Opetusharjoittelu 11 op (A100305) ja Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (A040011) Opetusharjoitteluprosessin eteneminen Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on, että opettajaopiskelija suunnittelee, toteuttaa ja arvioi oman alansa opetusta ja toimii yhteistyössä ja oppimista tukevassa vuorovaikutuksessa muiden opetusharjoitteluun liittyvien toimijoiden ja opiskelijoiden kanssa. Opetusharjoittelun osaamistavoitteet löytyvät Amokin opetusharjoittelun www-sivuilta. Opetusharjoittelun tarkoituksena on tukea opettajaopiskelijan opettajaidentiteetin kasvua ja hänen persoonallisen opettajuuden kehittymistä. Opettajaopiskelija perehtyy opetusharjoittelussa opettajan työhön monipuolisesti ja syvällisesti. Hän analysoi ja kehittää näkemystään opettajan laaja-alaisesta osaamisesta ja asiantuntijuudesta. Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija harjoittelee ammatillisen opettajan tehtävissä joko omassa opetustyössään tai toteuttamalla ohjaavan opettajan opetusta. Opetusharjoittelun voi aloittaa ammattipedagogisten opintojen loppuvaiheessa opettajakorkeakoulun tuutorin kanssa sovittuna ajankohtana. Tarkemmat ohjeet kerrotaan aloitusseminaarissa. Opetusharjoitteluprosessi etenee seuraavasti: 1. Aloitusseminaari ja turvallisuuskoulutus. 2. Ilmoittautuminen. 3. Harjoittelupaikka ja ohjaus. 4. Rikosrekisteriote. 5. Yhteistyö- ja opetusharjoittelusopimus. 6. Ydinsuunnitelman laatiminen. 7. Tutkiva työote opetusharjoittelussa. 8. Oppijantuntemus osana opetusharjoittelua. 9. Opetuksen toteuttaminen ja oppimisen ja osaamisen arviointi. 10. Harjoitteluraportti tai päättöseminaari. 1
Opetusharjoittelun tarkemmat ohjeet: 1. Aloitusseminaari ja turvallisuuskoulutus. Orientoituminen opetusharjoitteluun ja opintojakson Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (A040011) aloittaminen. Aloitusseminaari aloittaa harjoitteluprosessin. Siinä perehdytään opetusharjoittelun osaamistavoitteisiin ja toteutuksen kannalta tärkeisiin käytännön asioihin. Aloitusseminaareja järjestetään vuosittain opettajaopiskelijoiden omissa opintoryhmissä (APEt, HOPE). Lisäksi järjestetään lukukausittain yhteisiä aloitusseminaareja niille opettajaopiskelijoille, jotka eivät ole osallistuneet opintoryhmien aloitusseminaareihin sekä vuosina 2012 ja 2013 aloittaneille. Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (A040011) -opintojakso toteutetaan opetusharjoittelun yhteydessä. Sen opiskelu aloitetaan aloitusseminaarissa. Opintojakson tavoitteena on, että opettajaopiskelija osaa hahmottaa turvallisuuden edistämisen osaksi opettajan tehtäviä ja tiedostaa vastuunsa ja velvollisuutensa turvallisuusasioissa. Opettajaopiskelija työskentelee oppilaitoksen ja opiskelijoiden turvallisuuden perusasiat huomioiden opetusharjoittelunsa aikana. Opintojaksoon liittyvä oppimistehtävä kirjataan ydinsuunnitelmaan (ks. kohta 6. Ydinsuunnitelman laatiminen). Opetusharjoitteluun ilmoittautuminen tehdään opiskelijaportaalista löytyvän opetusharjoittelutietokannan kautta (ks. kohta 2. Ilmoittautuminen). 