Kulttuurilautakunta 24.02.2015 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 3 Kulttuurilautakunnan vuoden 2014 talousarvion ennakkotilinpäätös/seuranta II tilanteessa 31.12.2014 Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161 Pirjo Mutanen, puh. 050 089 5980 Terttu Nygren, puh. 09 816 57219 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi kulttuurin tulosyksikön ennakkotilinpäätöksen/seuranta II tilanteessa 31.12.2014. Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 1 Ennakkotilinpäätös, Seuranta II, 31.12.2014, Kulttuurin tulosyksikkö, sitova taso, brutto 2 Ennakkotilinpäätös, Seuranta II, 31.12.2014, Kulttuuri, netto 3 Ennakkotilinpäätös, Seuranta II, 31.12.2014, Työväenopisto, netto - Pöytäkirjamerkinnät 2014 Selostus Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Espoo-strategian ja tuottavuusohjelman toteutuminen Sivistystoimen toimialatasoisten tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutuminen
Kulttuurilautakunta 24.02.2015 Sivu 2 / 2 Resurssit ja johtaminen Sivistystoimen toimintakate toteutuu vähintään alkuperäisen talousarvion mukaisena. Tulokseen on päästy tulosyksiköittäin sovituilla sopeuttamistoimenpiteillä, joten tulostavoite on toteutunut. Tulostavoite tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistumisesta on myös toteutunut. Sivistystoimen tasoisista tavoitteista on toteutunut myös tulosyksiköiden prosessien kuvaaminen. Tilojen käyttöasteen laskentaperusteet ovat työn alla ja tilojen käytön suunnitelmaa on tehty, mutta nämä eivät valmistuneet vielä vuoden loppuun mennessä. Tältä osin tavoite ei toteutunut. Sopimuksia palveluliikelaitoksen kanssa ei saatu tehtyä eikä tavoite toteutunut. Henkilöstötavoitteista maahanmuuttajataustaisen henkilöstön määrän prosentuaalinen osuus on lisääntynyt, kun vuonna. 2013 osuus oli 3,3 prosenttia, niin vuoden 2014 prosentuaalinen osuus oli 3,5, jolloin tavoite toteutui. Terveysperusteisten sairauspoissaolojen määrä laski suunnitellusti, tavoite toteutui. Työhyvinvointimatriisin tulokset ja poissaolotiedot eivät ole vielä käytettävissä, joten tältä osin tavoitteen toteutumista ei vielä voi arvioida. Asukkaat ja palvelut Kaikille peruskoulun päättäneille pystyttiin tarjoamaan koulutuspaikka, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpaikka Espoon, Kirkkonummen, Kauniaisten ja Omnian yhteistyönä. Omnian saamien lisäpaikkojen ansiosta lisäopetuksen tarve väheni, tulostavoite toteutui. Koulutuskuntayhtymä Omnian osalta tulostavoitteena oli vaikuttavuuden paraneminen. Vuoden 2013 tulosrahoituksen vaikuttavuusmittareiden mukaan työllistyneiden määrä oli 52,6 prosenttia (valmistuneista opiskelijoista) ja jatko-opiskeluun siirtyneiden määrä 2 prosenttia. Vastaavat luvut vuoden 2012 tulosrahoituksessa olivat työllistyneiden osalta 47,5 ja jatko-opiskelun osalta 2. Tulostavoite on toteutunut. Valtuustokauden tavoitetta lasten ja nuorten tasapainoisen kasvun tuesta edistettiin lisäämällä matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Suomenkielisessä ja ruotsinkielisessä opetuksessa koulujen kerhotoimintaa on lisätty valtion tukemilla kerhorahoilla. Kulttuurin tulosyksikössä on lisätty erilaisia tilaisuuksia sekä kulttuurineuvolatoimintaa. Kulttuuriketjun ja KULPSin tilaisuuksia on järjestetty runsaasti. Liikunnan ja nuorisopalvelujen kerhotoimintaa on lisätty. Tavoite on toteutunut. Taiteen perusopetuksen siirryttyä Suomenkielisen opetuksen tulosyksikköön, on sen piiriin saatu myös lisää vapaaoppilaspaikkoja tukemaan vähävaraisten perheiden lasten harrastustoimintaa. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Kevään 2014 ylioppilaiden puoltoäänien keskiarvo Espoon päivälukioissa oli 24,9, kun se vuotta aiemmin oli 24,4. Valtakunnallinen keskiarvo vuonna 2014 oli 23,6 puoltoääntä (vuonna 2013 23,7), joten Espoon
Kulttuurilautakunta 24.02.2015 Sivu 3 / 3 tulokset ovat selvästi valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella ja todennäköisesti suurten kaupunkien joukossa parhaassa neljänneksessä. Koko maan paras lukio puoltoäänillä mitattuna oli Etelä-Tapiolan lukio. Perusopetuksessa koko ikäluokalle tehtävää oppimistulosten arviointia ei ollut tarjolla. Tulostavoite on toteutunut. Keskeistä Opinmäen palvelukonseptin suunnittelussa on uuden oppimisympäristön kehittäminen, sen toteuttaminen käytännössä sekä yhteistyö toimialarajojen yli, eri toimialojen tarpeet ja osaamisalueet huomioiden. Valmistelua on tehty keväästä lähtien, mutta työ valmistuu vasta toukokuussa 2015. Tavoite ei toteutunut. Matinkylän palvelutorin suunnittelu on edennyt, kulttuurin palvelutarjonta, kirjasto ja tapahtuma- ja kulttuuripalvelujen aluetyötoimintaa on tulossa palvelutorille, samoin nuorisopalvelujen toimintaa. Tavoite on toteutunut. Sivistystoimen tasapainotus- ja tuottavuus ohjelman (TATU) -seuranta 26.1.2015 Sivistystoimessa on laaja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma (TATU), jossa on 24 projekti tai toimenpide kuvausta. Sivistystoimen TATU -ohjelman talouden ja tuottavuuden vaikutukset tähtäävät ensisijaisesti siihen, että niukentuvin voimavaroin pystyttäisiin tuottamaan edelleen laadukkaita sivistyspalveluja. Osa toimenpiteistä tavoittelee myös suoranaisia säästöjä mm. sitoinfra. Palveluverkkoihin ja tiloihin liittyvät toimenpiteet ovat pidemmän ajan tavoitteita, mutta kirjastoverkon osalta on jo lautakunnan päätöksiä mm. Espoonlahden osalta. Opinmäen koulukeskuksen ja Matinkylän palvelutorin osalta työ etenee. Tilojen käytön tehostamiseen on pohjatyö meneillään, kun päiväkoti- ja koulutilojen kapasiteettiä ja nykykäyttöä tutkitaan. Tehtävä on työläs ja aikataulusta ollaan hieman jäljessä. Suomenkielisen aikuiskoulutuksen uudelleen järjestely on toteutunut 1.1.2015 alusta, jolloin työväenopiston ja aikuislukion toiminnot siirtyivät koulutuskuntayhtymä Omniaan. Esbo Arbis siirtyi osaksi ruotsinkielisiä sivistyspalveluja. Kerhotoiminnan kehittäminen on laajasti usean tulosyksikön tavoitteena. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa kerhoista on tarkoitus kehittää päivähoitoa kevyempi vaihtoehto, koululaisten iltapäivätoiminnan perusteita uusitaan ja tutkitaan kustannustehokkuutta mm. oma toiminta/ostopalvelu. Ruotsinkielisen opetuksen osalta tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa ns. kokopäivä koululaisilla (Heldag för barn och unga). Matalan kynnyksen kerhotoimintaa lisätään kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelujen osalta.
