BJÖRKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaavan liiteselvitys SELVITYS RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSESTA TAMMISAAREN JA HANGON SAARISTON JA POHJANPITÄJÄNLAHDEN MERENSUOJELU-ALUEEN NATURA 2000-ALUEESEEN Kuva 1: Väärävärikuva ranta-asemakaava-alueesta Oy Wixplan Ab 10.3.2014
2 BJÖRKSKÄR RANTA-ASEMAKAAVA SELVITYS RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSESTA TAMMISAAREN JA HANGON SAARISTON JA POHJANPITÄJÄNLAHDEN MERENSUOJELU- ALUEEN NATURA 2000- ALUEESEEN 1 Johdanto Hangon kaupungin Tvärminnen kylän länsipuolella sijaitsevalle Björkskärin alueelle on laadittavan ranta-asemakaava. Kaavoitettavan alueen maapintaala on 72.1 hehtaaria. Ranta-asemakaava on yhtenäinen alue, joka koostuu 19 tilasta tai tilanosista Tvärminnen kylässä. Tilojen yhteinen maapinta-ala on 159,53 ha ja kaava-alueen kokonaisrantaviiva on 5,55 km. Rantaasemakaava on ollut virallisesti nähtävillä 5.2.-8.3.2013 välisenä aikana. Tämä selvitys perustuu pääosin 10.7.2013 päivättyyn viranomaislausuntojen ja muistutusten perusteella tarkistettuun ranta-asemakaavakarttaan ja siihen liittyvään selostukseen sekä viranomaisneuvottelussa 13.9.2013 saatuun palautteeseen ja sen jälkeen tarkistettuun ranta-asemakaavaehdotukseen. Luonnonsuojelulain 65 edellyttää, että jos hanke tai suunnitelma yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura 2000- alueen luontoarvoja, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on arvioitava hankeen vaikutukset Natura-alueen suojeltaviin luontotyyppeihin ja lajeihin. Tässä tapauksessa ranta-asemakaavan koko ranta-alue rajoittuu Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueen Natura 2000 -alueeseen (FI 0100005), minkä takia kaavan vaikutukset siihen on arvioitava. Selvitys laaditaan ranta-asemakaavan hyväksymiskäsittelyä varten. Selvityksen vastuullinen laatija on ollut Henrik Wickström. 2 Selvitysaineisto ja selvitysmenetelmä Selvitys perustuu pääosiltaan Silvestris luontoselvitys Oy:n keväällä ja kesällä vuonna 2010 laadittuun luontoselvitykseen, jossa vastuullisena tutkijana oli Esko Vuorinen sekä erikoisavustajat Tuomas Seimola ja Johan Ekroos Luototieto Keiron Oy:stä. Luontoselvitykseen liittyy myös alueen linnustoselvitys sekä kaava-alueen rantavesien merenalaisen luonnon kartoitus. Selvitystä laadittaessa on myös ollut käytettävissä Natura-alueen FI 0100005 kaikki perusselvitykset ja päätösperustelut sekä Tammisaaren ja Hangon
3 itäisen saariston hoito- ja käyttösuunnitelma ja sen tausta-aineistot, Metsähallituksen julkaisusarja C78, 2012. Balget-Svanvikin osalta on ollut käytettävissä Metsähallituksen laatima Svanvikin toimenpidesuunnitelma, Tainio E. 2008. Kaava-alueen linnustotietoja on täydennetty Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringa ry:n tiedoilla sekä BirdLife Suomen ylläpitämästä Tiiralintutietopalvelusta. Lisäksi selvitystä laadittaessa on ollut käytettävissä kaikki selvitykset, jotka liittyvät lähialueiden luonnonsuojelualueiden perustamispäätöksiin. 3 Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueen Natura 2000- alue Natura 2000-kohde FI0100005 eli Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue sijaitsee Hangon, Raaseporin ja Inkoon kuntien alueilla. Natura-2000 alueen koko on 52 630 ha ja alueen rantaviivan pituus on karkeasti arvioituna yli 3000 km. Natura-alueeseen kuuluu pääosin vesialueita ja ainoastaan n. 1900 ha maa-alueita. Ranta-asemakaava-alue rajoittuu Natura 2000 päätöksessä mainittuihin erityisesti suojeltaviin alueisiin Balget-Storstrandenin alueella. Suojelun toteutuskeinoina mainitaan Natura 2000 päätöksessä yleisesti vesialueiden osalta, että suojellaan merenpohja, vedenalaista luontoa ja veden laatua vesilain nojalla. Merialue on osa HELCOMin suosittamaa BSPA-verkostoa ja todettu ympäristöministeriön asettaman erityissuojelutyöryhmän raportissa erityisiä suojelutoimia vaativaksi merialueeksi. HELCOMin ympäristökomitean suositusten perusteella alueella tulisi säädellä erityisesti soran ja muiden maaainesten ottamista, ruoppauksia ja merenpohjan rakentamista, suurehkojen huvivenesatamien rakentamista sekä jätevesien johtamista ja kalanviljelylaitosten