Nuorisotyötä koulussa koulunuorisotyön työmuodot, menetelmät ja mahdollisuudet Lahdessa. Moilanen & Varpenius Kesäkuu 2014

1 Nuorisotyötä koulussa koulunuorisotyön työmuodot, menetelmät ja mahdollisuudet Lahdessa Moilanen & Varpenius Kesäkuu 2014

2 Nuorisopalveluiden ja perusopetuksen yhteistyö perustuu yhdessä laadittuun suunnitelmaan Perusopetuksen ja nuorisopalveluiden yhteistyösuunnitelma laadittiin toimialajohtaja Maritta Vuorisen nimeämässä työryhmässä vuonna 2007. Suunnitelma päivitettiin vuonna 2011 opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilposen asettamassa perusopetuksen ja nuorisopalveluiden yhteistyöryhmässä. Lisäksi alueellisissa nuorisopalveluissa on tehty yksityiskohtaisemmat yhteistyösuunnitelmat nuorisotalojen ja koulujen kesken yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Toteutunutta toimintaa on arvioitu lukuvuoden päätteeksi ja samalla sovittu seuraavan vuoden yhteistyökäytännöistä. Suunnitelmiin on kirjattu mm. 7.-luokkalaisille räätälöidyt toimintakokemuspäivät, välituntikohtaamista, teematapahtumien toteuttamista, JOPOluokkien kanssa tehtävää yhteistyötä ja toiminnallisia vanhempainiltoja. Yläkouluille tarjottavat palvelut yhtenäistetään nuorisopalveluissa 2014 2015 Kouluyhteistyön tasapuolisuuden ja tasalaatuisuuden takaamiseksi nuorisopalveluiden omaa toimintaa organisoidaan uudelleen ja sovitaan toteutettavista kouluyhteistyön muodoista. Suunnittelua tarvitaan erityisesti nuorisopalveluiden näkökulmasta, koska vastuualue- ja kouluyhteistyötä tehdään eri toimintayksiköiden työntekijöiden toimesta. Suunnitelmassa määritellään kouluyhteistyön perustaso, joka toteutuu kaikissa kouluissa. Jatkossa jokaisen koulun kanssa laaditaan lukuvuosittain kirjallinen kouluyhteistyösuunnitelma, jossa määritellään mitä yhteistyötä tehdään ja kuka ko. tehtävästä vastaa. Kaikille yläkouluille tarjottavat toiminnot, palvelut ja työmuodot 7. luokille (ja LYK:n 6. luokille) - Toimintakokemuspäivien järjestäminen o sisältää infotunnin luokalle o järjestetään nuorisopalveluiden tiloissa o tarvittaessa jatkotyöstö - Nuorisonohjaajat osallistuvat koulun vanhempainiltoihin 8. luokille - Luokan tarpeiden mukainen teematapahtuma Teematapahtumaoppaan tarjonnan mukaan luokalle tai toiminnallinen vanhempainilta 9. luokille - 9. luokalta elämään tyyppinen teematapahtuma - Yksilötyönä tapahtuva ennakoiva nivelvaihetyö oppilashuollon ja Dominon välisenä yhteistyönä

3 Erityiskoulujen oppilaille tarjotaan samat palvelut. Lisäksi voidaan sopia luokkakohtaisesti erilaisten toimintamuotojen toteuttamisesta tarpeen mukaan ja resurssien puitteissa. Esimerkkejä nuorisopalveluiden muista mahdollisista toiminnoista kouluilla - Toimintakokemuspäivät myös muille kuin 7. luokille - Välituntikohtaaminen - Räätälöidyt teematunnit - Koulujen omiin teemapäiviin ja -tapahtumiin osallistuminen - Koulunuokku - Nivelvaiheyhteistyö - Pienluokkatoiminta, JOPO-yhteistyö - Koulutilojen käyttö, esim. liikuntatilat - Yhteistyöprojektit - Luokkaretkipaketit - Oppilaskuntayhteistyö / oppilaskuntien hallitusten yhteistyö - Tukioppilasyhteistyö - ART-ryhmät - Nuorten kuuleminen - Toiminnan esittelyt luokittain - Luokkien vierailut toimipisteissä - Toiminnalliset, teemalliset vanhempainillat - Alueyhteistyö Nuorisopalveluilla on mahdollisuus omasta toiminnasta tiedottamiseen, toiminnan markkinointiin ja tiedotusmateriaalin jakoon koululla. Kaikilla kouluilla toimitaan yhteisen ohjeistuksen mukaisesti ja viestinnässä hyödynnetään Wilma-järjestelmää. Nuorisopalveluiden kouluyhteistyön organisoituminen 1. Jokaiselle suuralueelle muodostetaan nuorisopalveluiden kouluyhteistyöryhmä, jonka toimintaa koordinoi koulunuorisotyöntekijä. Koulunuorisotyöntekijä toimii myös yhdyshenkilönä koulujen ja nuorisopalveluiden välillä. Ryhmään nimetään 2-4 työntekijää koulunuorisotyöntekijän lisäksi. 2. Jokaiselle koululle laaditaan lukuvuosittain kouluyhteistyösuunnitelma niistä toimenpiteistä, joita kouluyhteistyön puitteissa ko. koululla tehdään, huomioiden eri luokka-asteet. Kehittämiseen ja arviointiin osallistuvat ainakin koulun vastuuhenkilöt ja alueen kouluyhteistyöryhmä. Lukuvuosisuunnitelma laaditaan ja arvioidaan aina keväisin tulevaa lukuvuotta varten. Suunnitelman laatiminen on tärkeää myös koulunuorisotyötekijöiden ja nuorisotyöntekijöiden työnsuunnittelun näkökulmasta.

4 Koulunuorisotyöntekijä toimii alueen kouluyhteistyön koordinaattorina Jokaiselle suuralueelle muodostetaan nuorisopalveluiden kouluyhteistyöryhmä Ryhmä huolehtii eri luokkaasteille toteutettavista toiminnoista ja keskinäisestä työnjaosta Kouluyhteistyösuunnitelmat laaditaan koulukohtaisesti Koulut nimeävät vastuuhenkilöt yhteistyöhön Toive koulunuorisotyöntekijästä tuli nuorilta Alueellisten nuorisopalveluiden kehittämiseksi nuorille toteutettiin kysely syksyllä 2011, johon vastasi 882 7.-luokkalaista. Kyselyllä selvitettiin mm. sitä, missä toimintaympäristöissä nuoret haluaisivat tavata nuorisonohjaajia. Vastaajista 358 toivoi nuorisonohjaajan olevan tavattavissa koululla. Tehdyn kyselyn pohjalta asetettiin tavoitteeksi, että jokaisella suuralueella on koulunuorisotyöntekijä. Koulunuorisotyöntekijän rooli koulussa Koulussa tehtävä nuorisotyö on ennaltaehkäisevää, nuorten tarpeista lähtevää työtä. Koulunuorisotyön tehtävät liittyvät koulujen yhteisöllisyyden, osallisuuden ja viihtyvyyden kehittämiseen sekä toisaalta nonformaalien oppimisympäristöjen luomiseen ja nuorten kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Koulunuorisotyöntekijän työn lähtökohta on nuorten kokonaisvaltainen kohtaaminen ja kasvun tukeminen ilman suorittamisen näkökulmaa. Työ painottuu ryhmien ja yhteisön ohjaamiseen. Ensisijainen tehtävä on edistää yhteisöllisyyttä koulussa siten, että oppilailla on hyvä ja turvallinen olla ryhmässä ja he tulevat toimeen keskenään. Osalle oppilaista oppimistakin tärkeämmäksi muodostuvat sosiaaliset suhteet ja hyväksynnän saaminen ryhmässä. Oppimisen mahdollisuudet paranevat, kun tunnesuhteisiin ja ryhmän kiinteyteen kiinnitetään riittävästi huomiota. Nuorten keskinäiseen hierarkiaan vaikuttamalla voidaan torjua koulukiusaamista ja turhautumisen aiheuttamaa ilkivaltaa. Erilaisia ratkaisumalleja ja nuorisotyöllisiä työtapoja kokeilemalla saatetaan löytää uusia keinoja yhteisöllisten taitojen saavuttamiseksi. Tarkoituksena on tukea nuoria sopeutumaan paremmin kouluyhteisöön ja toisaalta osallistua kouluyhteisön kehittämiseen niin, että se ottaa paremmin huomioon nuorten tarpeet.

