voitaisiin suostua, mutta kun rahaministeri antoi selityksiä Ja kun

28. nallltus'kaadetaan nyt tähän'aeaan^'nn a maldän oma hallltulcsaountf pysty tukahduttamaan fasclstleta lkettä sen paremmn kun ' ^ mxonkaan halltus; se sekka» että'medän hallltuksöame Joutu- Sllon, kun kysymys ol valtovaranvalokunnassa esllä, ol rahamnster sellä asantuntjana Ja kun ensmmäsessä lukemsessa asasta keskusteltn, nn tuntu sltä, että lanan nöröntämseen s nojaamaan kommunstehn, merktss 'Jo psykoxoogsest katsoen ' votasn suostua, mutta kun rahamnster anto seltyksä Ja kun? :! Tarsn paljon. - Swentorzetsk l^sy, mssä on raja«se on er a-t kona er kohdalla. Tovosn» että Jos neuvoston Jäsenet vosvat sen osottaa, he sen loyöskln teksvät, sllä e kukaan ols stä sen'tyytyväsemp kun mnä. Uedän on ss tostaseks sedettävä tätä halltusta. Jos se koettaa parhaan vontnsa^ mukaan käydä lapualaslllkkeen kmppuun, nn e-sltä voda enempää vaata. Salovaara: Byhmän ols tehtävä'tehtävänsä snä * suhteessa, että se ols kosketuksssa vältsjansa kanssa, s.t.s., että asosta krjotettasn useaxomn lehdssä Ja että ryhmän Jäsenet kävsvät valtsjansa luona selttämässä asota; Hämä ov-at ne tärkemmät ohjeet Ja neuvot, Jota puolestan haluasn tyhmälle antaa. Kun mnulla velä on puheakaa jäljellä, käytän sen ryhmän tolmxman^ arvosteluun, ja se el kestä arvostelua lankaan. Nhn akohn, kun ryssät halltsvat maata, antovat suomettare- ^' laset' avustustansa Jonknlasten vrkapakkojen tovossa, mutta mekälänen eduskuntaryhmä antaa Kallolle kannatuksensa van nstä. lupaukssta. Jolta Kallo eduskunnan kuloaaressa ryhmälle antaa. Näden kuskutusten perusteella medän xyhmämme on valms antamaan kannatuksensa Kallon halltukselle. Kun on hmetelty stä, mstä ' halltus Jo etukäteen vo tetää ryhmän kannan, nn mnusta tuntuu sltä, että tämä Johtuu avan yksnkertasest stä pelosta. Jossa eletään Ja Jonka pelon valltessa ana ennakolta tedustellaan, mtä Kallo asasta sanoo. Kallo on muodostunut ryhmän johtajaks. n tedä, olsko ollut mtään vaaraa ryhmällä enemmän snä', että se ols'ollut mlljaardlanassa mukana»-kun että se knteäst päättää., että lanaa e mssään tapauksessa oteta Ja seuraavana pä- ^ panostettn stä sekkaa, että kun halltus on antanut yl 50 estystä. Josta suurn osa ol rahaestyksä, Ja kun rahamnster tsekn myöns, että nssä on paljon estyksä. Jota e ols ptänyt antaa, nn mnussakn vakntu se ajatus, että lana ols evättävä Ja srrettävä kysymys syksyyn, Jotta halltus sas tlasuuden keksä, mllä täyttäs tulo- Ja menoarvon. Täällä on 0- tettu eslle van ppmjelljäkysymykslä, mutta e ole puhuttu nstä monsta musta asosta. John halltus tarvtsee rahaa. Kun asa muuttu polttseks. Josta puheenjohtaja Jo mants, nn ol luonnollsta, että sllon täyty olla myöntämsen kannalla. K/önnän, että on tuntunut tavattoman masentavalta, että maalaslttolanen halltus antamatta melle mtään sanoo, että laskeutukaapas taas polvlllnne medän edessämme, lutta shenkn on täytynyt alstua. n kannata halltuksen kaatamsta nyt. Aatt ela: le eduskuntazyhmän Jäsenet olsmme tahtoneet tetää, mten ols meneteltävä, Jos halltus kaatuu. Tähän kysymykseen e ole kutenkaan vastausta annettu. Sellanen kästys on päässyt vallalle, että halltusta e ols kaadettava mssään tapauksessa. Jos tällanen kanta on vallalla, nn holpertelu Jatkuu ryhmän keskuudessa entseen tapaan. Tuntuu sltä, kun e enää lankaan luotettas puolueen sveellsn vomn. Mnun melestän medän ols tarkasteltava tätä asaa ja lopetettava tällanen perääntymsretk. En ole ntä. Jotka kannattavat halltuksen kaatamsta mnä hetkenä tahansa, mutta Jos se kaatuu, nn stä el ole pelättävä nn, että hnnalla mllä hyvänsä tahdotaan ptää se pystyssä. : l vänä'on Valms äänestämään halltukselle luottamuslausetta tässä - > lana-asassa, sn ole snä määrn poltlkko, että vosn ajatella asaa nn ptkält, kun ryhmän Jäsenet ovat tehneet, mutta en luuls sellaseks vovan tullakaan, että en vos-sestä kantan.» Lnna: Valtan, että Joudun kuluttamaan neuvoston kallsta alkaa, mutta katson, että ryhmän Jäsenet ovat nn vakeassa tlanteessa, että hedän täytys saada neuvoja Ja ohjeta. Kun tällä manttu asla, välkysynors Lapuan kokouksesta, estettn zyhmälle, kan- rt takanal s e p p ä 1 ä: Pyydän yhtyä nhn lausuntohn. Jota Jo' tov'e- natn sen tekemstä. Ryhmä asettu kutenkn suurella enemmstöllä slle kannalle, ett ä välkysymys e ollut tarpeen Ja vtattllnpa rt Wk; Ryömä Ja Harvala ovat esttäneet. Koska en ole vonut mukau- Velä puoluetomkunnan Uusuntoon tästä asasta, stten lalnakysy- tua lana-asassa shen ajatukseen, että se ols huonost Ja harktse&attomast pantu alkuun^ nn tahdon lausua muutaman s^an. fflys. Josta täällä on puhuttu. Kun ryhmässä asaa kästeltn, olvat valtovaralnvallokunnassa olevat Jäsenet ottaneet sen kannan. Joka )11 lausuttu Julk puolueen pää-äänenkannattajassa. Ryhmän enemmstö

30- aeattu puoltamaan valokunnan Jäsenten kantaa. Mantsen, että vallokunnan Jäsenä e ollut knnostanut sekään kysynys, että ryhmä asan kästtelyssä on esntynyt. Puolueemme elää lmesest valkessa olosuhtessa Ja sen vuoks tahtosn lausua, että kukn koh- 31.!.J vme syksynä Jätt Joukon alotteta, m.m. sellasen. Jossa pyydet- daltamme koettasmme nänä valkena akona tehdä kaken voltavamne ' tn 100 mljoonaa markkaa penvljeljölle. RyUmä hyväksy tämän, py^yttääksemme puolueemme nn lyvlssä vomssa kun mahdollsta, mutta valtovaranvalokunnan Jäsenet evät ottaneet stä huomoon. julstan neuvoston kokouksen päättyneeks. Tällanen ol ss tlanne ryhmässä Ja mnä tahdon tuoda tämän eslle sen Johdosta, että tover Aattela mants tarvttavan ohjeta, Kokous päätty kello 17,40. Jota tämä orgaan vos antaa ryhmälle, sllä ryhmän keskuudessa on sellanen hajaannus, että tärkemm s säkään kysynyksssä amme pää- Pöytäkrjan vakuudäsl: se yksmelsyyteen, olsn tovonut neuvoston kokoukselta tässä suhteessa ohjeta, mutta ntä emme ole saaneet Ja nnollen Jatkuu tämä sekasotku ryhmässä edelleenkn. Kokouksen puheenjohtaja. Wk huomautt, että käydyn keskustelun perusteella näyttää tarpeellselta, että neuvosto velvottas Puoluetomkunnan Ja eduskuntaryhmän harktsemaan ]cysy^ystä sosaldemokraatten halltukseen [ouksen shteer» menosta, mnkä vuoks hän häoluj. Ä/läJtsxXL-Äolujtalc sk^ruaa ^ota/al^k ejrj^s^aa Romm: - ^Katsoen hykyjään uhkaavaan taantumukseen. Joka kehottaa valppaaseen tomntaan kansanvaltasen järjestyksen Ja yhteskunnallsen kehtyksen turvaamseks, velvottaa puolueneuvosto puoluetomkunnan. Tämän pöytäkrjan olemme tänään tarkastaneet sekä kokouksen menon Ja päätösten mukaseks havanneet. Helsngssä, kesäkuun 14 p:nä 930. r l h ( VJ ','^í Ja eduskuntaryhmän harktsemaan l^syzqystä sosaldemokraatten halltukseen menosta sellasen halltusohjelman pohjalla, Joka tällä kertaa vo työtätekevä joukkoja tyydyttää Ja Joka muutenkn vastaa puoluepäätöstemme asettama vaatmuksa, sekä esttämään harkntansa tulokset neuvoston seuraavalle kokoukselle." Keskustelun päätyttyä tähän, päätt puolueneuvosto yksmelsest hyväksyä Puoluetomkunnan ponnet sekä w k n esttämän l- säponnen. Sen sekan määräämnen, saatetaanko Ja mssä muodossa vmemanttu pons Julksuuteen, Jätettn puoluetomkunnan harkttavaks. Lsäks päätettn yksmelsest hyväksyä eduslcuntaryhmälle ohjeeks X K Huotarn esttämä pons. r.» Kun kakk kokouksen estyslstalla olleet asat ol loppuun kästelty, lausu kokouksen puheenjohtaja K. Harvala seuraavaa: «pyydän kttää neuvoston Jäsenä stä harrastuksesta, Joka 'm ^"' V? >7.'.

Puolueneuvostolle. l l'r 303.-dem» Rolueen vdllatustyö Mnn Vdllatustyöllä pyrtään? Pdolueerame valstustyöllä pyrtään toteuttdmddn puolueemme ojelmaa, JoCdlsella puolueenme Jäsenelle annetddn Jaaenclr«Ja Jd snä on myöskln lynykälsyydessään estetty puolueemme perlddtteejlnen ojelma. Tässä sdnotdan: "Cöynälstön Jär- ' Jestämlnen, sen conottdmlnen tdjuamadn dsemdnsa Ja tentävänsä, sen teceralnen hencsestl Ja aneellsest talsteluxykylselcsl on ss Suomen SosldlldemoKradttlsen Paolueen vdrslndlsena ohjelmana, JonKd toteuttdmlsecsl se cayttää KalKKld tarlcoltuksehmulcalsla Ja Kansan luonnollsta ollceudentunnetta vastaava Kenoja." Ss järjestymsen avulla pyrmme Konottdmaan työväe aneellsta Ja HenKlstä tlaa. SaaaaKsemme järjestäytymsen vomakaaksl Ja järjestöjen tomnnan eläväksl, on medän Harjotettava valstustyötä. ässä suhteessa on syytä Knnttää huomota lähnnä Kahteen selkkaan: jäsenmäärän lsäämseen Ja ä^j^s^öjen o^m^nnan vucdo^u^t^us^ent - - - - Mantut KysymyKset ovat olleet puheena jo sltä ast. Kun puolueemme on tomnuteja tulevat näntävästl sälymään eteenklnpän JatK-uvastl. TästäKln jo sla nähdään, että he ovat puolueemme tomnnalle erttän suuresta merkltyksestä Ja enslluok- Kalsen tärkeltä. 1 l 1-1 < t m Jäsenten hanklnta. KUn suunnttelemme Jävsenten hanklntaa, on sllon syytä Knnttää huomota uusen Jäsenten Keräämseen Ja entsten ptämseen järjestössä. Jos JomplK-jnnpl nästä unohdetaan, Kärslls'sltä tomntamme. M Uusen Jäsenten hankklmlseen vodaan Käyttää useammanlasa menettelytapoja. Pääasa on, että puolueemme Jäsenllä Ja järjestöllä on tämä tehtävä ana JatKuvastl melessään Ja puoluetomnta järjestetään tätäkn näkökoataa slmälläptäen. Vasen Jä39nten hanklnnan tulee tapahtua nlm. Jatravastl - el UK.! c

f! - 2-3l3 yjtolncmaan Vdln sllon, Kun p'aoue pctnee tomeen ertysä Jä^ennanlcntdvKcoja. Sstettacöön täaaacn aelldaa tomntdmuotojd, j oden dvula vodaan saada jarjestöln uusa Jäsenä Jd estää ntä järjestöstä eroamasta. * «Paolueyndstysten tuls ensnnalcn valta useampa ^^äsent-, m^suj^n^kantalla, Joden tentavn ssällytettäsn myöslctn" uu^s^en^j a3'erten lanknta. Jäsenraarsujen cantomen le etenxn maaseudulla votasn Jalcaa ertyset prt Ja tuls nedän Jafaa JäseneJcslttymsKaavalcjKeta (Ntä on maksutta saatavana puoluetomstosta.) caclle sellaslle työläslle, >den luullaan Kannattavan puolueemme to/untaa. Nätänän on taasen JärJestöJemme ulkopuolela nyvn paljon. Cauluuhan puoluejär- JestölUmme vasta non JoKa setsemäs puoluetta äänestävä nen- Kllö Ja tämän lsäks'on paljon sellasa enklötä, Jolla e ole äänokeutta. Työmaata Ja mandolsuuksa on s-s paljon, Kunnan van nalutaan Ja osataan ntä nyväks Käyttää. Tonen tärkeä tentävä JäsanmdKs-oJen Kantajlla on Kerätä Kuukausttan tan anakn neljännaksttän Jäsenmaksut nltä, JotKa ovat puoluejärj93t{>nn lttyneet. fcokemus on nm. osottanut, että puoluejärjestömme ovat laks "kestkevarmasa", Jonn ss tulee Jatkuvast uusa Jäsenä, mutta Josta myöskn saman verran Jättäytyy syrjään, ekä puolueemme Jäsenmäärä ss pääse nousemaan slle tasolle, että kakk puoluettamme Kannattavat nenköt olsvat puolueemme Jäsennä. - tävallassa Ja osttan saksassa on nyvällä.menestyksellä käytetty sellasta tapaa,?ttä Jokasessd Kaupunktalossa on luottamusmea. Joka kuukausttan kerää talossa asuvlta Jäsenmaksut, ftää luetteloa talossa asuvsta puojjuatoveresta Ja ottaa selvän asuntoa muutettaessa, mnn Jäsen muuttaa, sekä lmottaa sen talon luottamusmenelle Jäsenen muutosta taloon, jollon nän taasen nuolent jäsenmaksujen kantamsesta edelleen. Tällä tavon ss pdetään Jäsenestä knn ekä anneta Jäsenen lameuden vakuttaa puoluejäsenyydestä eroamseen. Jos melläkn nn maaseudulla kun kaupungessakn votasn edes osttan tänän suuntaan toma, ols puolueemme Jäsenmäärä paljon s'aurempl. järjestöjen tomnnan vlkastuttamnen. Skäl kun puoluejärjestön tomnta pysyy vrkeänä Ja ajan tasalla, vlntyvät snä myöskn Jäsenet. Paouejärjestöjemme elnvomasuus on ss jo snänsä paras keno äsenten fysyttämlseks puolueessa- Mutta järjestöjen tomnnan elnvomasuudella on Vleläkn tärkeämpl merktys - se määrää ratkasevala tavalla myöskn sen. Kunka suuren askeleea me Kullöln- Kn vomme pomttlsella näyttämöllä ottaa Ja mlkä merk.tys puolueelemm9'^j^en3ä annetaaj,«hekkona Ja unelaana me saamme tyytyä puolstcamaan entsä saavutuksa-, suurena ja vomakkaana me vomme ravata mandollsuuksen mukaan uusa>rämekkör

- 3 - Ja, nn aneellsella culn nenzlsrlläcln alalla. Ja vallottaa uu3ld asema Ja aaavuttda entstä parempa tuloksa. Järjestöjen tomntaa vodaan vllkastuttaa monlla er celnolla, Pysyvymplln tulouslln on pässty lällä> mssä cocous- Ja lltamatllalsuudet on järjestetty Jauolelllsestl, mssä ss on colcousasat ennakolta valmsteltu nyvln, Kolcoucsen ohjelmaan on otettu pävän poltuckad fäslttelevä KysymyJslä Ja estetty Kolroulcslen nraodostumlnen tarpeettoman pltlcävetelslksl, samon mssä ltama ohjelmat on yrtetty saada palklcacunnan oloja vdstaavlcsl Ja mon puol sllcsl. Joa velä er järjestöt yhtestomnnassa KesKenaän järjestävät sdmmat tlasuudet, on puoluetomnta taramölsälä palkcajfunnalla elnvomasta. - ässä yhteydessä e vodd Kysymysten ycsltylskohtl«sen Lajemmn Kästellä. Knteä yhtestyö prjärjestöjen Ccnssd, eten- Kn prljulla ja puhetlasuucsla jäljestettäessä o»a erttän tarpeellnen. Yhtestyö palckalcunnala oleven järjejtöjen Ja Prjärjestöjen K sken ols tarpeellnen etencn vappujula järjestettäessä. ; :r Eaomautattacoon Vlelä, että puoluetomstosta on saatavana vden marlcan hntaset ohjelcrjaset "Jäsennanfntdvlrco", jossa Kästellään jäsenhanlclntdtllalsuukslen Jd ltamen järjestellä, Ja "Järjestöjen taloudenhoto", Jossa jcästellään tätä alaa Kosceva cysymykslä, selcä "PotlKKaa - Pppura - Srappa", jossa on ernäsä ltdmaohjelmanumerota Ja Jonca hnta on neljä marukaa. Vappujuhla. Tänä vuonna muodostuu vappujuhlan vetosta Kahdestadn syystä erkonen raerkkt.pdus. Sen johdosta» etta puoluekolcous hyvätsy raolueelle uuden lpun» vetetään vappua nyt ens Kerran maassamme ertys sna llmjgävänä. Tonen merlckl tapaus on 3?, että amratllsest jaj.ötynyt""työvac lttyy nyt tavallsta suurlukusempdna puolueemme vappukulkueeseen. Hästä systä Knntetään vappujuhlan valmsteunncn entsta suurempaa huomota. On Kutencn huomattava, että vappujuhla on ennenkalckea polttnen Juhla, valkkaxn dlnen^ottaa^olaa ammatlllsest- Kn järjestynyttä työväkeä. SyK^ylla pdettävä työr^uhla on taasen ammatllsen llkkeen juhla. Jota myöskln^puolu^jarjestöt sopvalla tavalla avustavat. Vappujuhlsta tulevat tulotkln Kuuluvat ss puolueelle ja työnjuhlsta ammatlselle llk- Keelle. Vappujuhlen järjestämsessä on tehtävä nn KesKusJarjestolla raln perusjärjestölläkn. On van KdKcala ryhdyttävä asan johdosta tomenptesn. Käytännöllsnä tomenpl-

; ) - 4 - t e n ä v o t a n e e e s t t ä ä e s m. a e u r d ^ v a t o m n t a m u o t o j a. V a p p u j u l l g t u K s e t * Y l e s e n v a p p u j u l l s t u c s e n a n t a v d t S o a. - d e m. F a o u e t o m l l c u n - t a J a A m n a t l s t e n J ä r j e s t ö j e n V c t t u u s K u n t a, T ä m ä J u l s t u s a n n e t a a n n u n t l l r a u n 1 0 p ä v ä ä n m e n n e s s ä» j o m a d l l s l c u u s s a v o t a - n e e a n t a a l e n o l l e l y n y t t e d o n a n t o t ä s t ä a s a s t a. T ä h ä n J u l l s - t U K s e e n v t a t e n v o v a t p r t o l m l l c u n n a t, s c ä l l K u n ttduavat, a n t a a o m a n j u l s t u c s e n s a. P a l K a l l s e t K u n n d l l s j ä r j e s t o t J a a m m d t l l l l s e t K e s K u a n e u v o s t o t t a h t t a l K a l s j ä r j e s t o t, m s s ä s e l - l a s a o n o l e m a s s a, a n t a v a t y h t e s e n j u l l s t U K s e n J a j ä r j e s t ä v ä t v a p p u j u h l a n J ä y t ä n n ö l l s e t v a l m s t e l u t p a l c K a l c u n n a l l a a n. M u u t v a l m s t e l u t. f V a p u K u l K u ^ e t o n s a a t a v a m a h d o l l s m m a n s u u r l K s l J a h y v n J ä r j e ' s t ê ' t y l T f f s T. " " 7 o d j o s s a o n r y h d y t t ä v ä s t ä v a r t e n t o m e n p - t e s n v a l t s e m a l l a a l r u e e t, l l p u n K d n t d J d t J a, m s s ä o s a n o t t o o n s u u r e m p, a r p o m a l l a r a l K u e j ä r j e s t y s. O n c a t s o t t d v a, e t t ä l p p u J d a l r u e n d u h d t o v d t K - o n n f s s a. M y ö s c l n c u l l c u e e n K O K o o n t u - ' m s p a l C K a o n d j o s s d v d r a t t a v a. V a p p u j u h l a n v a l m s t e l u a V d r t e n o n s o p v d d y h t e l s t o l m n t d. : ; e r J ä r J a ^ t ö J e n c e s c e n h a r j o t e t t a - v a. E t u p ä ä s s ä f u n n d l l s t o m K u n t e n o n j ä r j e s t e t t ä v ä v a p u n v e t - t o a l u e e l l a a n J d t e h t ä v ä t ä m ä n j o h d o s t d j ä r j e s t ö l l e e h d o t u c - s e n s a h y v s s ä a j o n. M s s ä K u n n d l l s j ä r j e s t ö j ä e l o l e, v o v a t l ä h l p a l K c a K u n t l a n y h d s t y k s e t s o p a y h t e s s t ä j u h l s t a. J u h l a o h j e ] ^ o n s a a t a v a m a h d o l l s m m a n h y v ä K s l. O n l u o n - n o n 1 * 0 t ' â j ^ e T t a p u h u j a e l t a a s c a a n s a a d a J o K d l s e e n V d p p u j u h l a a n e l c ä " h y v ä ä " J a " p a r a s t a " p u h u j a a l ä h e s c ä ä n j n K d l s e e n p a l l c l c a a n. K ä y t e t t ä v ä t p u h u j a v o l m a t o n J o c a t a p a u f s e s s a K u s a a l c l n p r s s ä t y y s t n K ä y t e t t ä v ä. S l t a p a t s p u o l u e t o m k u n t a l ä h e t t ä ä a ^ n e t u n ^ v d p ^ u j u h e j n j o K a s e e n p a l K K a a n, m h n s t ä p y y d e t ä ä n. - " " Î a m ' â " p u T e v a l m s t e t a a n n n a j o s s a, e t t ä 3 e o n p a n o v a l - m n a 1 0 / 4. S a m a a n v h K o s e e n p a n e t a a n, J 0 3 m a h d o l l g t a, m y ö s - K n r u n o J a ^ ^ l n a s e j f ä o h j e j t v a p p u j u a l e n j ä r j e s t ä m s t ä J a p a n ' ê t u n o h j e l m a n e s t t â H l s t ' â v a r t e n. J T u h l e n K ä y t ä r m ö ^ l s e e n J ä r j e s t ä m s e e n J a j u h l a p a l K l f O j e n K o ^ j t a m s e e T p T t ' ï ï l s n k T l n n T t t â ' a T a v a T H s T a 3 u u r e m p â a * " d u o m " ô - l a T " " - " " V ^ p û j u h l a t h a n p d e t ä ä n t a v a l l s e s t u l k o l m a s s a, J o t a n t ä s s ä s u h t e e s s a o n h y v n r a j o t e t u t m a h d o n s u a d e t k ä y t e t t ä v ä n ä. V o d a a n k u t e n k n e s m. e s l t y s l a v a k o r s t a a k ö y n n ö k s l l ä J a l - p u l l a. M l l o n J u h l a p d e t ä ä n s s ä l l ä, v o d a a n k o r s t e l u u n k n n t t ä ä t ä l l ö n s u u r e m p a a h u o m o t a. J u h l a h u o n e s t o h n s s k ö y n n ö k s ä, p a p e r l k o r s t u k s a J a l p p u j a. P ö y t ä l n a J d k u j c k a p u h u j a n p ö y d ä l l e J. n. e. - n a s v ä e n p a r h a a n h a r k n n a n m u k a a n. K ä y t ä n n ö l l s e s t ä j ä r j e s t e l y s t ä radlnlttakoon v e l ä, e t t ä