rakentamista. Natura-tietolomakkeessa mainitaan 22 luontodirektiivin luontotyyppiä, kolme luontodirektiivin liitteen II lajia, 30 lintudirektiivin liitteen I lajia sekä 78 muuta eläin-. kasvi- ja sienilajia. Vesialueilla suojelun toteutuskeinona on vesilaki ja rantojen kosteikkoalueilla luonnonsuojelulaki. Natura päätöksessä on erikseen mainittu Hankoniemen etelälahdet ja siinä mm. Svanvikin alue, joka kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan LVO 010005. Tästä kuuluu 33 ha ranta-asemakaava-alueeseen. Tämä ranta- ja vesialue on ranta-asemakaavoituksen alkuvaiheessa suojeltu luonnonsuojelulain nojalla kaava-alueen maanomistajien vapaaehtoisella suostumuksella yksityisenä suojelualueena ympäristökeskuksen päätöksellä, LUO/925/22.12.2009. 4 Björkskärin ranta-asemakaava Hankkeessa ollaan laatimassa ranta-asemakaava yhteensä 19 tiloille Tvärminnen kylässä. Kaava-alueen pinta-ala on 100,7 ha, josta 72,1 ha on
4 maa-alueita ja 28,6 ha vesi- ja vesijättöalueita. Rantaviivan pituus ja samalla rajapinta Natura-2000 alueeseen on 5,55 km. Björkskärin ranta-asemakaava-alueen itä- ja keskiosat sekä läntisin osa ovat vanhaa ennestään rakennettua ja viljeltyä Tvärminnen kylään liittyvää kulttuurimaisemaa. Viljelykset ovat pääosin kasvaneet umpeen. Ranta-alueille leimallisia ovat kolme merelle ulos työntyvää kallioniemeä ja niiden välissä olevat matalat hiekkapohjaiset lahdet. Kallioniemille on rakennettu huviloita jo aivan 1900-luvun alussa. Balget-Storstrandenin matala pääosin ruovikoitunut hiekkaranta alueen länsiosassa on säilynyt pääosin luonnontilaisena. Ranta-asemakaavoitusta varten laaditussa luontoinventoinnissa on alueella todettu useita arvokkaita luontokohteita (Silvestris luontoselvitys Oy 2010). Ranta-asemakaava on pääosin haja-asutustyyppinen, jossa suurin osa rakennuksista ja rakennusoikeudesta sijaitsee ennestään rakennettujen rakennusten läheisyydessä ja yhteydessä. Kaavassa on yhteensä 45 rakennustonttia, joista 18 on ennestään rakennettu. Uusia rakennuspaikkoja on 27 kpl. Uusista rakennuspaikoista ainoastaan 1 rajoittuu suoraan rantaan, muut ovat rannanläheisiä tai kokonaan ns. kuivan maan rakennuspaikkoja. Ranta-alueelle on osoitettu yksi olemassa oleva venevalkama-alue sekä seitsemän muutaman tontin yhteistä lähivenepaikkaa. Edustalla olevat vesialueet eivät ole mukana ranta-asemakaavassa Balgetin luonnonsuojelualuetta lukuun ottamatta. Kaava-alue ulottuu siis Natura 2000 - alueelle ainoastaan Balget-Storstrandenin kohdalla. Muilta osin kaava-alue ainoastaan rajoittuu Natura 2000 alueeseen. Alueen kaikki uudet rakennukset tullaan liittämään yhteiseen vesi- ja viemäriverkostoon, joka liitetään Hangon kaupungin kaava-alueen pohjoisosassa kulkevaan siirtoviemäriin. Myös vanhat kiinteistöt liittyvät ajan myöten viemärijärjestelmään. Kaavoituksen yhteydessä on laadittu erillinen viemäröinnin yleissuunnitelma. 5 Ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen 5.1 Arvion perusteita Luonnonsuojelulain 65 edellyttää, että jos hanke tai suunnitelma yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura 2000- alueen luontoarvoja, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on arvioitava hankeen vaikutukset Natura-alueen suojeltaviin luontotyyppeihin ja lajeihin. Jos hankkeen todetaan heikentävän suojeltavia luonnonarvoja, on arvioitava, onko tämä heikentyminen todennäköisesti merkittävää. Jos heikentyminen on merkittävä, hanketta ei voida siltä osin toteuttaa. Ranta-asemakaava ulottuu Natura 2000-alueelle Balget-Storstrandenin alueella, kuten yllä kohdassa 3 on esitetty. Siltä osin kun vesialueet ja rantakosteikko kuuluvat lintuvesien suojeluohjelmaan LVO 010005, alueet on