Kulttuurilautakunta 24.02.2015 Sivu 4 / 4 Taksoja ja maksuja on tarkistettu sekä avustusperiaatteita uudistettu liikuntapalveluissa sekä kulttuuripalveluissa. Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen mm. sähköiset yo-kirjoitukset, resurssivarausjärjestelmä, varhaiskasvatuksen mediakasvatus sekä Sitoinfra-projekti. Henkilöstömäärän kehitystä seurataan, toimenpiteitä: lakisääteiset selvitetään, aikuiskoulutuksen ulkoistus, uusien opettajien aloitusajankohta sekä opetuksen resurssointi osana v. 2015 budjetin sopeuttamista. Espoolaisen johtamisen kehittämisohjelmassa sivistystoimesta on pilottina suomenkielinen opetus, lisäksi on toteutettu ICT:n organisointi Palveluliikelaitokseen sivistystoimen osalta. Varhaiskasvatuksessa tehostetaan lomien suunnittelua ym. arjen säästötoimenpiteitä, vapaa-ajan palveluissa priorisoidaan perustehtäviä, kumppanuuksia ja kouluyhteistyömallia kehitetään liikuntapalveluissa, hankinta- ja tilausprosesseja uudistetaan, arjen sujumiseksi tehdään kehittämistä mm. sopimukset Palveluliikelaitoksen kanssa. Toimintamenot ja -tulot sivistystoimessa Toimialan tulokertymä oli joulukuun lopussa 46,3 milj. euroa eli 99,4 prosenttia. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 41,5 milj. euroa eli 93,7 prosenttia. Suomenkielisen opetuksen toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 0,5 milj. eurolla, johtuen mm. OPH:lta saaduista avustuksista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 0,05 milj. euroa, johtuen asiakasmaksutulojen kertymästä ja indeksikorotusten vaikutuksesta. Svenska rum -lautakunnan toimintatulotulot alittavat muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla, johtuen päivähoitolasten määrän vähennyksestä syyslukukaudella. Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 0,6 milj. euroa johtuen mm. Sitran ja OKM:n tuista Tajua mut!- viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena -projektille. Myös edellisenä vuonna päätetyt ja kuluvan vuoden aikana toteutuneet hinnankorotukset ovat tuoneet lisätuloja. Osa tarkistuksista tuli voimaan syyskaudella 2013, mutta kauden kevät-kesä 2014 vaikutukset näkyvät vasta nyt. Muun sivistystoimen toimintatulot alittavat muutetun talousarvion noin 3,9 milj. eurolla, johtuen sivistystoimen liian suuresta tuloarviosta. Tulosyksiköiden tuloarviot on käyttösuunnitelmassa arvioitu realistisiksi ja ylimääräinen tulo-odote on budjetoitu muuhun sivistystoimeen.
Kulttuurilautakunta 24.02.2015 Sivu 5 / 5 Toimintatulot (ilman nettobudjetoituja yksiköitä) alittavat muutetun talousarvion noin 2,2 milj. eurolla. Alitus johtuu sivistystoimen liian suuresta tulo-odotuksesta. Toimintamenojen kertymä oli 673,3 milj. euroa eli 99,5 prosenttia. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä menokertymäkertymä oli 648,8 milj. euroa, 99,2 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 321,5 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 97,9. Henkilöstömäärärahat alittuvat ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyvät. Sivistystoimen toimintamenot ilman nettobudjetoituja yksiköitä alittavat muutetun talousarvion noin 5,1 milj. eurolla. Talouden tuottavuus ja tasapainotusohjelman mukaisesti valtuusto vähensi sivistystoimen määrärahoja yhteensä 7,380 milj. euroa, josta 2,380 milj. euroa oli palkankorotuksen ja eläkeperusteisen eläkemaksun teknistä korjausta. Suomenkielisen opetuksen toimintamenot ylittävät muutetun talousarvion noin 2,7 milj. eurolla, johtuen mm. muille kunnille maksettavista asiakasmaksuista sekä koulujen väistötiloista aiheutuvista kustannuksista. Sisäisistä palveluista aula- ja turvallisuuspalvelut sekä toimitilavuokrat ylittävät muutetun talousarvion. Työvoimakustannukset alittavat muutetun talousarvion noin 2,6 milj. eurolla. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintamenot alittavat talousarvion n. 2,7 milj. eurolla. Määrärahat alittuvat henkilöstömenojen sekä sisäisten kuljetusten ja tietotekniikkapalveluiden osalta. Henkilöstömenot alittavat muutetun talousarvion noin 6,4 milj. eurolla. Vastaavasti työvoimanvuokrauskustannukset ovat n. 4,6 milj. euroa ja ulkoiset palvelujen ostot tulevat ylittymään n. 2 milj. eurolla. Avustukset ylittyvät noin 2,1 milj. eurolla starttirahan, lasten kotihoidon tuen, sekä yksityisen hoidon tuen osalta. Kustannuksia alentavia tekijöitä talousarvion toteutumisessa ovat olleet kunnallisessa päivähoidossa olevien alle 3-vuotiaiden lasten alhaisempi määrä keväällä, tilapäisjärjestelyjen toteuttaminen ilman lisätilakustannuksia, kelpoisuudet omaavan henkilöstön rekrytointivaikeudet, päivähoitopaikkojen käytön ja henkilöstömenoissa sijaisten käytön tehostaminen. Lisäksi TVT-hankintoja ei ole voitu toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Talousarviossa on varauduttu järjestämään päivähoitopaikka 13 945 lapselle. Joulukuussa päivähoidossa oli 14 330 lasta, mikä oli 385 lasta ennakoitua enemmän. Svenska rum -lautakunnan toimintamenot alittavat muutetun talousarvion noin 1,2 milj. eurolla.