K juhlaohjölman esltylcsön tulee tapaltua täsmäxxlsestl Ja nopeaj3- tl, lman pltklä välä,.l<oja er ohjelmanumerotten välllä» Tavallnen välajan vo tety-tl erttän ptää. Lppujuhla* Vappua vetetään, cuten Jo edellä on sanottu, ylesenä pue«lueerame lppupävänä> Työväenyhdstykset Ja ykstyset pu^oluetovertkn varaavat puoluelpun täks päväka talonsa Katolle "Ja sellä, mhn on hankttu uusa lppuja, järjestetään vappu- Juhlcan ertynen Ujun vhlcmätj.lujuus Tässä tlasuudessa pdetään lyhyt lptul)u'he""j'ä laul^etaan ^ottolrunnan säestämänä Kansanvalnen, - Lpun vhcmätlasuus sovtätaan melenosotuskojcouksen yhteyteen, Joten se muodostaa osan vappujuhlan ohjeltastao PaoluekoKouaten päätösten selvttelyo Nän puoluekolcouksen Jälkeen sessa valstustyössä Knntettävä KoKouKsen päätösten selvttelyllekn tässä suhteessa melenknto^ saast. Tulhan pur-uekokouksessa Ja kauaskantosa ohjelmakysymyks Jalta vodaan lähteä edessä oleva määho on suullsessa sekä krjalhyvn suurta huomota puolue- Vme puoluekokous antota anestoa verrattan runnyväkjytyks useta tärketä ä. Joden vtottamalta pohpävänkysymyksä kästtele- Tehdäkseen hyväksytyt ohjelmakysymykset tunnetuks on puolue tomk-anta päättänyt ne koota ja Julkasta er krjasena, Joka lmestyy kuluvan vjoden akana. Puoluekokouksen pöytäkrja lmestyy myöskn keväällä, Joten sltäkn nähdään vme puoluekokouksen päätökset. Puolue tomtsjan kursst. Ens syksynä on akomuksena järjestää non vkon kestävät puolue tomtsjan k-arsst«carssen ohjelman Ja osanottajan järjestämnen voltanee Jättää puoluetomkunnan tehtäväks. Caltenkn votdlslln Jo nyt päättää, että k-arsst Jarjestettä^ sln syyskuun 14-21 päven välseks ajaks. Syksyllä J^^estettävä erkolsvkko. Ens syksynä votasn järjestää myöskn Joka ertynen vallstusvuko, Joko Jäsenhankntaa, puoluelehten levtystä t^ m. s. tarkotusta varteuo Kun vasta vähän myöhemmn vodaan paremn harkta vkon tunnus Ja sen vettämsalka, ols" tämän vkon valmstelut Jätettävä kohonaan puoluetomkunnan päätettävks.k. '

Al*': h: : Lentolentslä. Puoluetolmfuntd on päättänyt JullCdlata syksyxlä par lentolentlstä» Jossa Kästeltäsn pävän polttsa örsymylcslä. Lentolehtset panettasn sanomaleatlpapörllxe ja Jaettasn llmalseksl prtomstojen vältyksellä. FaolueJulKalsujen Ja lppujen levtys» Fdolueerame tomnnalle on erttän tarlceätä, että Kevättervenoystä, vapp'omercke^a Ja Kalentereja saadaan evamään mandolslmman aljon. SrttanKln nän taloudehsest nuonona a- Kana on tentävä levtyksen nyväksl työtä entstä runsaammn. Tänä Keväänä lasketaan myöskln llkkeelle puolueemne uus lppu. Lppua valmstetaan usedmpaa er KoKoa, sellasa,jolta pdetään Katolla, melenosotuskulkuessa Käytettävä Ja pöytälppuja. Lppujen Hnnat Ja laadut on annettu järjestöjen tetoon Jo alkasemmln. Tovottavast järjestöt Ja järjestöjen JäsenetKln nankklvat lppuja talojansa Katolle Ja myöskln pöydlleen. ^yöskln valmstuu JälKeen vapun puolueemme uus merk- Kl. TästäKln annetaan järjestölle alkanaan myyntlkehotus. X Edelläolevassa on namotaltu puolueemne länajan valstus työtehtävä Ja estetty lyhyest myöskln syysvallstuskaudella tomeenpantaven vallstustyömuotojen pääkohdat, Joden lopullnen suunnttelu on velä KesKenerälsenä. MyösKään e ole lähemmn puututtu ernäsn ycstyskohtln, KosKa nstä ol Juur puoluekokouksassa puhetta Ja KosKa monet Käytännöllset tomenpteet. Kuten puolueen luennotsjaln järjestämnen y. m., ovat puoluetolmlk-onnan Ja prjärjestöjen järjestettävssä. Ehdotamme, että puolueneuvosto hyväksyy edelläolevan valstustyösuunntelman Kuluvan vuoden vallstuskautta varten. 1 ',! rt. l A BS/L

t u o u e n e u v 03 t o e. N > > 8o8»«-d9m. Puolueen tdlougdrvlo vaodelxg.1930 X u 1 o j a: Paolueverojd 35*000 Jäseneltä a 6/75 H' 'l xy23 Lsäveroa alkaen 20,000 mc:n tulosta KdlenterjuUd susta KevätterveHdycsestä Ja vappumeracestä Cntestotln yljäämä KorKo- Ja osncotln erotus Selcdlasa tuloja Vajaus «S.:n tulot M e n o J PalKKdtl Ylesculuja Työväen Arlcsto Agtdto- Ja mdtkdkustannulcsa snasa vklcojd varten Kursstomntaan Lentole;tset VaalrustannuKsd varten Cdnsdnvälset menot Erlasten valtuuskunten menot Puolueneuvoston Kulut Avustucset; PonJolan Työmes Tovertar Työläsnuoraoltto Työläsnasltto 27,600,000:.>000 RuotSdL. nen Tyoväenl tt^ 7^000 Vpurn tänen pr 1 MKKeln 2,000; Cuopon läntnen " 6,000» tänen " 3,000; Vaasan yclstynyt " 14,000: Oulun etelänen " 14,400; " pohjonen " 10 >000; Faoluetomlrjnnan cäyttövarat Postoja saatavsta T.9,T:n menot 7; Tm-: 223,800:- 40,000:- 37»200:- 99>600:- 50,000:- 10,000:- 15*000 :- 25,000:- 45,000:- 10,000:- 25,000:- 34,600:- 34,000:- 54,400:- 123,000:' 10,000:. 10.000:. 266. 400:. StaK. 9^0,000:- ES/U

Puolue n e u v o s t o l l e. f 1/11 t r U r.. Xygväexy Sdnomdlentl^n lejptpmlfttprf tulo- Ja^menoarvo vuodelle, 1 f PalKat Kotmaset avustajat Ullcoldlset " Kuvtus Saral, alnensto Posttus välneet Ylalset Kulungt U B n o j a: 12, 700 3,500 1,500 1,400 600 300 300 1,900 ^ N tl.' >!' t Kuulcaudss sa SmK. 22,200 V u o d e s s a Smk. 266,400 T u 1 o J a: llj Lehten laskutus: Eteenpän Hämeen Kansa Kansan Leht Kansan Työ Kansan Voma pohjoldn Työmes Sosalst Suomen Sosla 11 demokraatt Uus AlKa Työn voma Vapdus 1,000:- 1,200:- 4,100:- 2,900:- 1,000:* 300 > 2,100:-* 4,700:- 1/100:- Ä/5OO:- X/O 00:- 21.900:- ^ f tsfl K u u k a u d e s s a Smk. 21,900:- V u o d e s s a smk. 262,800:- m Puolueelta Smk. 3^600:- Smk. 266,400:- ES/L ^v 'l", :.1

M r u o u e n e u v o s t o l l e, U U HK N tl t U l O 1/ S h d o t u 3 v a p p u m e r l c e s t ä t u l e v a n y l j ä ä m ä n J a l c a m a e a t a l u o l u e e n, p r j ä r j e s t ö j e n J a A n u n a t M s t e n J ä r j e s t ö j e n v a t u u a K u n t - n a n c e s l e n. V a p r u m e r l ö c l e n m y y n n s t ä t u l l u t v o t t o o n J a e t t u u s e a n a v m e v u o t e n a s t e n, e t t ä p u o l u e e n v a l s t u s r a h a s t o o n o n s r r e t t y p u h t a a s - t a y l j ä ä m ä s t ä 2 / 3 J a p r t o v a t s a a n e e t 1 / 5 s e n m u K a a n, K u n k a p a - J o n m e r l c K e J ä o n k u n K l n p r n a l u e e l l a m y y t y. S u m a n s u u t e e n m a K a a n o n J a e t t u m y ö s K l n K e v ä t t e r v e h d y K s e s t ä s a a t u y l j ä ä m ä. V m e K s l K u l u n e n a v u o s m a o n p r e l l e J a e t t u t ä t ä v o t t o - o s u u t - t a s e u r a a v a s t : K e v ä t t e r v e n - V a p p u m e r - Y h t e e n s ä ; d y K s e s t ä : k e s t ä : 1 9 2 7 1 9 2 8 1 9 2 9 6, 9 4 9 : 0 5 6, 5 3 2 : 2 5 7, 1 4 5 : C 1 5, 7 9 3 : 2 0 16,544:15 19,560:90 2 2, 7 4 2 : 2 5 2 5, 0 9 6 : 4 0 2 6, 7 0 6 : 5 c A l l C c s e r a m l n J a e t t n t u l o s s t e n, e t t ä p u o l u e, p r j ä r j e s t ö t J a S u o m e n Ammv, t t j ä r j a s t ö s a v a t r a K l n K o l m - n n a x s e n v ^ p p ' o m e r l c K e n y l l ^ J ä ä m ä s t ä. K e v ä t t a r v e h d y K s a n y l j ä ä m ä J ä p r o l l e J a p u o l u e a l l e K o - j o n a a n. K u n n y t A m m t l l s t e n J ä r j e s t ö j e n V d l t u u s K u n t - j, o n p y y t ä n y t p ä ä s ^ t ä o s d l l s e K s t ä s t ä y l j ä ä m ä s t ä, o n c r K t t a V, m n K ä p e r u s t e e n m u - K a a n J - K o t e h t ä s n, K o s K. e l o l e v e l ä m t ä ä n t a K e l t a s t ä, p a l - J o n K o t ä m ä u ^ j s j ä r j e s t ö v o v -. p p u m e r K j c e J ä l e v t t ä ä. S t ä s y y s t ä o l s l K l n m ä ä r t e l m ä v o t o n J - K a m s e s t d t e h t ä v ä l u T f u v a K s l, K u t e n K l n s t e n, e t t ä K o r K e l n m ä ä r ä o l s V l t u u s K u n n a l l e K o l m n n n e s v o t o s t a ^ L ä h e t y s t a p. - h t u u p u o l u e t o á s t o n K a u t t a J a t o d e t a a n l e v t y s «^ m ä ä r ä e r v ä r s t e n t l u s K o r t t e n ^ - a v u l l a. E d e l l ä o l e v a n p e r u s t e e l l a e h d o t t f t a - p u o l u e t o m l K - a n t a p u o l u e n e u v o s - t ó n p ä ä t e t t ä v ä K s : e t t ä A m m a t l l s t e n J ä r j e s t ö j e n V a l t u u s K u n n a l l e l u o v u - t e t a a n K o l m a s o s a v a p p u m e r K K l e n p u h t a a s t a y l j ä ä m ä s t ä. J o s t ä m ä n j ä r j e s t ö n a l a s e t o s a s t o t J a l t o t l e v t t ä v ä t n t ä v ä h n t ä n K o l m a n n e n o s a n K o K o l e v l K l s t ä ; J o s l e v t y s m ä ä r ä o n p e n e m p K u n K o l m a s o s a, m u t t a K u t e n K l n s u u r e m p K u n 1 5, O o O K a p p a l e t t a, p e n e n n e t ä ä n v o t t o ^ o s u u t t a s a m d o ö a s u h t e e s s a. J o s l e v t y s t ä m ä n j ä r j e s t ö n K., u t t a o n. l l e 1 5, O o c K a p p a l e t t u, v u o d e s s -, e l v o t t o - o s u u t t a s u o r t e t a o l l e n K a a u. Í 5 8 / L

Puölueemme suurarpajalset. t l tl tl (Estys puolueneuvostolle*} Vme puoluekokous päätt v:n 1951 akana JärjestettäväKs arp^aset, joden puhtaasta tulosta Jaetaan tonen puol p*- rjärjestöjen vdlstustarkotuksn; Tästä syystä on ryhdytftävä alustavn tomenptesn, ette tarpeettoma yhteensattuma tapahtus. Puoluetom]rannalle ols annettava okeus'ryhtyä arpajasten johdosta käytännöllsn tomenptesn. MyösKn ols mä ^T tel tävä arpojen Ja vottojen luk-amäärä ja nden suuruus, arvonnan tomttamnen selä mten tulos er prjärjestölle jaetaan. Can KysyTnytsessä on verrattan suuret arpajaset ja Kun arpoja myydään ympär maan, on nden,myynt n varattava Kohtuullsen ptkä aka; Tästä syystä ns arvat laskettava Kauppaan jo ens vuoden alusta ja ols myyntä jatkettava joulukuun alkupuoleen ast, jollon arvonta tomtettasn. Katseen valltsevaan rahan Kreyteen* ja shen, ette puolueemme ole akasemmn arpajasa järjestänyt, e ntä ols järj?3tettävä Kovn suurks. EhKä 200, 000 Kpl. vdan markan hntasta arpaa ols elldnen määrä, joka saatasn helpost myydyks. Vottojen hankntaan votasn Käyttää non 20C>f00-3CC,0e0 mk. Päävotto vps olla esm. mk-.n suurunen, 3sm. 03.:KK3ta. Sen jälkeen vos olla 2 Kpl. 23,000 mk:n, 5 mk:n, 5 5>000 mk:n ja non 500 Kpl. 5,000-50 mk:n suurusa vottoja puoluetomk-onnan lähjmmän harknnan mukaan.!. Mtä tulee lopuks arpajasten puhtaan tulon jakamseen er prjärjestöjen KesKen, lenee sopvn jakotapa se, että tulos jaetaan sen mukaan, KunKa paljon KunKn prn alueella pn arpoja myyty. Tällön tulevat vomakkaammat prt saamaan vottovaroja runsaammn Kun hekoramat prt, mutta parempaa- Kaan jakotapaa on vakea KeKsä, ja vo puolueneuvosto ottaa tämän sekan huomoon JaKaessaan prjärjestölle-muta avustuksa. Edelläolevaan vtaten ehdotamme puolueneuvoston päätettäväks; H

C t 1 "> " '! Gttä Suoman Scalaldemolfraattlser Puolueen v a l s - tusrahaston cartuttamls^ksl tomeenpantasn vuoden 1951 akana 200;^ ]cpl, vden markan h n t a s t a ar^ paa lc93ttävä>t arpajaset, Jos asanomanen lupa n l l ä saadaan. Vottojen Hankntaan k ä y t e t t ä s n non 250,000 mk. Ja ols päävottona gumhlctulle^ Ja 53n'2Vottojd, ollen penmmän voton arvo 50 mk Arvonta tomtettasn Jouluk 10 pnä 1951-' Helsngn kaupungssa sjdt3ev:s3a auomen Sos-^dera* Puolueen puoluatomstossa Ja J u l k a s t a s n arvonnan, tulos sos-^dem. puoluelomssä Jouluk. 20 p:nä; e t t ä arpajasten puhtaasta yljääjftj^etä Jaetaan tonen puol'prjärje-stöjen vastusrcastoon sen suhteen mukaan kun kunkn p r n alueella on arpoja myyty,' ja e t t ä arpajasten Johdosta syntyvät tomenpteet Jätetään puoluetomkunnan tehtäväks, J oka myöskn määrää lopullsest v o t t o j e n luk-amäärän Ja j ä r j e s t ä ä arpojen myynnn. ES/X ' 'l 'l '1 l ' 1 ^ J \

[ A % u m a t e. l^ : l. vaolla r! Pöytäkrja Sos.-dem. Puolueneuvoston ja Eduskuntaryhmän yhtesestä kokoloceesta l! kesäkum 3o Ja henäkuun pävnä 93o.! Laatnut: J. E, Janatunen, 1 r. ^ j ' *. V V A. S J 4.1 M

Pöytäkrja Soslallddmolcraattlsan Puolueneuvoston Ja Sosalldomokraattlsen Eduslnntarylmän yhtesestä colcou]csesta, Joka pdettn Helsngscä, Säätytalossa kesäkuun 30 Ja henäkuun 1 pävnä 1930. J. Puoluetomkunnan puheenjohtaja Kaarlo H a r v a 1 a avas kokouksen lmottaen, että stä on lmotettu puolueneuvoston Ja sos.-dem. Edus^taryhmän Jäsenlle kertokrjeellä puolueen sääntöjen 40 $:n mukasest. Kokous todettn sääntöjenmukasest koolle kutsutuks Ja päätösvaltaseks. PuheenJohtaJa.H a r v a 1 a n la( lausuttua tämän Jälkeen kokouksen osanottajat tervetulleks sekä lmotettua, että hänen on puolueen sääntöjen 4o t:n mukaan Johdettava puhetta tässä kokouksessa sekä kutsuttua pöytäkrjaa ptämään tomtsja J.B. Janatusen, tomtettn nmenhuuto, Jollon havattn, että saapuvlla olvat seuraavat päätösvaltaset Puolueneuvoston Jäsenet, nmttän: Puoluetomkunnasta: Kaarlo Harvala, Matt paasvuor, K.H. Wk, Axel Ahlström, Renh. Swentorzetsk, Vänö V. Salovaara, Hlda Seppälä, J.w. Keto Ja Vänö Tanner. Saapuvlla olvat myös Puoluetomkunnan varajäsenet Kauo Btklnaa Ja Edv. Huttunen; sekä er vaalprestä päätösvaltasna Jäsennä: Uudenmaan 1, vaalprstä HJ. oörman Ja Juho Lanto, Turun 1. eteläsestä vaalprstä F. V. Suomnen, Turun 1. pohjosesta vaalprstä Vhtor Fallla, Hämeen 1. eteläsestä vaalprstä Jalmar " ' k Kankaanpää Ja A. Ptkäslta, Hämeen 1. pohjosesta vaalprstä Vhtor Kanto Ja Laur Kanervo, Vpurn 1. läntsestä vaalprstä urho Lappalanen Ja Juho ^y, Vpurn 1. täsestä vaalprstä KUst Kaja, Mkkeln 1. vaalprstä V. Paavlanen Ja A. Parkknen, Kuopon 1. läntsestä vaalprstä H. Renkanen, Kuopon 1. täsestä vaalprstä Juho Kosonen, Vaasan 1. täsestä vaalprstä Hekk Laakso Ja Arttur Ranta, Vaasan 1. eteläsestä vaalprstä Lenn Huhtanen, Vaasan 1. pohjosesta vaalprstä Matt Lepstö, Oulun 1. eteläsestä vaalprstä KUstaa Ahmala Ja Suomen Ruot- r^äjvs''^ ''^^^^'' ^^ (lnlands Svenska Arbatarfört>und)