2. Ilmoittautuminen. Opettajaopiskelija ilmoittautuu opetusharjoitteluun harjoittelua edeltävänä lukukautena maalis- tai syyskuussa. Ilmoittautuminen tehdään opiskelijaportaalissa. Opettajaopiskelija ilmoittautuu opetusharjoitteluun opiskelijaportaalin (ilmoittautuminen opetusharjoitteluun) kautta ja kirjaa järjestelmään sekä oppilaitoksen että ohjaavan opettajan yhteystiedot. Ilmoittautuminen tehdään aina opetusharjoittelua edeltävänä lukukautena maalis- tai syyskuussa. Opetusharjoitteluun voi ilmoittautua, vaikka harjoittelupaikka ja ohjaava opettaja eivät ole vielä tiedossa. Opettajaopiskelija voi lisätä puuttuvat tiedot yhteistyö- ja opetusharjoittelusopimukseen, joka löytyy ilmoittautumisen jälkeen opiskelijaportaalista (ks. kohta 5. Yhteistyö- ja opetusharjoittelusopimus). 3. Harjoittelupaikka ja ohjaus. Pääsääntöisesti opettajaopiskelija hankkii itse harjoittelupaikan ja pedagogisesti pätevän oman alan ohjaavan opettajan harjoitteluoppilaitoksesta. Oulun seudun oppilaitoksissa yhteyshenkilönä oppilaitoksiin toimii kuitenkin Sirpa Aalto(sirpa.aalto@oamk.fi) opintotoimistosta. Opetusharjoittelun konkreettinen ajankohta määräytyy harjoitteluoppilaitoksen aikataulujen mukaan. 2
Opetusharjoittelupaikan ja ohjaavan opettajan hankkiminen vaihtelee valitun harjoitteluvaihtoehdon mukaan. Omassa opetustyössään ja Oulun seudun ulkopuolella harjoittelevat opettajaopiskelijat hankkivat pääsääntöisesti itse harjoittelupaikan ja pedagogisesti pätevän oman alan ohjaavan opettajan oppilaitoksesta. Tiedot lisätään harjoittelutietokantaan. Oulun seudun oppilaitoksissa yhteyshenkilönä oppilaitoksiin toimii Sirpa Aalto (sirpa.aalto@oamk.fi) opintotoimistosta. Hän auttaa ja ohjaa tarvittaessa myös muualla harjoittelevia opiskelijoita sopivan harjoittelupaikan hankinnassa. Rovaniemen seudulla ja Pohjois-Suomessa tukena toimii Sirpa Perunka (sirpa.perunka@oamk.fi). Oppilaitoksen ohjaava opettaja ohjaa opettajaopiskelijaa opetusharjoitteluun liittyvien osaamistavoitteiden saavuttamisessa. Ohjaava opettaja ohjaa opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Hän havainnoi ja arvioi opettajaopiskelijan opetusta, ohjausta ja muuta opetusharjoitteluun liittyvää toimintaa. Jatkuva palaute auttaa opettajaopiskelijaa kehittämään osaamistaan. Opetusharjoittelija sopii opetusharjoittelun alussa ohjaavan opettajan kanssa, miten opetusharjoittelun tavoitteisiin kirjattu osaaminen osoitetaan opetusharjoittelun aikana. Ammatillisen opettajakorkeakoulun tuutori käy havainnoimassa ja ohjaamassa opetusharjoittelua noin 200 km säteellä Oulusta tai Rovaniemeltä. Lähialueen ulkopuolella harjoittelun ohjaaminen voidaan sopia toteutettavaksi esimerkiksi videoyhteyden avulla tai opetusta videoimalla. Ammatillinen opettajakorkeakoulu maksaa ohjaavalle opettajalle 250 euron ohjauspalkkion henkilökohtaisena palkkiona, joka laskutetaan erillisellä palkkioilmoituslomakkeella. Palkkioilmoituksen mukaan liitetään sivutuloverokortti. Vaihtoehtona on myös, että harjoitteluoppilaitos laskuttaa Ammatillista opettajakorkeakoulua. Laskutusosoite ja tarkemmat ohjeet löytyvät Amokin opetusharjoittelun www-sivuilta. 4. Rikosrekisteriote. Opettajaopiskelija tilaa rikosrekisteriotteen Oikeusrekisterikeskuksesta ja esittää sen opettajakorkeakoulussa. (Vaaditaan, jos opetusharjoittelu tapahtuu alaikäisten kanssa.) Mikäli opettajaopiskelijan harjoittelupaikassa on alaikäisiä opiskelijoita, hänen tulee esittää rikosrekisteriotteensa Oulussa opiskelijapalvelupäällikölle Pia Oikariselle (pia.oikarinen@oamk.fi) tai Rovaniemellä lehtori Sirpa Perungalle (sirpa.perunka@oamk.fi). Opettajaopiskelija tilaa rikosrekisteriotteen Oikeusrekisterikeskuksesta. Sen voi tilata vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella tai käyttämällä tarkoitusta varten laadittua lomaketta tai sähköistä hakemusta. Tietoa pyydettäessä on ilmoitettava tarkoitus, johon rikosrekisteriotetta tarvitaan (koulutukseen sisältyvä lasten parissa tehtävä opetusharjoittelu). 3