5 Yleisinä menetelminä käytetään muun muassa ryhmäytyksiä, välituntitoimintoja, oppilaskuntatoimintaa, leiri- ja retkitoimintaa, erilaisia teematapahtumia, kodin ja koulun yhteistyötä, pienryhmätoimintaa, yksilötyötä ja nivelvaihetyötä. Nuorten ongelmien kasautumista voidaan ennaltaehkäistä ohjaamalla nuoria mielekkään tekemisen ja harrastusten pariin. Matalankynnyksen nopealla puuttumisella nuoria ohjataan tarvittaessa oppilashuollon ammattilaisten puheille. Koulukohtaiset painopisteet voidaan nostaa esimerkiksi kouluterveyskyselyn tuloksista. Painopisteiden määrittely on tärkeää, ettei työssä poukkoilla sinne tänne, vaan on sovittu fokus, mitä kohti tavoitellaan ja mitä voidaan arvioida. Koulunuorisotyöntekijän tehtäviin kuuluu myös loma-ajan toimintojen järjestäminen lapsille ja nuorille. Koulunuorisotyöntekijä voi toimia esimerkiksi seuraavanlaisissa tehtävissä: - Oppilaiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen nuorisotyöllisin menetelmin - Koulun yhteisöllisyyden ja oppilaiden yhteisöllisten taitojen tukeminen ja edistäminen o Toimintakokemuspäivien organisointi o Jatkoryhmäytykset esim. uuden oppilaan tullessa luokkaan: Yhteisöllisyys ei ole pysyvä olotila vaan sitä pitää vaalia o Turvallisen ryhmän luominen ja ryhmädynamiikkaan vaikuttaminen pitkäkestoisesti o Tunnetaitojen edistäminen nuorisotyön keinoin o Koulukiusaamisen ja ilkivallan ehkäiseminen eri menetelmin o Nonformaalien oppimisympäristöjen luominen Teematapahtumat, esim. päihdekasvatus, yhteishaku, kesätyöhaku, kansainvälisyyskasvatus, tulevaisuuspelit, media-, ympäristö- ja suvaitsevaisuuskasvatus aihealueiden käsittely käytäntöön suuntautunutta, toiminnallista, kokemuksellista, epämuodollista, vuorovaikutteista fyysisen oppimisympäristön monipuolistaminen ja laajentaminen koulun ulkopuolelle o Koulunuokkutoiminnan organisointi - Osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen o Oppilaskuntayhteistyö o Oppilaiden osallisuuteen vaikuttaminen ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen o Tukioppilasyhteistyö o Nuorisotaloyhteistyö - Oppilaiden sosiaalinen vahvistaminen - Varhainen puuttuminen ja matalan kynnyksen lähiohjauspalvelu o Oppilaiden arjenhallinnan tukeminen o Säännöllinen välituntipäivystystyö

6 avoin, vapaamuotoinen nuorten kohtaamistyö ilman raskaita rakenteita huolista puhumista, pettymyksistä selviytymisen tukea, läsnäoloa ja kannustamista tuen tarpeessa olevien nuorten tunnistamista o Ennakoiva työ ja harrastuksiin ohjaaminen o Koulupudokkuuden ehkäisy, opoyhteistyö ja nivelvaiheyhteistyö 6.-7. luokan nivelvaiheen tuki ennaltaehkäisevän toiminnan keinoin työskentely teemojen pohjalta sovittujen luokkien kanssa: tulevaisuusajattelu, valmistautuminen yhteishakuun, erilaisten kannustimien käyttö opiskeluun motivoinnissa 9. luokalta jatko-opintoihin siirtymisen tuki: nuorten valmiuksien huomioiminen tulevaisuutta koskevien päätösten teossa, valintojen selkeyttäminen, mukanaolo ja yksilöllinen tuki yhteishakuprosessissa o Tarvittaessa kohdennettu pienryhmätyö o Yhteistyö oppilashuoltoryhmän kanssa - Vanhempainiltojen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen - Koulun ja nuorisopalveluiden yhteyshenkilönä toimiminen - Verkostoyhteistyö alueella, toimialalla ja valtakunnallisesti Tavoitteet asetetaan yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa Yhteisen tahtotilan ja näkemyksen löytäminen edellyttää koulun toimintakulttuuriin tutustumista sekä nuorisotyön tehtävän ja arvojen tutuksi tekemistä koululla. Koulunuorisotyöntekijä ei rakenna yksin omaa paikkaansa koulussa vaan se tuotetaan yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Koulunuorisotyöntekijän tehtävän määrittäminen koulun toimijoiden joukossa mahdollistaa eri ammattikuntien vahvuuksien, tiedon, osaamisen ja erilaisten työtapojen hyödyntämisen. Oleellista on, että koulunuorisotyöntekijä on osa koulujen monialaista työyhteisöä, jossa tavoitteet, tarvittavat kehittämistoimenpiteet ja työtehtävät sekä työnjako suunnitellaan ja sovitaan alueen tarpeita vastaavaksi. Nuorisotyöntekijän rooli on selvästi erilainen kuin opettajalla, koulunkäyntiavustajalla ja muulla henkilökunnalla. Asiakasnäkökulmasta ja päällekkäisyyksien välttämiseksi oppilaiden, vanhempien ja koululla työskentelevien henkilöiden pitää tietää, mitä eri ammattilaiset koulussa tekevät. Vastuujaosta sopimisen lisäksi on tärkeää sopia käytännön järjestelyistä, kuten toiminnan mahdollistavan tilan järjestämisestä. Rehtorin tuki toiminnalle on keskeisessä asemassa. Koulutuksellinen tasa-arvo -hanke Koulutuksellinen tasa-arvo-hankkeessa (2013 2015) kehitetään monialaista yhteistyötä kodin, koulun ja asuinalueen välillä. Tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden tukeminen ja hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeessa etsitään keinoja mm. puuttua ajoissa koulupoissaoloihin ja syrjäytymiseen. Hankkeessa edistetään uusien toimintamallien käyttöönottoa koulunuorisotyön, ennaltaehkäisevän oppilashuollon ja perheiden kanssa