: f 2. vfjuüu ' J.H Edufllcuntaryhnästä olvat saapuvlla: Aalto,A., Aalto, j.p,, Aaltonen, A,, Alo, J., Ampuja, M., Aromaa,E., Aro,T., Bryg- 5. Vänö Tanner alust kysymyksen ssäpolttsesta gar,t., E8lcola,V., Halonen,., Harvala, K., Havernen, Anna, tlanteesta^lausuen pääasassa seuraavaa: Huttunen, E., Kvsalo,V., Komu,v., Koponen, A., Koslceln, A., Kovanen, J., Kujala, E., Lehkonen, A., Lentokoslc, Ano, Le- Velä el ole täyttä selvyyttä stä lopullsesta suunnasta Ja nden tarkotusperen ykstyskohdsta. John nosta- n mä 1. '! t no, J., Lepstö, M., Marttla, O», H/llymäk, K., Paasvuor, M., Pelclcala, M., Pensas, 0., Penttala,j., Perho,K», Puttnen, M., Pärssnen, Hlja, Rantala,V., Rapo, j., Seppälä, Hlda, Setälä, tetxm "kansanlkkeen" avulla pyrtään. Maassamme valltsee täys anarka. E van ykstysä kansalasa, vaan veläpä eduskuntaa, halltusta Ja presdenttäkn uhataan. Kaken kukku- : j f tl! E., Sllanpää, l^sta, Srn, A., suolcas. M., Swentorzetsk, R., raks on nyt päätetty järjestää erkonen talonpokasmarss Tolonen, J., Valjaklca, Hlma, Valta,A., Wellng, Y., Aaftela, H., Helsnkn eduskunnan kokoontuessa. Tämän taantumuksellsen l- Voonmaa, V., Väsänen, J. Ja Ahlström, A. kehtmsen takana plee selväst d^uurpyrknyksä Ja mu- Sosaldemokraattsa prtomlcunta edustvat: uuden- maan läänn prtomkuntaa A. Lehtonen, Turun Ja Porn 1. M ta svuharrastuksa. Alku^säyksen tälle lkehtmselle on antanut kommunsten räkeä esntymnen, onhan sllä taholla etelästä prtomkuntaa T. Saarnen, Hämeen 1. etelästä ajettu veraan valtakunnan asota sekä esnnytty myös uskon- prtomkuntaa T. Aaltonen, Hämeen 1. pohjosta prtom- toa plkkaavalla tavalla. Joka on ollut omaan khottamaau kuntaa H. Aattela, Vpurn 1. läntstä prtomkuntaa J.F. ennenkakkea Pohjanmaan körttläsä. Jo vme syksynä sa Aalto, Vpurn 1. tästä prtomkuntaa Kr. Lumjärv, fasdsm maassamme vakavan muodon. Sllon koetettn stä tyy- Mkkeln 1. prtomkuntaa o. Salonen, Kuopon 1. läntstä dyttää huonontamalla yhdstyslaka. Tämä ol kutenkn kalkk prtomkuntaa K. Ukkonen, Vaasan 1. yhdstyneden vaalp- van alkusottoa. Ensmmäseen varsnaseen tekoon ryhdyttn ren prtomkuntaa Y. Saarnen Ja Suomen Ruotsalasta Työ- hävttämällä Vaaseu kommunstnen krjapano. Tämän teon tuo- väenlttoa G. Andersson. mtsvat kakk puolueet Ja kokoomuslehdet koettvat selttää Puoluelehtä edustvat: Suomen Sosaldemokraatta A. sen kommunsten provokatoks. Eduskunnassa esnty sama me- Huotar, Sosalsta A. Aaltonen, Kansan Lehteä E. Klp, lala. Ykskään edustaja e ryhtynyt tekoa puoltamaan. Halltuk- Hämeen Kansaa A. Kanerva, Kansan lyötä E. A. VUor, E teenpä n- sen taholta tuomttn teko ankarast Ja päämnster Kallo n s m lehteä K. Hämälänen, Työn Vomaa E. Nn, Uutta Akaa J. Leno Ja ArDetarhladeta A. Ahlström. Sos.-dem. lyöläsnaslttoa edust Mna Sllanpää, Sos.-dem. Työläsnuorsolttoa S. Mannnen, Sos.-dem. Rat- CAmmatllllsten Järjestö.len Valtuuskuntaa E^Läh^; tu slttoa j. vrtanen ja" Sos.-dem. PenvlJeTjnrfNeuvo 11 e- lukuntaa E. Pusa. Pöytäkrjan tarkastajks valttn Anton Huotar Ja Hlda Seppälä. huomautt, että Jos teko on kholtuksen tulos, on rkos katäs dflt A. sottava kaksnkertaseks. Eduskunnan päätös ol selvä Ja anto halltukselle vastasta tomntaa varten selvät ohjeet. Vastapuol e kutenkaan ryhtynyt lepäämään, vaan pänvaston sa sen tomnta yhä uhkaavamman muodon. Tähän vakutt lmesest halltuksen arkuus Ja tomettomuus. Tutkmukset edstyvät htaast Ja vranomaset osottvat arkuutta. Tämä rohkas väkvallan tekjötä. KUluvan kesäkuun alussa Vaasan krjapanon hävlttämsjutun ollessa raastuvanokeudessa 1 Päätettn, että kokoukseen pääsevät kuunteljoks puoluetovert jäsenkrj^sa näyttämällä. 4}. Kokouksen päätösten tedottamnen Julksuuteen Jätettn Puoluetomkunnan harknnasta rppuvaks. esllä, ryhdyttn stten suoranaseen kapnaan. Joka samalla muodostu merknannoks yleseen lkehtmseen. Koko tämän kuukauden ajan on anarka stten maassamme yhä kasvanut. Kun Jo presdentllekn estetään suoranasa uhkavaatmuksa, osottaa se kylln selväst, n^n pyrtään. Kälkkl merkt vttaavat H Shen, että suunntelmallnen tomnta on ollut käynnssä, joa

ol? tl í-ííí tl ter' Í ' halltus ols esntynyt tosn, ols asa ollut hodattavssa. Mutta halltus e ryhtynyt mllään tavalla estämään väkvallantekoja ekä tukahduttamaan tätä lkettä. Pänvaston ryhty halltus tsekn lattomuuksnj^määräten kommunstset krjapanot suljettavks'. Hälltus e ollut ottanut oppakseen vastaavanlassta kapnalkkestä mussa massa. Halltus ön tuntenut hekkoutensa ekä se ole vonut luottaa edes omn Joukkohnsa. Stä on tuntunut vastenmelseltä ryhtyä asevomn suojaamaan kommunsteja. julksuudessa puhutaan van kommunsmn vastustamsesta Ja ' ' ' ' " tämä tunnus vakuttaa Joukkohn, mutta todellsuudessa or pyrkn^ysten takana paljon muutakn. Tomnta kohdstuu lmesest koko kan-» j sanvaltaa Ja parlamenttarsmä vastaan. KUn kansanvaltasten pren taholta alko lmestyä vastustusta,' lmotettn lapuanlkkeen ta- -. - '. > holta, että kysymys on van kommunsmn vastustamsesta' ekä mstään ' * t muusta. ' Puoluetomkunta on parhaansa mukaan koettanut toma saat- samonkun suurthkojen työläsjoukkojen kutsumsesta HAlslnlcln samaks ajaks, mutta näden suunntelmen toteuttamsesta on kutenkn luovuttu, koska nstä vos olla arveluttava seurauksa. Nyt on medän keskusteltava Ja päätettävä stä, mkä te on valttava. Onko valttava myöntymyksen te, va Jäykkä vastarnta. Sosaldemokraattsten puolueden kanta on kakkna akona Ja kakssa massa ollut se, että on vastustettava kakka kansalasvapauksen Ja - okeuksen rajottamsa. Melläkn on Jo hyvn votu huomata, että myöntymseetä e ole hyötyä. Puolueemme Jäsenten keskuudessa on jokseenkn yksmelsest tuomttu se myöntyvä! syyspolt kka, Jota ryhmämme taholta ol havattavssa yhdstyslan kästtelyssä. Puoluekokous antokn tästä asasta Jokseenkn selvät ohjeet. Kokemus on jo selväst osottanut, että myöntyväsyys yhdstyslan muuttamsessa e lankaan auttanut, sllä se e lankaan lepyttänyt khkoljota. On mustettava, että Jos vapaaehd^osest luovutaan Jostakn kansalasokeukssta Ja - vapauk- Í ^ taakseen asat okealle tolalle, mutta sen tomntamahdollsuudet l. ovat olleet varsn vähäset. Pääasassa on nden olut pakko ra- Jottua shen, että on koetettu rohkasta halltusta Ja saada se tommaan sekä järjestämään porvarllsta oppostota. Puolúetom-..) kunta on lähettänyt lähetystöjä halltuksen luo vaatmaan tomenptetä lallsten olojen palauttamseks Ja^väkvalläntekJoden saat- ssta, nn ntä on myöhemmn hyvn vakea saada takasn. Tämän vuoks on Puoluetomkunta yksmelnen stä, että nyt kokoontuvassa eduskunnassa e ryhmämme taholta sas tapahtua mtään oleellsa myönnytyksä. Eduskunnan ratkastavaks tulee nyt ennen kakkea kolme tärkeätä kysymystä: 1) halltuksen tlanneselostus, 2) halltuksen estykset Ja 3 ) halltuksen uusmnen. tamseks rangastukseen teostaan, onpa halltukselle sanottu suoraan, Halltuksen tlanneselostukseen nähden ptäs olla lman muuta 'tí m 'l ; että ve^uodatustakaan e ols vältettävä, elle muuta kenoa asan auttamseks ole. Nnkään huomautettn halltukselle,'että elle se katso vovansa hallta tlannetta, ols sen kutsuttava eduskunt ta koolle» Aluks e halltus tahtonut ottaa tätä vaatmusta lankaan huomoon, mutta tlanteen yhä kärjstyessä ol sen pakko kutekn kutsua eduskunta koolle* Puoluetomkunta on koettanut rohkasta oma' Joukkoja Julstukslla Ja kertokrjellä Ja samalla on koetettu nostattaa porvarllsta oppostota lapualasuutta vastaan* Er puollle maata Järjestettn lapuanlkkeen vastasa kokouksa Ja puoluelehtemme ottvat asassa reppaan otteen. Talonpokan Helsngn retkeä'ryhdyttn vastustamaan, mutta tuloksetta. Myös halltuskysymystä on pohdttu Ja on pdetty tovottavana saada akaan uus,' työkykysemp Ja kansanvaltasemp halltus. Nykynen halltus e tsekään usko vovansa tlannetta hallta.' - Maalaslton ryhmä poht kysymystä myös tänään^ - Puoluetomkunnassa on myös harkttu, mtä mahdollsuuksa ols talonpokas retken vastustamseks, onpa herätetty ajatus suurlakon Julstamsestakn selvää, että medän ryhmämme el vo hyväksyä halltuksen tomenptetä Ja tomettomuutta, vaan halltukselle on annettava epäluottamuslause. Sen sanamuodosta votasn kutenkn ennakolta sopa maalaslton kanssa, Jotta sen osanotto uuteen halltukseen e kävs mahdottomaks. Halltuksen lakestyksä on kolme. Josta presdentt on tänään vahvstanut eduskunnalle Jätettävks kaks. Tasavallan suo- Jeluassa, Joka lakestys on Jo Julkastu lehdssä, on van kaks pykälää. Se ssältää halltukselle atan avomen valtakrjan. Lakestyksen perustelussa kohdstetaan huomo sekä kommunsmn että fascsmn. Lassa tsesaään e ple vaara, vaan vaara on snä, kuka Joutuu manttua laka käytäntöön sovelluttamaan Ja ketä vastaan stä käytetään. Hallltusmuotomae edellyttää erkosta sotatlalaka. Medän taholtamme on kutenkn sellasen säätämstä vastustettu. Nykynen tlanne osottaa kutenkn, että tällanen lak ols ollut tarpeen okestoa vastaan. - Puhuja selost tämän Jälkeen saksan suojelue^lan säätämstä Ja sen er vaheta. Tämän vuo- 1' w

t t- lf' f j^f F s M j f' l; 'l! den maallakuussa hyväksyttn Saksassa uus tasavallan suojeulacl. Sen puolesta äänestlc sos.-dem. r y p ä, yjcsmelsestl Ja stä vastustvat van konnunstt Ja äärnmänen okesto. Halltuksen esttämä suojelulak on kutenkn kokonaan tosenlanen kun Sakean vastaava lak. Puoluetomkunnan melestä ols kutenkn ennenakasta antaa nyt rymälle avan stova ohjeta, koska ryhmän suhtautumnen lakestykseen tulee rppumaan stä, mnkälanen halltus saadaan muodostetuks, mnkälaseks lan ssältö lopullsest saadaan Ja ketä vastaan laka tultasn käyttämään. Kyt estetysaä muodossa e laka voda hyväksyä. Ryhmälle ols sen vuoks Jätettävä harkntavapaus* Panovapauslaka ehdotetaan sten muutettavaks, että leht votasn lakkauttaa 1 vuodeks ( nykysn korkentaan 3 kuukaudeks), takavarkomsokeutta laajennettasn Ja pakallslle» syyttäjävranomaslle annettasn laajemmat valtuudet. Tällasena el estystä voda hyväksyä. Mkäl ols kyseessä sellasten muutosten akaansaamnen. Joden avulla asan kästtelyä Joudutettasn Ja lakkautettujen lehten vastkelehten lmestymnen ehkästäsn, nn tällasn muutoksn votasn suostua. Teknllsä muutoksa votasn ss lakn hyväksyä, mutta e sellasa, Jotka koskevat varsnaseen panovapauteen ta akaansasvat ennalfkosensuurn. Vaallaka Ja valtopäväjärjestystä koskevan halltuksen estyksen tarkotuksena on Jättää äänokeus ennalleen, mutta sen sjaan annettasn keskuslautakunnlle okeus hyljätä sellaset ehdokaslstat. Jolla ehdokkana esntyy tunnettuja kommunsteja. Lstojen hylkäämsestä ols okeus valttaa korkempaan hallnto-okeuteen. Tällasessa lansäädännössä emme vo olla mukana. On selvää, että nykysen halltuksen on erottava, muuten Jatkuu nykynen tlanne. Jollon Lapauan svuhalltus tosasallsest ptelee valtovaltaa kässsään. Halltus on kokoonpantava kansanvaltassta anekssta Ja on se perustettava verraten laajalle pohjalle. Kokoomuksenkn ols oltava tässä halltuksessa mkana. Nyt ols kyllä tärkeätä, että sosaldemokraattkn astusvat halltukseen puoluekokouksen päätöksen mukaan taantumusta alaslyömään, ' ' ' mutta maalasltto hylkäd sllon tarjouksen. Nyt el tällasta kokoomusta voda lankaan ajatella. Jos mentäsn sellaseen halltukseen, Jonka Johdossa ols kokoomas, nn sasmme suorttaa varsn lkasta typtä. Nänollen näyttää olevan parasta melle^ ' samonkun parasta koko maallekn, että Jäebome halltuksesta pos. JOS kutenkn ols valttavana, Joko dktatuurhantus ta sellanen, jossa sosalldefflokraatt olsvat mukana, nn sllon ols hyväksyttävä Jälkmmänen vahtoehto. Paras ratkasu ols sellanen porvarllnen kokoomshalltus. Joka ols lallsuuden kannalla. Lapualaslla on Jo päämhsterlehdokkaana Svnhufvud, Jonka selän takana ols helppo vehkellä. lana päämnsterehdokkana mantaan Paaskv, Vrkkunen, Walld^n Ja ngman, Joka'kutenkn on nykysn saraana. Jos nästä ols valttava,' nn ols nstä paras Paaskv. Halltuksen muodostamnen näyttää pern vakealta ekä ole edes tetoa, kenen puoleen presdentt kääntyy. Jos lapualaset' muodostasvat halltuksen, nn on tsestään selvää, mnkälasks olot sllon muodostusvat. Tosn porvarllnen kokoomushalltuskn merktsee taka-askelta, mutta Jos on valttava sellasen ta lapualalshalltuksen välllä, nn el voda olla epätetosa stä, kump on valttava. Kysymys stä, mten on meneteltävä, Jos kommunstt vapaaehtosest Jäävät eduskunnasta pos. Jos hetä ykstysten tomesta estetään snne saapumasta ta Jos halltus vangtuttaa kommunstset edustajat, on myös senlaatunen. Joka ansatsee tulla tässä kokouksessa pohdttavaks. Halltus on lmottanut, että sen puolelta e tulla estämään kommunlstedustajaln eduskuntaan saapumsta. Ykstysest on kutenkn useta edustaja Jo pdätetty. Teks mel kehottaa sos.-dem. ryhmää Jäämään pos snä tapauksessa, että kommunstedustajat ehkästään eduskuntaan saapumasta. Tällä kertaa e tällanen menettely kutenkaan näytä tarkotuksenmukaselta. Sen vuoks ols ryhmän tyydyttävä shen, että eduskunnassa het nmenhuudon Jälkeen pantasn vastalause sen vuoks, etä useta kommunlstedustajla on estetty eduskunnan stuntoon saapumasta Ja koetettava vakuttaa shen suuntaan, että eduskunta el ryhylsl työskentelemään, ennenkun kaklle sen Jäsenlle on turvattu työrauha. Talonpokasretken^enempää kun muunkaan panostuksen^e ole annet- ' mutta tusknpa vomme stä nyt tehdä. Vakeudet ovat sks suuret tava vakuttaa kantaamme ekä panostuksen vuoks ole myöskään k- ekä ole varmaa, huolttasnko metä nyt edes mukaan, Jota pats ', rehdttävä asan säännöllstä kästtelyä. me sellä tuskn mtään vosmme akaansaada. Huhtkuussa herätet- Tllanneselostuskäslttelyssä halltus tuskn tulee saamaan luot- tn kysymys yhtesen halltuksen muodostamsesta maalaslton tamuslausetta. Tasavallan suojelulakn nähden ovat kalkk porvarn kanssa. Sellanen halltus ols ehkä vonut pelastaa tlanteen,

tfr! ' 1' r l l; 1 j : El ; l mk" f- l B6t ryl^t Jokseenlcln ylcsmellsestl hyväksymsen cannalla. Jos ]com> munlstt ovat possa» evät sosaldemolcraatt vo ehlcästä lan nyväksymstä, mutta sen creellsen kästtelyn he kyllä vovat ehkästä* Panovapauslakn nähden on lmennyt ermelsyyttä^ mutta tullee se m hyväksytyks* Vaallan muutokset tuskn tulevat hyväksytyks* JOS lakestyksä e hyväksytä, nn on se aheena halltuksen eroamseen* Kallo on lmottanut, ette hän haluas eduskuntaa hajottaa* uus halltus muodostettasn, Joka hajottas eduskunnan* uudet vaalt tomtettasn lokakuun 1 Ja 2 pävnä Ja uus eduskunta ko- - ' koontus marraskuun 1 pävänä* Kommunsten osanotto vaalehn eh- - «tälstäsn Ja sosaldemokraatten asema tuls vaalessa olemaan ^ myös hyvn vakea* Suoranaset vaalväärennyksetkään evät ols olet- * s «.«tamusten ulkopuolella* Nänollen tuntuu hetk uusen vaalen tomtta- sks Julstamsta. 3) Ryhmän el ole ulkoapän tulevan panostuksen vuoks suostuttava krehtmään asan kästtelyä ekä annettava sellasen panostuksen muutenkaan vakuttaa kantaansa* ^) Ryhmän on eduskunnnan kokoontuessa pantava vastalause eräden kansanedustajan pdätyksä vastaan Ja, Jos mahdollsta koetettava akaansaada eduskunnan päätös, ette asan asallseen kästtelyyn ryhdytä, ennenlcun eduskunnalle Ja kalklle sen Jäsenlle on turvattu työrauha. 5) Ryhmän on koetettava edstää sellasen, nykystä laajemmalle pohjalle rakennettavan halltuksen muodostamsta. Jossa kansanvaltaslla anekslla on varma enemmstö* Jos tällasen hallltucsen akaansaamnen stä vaat Ja Jos saadaan rttävät takeet sltä, että sosaldemokraatt vovat snä toma puolueen hyväksymäln peraatteden mukasest, vo puolue luovuttaa edustajaan halltukseen* 6) Ryhmän on koetettava akaansaada lähenen kosketus muden kansanvaltasten ryhmen kanssa. Jotta saatasn akaan yhdenmukanen esntymnen kumousyrtyksä vastaan* 7) Ryhmän on koetettava vvyttää uusa vaaleja, mutta Jos sellaset kutenkn tulee tomtettavaks, tomttava nn, että vaaltunnukset ovat selvät ja vakuttavat. 8) Ryhmän on esnnyttävä yhtenäsenä puoluepäätösten Ja yäoleven ohjeden mukasest* r o jr mselle epäsuotusalta* Lapualaset tovovat, että suomalaset porva- Asasta keskusteltaessa lausu rryhmät sasvat uusssa vaalessa t^f^tzx eneomstön Ja että porva- A a 1 t o, J.F., että käytännössä e asla muodostus melle sen edul- rllset ryhmät sasvat 2/3:n enemmstön* Jos he tähän päässvät, lsemmaks, vakka saatasn hyväksytyks sellanen suojeluslak, Joka nn vapautusvat suomalaset porvarllset ryhmät sosaldemoka* Ols Kohölstettu myös fasölsteja vastaan, sllä emme sas syntymään r raatten Ja ruotsalasten vastustuksesta* Lmls sosaldemokraatt- sellasta halltusta. Joka ryhtys päättävn tomenptesn fas- en kutenkn saavan vaalessa l/3:n, mutta parasta ols kutenkn östeja vastaan. Nyt vomassa olevenkn laken mulcaan ols halltuk- välttää uusa vaaleja, mkäl shen on mahdollsuuksa* sella ollut,e anoastaan okeus, vaan suorananen velvollsuuskn puut- Lopuks halus puhuja velä korostaa stä, että Puoluetomkun- tua asoden kulkuun, mutta se el ole snä suhteessa tehnyt mtään* ^L-- l * nan melestä el mtään oleellsa myönnytyksä kansanvallan rajotta- > mlseksl ols tehtävä. «, ta Tämän Jälkeen estt puhuja Puoluetomkunnan puolesta seuraa- «. ' van ponslauselmaehdotuksen; ''Nykystä valtollsta tlannetta Ja sen aheuttama lakehdotuksa kästeltäessä el ryhmän ole tehtävä sellasa myönnytyksä. Jotka tetävät työväen kansalasvapauksen asallsta supstamsta* Tässä tarkotuksessa kokous antaa seuraavat ohjeet: '. 1) Ryhmän on tuomttava halltuksen vme akona lapualasuuslkkeeseen nähden osottama lalmeus Ja sen lanvastaset tomenpteet* Päätöslauselmasta vodaan neuvotella muden ryhmen kanssa. 2} Hallltulcsen esttämn lakehdotuksn nähden, huomattakoon; a) Tasavallan suojeluslaklln nähden on ryhmällä harklntavapaus päättää tlanteen vaatmusten mukasest, kutenkn huomoonottaen, ettevät kansalasten perustuslassa turvatut okeudet tule halltusten Ja vranomasten melvallasta rppuvks* Jos lakehdotus päätetään hyväksyä, ols saatava todennäkösä taketa stä, että laka tullaan Käyttämään erotuksetta kakka valtakunnan turvallsuutta uhkaava pyrkmylcslä vastaan. Edelleen ols syytä laata tämä lak van lyhyttä määräakaa varten Ja mahdollsmman ykstyskohtaseen muotoon. sotatlalak ols syytä hyväksyä, varsnkn. Jos sen avulla vodaan tor; ua suojelus lak. D Panovapauslan muutosehdotukssta on ehdottomast vastustettava muutoksa. Jotka rajottasvat kansalasten panovapautta, laajentasvat lehten takavarkomlso.lkeutta ta pdentäsvät lakkautusalkaa. (Stävät vaatkelehten lulkasomsen. ^ Stä vaston vodaan^söä lassa hyväksyä muutokset, Vjotp/ jouduttavat okeuden Käyttöä ta muuten tetävät teknllsä paranmtrea* c) On vastustettava sellasa valtopäväjärjestykseen ta vaallakn tarkotettuja muutoksa, Jotka teksvät mahdolllbeks estää Jonkun kansalasryhmän edustuksen eduskunnassa. Jos ryhmän vastustuksesta huolmatta edellämantut ta muut mahdollsest estetyt lakehdotukset saavat työväen kansalasokeuksa supstavan ssällön, on ryhmän vastustettava nden kreell- Pänvaston on van tehty myönnytyksä lapualaslle* - Jos myöntyväsyyspolltllkalla votaelln Jotakn pelastaa, nn ols stäkn käytettävä, mutta kokemus on osottanut, ette stä ole apua. Elle oteta vastustuskantaa, nn kärsmme kaksnkertasen tappon. KUn kerran myönnytyksllä el voda rasölstlen pyrkmyksä tukahduttaa, nn on asetuttava tukalle vastustuskannalle. on selvää, että kun tarkotukset kommunstehn nähden on saavutettu, sllon rasölstlen katseet kohdstuvat mehn Ja samanlanen tastelu alcaa metä vastaan, mkäl katsovat vomansa shen rttävän. Vodaan Joutua shen, että ennen ptkää ryhdytään medän lehtämme lakkauttamaan. Sllon olemme asan menettäneet ja samalla kärsneet myös peraatteallsen tappon. E ole kutenkaan helppo sanoa, mten asassa ols paras menetellä, sllä se sekka, mnkälaseks uus halltus muodostuu, vakuttaa ratkasevast tähän kysymykseen. Kun suojeluslaka el todennäkösest voda saada sellaseks, että stä votasn hyväksyä, nn näyttää varmalta, että uusn vaalehn Joudutaan Joka tapauksessa. Kommunstedustajsta on Jo puolet estetty eduskuntaan saapumasta, Joten hedän palkkansa Jäänevät tyhjles, uudet vaalt evät nyt näytä tovottavlta, koska el ole mahdollsuuksa saada nn suurta ääntenlsäystä, että sasmme saxaan määrän edustaja, mkä mellä nyt kommunsten kanssa