5 merkitty luonnonsuojelualueeksi ranta-asemakaavaan suojelupäätöksen mukaisesti (28 ha vesi- ja vesijättöalueita sekä 5,6 ha maa-alueita). Muilta osin kaava-alue ainoastaan rajoittuu Natura-alueeseen. Seuraavassa tarkastellaan Björkskärin ranta-asemakaavaehdotuksen mukaisen maankäytön vaikutuksia Tammisaaren ja Hangon saariston ja pohjanpitäjänlahden merensuojelualueen suojeluperusteina oleviin luonnonarvoihin. Tarkasteltava Natura-alue on laaja (52 630 ha ja alueen rantaviivan pituus on karkeasti arvioituna yli 3000 km) ja sijoittuu pääosin Björkskärin etelä- ja itäpuolelle. Kaava-alueen vesialueet sekä Balget- Storstrandenin rantakosteikkoalue kuuluvat Natura 2000-alueeseen. Balget- Storstrandenin alue on kaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi eikä siihen kohdisteta ranta-asemakaavassa toimenpiteitä. Kaavassa on esitetty yhteisiä venepaikkoja, joiden mahdollisia vaikutuksia arvioidaan. Kaavaehdotuksen toteutuminen todennäköisesti lisää ihmisten liikkumista Natura-alueen vesialueella. Koska kaavaehdotuksen toteutuminen ei muilta osin kuin venepaikkojen osalta, aiheuta välittömiä Natura-alueen pinta-alaan tai kosteikkolintujen elinympäristöihin kohdistuvia muutoksia, arviossa keskitytään välillisiin, maankäytön muuttumisesta epäsuorasti luontoarvoihin kohdistuviin vaikutuksiin. 5.2 Vaikutukset valintaperusteina oleviin lajeihin ja luontodirektiivin luontotyyppeihin 5.2.1 Luontodirektiivin luontotyypit EU:n luontodirektiivin liitteessä I esitetään luontotyypit, jotka ovat vaarassa hävitä EU:n alueelta, tai joiden levinneisyysalue on pieni tai jotka ovat hyviä esimerkkejä kyseisen alueen luonnonmaantieteestä. Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueen Natura 2000- alueella esiintyy kaikkiaan 22 luontodirektiivin luontotyyppiä. Näistä seitsemää tavataan Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla Täcktomin osa-alueella (lähde: Metsähallituksen julkaisusarja C78, 2012). Balget-Storstrandenin alue: Balget-Storstranden sekä edustalla oleva vesialue ja kallioluotoja kuuluvat sekä Natura 2000-alueeseen että lintuvesien suojeluohjelmaan LVO 010005. Ranta-alue kuuluu uhanalaiseen korkeakasvuiseen merenrantaniitty- ja itämeren hiekkarannat- luontotyyppiin (1640). Vesialueella on myös vedenalaisia hiekkasärkkiä- luontotyyppiä (1110). Pääosa alueesta on rauhoitettu luonnonsuojelualueena ympäristökeskuksen päätöksellä, LUO/925/22.12.2009. Ainoastaan vesijättöalue tilan RN:o 7:20 sekä pieni kulma tilasta RN:o 8:4 korttelin 6 kohdalla ei ole suojeltu. Tilan RN:o 7:20 vanha tilakeskus ja uudet rakennuspaikat sijaitsevat rantavyöhykkeen ulkopuolella n. 200 m niemennokan hiekkarannasta. Niemennokassa on pieni kevytrakenteinen paalulaituri lähinnä soutuveneitä
6 varten. Ylempänä n. 100-120 m varsinaisesta rantaviivasta on kaksi pientä saunarakennusta kaavan mukaisella MY-alueella ja samalla Natura 2000- alueella. Saunarakennusten käyttö entiseen tapaan ei aiheuta uutta merkittävää haittaa korkeakasvuiseen merenrantaniitty- ja itämeren hiekkarannat luontotyyppiin olettaen ettei laituria suurenneta eikä alueella yritetä ruopata, mikä sinänsä olisi myös täysin turha ja hyödytön toimenpide matalaan hiekkaiseen rantaan. Kaavamääräyksissä on ranta-alueiden ruoppauskielto. Korttelin nro 1 kolme uutta rakennuspaikkaa tulevat nykyisten omistajien käyttöön. Omistajat ovat tähän asti osittain asuneet kahdessa asuntovaunussa ja käyttäneet rannalla olevia saunarakennuksia myös lomaasuntoina. Alueen kokonaiskäyttö ei siten tule tehostumaan merkittävästi kun loma-asuminen siirtyy poispäin ranta-alueelta. Tilalla RN:o 7:19 ei ole yhteyttä rantaan eikä rantaoikeuttakaan. Korttelin 5 rajaus on muutettu nähtävillä olleeseen ehdotukseen verrattuna siten, että Natura 2000-alueeseen kuuluva pieni tilanosa on muutettu suojelualueeksi ja koko ranta-alue on muutettu MY-alueeksi siten, ettei kortteli rajoitu Natura 2000-alueeseen. Kortteli on pääosin jo rakennettu ja uusi rakennusala on osoitettu korttelin itälaidalle. Koska ranta-aluetta ei voida rakentaa eikä käyttää muullakaan tavalla kuin mitä suojelupäätöksessä on määrätty (soutuveneen pitäminen rannalla on sallittua) Björkskärin rantaasemakaavan toteutuminen korttelin 5 osalta ei aiheuta uutta merkittävää haittaa suojelualueelle eikä suojelluille luontotyypeille. Korttelin 3 kolme rakennuspaikkaa sijaitsevat Balgetin takamaastossa n. 150 m rantaviivasta. Näillä tonteilla ja korttelilla 5 on samat omistajat ja niiden ranta- ja venepaikkaoikeus on osoitettu korttelin 5 yhteyteen. Kaavassa on myös osoitettu polkuyhteys vesi- ja viemärilinjaa pitkin Torskarintielle, josta pääsee kortteliin 5 edustalla olevalle uimapaikalle ja osoitetulle venepaikalle. Korttelin 