Kulttuurilautakunta 24.02.2015 Sivu 6 / 6 Henkilöstö- sekä aineet, tarvikkeet ja tavarat -määrärahoja säästyy, koska oppilas- ja lapsimäärät kouluissa ja varhaiskasvatuksessa ovat olleet budjetoituja pienemmät. Myös Mattlidenin koulun parakkien käyttöönoton viivästymisestä säästyi määrärahoja. Sisäisissä toimintamenoissa ateriapalvelut ja toimitilavuokrat alittavat muutetun talousarvion. Liikunta- ja nuorisolautakunnan toimintamenot alittavat muutetun talousarvion noin 1,0 milj. eurolla johtuen mm. sääolosuhteista ja säästötoimenpiteistä. Nuorisopalvelujen avustukset ylittyvät 120 000 eurolla, jolla on tuettu Tyttöjen talo-projektia vuonna 2014. Käyttösuunnitelmassa määrärahat ovat palvelujen ostoissa. Kaupungin liikelaitoksen sisäisiin veloituksiin varatut määrärahat ylittyvät. Vuoden 2014 jaossa olleista 900 kesäsetelistä on lunastettu 770 kesäseteliä. Palvelujen järjestämiseen sekä aineisiin ja tarvikkeisiin varatuista määrärahoista talouden tuottavuus- ja tasapainotusohjelman mukaisesti jäi käyttämättä 1,3 milj. euroa, kun sisäiset palvelun ostot ylittyivät 0,4 milj. eurolla.. Muun sivistystoimen osalta sisäiset toimintamenot alittavat muutetun talousarvion noin 2,3 milj. eurolla johtuen avoinna olevien vakanssien täyttämättä jättämisestä, avustusten pienenemisestä sekä säästötoimista. Investoinnit Aineettomien hyödykkeiden investointimenot alittavat muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla. Liikuntapaikkojen perusparantamisen investointimenot alittavat muutetun talousarvion noin 16 000 eurolla. Koneet ja kalusto - investointimenot alittavat muutetun talousarvion noin 0,1,3 milj. eurolla johtuen suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan viivästyneistä hankkeista sekä ensikertaisen kalustamisen että mm. kuiturakentamisen osalta. Mattlidenin koulun parakkien käyttöönotto ja kalustaminen siirtyy ensi vuodelle. KULTTUURILAUTAKUNTA Kulttuurin tulosyksikkö Kulttuurin tulosyksikkö on toiminut vuoden 2014 alusta. Vuonna 2014 tulosyksikköön kuului viisi palvelualuetta: kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri (Tapiola Sinfonietta), tapahtuma- ja kulttuuripalvelut ja työväenopisto. Strategiatyö ja toiminnan seuranta,
Kulttuurilautakunta 24.02.2015 Sivu 7 / 7 avustusten valmistelu ja kumppanuudet, tulosyksikön yhteinen viestintä sekä KULPS!-toiminnan koordinointi tehdään kulttuurin tulosyksikön esikunnassa. Kehittämisyksikkö vastasi syyskuuhun asti kulttuurin toimintatilojen ja avustusten periaatteista sekä koordinoinnista, avustusten valmistelusta, arvioinnin kehittämisestä, KULPS!-toiminnasta ja osasta kansainvälistä toimintaa. Kun toimintaohje muuttui, kehittämisyksikkö sulautui johdon tukeen. Tilojen käytön ja avustusten periaatteet uudistettiin vuonna 2014. Tilojen käytön - sekä avustusperiaatteiden valmistelussa otettiin huomioon organisaatiomuutoksen taustalla olleet muutostarpeet, erityisesti palvelujen saavutettavuus, tasapuolisuus ja uusien yleisöjen tavoittaminen. Uuden organisaation tavoitteiden asettaminen ja tulevat strategiset linjaukset otettiin esille avustettavien yhteisöjen ja tulosyksikön yhteisissä tapaamisissa. Linjausten valmistelemiseksi kulttuurin tulosyksikkö järjesti keskustelutilaisuuksia ja yhteistyöseminaareja. Tavoitteena oli yhtenäistää mielikuvaa kulttuurin tehtävästä Espoossa ja vahvistaa kulttuurikentän toimijoiden paikallisidentiteettiä. Taiteen perusopetus siirtyi vuonna 2014 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan ja ruotsinkielinen taiteen perusopetus Svenska Rum -lautakuntaan. Taiteen perusopetustoiminnan koordinointia jatkettiin kulttuurin, suomenkielisen opetustoimen, ruotsinkielisten palvelujen sekä varhaiskasvatuksen yhteistyönä. Loppuvuodesta tehtiin selvitys kaikesta Espoossa annettavasta taiteen perusopetuksesta. Vuonna 2014 kulttuurin tulosyksikkö jatkoi yhteistyötä Suomen Kansallisoopperan kanssa. Yhteistyö perustuu Kansallisoopperan ja Espoon kaupungin sopimukseen. Toimintaan osallistui yhteensä 4 067 henkilöä. Kulttuurin tulosyksikölle kehitettiin mittaristoa, jonka avulla voidaan tarkastella kootusti ja pitkinä aikasarjoina palvelualueiden keskeisimpien palvelujen käytön toteutumista ja muutoksia. Tulosyksikkö osallistui myös Kuntaliiton ja Cuporen joka kolmas vuosi toteuttamaan tutkimushankkeeseen kulttuuritoiminnan kustannuksista Suomen eri kaupungeissa. Ensimmäinen vapaaehtoisia kulttuurikavereita kouluttava kurssi toteutettiin yhteistyössä Espoon järjestöjen yhteisö EJY ry:n kanssa. Kurssin osallistujista noin puolet oli maahanmuuttajataustaisia espoolaisia. Kulttuurikaverit avaavat uusia väyliä maahanmuuttajataustaisten asukkaiden saamiseksi kulttuuripalvelujen pariin. Myös järjestöyhteistyö mahdollistaa uusien asiakkaiden löytymisen kulttuuripalveluille. Kulttuurin tulosyksikkö osallistui Kulttuuria kaikille -palvelun koordinoiman kulttuuripassin pilottihankkeen valmisteluun. Espoo on valtakunnallisen toimintamallin pilottikaupunki keväällä 2015.