.-M' on yhtesest. Varmast tuls uusssa vaalessa oyös huomattava osa mettomuus Johtuu sen kesknässtä rdosta, ols pyrttävä shen, työlässtä Jäämään pols^ sllä terror tuls pelottamaan työlälsva- että kokoomuft saatasn erstettyyn asemsan Ja muodostetuks kansan- lltsljolta. - puhuja yhty pääasassa puoluetomkunnan ponsn, cllnnlttäen erlllstla huomota vmeseen ponteen. Jos ryhmä esntyy haja- valtasten anesten ltto. Uus halltus ols saatava nopeast syntymään Stählhergln Johdolla Js sosaldemokraatten ols osallstut-. nasest Ja sen lsäks velä eduskunnassa puhutaan rstn» nn me- tava shen. Halltukselle ols sllon annettava sellaset valtuu- nettää ryhmä työlälsjouklcojen luottamuksen. det, ett se vos selvttää tlanteen. Voonmaa huomautt, että ohjeet vosvat parssa koh- pyy yhty Voonmaan lausuntoon Ja huomautt, että sosal- dassa olla ylmalkasempa, on totta, että Saksan suojelualakl on ko- demokraatten on arveluttavaa osallstua nyt halltukseen, koska val- ;: fl konaan tosenlanen, kun nyt mellä ehdotettu, mutta on mustettava, takanaan että Saksassa eos.-dem. puolueella on todellsta vomaa jukx». Jota mellä e sanottavast ole. Näyttää sltä, että sotatlalak votasn nyt hyväksyä, uusn vaalehn menemstä el puhuja ptänyt nn epäedullsena, kun 4ltä on vätetty. Se ols keno. Jolla fasllls- ' tsta lkettä votasn väsyttää. Nnollen e ols syytä uusa vaaleja erkosest karttaa. Pänvaston, Jos vastapuolen tedoks tulee, että medän tahollamme e uusa vaaleja pelätä, nn ehkäpä e nhn nn halukkata ollakaan. Jos saatasn muodostetuks uus halltus kansanvaltaselle pohjalle, nn votasn sen muodosta- tuudet on ensn hyväksyttävä halltukselle ta eduskunta hajoltetaan. G ö r m a n huomautt, että lapualaset ovat päättäneet saattaa eduskunnan polkevlleen, kuten halltuksenkn. El ptänyt uusn vaalehn menemstä vaarallsena. Kankaanpää ol stä meltä, että ptkälle menevn myönnytyksn e ole suostuttava, koska vaatmuksa estetään yhä lsää, mutta toselta puolen e Jolsta ole Jänntettävä lan kreälle. Yhty pääasassa estettyhn ponsn. puheenjohtaja H a r v a 1 a lmott, että kokous lopetetaan tältä pävältä kello 17 Ja kokoonnutaan huomenna uudelleen kello 10. r : K msessa tällasessa hätätlassa olla mukana. V Tämän Jälkeen päätt kokous asettaa erkosen Jaoston tarkstamaan pon- Myllymäk ol stä meltä, että nyt tarvtaan päät- sehdotusta. jaostoon valttn Jäsenks K.H. Wk, Vänö Tanner, :» tr- B. t H tävää Ja peräänantamatonta tomntaa. Puoluekokous on antanut selvät ohjeet. Jota on noudatettava. Halltus tahtos rajottaa lakehdotuksllaan nden vapauksa. Joden kmppuun e nykysllä laella päästä, mutta el ryhdy lan edellyttämn tomenptesn fasälstsa väkvallan harjottaja vastaan. Nn laajoja valtuuhlla,' kun suojeluslak edellyttää, e votane antaa mllekään halltukselle, Jossa sosaldemokraatt avät ole mukana. Jos sosaldemokraatt ottavat osaa halltuksen muodostamseen, sllon olsvat valtuudet tarpeen. Lapuan lke on saanut Jo-nn laajan mttakaavan, että todennäkösest as- Blstlen keskuudessa ols tomtettava lukusa vangtsemsa. - Cuvtellun tlapäsen edun vuoks el joukkojen luottamusta saa horjuttaa, panovapauslakehdotukseen nähden puhuja yhty Aallon kantaan, huo- Vänön Voonmaa ja J.P. Aalto. Tntnan kokouapävä. Edellsenä pävänä tehdyn päätöksen mukasest kokoontuvat Sos.-dem. Puolueneuvosto Ja Sos.-dem. Eduskuntaryhmä henäkuun 1 pävänä 1950 kello 10 Jatkamaan kesken Jäänyttä ssäpoltteen tlanteen kästtelyä. Puhetta Joht edelleen K. Harvalaja pöytäkrjaa pt J.E. Janatunen. Tomtetussa nmenhuudossa havattn läsnäolevks puoluetomkunnasta samat kun edellsenä pävänäkn, lukuunottamatta M. Pekkalaa. Lsäks ol nyt saapuvlla varajäs-en K. Kukkonen. Neuvoston Jäsenstä ol- ' f mauttaen, että Jos lakmuutoksa stten tultasn käyttämään metä vat saapuvlla samat kun edellsenä pävänäkn, v 1 vastaan, nn mten sen stten Joukolle selttäsmme, paremp on hyväksyä sotatlalak, Jossa on tarkon määrtelty, koska se tulee lukuunottamatta V. Kantoa. Eduskuntaryhmästä olvat saapuvlla samat kun edellsenäkn pävänä, lukuun- J vomaan. Vaasan tapauksessa ols sotatlalaka, Jos sellanen ols ollut, ptänyt käytäntöön soveltaa. Yhty pääprtessään puoluetom- ottamatta A. Aaltoa, Allota, Eskolaa, Haversta, Kovasta, Lehtokoskea, Pekkalaa, Pärssstä Ja Setä- kunnan ponsn. lää. Lsäks olvat nyt ryhmästä saapuvlla Helo, P u s a ol stä meltä, että maalaslton saamattomuus Ja to- Lnna, Renkanen Ja Ryömä.

t r l,1 Lh ( n; H m ^ = : f'. puolueshteer w k saloat edellsenä pävänä ase- ' tetun jaoston suhtautumsta estettyhn ponsn. Jaosto on tullut shen tulolcseon, au» ryhoä e sas suostua mhn}rään asallsn ta peraatteellsn myönnytylcsn. Täällä tehtävä päätölcsä e ole saatettava jullcsuuteen ekä muutenkaan levtettävä nstä tetoa. - puhuja huomautt, että ryhmän tähänaststa vastustavaa Kantaa sotatlalakn nähden vodaan kyllä hyvn perustella, mutta on otettava huomoon, että sellasa lakeja on usessa'massa. Lak votasn hyväksyä sllä edellytyksellä, että stä käytettäsn van määrätyssä tapauksssa Ja että tse lassa on tarkat määräykset sen käyttämlses-ä. Jos sotatlalan hyväksymsellä votasn välttää^ suojeluslak, ols se katsottava eduks. - jaosto e ole katsonut tar-» peellseks tehdä estettyhn pjjnsn muta muutoksa kun sen, että vastkelehten Julkasemsta koskeva kohta tosen ponnen b)- kohdasta on postettu, koska stä pdettn tarpeettomana nmenomaan manta. Bryggar ol stä meltä, että lakmuutokset evät nyt merktse mtään, sllä nyt on kysyxqys ennenkakkea vomasta. Lapualaslkettä evät tyydytä mtkään vältysehdotukset, elle tätä lkettä vastsan voda asettaa vomakasta vastarntaa. Täytys ss olla asevoma, John votasn nojautua. Nyt on knntettävä cuurn huomo uuden halltuksen muodostamseen Ja lapuanlkkeen vastustamseen. Lapualaset tekevät lattomuuksa Ja halltus lallstuttaa ne. Ols valttava neuvotteljota asettumaan yhteyteen porvarllsten kan^anval- tästen anesten kanssa. Jotta votasn ryhtyä tomenptesn suunntellun talonpokasmarssn ehkäsemseks, sllä elle stä voda tehdä, nn lmesest tapahtuu valtokaappaus. Penttala huomautt, että lapuanlkkeen johdolla on ollut tarkotuksena jo helluntana toteuttaa tunnuslauseensa: sanosta tekohn, mutta erästä systä ol kutenkn sllon pakko luopua suunntelmen toteuttamsesta. - puhuja selost tämän jälkeen laajast lapuarlkkeen lmenemsmuotoja Pohjanmaalla, huomauttaen, että erässä kunnssa lapualaslla on selväst ylote. Nyt koetetaan saada terrorso^ks kunta kerrallaan. Elle halltuekysymyksösaä saada ylotetta, nn lanmuutokssta e ole mtään apua. H e l o yhty Bryggarn snä, että mnkäänlasen kompromssn avulla e asasta selvtä. Nyt on kyseessä voman asettamnen vomaa vastaan. Tosasallsest e tätä nykyä ole u maassamme mtään valtovaltaa* Stä osottaa sekn, että presdentt neuvottelee lapualasten ekä halltuksen kanssa, Komp-. romssn tarjoamnen medän taholtamme osottas van horjuvasuutta. sks on yksmelsest Ja horjumatta asetuttava kakka kansanvallan supstaxasa tarkottava lakehdotuksa vastustamaan. Päälcysyqys tällä hetkellä on se, onko eduskunnalla nyt lallsa edellytyksä työsksntelylleen. Elle ntä ole, nn e näytä olevan edes mahdollsuuksa osallstua eduskunnan työhön, ponnstusten tuls kohdstua shen, että valtovalta saatasn kansanvaltasten anesten käsn. - Puhuja e omasta puolestaan vonut hyväksyä mnkäänlasta kompromssa lapualasten kanssa, Joten sotatlalakakaan e ols nyt hyväksyttävä. A a 1 t o, J.F. huomautt, ette medän taholtamme ols jyrkäst lmotettava, että me emme suostu työskentelemään eduskunnassa, Jos se on vajalukunen, koska porvarsto sas sllon yksnään päättää asosta medän vomatta mtenkään vakuttaa nden kulkuun, on tehtävä kakk mtä vodaan työväen aseman suojelemseks. pusa huomautt Helolle, että tämä on epäjohdonmukanen vaatessaa, että halltusvalta on saatava kansanvaltasten anes- * ten käsn, mutta mnkäänlasn myönnytyksn e slt ole mentävä. Jos edellseen päämäärään pyrtään, nn on jotakn myönnytyksä tehtävä. Huotar yhty Pusaan huomauttaen, että sotatlalak on säämöllsessä järjestyksessä Ja säännöllsssä olossa valmsteltu lak, joten se votasn hyväksyä. Jos sllä votasn estää epämääräsen suojeluslan hyväksytyks tulemnen. Vo onmaa ol stä meltä, että puolueemme on vomensa mukaan puolustettava kansanvaltaa Ja parlamenttarsmä. Jos tlannetta vodaan parantaa n^yönnytysten avulla, nn sellasakn on tehtävä, kunhan van pdetään slmällä, että nden kautta e mtään oleellsest menetetä. Sotatlalaka on Jo harkttu kymmenkunta vuotta Ja stä on hyvn valmsteltu, Jota pats valmstelussa on otettu huomoon lukusa medän taholtamme tehtyjä korjausvaatmuksa, Joten sen hyväksymsen e ptäs olla mahdotonta, onhan tässä lassa kutenkn tarkat säädökset stä, mllon ja mnkälasssa olosuhtessa stä m f r

vodaan käyttää, kun suojeluslakl taa«tässä kohden on avan epämääränen. Jos hyväksymme tämän lan, nn se e maksa melle mtään, mutta sllon vome vaata euojeluslan hylkäämstä paljon vahvemmlla perustella, on kyllä helppoa asettua kokonaan kelteselle kannalle, mutta sten annetaan van lapualaslle täydet tomntamahdollsuudet Ja kun valokunta on tullut yksmelsest tähän tulokseen Ja snertm yhtynyt myös puolueshteer Wk, Joka hotelee medän pyhä krjojamme, nn e ptäs olla mtään ahetta asettua vastustamaan nyt estettyjen ponsen hyväksymstä. Aalto, J.F. huomautt, että valokunnan tarkotuksena e sunkaan ole, että sotatlalaka lman muuta hyväksyttäsn, vaan ennakolta ols saatava multa ryhmltä taketa stä, et- ' tä suojeluslan annettasn snä tapauksessa raueta. Sotatlan hyväksymnen vaat muuten van yksnkertasen enammstön. kä, kun mltä se Jostakn näyttää, sllä porvart evät sunkaan ole asassa yksmelsä, vaan hedän keskuudessaan on huomattava ryhmä. Jotka ovat perustuslaken kannalla, puolueemme manetta e saa halventaa. Laken asallnen kästtely edellyttää, että on olemassa myös asallsa vastaehdotuksa.' Halltuksella Ja lapualaslla on kummallakn omat ehdotuksensa Ja kun mellä on omamme, nn halltuksen ehdotukset tulevat mahdollsest hyväksytyks. Perustuslallssta porvarllssta anekssta ols saatava halltus muodostetuks. Pällanen halltus vos ehkä sveellsellä auktorteetllaan hlltä lapualasa. Lsäks on mustettava, että myös taloudellset tekjät, pankt, ulkomanen luotto y.m. vakuttavat hekentäväst lapualasten hommn. Kaja huomautt, että Karjalassa e lapuala s uudella ole Juur mnkäänlasta kannatusta. < : j' 1 Joten emme loppujen lopuks vos estääkään sen hyväksymstä. Ptkäslta ehdott 4:nnen ponnen sanamuotoa sten täydennettäväks, että sanan "pdätyksä» eteen lsättäsn sana "lattoma". - Bryggarn ehdotuksen Jondosta huomautt puhuja, että ryhmä vo tsö valta henklöt. Jotka asettavat neuvotteluhn kansanvaltasten ryhmen kanssa. Joten tämän kokouksen e tarvtse neuvotteljota valta. Kvsalo ol stä meltä, että neuvotteluja porvarllsten kansanvaltasten ryhmen kanssa vos hotaa sama Jaosto, Joka elen asetettn ponsa tarkastamaan. - Tänään pdettävässä eduskunnan stunnossa ols vältettävä lan särmkästä esntymstä keskusteltaessa kommunstedustajan possaolosta. R y ö m ä lausu kästyksenään, että ryhmämme on päättäväst asetuttava lattomuukca vastaan, mutta e erkosemmn ryhdyttävä kommunsteja puoltsunaan. Eduskunnan työhön on otettava osaa. Sotatlalak vodaan hyväksyä. Usko lallsen halltuksen syntyvän Ja kokoomuksen olavan snä mukana. Lapualasa e ole tarpeettomast ärsytettävä. Lepstö huomautt, että muuta kenoa e ole, kun koettaa saada akaan sellanen halltus, Joka asettus lapuanlkettä vastaan. vuor huomautt Bryggarlle, että^n kanta edellyttäs ulkoparlamanttaarsa kenoja. Tlanne e ole nn synk! Keskustelun päättyä tähän lmott puheenjohtaja H a r- V a 1 a, että eduskuntaryhmä on elen valnnut kolme henklöä neuvottelemaan kansanvaltasten porvarryhmen kanssa, mnkä vuoks Bryggarn tekemä ehdotus neuvotteljoden valtsemsesta katsottn rauenneeks Tämän Jälkeen todettn, että Helon ehdotusta, mnkä mukaan e ols suostuttava mnkäänlasn myönnytyksn, e oltu kannatettu, Jotenjze ol rauennut. Sen sjaan päätt puolueneuvosto hyväksyä Ptkäsllan ehdottaman lsäyksen 4:nteen ponteen. Puolueneuvosto ol sten yksmelsest hyväksynyt Jaoston esttämät ponnet Ptkäsllan ehdottamalla lsäyksellä. Nänollen olvat ponnet hyväksytyt snä muodossa. Jossa ne esntyvät ltteessä n:o 1. H. Puolueshteer K.H. Wk lmott, että edellsenä pävänä asetettu jaosto on alustavast tarkastanut hänen laatmansa Julstusluonnoksen nykysen ssäpolttsen tlanteen Johdosta sekä estt sen ssällön. Tarkotuksena on, että eduskuntaryhmän valmstusvalokunta yhdessä Puoluetomkunnan kanssa tarkastaa sen lopullsen sanamuodon. Asasta keskusteltaessa lausu A m p u J a kästyksenään, että Julstuksessa on svuutettu ne perussyyt, Josta nykynen tlanne on aheutunut. Julstuksessa on nyös korostettava keskustapuolueden hekkoa esntymstä rl E 1- m

kansanvallan puolesta Syynä ^kylseen tlanteeseen el sunlcaan taksaen joukkoja sekä kerätäkseen ntä yhä runsaanmn puolueemme 1?. " 17 l ole yksnomaan kommunsten esntymnen. rvehn. Samalla on koetettu rohkasta myös kansanvaltasa porva- Kv salo halus Julstukseen enemmän rohkasua, rllsa prejä. J: \ koska se vakuttaa Jonkn verran alakuloselta. m^^^ Ampuja ol stä meltä, että vosmme olla velä vake- Aromaa halus, että on selväst sanouduttava rt kommu- ammassa asemassa, elle maassamme ols kommunsma ollut. Jos työ- nstesta. läsjoukot olsvat olleetyhtenäsnä medän takanamme Ja puolue Lappal. anen hyväksy Julstuksen sellasenaan. sten ols ollut vomakas, olsvat fasästt kohdstaneet hyök- K o m u ol stä meltä, että Julstuksessa ols selvään käyksensä metä vastaan Jo akasemmn. sanottava porvarston käyttävän komcunsma kepphevosenaan, ^fulg^ Pyy yhty Kvsalon lausuntoon. tuksessa ols kehotettava joukkoja lttymään puolueeseemme, mkä kehotus vme akona näyttää unohtuneen puoluetomkunnan Juls- tukssta. H a r V a 1 a huomautt Komulle, että kakssa Puoluetomkunnan Julstksssa on vedottu Joukkohn Ja kehotettu ntä myös lttymään puolueeseemme. Joten Komun esttämä' väte e pdä pakkaansa. 'salovaara ol er meltä Ampujan Ja Komun kanssa stä, mssä määrn kommunstnen lke on ollut synnyttämässä nykystä tlannetta. Jokasessa puolueemme Julstuksessa on ennen kakkea tuotava eslle Borturmollnen työ, Jota kommunstt ovat harjottaneet. A h m a 1 a n melestä ol nyt enennän tomttava kun puhuttava. julklausumlla e nyt ptkälle päästä. Yhty Kvsaloon snä, että Julstus sas olla enemmän rohkaseva. Ranta huomautt, että harjotettasn tsepetosta. Jos arvosmme omat vomamme suuremmks, kun mtä ne todellsuudessa ovat. puoluetomkunnan työtä on tuettava, ekä sen arvoa väheksyttävä. Keskustelun päätettyä tähän hyväksyttn ykslmelfcest Julstus Julkastavaks. Sen lopullsen sanamuodon tarkstamnen.jätettn eduskuntaryhmän valmstusvalokunnan Ja Puoluetomkunnan tehtäväks. Jollon keskustelun kuluessa estettyjä huomautuksa on mahdollsuuden mukaan otettava huomoon. Kokous päätty kello 11,50. Pöytäkrjan vakuudeks; Kokouksen puheenjohtaja. ' U< H a r V a 1 a huomautt, että kun asa ol ens kerran ) Puoluetomkunnassa kästeltävänä, nn herätettn kysynys yle- ökoukeen shteer sen kehotuksen antamsesta vastalausekokousten järjestämseks kakkalla maassamme, mutta kun e ollut taketa stä, että ne saatasn kakkalla onnstumaan, tyydyttn shen, että annettn ykstysest van muutamen suurempen pakkakunten kunnalls- ( tomkunnlle kehotus sellasten järjestämseen. Edelläolevan pöytäkrjan olemme tänään tarkastaneet sekä kokouksen menon Ja päätösten mukaseks havanneet. Helsngssä, tammkuun 2? pävänä 193. P t k ä s l t a ' ol stä meltä, että lman kommunsten härnäävää tomntaa el tällaseen tlanteeseen ols jouduttu. Nn- / ollen on turhaa sltellä kommunsten tekoja. Tanner huomautt, että lapuanlkkeen anoana käyttövomana on kommonsmn vastustamnen. Jos tämä lke ols het esttänyt okeat tarkotusperänsä, nn e se ols saanut kannatusta. Kommunsten räkeä esntymnen Ja uskontoon kohdstuva plkka antovat lapuanlkkeelle vomakkaan sysäyksen. Ampujan Ja Komun kästys Puoluetomkunta on tehnyt parhaansa rohkalsf. n. asasta e ole okea.