4 kahden rakennuspaikan sauna- ja venepaikkaoikeus on osoitettu korttelin 6 yhteyteen, missä nykyinen saunarakennus tällä hetkellä sijaitsee. Koska kortteleiden 3 ja 4 rannankäyttö on osoitettu muualle kuin Balgetin rannalle, ranta-asemakaavan toteutuminen ei aiheuta merkittävää haittaa suojelualueelle eikä suojelluille luontotyypeille. Balgetin ranta-alue on myös tiettyinä vuodenaikoina suosittu linnuston tarkkailupaikka. Tähän suojelualueeseen jonkin verran vaikuttavaan toimintaan ranta-asemakaava ei vaikuta millään tavalla. Muualta tulevien purjelautailijoiden alueen linnustoa häiritsevä toimintaa ei johdu rantaasemakaavasta. Merenlahti Västertorskaren ja Mellantorskaren välissä: Lahti on luonnontilainen hiekkapohjainen merenlahti, joka edustaa itämeren hiekkarannat-luontotyyppiä. Takamaastossa löytyy kapeahko lehtomainen alue ylös maantielle päin. Lahden pohjukassa on ruokovyöhyke ja sen meren puolella kasvaa meri- ja sinikaislaa. lahden perukka on matalaa hiekkapohjaa. Hiekkapohjalla kasvaa harvana kasvustona merihauraa ja näkipartaisleviä
7 (Chara spp). Lahti syvenee tasaisesti, lahden suussa jyrkemmin eli siinä ei ole fladalle tyypillistä matalaa kynnystä. Lahden sisäosat säilyvät kaavassa luonnontilaisena MY-alueena luolisämerkinnällä. Lahden itäpuolen kallioniemellä on kaksi olemassa olevaa loma-asuntoa sekä yksi saunarakennus, joka on osoitettu korttelille 4. Länsipuolella kallioalueella on korttelin 5 olemassa oleva saunarakennus, jonka rannankäyttö ei kohdistu merenlahteen. Kortteliin 5 on osoitettu yksi uusi rakennusala. Merenlahteen ei tule uutta rakentamista ja kaavamääräykset edellyttävät, että ranta-alueen luonto ja luontoarvot säilytetään, joten asemakaavan toteutuminen ei tule aiheuttamaan merkittävää uutta haittaa suojellulle luontotyypille. Merenlahti Mellantorskarn ja Klobbarnin välissä: Lahti on kasvillisuudeltaan ja pohjamuodoltaan samanlainen matala luonnontilainen hiekkalahti kuin edellinen ja edustaa itämeren hiekkarannatluontotyyppiä. Mellantorskarin niemen itäosalla on kaksi pientä loma-asuntoa sekä yksi saunarakennus. Kaavassa on niemen itäosalle osoitettu kaksi rakennuspaikkaa sekä lahdenpohjukassa sijaitsevan kahden korttelin 7 tonttien saunarakennusala. Lahden pohjukkaan on osoitettu kaksi uutta rakennuspaikkaa, jotka eivät rajoitu rantaan ja joiden rakennusalat sijaitsevat n. 80-100 m rantaviivasta. Näiden itäpuolella on ennestään yksi vanha lomaasunto sekä venevaja. Korttelin 7 tonttien 1-2 sauna- ja venepaikkaoikeus on osoitettu ulommaksi Mellantorskarin kallioalueelle ja tontilla 3 on vanha yhteinen venepaikkarasite Klobbarnin niemen länsipuolella kolmen muun kiinteistön kanssa (tontit 5-7). Korttelin 7 rakentamattomien tonttien rannankäyttö saattaa kohdistua jonkin verran lahdenpohjukan hiekkarannalle, mutta tämä tulee todennäköisesti olemaan lähinnä uimarantakäyttöä, joka ei voida katsoa vaikuttavan heikentävästi hiekkarannan luontoon ja luontoarvoihin. MY-kaavamääräys sekä lisämerkintä luo, edellyttävät, että ranta-alueen luonto ja luontoarvot säilytetään, joten asemakaavan toteutuminen ei tule aiheuttamaan merkittävää haittaa suojellulle luontotyypille. Flada Klobbarnin ja Landbjörkskärin välissä: Merenlahti on luokiteltava flada-alueeksi, koska se on yhteydessä mereen ainoastaan n. 60 m leveän matalan n. 0,5-1,5 m:n syvän suualueen kautta. Veden syvyys hiekkapohjaisen fladan keskiosalla on 2-4 m. Falda-alueet kuuluvat uhanalaisiin suojeltuihin luontotyyppeihin sekä vesilain että luonnonsuojelulain perusteella. Flada-alue kuuluu rannikon laguunit luontotyyppiin (1150). Rannikon laguunit keskittyvät Hangon etelärannalle, eikä niitä tavata Natura-alueen muissa osissa. Fladan uposkasvillisuus on runsasta, lajeina mm. tähkä-ärviä, merivita, hapsivita, merisätkin, merihaura ja näkinpartaislevät (Chara spp.). Ihmistoimet vaikuttavat fladojen kasvillisuuteen monin tavoin. Suurimpia uhkia ovat veden rehevöityminen, ruoppaukset ja veneiden potkuripyörteet. Fladan tuntumassa