Kulttuurilautakunta 24.02.2015 Sivu 8 / 8 Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! on sivistystoimen yhteinen toimintamalli, jossa espoolaiset koululaiset tutustuvat kotikaupunkinsa kulttuuri- ja liikuntakohteisiin. Tarkoituksena on, että jokaisen espoolaisen peruskoululaisen kouluvuoteen kuuluu kaksi kulttuurikäyntiä. Kulttuuripolku antaa opettajille mahdollisuuksia käyttää erilaisia oppimisympäristöjä ja oppimisen tapoja opetuksen tukena. Tavoitteena on, että opettajan on helppo löytää kunkin ryhmän ikätasoon ja opetuksen sisältöön sopiva kulttuurikohde. Opettajille tehtiin keväällä 2014 kysely, jonka tulosten pohjalta KULPS!- toimintamallia uudistettiin syksyllä. Palvelut laajennettiin koskemaan useampaa luokka-astetta entisen luokkakohtaisen jaottelun sijaan. Lisäksi palveluiden ryhmittelyä selkeytettiin. Vuonna 2014 pyrittiin edelleen vahvistamaan opetussuunnitelman sisältöjen huomioon ottamista kulttuurikohteiden suunnittelussa ja valinnassa. KULPS!-käyntejä oli yhteensä 69 237. Luku sisältää liikuntapolun - ja kirjaston käynnit. Kulttuuriketju-Kulturkedjan on toimintamalli, jossa kulttuuri ja taide menevät asiakkaan luokse: vanhusten hoivalaitoksiin ja palvelukeskuksiin. Kulttuuriketju-Kulturkedjan tarjoaa sekä suomen- että ruotsinkielisiä esityksiä. Ohjelmistosta voi valita esimerkiksi kuoromusiikkia, kamarimusiikkia, tansseja, musiikkiliikuntaa, klovniesityksiä, runo- ja kirjallisuusvierailuja sekä taidepajoja. Esityksiä järjestävät useat espoolaiset taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten opiskelijat, kuorot, kirjailijat ja yksityiset esiintyjät. Vuonna 2014 toiminta sisälsi 194 esitystä ja saavutti 5 100 henkilön yleisömäärän. Kulttuurin tulosyksikkö, brutto Kulttuurin tulosyksikön sitova taso sisältää tulosyksikön johdon ja esikunnan, avustusten ja kaupunginkirjaston määrärahat. Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla, johtuen saaduista tuista ja avustuksista. Toimintamenojen kertymä oli 31,6 miljoonaa euroa eli 98 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoiman vuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat noin 10 miljoonaa euroa ja käyttöprosentti 98,7. Toimintamenot alittavat muutetun talousarvion noin 0,6 miljoonalla eurolla. Työvoima- ja painatuskustannukset alittavat muutetun talousarvion. Sisäisten palvelujen ostojen tietotekniikkakustannukset alittavat muutetun talousarvion. Vuonna 2014 kulttuurilautakunta jakoi avustuksina ja muina tukina taiteelle ja kulttuurille yhteensä 10,8 miljoonaa euroa. Summasta 10,6 miljoonaa euroa suunnattiin ammattimaisten taide- ja kulttuurilaitosten sekä kulttuurija kotiseutuyhdistysten toiminta-avustuksiin. Kohdeavustuksia jaettiin kahdessa erässä yhteensä 184 000 euroa. Avustukset myönnettiin
Kulttuurilautakunta 24.02.2015 Sivu 9 / 9 esimerkiksi alueellisiin kulttuuritapahtumiin ja taideapurahoina yksittäisille taiteilijoille. Vuoden 2014 kulttuuripalkinto, yhteensä 10 000 euroa, jaettiin kuvanveistäjä Pekka Jylhälle ja muusikko Marzi Nymanille. Kaupunginkirjasto Kaupunginkirjaston kävijä- ja lainausmäärät 2014 Kävijää 3 424 115 Fyysisiä lainoja 4 058 698 Kävijää lasten tapahtumissa 38 128 Kävijää senioritapahtumissa 2 896 Verkkokäyntejä 8 212 190 (HelMet kokonaisuudessaan) Toiminta Espoon kaupunginkirjaston kävijämäärät ovat kasvaneet vuodesta 2006 alkaen tasaisesti. Vuodesta 2006 kävijämäärä on noussut 2,5 miljoonasta 3,6 miljoonaan kävijään. Vuonna 2014 kävijämäärä laski ensimmäistä kertaa vuosiin, 3,4 prosenttia. Lainausten määrä on pysynyt monista muista kirjastoista poiketen lähes samalla tasolla vuodesta 2006 (4,1 4,2, miljoonaa). Vuonna 2014 lainausten määrä sen sijaan nousi 0,79 prosenttia. HelMet-verkkokäyntien määrä on hieman laskenut, 0,9 prosenttia. Uudenlaisen oppimisen merkitys kasvaa yhteiskunnassa. Oppiminen ja tekeminen olivat myös kirjaston toiminnan keskiössä vuonna 2014. Yhä enemmän opitaan itse tekemällä ja vertaistuen avulla. Kaupunginkirjastossa on toiminut vilkkaasti kolme Pajaa (Tapiola, Kirjasto Omena ja Sello), joissa asukkaat ovat opetelleet monenlaisia taitoja musiikin tekemisestä ja ompelemisesta 3D-tulostamiseen ja koodaamisen alkeisiin. Erityisesti peruskoulujen opetusohjelmiin vuonna 2016 tulossa oleva koodaus on nousemassa uudeksi kansalaistaidoksi. Kirjastossa eriikäiset asukkaat voivat tutustua koodaamiseen yhdessä. Opastajana koodauskurssilla on ollut kirjaston työntekijöiden lisäksi vapaaehtoinen kuntalainen. Suosio on ollut huikea. Kaupunginkirjaston pajatoiminta voitti kaupunginjohtajan innovaatiopalkinnon 2014. Espoonlahden kirjastoverkon rakenteesta ja palveluista päätettiin vuonna 2014. Alueen asukkaat otettiin mukaan palvelujen kehittämiseen. Alkusyksystä toteutettiin laaja asukasosallistumisprojekti, jonka tavoitteena oli kerätä näkemyksiä Espoonlahden kirjastoverkon rakenteesta, tiloista, palveluista ja kokoelmista. Asukkaille haluttiin tarjota tilaisuus perusteellisiin keskusteluihin kirjastoasioista. Yhteensä 12 asukastilaisuuden sarja järjestettiin kirjastoissa, kauppakeskus Lippulaivassa ja muualla Espoonlahdessa. Lisäksi kaikkiin Espoolahden alueen koteihin lähetettiin kirjastoverkon rakenteesta ja palveluista verkkokysely. Kyselyyn sai vastata kotona ja asukastilaisuuksien yhteydessä. Lapsille oli oma kysely. Vastauksia