'Cc lo ' U \ K3 - Jf:- m 15. Puoluetomlcunnar puheenjohtaja K. H a r v a l a Pöytäkrja Soslalddmolcraattsen puoludeuvoston cokoulcsdsta, Joca pdettn Helsxgsaä, Säätytalossa henä- mun 1 pävänä 1930* lmott, että Suomen Sosaldemolcraattsen puolueen Puoluekokous ol tammkuun 3 pävänä 1930 valnnut sääntöjen mukasest er prjärjestöjen esttämstä ehdokkasta Jäsenet Ja varajäsenet Sosaldemokraattseen Puolueneuvostoon. Kun puoluekokouksessa tehdyn sääntömuutoksen Johdosta kutenkn eräät prt olvat okeutetut valtsemaan Puolueneuvostoon lsääsekä vaknasa että varajäsenä, ol puoluekokous päättänyt Jättää assuomasten prkokoueten tehtäväks esttää lsäehdokkata sekä va- tuuttanut Sosaldemokraattsen Puolueneuvoston puoluekokouksen nmssä vahvstamaan prkokousten tätä asaa koskevat päätökset. Tämän mukasest olvat asanomaset prjärjestöt nyttemmn tehneet estyksensä, Joden perusteella Sosaldemokraattsen Puolueneuvoston kokoonpano tuls olemaan seuraava: uudenmaan lääjn vaalpr: HJ. Görman Lohjalta Ja JUho Lanto Kuusankoskelta; varajäsenet: Jalmar vuornen Lohjan kauppalasta Ja j.a. Lehtnen ltstä. Turun.la Porn läänn etelänen vaalpr: F. V. Suomnen Raunstulasta; varajäsen: K. HelllDerg Halkosta. Turun.la Porn läänn Dohlclnen vaalpr: Vhtor Fallla Porsta; varajäsen: Vänö Saar Kankaanpäästä. Hämeen läänn etelänen vaalpr: Matt Alanko Hämeenlnnasta:Ja- Jalmar.Kankaanpää Jokossta; varajäsenet: A. Ptkäslta LahdPsta Ja Hekk Tuomola Forssasta. Hämeen läänn poh.lonen vaalpr: Vhtor Kanto Tampereelta Ja Laur Kanervo Vlppulasta; varajäsenet: Sr Louh Tampereelta Ja sulo Vllgrn Pohjos-Prkkalasta. YlPUrn läänn läntnen vaalpr: urho Lappalanen Kotkasta Ja Vpurn maalaskunnasta Juho?yy faxsutx; varajäsenet Hekk Manner Vpursta Ja an 11 Kerman Lappeenrannasta. Vpurn läänn tänon vaalpr: Kust Kaja nklästä; vara- Jäsen: K. Rtar Sortavalasta. «41 H l 1' m'!* M n l [e m m 1 H'' r '

v MlkKglln läänn vaalp^r^! V. Paavlanen Mkkelstä Ja Altn Parkknen Mkkelstä; varajäsenet: j.v. Lötjönen Savonlnnasta Ja Otto Mettnen Punkasalmelta» Kuopon läänn läntnen vaalpr: h. Henkanen Varkaudesta; varajäsen A. Salo salmelta. Kuopon läänn tänen vaalpr: j^no Kosonen Joensuusta; varajäsen: Pekka Kettunen Pelsensuusta. Vaasan läänn tänar vaalpr: Eml Snervä Keuruulta Ja Arttur Ranta Jyväskylästä; varajäsenet Atte Munonen Lauc"! kaasta Ja Hekk Laakso Jyväskylästä. Vaasan läänn etelänen vaalpr: Lenn Huhtanen Curkasta; Jalmar Kankaanpää Ja A. Ptkäslta, Hämeen läänn pohjosesta vaalprstä Vhtor Kanto Ja Laur Kanervo, Vpurn läänn läntsestä vaalprstä Urho Lappalanen Ja JUho Pyy, Vpurn läänn täsestä vaalprstä Kust Kaja, Mkkeln läänn vaalprstä V. Paavlanen Ja A. Parkknen,'Kuopon läänn läntsestä vaalprstä H. Renkanen, Kuopon läänn täsestä vaalprstä Juho Kosonen, Vaasan läänn täsestä vaalprstä Hekk Laakso Ja Arttur Rauta, Vaasan läänn eteläsestä vaalprstä Lenn Huhtanen, Vaasan läänn pohjosesta vaalprstä Matt Lepstö, Oulun läänn eteläsestä vaalprstä Kustaa Ahmala Ja suomen Ruotsalasesta Työväenltosta Sf varajäsen. Lane Vaasasta. yaaean läänn poh.lonen vaalpr: Matt Lepstö loholammlta;» (Pnlands Svenska Artetarfört)und) r. Sundqvst. T varajäsen: K. Palm Kokkolasta. Qulun läänn etelänen vaalpr: Kustaa Ahmala Oulusta; va- Pöytäkrjan tarkatajks valttn Anton Huotar Ja Hlda Seppälä. rajäsen: Aleksanter Nurm Alaveskasta. T^^ep^ff^lalnan prlär1eato (Flnlands svenska AroetarfÖDJUng.):. Tuän Jälkeen lmott puheenjohtaja, että puolueen sään- AlDn Lassla Petarsaaresta; varajäsen: Fr. Sundqvst töjen 40 $:n perusteella ol puolueneuvosto kutsuttu koolle 51 t Helsngstä. Puoluekokouksen antaman valtuutuksen nojalla päätt Puolueneuvosto yksmelsest lyväksyä er prjärjestöjen tekemät ehdotukset, Joten Puolueneuvoston kokoonpano tul olemaa.1 seuraavalla, kullekn puolueneuvoston Jäsenelle lähetetyllä kertokrjeellä: «Helsngssä, kesäkuun 20 pävänä 1930. Sos.-dem. puolueneuvoston Ja Sos.-dem. Eduskuntaryhmän Jäsenlle eellanen, kun edellä on manttu. Kun puoluetomkunnan puheenjohtaja K. H a r v ar 1 a ot lmottanut, että puolueen sääntöjen 40 $:n mukaan 4 puoluetomkunta päätt elen ptämässään kokouksessa kutsua Puolueneuvoston ja Eduskuntaryhmän yhteseen kokoukseen, Joka alkaa maanantana kuluvan kesäkuun 30 pävänä kello 14 (2) Säätytalossa Helsngssä. Kokouksessa tulee kästeltäväks nykynen ssäpolttnen tlanne, jonka kynnyksen Puoluetomkunnan puolesta alustaa kokouksessa tover Vänö Tanner. on hänen johdettava puhetta Puolueneuvoston kokouksessa Ja kutsuttuaan pöytäkrjaa ptämään tomtsja J. E. Janatusen, tomtettn nmenhuuto, Jollon havattn, että saapuvlla Tämän lsäks tulee pdettäväks het yhtesen kokouksen jälkeen Puolueneuvcston kokous, jossa kästellään van ernäsä puolueosastojen omasuuksa srtoja Ja luovutuksa koskeva kysymyksä sekä Jotakn^muta talouskysymyksä. m olvat seuraavat päätösvaltaset puolueneuvoston Jäsenet, nmttän puoluetomkunnasta:k. Harvala, Matt Paasvuor, K. H. Wk, Axel Ahlström, Renh. Swentorzet3k, Vänö V. Salovaara, Hlda Seppälä, j.w. Keto Ja Vänö Tanner. Saapuvlla olvat myös Puoluetomkunnan varajäsenet K. Kukkonen Ja Edv. Huttunen; sekä er vaalprestä päätösvalta- Puoluet ervehdyksn: Sos.-dem. Puoluetomkunta K. Harvala, puheenjohtaja." Kokous todettn^sääntöjen akaan koolle kutsutuks Ja päätösvaltaseks.,16 \ sna Jäsennä: uudenmaan läänn vaalprstä HJ. oörman Ja puoluetomkunnan estyksestä päätt Puolueneuvosto Juho La.nto, Turun Ja Porn läänn eteläsestä vaalprstä yksmelsest, että puolue menee takaukseen stä 80,000 F. V. suomnen, Turun Ja Porn läänn pohjosesta vaalp- (kahdeksankymmentuhannen) markan suurusesta lanasta, Jon- rstä Vhtor Fallla, Hämeen läänn eteläsestä vaalprstä ka Makslahden Sos.-dem. Työväenyh-

/Hffr ft 'K' r ^ Bty s r.y. akoo ottaa Vpurn Työväen Säästöpanksta. '.! Lanan takaajaka ryhtyy puolue kutenkn van sllä ehdolla, että puolue vapautuu takaukeostaan sen Jälkeen, kun yhdstys saa knntyksen taloonsa Ja että pankk suostuu järjestämään PuolueXo.oue^«ta nu.«uta.aan ole tänär>. puoltakaan. nun ol, suortettu t mh ' tämän lanan knnelanaks lman puolueen takausta. e S s ' Puoluetomkunnan estyksestä päätt puolueneuvosto yksmelsest luovuttaa tomntansa lopettaneen Salon Ammatllsen Sos,-dem. Yhdstyksen varat Smk. 87:- Salon Sos.-dem. Työväenyhdstykselle.,.., ' / ^ -.... BSytag^ valcuuaks: ' Kolcoujceen puhesjs^ 0UC8«, Shteer, k m puoluetomkunnan estyksestä päätt Puolueneuvosto yksmelsest luovuttaa tomntansa lopettaneen Halkon Tojalan Työväenyhdstyksen rtamen omasuuden, arvoltaan non lalläoleran pövtän».. Ja paatosten a,,:a«ece navalnneet 200 markkaa, Salon Sos.-dem. Työväenyhdstykselle. elokuun pävänä l^o Järjestöshteer Eml Sallla lmott, että tover Fredrk Mo sala on anonut korvausta Pohjolan Työmehen tähden kärsmstään vahngosta. Mosalan kärsmät vahngot nousevat yhteensä Smk:aan 12,476:30, Johon tulee lsäks Jonkn verran Korkoja hänen näden asoden järjestämseks ottamstaan lanosta. Puoluetomkunta ehdottaa Puolueneuvoston päätettäväks, että tover Mosalalle korvattasn hänen kärsmstään vahngosta velä maksamatta olevan, hänen lunastettavakseen Joutuneen vekseln määrä Smk. 3»576:30- Puolueneuvosto päätt yksmelsest hyväksyä Puoluetomkunnau ehdotuksen. Kuopon läänn läntsen vaalprn Sos.-dem. Prtomkunnan estyksentperusteella ehdott puoluetomkunta, että Pelavedellä tomva Löydynjärven Työväenyhdstys yhdstettäsn Tuovlanlahden Työväenyhdstykseen Ja sen varat, / ' '' Smk. 2,081:79 srrettäsn vmeksmantulle yhdstykselle. puolueneuvosto päätt yksmelsest.hyväksyä Puoluetomkunnan edotuksen.,. Lofruks halus järjestöshteer Sallla e kllnntkokouksen osanottajaln huomota shen, että pllrjärjestot evät yleensä ole täyttäneet puolueen sääntöjen 11 :n säädöksä puolueverojen "tlttämseen nähden Ja kun stä pats e

2/ Ryhmän on koetettava edstää sellasen,.nykystä laa= jemmalle pohjalle rakennettavan halltuksen muodostarasta, jos: sa kansanvaltaslla anekslla on varma enerastö. Jos tällasen halltuksen akaansaamnen stä vaat ja jos tazxlxsh saadaan rttävät talceet stä,että sosal= demokraatt vovat snä toma puolueen hjrväksymään peraat= teden mukasest,vo puolue luovuttaa KLj^ktäxteHjdfcfctMfcsBExx u Jf^ edusl^^tatyhjän. S' kqkpuksessa_ 1/hj\äks^tty päätösj^usema. Nykystä valtollsta tlannetta ja sen aheuttama 1 aleehdotuksa kästeltäessä e ryhmän ole tehtävä sellasa myönnytyksä,jotka tetävät työväen kansalasvapauksen asal= lsta supstamsta. Tässä tarkotukseösa kokous antaa seuraavat ohjeet: 1, Ryhrän on tuomttava halltuksen vme akona lapualaslkkeeseen nähden osottama lameus ja sen lanvas= täset tomenpteet. Päätöslauselmasta vodaan neuvotella mu= den ryhmen kanaa. 2. Halltuksen esttämn lakestyksn nähden huo=: mattakoon: a/ Tasavallan suojelulakn nähden on ryhraällä har= kntavapaus päättää tlanteen vaatmusten mukasest.kutenkn huomoonottaen,ettevät kansalasten perustuslaessa turvatut okeudet tule halltusten ja vranomasten melvallasta rppu= vks. Jos lakehdotus päätetään hyväksyä,ols saatava toden= näkösä taketa stä,että laka tullaan käyttämään erotukset= ta kakka valttkunnan turvallsuutta uhkaava pyrkmyksä vas= taan. Edelleen ols syytä laata tämä lak van lyh/ttä määrä= akaa varten ja mahdollsrm-aan ykstyskohtaseen muotoon. Sotatlalak ols syytä hyväksyä,varsnkn jos sen avulla vodaan torjua suojeluslac. b/ Panovapauslan muutosehdotukssta on ehdottomas= t vastustettava muutoksa,jotka rajottasvat kansalasten pänovapautta,laajentasvat lehten talcavarkomsokeutta ta pdentäsvät lakkautusakaa. stävaston vodaan tässä lassa hyväksyä muutokset, jotka jouduttavat okeudenkäyttöä lal muuten tetävät teknll= sä parannuksa. c/ On vastustettava sellasa valtopäväjärjestyk= seen ga ta vaallakn tarkotettu ja muutoksa", jotka teksvät mahdollseks estää jonkun kansalasryhmän edustuksen eduskun= nas^a. Jos ryhmän vastustuksesta huolmatta edellämantut ta muut mahdollsest estetyt lakehdotukset saavat työväen kansalasokeuksa supstavan ssällön,on ryhmän vastustettava nden kreellseks julstamsta. 5. Pyhrflcn e ole ulkoapän tulevan panostuksen vuok= s suostuttava kre-htmään asan kästtelyä ekä annettava sellasen panostuksen muutenlcaan vakuttaa kantaansa. 4. F."hmän on eduskunnan.kokoontuessa pantava vasta= lause erdden kansanedustajan lattoma pdätyksä vastaan ja,:5hx jos mahdollsta,koetettava akaansaada eduskunnan paatos,ette asan asallseen kästtelyyn ryhdj^-tä, enngjcun eduskunnalle ja kaklle sen jäsenlle on turvattu työrauha. t "1 \m. m { f u e m

2/ Byhmän on koetettava edstää sellasen,.ykystä laa= jemmalle pohjalle rakennettavan halltuksen muodostamsta,jos= sa kansanvaltaslla anekslla on varma enerstö. Jos tdllasen halltuksen akaansaamnen stä vaat ja jos tazxxas saadaan rttävät takeet stä,että sosal= demokraatt vovat snä toma puolueen hyväksymään peraat= teden mukasest,vo puolue luovuttaa edustajaan halltukseen. 6, Rylmän on koetettava akaansaada lähenen kosketus muden kansanvaltasten ryhraen kanssa, jotta saatasn akaan yhdenmukanen esntymnen kumousyrtyksä vcstaan. 7, Kyhmän on koetettava vvyttää uusa vaaleja,mutta jos sellaset kutenkn tulee tomtettavkks,tomttava nn, että vaaltunnukset ovat selvät ja vakuttavat, 8, Ryhmän on esnnyttävä yhtenäsenä puoluepäätösten a ylläoleven ohjetten mdcsxx mukasest. XX X X X "x f; l. r (..v-'

Pöytäkrja Puolueneuvoston kokouksesta marraskuun 2 pävnä 93o, f- 9 f {>., _. '.' 'k.'! L f t t ".f Laatnut: j. e. Janatunen^ / Jk "' M H, <..m :r m 1 "t.

Pöytäkrja, tthty Suomen Soslaldamolcraattsen Puolueneuvoston kolcouksessa marraslcuun 2 pävänä 1930* Kolcoue pdattlln Helsngssä Säätytalossa, l- Puoluetolmllcunnan puheenjohtajan Kaarlo Harvalan lmotettua, että puolueen sääntöjen 40 J:n mukaan on hänen Johdettava puhetta puolueneuvoston colcouksessa Ja kutsuttua pöytäkrjaa ptämään tomtsja J.E» Janatusen, tomtettn nmenhuuto, Jollon havattn, että saapuvlla olvat seuraavat päätösvaltaset puolueneuvoston Jäsenet, nmttän: Puoluetomkunnasta: Käarlo Harvala, Matt paasvuor, K.H. Wk, Axel Ahlström, Renh» swentorzetsk, Vänö V. Salovaara, Hlaa Seppälä, J.w. Keto Ja Vänö Tanner, saapuvlla olvat myös Puoluetomkunnan karajäsenet K. Kukkonen, M. Pekkala Ja Edv, Huttunen; sekä er vaalprestä päätösvaltasna Jäsennä: Uudenmaan läänn vaalprstä HJ. öörman Ja Juho Lanto, Turun Ja Porn läänn eteläsestä vaalprstä F, V. Suomnen, Turun Ja Porn läänn pohjosesta vaalprstä Vhtor Fallla, Hameen läänn eteläsestä vaalprstä Matt Alanko Ja Jalmar Kankaanpää, Hämeen läänn pohjosesta vaalprstä Vhtor Kanto Ja Laur Kanervo, Vpurn läänn läntsestä vaalprstä urho Lappalanen Ja Juho J^y, Vpurn läänn täsestä vaalprstä Kust Kaja, Mkkeln läänn vaalprstä V. Paavlanen Ja A. Parkknen, Kuopon läänn läntsestä vaalprstä H. Renkanen, Kuopon läänn täsestä vaalprstä Juho Kosonen, Vaasan läänn täsestä vaalprstä Eml Snervä Ja Hekk Laakso, Vaasan läänn eteläsestä Lennl Huhtanen, Vaasan läänn pohjosesta vaalprstä K. Palm, oulun läänn suomenx eteläsestä vaalprstä Kustaa Ahmala Ja/Ttuötsalasesta Työväenlltosta (flnlands Svenska Artoetarförtound) AD. Lassla. Sos.-dem. prtomkunta edustvat: Uudenmaan läänn prtomkuntaa A. Lehtonen, Turun läänn etelästä prtomkuntaa T. Saarnen, Turun läänn pohjosta prtomkuntaa A. Mannnen, Hämeen läänn etelästä prtomkuntaa T. Aaltonen, Hämeen läänn pohjosta prtomkuntaa H. Aattela, Vpurn läänn läntstä prtomkuntaa T. Lndman, Vpurn läänn tästä prtomkuntaa KT. Lumjärv, Vaasan läänn tästä prtomkuntaa J. Mäknen, Vaasan läänn yhdstyne!- tv"

f a n prön plrtomllcuntaa Y. Saarnen Ja Suomen Ruotgalalgta Työväenllttoa o. Andersson. Puolueletlä edustvat : s. SoaaldemoKraatta Anton Huotar, Sosalsta f.e. Snsalo; Hämeen Kansaa A. Kanerva, Klp Kansan Lenea»^ Rano, Eteenpän-leteä K. Hämälänen, Kansan Työtä E. A. vuor. Kansan Vomaa J. Rato, Työn'Vomaa J. Leno, Pohjolan Työmestä K. Hautala, Työläsnuorsoa K. Kulckonen, Tovertar- lehteä Mna Sllanpää,KUmcaa Yfjö Räsänen Ja ArtoetarlDladeta K.-A. Pagerholm. Sos.-dem. Edas]cuntaJ7hmää edust Hannes Ryömä, Sos.-dem. Kokous todettn sääntöjen mukaan koollekutsutuks la päätösvaltaseks. Tämän Jälkeen pt puheenjohtaja avauspuheen (kts. L- 5. te n:o 1). n Ryhdyttn kästtelemään kysymystä nykysestä valtollsesta tlanteesta Ja eduskuntatyöstä. Tämän kysymyksen kästtelyyn ott osaa myös Sos.-dem. Eduskuntaryhmä Ja olvat ryhumstä saapuvlla ltteessä n:o l^^mantut edustajat. Kysymyksen alust puoluetomkunnan puolesta puolueshteer K.H. Wk. Joka alu-^-a lo katsauksen Euroopan ylespolttseen tlanteeseen, «huomauttaen, että erässä Euroopan massa ^scsm on kommunsmn vastavakutuksena saavuttanut huomattavaa jalansjaa, kun Työläsnuorsolttoa Sulo Mannnen, Sos.-dem. lyöläsnaslttoa Ann Huotar Ja Sos.-dem. Rattuslttoa A.E. Leno. Saapuvlla ol myös puolueen tlntarlcastajan puheenjohtaja Vänö sen sjaan eräsn mahn fascsm e juur lankaan ole päässyt pesntymään. suom edustaa tässä suhteessa Jonknlasta Hupl. Klp 2{. Pöytäkrjan tarlcastajlcs valttn Hannes Ryömä Ja E. Hyväksyttn kokouksen työjärjestys. Tämän Jälkeen lmott puheenjohtaja K. Harvala, että puolueen sääntöjen 40 $:n perusteella ol puolueneuvosto kutsuttu koolle seuraavalla, kaklle Puolueneuvoston Jäsenlle lähetetyllä kertokrjeellä: "Helsngssä, lokakuun 7 pävänä 930. Sosalderokraattsen puolueen Puolueneuvoston kokous puetään Helsngssä SL^ltytaloesa marraskuun 2 pävänä 19jO. Kokous alkaa kello 11 Ja on sen työjärjestys seuraava: 1) Kokouksen avaa puheenjohtaja K. Harvala. 2) Todetaan kokouksen lallsuus, tomtetaan nmenhuuto Ja valtaan kaks pöytäkrjantarkastajaa. 3) Valtollnen tlanne ja eduskuntatyö (Kästellään yhdessä eduskuntarylraän kanssa. ) 4) selostus vaallagtatotomnnasta ja sen rahottamsesta; selostaa jlärjestöshteer Eml Sallla. 5) Prjärjestöjen Ja työväenyhdstysten sääntöjen muuttamnen. 6) KBymys puoluelehten perustamsesta Vaasaan Ja Kuopoon. 7 ) Oulun läänn pohjosen alprn suhde eteläseen prn. 8) Puoluekokouksen erottaman Urho Järvsen pyyntö päästä takasn puolueeseen. 9) Päätetään puolueen haltuun joutuneden omasuuksen käyttämsestä Ja lanojen eekä takauksen myöntämsestä ernäslle yhdstykslle ja järjestölle. puoluotervehdyksn: K. Harvala, K.H. Wk, puheenjohtaja. puolueshtaer. " hamaalma, suurteollsuus Ja suurtlojen omstajat pyrkvät täälläkn toteuttamaan fascstsa pyrkmyksä Ja tässä ne käyttävät hyväkseen tsetedottoma kansananeksa, varsnkn sellasa, Jotka ovat Joutuneet taloudellseen ahdnkotlaan. Mellä e tällasa aneksa ole kutenkaan nn paljon kun erässä mussa massa. Valheellsella sänmaallsella deologalla saavutettn aluks menestystä, mutta tatamaton Johto Ja lkettä vahngottavat menettelytavat ovat synnyttäneet yhä suuremman vastustuksen. Stä pats lkkeen varsnaset tarkotusperät tulvat mellä lan akasn näkyvn, mnkä vuoks fascstsen lkkeen kehtyksessä on mellä vme akona ollut havattavssa huomattavaa laskua. Tusknpa edes varsnaset lapuanlkkeen kannattajatkaan hyväksyvät lkkeen pohjmmasa tarkotusperä. KUn lkkeen tarkotuspern on otettu myös Juutalasuuden ja vapaamuuraruden vastustamnen, nn on selvää, ette tällanen ajatus ole vonut syntyä Lapualla. - Lapuankkeen tarkotuksenahan lmotetasua m.m. olevan eduskunnasta rppumattoman halltuksen akaansaamnen Ja äänokeuden supstamnen. Fascsm on mellä ohmenevää, mutta taantumus sälyy, mkäl porvaren edut ovat yhtesä, porvarston etu vaat y- leensä työväen vakutusvallan hekentämstä. Keskustaporvareto näkee melellään, että työväk tukee stä kansanvallan puolustamsessa, mutta senkn etuhn kuuluu työväen vakutusvallan hekentämnen. - nyt on ruotsalasen eauskuntaryhmän keskuuteen välmuotoa. Medän maassamme on sekä työväenluokka että maatavljelevä väestö verraten luokkatetosta, Joten fascsm e täällä ole vonut saada kovn vomakasta kannatusta. Mutta ram m ;l 1