8 on tällä hetkellä neljä loma-asuntoa sekä kolme saunaa. Kaavassa on osoitettu viisi uutta rakennuspaikka flada-alueen läheisyyteen. Yksikään uusista tonteista ei rajoitu suoraan rantaan vaan tonttien ja rannan väliin on jätetty MY-vyöhyke, jonka määräyksen mukaan alueen luontoselvityksessä todetut luontoarvot on säilytettävä. Uusien kortteiden 14, 16 ja 17 varsinaiset venepaikat osoitetaan Österfjärdenin LV-alueelle ja kortteleiden yhteinen lähivenepaikka niemen länsiosaan flada-alueen ulkopuolelle. Tämä vähentää oleellisesti lisääntyvästä veneilystä aiheutuvat haitat. Alueen tontit liitetään alueelle rakennettavaan viemärijärjestelmään rehevöitymisen estämiseksi. Myös vanhat rakennukset ja saunat tullaan aikanaan liittämään viemärijärjestelmään. Tämä vähentää flada-alueen nykyistä hajakuormitusta. Näin toteutettuna ranta-asemakaava ei tule aiheuttamaan merkittävää haittaa fladalle ja rannikon laguunit luontotyypille. Björkskärin eteläpuolella on niukkasaarista merialuetta, joka kuuluu ulkosaariston luodot ja saaret luontotyyppiin (1620). Isommat ulkosaaret Porsskär ja Storlandet sijaitsevat 2,5 ja 3 km päässä. Näiden ja mantereen välissä on kymmenkunta pienempää saarta ja luotoa. Tärngrundet sekä kolme muuta pientä luotoa Västertorskaren ulkopuolella on luonnonsuojelualueena ranta-asemakaavassa. Kaavan vaikutuksia ulkosaariston luodot ja saaret luontotyyppiin on vaikea arvioida. Kaavan vaikutukset ulkosaariston luodot ja saaret luontotyyppiin jäävät todennäköisesti merkityksettömiksi. Österviken: Osa kaava-alueeseen rajoittuvasta Östervikenin rannasta on matalaa hiekkarantaa kun taas sen eteläosa on syvempää kivikko-kalliorantaa. Lahti on hiekkapohjainen merenlahti, joka edustaa itämeren hiekkarannatluontotyyppiä. Matala rantaniitty on hoidettu niittämällä rakennettujen tonttien edessä. Östervikenissä on todettu harvinaiset lajit isohaura (Zannicellia major) sekä mutayrtti (Limosella aquatica). Näitä ei löydetty merenpohjan kasvillisuusinventoinnissa kaava-alueeseen välittömästi rajoittuvalta vesialueelta. Östervikenin rannalle on osoitettu kolme rakennuspaikkaa, joista ainoastaan yksi on uusi ja se sijaitsee syvän kalliorannan kohdalla. Lahdenpohjukassa on osoitettu venevalkama-alue (LV). Venevalkama on käytössä ja siihen on rakennettu laituri. Veden syväys on laiturin kohdalla riittävä, eikä ruoppauksia tarvita. Kaavamääräykset edellyttävät, että ranta- alueen luonto ja luontoarvot säilytetään, joten asemakaavan toteutuminen ei tule aiheuttamaan nykyistä enemmän eikä merkittävää haittaa suojellulle luontotyypille. 5.2.2 Luontodirektiivin liitteen II lajit Luontodirektiivin liitteessä II luetellaan ne eläin- ja kasvilajit, joiden suojelemiseksi on perustettava Natura 2000-alueita. Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueen Natura 2000-alueella
9 elää kolme luontodirektiivin liitteen II lajia, jotka ovat harmaahylje, kapeasiemenkotilo ja täplälampikorento. Harmaahylje on merieläin, joka viihtyy ulkosaaristossa. Suomenlahden harmaahyljekanta painottuu itään. Hangon eteläisiltä vesialueilta ei ole tiedossa tärkeitä harmaahylkeiden kerääntymisalueita (www.itämeriportaali.fi). Kapeasiemenkotilo on lehdoista tavattu kotilo, joka elää Tvärminnen eläintieteellisen aseman alueella. Björkskärin ranta-asemakaavan toteutuminen ei vaikuta harmaahylkeen tai kapeasiemenkotilon elinalueisiin. Täplälampikorento on kosteikoilla elävä laji, joka käyttää lisääntymispaikkoinaan vesikasvillisuuden suojaamia lampareita ja avovesilahdekkeita. Täplälampikorennolle sopivaa elinympäristöä on Balgetin suojelualueen pohjoisosassa. Alue on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla ja on myös osoitettu suojelualueeksi ranta-asemakaavassa, joten kaava ei vaikuta täplälampikorennon mahdollisiin elinalueisiin. 