Kulttuurilautakunta 24.02.2015 Sivu 10 / 10 kyselyyn saatiin 1 651. Asukkaiden näkemykset jakaantuivat hyvin tasaisesti nykyisten tilojen kannattajien (51,4 prosenttia) ja yhden suuremman ja palveluiltaan monipuolisemman kirjaston (48,6 prosenttia) kesken. Nykyisten kirjastojen läheisyydessä asuvat toivoivat niiden säilyvän. Muualla Espoonlahdessa asuvat toivoivat uutta kirjastoa oman arkensa kannalta helppoon paikkaan. Kulttuurilautakunta teki päätöksen alueen kirjastopalveluiden rakenteesta lokakuussa 2014. Maailmanpoliittisen tilanteen muuttuessa kirjasto katsoi tehtäväkseen pitää kiinni moniarvoisuudesta erityisesti Venäjän osalta. Kirjastoauto Välkky kävi Pietarin alueen kirjastoissa tukemassa lasten lukemisharrastusta. Venäjänkielinen kirjasto aloitti kaukopalvelun koko Suomeen ja avasi venäjänkieliset verkkosivut osana HelMet.fi-palvelua. Helsingin Sanomat piti pääkirjoituksessaan 19.1.2015 palvelua hyvänä esimerkkinä tavasta, jolla julkiset palvelut voivat uudistua. Palveluiden saavutettavuuden ja esteettömyyden lisäämiseksi kirjasto aloitti uuden palvelukonseptin, jossa asukkaat voivat kirjojen lisäksi saada kotiin tietotekniikkaneuvontaa. Kotikirjasto Taika sai Espoon vammaisneuvoston Vuoden esteetön teko -palkinnon. Lisäksi käynnistettiin Kirjasto kuuluu kaikille -projekti, jonka avulla parannetaan lukemisesteisten kirjastopalveluita. Vuoden 2014 kuntapalvelututkimuksen mukaan 86 prosenttia espoolaisista oli käyttänyt kirjastopalveluita viimeisen 12 kuukauden aikana. Espoolaisista 92 prosenttia oli tyytyväisiä kirjastopalveluihin. Yhteensä 93 prosenttia pitää kaupunkinsa kirjastopalveluita hyvin hoidettuina. Osuus on vertailuryhmään (muut mukana olleet kirjasto) nähden korkea. Kulttuurin tuloskortin tavoitteet toteutuvat kirjaston osalta vuonna 2014. Henkilöstö Myös henkilöstön oppimisessa tekeminen ja aikaansaaminen olivat keskiössä. Lukemisen tavat muuttuvat ja siirtyvät sähköisiksi. Henkilöstö on ollut uuden haasteen edessä, kun e-aineistoa on markkinoitu asiakkaille. Projektiosaamisen kasvattaminen on ollut välttämätöntä, koska parhaillaan suunnitellaan muun muassa kahta uutta kirjastotilaa: Matinkylän palvelutoria ja Opinmäen kirjastoa. Kummassakin toimipisteessä on uudenlainen palvelukonsepti. Henkilöstö on osallistunut kaupungin tarjoamaan projektikoulutukseen. Lisäksi kirjasto on syksyn alusta järjestänyt kerran kuussa projektimentorointitapaamisen eri teemoilla. Tapaamisiin on osallistunut 20 35 henkeä kuhunkin. Tapaamiset jatkuvat vuonna 2015. Kaupunginkirjastossa käydään kehityskeskustelut säännöllisesti. Uuden kehityskeskustelulomakkeen käyttöönotto on meneillään vaiheittain siten, että se otetaan käyttöön viimeistään vuoden 2015 alusta. Työpistekokouksia pidetään kaikissa pisteissä säännöllisesti. Kaikilla
Kulttuurilautakunta 24.02.2015 Sivu 11 / 11 alueilla on pidetty myös useita kehittämispäiviä. Lisäksi tiimit ja kirjastot ovat pitäneet omia kehityspäiviään. Kirjastopalveluiden johtoryhmän jäsenet ovat pitäneet koko kirjaston esimiesfoorumitapaamisen noin kerran kuussa kesää lukuun ottamatta. Johtoryhmä aloitti omat, kerran kuussa pidettävät perjantaitapaamiset syyskuun alussa. Työnohjauksella on tuettu esimiesten työtä. Kulttuurin tuloskortin tavoitteet toteutuvat kirjaston osalta prosessikuvauksia lukuun ottamatta. Talous Kaupunginkirjaston talous pysyi talousarvion puitteissa, mutta käyttömenot jäivät hieman alle talousarvion (97,5 prosenttia). Kaupunginkirjasto kiinnitti erityistä huomiota työvoiman vuokrapalveluiden ja siviilipalvelusmiesten käyttämiseen mahdollisimman tehokkaasti. Myös kaluston korvaamisessa noudatettiin tiukkaa linjaa. Investoinnit Kaupunginkirjasto sai vuodelle 2014 investointirahaa Matinkylän palvelutorin kokeilutoimintaa varten. Kirjasto on kokeillut uusia erilaisia palveluita innokkaasti. Kokeiltavana ja edelleen kehitettävänä ovat muun muassa monikosketusnäyttöjärjestelmä, älykaappi, terapiahylje, kirjastoauton tosiaikainen reittisovellus ja kirjastoaineistojen sisältöjen avaaminen älytarrojen avulla. Pajatoimintaan saatujen resurssien avulla on voitu tarjota asiakkaiden käyttöön monenlaista uutta tekniikkaa kuten 3D-tulostimia, tarraleikkureita, musiikkistudiovarusteita ja älyompelukone. Kirjasto otti ensimmäisenä kaupungin yksiköistä käyttöön asiakkaiden jo kauan odottaman maksujen verkkomaksamismahdollisuuden. Verkkomaksamismahdollisuus tehostaa sähköisten palvelujen käyttöä, kun esimerkiksi lainoja voi uusia etänä, vaikka maksukatto olisi tullut täyteen. Kulttuuri, netto Nettobudjetoidun kulttuurin kokonaisuuteen kuuluu kolme palvelualuetta: kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri (Tapiola Sinfonietta) ja tapahtumaja kulttuuripalvelut. Nettobudjetoidun kulttuurin toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,9 miljoonalla eurolla ja toimintamenot alittuivat noin 0,3 miljoonalla eurolla. Sitova toimintakate -14 973 000 euroa alittui noin 0,6 miljoonalla eurolla. Kävijöiden ja tapahtumien lukumäärä sekä lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan osuus kulttuurin nettobudjetoiduilla palvelualueilla 2014
Kulttuurilautakunta 24.02.2015 Sivu 12 / 12 TP 2013 Vuoden 2014 toteuman ennakkotieto Tilaisuuksia/ Kävijöitä Kävijöitä Lapsia/ opastuksia Lapsille/ Yhteensä yhteensä nuoria yhteensä nuorille Kaupunginmuseo* 46 861 50 265 19 368 1 445 544 Kaupunginorkesteri 38 020 31 039 3 760 141 15 Näyttelykeskus WeeGee** 300 000 300 000 55 998 2 341 1 448 Kulttuurikeskus 168 000 176 685 20 715 648 81 Sellosali 40 224 41 719 10 421 257 53 Alueelliset kulttuuripalvelut yhteensä 72 828 71 218 33 757 1 300 1 088 Kannusali *** 13 000 8 978 4 533 146 76 Karatalo 38 136 33 600 6 992 251 119 Taidetalo Pikku-Aurora 12 992 14 474 14 174 810 810 Seinätön aluetyö ja projektit 8 700 14 166 8 058 93 83 Tapahtumat Yhteensä 40 000 36 500 8 000 ei pysty erittelemään Espoo-päivä 30 000 7 000 Espoo-Live 1 000 1 000 Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti 5 500 5 500 * KAMUn (kaupunginmuseo) uusittu perusnäyttely avattiin 29.10.2013. **WeeGeen tapahtumissa on mukana hiihtolomaohjelma, WeeGeen lastentapahtuma, April Jazz, Hetki Futurossa, Kansainvälinen museopäivä, Taide Kaikki Alla -tapahtuma, Espoo-päivä, WeeGee-päivä, syyloma ja WeeGeen joulu. *** Kannusalin peruskorjaus kesä 2013-talvi 2014. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut Tapahtuma - ja kulttuuripalveluiden palvelualueeseen kuuluvat Karatalo, Kannusilta, Pikku-Aurora, Espoon kulttuurikeskus, Näyttelykeskus WeeGee, Sellosali sekä alueellinen kulttuurityö ja tapahtumat. Vuoden aikana kaikissa palvelualueen toiminnoissa huomioitiin erityisesti lasten ja nuorten ohjelman kehittäminen sekä seniorien tarpeet. Palvelualueen toiminta keskittyi palveluiden tuottamisen ohella uuden organisaation rakentamiseen, kaupunkitasoisen yhteistyön syventämiseen ja kumppanuuksien laajentamiseen. Käyttöperiaatteet valmisteltiin. Asiakaslähtöisen viestinnän kehittäminen sekä tapahtumakoordinaation ja -analyysin laatiminen käynnistyivät vuoden 2014 aikana ja jatkuvat edelleen 2015.