7 tehtävän työn avulla sekä tuetaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten hyvää oppimista. Hanketta toteutetaan eteläisellä alueella Liipolan ja Salinkallion kouluissa, pohjoisella alueella Mukkulassa ja Kivimaalla, läntisellä alueella Kärpäsen koulussa sekä keskustassa Harjun, Tiirismaan ja Möysän kouluissa. Hankkeessa työskentelee projektipäällikkö, kaksi kuraattoria ja kaksi koulunuorisotyöntekijää. Koulunuorisotyötä Kärpäsen ja Mukkulan koululla 2013 2014 Kärpäsen ja Mukkulan kouluissa elokuusta 2013 saakka työskennelleet koulunuorisotyöntekijät keskittyvät oppilaiden välisiin suhteisiin ja ryhmähengen rakentamiseen kokopäiväisesti. Oppilaiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen nuorisotyöllisin menetelmin Luokkatyöskentelyssä koulunuorisotyöntekijällä on mahdollisuus hyödyntää parhaiten ryhmänohjauksellisia taitojaan. On tärkeää käydä keskustelua luokanvalvojan ja muiden luokkaa opettavien opettajien kanssa sekä haastaa nuoria itse kertomaan omasta luokastaan. Jotta ryhmästä saadaan mahdollisimman kokonaisvaltainen käsitys, on toisinaan hyvä tehdä luokkahavainnointeja tavallisissa oppimistilanteissa tai välitunneilla. Luokkatyöskentelyn kantavaksi teemaksi nousee usein luokan yhteishenkeen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät asiat, työrauha tai jonkinasteinen kiusaaminen. Oppilashuoltohenkilöstöllä voi olla aktiivinen rooli luokkatyöskentelyssä, jotta saadaan tarjottua mahdollisimman kokonaisvaltaista tukea sekä yksilö- että ryhmätasolla. Luokkatyöskentelyä on tehty kummassakin koulussa opettajien ja/tai oppilashuoltoryhmän pyynnöstä tai koulunuorisotyöntekijän havaintojen pohjalta. Luokkatyöskentely on useimmiten aloitettu havainnoimalla luokkia eri oppiaineiden tunneilla joko yksin tai yhdessä esim. terveydenhoitajan, kuraattorin tai psykologin kanssa (Mukkulassa). Tämän jälkeen nuoria on itse haastettu kertomaan oma näkemyksensä luokan tilanteesta, jotta päästää monesta näkökulmasta pureutumaan esille nouseviin asioihin. Työskentelyteemoiksi on noussut työrauhaongelmat, luokan sosiaaliset suhteet, huono yhteishenki, uusien oppilaiden sisäänajaminen tai opettajan ryhmänohjaustaitojen heikkous. Oppilaiden arjenhallinnan tukeminen Oppilaiden arjenhallinnan tukemiseen liittyvät aiheet nousevat esiin nuorten kanssa käytävissä ei muodollisissa keskusteluissa. Pääasiassa nuoria huolettaa koulunkäyntiin tai jatko-opintoihin liittyvät asiat. Nuoret ottavat kontaktia itse tai he saattavat tulla juttusille jonkun opettajan tai huoltajan ohjaamana. Nuoria tavataan joko kertaluonteisesti tai suunnitellusti useamman kerran. Nuoria on ohjattu pääasiassa yhteishakuun ja ylipäätään opiskeluun tai koulunkäyntiin liittyvissä tilanteissa. Oppilaiden kanssa on myös käyty läpi erilaista harrastustoimintaa ja tarvittaessa kädestä pitäen viety harrastamaan tai tutustumaan uusiin kouluihin. Tällä keinoin on voitu vähentää tai jopa välttää koulupoissaoloja. Arjenhallinnan tukemisessa keskeisessä roolissa on ollut kannustaminen ja rinnalla kulkeminen sekä seuranta. Sosiaalinen vahvistaminen

8 Oppilaiden sosiaalinen vahvistaminen on koulun arjessa päivittäin työskentelevälle nuorisotyöntekijälle oleellinen tehtävä. Nuorisotyöntekijän työhuoneen oven ollessa auki, nuoret ottavat herkästi kontaktia ja avaavat keskusteluyhteyden. Niinkään keskusteluja ei käydä jonkin tietyn ongelman ratkaisemiseksi vastaanottoaikojen puitteissa ja jonkun toisen ohjaamana, vaan matalan kynnyksen periaatteella ilman palveluohjausta nuoren omaan harkintakykyyn luottaen. Tärkeään rooliin nousee nuorten kannatteleminen ja eteenpäin ohjaaminen. Nuoret haluavat rinnalla kulkijan ja kuuntelijan. Oppilaan tukeminen sosiaalisten suhteiden verkossa Aina koululuokassa tai muussa yhteisössä toimiminen ei suju mutkitta. Nuorilla on paljon hiljaista tietoa ja kokemuksia yksinjäämisestä tai ryhmästä sivuun jättämisestä. Tällaisiin tilanteisiin on hyvä puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa joko niin, että nuori/nuoret ottavat asian itse esiin tai esimerkiksi opettaja on tehnyt havaintoja tällaisesta. Nuoria haastetaan itse nimeämään ryhmän haasteita ja tämän jälkeen opettajan ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kanssa yhdessä mietitään, millaiset menetelmät voisivat auttaa ryhmäläisiä niin yksilö- kuin yhteisötasollakin. Yhteisöllisyyden edistäminen Toimintakokemuspäivä on nuorisopalveluiden 7.luokkalaisille suunnittelema toimintakokonaisuus, jonka tavoitteena on lisätä oppilaiden yhteistyötaitoja ja luokan ryhmähenkeä. Yläkouluun siirtyneet koululaiset tutustuvat erilaisten ryhmätehtävien avulla uusiin luokkatovereihin. Ennaltaehkäisemällä ongelmia niin yksilö- kuin yhteisötasolla, voidaan koulusta saada turvallisempi ja viihtyisämpi paikka; nuorten oma paikka. Koulunuorisotyöntekijän läsnäolo toimintakokemuspäivissä edistää tutustumista yläkoulun aloittavaan uuteen ikäluokkaan. Ryhmäyttämisen jatkotyöstö Toimintakokemuspäivien jälkeen koululla pidetään esimerkiksi oppilashuoltoryhmän kanssa purkupalaveri, jossa käydään läpi sekä luokanvalvojan että koulunuorisotyöntekijän ja alueen nuorisonohjaajien havainnot luokan ryhmän keskinäisestä toiminnasta toimintakokemuspäivän aikana. Lisäksi koulukuraattori voi halutessaan kertoa omia havaintojaan luokasta. Näiden havaintojen perusteella voidaan tarvittaessa aloittaa monialainen yhteistyö luokan yhteistoiminnallisuuden parantamiseksi. Useimmiten jatkotyöskentely tarkoittaa luokan yhteishenkeä kehittäviä tai kiusaamisen ehkäisyyn tai puuttumiseen liittyviä menetelmiä. Kouluviihtyvyys Kouluviihtyvyys on koko kouluyhteisön yhteinen asia, johon jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Kouluviihtyvyyteen vaikuttaa oleellisesti koulun fyysinen toimintaympäristö mutta tärkeämpään rooliin nousee koulun me-hengen löytäminen. On tärkeää ottaa nuoret mukaan koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Tällä tavoin nuoret saavat kokemuksen siitä, että heitä kuunnellaan ja he ovat itse osa kouluyhteisöä aikuisten rinnalla. Kouluviihtyvyyttä on pyritty yhdessä nuorten kanssa parantamaan rohkaisemalla ja kannustamalla nuoria kertomaan toiveitaan koulun fyysisen toimintaympäristön