5.2.3 Lintudirektiivin liitteen I lajit Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueen Natura 2000 alueen valintaperusteena on kaikkiaan 30 lintudirektiivin liitteen I lajia. Näistä osa on muuttoaikaisia vierailijoita ja osa kuuluu alueen pesimälinnustoon. Osa luetelluista lajeista on metsälintuja eivätkä esiinny kaava-alueeseen suoraan rajoittuvan Natura 2000 alueen lähialueella. Osa niistä on kyllä havaittu ja pesii ranta-asemakaava-alueella Natura alueen ulkopuolella. Valkoposkihanhi pesii Erikssons uddenilla kaava-alueen itäosassa (2 paria) sekä sen pohjoispuolella sijaitsevalla pikkusaarella (2 paria). Erikssons uddenin alue on MY-aluetta luo-lisämerkinnällä. Niemeen kiinteästi kuuluva saari sekä sen pohjoispuolella sijaitseva saari eivät kuulu kaava-alueeseen. Kaavan toteutuminen ei voi arvioida vaikuttavan valkoposkihanhen pesimäreviireihin. Kurki pesii Balgetin rantakaislikossa (havainnot 2010 ja 2011). Laulujoutsen on myös havaittu alueella, mutta pesimäpaikka saattaa olla alueen länsipuolella. Laulujoutsenet kerääntyvät syksyllä Balgetin lahdelle lepäilemään ja ruokailemaan. Balgetin alue on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla ja se on myös osoitettu luonnonsuojelualueeksi ranta-asemakaavassa eikä uutta rakentamista osoiteta lähialueillekaan. Björkskärin rantaasemakaava ei lisää Balgetin ranta-alueiden ja edessä olevien vesialueiden käyttöä. Kaavan toteutuminen ei siis vaikuta kurkeen eikä laulujoutseneen. Västertorskaren niemen edustalla olevalla Tärngrundetilla pesii 8 lapitiiraparia ja 2 kalatiiraparia. Muutama lapintiirapari ja kalatiiraparia pesii myös kaavan itäpuolella Björkgrundetin vieressä olevalla luodolla. Tärngrundet kuuluu Balgetin perustettuun luonnonsuojelualueeseen ja on
10 myös luonnonsuojelualueena ranta-asemakaavassa. Itäpuolinen luoto ei kuulu kaava-alueeseen. Yhden uuden rakennuspaikan sijoittaminen vanhan rakennetun loma-asuntopaikan viereen Landbjörkskäriin ei arvioida vaikuttavan Björkgrundetin tiirayhdyskuntaan. Ranta-asemakaavan toteutuminen ei vaikuta lapintiiraan eikä kalatiiran pesimäreviireihin. Nuolihaukka pesii 2010 ja 2011 Torskarnin niemellä loma-asuntojen välittömässä läheisyydessä vanhassa variksenpesässä. Pesimäpaikka voi vaihtua, jos parempi vanha variksenpesä löytyy lähialueelta. Västertorskarnin edustalla olevalla luodolla suojelualueella on kivitaskun pesimäreviiri. Nuolihaukka saattaa häiriintyä, jos alueelle rakennetaan uusia korvaavia loma-asuntoja, mutta uusi pesimäpaikka löytyy todennäköisesti lähialueelta. Kivitaskun reviiri sijaitsee suojelualueella. Ranta-asemakaavan toteutuminen ei vaikuta kivitaskun pesimäreviiriin. Direktiivilajeista teeri, pyy kehrääjä, pikkutikka, palokärki sekä pikkusieppo pesivät ranta-asemakaava-alueella tai sen lähialueella. Niiden reviirit eivät rajoitu Natura 2000 alueeseen eivätkä ne ole Natura-alueen lähialueellakaan. Merikotka, huuhkaja sekä sääksi saalistavat alueella ja lepäävät erityisesti Balgetin rantametsässä. Näistä on vuosittain ollut useita havaintoja. Balgetin rantametsä säilyy suojelualueena sekä taaempana MY-alueena maantielle asti, joten ranta-asemakaavan toteutuminen ei tuo muutoksia tähän. Muista luetelluista lintulajeista liro, pikkujoutsen, suokukko, uivelo ja vesipääsky ovat vähälukuisia tai lyhytaikaisia vierailijoita lähinnä Balgetin alueella, jossa on sekä kahlaajille että vesilinnuille erityisen sopivaa ympäristöä. Liroja ja suokukkoja saattaa keväällä muuttoaikana olla useita satoja. Uiveloita on satunnaisesti havaittu myöhäissyksyllä samaten muutaman kerran pikkujoutsen laulujoutsenten seassa. Vesipääskystä on muutama satunnainen havainto per vuosi. Myös kuikka on Balgetin alueella muuttoaikainen vierailija. Ranta-asemakaavan toteutuminen ei vaikuta merkittävästi liroon, pikkujoutseneen, suokukkoon, uiveloon, vesipääskyyn eikä kuikkaan, sillä Björkskärin ranta-asemakaava ei tuo muutoksia Balgetin suojelualueelle. 5.2.4 Muut Natura -tietolomakkeella mainitut lintulajit Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueen Natura lomakkeella luetellaan 15 lintudirektiivissä mainitsematonta muuttolintulajia ja kohdassa Muuta lajistoa kuusi muuta lintulajia. Lajeista uuttukyyhky ja idänuunilintu ovat metsien ja kulttuurimaiden lintuja ja karikukko, pilkkasiipi, merikihu ja merimetso aitoja merilintuja, jotka todennäköisesti vain harvoin viivähtävät Björkskärin lähialueilla. Viiksitimaalista on järviruokokasvustojen lintu, josta on tiedossa pesintöjä Balget-Svanvikin alueelta. Idänuunilinnusta ja uuttukyyhkystä on reviirihavainto Torskarnin niemellä loma-asutuksen keskeltä. Idänuunilinnulla