Kulttuurilautakunta 24.02.2015 Sivu 13 / 13 Aluetyössä painopisteinä olivat Espoon keskuksen ja Espoonlahden alueet. Lisäksi syvennyttiin monikulttuurisen kulttuurityön kartoittamiseen. Espoon kulttuurikeskuksessa työstettiin asiakaspalvelun kehittämisprojekti. Palvelualue teetti Taloustutkimuksella laajan asiakaskyselytutkimuksen, jolla selvitettiin esimerkiksi palveluiden kiinnostavuutta ja tunnettuutta. Toiminta Aluetyö, alueellinen kulttuurityö, kulttuuritalot Kannusalin toiminta käynnistyi remontin jälkeen syksyllä. Elokuvatoiminnan lisäksi tiloissa käynnistyi ryhmien harjoitustoiminta. Uudistetuissa tiloissa järjestettiin pääkaupunkiseudun yhteistyönä tehty Ääni ja Wimma -bändikilpailun osakatselmus. Karatalon toiminnassa painottui matalan kynnyksen toiminta, paikallisväestön aktivointi ja osallisuuden vahvistaminen. Näyttelyt, konsertit ja esimerkiksi Ravintolapäivä-konsepti tarjosivat sisältöä ja väriä talon ohjelmistoon. Pikku-Aurora jatkoi linjansa mukaisesti lastenkulttuurin ja lähialueensa lasten ja lapsiperheiden keskuksena. Kesällä Pikku-Auroran puutarhassa kukkivat lasten istuttamat auringonkukat, yrtit ja kasvikset. Sadonkorjuujuhlaa vietettiin syksyn alussa. Näyttelyt, teatteriesitykset ja kerhot sekä erilaiset työpajat ja vierailut vetivät yleisöä: kävijämäärä kasvoi hieman edellisvuodesta. Aluetyön vuoteen sisältyi muun muassa vanhusten viikon ohjelmaa palvelutaloissa ja osa-tapahtuma Matin Kyläfestissä. Espoonlahden Street Art -yhteisöprojektissa 10-luokkalaiset suunnittelivat ja maalasivat yhdessä taiteilijan kanssa alikulkusillan maalauksen. Lisäksi asukaspuistoissa järjestettiin lasten kesäkonserttikiertue, Metkamatka-kirjastometro kiersi Espoon kirjastoja ja Kulttuurineuvola-konseptia jatkettiin. Espoon kulttuurikeskus täytti toimintavuonna 25 vuotta. Kulttuurikeskuksessa järjestettiin runsaasti tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa kävi hyvin yleisöä. Vuoden valopilkkuja olivat Yukicon cosplay - tapahtuma tammikuussa ja Kutitus-festivaali lokakuussa. Kulttuurikeskuksessa tuotettiin niin omia tuotantoja kuin yhteishankkeita. Lisäksi tiloja vuokrattiin ulkopuoliseen käyttöön. Läheinen yhteistyö Tapiola Sinfoniettan ja Espoon kaupunginteatterin kanssa jatkui edelleen. Näyttelykeskus WeeGeellä vuosi sisälsi perusnäyttely- ja oheisohjelman ohella museoiden yhteisen lastentapahtuman maaliskuussa, kesäleirit ja Taiteiden illan. Myös Espoo-päivää vietettiin WeeGeen museoissa yhteisesti. Espoo-päivän uutuutena järjestettiin Illallinen Tapiolan Taivaan Alla. Kaupunkilaiset kokoontuivat WeeGeen edustalle illallispöytiin salonkiorkesterin tunnelmallisen musiikin siivittämänä. Näyttelykeskuksen uudistettu museokauppa EMMA Shop aloitti toukokuussa. Futuro-talo oli jälleen avoinna yleisölle, ja syksyllä järjestettiin WeeGee-päivä sekä perinteinen joulutapahtuma.
Kulttuurilautakunta 24.02.2015 Sivu 14 / 14 Vuonna 2014 jatkettiin tilojen optimaalisen käytön suunnittelua, WeeGeen 10-vuotisjuhlavuoden 2016 valmistelua sekä asiakaspalveluiden kehittämistä. Sellosali on monipuolisen ja korkeatasoisen musiikin ja esitysten konserttisali. Yleisö löysi ohjelmistotarjonnan yli kuntarajojen, ja kävijämäärät kasvoivat hieman edellisvuodesta. Sellosalin kevätkauden avasi lapsille ja perheille suunnattu Miksi juuri minä -perheooppera, joka toteutettiin yhteistyössä Juvenalian ja Omnian kanssa. Koulukiusaamisesta kertovan lastenoopperan näki yli tuhat espoolaista lasta vanhempineen. Uudet stand up -klubit saivat erinomaisen vastaanoton yleisöltä. Senioreille suunnattu ohjelmistotarjonta laajeni. Mukana oli muun muassa keskustelutilaisuuksia, päivätansseja ja esityksiä. Yhteistyö kauppakeskuksen kanssa jatkui. Maksuttomien yleisötapahtumien määrää kasvatettiin. Tapahtumatyö Sivistystoimessa käynnistyi tapahtumaverkoston rakentaminen ja tapahtumien koordinointi. Vuonna 2014 luotiin tila- ja esiintyjäpankin alustat ja koottiin tapahtumaverkosto sivistystoimen tulosyksiköistä. Lisäksi teetettiin tapahtuma-analyysi. Espoo-päivää juhlittiin 30.8.2014. Reilut sata tapahtumaa keräsi yhteensä noin 30 000 kävijää. Nuorten oma tapahtuma ESPOO LIVE! pidettiin 6.9. Otahallissa. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Liikunnan ja nuorison kanssa. Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti Barona Areenalla kokosi 5 500 espoolaista perinteiseen juhlaan. Konsertissa esiintyi Tapiola Sinfonietta solisteinaan muun muassa Waltteri Torikka ja Paula Koivuniemi. Henkilöstö Henkilöstön työnkuvia tarkistettiin ja monialaosaamisen kehittämistä käynnisteltiin etenkin tuottajien ja tiedottajien työnkuvien osalta. Myös nimikkeitä yhtenäistettiin. Aluekulttuurissa, Sellosalissa ja Espoon kulttuurikeskuksessa talokohtaisesta toiminnasta vastaa nyt kolme yhtenäisillä nimikkeillä toimivaa tuotantopäällikköä. Palvelualueelta siirrettiin viestinnän ja tuottajan vakanssit tulosyksikköön. Etenkin viestinnän vakanssin siirto hankaloitti palvelualueen uuden organisaation rakentumista. Kannusaliin rekrytoitiin joulukuussa 2014 maahanmuuttajamallilla tuotantoassistentti vahvistamaan aluetyön tiimiä ja tuomaan kaivattua vahvistusta monikulttuurisen ohjelman tuottamiseen. Oppisopimuskoulutukseen otettiin yksi henkilö. Toimintayksiköissä työskenteli myös harjoittelijoita, kesätyöntekijöitä ja työllistettäviä.