9 parantamiseksi koulun johdolle. Lisäksi nuorten kanssa on yhdessä toteutettu esim. pieniä sisustusprojekteja. Pienryhmät Tarve pienryhmien perustamiselle voi nousta erilaisista ajankohtaisista tilanteista ja ilmiöistä tai yhteistyökumppanin aloitteesta. Koulussa olemassa olevat järjestelmät tuen tarpeessa olevien oppilaiden kannatteluun ja eteenpäin ohjaamiseen tulee ottaa huomioon omaa työtä suunniteltaessa. Toimintakokemuspäivissä tehtyjen havaintojen perusteella voidaan tarvittaessa myös koota erilaisia pienryhmiä esim. vilkkaille tytöille tai hiljaisille pojille yhteistyössä alueellisten nuorisonohjaajien, kuraattorin, psykologin, terveydenhoitajan tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kärpäsessä perustettiin syksyn toimintakokemuspäivän perusteella tyttöryhmä hiljaisille ja vetäytyville 7.luokkalaisille tytöille yhdessä alueen nuorisonohjaajan kanssa. Jopo-luokka-yhteistyö Kärpäsen Jopo-luokan tytöt kokoontuivat yhdessä Salinkallion ja Salpausselän Jopoluokkien tyttöjen kanssa Tyttöjen Tilassa viikoittain koko lukuvuoden ajan kaksi tuntia kerrallaan. Ryhmän tavoitteena oli terveen naiskuvan esille tuominen ja uusiin samassa tilanteessa oleviin tyttöihin tutustuminen. Osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen Yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen on tavoitteena kunnianhimoinen, mutta kattaa alleen kaiken, mitä koulussa tapahtuu. Ilman kokemusta osallisuudesta ja omaan elämäänsä vaikuttamisesta, voi yhteisöön kuulumisen tunne olla suhteellisen heikko. On tärkeää saada sekä opettajat että oppilaat ymmärtämään, mistä osallisuudessa on kysymys. Oppilaiden mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintakulttuuriin lisää hyvinvointia koulussa. Edellytykset osallistumiseen ja vaikuttamiseen pitää luoda. Oppilaiden osallistuminen koulun toimintakulttuurin luomiseen edellyttää myös sitä, että näitä taitoja harjoitellaan eri oppiaineissa. Ideoita osallisuuden lisäämiseksi: - Oppilaat toimivat esittelijöinä vieraille. - Toteutetaan luokkakohtaisia ruokailuja. Luokka varaa pöydän yhteiseen ruokailuun ja keskustelee ruokailun lomassa luokan asioista luokanvalvojan johdolla. - Luokanvalvoja järjestää viikoittaiset vartit luokan asioiden käsittelyä varten. - Oppilaat toteuttavat yhteisöllistä toimintaa välituntisin. Koulunuorisotyö on työtä ryhmien kanssa ja oppilaat tekevät osan työstä. - Koulunuorisotyöntekijä osallistuu työyhteisön toimintakulttuurin kehittämiseen niin, että työyhteisöllä olisi paremmat valmiudet ottaa huomioon nuorten tarpeet.

10 - Koulunuorisotyöntekijä voi toimia opettajan työparina koulun tukioppilastoiminnassa. Tukioppilastoiminta on nuorisotyöntekijälle sopiva toimintamuoto, sillä nuorilta nuorille toiminnalla voidaan vaikuttaa koko kouluyhteisöön ja luoda positiivista yhteishenkeä. Oppilaskuntatyön kehittäminen Nuorisovaltuuston aloitteesta Lahteen perustettiin loppuvuodesta 2013 oppilaskuntatoiminnan kehittämistyöryhmä. Työryhmän tehtävänä on oppilaskuntatoiminnan kehittäminen ja yhteisen toimintaohjeistuksen laatiminen kouluille, oppilaille, rehtoreille, nuorisopalveluille ja nuorisovaltuustolle. Tarkoituksena on saada perusopetukseen selkeämpi käsitys eri toimijoiden tehtävistä ja oppilaskuntatoiminnan tavoitteista, laatuvaatimuksista ja kokonaisuudesta. Olemme olleet alusta alkaen mukana työryhmässä tuomassa nuorisopalveluiden ja erityisesti koulunuorisotyön näkökulmaa mukaan suunniteltaessa oppilaskuntatyölle yhteistä ohjeistusta ja laadunarviointimenetelmää. Olemme olleet mukana koulun oppilaskunnan hallituksen kokouksissa ja tarpeen mukaan järjestämässä toimintaa yhdessä nuorten kanssa. Varhainen puuttuminen ja matalan kynnyksen lähiohjauspalvelu Kun toimitaan siellä, missä nuoret ovat luonnostaan, nuorisopalveluiden toiminta ja palvelut tulevat tunnetuksi niille nuorille, jotka hyötyisivät palveluista eniten, mutta eivät vielä ole palveluiden piirissä. Nuorten ongelmien kasautumista voidaan ennaltaehkäistä matalankynnyksen nopealla puuttumisella. Nuoria pystytään ohjaamaan muiden ammattilaisten puheille tai mielekkään tekemisen ja harrastusten pariin. Yksilötyötäkin voi tehdä, mutta eri asioissa ja eri näkökulmasta kuin kuraattori. Nuori saa kertoa huolen kenelle tahansa aikuisista. Työntekijä arvioi, kenelle asian hoitaminen kuuluu: koulunuorisotyöntekijä voi ohjata nuoren esimerkiksi kuraattorille ja kuraattori koulunuorisotyöntekijälle. Ammatillista osaamista jaetaan. Kuraattori toimii koululla selkeästi oppilaan ja hänen perheensä parissa. Tämän menneen kauden aikana yhteistyö Kärpäsessä on koostunut konsultoinnista ja oppilaiden ohjaamisesta kuraattorin luo. Koulukuraattorin näkemys ja asiantuntemus luokkahavainnoinneissa voisi olla oleellista ja tärkeää. Syksyllä on suunnitteilla aloittaa luokkahavainnoinnit yhteistyössä ja tarpeen mukaan. Mukkulassa kuraattorin ja nuorisotyöntekijän välistä yhteistyötä kehitellään ja jotain on jo kokeiltukin. Haasteeksi on noussut kovin erilaiset työtavat ja työnkuvien aukikirjaamattomuus. Olemme keskustelleet tästä ja pyrimme vastaisuudessa tarkemmin rajaamaan sen, millainen työ kuuluu kenellekin ja millaisissa tilanteissa palveluohjausta käytetään. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö Koulunuorisotyöntekijän rooli vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä on vielä selkiytymätön. Nuorisotyöntekijä on mukana vanhempainilloissa, huoltajatapaamisissa ja oppilashuoltoryhmän neuvotteluissa kutsuttaessa. Vanhemmilta tulee satunnaisesti yhteydenottoja oppilasasioissa lähinnä Wilman kautta.