11 on myös useita muita reviirejä ranta-asemakaava-alueella. Rantaasemakaavan toteutuminen ei vaikuta merkittävästi näiden lajien esiintymiselle Natura alueella. Harmaasorsa, heinätavi ja jouhisorsa ovat elintavoiltaan toistensa kaltaisia puolisukeltajasorsia, jotka ruokailevat tulvarannoilla ja muilla matalavetisillä, runsaskasvisilla vesialueilla. Myös harmaahaikara suosii samantyyppistä ruokailuympäristöä. Lajeista on tehty havaintoja Balgetin alueellakin. Pesinnöistä ei kuitenkaan ole varmoja havaintoja. Koska Balgetin alue säilyy luonnonsuojelualueena, kaavan toteutuminen ei heikennä harmaasorsan, heinätavin, jouhisorsan ja harmaahaikaran esiintymistä alueella. Natura-lomakkeella mainitut kahlaajat isosirri, jänkäkurppa, kuovisirri, mustaviklo, pikkusirri, punajalkaviklo, suosirri ja tylli suosivat avoimia rantalietteitä ja matalan kasvillisuuden kattamia tulvarantoja. Lajit ovat Balgetin alueella vähälukuisia tai harvinaisia muuttoaikaisia vierailijoita. Punajalkaviklo ja tylli kuuluu Svanvikin-Balgetin alueen pesimälinnustoon harvalukuisina. Koska Balgetin alue säilyy koskemattomana suojelualueena kaavan toteutuminen ei voi arvioida heikentävän näiden lajien elinoloja. 5.2.5 Natura-tietolomakkeella mainitut hyönteis-, kasvi- ja sienilajit Natura lomakkeella luetellaan 25 hyönteislajia, 22 putkilokasvilajia, viisi sammallajia, kaksi levälajia, kaksi jäkälälajia, kuusi kääpälajia ja yksi sienilaji. Miltei kaikki lajit ovat hiekkarantojen, ketojen, lehtojen, ravinteikkaiden soiden ja vanhojen metsien lajeja tai jalopuilla eläviä lajeja, joiden esiintymisalueita on niukasti Björkskärin ympäristössä. Esim. Lännenmaltsaa (Artiplex glabriuscula) ei inventoinneissa löytynyt mutta harvinainen Liuskamaltsa (Atriplex hastata) löytyi rantojen levävalleilla Balgetin rannalla, Torskarn ja Klobbarnin välisestä lahdesta sekä pieni esiintymä Landbjörskärin länsirannalla. Kaikki nämä hiekkaranta-alueet säilyvät rakentamattomina suojelu- taikka MY-alueina. Björkskärin ranta-asemakaavan toteutuminen ei vaikuta Natura-tietolomakkeella mainittujen hyönteis-, kasvi- ja sienilajien elinympäristöihin. 5.3 Yhteisvaikutukset Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) alue on osittain merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi osana Tvärminnen kylää. Merialue on merkitty Natura-alueeksi Natura-päätöksen mukaisesti ja Balget kuuluu laajempaan luonnonsuojelualueeseen. Myös pieni suo yleisen tien pohjoispuolella on esitetty suojelualueeksi. Edessä oleva merialue on myös osoitettu vz1- merenrannikko- ja sisäsaariston vyöhykkeenä, jota on tarkoitus suunnitella kaikkia toimintoja ja maankäyttömuotoja sisältyvänä alueena ottaen huomioon maisema-arvot, linnustolle tärkeät alueet ja virkistystarpeet. Uusin 2.vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 20.3.2013. Björkskär kuuluu Hangon kaupungin (4.8.1987) vahvistettuun rantayleiskaava-
12 6 Yhteenveto alueeseen. Alueet maantien eteläpuolella on kaavassa ositettu harvaan lomaasutuksen alueeksi (RA-2). Metsähallitus ja Uudenmaan ELY-keskus ovat yhteistyössä kuntien ja muiden tahojen kanssa laatinut Natura-alueelle Tammisaaren ja Hangon itäisen saariston hoito- ja käyttösuunnitelman, Metsähallituksen julkaisusarja C78, 2012. Siinä esitetään useita pitkän tähtäimen toimenpiteitä Natura-alueen luonnon hoitamiseen ja alueen luontoarvojen säilyttämiseksi. Tärkeimpiä muita hankkeita Natura-alueen kannalta on siirtoviemärin valmistuminen Lappohjasta Tvärminnen ja Täcktomin kautta kaupungin jäteveden puhdistamoon. Kun Hankoniemen etelärannan varsin tiivis loma- ja muu asutus, ajan myöten saadaan liitettyä tähän viemäriin, tulee Hankoniemen matalia merenlahtia nyt rehevöittävä ravinnekuormitus vähenemään merkittävästi. Björkskärin ranta-asemakaavan uusi asutus on kaavamääräysten mukaan liitettävä viemäriverkostoon. Olemassa oleva asutus liittyy myös ajan myötä viemäriin. Lähialueilla on juuri valmistunut Täcktomin kylässä Gloskärin rantaasemakaava, jossa on n. 17 uutta rakennuspaikkaa. Tässäkin kaavassa on uudisrakentamisen edellytys, että rakennukset liitetään kaupungin viemäriverkostoon. Kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Meren puolella on vireillä Sandskärin ranta-asemakaava, johon myös Mulanin saari kuuluu. Kaavoitus on alkuvaiheessa. Tvärminnen kylän