m r jr >! mh 1 ; muoaoctunut vomalcab' lapualanen alaryhmä. - uaalalsllltto on -1... k Jatkuvast ollut vanhollnen. - Sos.-dem. ryhmän täytyy olla valms puolustamasu:! työväen erlcosolceuk&a ylcsnäänkn. Kommunstlat tulevat lähpävä eduskunnassa ratkasuvaheeseen. Tasavallan suojeluslan avulla tulee presdentt saamaan okeuden Julkasta asetuksella pokkeusmääräyksä Ja rkoslan 16 luvun muuttamsesta on nyt pyöskn annettu estys. - Mkäl on kuultu, tulee penvljeljäpuolueen edustaja Kest äänestämään tasavallan sup^elulan puolesta Ja ruotsalasten / edustaja v. Born tuls tekemään asasta uuden alotteen. Valtopäväjärjestyksen muuttamnen on kutenkn suuremparvonen kun suojelulak. Sen avulla votasn työväen va- r leen harjotetaan Ja Jota myoe ylstellään. Ja mkäl armahdus vo tulla kyseeseen, e stä olo sovellettava törkesn Ja halveksttavn rkoksn. Taloudellset sekat ovat antaneet vauhta fascstselle lkkeelle. - Tämän Jälkeen selost puhuja lähemmn penvljeljäväestön taloudellsa vakeuksa, asutustomnnassa valltseva epäkohta sekä lkaväestön Ja srtolasuuden aheuttama sekkoja. - Nyt on lapuanlkkeen taholta nostettu myös suur melu nyömaaterrorsta*'. Kommunstsa työläsä on alettu usessa pakossa laokotteerata Ja erkosest suosa valkosa työläsä Ja lakonmurtaja. - Valltseva taloudellnen ahdnkotla on ollut omaan kärjstämään tlannetta. Vararkkojen luku- kutusvaltaa huomattavast supstaa. Tämä lak tuls rajotta- > määrä on lsääntynyt. Tällaseen taloudellseen ahdnkotlaan maan myös valtsjan okeutta, koska kaklla valtsjaryhml- Joutuneden keskuudesta on fascsm esm. Saksassa saanut n- lä e sllon ols okeutta asettaa oma ehdokkataan. Stä nokkammat kannattajansa. pats on lan ssältö sellanen, että se tuls aheuttamaan Puhuja koskettel tämän Jälkeen kysynystä stä, mtä Jatkuvast monenlasa rettelöltä. Nyt Jo vomme kunnalls- Suomen nuorso nykysn harrastaa, valasten estystään tlastol- : vaalesta nähdä, mhn tällanen lanmuutos Johtaa. Se Johtaa la er opplatokssta vuoslta 1920-28. Kehtys nuorson keskuu- suoranasen melvallan harjottamseen. Lsäks on mustettava, dessa vttaa shen, että se varsn vähän harrastaa taloudells- että tässä on kysypys perustuslan muuttamsesta. Joten stä ta elämää. Ylopstossa opskelevat pyrkvät enmmäkseen opetta- e ptkään akaan votas saada korjatuks. Lakehdotuksen jks Ja Jursteks. Tällanen kehtys on nurnkursta, on Jo hyväksymstä vastaan puhuvat ss pats kunnaefyyt myös käytän- syntynyt lan paljon henkstä työvomaa. Joka proletarsotuu, nöllset näkökohdat. Sks on tehtävä votavamme lakehdotuksen mutta Joka e kutenkaan tunne kuuluvansa työväenluokkaan. Tässä km tssl hylkäämseks. JFascsten uhkaukset evät saa pelottaa, vaan päättävä esntymnen on medän puoleltamme tarpeen. valossa on ymmärrettävä se tosasa, että lapuanlke on opskelevan nuorson keskuudesta saanut huomattavast kannattaja. Julksuudessa on npkynyt nyös estyksä vaaljärjestelmäm- Nykysn ovat mahdollsuudet sosaldemokraattsen hall- me muuttamsesta sten, että suhteellssta vaalesta srryt- tuksen muodostamseen ta edes sosaldemokraatten osallstu- täsn enemmstövaalehn. Tosn sellasen vaaljärjestelmän mlseen halltuksen muodostamseä verraten penet, jos kutezkn vakutuksesta e ole täyttä varmuutta, mutta mellä e näytä sellanen tlanne tuls, ols halltuksen ohjelman päätarko- olevan syytä anakaan pyrkä enemmstövaaljärjestelmän, vaan tuksena oleva kansanvallan turvaamnen. on pdettävä knn puolueemme tähänastsesta kannasta, ss KUn tällä kertaa presdentn valtsjamesvaalessa on t, -.mj suhteellssta vaalesta. Huolmatta stä, että maaherrolle Ja okeuskanslerlle ^enkakkea kysynys porvarllsen kansanvallan turvaamsesta, e tällä kertaa ole syytä sanoa, kuten 6 vuotta stten, että on Jätetty lukusa valtuksa lattomen kyydstysten, pahonp- presdentäsl e tavotella omaa mestä. Valnta tulee lopul- telyjen Ja muden lattomuuksen Johdosta, e tutkmukssta van lsest nähtäväst tomtettavaks stählhergn, Relandern ja 16 ala mtään kuulua. - KUn Jo on kuulunut puhetta stä, että puu- Svnhufvudn välllä. hattasn ylestä armahdusta lattomuuksn tsensä syypäks Valtsjamesvaalen valmstelussa votasn yleensä - kj-t", tehnelle henklölle, n^ on huomautettava, että armahduksesta e vo olla:puhettakaan sellasn rkoksn nähden. Jota edel- J l noudattaa samaa menettelyä kun 6 vuotta stten. Asetettasn ss yleensä samat valtsjayhdstykset kun eduskuntavaalessakn ja tarpeen mukaan lsäehdokkata.

puhuja suosttel lopuks Puoludtomkunnan laatmen ponsen, Jotlca ol monstettuna Jaettu kokoulcsen osanottajlle, hyväksymstä, ( Ponsehdotus kts.lte n:o 2. ) Kokous keskeytettn kahvloman vuoks kello 12,40, Jollon ryhdyttn keskustelemaan puolueshteer Vkn Alustuksen Ja puoluetomkunnan puolesta estettyjen ponsen perusteella. Tanner huomautt, että lapualasuutta e velä ole votettu. - Kansanvaltasssa porvarllsssa pressä. Jossa e varsnasest kannateta lapuanlkettä,ollaan stä meltä, että nämä lakestykset, Joden perusteella okesto nyt hart jottaa khotustaan hyväksyttävä. Nyt on medän ss ratkastava, onko medän tässä suhteessa autettava nätä kansanvaltaöa porvarllsa prejä, va olsko medän kakesta huolmatta tukast vastustettava lakehdotusten hyväksymstä. Vakka mellä e nyt eeduakunnassa olekaan tarvttavaa /3» nn vo kutenkn lmaantua epätetosa tekjötä asan ratkasuvaheessa. - lhen, että Jotkut okestolaset edustajat Jäsvät ratkasevassa äänestyksessä pos Ja sten myötävakuttasvat lakehdotusten hylkäämseen, e puhuja uskonut. Nnkääj e hän luottanut shen, että kukaan porvarllssta edustajsta äänestäs lakehdotusten hylkäämsen puolesta. Tosn emme vaalessa antaneet mtään ehdottoma stoumuksa menettelystämme näden laken suhteen, mutta akasemp tomntammekn stoo snä määrn, että medän on pysyttävä hylkäävällä kannalla. KUn ryhmä henäkuussa äänest yksmelsest vastaan Ja tämä kanta tul tunnetuks sekä kotmaassa että ulkomalla ja ulkomalta saatn tämän Johdosta runsata myötätunnon osotuksa Jopa suoranasta avustustakn, nn e näytä olevan muuta mahdollsuutta, kun pysyä tukast akasemmalla kannalla. Maaseudulta on kylläkn kuulunut äänä, että laken. hylkäämnen antas vauhta vallankaappaushankkelle. Tämän Johdosta on huomautettava, että Jos kaappausta yrtetään, nn se tehdään näden laken hyväksymsestä huolmattakn. Kansamme enemmstö on sks kansanvaltanen, ette se tuls. ptemmän päälle setämään harvanvaltaa, vaan syntys nn vomakas vastalke, että kaappaajat evät kauan vos olla vallassa. Mtkään kompromsst evät asassa näytä nyt tulevan kysymykseenkään, koska mkään porvarllnen ryhmä e ole sellaseen halukas. Medän taholtamme e taas peraatteellssta systä voda nyt tällasta alotetta tehdä. Jos kutenkn Joltakn taholta tehtäsn uusa alotteta Ja lakehdotukset tulsvat hylätyks, nn vosmme harkta asaa näden uusen alotteden pohjalla. Ryhmän ols ss yhtenäsenä äänestettävä anakn tärkempä lakehdotuksa vastaan ekä medän taholtamme ols nyt tehtävä mtään vältysehdotusta. Keto pt tlannetta synkempänä, kun mtä Wk Ja Tanner sen arvostelevat, sllä kaappauksen onnstumseen on ollut verraten suuret mahdollsuudet Ja vomakasta vastalkettä stä vastaan tuskn ols syntynyt. Nnollen ols dktatuurhalltuksella ollut mahdollsuuksa pygyä pystyssä. Tlanne e veläkään ole sellanen, että votasn ptää lapuanlkettä kukstuneena. Jos kommunstlat tulsvat hyljätyks, vahvstas se lapusmlkettä. Tosn lapuamlkkeen taholla harjotetut monet tyhmyydet ovat hekentäneet stä, mutta sen po- V lttnen vakutus on kutenkn velä huomattava. Sks on to- mttava nn, ette lapuanlke sas uusa aseta käsnsä. Kun kutenkn on todennäköstä, että me emme vo estää laken hyväksytyks tulemsta, nn tul puhuja samaan lopputulokseen kun Wk Ja Tanner. ) puhuja yhty Wkn kästykseen nhn taloudellsn syhn nähden. Jotka osaltaan ovat n^jötävakuttaneet nykysen polttsen tlanteen syntymseen. Puolueen on pyrttävä vetämään Joukkohnsa stä taloudellsest rrallaan olevaa väestöä, Jonka keskuudessa fasosmlla nyt mahdollsuus kalastella. Nnkään on koetettava harjottaa valstustyötä svstynestöön nähden Ja pyrttävä vakuttamaan taloudellsen elämän elvyttämseks. «Aaltonen,!, yhty Tannern lausuntoon, huomauttaen että lapualasa e ole tyydytettävä työväen kannatuksen kustannuksella. Puolueemme vaalessa saama äänmäärän lsäys rppuu Juur stä, että puolud ol omaksunut nähn lakehdotuksn nähden selväst keltesen kannan.^ G ö r m a n ol myös stä meltä, että'''ryhmän on yhte-. V näsenä äänestettävä lakehdotuksa vastaan, sllä Jos muulla tavalla meneteltäsn, nn tuottasmme petty^ystä kansanvälselle demokratalle. Talonpokan keskuudessakn aletaan Jo huomata, että he Joutuvat yhä suurempaan rppuvasuuteen suurkaptalstesta. Maaseudun työväk on nätä lakehdotuksa vastaan,

9. A h m a 1 a, K. huomautt, että Jo helnälcuusta lähtan on jouklco- vlsestl. puolueen osanotto halltukseen el nyt vo tulla kyseeseen, S, Jen annettu ymmärtää, että me tulenne vabtustamaan nätä ptllclceus- lakeja, vallclca ehdotonta stoumusta el olekaan annet'tu. Nänollen on tuettava sellasta porvarllsta halltusta. Jossa on mukana myös rehellsä kokoomukselasa. Työväenjoukkojen kokoamseen on nyt el ole muuta kenoa, kun asettua tukast ntä vastaan slläkn suotusa psykoloognen hetk, on otettava rvehmme kakk rehell- # uhalla, että tällasesta menettelystä vos olla huonojakn seura- set työläset Ja saatava hedät vakaumuksellsks sosaldemokraa- ' uksa. teksl. Kommunsm on saatava loppumaan, e anoastaan Julksessa e- R y ö m ä, H. knntt myob huomota shen, että valtsjolle lämässä, vaan kokonaan. on vaalessa annettu sellanen kästys, että me vaetugtamme nätä H a r v a 1 a huomautt, että ryhmän on nyt pelattava enem- pokkeuslakeja. Joten ne tuntsvat suurta pettymystä. Jos tosn män ta vähemmän sokkoslla, sllä yllättävä tekjötä saattaa l- menettelsmme. Sos.-dem. puolueen on nyt yksnään tasteltava työ- maantua. Kun puolueellamme el nyt ole eduskunnassa kolmattaosaa, l t Sl väenluokan okeuksen puolesta. Mahaollsmman tukalla vastustuksella parhaten suojelemme työväestöä Ja sten on akaa myöten asa helpomp hotaa. - Lopuks huomautt puhuja, että puolueen ols muutettava suhtautumstaan kansalassotaan osaaottanesn valkosn nähden Ja anakn epäsuorast ols muutettava suhtautumsta myös suojeluskuntn nähden, sllä ^Jan mttaan e nässä rtakysynqtksssä voda pysyä tähänastsella kannalla. Ampuja ol laken hylkäämsen kannalla. - Kunnallsvaalessa tullaan varmast näkemään, mnkälaseen kaaokseen kunnallslakehn tehdyt muutokset Johtavat. Sks e ols annettava syntyä eduskuntavaalessa samanlasta tlannetta. Ryhmän ols tehtävä estys kunnanslakehn tehtyjen muutosten kumoamsesta. Ryömälle huomautt puhuja, että paremmn ols annettava amnesta-nlle työläslle, Jotka ovat kuuluneet kommunstsn järjestöhn, kun valkoslle työläslle. - presdentvaalssa ols parasta sopa vapaamelsten porvaren kanssa yhtesestä ehdokkaasta Ja nssä merkessä käytävä vaalehn. H u p 1 knntt huomota shen, että asan ratkasuun e- / nn tuntuu kannan määräämnen halpommalta. Jos olsmme varmat stä, että vastaan äänestämnen merktss suurempaa taantumusta Ja työväenluokan tomntamahdollsuuksen supstamsta, nn evät puolue JärJ estomme kään ols nn halukkata antamaan tässä suhteessa nn tukkoja ohjeta. Uutta toselta puolen on otettava huomoon, ette ole myöskään mtään taks ta stä, että myöntymselläkään mtään votettasn. Sks on äänestettävä vastaan. Kommunststen järjestöjen Jäsenten ottamsessa puolueeseen e ole nn kovast krehdttävä, kun Ampuja estt, vaan on snä noudatettava varovasuutta, Jotta soluttaja e pääss Järjestöhmme tunkeutumaan. Joukkoja on valstettava, mutta puolueosastojamme e ole pakotettava ottamasu Jäsenkseen henklötä, Jota ne tse evät anakaan velä katso vovansa Hyväksyä. Kanto yhty Tannern lausuntoon. Rymässä e ols asaa lankaan kästeltävä snä melessä, että jokn perääntymste ols keksttävä. Yhty Harvalan lausuntoon kommunststen järjestöjen jäsenten ottamsessa puolueeseemme. Kanerva huomautt, että vaalessa tul joukolle jo f '1 U( vät vakuta yksnomaan ssäpolttset, vaan myös"kansanvälset luvatuks, että pokkeuslakeja vastustetaan. Sanottnhan sllon sekat, vakkapa lapuanlkkeellä onkn maaseudulla huomattava kan- selväst, että on saatava vähntään 6? edustajaa valtuks, jotta natus, e asema kutenkaan ole nn valkea, kun mks Jotkut sen lat votasn hyljätä. Puhuja huomautt Kedolle, että jos lat katsovat. - Jos Venäjällä tapahtus bolshevsmn luhstumnen, hyväksyttäsn, nn sllon lapuanlke todella vomstus, suh- olsvat sen vakutuksen medän maahamme nähden arveluttavat. - tautumsessa valkosn työläsn e voda varsnasta päätöstä saksassa Ja tävallassa vo tapahtua yllätyksä. Lsäks valltsee tehdä, sllä on mustettava, että $oldet ovat olleet valkosella ylenen pulakaus. Tätä taustaa vastaan on asota katseltava. Ol- rntamalla vapaaehtosest, toset taas pakosta ja sen mukaan on s koetettava hajottaa porvarllsta rntamaa Ja shen pääsem- suhtautumnen hehn määrättävä. seks ols pakko tehdä Jotakn myönnytyksäkn. - Kokemus musta Snervä yhty Tannern lausuntoon, huomauttaen, että masta osottaa,'että kun kaappaus tapahtuu, nn cen vo suorttaa Kesk-Suomessa uskotaan kansanvaltasen pohjan kestävän. Lapuanl- penkn aktvnen ryhmä Ja suur enemmstö alstuu shen passl- ke näyttää laajemmalta, kun mtä se todellsuudessa on.

f ( 'l l M 11! Kalja ^yhty Tannern lausuntoon Ja ol stä meltä, että dllctatuurlajatulcsllla on kansamme keeoudessa varsn vähän kanna- joukot ottavat lameast vaalehn osaa, mkä sekka taas hekentäs medän vakutustamme vaaln lopputulokseen nähden. > r J / > tusta. Rkollsten Joukkoarmahdus el vo tulla kyseeseen. Ensn on rkokset tutkttava Ja tuomot annettava Ja sen Jälkeen vovat asan- Keto huomautt, attä'kun on manttu, ettevät Joukot vos ymmärtää sellasta poltkkaa, Jonka mahdollsuudesta hän. ensm- omaset tehdä ykstysest armonanomuksen.» l' pyy huomautt Huplllle, että mahdollsmman ptkn myönny- mäsessä puhevuorossaan mants, nn on mustettava, että ryhmän tyksn el voda mennä, koska ne evät kutenkaan tlannetta hel- on Joskus pakko menetellä tosn, kun mtä Joukot tovovat, koska 1 pottas. Sten emme mtään vottas, vaan menettäsmme joukkojen luottamuksen.armahdusaslassa yhty puhuja Kaljan lausuntoon. LumlJ ärvl huomautt, että porvaren taholta vedottn vaalessa koko ajan shen, että sosaldemokraatt vastustavat näl- V den pokkeuslaken hyväksymstä. Stä huolmatta sosaldemokraatten äänmäärä kasvo Ja useat sellasetkn henklöt, Jotka akasemmn olvat äänestäneet porvarllsa puolueta, antovat nyt äänensä melle. Jos porvaren taholta tehdään estys ylesestä amnestasta "kyydltsjölle" y.m. sellaslle rkollslle,' nn ols kaket pakallaan, että medän taholtamme tehtäsn vastaestys kommunststen järjestöjen työlästen amnestlaksl. -Presdentnvaalehn on mentävä omalla ehdokkaalla. Lehdssäkn ols puhuttava van oman ehdokkaan valtsemsesta ekä lankaan muusta mahdollsuudesta. - Penvljeljäväestön nyötätunto ol yleensä lapuaakkeen puolella nn kauan kun puhe ol van kommunsmn vastustam- sesta, mutta nyt on melala muuttunut. Palm yhty Tannern kästykseen sekä huomautt, että kommunsten johdossa kulkeneta työläsä ols koetettava entstä enemmän saada järjestöhn Ja hedän keskuudessaan harjotettava valstustyötä, Jotta hestä saatasn vakaumuksellsa sosalde mokraatteja. Huotar yhty Tannern lausuntoon. - Kommunsten ottamsessa puolueeseen on noudatettava varovasuutta. Anakaan sellasa henklötä, jotka ovat olleet Johtavassa asemassa, el ols puolueen Jäsenks tostaseks hyväksyttävä, ennenkun vodaan saada varmuus stä, että he todella hyväksyvät puolueemme peraatteet Ja menettelytavat. Perusjärjestöt, Jotka tuntevat pakallset olot, vovat tse tämän kysymyksen parhaten ratkasta. - Halltuskysymyk-.sessä ol puhuja stä meltä, että jos halutaan todella kansanvaltaa turvata, nn on tarpeen vaatessa myös otettava osaa halltuksen muodostamseen. - Ampujan kantaa presdentnvaalssa el puhuja vonut hyväksyä, sllä elle vaalehn käydä omalla ehdokkaalla, nn «muuten tärveltäsln työväen vastaset tomntamahdollsuudet, joskus on sllb ratkasevssa tlantessa uskallettava ottaa vastuu päälleen. Joukkojen luottamuksen menettämnen on kyllä arveluttavaa, mutta Jos ols se mahdollsuus olemassa, että me vastustamalla nätä pokkeuslakeja edstäsmme fascststa lkettä, nn ols meneteltävä tosn, vakkapa Joukot evät sellasta menettelyä het ymmärtäskään. Asohn on suhtauduttava tlanteen mukaan. Jos lat evät tule hyväksytyks. Joutuu anakn huomattava osa maalasltosta lapualasten helmaan. - presdentt Stählhergln kyydlstys on helpottanut tlannetta Ja kun mellä el ole nyt eduskunnassa kolmattaosaa, nn e vastaan äänestämsestä kutenkaan näytä olevam suurta vaaraa. Omasta puolestaan ol puhuja valtsjolleen lmottanut hyväksyvänsä nähn pokkeuslakelhn nähden n.s. Kvmäen lnjan Ja että sllä pohjalla ols koetettava saada asa ratkastuks, Joten anakaan hän e ollut stoutunut ehdottomast lakeja vastustamaan. L a n t o korost stä, että joukot pettysvät, Jos nyt ottasmme tosen kannan, koska ne juur tässä melessä ovat metä vaalessa äänestäneet. Suhtautumsessamme valkosn työläsn Ja kommunsten puolueeseen ottamseen e tarvta nyt erkosmääräyksä, vaan sääntöjen määräykset rttävät. Hautala yhty Ampujaan kommunsten ottamsessa puolueeseemme. Nyt ols käytettävä tlasuutta joukkojen vetämseks puolueeseemme, ennenkun kommunstt uudelleen ehtvät Jossakn muodossa järjestäytyä. Puoluetomkunta vos lähettää prtomkunnlle kertokrjeen, jossa asasta annettasn tarkempa ohjeta. Lappalanen yhty LumJärven lausuntoon Ja huomautt Kedolle, ette hän anakaan kuullut yhtään sellasta vaalpuhetta, Jossa e Jonknlasa lupauksa näden laken vastuetamsesta annettu. Perääntymseen e ole mnkäänlasta syytä. Kommunsten puolueeseen ottamsesta on olemassa selvät puoluekokouksen päätökset, Joden mukaan järjestöjen ss on meneteltävä. Presdentnvaalssa e ole ennakolta tehtävä kompromssa porvaren kanssa. H n ; s