11 Koulunuorisotyöntekijät ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa nuorten vanhemmille tarkoitettuja Teinimeininki-vertaiskahviloita ja toiminnallisia vanhempainiltoja yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Olimme kumpikin mukana 7.luokkalaisten vanhempainilloissa lukuvuoden alussa. Tämän lisäksi Mukkulassa ja Kivimaalla järjestettiin kaikille 8.luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen toiminnalliset vanhempainillat. Kärpäsessä myös 8.luokkalaisten vanhempainillassa oltiin mukana. Kumpikin on ollut mukana suunnittelemassa Teinimeininki-vertaiskahviloita omille alueilleen ja Kärpäsessä on oltu myös mukana toteuttamassa vertaiskahvilailtaa. Monialaisen työn onnistumisen edellytyksiä Koululla tehtävän nuorisotyön edellytyksenä on eri ammattikuntien välinen luottamus ja arvostus sekä avoin kommunikaatio ja ennakkoluulottomuus. Koulunuorisotyöntekijän yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Rehtori Apulaisrehtori Opinto-ohjaaja Opettajat Oppilaat Oppilaiden vanhemmat Koulukuraattori Koulupsykologi Terveydenhoitaja Oppilashuoltoryhmä Erityisopetus Koulunkäyntiohjaajat Tukioppilaat Oppilaskunnan hallitus Ohjausryhmä Muut koulun verkostotahot Työyhteisöön kuuluminen Koulunuorisotyö uutena työmuotona vaatii sisäänajoa kouluilla. Sisäinen tiedottaminen erityisesti alkuvaiheessa on tärkeää. Ilman koulun johdon ja sitä kautta opettajien hyväksyntää, ei ole keinoja vaikuttaa yhteisöllisyyden lisäämiseen. Opettajankokoukset, opettajien ja avustajien tiimit ja viikkoinfot toimivat koululla säännöllisesti. Tiedonkulun ja työyhteisöön kuulumisen näkökulmasta on tärkeää, että koulunuorisotyöntekijä osallistuu opettajankokouksiin, vesopäiviin ja koulun sisäisiin kehittämisryhmiin. Ohjausryhmä Koulunuorisotyöntekijän kuuluminen kouluyhteisöön vaatii ehdottomasti ohjausryhmän olemassa olon. Ohjausryhmän tehtävänä on koulunuorisotyön kehittäminen koulun tarpeita vastaavaksi.

12 Ryhmän työlle pitää asettaa selvät tavoitteet ja toteutumista seurata. Ohjausryhmän vetäjänä tulee olla koulun rehtori tai apulaisrehtori. Muu ohjausryhmä voi muodostua luokka-asteittain opettajista ja esimerkiksi terveydenhoitajasta. Kouluilta nimetty ohjausryhmä toimii parhaimmillaan koulunuorisotyöntekijän työnohjauksellisena ryhmänä ja syventää eri ammattialojen ymmärrystä toisistaan. Sekä Mukkulassa että Kärpäsessä on lähes alusta alkaen toiminut ohjausryhmät, joissa on mukana opettaja kultakin luokka-asteelta sekä rehtori. Kokoonpanot ovat olleet vaihtelevia ja toimineet ehkä eniten työnohjauksellisena välineenä ja auttaneet nuorisotyöntekijöitä suuntaamaan omaa työtään koulun tarpeiden mukaan. Ammatillinen tuki Koulunuorisotyöntekijä tarvitsee vahvan ammatti-identiteetin toteuttaakseen tehtäväänsä koulussa. Ammatillinen vertaistuki ja kehittyminen turvataan nuorisopalveluiden sisäisillä ja seudullisilla palaverikäytännöillä. Kanuuna-verkoston Nuorisotyön ja koulun yhteistyön - kehittämis- ja tutkimushankkeen tietoa ja mallinnettuja käytäntöjä hyödynnetään. Olemme olleet mukana Kanuuna-verkoston järjestämissä seminaareissa sekä tavanneet seudun koulutoimijoita pari kertaa lukukaudessa. Mukana seutuyhteistyössä Hollola, Orimattila, Nastola, Heinola ja Asikkala. Lukuvuoden aikana tehtyjä yleisiä havaintoja ja huomioita Yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen on tavoitteena kunnianhimoinen mutta kattaa alleen kaiken, mitä koulussa tapahtuu. Ilman kokemusta osallisuudesta ja omaan elämäänsä vaikuttamisesta, voi yhteisöön kuulumisen tunne olla suhteellisen heikko. On tärkeää saada sekä opettajat että oppilaat ymmärtämään, mistä osallisuudessa on kysymys. Mennyt vuosi piti sisällään paljon suunnittelua, toimintaa ja nopeaa reagointia. Koulunuorisotyöntekijänä joutuu toimimaan paljon yksin ja omatoimisesti. Koulussa pyritään miettimään kaikki etukäteen ja suunnitelmallisesti. Tilanteiden nopeasti muututtua ei kyetä siihen heti reagoimaan. Oppilaiden tilanteisiin ei ehditä tai osata reagoida nopeasti. Näissä hetkissä koulunuorisotyöntekijän näkemys voi olla tärkeä. Koulunuorisotyöntekijällä tulee olla hyvin tiedossa koulun toimintatavat ja säännökset, jotta hän edellä mainituissa tilanteissa reagoida. Kuraattori toimii selkeästi oppilaan ja hänen perheensä parissa. Menneen lukuvuoden aikana koulunuorisotyöntekijän ja kuraattorin yhteistyö on Kärpäsessä koostunut lähinnä konsultoinnista ja oppilaiden ohjaamisesta kuraattorin luo. Koulunuorisotyöntekijä on avannut keskustelun luokkakohtaisista työskentelyistä huomatessaan tarvitsevansa koulukuraattorin näkemystä ja asiantuntemusta joidenkin luokkien kohdalla. Syksyllä aloitamme yhteistyön kehittämisen. Alustavasti olemme sopineet, että kuraattori on tarvittaessa mukana luokkahavainnoinnissa ja minä osallistun sovitusti perheiden kanssa käytäviin neuvotteluihin. Oppilashuoltolain muutokset avasivat kuraattorin näkemään