itäpuolella on myös vireillä laajahko ranta-asemakaava. Kaava on ehdotusvaiheessa. Tvärminnen kylässä on vireillä isohko venesatamahanke palveluineen vanhan entisen tiilitehtaan alueella. Hanke on lupavaiheessa. Veneliikenne satamaan kulkee 3,7 m:n väylää pitkin, joka kulkee Sjöbjörkskär ja Landbjörkskärin kaakkoispuolella ulos merelle 5,0 m:n väylään. Veneilyn mahdollinen lisääntyminen ei vaikuta Björkskäriin. Björkskärin tarkistetussa ranta-asemakaavaehdotuksessa ei esitetä sellaista maankäyttöä joka olisi ristiriidassa aiempien kaavojen tai Natura-alueella laaditun hoito- ja käyttösuunnitelman ehdotusten kanssa tai joka olisi esteenä suunnitelman toteuttamiselle. Tiedossa ei ole muitakaan hankkeita tai suunnitelmia, joilla voisi olla suojeluarvoihin kohdistuvia haitallisia yhteisvaikutuksia Björkskärin ranta-asemakaavan kanssa. Björkskärin tarkistetussa ranta-asemakaavaehdotuksessa osoitetaan yhteensä 22 uutta lomarakennustonttia nykyisten 13 lisäksi. Kaavassa osoitetaan myös 5 uutta ympärivuotisten asuntojen rakennustonttia nykyisten 7 lisäksi. Kokonaismitoitus on siis 27 uutta rakennustonttia nykyisten 18 lisäksi eli yhteensä 45 rakennustonttia. Ainoastaan yksi uusi lomarakennustontti on omarantainen. Kaikki muut uudet rakennustontit sijaitsevat kauempana rannoilta taikka siten että rannan ja rakennuspaikan väliin aina jää MY-alue.
13 Björkskärin ranta-asemakaava-alue koostuu neljästä mereen työntyvästä niemestä sekä näiden välissä olevista matalista merenlahdista sekä taustaalueista molemmin puolin Tvärminnentietä. Edustalla oleva merialue kuuluu Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue nimiseen Natura 2000-alueeseen. Balget-Storstranden kuuluu myös lintuvesiensuojeluohjelmaan ja kaava-alueeseen kuuluva osa on melkein kokonaan suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Suojeltu alue on kaavassa osoitettu luonnonsuojelualueeksi ja suojelupäätöstä vailla olevat alueet on osoitettu MY-alueeksi. Suojelualueen tausta-alueet mantereen puolella on kaavassa myös pääosin osoitettu MY-alueiksi. Kaava-alue ulottuu Natura 2000 alueelle Balgetin alueella n. 33 ha:n osalta. Tämä alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi ranta-asemakaavassa. Muilta osin kaava-alue noudattaa rantaviivaa, eikä ulotu Natura 2000 alueen puolelle. Natura 2000-alueen FI 0100005 suojelun toteutuskeinot on Natura 2000- perustamispäätöksen mukaan vesialueilla vesilaki, jonka perusteella suojellaan merenpohjaa, vedenalaista luontoa ja veden laatua. Natura alueen suojeluintressi ja tavoitteet tulevat vesialueilla ajankohtaisiksi vesilain mukaisten ilmoitus- ja lupamenettelyn kautta, eikä varsinaisesti rantaasemakaavoituksessa vaan vasta kaavan nojalla myönnettävien rakennus- tai toimenpidelupien yhteydessä. Ranta-asemakaavan suunnittelussa on kuitenkin vesiensuojeluaspektit otettu huomioon viemäröintivelvoitteella ja rantojen ruoppauskiellolla. Ranta-asemakaavan toteuttamisen seurauksena ei myöskään synny tarvetta rakentaa muita suuria laitureita vesialueelle kuin jo luvan mukaisesti rakennettuja. Arviossa on tarkasteltu nähtävillä olon jälkeen lausuntojen ja muistutusten perusteella tarkistetun ranta-asemakaavaehdotuksen mukaisen maankäytön vaikutuksia luontodirektiivin luontotyyppeihin, lintudirektiivin liitteen I lajeihin ja muihin Natura-alueen suojelun kannalta tärkeisiin lajeihin. Rantaasemakaavaehdotuksen mukaisen maankäytön ei arvioida heikentävän merkittävästi Natura 2000 alueen luonnonarvoja. Varsinaista luonnonsuojelulain 65 :n mukaista vaikutusten arviointia ei siis tarvita. Lähdeluettelo: Hangon Björkskär. Luontoselvitys 2010. Silvestris luontoselvitys Oy. Esko Vuorinen. Moniste 11.11.2010. Tammisaaren ja Hangon itäisen saariston hoito- ja käyttösuunnitelma, Metsähallituksen julkaisusarja C78, 2012. Svanvikin toimenpidesuunnitelma, Tainio E. 2008. Metsähallituksen julkaisu. Salonen, T., Lehikoinen, A. & Lammi, E. (toim.) 2010; Uudenmaan linnusto, - Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa, Helsinki. Tiira-lintutietokanta; BirdLife Suomen ylläpitämä lintutietokanta. Viranomaisten päätöksiin, suunnitelmiin ja hyväksyttyihin kaavoihin ei ole erillistä kirjallisuusviitettä.