T a n n e r seks Ja työväenluokan okeuksen supstamsen vastustamseks. Taloudellnen pulakaus medän maassamme tulee Jatkumaan. Tärkemmät ventteollsuuden haarat supstavat Jo nyt huomattavast tuotantoaan. sellasssa olosuhtessa on taantumuksella mahdollsuus pyöyä vallassa. Medän on tukast puolustettava kansanvallan'perusteta. puhevuorot rajotettn. Wk anto tunnustuksen Kedon ja mrvalan esttämlle melptelle snä suhteessa, että vakka kansan enemmstö el yväksykään dktatuura, se el kutenkaan ehkä ols valms ase kädessä kansanvaltaa puolustamaan. Nden toveren, Jotka pelkäävät, että lakehdotusten hylkäämsen puolesta annettasn 67 ääntä, ols nyt nopeast tehtävä ratkasunsa Ja tehtävä sellanen ratkasu, että puolueemme kunna ja joukkojen luottamus^ sälysvät. - Tover Eero vuor on esttänyt ajatuksen erkosen komtean asettamlsesta. Joka sas tehtäväkseen laata puolueelle talouspolttsen FJ! t 1 totes, että asasta näyttää valltsevan täys yksmelsyys. Ampujalle puhuja huomautt, että Jos Kommunsten Joukcolttymsä nyt puolueeseemme tapahtus, nn ols.se vaara.olemassa, että^monessa pakassa järjestöjemme tomnta tärveltäsn Ja Johto vos srtyä kommunsten käsn. Järjestöhmme lttyvltä on vaadttava myös melenmuutosta, puolueemme ssäpuolelle e ole päästettävä kommunstsa järjestäjä. -... Lähakona e- nähtäväst tule kyseeseensellanen mahdollsuus, että ols otettava osaa halltuksen muodostamseen, mutta kaken varalta on tämäkn sekka otettava huomoon. Joe syntyy sellanen tlanne, Jollon vallankaappaus uhkaa, nn on het votava ratkasta myös halltuskysynys. Sen vuoks ols täks välajaks seuraavaan^. kokoukseen saakka annettava sellaset valtuudet, kun ponsssa estetään. Tällasssa tärkessä ratkasussa e tosn ole ana pdettävä slmällä yksnomaan joukkojen melpdettä, vakka ehen"yleensä onkn huomota knntettävä, uyt on tlanne sellanen, että ylhäältä pän on Joukolle annettava "tunnus: kansanvallan puolesta. Myönnytyksä e saa tehdä. Mtä myöntyvämpä me olemme, stä suuremmaks kasvaa tosella tahdlla ruokahalu. On mustettava, että tämä e ole sunkaan vmenen koettelemus, sllä taantumusta tulee Jatkumaan ptkälle. Ylesmaalmallnen taloudellnen lamakaus antaa kyllä tällaslle taantumuksellslle lkehtmslle yllykettä, mutta sosaldemokraatten on tehtävä kakkensa kansanvallan puolustamf oh.1elman. mnkä vuoks puhuja ehdott päätettäväks, että puoluetomkunnan teht äväk s 1 annettasn sanotunlasen komtean asettamnen. S u o k a s huomautt, että ryhmä kästtel tätä kysymystä kesällä sks perusteellsest, että Jällpyykklä el tarvtss täällä käydä. Joukkojen luottamus on sälytettävä. Lallsuutta kannattavsta porvaresta anto vaalessa huomattava osa äänensä sosaldemokraatelle snä tovossa, että nämä horjumattomast puolustavat perustuslakeja. Jos mellä ols 67 edustajaa, nn ols meneteltävä samon, vakkapa sllon jo ennakolta tedettäsn varmast, että lat tulevat hylätyks. Keskustaporvarlt tarvtsevat medän apuamme kansanvallan puolustamseks. Sltä varalta, että nykynen halltus lähakona eroaa, on tarpeen puoluetomkunnan halltuskysymystä koskeva pons. Porvaren keskuudessa on rakolemsta Ja lapualastenkn keskuudessa on havattavssa rtsanoutumsa. Kvsalo ol stä meltä, että ryhmälle ols annettava valtuudet yhtyä kompromssn Kvmäen lnjan pohjalla. Jos eduskunnassa sellanen alote tehtäsn. Ptkäakasta halltuspulaa ols vältettävä. Alvan krkas luokkatalstelurlntama ja porvaren hajottamnen evät sovellu yhteen. Hautala huomautt Tannern puhevuoron johdosta, että hänen tarkotuksenaan el sunkaan ollut se, että ryhdyttäsn värväämään kommunlstljoukkoja puolueeseemme, vaan tarkotuksena ol se, että puolueeseemme saatasn lttymään ntä kommunsten kannattaja, Jossa Jo on tapahtunut ssänen kääntyqys. Pelko sltä, että uudet jäsenet vosvat saattaa härötä järjestöelämäämme, on aheeton. Keskustelun päätyttyä tähän, päätt puolueneuvosto yksmelsest hyväksyä Puoluetolmlkunnsm esttämät ponnet (Lte n:o 2). Ampujan ehdotus tomenptesn ryhtymsestä kommunststen Järjestöjen ^äsanten ottamseks puolueeseemme hylättn 19 äänellä 2 ääntä vastaan. PaQlu^Ahteeelr lkn tekemän ehdotuksen^.lonka mukaan puoluetomkunta ol valtuutettava asettamaan komtea laatmaan puolueelle talouspolttsta oh.l^pd?^^, p^^tt Puolueneuvosto Yksmelsest hvväksvä. 6$. Järjestöshteer Eml Sallla anto selostuksen vaalltolmlnnasta Ja sen Lraholttamlsesta (kts. Lte n:o 3).

'äf^ Asasta keskusteltaessa lausu f,- Keskustelun päätyttyä tähän, päätt Puolueneuvosto hyväksyä l \ Kvsalo kästyksenään» että kun Puoluetomkunnan annetun selostuksen. lentokrjaset evät yleensä yksnään rtä, vaan prtomkunnat f h- nden lsäks valmstavat vaallalnelstoa, nn kertyy stä llan paljon. Sen vuoks rttäs, kun Puoluetomkunta valmstuttas" van vaallplakaatln Ja ynaen lentokrjasen sekä Julkass vaaljulstuksen. Lehtonen te' ol stä meltä, että Puoluetomkunnan vaallkrjallsuutta el ollut lkaa, vaan ols stä vonut anakn Uudellamaalla olla enemmänkn, mutta snä suhteessa ols tovomlsen varaa, että vaalalnelsto saatasn prelle anakn kuukautta > ennen.vaaleja, Jotta stä votasn tehokkaast käyttää. EBlteltlln puoluetomkunnan ehdotus prjärjestöjen Ja puolueosastojen sääntöjen muuttamsesta (Lte n:o 4). Suomen Sosaldemokraattsen puolueen Puoluekokouksen tammkuun 31 pävänä 1930 antaman valtuutuksen nojalla päätt Puolueneuvosto puoluetomkunnan estyksestä yksmelsest hyväksyä puo- 2 momentn^ lueen prjärjestöjen sääntöjen 14 }:n/touutettavaks, nän kuuluvakflt '2) päätetään seuraavana kalentervuonna kannettavan pllrlveron suuruudesta. Suomen Sosaldemokraattsen Puolueen Puoluekokouksen t^uhml- r' 1 Laakso ol tyytyvänen Puoluetomkunnan vaalltomln- kuun 31 pävänä 1930 antaman valtuutuksen nojalla päätt puolueneu- taan, mutta huomautt, että vaalplakaatt ol lan suuren kokonsa vosto Puoluetomkunnan estyksestä yksmelsest muuttaa puolue- puolesta maaseudulla epäkäytännöllnen. osastojen (työväenyhdstysten) sääntöjen 5:nnen, 12:nnen, 13:nnen Ja Lumjärv huomautt, että vaalkrjallguutta, 5:nnen pykälän nän kuuluvks: L^J mkäl se kosk maaseutuväestöä, ols saanut olla enemoän. Sallla huomautt mvlsalolle, että akaeenraln ol vaalessa paljon usesuapa lentokrjasa. Nyt ol vähemmän. Kun lentokrjaset panetaan rotatokoneella Ja sanomalehtpaperlle, nn tulevat ne varraten halvoks. * Aaltonen, T. lmott Hämeessä ollun tyytyväsä Puoluetomkunnan vaallalnelstoon, mutta vaallplakaatteja ols saanut olla enemmän. Puhevuorot rajotettn. Mannnen, Aatto yhty Lehtoseen snä, että vaalanesto ols saatava prelle akasemmn. Kosonen huomautt myös stä, että vaalalnelsto ols lähetettävä prelle akasemmn Ja mkäl mahdollsta yhdessä erässä. Jotta prt puolestaan säästysvät turhlta postkustannukslta. - vakka Kansan Voma on kahden prn leht, sa se verraten hekon avustuksen. H a r V a 1 a huomautt Kososelle, että puolet lehdstämme el saanut lankaan avustusta Ja kun Kansan Voma on verraten *» * 55. Lttyessään yhdstykseen suorttaa Jokanen Jäsen yhdstyksen määräämän ssäänkrjoltusmaksun. Kuukausttan suorttaa Jokanen yhdstyksen Jäsen Jäsenmaksun, Jonka suuruuden yhdstyksen Joulukuussa pdettävä vaknanen kuukauskokous Johtokunnan estyksestä määrää seuraavaks kalentervuodeks nn suureks, että shen ssältyvät, pats yhdstykselle tulevat, myöskn Sosaldemokraattselle Puolueelle, pr- Ja kunnallsjärjestölle menevät maksut. Nästä maksusta on kutenkn asevelvollnen vapaa sltä ajalta, Jollon hän suorttaa asevelvollsuuttansa. Jos yhdstyksen Jäsen on työttömänä ta työkyvyttömänä vähntään kolme kuukautta, vodaan hänet työttö^s- ta työkyvyttömyysajalta vapauttaa maksusta. Jäsen, Joka täyttäessään 60 vuotta on suorttanut puolueelle veroa vähntään 25 vuoden ajan, vapautetaan kokonaan maksusta. Maksusta vapauttamsesta päättää yhdstyksen kokous. puolueelle, pr- ja kunnallsjärjestölle meneven maksujen suuruus ja suortustapa määrätään sten kun manttujen järjestöjen säännössä on sanottu. Yhdstyksen Jäsenmaksut kannetaan kuukausttan. Jäsen, Jolla on 3 kuukauden Jäsenmaksut suorttamatta, on menettänyt sääntöjen mukaset Jäsenolkeutensa sks, kunnes on suorttanut maksamatta Jääneet erät ta uudelleen lttynyt yhdstykseen. Yhdstyksestä vo Jäsen erota yhdstyslan säätämällä tavalla. 12}. Yhdstys kokoontuu kerran kuukaudessa vaknaseen kuukauskokoukseen. Yhdstyksen Joulukuussa pdettävässä vaknasessa kuukauskokouksessa määrätään yhdstykselle seuraavana kalentervuonna kannettavan slsäänkrjotus- Ja Jäsenmaksun suuruus sten kun 5 :ssä on sanottu. Ylmääräsä kokouksa pdetään nn usen kun Johtokunta pltaa sta tarpeellsena ta, kun vähntään kymmenesosa yhdstyksen Jäsenstä stä Johtokunnalta krjallsest pyytää. Kökouksessa tehty pöytäkrja luetaan Ja «vahvstetaan seu- '^^^Y^ff^.^Q^ouksessa, mutta vodaan kreellsssä asossa päätös Ja poytaklrja slta osaltaan tarkastaa het samassa kokouksessa. hyvässä taloudellsessa asemassa, el slle katsottu votavan enemmän myöntää.

3. Yhastylcflen vuoslkokoue pdetään helmlcuussa Johtolcunnan määräämänä pävänä Ja Käställään snä aeuraavat asat: 1) estetään yhdstylcsen tomnta- Ja tllcertomus selcä tlntarkastajan lausunto; 2) päätetään vastuuvapauden myöntämsestä Johtokunnalle edellseltä tlkaudelta; 3) valtaan Johtokuntaan Jäsenet erovuorossa oleven tlalle; 4) valtaan tlntarkastajat, kaks vaknasta Ja kaks varalle; sekä kästellään muta mahdollsest esntyvä asota. 9. Esteltn Oulun 1. pohjosen alprn Prtomkunnan krjelmä sekä Oulun l leteläsen vaalprn sos.-dem. Prtomkunnan lausunto krjelmässä tehdystä ehdotuksesta alprn ja eteläsen prn välsen työjaon osttasesta muuttamsesta (Lte n:o 5). Puolueshteer lmott puoluetomkunnan yhtyvän asassa tällä kertaa plun 1. etel. prn prtomkunnan kästyk- 17 m l Ehdotuksa näden sääntöjen muuttamsesta vodaan kästellä anoastaan vuoskokouksessa Ja on sellaset ehdotukset Jätettävä Johtokunnalle vmestään tammkuun 13 pävänä. Johtokunnan velvollsuus on saattaa nän tehdyt ehdotukset oman lausuntonsa ohella yhdstyksen Jäsenten tetoon 14 {ssä määrätyllä tavalla vmestään kaks vkkoa ennen vuoskokousta. Tullakseen vomaan on sääntöjen muutosehdotuksen puolesta annettava 3/4 äänestykseen osaaottaneden yhdstyksen Jäsenten äänstä. J^os nn tehty päätös koskee näden sääntöjen 2, 3 Ja 3 pykälä, on se noudatettavaks tullakseen Sosaldemokraattsen puoluetomkunnan hyväksyttävä, ennenkun se yhdstysrekstern merktään. Ehdotuksa yhdstyksen tomnnan lopettamsesta vodaan kästellä yhdstyksen kokouksessa, Josta on lmotettu yhdstyksen Jäsenlle vähntään kaks vkkoa ennen ja on ehdotukssta nmenomaan kokouskutsussa manttava. Tomnnan lopettamsesta on päätös tehtävä 3/4 määräenemmstöllä Ja on se noudatettavaks tullakseen Sosaldemokraattsen Puoluetomkunnan hyväksyttävä, ennenkun se yhdstysrekstern merktään. puolueshteer Wk lmott, että Vaasaan Ja Kuopoon ovat skäläset puoluetovert suunntelleet perustettavaks puoluelehden, kun nässä molemmssa kaupungessa nyt näyttää lmenneen mahdollsuuksa lehten perustamseen, puoluetomkunta on stä meltä, että ennenkun näden lehten perustamseen ryhdytään, on asan taloudellnen puol tarkon harkttava Ja muutenkn tarkon punnttava kakk mahdollsuudet. Jotta vältyttäsn perustamasta lehtä epävarmalle pohjalle. Puolueshteer ehdott, että Puoluetomkunta valtuutettasn päättämään suostumuksen antamsesta näden lehten perustamseen sekä nden hvväksvmaaatä duoluelehdks. Asan Johdosta synty lyhyt keskustelu. Jonka kuluessa Saarnen, Y. huomautt, että lehden perustamselle Vaasaan on nyt paljon suuremmat edellytykset kun akanaan Ravaajan perustamselle. Taloudellsetkn mahdollsuudet ovat nyt paremmat. Tovo, että Puolueneuvosto antas suostumuksensa lehden perustamseen. Penttala paavlanen yhty Saarsen lausuntoon. pt suotavana, että Kuopoon perustettavasta lehdestä puoluetomkunta ennen asan ratkasemsta hankks Vapaus- lehden hallnnon lausunnon. ehdotuksen. puolueneuvosto päätt yksmelsest hyväksyä puolueshteern seen, Joten näden pren asoden hoto ols tostaseks Jätettävä ennalleen. Sen Jälkeen, kun K. A h m a 1 a ol antanut selostuksen asan nykysestä tlasta sekä lausunut kästyksenään, että pohjosen prn suhde eteläseen ols annettava olla anakn seuraavaan pllrlkokoukseen saakka ennallaan, päätt puolueneuvosto vkamelaast hvväkavä Puoluetomkunnan ehdotuksen,.loten kvseessäoxeven Pren välnan tvö.lako lätettn tostaseks ennalleen. Otettn kästeltäväks Turun Ja porn 1. pohjosen vaalprn Sos.-dem. Prtomkunnan estys, että Puolueneuvosto päättäs erottaa puolueesta mantun prjärjestön entsen Jäsenen Jalmar Jalosen, Jonka plrkokous vme keväänä ol päättänyt erottaa prjärjestönsä Jäsenyydestä ( Lte n:o 6). Puoluetomkunta ol asan Johdosta vaatnut myös erotettavaks ehdotetun Jalosen seltyksen (Lte n:o 7). Kuultuaan prshteer A. Mann sen selostuksen asasta. Jonka selostuksen vahvstvat okeaks L e 1 n o Ja F a 1 1 1 1 a sekä ottaen huomoon sen, että plrkokous ol yksmelsest erottanut Jalosen järjestönsä Jäsenyydestä, päätt puolueneuvosto yksmelsest nden svden perusteella,.lotka on estetty Jalosen erottamsta koakevabsa plrkokouksen päätökggbsfs flutg ^rp^t^s^a näftg^ pyphteg;^. llj. otettn kästeltäväks urho Järvsen anomus, että puolueneuvosto peruuttas vme puoluekokouksen tekemän, hänen puolueesta erottamstaan koskevan päätöksen (Lte n:o 8). Asan Johdosta ol Puoluetomkunta myös hankknut Turun Ja porn 1. pohjosen vaalprn Sos.-dem. Prtomkunnan lausunnon (Lte n:o 9)* shen katsoen, että puoluekokouksen päätös e velä ole ollut vomassa kun yhdeksän kuukautta, ehdott puoluetomkunta, että anomukseen e velä suostuttas. puolueneuvosto hyväksy yksmelsest puoluetomkunnan

r neuvosto hyväksys edellämantut tomenpteet. puolueneuvosto päätt ykölmellsest hyväksyä Puoluetolmkun- ' nan ehdotuksen. emotu]ct3 en.... 12}.. Otettn KäslteltäväKs kyavmvg puolueen haltuun loutunelden omasuulcglen käyttämsestä.la lanojen myöntämeestä ernäslle yhdlstvlcsllle.la.lärjestolle. Järjestöshteer Sallla Kotkan lyöväenyhdstys ol raastuvanokeuden päätöksellä mantöl, että eräät allcalsemmln Kommunststa tomntaa kannattaneet yhdstykset Ja latokset ovat luovuttaneet omasuutensa Joko pakallslle sos.-dem. yhdstykslle tah puolueelle. Näden asan valmstelu on kutenkn velä keskeneräsenä, Joten nstä tullaau myöhemmn antamaan puolueneuvostolle selvtys. Kun useat yhdstykset Ja klrjapanoyhtlöt ovat kutenkn Joutuneet, suljettuna ollen, taloudellsn valkeuksn, on puoluetomkunnan ollut pakko ryhtyä ntä tukemaan. Yleensäkn näyttää asa olevan sten, että kommunsten hallussa olleet järjestöt ovat valkeassa taloudellsessa asemassa. - Tämän Jälkeen kästeltn tässä yhteydessä seuraavat asat: Js^ Lopen kunnassa tomva Hunsalan Tvöväenvhdlstva ol kokouksessaan elokuun 22 pävänä luovuttanut omasuutensa puolueelle. Puoluetomkunta ol saman kuun 30 pävänä antanut omasuuden käyttöokeuden Hunsalan 3oa,-dem. Tvöväenvhdlstvkselle. Hämeen 1. etel. vaalprn Sos.-dem. Prtomkunta ehdottaa, että omasuus luovutettasn täydellä omstusokeudella Hunsalan Sos.-dem. Työ- / tuomttu lakkautettavaks Ja pesän hotamnen Jätetty selvtysmesten tehtäväks. Yhdstyksen sääntöjen mukaän Joutuu sen omasuus tomnnan lakattua Sosaldemokraattselle'Puolueelle. Kun selvtysmehet evät ole saaneet kerääntymään tuloja rttäväst Ja marraskuun alussa maksettavaks Joutuvat palovakuutusmaksut olsvat' Jääneet suorttamatta, pyysvät he tätä tarkotusta varten Puoluetolm - kunnalta 16,000 markan suurusta lanaa. Puoluetomkunta onkn pyydetyn lan antanut. '... Puolueneuvosto päätt yksmelsest hyväksyä Puoluetomkunnan edellä mantun tomenpteen. Petarsaaren TvöväQnvhd.ctv^^ joka ol Joutunut sosaldemokraatten haltuun, ano välttämättömä maksujaan varten 11,000 markan suurusta lanaa Ja on Puoluetomkunta myöntänyt yhdstykselle mantun lanan lokak\un 28 pävänä. Puolueneuvosto päätt yksmelsest hyväksyä Puoluetomkunnan edellä mantun tomenpteen.»» väenyhdlstykselle. ^... QYt Vaasassa ol yhtökokouksess^n valnnut 'l;' Puoluetomkunnan ehdotuksesta päätt puolueneuvosto yksmelsest luovuttaa puolueen hallussa olevan Hunsalan työväenyhdstyksen knteän Ja rtamen omasuuden Hunsalan Sos.-dem. Työväenyhdstykselle, Joka omasuus sjatsee Lopen kunnan Hunsalankyässä, omasuus luovutetaan varoneen Ja velkoneen kutenkn sten, että puolueelle kotuneet menot asan hotamsesta tulevat korvatuks. V Kun Joutsenon kunnassa tomnut ^onkalahd^ Tvöväenvhdstvfl ol luovuttanut omasuutensa puolueelle, ol puoluetomkunta kokouksessaan syyskuun 9 pävänä päättänyt ottaa omasuuden vastaan Ja luovuttaa sen välakasest ^f^^rlahden Tvöväenvhdstvksen hallntaan sllä ehdolla, että Hauklahden Työväenyhdstys huoleht omasuuden hotamsesta Ja sltä Johtuvsta kulusta Ja että se yl- sosaldemokraattsen Johtokunnan Ja ol yhtö ryhtynyt järjestämään vapana oleva osakketaan sten, että sosaldemokraatten vakutusval^ yhtössä Jatkuvast sälys, m yhtö ol kutenkn, tomnnan ollessa estettynä. Joutunut valkeuksn välttämättömen maksujen suorttamsessa, onpuoluetolmkunta myöntänyt yhtölle 3 kuukauden ajaks 10,000 markan suurusen lanan. puolueneuvosto päätt yksmelsest hyväksyä edellä mantun Puoluetomkunnan tomenpteen. Tomntansa lopettaneen Skakoskan Tvöväenvhn omasuuden permstä varten päätt puolueneuvosto Puoluetomkunnan estyksestä antaa valtakrjan Kuopon 1. t. vaalprn Sos.-dem. Prtomkunnalle. jäämä, mkä tämän Jälkeen Jää jäljelle, käytettäsn Puoluetomkunnan hyväksymällä tavalla. Puoluetomkunta ehdottaa, että puolue- ^luklolfftn fmartonvaaran) tomnta