13 mahdollisuuden intensiivisempään yhteistyöhön. Mukkulassa kuraattorin ja koulunuorisotyöntekijän yhteistyö on ollut aktiivista. Olemme tavanneet säännöllisesti ja miettineet työmme rajapintoja pääsemättä vielä kuitenkaan yhteisymmärrykseen niistä. Olemme tehneet yhteistyössä kuraattorin, terveydenhoitajan ja koulupsykologin kanssa muutamia luokkahavainnointeja ja väliintuloja tilanteissa, joissa on tarvittu monialaista näkemystä luokan tilanteesta. Havainnointien perusteella on pidetty myös muutamia yhteisiä oppitunteja esim. työrauhaan liittyen. Lisäksi olemme miettineet yhdessä 6.-7.luokan nivelvaihetta sekä 9.luokalta lähtevien ryhmien poisryhmäyttämistä. Näiden teemojen työstämistä jatkamme ensi lukuvuonna. Suunnitelmia tulevalle vuodelle Alueen nuorisonohjaajien tulee ottaa entistä enemmän roolia koululla koulunuorisotyöntekijän tukena. Asiaa katsotaan eri kantilta nuorisotilan ohjaajan ja koulunuorisotyöntekijän silmin. Esimerkiksi nuorisopalveluiden toiminnan markkinointi kuuluu alueen nuorisonohjaajien tehtäviin. Koulunuorisotyön prosessikuvauksen laatiminen pitää ottaa työn alle tulevan lukukauden aikana. Samoin laaditaan asiakastyytyväisyyskysely yläkoulun oppilaille. Yhteistyö alueellisten nuorisonohjaajien kanssa on pohjoisella alueella ollut melko vähäistä. Viikoittaisten koulupäivystysten lomassa olemme tavanneet ja toteuttaneet yhdessä Mukkulan seiskojen toimintakokemuspäivät sekä kasien Yhteispeli-iltoja Mukkulassa ja Kivimaalla. Läntisellä alueella on tehty yhdessä toimintakokemuspäivät seiskoille ja ohjattu tyttöjen pienryhmää. Lisäksi seiskojen vanhempainillassa oltiin yhdessä ja Jopo-luokan koulun ulkopuolisissa tapahtumissa oltiin mukana. Vähän hirvittää tuleva lukuvuosi ja sen tuomat haasteet. Hoikkalan & Laineen ravistelu ravistelee koulunuorisotyöntekijänkin ammatillisuutta. Onko minusta kuitenkaan tähän? Mikä onkaan työni focus? On tullut niin paljon uutta asiaa ja kehittämistyötä, että ei meinaa aina perässä pysyä. Pohjoisella alueella lisäksi harmittaa toisaalta uuteen kouluun itsensä sisäänajamisen tuska uudelleen vaikka ajatuksena se onkin hieno. Onko Hoikkalan & Laineen muutosintervention tuomat tulevaisuuden visiot kehittämishankkeen tulos? Eli kun opettajia pyritään ohjaamaan nuorisotyöllisempään suuntaan, mikä on koulunuorisotyöntekijän paikka koulussa hankkeen jälkeen? Vai onko sitä?

14 Lisäksi koko lukuvuoden ajan toteutuvat sovitut koulunuorisotyön muodot -Toimintakokemuspäivät - Syyslomatoimintojen markkinointi -8. luokkien teematapahtumat marras joulu tammi helmi -Nuorisopalveluiden toiminnan markkinointi - Talvilomatoimintojen markkinointi - 8. luokkien teematapahtumat -Nuorisopalveluiden toiminnan markkinointi -Starttiviikon markkinointi oppilaille -Opettajien ja rehtoreiden vuositapaaminen: nuorisopalveluiden toiminnan ja teematapahtumien markkinointi -Toimintakokemuspäivät -Oppilaskuntien hallitusten koulutustilaisuus loka syys elo Nuorisopalveluiden ja koulun yhteistyön vuosikello heinä kesä touko maalis huhti - Päihdeputki 6.-luokkalaisille -9. luokalta elämään teematapahtuma -Kesätoimintojen markkinointi - Koulukohtaisten yhteistyösuunnitelmien toteutumisen arviointi - Koulukohtaisten yhteistyösuunnitelmien laatiminen seuraavalle vuodelle - Toimintakokemuspäivien aikavaraukset tulevalle syksylle

15 Pohja koulunuorisotyöntekijöiden työn seurannalle Nuorten parissa tehty yksilötyö. Arjen hallinnan tukeminen, keskustelu, yksilöllinen juttutuokio, tiedotus ja neuvonta, harrasteisiin ohjaaminen, nivelvaiheen tuki ym. Pienryhmien kanssa tehty työ. Alle kymmenen hengen ryhmät. Suunnitelmallisesti yksin tai monialaisesti toteutettuna. Mitä tehty, millä menetelmillä. Koululuokkien kanssa tehty työ. Ryhmäytykset ja muu ryhmädynamiikan tuki. Teematapahtumat, teematunnit, muut tapahtumat, toimintatuokiot, välituntitoiminta.

16 Oppilaskunta- ja muu osallisuustoiminta. Nuorten toiminnan tukeminen. Tukioppilastoiminta. Vanhempien kanssa tehty yhteistyö. Vanhempainillat, vanhempien tapaamiset. Työyhteisön toimintaan vaikuttava työ. Yhteisöön vaikuttaminen niin, että se kohtaa eri nuorten tarpeet paremmin.

Moniammatilliset tapaamiset, koulun ja alueen väliset toiminnot, tarjottavien palveluiden verkottautuminen, koulujen väliset toiminnot. 17

18 KOULUSSA TEHTÄVÄN NUORISOTYÖN ARVIOINTIMALLI Arviointimalli on tarkoitettu yksittäisen nuorisotyöntekijän ja hänen nuorisotyöhön pohjautuvan toimintansa tarkasteluun koulussa kriteereiden avulla. Itsearvioinnissa työntekijä tarkastelee kokemustietoaan, josta voi syntyä oppimista, kun kokemukset nostetaan systemaattiseen tarkasteluun. Nuorisotyöntekijä vahvistaa omaa ammatillista osaamistaan, kun hän keskittyy reflektoimaan oman työnsä tavoitteita ja periaatteita. Arviointimallin kriteeristö on luotu työvälineeksi helpottamaan työn reflektointia. TYÖYHTEISÖ Työyhteisöillä tarkoitetaan sekä kouluyhteisöä että nuorisotyöyhteisöä nuorten vapaa-ajalla, joissa molemmissa nuorisotyöntekijä mahdollisesti työskentelee. Yhteisön jäsenillä tarkoitetaan sekä ammatillista henkilöstöä että nuoria. Arviointikriteerit 4 Erinomainen 3 Hyvä 2 Tyydyttävä 1 Puutteellinen Vastuujaot ja työjaot koulussa Vastuunjaot ovat yhdessä ennakolta sovittu opetusja tuki- sekä nuorisotyön henkilöstön kesken. Niitä sovelletaan tilanteiden mukaan joustavasti säädökset huomioiden. Työ- ja vastuujaot on sovittu ennakkoon ja ne ovat dokumentoitu. Työ ja vastuujaot sovitaan tilanne- ja tapauskohtaisesti toiminnan yhteydessä. Työ ja vastuujaot ovat epäselvät nuorisotyöntekijän ja muiden ammattilaisten kesken Nuorisotyöntekijän osaamisen, oppimisen, koulutuksen ja tietopohjan hyödyntäminen Vahvuuksia ja osaamista hyödynnetään koulun toiminnassa ja kasvatustavoitteen toteuttamisessa (esim. menetelmät). Kouluttautumista tuetaan. Vahvuudet ja osaaminen on osittain hyödynnetty koulun arjen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Osaamista hyödynnetään spontaanisesti koulun arjen toiminnan toteutuksessa. Vahvuudet ja osaaminen on tunnistettu, mutta niiden hyödyntäminen on vähäistä koulun arjessa ja yhteisöllisyyden luomisessa. Vuorovaikutuksen aktiivisuus ja laatu. Nuorisotyöntekijä toimii Nuorisotyöntekijät ovat Vuorovaikutustilanteet Nuorisotyöntekijä on