Kulttuurilautakunta 24.02.2015 Sivu 15 / 15 Sisäisen yhteistyön syventämiseksi ja tehostamiseksi perustettiin tuottajaverkosto, tiedottajaverkosto sekä tilojen varustelua ja teknisiä hankintoja koordinoiva verkosto. Talous Tapahtuma - ja kulttuuripalveluiden talous pysyi annetuissa raameissa. Kokonaisuudessa korostettiin kustannustehokkuutta ja tuottavuuden parantamista. Suunniteltujen toimintojen toteutumista hankaloittivat hankintapalveluiden keskeneräiset prosessit ja tulosyksikön sisäisen työnjaon hakeminen. Näin ollen sekä viestinnän kehittämishankkeet että tapahtumapalveluiden kehittämisen osalta kaikki hankinnat eivät toteutuneet suunnitelmien mukaan. Kaupunginmuseo Toiminta Kaupunginmuseo avasi syksyllä kaksi uutta erikoisnäyttelyä. KAMUssa WeeGeellä avautui 23.9. Parantavat vedet -näyttely terveysvesistä ja kylpylöistä. Näyttelyyn liittyen museo julkaisi näyttelyssä keskeisesti esillä olevasta Espoon terveyslähteestä teoksen Espoon terveyslähde Sotilassairaalasta salonkikulttuurin ja kylpyläelämän keskukseksi. Talomuseo Glimsissä avattiin 28.10. Arvoituksia maasta metallinetsintä harrastuksena -näyttely. Näyttely toteutettiin yhteistyössä kuuden espoolaisen metallinilmaisinharrastajan kanssa. Samalla aiheesta tehtiin tutkimusta ensimmäisenä Suomessa. Pentalan saaristopäivillä oli esillä uusi valokuvanäyttely Ikuinen kesä Pentalan nuoriso valokuvissa. Lisäksi aloitettiin Kauklahden lasitehtaan tuotannosta ja tehdasyhteisöstä kertovan, KAMUssa 2016 avattavan näyttelyn esinetutkimus ja aineistoselvitys. Kävijöitä KAMUssa, Talomuseo Glimsissä, Koulumuseo Lagstadissa ja Pentalan saaristopäivillä oli yhteensä 50 265. Opastusten ja opetustilaisuuksien yhteismäärä oli 1 445, joissa osallistujia oli 22 037. Koululais- ja päiväkotiopastuksia oli 544 ja osallistujia 10 600. Tapahtumat ovat lähtökohtaisesti monikulttuurisia ja ne toteutetaan museon eri puolilla Espoota sijaitsevissa toimintapisteissä. Elokuun puolivälissä pidetyt kolmipäiväiset Pentalan saaristopäivät kokosi ennätysmäärän yleisöä: kävijöitä oli 1 800. Saaristopäivien ohjelmistosta tuli kiittävää asiakaspalautetta. Kaupunginmuseo ohjasi Pentalan tulevan saaristomuseoalueen rakennusten korjaustyötä yhdessä tilakeskuksen kanssa. Kesällä 2014 keskityttiin Villa Rosengårdin korjauksiin. Museokokoelma kasvoi 138 esineellä, 804 valokuvalla, 333 kirjalla ja 232 arkisto-objektilla. Arkistoasiakkaita on ollut 176.
Kulttuurilautakunta 24.02.2015 Sivu 16 / 16 Museoviraston kanssa solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti kaupunginmuseon tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue kävi neuvotteluja ja antoi 249 kirjallista lausuntoa ja kommenttia koskien rakennettua kulttuuriympäristöä. Lisäksi suoritettiin maastokäyntejä ja tehostettiin selvitystyötä kaupungin omistamista kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista. Kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvät neuvottelut ja toiminta ovat aina samalla myös alueellisia yhteistyöhankkeita. Henkilöstö Koko henkilökunnan työpaikkakokouksia pidettiin kymmenen, ja esimiesten johtoryhmän kokouksia pidettiin loma-aikoja lukuun ottamatta viikoittain, yhteensä 37 kertaa. Museolla oli yksi yhteinen kehittämispäivä ja lisäksi museon neljä vastuualuetta pitivät omia kehittämispäiviään yhteensä kuusi kertaa. Talous Toimintakate oli talousarvion mukainen. Kulttuurin tuloskortin tavoitteet toteutuivat museon osalta. Investoinnit Pentalan tulevan saaristomuseon tarpeisiin hankittiin edelleen suunnitelmallisesti kalustusta ja tekniikkaa. Kaupunginorkesteri Toiminta Tapiola Sinfonietta saavutti vuodelle 2014 asetetut tavoitteet toiminnan eri osa-alueilla. Vuoden aikana Suomessa järjestettiin yhteensä 84 konserttia, joista 11 oli suunnattu lapsille ja koululaisille. Palvelutaloissa esiinnyttiin 28 kertaa, ja muita yleisötilaisuuksia oli 28. Konserteista kahdeksan oli loppuunmyytyjä. Konserteissa ja yleisötilaisuuksissa kuulijoita oli 31 039. Radion välityksellä Suomessa tavoitettiin 45 000 kuulijaa. Toukokuussa Pariisissa taltioidulla konsertilla oli Radio Francen kanavalla yhteensä 59 000 kuulijaa. Tapiola Sinfonietta esiintyi kolmella festivaalilla ja tavoitti paljon uutta yleisöä. Cirko-festivaalilla esitys tehtiin yhdessä sirkustaiteilijoiden kanssa, Urkuyö ja Aaria -festivaalilla soitettiin avajaiskonsertti ja Espoo Ciné - festivaalilla vierailtiin elokuvamusiikin konsertilla. Lokakuussa Tapiola Sinfonietta vieraili Järvenpäässä ja Sipoossa suositulla Beethovenohjelmalla ja kanta-asiakkaille järjestettiin kutsuvieraskonsertti. Vuoden aikana kausikonserteissa vieraili monia huippukapellimestareita, kuten Osmo Vänskä, Rafael Payare ja Reinhard Goebel. Vuoden aikana tehtiin kolme levytystä. Aikaisemmista taltioinneista Lindberg-levy valittiin vuoden levyksi Ranskassa.
