorittaneiden osuus oli suurimmallaan (48 %) 40 44-vuotiaissa. Merkille pantavaa on, että 25 29- vuotiaiden vain perusasteen koulutuksen saaneiden sekä määrä että osuus Vantaalla työssä käyvistä oli kasvanut vuodesta 2004 vuoteen. Myös seuraavassa ikäryhmässä määrä oli kasvanut, mutta osuus pysynyt ennallaan. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli yli puolet 25 29-vuotiaista ja neljä viidestä 20 24-vuotiaista Vantaalla työssäkäyvästä. Suurin muutos kymmenen vuoden aikana oli 45 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla, joilla pelkän perusasteen suorittaneiden osuus oli vähentynyt merkittävästi.
14 Kuvio 8. Vantaalla työssäkäyvät iän ja koulutuksen mukaan 31.12. ja 60-64 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vain perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Koulutustaso Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä työssäkäyvillä Vantaalaisissa työpaikoissa työssä käyvillä oli selvästi alempi koulutustaso kuin Espoossa ja Helsingissä työskentelevillä. Pelkän perusasteen ja alimman korkeakouluasteen koulutuksen saaneiden määrä väheni sekä pääkaupunkiseudun kunnissa että koko maassa. Helsingissä pieneni myös keskiasteen koulutuksen hankkineiden määrä, kun muissa koulutusluokissa oli reipasta kasvua (kuvio 9 ja taulukko 4 seuraavalla sivulla). Vantaalla erityisesti keskiasteen, mutta myös korkea-asteen koulutettujen määrä kasvoi. Kuvio 9. Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä työssäkäyvät koulutuksen mukaan 31.12. Vantaa Helsinki Espoo 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vain perusaste tai ei tietoa Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus
15 Taulukko 4. Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä sekä muualla maassa 20 64-vuotiaat työssäkäyvät koulutuksen mukaan 31.12. ja sekä muutos Kunta Kaikki vain perusaste keskiaste alin korkeaaste alempi korkeakouluaste ylempi korkeakouluaste tutkijakoulutus Vantaa 92 472 19 360 40 722 14 166 9 596 8 123 505 Espoo 106 426 16 070 37 037 17 699 14 194 19 226 2 200 Helsinki 367 702 58 986 134 804 60 119 43 075 63 077 7 641 Muu Suomi 1 652 844 293 230 794 521 270 104 150 419 131 916 12 654 Vantaa 104 584 17 130 47 167 11 420 15 874 12 314 679 Espoo 115 037 15 092 38 661 12 604 20 563 25 289 2 828 Helsinki 370 204 44 565 129 417 40 567 65 580 80 970 9 105 Muu Suomi 1 620 496 176 299 814 906 203 323 234 540 180 306 16 122 Muutos 14 Kaikki vain perusaste keskiaste alin korkeaaste alempi korkeakouluaste ylempi korkeakouluaste tutkijakoulutus lkm Vantaa 12 112-2 230 6 445-2 714 6 278 4 191 174 Espoo 8 611-978 1 624-5 095 6 369 6 063 628 Helsinki 2 502-14 421-5 387-19 552 22 505 17 893 1 464 Muu Suomi -32 348-116 931 20 385-66 781 84 081 48 390 3 468 % Vantaa 13,1-11,5 15,8-19,2 65,4 51,6 34,5 Espoo 8,1-6,1 4,4-28,8 44,9 31,5 28,5 Helsinki 0,7-24,4-4,0-32,5 52,2 28,4 19,2 Muu Suomi -2,0-39,9 2,6-24,7 55,9 36,7 27,4 Lähde: Tilastokeskus: Tilastotietokannat: elinkeinorakenne ja työssäkäynti Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi/tilastot ISBN 978-952-443-557-4 Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L 1799-702X, Puh. (09) 8392 2716 ISSN 1799-702X (painettu) Sähköposti: tilasto@vantaa.fi ISSN 1799-7089 (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B1:2017