19 Sisäinen tiedotus. Työtä koskevan tiedon hyödyntäminen toiminnassa - palaute aloitteellisesti ja huomioi koko kouluyhteisön jäsenet (henkilöstö ja nuoret). Nuorisotyöntekijä tukee nuorten ja henkilöstön välistä keskustelua ja edistää vuorovaikutustilanteita Yhteisössä syntyy dialogia. Palautetta kerätään suunnitelmallisesti henkilöstöltä, nuorilta, kodeilta sekä yhteistyökumppaneilta. Palaute huomioidaan toiminnassa. mukana koulun arjessa ja edistävät vuorovaikutusta sekä keskustelukulttuuria koulussa. Nuorisotyöntekijän yhteisön jäsenten vuorovaikutus on luontevaa ja molemminpuolista. Palautetta kerätään monipuolisilla menetelmillä: palaute- ja arviointikeskustelut, kyselyt. Palaute hyödynnetään toiminnassa. syntyvät pääosin nuorisotyöntekijän aloitteesta. Vuorovaikutus perustuu nuorisotyöntekijän halukkuuteen ja on pintapuolista painottuen pääsääntöisesti nuoriin. Palautetta kerätään spontaanisesti. Tietoa käsitellään yhdessä yhteisössä. passiivinen ja vuorovaikutusta on yhteisössä lähinnä ongelmatilanteiden ilmaantuessa. Vuorovaikutus liittyy yksisuuntaiseen toiminnasta tiedottamiseen. Palautetta ei kerätä, vaan se perustuu henkilöstön ja nuorten omaan aktiivisuuteen ja halukkuuteen. - tutkimukset/säädökset Nuorisotyöntekijä seuraa ajankohtaisia tutkimuksia ja säädöksiä, jotka ohjaavat toimintaa. Niihin reagoidaan toimintaa kehittämällä yhteisössä. Ajankohtaisia tutkimuksia ja säädöksiä seurataan ja toimintaa arvioidaan niiden avulla. Ajankohtaisista tutkimuksista ja säädöksistä keskustellaan ja tiedotetaan yhteisössä. Ajankohtaisista tutkimuksia ja säädöksiä ei seurata, eikä niihin liittyvää tiedotusta huomioida. Alueen ja toimialan tuntemus - tilastot ja ilmiöt Nuorisotyöntekijä osallistuu keskusteluun koulun ja alueen ilmiöistä ja johtopäätökset ohjaavat toiminnan suunnittelua. Nuorisotyöntekijä tuo esiin myös ajankohtaisia nuorisokulttuurisia ilmiöitä. Havaittua ja selvitysten avulla saatua tietoa (esim. kouluterveyskysely) ilmiöistä hyödynnetään koulussa tehtävän nuorisotyön suunnittelussa. Alueesta tai koulusta on saatavilla selvitettyä tietoa. Alueesta on hajanaista tietoa ja nuorisotyöntekijä ei tunne alueen erityispiirteitä.

20 - elinkeinoelämä Yhteistyö ja verkostot - muut nuorisotyötä koulussa ja alueella tekevät vapaa-ajan toimijat Alueen elinkeinoelämän kanssa tehdään yhteistyötä koulun kasvatustavoitteiden tukemisessa. Toiminnan suunnittelussa koulussa on huomioitu muut nuorisotyötä koulussa tekevät toimijat sekä nuorisotyötä vapaaajalla tekevien toimijoiden kanssa tehdään tarvittaessa yhteistyötä. Yhteistyön tavoitteet ja työnjaot koulussa ovat selvät. Elinkeinoelämä huomioidaan toiminnan suunnittelussa koulussa. Muihin koulussa ja alueella nuorisopalveluita toteuttaviin tahoihin pidetään yhteyttä. Verkosto on joustava ja reagoiva. Alueen palveluiden vaikutus nuoriin tiedostetaan. Muut koulussa ja alueella toimivat nuorisotyön tahot tunnetaan. Alueen elinkeinoelämän palvelut tiedetään, mutta niitä ei hyödynnetä. Nuorisotyöntekijällä koulussa on tietoa joistakin nuorisotyötä tekevistä tahoista. Yhteys on vähäistä ja satunnaista. - monialaiset verkostot Nuorisotyöntekijä osallistuu koulussa toimivien verkostojen toimintaan. Verkostojen toimintaa kehitetään ja arvioidaan säännöllisesti. Verkostot ovat myös nuorisotyön toimintaa koulussa reflektoivia. Verkostot ovat tavoitteellisia ja reagoivia. Koulussa toimivalla nuorisotyöntekijällä on aktiivinen rooli verkostoissa. Verkostot ovat olemassa, mutta niiden toiminta ei ole aktiivista tai tavoitteellista. Nuorisotyöntekijä ei hyödynnä verkostoja toiminnassa. Koulussa tehtävän nuorisotyön kannalta keskeiset tahot on tunnistettu toiminnassa. Toiminnan suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus Toimintaa ohjaavat nuorisotyön tavoite- ja kasvatustietoisuus sekä yhteinen prosessi henkilöstön kanssa. Toimintaa arvioidaan Toimintaa ohjaavat nuorten toiveet ja etu sekä yhteisöllisyys. Toiminnan suuntaa tarkastellaan yhteisön kanssa säännöllisesti. Nuorisotyöntekijän oma kiinnostus ja osaaminen ovat keskeisiä toimintaa ohjaavia periaatteita. Toimintaa tehdään samalla tavalla vuodesta toiseen. Toimintaa määritellään koulussa oleskeluna. Toimintaan ei ole määritelty

21 säännöllisesti. tavoitteita. Toimintamallit Nuorisotyöntekijä on yhdessä muun henkilöstön ja nuorten kanssa luonut yhteisesti hyväksytyt toimintamallit ja toimintatavat, joissa on sovittu myös työnjako. Toimintatavoista keskustellaan säännöllisesti. Toimintatavat ovat dokumentoitu. Yhteisössä keskustellaan ennakolta muutoksista ja uusista toimintatavoista. Uusista ohjeista ja muutoksista tiedotetaan. Toimintatavat ovat tilannekohtaisia ja jokaisen nuorisotyöntekijän omia, henkilökohtaiseen arvomaailmaan, osaamiseen ja kokemukseen perustuvia ratkaisuja. Menetelmällisyys ja välineet Nuorisotyöntekijä käyttää monipuolisesti nuorisotyön osallistavia ja pedagogisia välineitä. Niiden käyttö tukee toiminnan tavoitteita. Valitut menetelmät ovat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tukevia ja kasvatuksellisesti perusteltuja. Yhteisössä keskustellaan käytettävistä menetelmistä. Menetelmien ja välineiden käyttäminen on yksipuolista. Yhteisössä vallitsevien menetelmien ja välineiden käyttöä ei ole yhdessä mietitty. Vuorovaikutus yhteisössä Nuorisotyöntekijän vuorovaikutus yhteisön henkilöstön kanssa on ammatillista ja luontevaa. Yhteisön aikuisjäsenet toimivat tiimissä, jonka toimintaan nuorisotyöntekijä osallistuu. Tiedonkulku toimii sujuvasti ja aukottomasti. Nuorisotyöntekijä ymmärtää olevansa roolimalli ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen mallin nuorille. Vuorovaikutus henkilöstön kesken on valikoivaa sekä hierarkkista ja toimii erillisinä ryhminä. Nuorisotyöntekijällä ei ole tilanneherkkyyttä. Henkilöstön yhteisössä nuorista ja nuorten kuulleen puhutaan herkkäluontoisia asioita, joka heikentää kasvatuksellisuutta. Nuorisotyöntekijä on mukana keskusteluissa. - sisäinen tiedotus Nuorisotyöntekijä omalta Yhteiset koko koulu Nuorisotyöntekijä osallistuu sisäiseen Sisäiseen tiedotukseen ei ole rakenteita ja se on spontaanista