Ote on maksuton. Ohjeet ja hakemuslomake löytyvät seuraavasta osoitteesta: http://www.oikeusrekisterikeskus.fi/fi/index/rekisterit/rikosrekisteri/yksityisenhenkilontied onsaantioikeus/rikostaustaote.html. Sähköistä hakemuslomaketta käytettäessä valitaan kohta: Rikosrekisteriotehakemus: opiskelijan lasten parissa tehtävä työharjoittelu. Rikosrekisteriote ei saa sen esittämishetkellä olla kuutta kuukautta vanhempi. Jos opettajaopiskelija ei toimita rikosrekisteriotetta tarkistettavaksi, hän ei voi suorittaa alaikäisten parissa tehtäviä opintoja tai harjoittelua. 5. Yhteistyö- ja opetusharjoittelusopimus. Ennen harjoittelun aloitusta laaditaan kirjallinen yhteistyö- ja opetusharjoittelusopimus ammatillisen opettajakorkeakoulun ja harjoitteluoppilaitoksen välille. Yhteistyö- ja opetusharjoittelusopimus löytyy opiskelijaportaalista, kun opiskelija on ilmoittautunut opetusharjoitteluun. Opettajaopiskelija huolehtii, että sopimuksessa olevat tiedot ovat ajantasaiset. Opettajaopiskelija tulostaa harjoittelusopimuksen kolmena kappaleena ja huolehtii niihin allekirjoitukset harjoitteluoppilaitoksestaan. Ammatillisen opettajakorkeakoulun allekirjoituksen korvaa sähköinen sopimusnumero. Sen jälkeen opettajaopiskelija toimittaa yhden kappaleen sopimuksesta opettajakorkeakoulun opintotoimistoon Ouluun tai Rovaniemen toimipisteeseen, yhden harjoitteluoppilaitokseen ja yksi kappale jää opettajaopiskelijalle itselleen. 6. Ydinsuunnitelman laatiminen. Ydinsuunnitelma laaditaan ennen oman opetuksen aloittamista. Opetusharjoitteluun liittyvän ydinsuunnitelman laatiminen käynnistyy opetusharjoitteluprosessin alkuvaiheessa. Ydinsuunnitelma laaditaan ydinsuunnitelmapohjan mukaisesti ennen oman opetuksen aloittamista. Ydinsuunnitelmapohja löytyy Amokin opetusharjoittelun www-sivuilta. Ydinsuunnitelman laatimiseen saa ohjausta sekä ohjaavalta opettajalta että opettajakorkeakoulun tuutorilta. Molempien tahojen hyväksyttyä suunnitelman opetuksen toteutus voi alkaa. 7. Tutkiva työote opetusharjoittelussa. Opettajaopiskelija perehtyy toimintaympäristöön, ammatillisen opettajan toimintakenttään ja verkostoihin. Onnistuneen opetusharjoittelun kannalta on tärkeä perehtyä oppilaitokseen, sen toimintaperiaatteisiin, opettajan työtä ohjaaviin asiakirjoihin ja opettajan tehtäviin laaja-alaisesti ko. toimintaympäristössä. Lisäksi opetusharjoittelun aikana perehdytään opettajan sekä sisäisiin että ulkoisiin verkostoihin ja osallistutaan verkostotyöhön mahdollisuuksien mukaan. 4
Näihin em. opetusharjoitteluun liittyviin sisältöalueisiin voi perehtyä esimerkiksi opettajien opetusta ja muuta työtä havainnoimalla, haastattelemalla, vierailemalla toisissa oppilaitoksissa, osallistumalla erilaisiin kokouksiin, työryhmiin tai tki-hankkeisiin sekä osallistumalla oppilaitoksen verkostojen kanssa tehtävään työhön yhdessä ohjaavan opettajan kanssa tai muiden oppilaitoksen toimijoiden kanssa. Toimintaympäristön, ammatillisen opettajan toimintakentän ja verkostojen kuvaus raportoidaan ydinsuunnitelmaan (ks. kohta 6. Ydinsuunnitelman laatiminen). Osaamista näiltä osaamisalueilta hankitaan yhteistyössä ohjaavan opettajan kanssa koko opetusharjoittelun ajan ja osoitetaan keskusteluissa ohjaavan opettajan ja tuutorin kanssa. 