lakannut, paatt puolueneuvosto Puoluetomlcunnan estykeestä antaa Kuopon 1. t. vaalprn Sos.-dem. Prtomkunnalle valtakrjan omasuuden rahaksmuuttamsta Ja puolueen haltuun permstä varten. 1 1 1 Honkaloan TvQväflnvhdatvkgQn tomnta on Jo kauan akaa ollut hekkoa Ja nyttemmn kokonaan lakannut. KUn yhdstyksen omasuus, nänollen Jää hodotta, päätt Puolueneuvosto antaa Turun Ja Porn 1. pohjosen vaalprn Sos.-dem. PlrtomkunnaUe valtakrjan omasuuden haltuunottamsta varten. Prtomkunnan on kutenkn ensn koetettava saada yhdstys Jälleen tommaan, mutta elle shen ole mahdollsuuksa, on omasuus otettava puolueen haltuun.., * Kasmarkun.la Sörmarkun tvöväanvhdlatvsten tomnu on ollut '. - k «4 «sks hekkoa, ettevät yhdstykset ole voneet ptää kunnossa omstamlaan taloja. Tämän Johdosta on Turun Ja Porn 1. pohjosen vaalprn sos.-dem. Prtomkunta ehdottanut, että manttujen yhdstysten talot luovutettasn Vähä-Rauman TvöväenvhdstvksellQ, Joka on ryhtynyt rakent^aan tselleen taloa. puolueneuvosto päätt valtuuttaa prtomkunnan menettelemään asassa harkntansa mukaan, ottaen huomoon puoluesääntöjen määräykset, samalla päätt puolueneuvosto antaa prtomkunnalle asan järjestämseks valtakrjan.. ' - =». ; J1 > V 221. Puolueneuvosto päätt valtuuttaa Puoluetomkunnan, tämän saatua asasta prtomkunnan lausunnon, puolueen puolesta järjestämään Kurkan Tvöväenvhdstvksen. Allaenpään TvQväanvhdatvkge] Ja Luovan Tvöväenvhdstvkgen omasuuksen käytön Ja luovuttamaan ne sopvks katsomlleen sosaldemokraattslle järjestölle. 13$. E. A. vuoren ehdotuksesta päätt puolueneuvosto antaa Puoluetomkunan tehtäväks Julkasta puoluelehdlssä vastalause/lpuolassa harjotettujen polttsten vanojen Ja terrorn Johdosta. Lopuks laulettn Työväenmarssl. Kokous päätty kello 18. ^äkrjan vakydeksl: Kokouksen puheenjohtaja. ouksen shteer. Edellä olevan pöytäkrjan olemme tänään tarkastaneet Ja kokouksen menon Ja päätösten mukaseks havanneet. Helsngssä, helmkuun.2 pävänä 1931» Tomntansa lopettaneen Karhnemen Tvöväenvhdstvksen omasuuden permstä varten päätt puolueneuvosto antaa valtakrjan Turun Ja Porn 1. pohjosen vaalprn Sos.-dem. Prtomkunnalle. vt 3 Kun Ahlasten Tvöväenvhdstvksen tomnta on lakannut, päätt Puolueneuvosto antaa'turun Ja Porn 1. pohjosen vaalprn Sos.-dem. Prtomkunnalle'valtakrjan yhdstyksen omasuuden permstä varten. n \ s f 1 V ll Vpurn 1. läntsen vaalprn sos.-dem. prtomkunnan estyksestä päätt Puolueneuvosto suostua shen, että tomn-^ tansa lopettaneen Pvhtään täsen Tvöväenvhdlatvkgar^ Kymn Työväensäästöpankssa olevat varat,non 4,ooo markkaa annetaan lanaks^ puolueelle-annettavaa velkakrjaa vastaan Svartlaäakn Tvövä^nvhdlst^Yj^ggllgr -

'- Kokoukset avaus. PuolueD«uvo«ton kolkoukse avas pvoluetomlcuntan puheenjolttaja KaaHo H a r v a 1 a. Han lausu':»arv. pudueneuvosto jäsmet, puolueto-vert. Kun puolueneuvosto ja sos.'d&m. eduskuntaryhmä vme kesälkuun lop< pupävnä) plt yhtesen kodcouksen tässä samassa samssa, johtu se slon äkkä kratyneesä maamme ssäpo» jllttbesta -tlanteesta. Snä kafcóuk» r sessa sovttn nstä ohjesta, jota edvckuntarylnän ol noudatettajva henäkuun 1.. p:nä kokoontuvassa eduskunnassa. Tarkastaessamme nyt sllon tehtyjä) pää<töks>ä^ vomme havata, että ryhmä on ntä noudat* tanut. Se kott eduskunnassa löytää ulospääsyten sllossta vakeota olosuhtesta, pääsemättä kutenkaan mhnkään tulokseen halltuksen häor«käpäsen vaftarnnan vuoks. Kun ryhmä e kutenkaan vonut myötä» vakuttaa halltuksen jättämen lak» esvtysten hyväksymseen ja kun edus«kunta kokoonpanoltaankn- ol tehty tyngäks, päätt ryhmä äänestää kom* nmnatlaken) kteelhsyyttä vastaan, vaa'ten samaua eduskunnan täyslu* kuseks saattamsta. Ryhmä nou' datt tätä menettelyä yksmelsest. Seurauksena ou eduskunnan' hajotus r ja vaa>lt, joden tulokset, sannon kun käyty vaaltastelukra on melle - kaklle tunnettu. Vaalessa sa puo«lueemroe huomattavan ääne täjävo< ton^ mutta eduatajaluvussa tappon. Tuskn kukaan osas ennakolta aavs«taa, että edustajalukumme ols jää< nyt alle kolmanneksen, kuten' kuten«kn käv. Taham tulokseen vakutta«' neet syyt me tunnemme: harvnasen ankara porvarllsten puolueden ja työnantajan panostus, osttan vaa» lterrorkn, äänokeuden rstot, víallttou'tumat ja yleensä huono ^tuur«. Saavuttamaanme 66 ääntä on kutenkn käytettärvä nn vomak» kaaseen puolustukseen kun-nllä vo akaansaada. RyhmäU» ja puolue» tomkunnalle jätettyjä valtuuflcsa päättää halltuksenxosanotosta e ole tarvnnut käyttää. Tässä kokouksessa on puoluenca* voston jälleen knntettävä päähuo«mo maamme ssäsessä elämässä val> ltsevan levottoman tlanteen selvt» tämseen, puolueemme vahvstam» seen lähestyvn kunna'lla» ja prcs» dentnvaalehn sekä työväen tomn» tavapauden turvaamseen. Tovoen, että vommo nässä kysymyksssä löytää okean ten,' lausun puolue» neuvoston ja ryhmän jäsenet sekä saapuvlla olevat puohtetovert ter* ve'tulle<eks tähän kokoukseen«.

SOS.-DEM. EDUSKUNTARYHMÄ Asa Kokous klo 193. ehdotus Jaa" ehdotus E" Jaa E Jaa E Aalto, Arttur, / Lndman, Taav,... ( Aaltonen, A., Lndqvst, Hj., Aattela, Hugo, Lnna, Jalmar, Ahlfors, Fann, Merlänen, A., Alo, Julus, Ampuja, Mkko, Aromaa, E., / Myllymäk, K., Nuutnen, T., Paasvuor, Matt,. / / Bryggar, Tuomas, Erch, M. V., Eskola, Valfrd, Fagerholm, Karl-August,... Hakala, K., Hakkla, Vänö, / / Paasonen, Armas,. Pekkala, Mauno,... Penttala, L, Perho, K., Puttnen, M. S.,... Pyy, Juho, / / L f Halonen, T., Harvala, Kaarlo, Helo, J., / Pärssnen, Hlja,... Rapo, J., Rantala, V., / Hldan, Kasa, Hltunen, O., Huttunen, J. E., Hämälänen, Aleks, Joknen, E., Keto, J. V Klp, Eno Kvsalo, V., Kovulaht-Lehto, Hlma,... Komu, V., / / / / Renkanen, O.,... Ryömä, Hannes,... Räsänen, Yrjö,... Sallla, Eml, Seppälä, Hlda, Setälä, Edvard,... Sllanpää, Mna,... Suokas, M., Sventorzetsk, R.,. Tanner, Vänö, / / L l / V, / / [ V- Koponen, Albn, Kosonen, A. J., Kovanen, Hj., Kulovaara, U., / 7 Tolonen, J. F., Turka, Matt, Valta, Aug., Vellng, Y., m.e Kuussto, August, Voonmaa, Vänö,., Lehtokosk, Ano, Lepstö, L. M., 1. Väsänen, Jalmar, Ahlström, Axel L.,,

1/ Ponnet valtollsesta tlanteesta ja eduskuntatyöstä. 1) Sosaldemokraattsen puolueen Ja sen eduskuntaryltnän tärken tehtävä nykyhetkenä on työtätekevän kansan okeuksen ja nästä ennenkakkea valtollsen kansanvallan puolustavnen ja vahvstaranen sekä fashststen anesten horjuttaman lallsen järjestyksen palauttamnen ja turvaamnen. HjT-hman on ss vastustettava sellasa lakehdotuksa, jotka supstasvat nätä työväenluokan okeuksa ja nstä rppuvaa vakutusvaltaa ta teksvät sen okeuksen käytön"rppuvaks hallnnollsesta melvallasta ta antasvat näennäsest lallsta tukea melvallalle. Sellasa uudest järjestelyjä, jotka kansanvallan peraatetta loukkaaj^atta ja työväen valcutusvaltaa vähentämättä ovat omansa tehostaraaan ja jouduttamaan eduskuntatyötä ta tekemädn muuten valtoelnten tomnnan joustavammaks, vo ryhmä ottaa asallsest harkttavaks. saat- Lallsuuden palauttamnen vaat myös kakken rkollsten perusteellsta tutkmsta ja syyllsten tamsta rangastukseen. 2) TafruClrs.sa puhtaast taantumuksellsta okestoa vastaan on mtä tärkentä hekontaa tämän valcutusta m.uhn porvarllsn r "hmn. Tätä varten on paljastettava taantu'.uksellst9n anesten hautoma, myös porvarston kansanvaltasten f.nt^ton etuja uhkaavat dktatuurpyrkmykset ja koetettava kansanvallan puolustamseks päästä yhtestomntaan kansanvaltasten porvaranesten kanssa, Eduskuntaryhmo.n on kutenkn oltava tetonen stä, "ettd nj^kysessä pävänpoltkassalcn tärkeät etuvastakohdat nn valtollsella kun taloudellsellakn alalla erottavat työväenluokan porvarstosta yleensä, että keskusporvarstokn katsoo etunsa vaatvan työväenluokan vakue,

- 2 - l xxxx tusvallan supstamsta ja että Thmän täytyy ss olla valms yksnkn puolustamaan työvden etuja sllä vomalla, mkä slla tyovdonjoukkojen tukemana on. 3) Koska nykynen talous'oula on synnyt taña Haan t;;ytymättömyydellä omlns hclpottoaan "..asar-rdlan '.'^xollsten har jottaaaa klctusta, sa. ttaen taloudellsest rappeutuneta ta uhattuun taloudellseen asemaan joutuneta aneksa fashststen demagoogen johdettavks, on edyskuntaryhmämme tästäkn sy^^st- kakn vomn pyrttävä edstäj-räan maan talouselämän el-oyrrstä ja sen tervettä kehtystä. Erkosest on koetettava hankka työtlasuuksa valton tomesta ntä kapaavlle ja turvattava penvljeljäväestön asemaa. Porvarston pyrkmyksä hankka" johtamlleen "valkoslle'' työläslle etuokeutettu asema työpakolla on jyrkäst vastustettava. <1 í 4) dos í^uolueneuvoston seuraavaan kokoukseen mennessä eduskunnan ollessa koossa tarjoutuu puolueellemme tlasuus mennä halltukseen, on r^rhncn otettava harv:t tav aks, vodaanko tällä tavon edstää kansanvallan ja työväen okeuksen turvaatsta sekä lallsuuden palauttamsta ja vahvstamsta. Puolueneuvosto hyväksyy puolestaan puolueenrze osanoton tamänssaltöson ohjelman pohjalle perustettavaan halltukseen, edel- lyttaon että vme puoluekokoul<:semme määräcnät muut edellytykset ovat olemassa, ja okeuttaa ryhmän h3rvjtks3rma..n mantussa puoluepäätöksessä sanotulla tavalla lopullsest halltukseen menon. H 5) Varsnlvn nykysenä valtollsena pulakautena on ryhaän ehdottomast noudatettava stä puoluekokouksen tostamseen tekemää paatostä> etta ryhmän on uutslla ja tärkeämpä kysyyksa koskevlla erkoslla selostukslla ylläpdettävä vahvstettava yhdyssdettä joukkojen kanssa. 6) Presdöntnvaalehn käy puolue omalla ehdokkaalla. Ehdokkaaks asetetaan Vänö Tanner. Elle puolueen omalla ehdokkaalla ole valtuks tulemsen mahdollsuutta, kannattakoot valtsjamehet stä porvarllsta ehdokasta, jonka katsotaan vovan paraten turvata kansanvalta ja okeusjärjestys. 6

^r.f. Vaalanesto vuoden 1930 eduskuntavaalessa. 1) Klr.1e Pr to mlcumllb 16/7, Jossa lueteltn, montako edustajaa kukn pr saa valta Ja manttn ykstyskohtasest kakk määräpävät, mtä vaallak Ja puoluesäännöt vrallssta vaalvalmstelusta määräävät, 2) Krje puoluejärjestölle Jo 18/7; kun näytt lmeseltä, että eduskunta hajotetaan, lähetettn - puolueyhdlstykslle suoraan krjelmä, Jossa m, m. vtattn lsuestyvn vaalehn» 3) Puoluetomkunnan Ja eduskuntaryhmän Julstus 25/7, Jossa manttn tärkemmstä polttssj tapahtumsta. Koko 8 svua, panos 20,000 kpl» suomalasta Ja 10,000 kp ruotsalasta, k: L'; 4) Lentokrjanen 8/9, koko 8 svua, panos'200,000 kpl, suomalasta Ja 12,000 kpl, ruotsalasta, 5) Lentokrjanen penvljel 1.151 le 12/9, panos 60,000 kpl,, svumäärä 8,, 6) Hen'klöklr.1e valtsjolle 8/9, panosmäärä 85,000 kpl,, sl- r' vuja 2, f 7) Yaalplakaatt 21,000 kpl, suomalasta Ja 4,000 kpl, ruotsa- V lasta panosta» 2 ES/L " '.: L- ; -.;:..

s s- Puoluetomkunnan ehdotus prjärjestöjen ja puolueosastojen sääntöjen muuttamsesta, Vmeks pdetyssä puoluekokouksessa hyväksyttn Puoluetomkunnan estyksestä ernäsä muutoksa puoluesaantohn, Samalla päätt puoluekokous valtuuttaa Puolueneuvoston pddttämään vastaavsta ja musta tarpeellssta muutokssta prjärjestöjen, kunnallsjärjestöjen ja työväenyhdstysten mallsääntöhn. Harkttuaan asaa on Puoluetomkunta tullut shen tulokseen, että puoluekokouksen hyväksymät puoluesääntöje: muutokset evät mussa suhtessa aheuta muutoksa pats, mkäl kys^nnys koskee puolueen jäsenten vapauttan sta ernässsä tapauksssa verojen suorttamsesta. Vme puoluekokouksessa muutettn puoluesäantojen 8 nän ]cuuluvaks: Puolueen jäsenen on suortettava puolueosastolle, kunnallsjärjestölle, prjärjestölle ja puolueelle tulevat verot. 1F Nästä verosta on kutenkn asevel- ' vollnen vapaa sltä ajalta, jollon hän suort-, taa asevelvollsuuttansa. Jos puolueen jäsen on työttömänä ta työky\ryttömänä vähntään ko- me kuukjtta, vodaan hänet työttömyys- ta työ- J kyvyttömyysajalta vapauttaa verosta. Jäsen, joka täyttäessäcn 60 vuotta on suorttanut Teroa puolueelle vähntän 25 vuoden ajan, vapautetaan kokonaan verosta. Verovapautukssta päättää puolueosaston kokous. Jo s^ lonna l s tomkunta, prtomkunta ta puoluetomkunta verotltysten yhteydessä ta muullon havatsee, että verohclpotusokeutta on aheettomast käytetty, vovat ne vaata puolueosastolta täyden verotltyksen. m

t'^ - ^ 1 \ \ - 2 - Tämä sääntöjen muutos e kutenkaan vältt^ättä aheuta vastaavanlasen muutoksen tekemstä pr- ja kunnallsjärjestöjen sääntöhn, mutta kun mantussa Xx pykälässä nmenomaan säädetään, että verovapautukssta päättää puolueosaston kokous, nn näyttää tarpeellselta ottaa tästä asasta määräys myös puolueosastojen sääntöhn. Musta tarpeellsks katsottavsta muutokssta manttakoon seuraavaa: ' Kun prjärjestöjen sääntöjen 14 :ssä säädetään m. m., että varsnasessa prkokouksessa on hyväksyttävä prveron suuruus, mtenkaan lähemmn määrttelemättä, mtä akaa tällön tarkotetaan, on sääntöjä tulkttava nn, että kyseessä on sama kalenteroos, jonka akana prkokous pdetäcn. Kun prkokous taas sddntöjen 9 :n mukaan vodaan ptää vmestään kesä- mulla, nn aheutuu tällasesta järjestelystä käytännöllsä vakeuksa. Sllonhan e velä vuoden alussa voda tetää vuoden kuluessa kannettavan prv^r-ron suuruutta. Kun prkokouksa käytännöllsstä systä lenee vakec. srtää pdettävks vuoden lopulla, nn näyttäs sopvm^alta sellanen järjestely, että keväällä pdettävässä prkokouksessa hyväksyttäsn prvero seuraavaks kalentervuodeks. Tämän vuoks ehdottaa Puoluetomkunta prjärjestöjen sääntöjen 14 :n 2:sen momentn muutettavaks nän kuuluvaks: 2) päätetään seuraavana kalentervuonna kannettavan prveron suuruudesta; Srryttäessä ehdotettuun järjestelyyn ols meneteltävä sten, että srtymsvuonna pdettävässä prkokouksessa hyväksyttäsn prveron suuruus sekä kuluvaa että myös seuraavaa kalentervuotta varten. Kunnalljärjestöjen sääntöhn e näytä olevan ahetta nyt tehdä muutoksa. Tosn sääntöjen 6 :ssä on harhaanjohtava määräys, kun säädetään, että puoluekokous, puolueneuvosto ta prkokous vo erottaa jäsenen kunnallsjärjestöstä ta p u o 1 u e e s t a, vakka puolueesta erottamsen vo suorttaa van puoluekokous ja puoluekokousten välajolla puolueneuvosto, mutta tämän tähden e lene ahetta nätä sääntöjä nyt muuttaa. Puolueosastojen (työväenyhdstysten) sääntöhn pl-

- 3 - puoluelcolouksen puoluesaäntö jen 8 :n muut tern sen johtehtdvä lsäys, Tnkä vuoks puolue to m kun te. ehdottaa, että yhdstysten sääntöjen 5 :n toseks momentks otettasn nän kuuluva määräys:! -;- V fl r' ''fel f r Hästä maksusta on kutenkn asevelvollnen vapaa sltä ajalta, jollon hän suorttaa asevelvollsuuttanna. Jos yhdstyksen jäsen on työttömänä ta työky\'yttömänä vähntään kolme kuukc.utta, vodaan hänet työttöm3^ys- ta työ- j^-vyttömyysaj^lta vapauttaa maksusta. Jäsen, joka täyttäescd^cn 60 vuotta on suorttcnut puolueelle veroa vähntään 25 vuoden ajon, vc.pautetaan kokonaan maksusta. Maksusta vapauttamsesta päättää yhdstyksen kokous. Kun yhdstyksen sääntöjen 12 ;n 5 momentssa säddetäan, että yhdstyksen ssäänkrjotus- ja jäsenmalcsun suuruus on määrättävä helmkuussa pd'ettävässä vuoskokouksessa, mstä aheutuu käytännössä vakeuksa, koska yhdstysten jäsenmaksujen kantajat evät velä vuoden alussa ole selvllä näden na}:sujen suuruudesta, nn ols sääntöjä sten muutettava, että kyseessäoleven maksujen suuruudesta päätettäsn yhdstysten joulukuussa pdettcvssä kokouksssa. Tamdn johdosta ehdottaa Puolue to rakunt a, että kyseessä oleva nädräys postettasn yhdst3rslen sa...ntöjen 13 :stä ja sen sjaan 12 :n 2 momentks otettasn seuraavc.nla ne n määräys : 4 Yhdstyksen joulukuussa pdettävässä vaknasessa kuukauskokouksessa raäärätaan yhdstykselle seu aavana kalentervuonna kannettavan ssädnkrjotus- ja jäsemcksun suuruus sten kuh 5 :; sä on sanottu; T:.män muutoksen johdosta ols sääntöjen 5 1 m.oraentt muutettava nän kuuluvaks: Lttyessään yhdstjdseen suorttaa jokanen jäsen yhdstyksen määrac.män ssäänkr jotusmalsun, Kuul^austtan suortta., jokanen yhdstyksen jäsen jasenmalcsun, jonka suuruuden yhdstyksen joulukuussa pdettävä vaknanen cuukauskokous johtokunnan estyksestä määrää seuraavcjcs kalentervuodeks nn suureks, että shen ssältyvät, pc.ts yhdstykselle tulevat, myöskn sosaldemokraattselle r)uo- B n.