Kulttuurilautakunta 24.02.2015 Sivu 17 / 17 Syyskaudella orkesterin kamarimusiikkikokoonpanot vierailivat palvelutalojen lisäksi kouluissa sekä Kaunialan sairaalassa ja kouluissa. Esikoululaisille ja 1 3-luokkalaisille tehtiin kuusi KULPS!-konserttia ja yksi perhekonsertti. Osana Kutitus-festivaalia toteutettiin produktio nimeltään Kissakeisari ja appelsiinikuu. Yläkoululaisille tarjottiin kaksi konserttia Marzi Nymanin ja solistien kanssa. Avoimien kenraaliharjoitusten määriä lisättiin ja niihin osallistui muun muassa koululuokkia, Työväenopiston kuunteluklubilaisia ja yksittäisiä kuntalaisia. Myös ohjelmistoesittelyjen ja taiteilijatapaamisten suosio jatkui. Talous Talouden ja tuottavuuden parantamiseen liittyvät toimenpiteet otettiin käyttöön. Haasteena on ollut sisäisten kustannusten ennakoitua suurempi kasvu. Yritysyhteistyökumppanien hankinta osoittautui haasteelliseksi, mutta LähiTapiolan kanssa solmittiin uusi yhteistyösopimus. Pääsylipputulojen hyvä kertymä on auttanut talouden tasapainottamisessa. Henkilöstö Muusikoiden ja toimiston henkilökunnan kehityskeskustelut toteutettiin suunnitelman mukaan. Alkuvuonna pidettiin myös kaksi työhyvinvointiin keskittynyttä työpajaa ja henkilökunnan keskuudesta valittu työhyvinvointiryhmä jatkoi toimintaansa II intendentin johdolla. Syyskaudella järjestettiin keskusteleva verstas, jossa ajankohtaisten asioiden ja työhyvinvointikysymysten lisäksi työstettiin orkesterin swotanalyysiä tulostavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Lisäksi järjestettiin orkesteripalavereita ja ohjelmaneuvottelukunnan kokouksia. Toimistotiimi kokoontui viikoittain tiistaisin. Myös muusikoiden orkesterivaltuuskunta kokoontui säännöllisesti. Investoinnit Vuonna 2014 toteutettiin tärkeitä orkesterin taiteelliseen tasoon vaikuttavia keskeisiä soitinhankintoja. Investointibudjetin käyttöaste oli 93 prosenttia. Työväenopisto, netto Nettobudjetoidun työväenopiston toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 1,6 miljoonalla eurolla ja toimintamenot alittuivat noin 1,2 miljoonalla eurolla. Sitova toimintakate -6 256 000 euroa alittui noin 0,5 miljoonalla eurolla. Toiminta Espoon työväenopisto on vapaan sivistystyön opetukseen erikoistunut aikuisoppilaitos, joka suunnittelee ja toteuttaa mahdollisuuksia kehittää itseään monipuolisesti ja laadukkaasti alueellisista tarpeista lähtien. Toiminta on luonteeltaan joustavaa ja sisällöiltään alueellisiin tarpeisiin vastaavaa. Opisto järjestää opetusta Espoon kaikilla suurkaupunkialueilla,
Kulttuurilautakunta 24.02.2015 Sivu 18 / 18 joissa opistolla on käytössään yli 100 opetuspaikkaa. Työväenopiston toiminnassa korostuvat asiakaslähtöisyys, alueellisuus sekä opetuksen jatkuva kehittäminen. Työväenopistossa opiskeli vuoden 2014 aikana yhteensä 23 808 eri opiskelijaa. Kaikki opiston opetukseen haluavat eivät saa opiskelupaikkaa, vaan joutuvat jäämään jonoon. Jonossa opiskelemaan oli joulukuun lopussa 3 200 opiskelijaa. Eniten jonoon jääneitä oli liikunnassa (1 055), kotitaloudessa (775) sekä yhteiskunnallisissa oppiaineissa (509). Opiston maahanmuuttajakoulutuksessa opiskeli omarahoitteisilla kursseilla 2 540 opiskelijaa, joista suomea toisena kielenä opiskeli 1 518 ja ruotsia toisena kielenä 102 opiskelijaa. Opiskelijamäärä maahanmuuttajakoulutuksessa oli yhteensä 2 865 opiskelijaa. Tämä sisältää sekä kotoutumiskoulutuksen, Espoon kaupungin henkilöstökurssit sekä maahanmuuttajakoulutuksen hankkeisiin liittyvän kielikoulutuksen. Henkilöstö Työväenopisto on mukana Espoon aikuiskoulutuksen osaamiskeskuksen suunnittelussa yhdessä Espoon aikuislukion, Omnian aikuisopiston sekä Oppisopimustoimiston kanssa. Lisäksi työväenopiston ruotsinkielisen opetuksen alue siirtyi vuoden 2015 alusta osaksi ruotsinkielistä palvelutoimintaa. Organisatorisen muutoksen takia henkilöstön tukemiseen kiinnitettiin syksyllä eritystä huomiota. Espoon työväenopiston henkilöstölle järjestettiin syksyn 2014 aikana kerran kuukaudessa säännöllisesti keskustelutilaisuuksia, joilla henkilöstöä tuettiin muutoksessa. Opiston henkilöstölehti Sisin jaetaan päätoimiselle henkilöstölle sähköpostitse ja tuntiopettajille verkko-opiston kautta. Kerran viikossa päätoiminen henkilökunta saa sähköpostijakeluna myös viikkotiedotteen opiston ajankohtaisista tapahtumista. Kehityskeskustelut käydään kaikkien päätoimisten työntekijöiden kanssa. Investoinnit Kulttuurilautakunnan 9535 investointimääräraha oli 725 000 euroa, josta palvelualueet käyttivät 696 000 euroa. Investoinnin määrärahalla on hankittu mm. ääni- ja valoheitinjärjestelmät Sellosaliin. Lisäksi Espoon kulttuurikeskuksen äänijärjestelmää on täydennetty DSPaudioprosessoreilla ja salien valo/video-ohjausjärjestelmä on uusittu. Investointituloina on saatu Suomen elokuvasäätiöltä Kannusalin elokuvalaitteiston digitalisointiin ja Sellosalin langattomien radiomikrofonien siirtymävaiheen kustannuksiin yhteensä noin 36 000 euroa.
Kulttuurilautakunta 24.02.2015 Sivu 19 / 19