8. Oppijantuntemus osana opetusharjoittelua. Opetusharjoittelun alkuun sijoittuu oppijantuntemus. Jotta opettajaopiskelija voi suunnitella pedagogisesti tarkoituksenmukaista opetusta, hänen tulee tutustua opiskelijaryhmään. Opettajaopiskelijan tulee paneutua oppijantuntemukseen ennen opetuksen aloittamista. Hän havainnoi opiskelijaryhmää ja hankkii eri tavoin tietoja opiskelijoiden lähtötasosta ja muista opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen vaikuttavista tekijöistä. Oppijantuntemuksen tarkoituksena on hankkia tietoja, joita opettajaopiskelija voi hyödyntää opiskelijoiden ammatillisen kasvun tukemisessa ja oppimisprosessin edistämisessä. Oppijantuntemus tehdään ennen oman opetuksen alkua ja se raportoidaan ydinsuunnitelmaan (ks. kohta 6. Ydinsuunnitelman laatiminen). 9. Opetuksen toteuttaminen sekä oppimisen ja osaamisen arviointi. Opetusharjoitteluun sisältyy oppilaitoksen ohjaavan opettajan ja opettajakorkeakoulun tuutorin kanssa sovitun opintokokonaisuuden suunnittelu, opetus ja ohjaus sekä arviointi. Yksi opetusharjoittelun keskeinen osa on opetus. Ohjaavan opettajan, tuutorin ja opettajaopiskelijan kesken sovitaan esim. opintojakso, opintokokonaisuus, tutkinnon osan osa, jonka opettajaopiskelija suunnittelee, toteuttaa ja arvioi. Opintokokonaisuutta valittaessa on tärkeää huomioida, että opetusharjoittelun osaamistavoitteet on mahdollista osoittaa saavutetuiksi opetusharjoittelun aikana. Opetusharjoitteluun liittyvistä osaamistavoitteista tulee opetuksen toteuttamisessa osoittaa sekä koko opintokokonaisuuden tms. että yksittäisen opetus- tai ohjaustilanteen suunnittelu- ja toteutusosaaminen sekä arviointiosaaminen. Lisäksi vuorovaikutusosaaminen opiskelijoiden kanssa on keskiössä. Opetusharjoittelun osaamistavoitteet löytyvät Amokin opetusharjoittelun www-sivuilta. 10. Harjoitteluraportti tai päättöseminaari. Opettajaopiskelija joko laatii kirjallisen harjoitteluraportin tai osallistuu päättöseminaariin. 5
Opetusharjoittelun päättää harjoitteluraportti tai vaihtoehtoisesti päättöseminaariin osallistuminen. Harjoitteluraportti ja päättöseminaari ovat reflektointia osaamistavoitteiden saavuttamisesta ja oman osaamisen kehittymisestä opetusharjoittelun aikana. Opettajaopiskelija käyttää reflektoinnin pohjana opetusharjoittelun osaamistavoitteita. Harjoitteluraportissa ja päättöseminaarissa opettajaopiskelija pohtii ja kuvaa esimerkiksi seuraavia asioita: - Millaista palautetta hän sai toteuttamastaan opintojaksosta opiskelijoilta? - Millaisia olivat opiskelijoiden oppimistulokset? - Millaisia kehittämisajatuksia oman opettajuuden kehittämisessä syntyi toteutuneen opetusharjoittelun aikana? - jne. Harjoitteluraportti lähetetään opetusharjoittelun tuutorille sähköpostilla etunimi.sukunimi@oamk.fi Mikäli opettajaopiskelija valitsee päättöseminaariin osallistumisen, hän voi opetusharjoittelun päätyttyä ilmoittautua ilmoittautumisjärjestelmässä valitsemaansa päättöseminaariin. Niitä järjestetään noin kerran kuukaudessa. Päättöseminaarissa käsitellään opetusharjoitteluun liittyneitä asioita vertaisryhmässä, eikä siihen liity kirjallista tehtävää. 6