22 osaltaan välittää tietoa kouluyhteisössä ajankohtaisista nuorisokulttuurisista ilmiöistä. Tiedottamiseen on luotu rakenteet. yhteisöä koskevat päätökset dokumentoidaan ja niistä tiedotetaan. tiedottamiseen esim. kokouksiin ja kuuluu tarkoituksenmukaisille sähköisille foorumeille. henkiöiden välisiin suhteisiin perustuvaa toimintaa. Yhteistyö kotien kanssa Nuorisotyöntekijällä on selkeät rakenteet kotien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Yhteydenpidon kynnys on puolin ja toisin matala ja yhteydenpito aktiivista. Yhteyttä pidetään niiden nuorten koteihin aktiivisemmin, joiden kanssa tehdään sillä hetkellä töitä. Nuorisotyöstä koulussa on tiedotettu vanhempainilloissa ja muilla vanhemmille suuntautuvilla foorumeilla kuten sähköiset viestimet kodin ja koulun yhteistyöhön. Nuorisotyöntekijä ei ole osana koulussa tehtävää nuorisotyötä yhteydessä nuorten koteihin. Toiminta nuorten osallistamisessa eri osaalueilla Nuorisotyöntekijä toteuttaa työssään koulussa osallisuuden kaikkia osa-alueita (tieto-, idea-, suunnittelu-, päätöksenteko, toteuttamis- ja arviointiosallisuus) koulutyötä ohjaavat säädökset huomioiden. Nuorisotyöntekijä edistää koulun toimintakulttuurissa nuorten osallisuutta ja kuulemista. Nuorisotyöntekijä antaa nuorille vastuuta päätöksenteossa. Nuoret toteuttavat toimintaa henkilöstön ohjauksessa. Nuorisotyöntekijä ja nuoret ideoivat ja suunnittelevat toimintaa yhdessä. Nuorisotyöntekijä ja muu henkilöstö tekee lopulliset päätökset. Nuoret esittävät spontaanisti nuorisotyöntekijälle ideoita koulun toimintaan, mutta nuorisotyöntekijä ei huomioi nuorten ideoita tai etsi mahdollisuuksia ideoiden toteuttamiseen. Nuoria ei tiedoteta idean etenemisestä. RESURSSIT

Arviointikriteeri 4 Erinomainen 3 Hyvä 2 Tyydyttävä 1 Puutteellinen Työaikaresurssi/ajankäyttö Nuorisotyöntekijällä on työn toteuttamisen (nuorten kohtaamisen ja monialaisen yhteistyön) lisäksi aikaa työn kehittämiseen ja arviointiin. Hänellä on esimiehen ja työryhmien tuki työllensä. Nuorisotyön kehittämiseen kouluyhteisössä on määritelty koko yhteisön kesken riittävästi aikaa ja työ on organisoitu. Myös opetushenkilöstö on sitoutunut kehittämiseen. Nuorisotyöntekijä työ koulussa on luonteva osa nuorisotyötä ja koulun arkea. Työn kehittämistä ja ajankäyttöä ei ole pitkäjänteisesti huomioitu. Nuorisotyöntekijä toimii koulussa satunnaisesti ja työtä tehdään sen mukaan, miten siihen aikaa riittää muilta töiltä eri toimintaympäristöissä. 23 Tilat Nuorisotyöntekijä hyödyntää työssään monipuolisesti kaikkia eri tiloja. Myös koulualueen ulkopuolisia tiloja. Nuorisotyöntekijä hyödyntää koulun sisäisiä tiloja tehokkaasti. Nuorisotyöntekijällä on mahdollisuus käyttää koulun sisäisiä tiloja, mikäli niissä ei ole opetustoimintaa. Nuorisotyöntekijän ei ole mahdollista hyödyntää koulun tiloja työhönsä eikä koulualueen ulkopuolisia tiloja koulupäivän aikana tapahtuvassa toiminnassa. Toimintavälineet ja - materiaalit Nuorisotyöntekijällä on oma työtila kouluyhteisössä henkilöstön kanssa. Käytössä on myös tila nuoren kahden keskeiseen kohtaamiseen ja nuorille on järjestetty tila, jossa on huomioitu nuorten toiveet ja tarpeet vapaaseen oleskeluun. Nuorisotyöntekijällä on käytettävissä budjetti, jolla mahdollistaa ajanmukaisia välineitä ja materiaaleja toimintaan. Hankinnat tehdään nuorten toiveita kuunnellen nuorten kanssa. Nuorisotyöntekijä toimii tilassa, joka on yhteiskäytössä muun henkilöstön kanssa. Yksilöllisen tuen antaminen ei tiloissa ole mahdollista ja nuorilla ole toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista vapaata oleskelupaikkaa. Nuorisotyöntekijän työhön käyttämät välineet ja materiaalit ovat hyvässä kunnossa. Hankinnoissa lähtökohta on nuorten tarpeet ja toiminnan kasvatuksellisuus. Nuorisotyöntekijälle ei ole osoitettu tilaa. Hän toimii niissä tiloissa, jotka sattuvat olemaan vapaana. Nuorisotyöntekijän työhön käyttämät toimintavälineet ja materiaalit ovat puutteellisia ja niiden hankkimiseen ei ole varattu resurssia. Nuorisotyöntekijällä ei ole omaa tilaa tai mahdollisuutta käyttää muun henkilöstön tiloja. Nuorisotyöntekijän työhön käyttämät toimintavälineet ja materiaalit eivät ole käyttökelpoisia tai budjettia ei ole.

24 Välineet ja materiaalit mahdollistavat yhteisöllistä toimintaa. Toiminnasta tiedottaminen: esitteet, tiedotteet, mainokset, verkkosivut Nuorisotyöntekijän työstään ja toiminnasta tiedottamiseen käyttämät väylät ovat monipuolisia. Tiedotuksen sisältö on asiallista ja ajankohtaista. Viestinnässä huomioidaan kohderyhmä. Nuorisotyöntekijä huomioi tiedotuksessa kohderyhmät. Sisältö ja välineet ovat kohderyhmälle sopivia. Tiedotusmateriaali on ajankohtaista. Nuorisotyöntekijän tiedotus on ajankohtaista, mutta se on kapea-alaista eikä osaa hyödyntää monipuolisesti tiedottamisen väyliä. Nuorisotyöntekijä ei tiedota toiminnasta eikä työstään. Arviointimalli luotu Humakin Uusiutuva koulu ja nuorisotyö hankkeessa Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallia mukaillen (Helsingin kaupunki; nuorisoasiainkeskus, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki)