Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 25. Lautakuntien kokoushuone, Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 25 Kokoustiedot Aika tiistai klo 17:30-20:10 Paikka Lautakuntien kokoushuone, Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Jaana Jalonen, puheenjohtaja Abdi Abdifitah, saapui klo jälkeen Leena Hoppania Minna Laakso Jasminiitta Lumme Helena Sistonen Kimmo Metsä Monika Marschan Antti Saarinen Jani Tiainen Henri Kuro Seija Töyrylä Teresia Volotinen Muut saapuvilla olleet Katarina Hellsten-Palomäki kaupunginhallituksen edustaja Nsambu Alen nuorisovaltuuston edustaja Susanna Tommila kulttuurijohtaja Maarit Henttonen tutkimuspäällikkö, poistui klo jälkeen Sini Sormunen suunnittelija, kulttuurilautakunnan tiedotuksesta vastaava Pirkko Sillanpää kokoelmapäällikkö, henkilökunnan edustaja Paula Pullinen hallintosihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 2 / 25 Allekirjoitukset Jaana Jalonen puheenjohtaja Paula Pullinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Antti Saarinen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 3 / 25 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 54 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 55 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Espoon kaupunginmuseon tutkimus- ja julkaisupolitiikka 6 vuosille Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - 8 Espoon rakennusperinnön vaaliminen Kulttuurilautakunnan vuoden 2015 talousarvion lokakuun 11 kuukausiseuranta tilanteessa /tilinpäätöksen ennakkotieto 59 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Kokouksessa kuullut selostukset 24

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 Kulttuurilautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kulttuurilautakunnan kokous on kutsuttu koolle kulttuurilautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Kokouskutsu on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 11, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 55 Kulttuurilautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan Janne Jokinen. Käsittely Jokisen estyneenä ollessa puheenjohtaja ehdotti Antti Saarista. Puheenjohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Antti Saarinen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 56 Kulttuurilautakunta Sivu 6 / / Espoon kaupunginmuseon tutkimus- ja julkaisupolitiikka vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Maarit Henttonen, puh Timo Tuomi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi Espoon kaupunginmuseo tutkimusja julkaisupolitiikka vuosille Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Espoon kaupunginmuseon tutkimus- ja julkaisupolitiikka vuosille Espoon kaupunginmuseo tutkimus- ja julkaisupolitiikka vuosille Espoon kaupunginmuseo on kulttuurihistoriallinen museo, jonka tehtävänä on vaalia, tutkia ja tallentaa Espoon alueen ja sen asukkaiden historiaa ja kulttuuriperintöä monin eri tavoin sekä esitellä ja kertoa siitä tämän päivän ihmisille. Lisäksi kaupunginmuseo toimii paikallisena kulttuuriympäristöviranomaisena. Ammatillisesti hoidettuna museona Espoon kaupunginmuseon toimintaa ohjaa muun lainsäädännön ja säädösten lisäksi erityisesti museolaki (1992/729) ja siinä määritellyt museoiden tehtävät. Museolain mukaan museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Myös Museoviraston kanssa tehdyssä yhteistyösopimuksessa kaupunginmuseo on sitoutunut tutkimuksen tekemiseen ja sen kehittämiseen. Tutkimus on museon perustoimintaa ja sen muun toiminnan välttämätön edellytys. Se koostuu mm. arkeologisista kaivauksista, esinetutkimuksesta, kulttuuriympäristöjen inventoinneista, haastatteluista, selvityksistä ja

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 56 Kulttuurilautakunta Sivu 7 / 25 Tiedoksi arkistotutkimuksista. Espoon kaupunginmuseon tekemä tutkimus kohdistuu sekä museon omiin kokoelmiin että Espoon kulttuuriperintöön ja luontoon. Tutkimus käyttää ja tuottaa kokoelmia. Museon kokoelmapolitiikan mukaisesti kokoelmiin tallennetaan pääosin Espoon historiasta kertovaa aineistoa. Jotkin osat, kuten Heikki von Hertzenin arkisto ja Asuntosäätiön arkisto, ovat kansainvälisesti merkittäviä oman alansa aineistoja. Kaupunginmuseo tuottaa tutkimustietoa omaan käyttöönsä sekä suoraan kuntalaisten, tutkijoiden, yritysten ja viranomaisten käyttöön. Tutkimustyö lisää kuntalaisten historiatietoisuutta, vahvistaa paikallisidentiteettiä ja on työväline kulttuuriympäristön vaalimisessa. Kaupunginmuseo tekee yhteistyötä muiden tutkimusta harjoittavien tahojen kanssa. Espoon kaupunginmuseon tutkimus- ja julkaisupolitiikka määrittelee kaupunginmuseon tutkimus- ja julkaisupolitiikan vuosille Tutkimus- ja julkaisupolitiikka tukee Espoo tarinaa ja on sidoksissa vuonna 2011 valmistuneeseen Espoon kaupunginmuseon kokoelmapolitiikkaan. Tutkimus- ja julkaisupolitiikan tarkoitus on ohjata museossa tehtävää tutkimustyötä ja luoda edellytykset suunnitelmalliseen tutkimustyöhön. Tämän lisäksi on tarkoitus avata museon tutkimuspoliittisia tavoitteita myös ulkopuolisille toimijoille, kuten päätöksentekijöille, kaupungin eri organisaatioille, yhteistyökumppaneille sekä museon tutkimustoiminnasta kiinnostuneille kuntalaisille. Tutkimus- ja julkaisupolitiikan myötä kaupunginmuseo avaa myös mahdollisuuden laajempaan yhteistyöhön tuottamalla laadukkaita palveluita kaupungin eri toimialoille, kuntalaisille ja yhteistyökumppaneille.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 Kulttuurilautakunta Sivu 8 / / Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Valmistelijat / lisätiedot: Maarit Henttonen, puh Timo Tuomi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi selvityksen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen. Käsittely Volotinen teki puheenjohtajan, Hoppanian ja Laakson kannattamana seuraavan lisäysehdotuksen: Kulttuurilautakunta pitää tärkeänä ja esittää tekniselle ja ympäristötoimelle, tilakeskus-liikelaitokselle ja kaupunkisuunnittelukeskukselle, että kaupungin omistamia vanhoja, tyhjillään olevia rakennuksia annettaisiin erilaisten yleishyödyllisten yhdistysten käyttöön ja että Espoo myöntäisi kunnostuksen tarpeessa oleville rakennuksille avustusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Volotisen lisäysehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut esitettyä lisäysehdotusta, puheenjohtaja totesi lautakunnan yksimielisesti hyväksyneen Volotisen lisäysehdotuksen. Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi kulttuurilautakunta pitää tärkeänä ja esittää tekniselle ja ympäristötoimelle, tilakeskus-liikelaitokselle ja kaupunkisuunnittelukeskukselle, että kaupungin omistamia vanhoja, tyhjillään olevia rakennuksia annettaisiin erilaisten yleishyödyllisten yhdistysten käyttöön ja että Espoo myöntäisi kunnostuksen tarpeessa oleville rakennuksille avustusta. Liite Oheismateriaali 2 Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen - Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen. Rakennusluettelo aakkosjärjestyksessä

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 Kulttuurilautakunta Sivu 9 / 25 Selostus Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Kulttuuriympäristö on rakennetun ympäristön, kulttuurimaiseman ja muinaisjäännösten muodostama kokonaisuus. Keskiajalla Espoossa oli lukuisia kyliä, 1600-luvulta lähtien Espoo muuttui vähitellen suurtilojen pitäjäksi. Sveaborgin eli Suomenlinnan rakentaminen 1700-luvun puolivälissä aloitti monin tavoin uuden kauden Espoossa kun virkamiehet hankkivat kartanoita ja tiloja Espoosta. Kehitys jatkuin Helsingin tultua pääkaupungiksi Träskända ja Alberga ovat tästä tärkeimpiä esimerkkejä tällaisista kartanoista. Espoon rakennuskanta ja kulttuurimaisema koostui 1800-luvun lopulle tultaessa perinteisestä uusmaalaisesta maanviljelysmaisemasta peltoaukeineen ja kylineen luvulla Espooseen rakennettiin myös lukuisia rakennustaiteellisesti arvokkaita huviloita, kuten Karhusaaren huvila. Huvila-asutus keskittyi aluksi höyrylaivareittien varrelle ja levisi 1900-luvun alkupuolella myös rautatien läheisyyteen. Toisen maailmansodan jälkeen Espoon väkiluku alkoi kasvaa nopeasti ja uusia asuinalueita syntyi eri puolille kuntaa. Valtaosa Suomen lähiöistä rakennettiin 1970-luvulla, esimerkkinä aikakauden lähiörakentamisesta ovat Matinkylä ja Olari. Kehityksen myötä maalaismaisesta Espoosta tuli yksi Suomen suurimmista kaupungeista. Monet kartanot, huvilat ja laajat viljelysmaisemat väistyivät tai jäivät uusien asuinalueiden ja tielinjausten saartamiksi. Toisaalta muutoksen myötä Espooseen syntyi myös kansainvälisesti tunnustettuja modernin arkkitehtuurin kohteita, kuten Tapiola ja Otaniemi. Espoon rakennuskanta on eurooppalaisittain hyvin nuorta, Espoon kaupungin omistuksessa olevista rakennuksista vain noin 8 % on rakennettu ennen toista maailmansotaa. Espoon kaupungin omistamia kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia - selvitys Espoon kaupunginmuseon tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue sai kulttuurijohtajalta tehtäväkseen tutkia kaupungin omistaman vanhemman rakennusperinnön nykytilaa. Hyvä ja monipuolinen kulttuuriympäristö lisää asukkaiden hyvinvointia ja vahvistaa identiteettiä. Espoon kaupungin omistama rakennuskanta muodostaa monipuolisesti Espoon historiasta kertovan kokonaisuuden. Selvityksen on tarkoitus toimia päätöksenteon pohjana kaupungin kiinteistöjen käyttö-, hoito- ja kehittämissuunnittelussa niin sivistystoimelle kuin tekniselle ja ympäristötoimellekin ja syventää edellä mainittujen toimialojen yhteistyötä. Kaupungin tilakeskuksen listan mukaan kaupungin omistuksessa on yli 1600 rakennusta. Maanvuokrasopimuksilla vuokratut kiinteistöt eivät näy listassa. Rakennustyypit vaihtelevat aina suurista koulukokonaisuuksista vaatimattomiin talousrakennuksiin. Rakennusten suuresta määrästä ja

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 Kulttuurilautakunta Sivu 10 / 25 Tiedoksi kireästä aikataulusta johtuen kaupunginmuseo rajasi selvityksen käsittämään kolme rakennustyyppikokonaisuutta; kartanot, tilakokonaisuudet ja mantereella sijaitsevat huvilat. Aikamääreeksi otettiin rekisterin mukaan ennen vuotta 1960 valmistuneet rakennukset. Selvityskohteita kertyi 222. Selvityksen ulkopuolelle jäi huomattava määrä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita, jotka tulee ottaa selvityksen piiriin myöhemmin. Perustehtävänsä mukaisesti kaupunginmuseo tarkasteli hanketta kulttuurihistorian ja rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Kaupunginmuseo valokuvasi kaikki yli 200 kohdetta, selvitti niiden suojelutilanteen ja mahdollisuuksien mukaan kirjasi ylös olivatko rakennukset käytössä vai tyhjillään. Lisäksi kaupunginmuseo laati jokaisesta rakennuksesta lyhyen kuvauksen ja arvotti rakennukset 1-3 pisteytyksellä. Luokan 1 kohteet ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpia ja ne tulisi suojella. Luokaan 2 kuuluvilla rakennuksilla on myös suojeluarvoa, mutta niiden suhteen voidaan tehdä suurempia muutoksia kuin luokan 1 kohteille. Luokan 3 kohteilla ei ole sellaisia rakennustaiteellisia, kaupunkikuvallisia tai historiallisia arvoja joiden vuoksi ne tulisi suojella. Tähän luokkaan sijoitettiin myös ne rakennukset, jotka osoittautuivat selvityksen aikana erittäin huonokuntoisiksi. Keväällä 2015 kaupunginmuseon tekemää selvitystyötä täydennetään edelleen. Lisäksi kaupunginmuseo on teettänyt kahtena vuotena peräkkäin rakennushistoriallisia inventointeja Espoon saaristosta. Osa saarista on kuitenkin edelleen inventoimatta. Kaupunginmuseo on myös lupautunut osallistumaan yhteistyökumppanina tilakeskuksen inventointiin Espoon koulurakennuksista. Selvitystyön piiriin tulisi lähivuosina ottaa myös muut kaupungin omistuksessa olevat rakennustyypit.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kulttuurilautakunta Sivu 11 / / Kulttuurilautakunnan vuoden 2015 talousarvion lokakuun kuukausiseuranta tilanteessa /tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh Annika Latva-Äijö, puh Terttu Nygren, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi Kulttuurin tulosyksikön talousarvion ja strategian lokakuun kuukausiseurannan tilanteessa Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 3 Seuranta tilanteessa sitova taso brutto 4 Seuranta tilanteessa sitova taso netto - Sivistystoimen toimialatason tuloskortti Kulttuurin tulosyksikön tuloskortti Pöytäkirjamerkinnät 2015 Selostus Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Espoo-strategian ja tuottavuusohjelman toteutuminen

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kulttuurilautakunta Sivu 12 / 25 Sivistystoimen toimialatasoisten tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutuminen Resurssit ja johtaminen Tulostavoite sivistystoimen toimintakatteesta ei toteudu johtuen liian korkeasta tulo-odotteesta. Tuottavuustavoite 1,8 prosentin paranemisesta toteutuu ainoastaan osittain. Lopulliset tiedot saadaan tilinpäätöstilanteessa. Tavoite tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistumisesta on toteutunut, sillä Tatu-toimenpiteet ja projektit ovat jo käynnissä ja tuloksia on jo saatu. Tavoite tilakustannusten alenemisesta ei toteudu kasvavien väistötilakustannusten takia. Kaupunki on 2015 päättänyt luopua tilaaja-tuottaja-mallista. Tämä on hidastanut uusien sopimusten tekoa. Tavoite sopimusten laatimisesta ei toteudu. Työhyvinvointimatriisin tulokset eivät ole vielä käytettävissä, joten tavoitteen toteutumista ei vielä voi arvioida. Terveysperusteisten sairauspoissaolojen määrän laskemiseksi on tehty monia toimenpiteitä ja tavoite toteutuu. Maahanmuuttajataustaisen työntekijöiden osuus (3,39 %) henkilöstöstä sivistystoimessa on lähentynyt suhteessa prosentuaaliseen osuuteen väestöstä, tavoite toteutuu. Henkilöstömäärä ei kasva sivistystoimessa vuoden 2015 aikana ja tavoite toteutuu. Asukkaat ja palvelut Kaikille peruskoulun päättäneille pystytään tarjoamaan koulutuspaikka, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikka, tulostavoite toteutuu. Lisäopetusta tai muuta koulutusta pystytään tarjoamaan kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille, jotka eivät saa toisen asteen koulutuspaikkaa. Koulutuskuntayhtymä Omnian osalta tulostavoitteena on vaikuttavuuden paraneminen. Tulostavoite toteutuu. Aikuiskoulutuksen oppimiskeskuksen asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset saadaan loppuvuodesta ja tulostavoitteen toteutumisesta saadaan tieto vasta silloin. Arvio määräaikojen toteutumisesta oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelujen piiriin pääsemisessä 7 vuorokauden kuluessa saadaan vuoden lopussa ja tavoitteen toteutuminen arvioidaan vasta silloin. Valtuustokauden tavoitetta lasten, nuorten ja ikäihmisten palvelujen kehittämisellä ja hyvinvointia vahvistamalla on toteutettu lisäämällä matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on lisätty kerhopaikkoja. Liikunta- ja nuorisopalveluissa on järjestetty maksutonta kerhotoimintaa koululaisille. Tavoite toteutuu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutuvat. Uuden tulosyksikön Ruotsinkielisten sivistyspalveluiden (Svenska bildningstjänster) tarina on valmistelussa ja toimintamallia käynnistetään, tavoite toteutuu. Tavoite yrityskylän seurantajärjestelmän luomisesta ja

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kulttuurilautakunta Sivu 13 / 25 kehittämistoiminnan aloittamisesta etenee Espoon kumppaneiden kanssa ja toteutuu. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Espoolaisten koululaisten oppimistulosten sijoittuminen kärkisijoille valtakunnallisessa vertailussa varmistuu syksyllä matematiikan oppimistulosten ja kevään ylioppilastulosten valmistumisten myötä. Tavoite toteutuu pohjautuen aiempien vuosien tuloksiin. Kaupunginmuseon gladiaattoreista, heidän arjestaan ja taisteluistaan kertova näyttely on avattu Innovation Garden ja Culture Garden - hankkeiden edistämiseksi on pidetty säännöllisiä tapaamisia. Tavoite taiteen ja kulttuurin roolin kasvamisesta toteutuu. Espoolahden ja Matinkylän sivistystoimen palvelukokonaisuuksien suunnitelmat on tehty ja tavoite toteutuu. Kirjaston siirtymisen suunnittelu Ison Omenan palvelutorille jatkuu. Opinmäen kirjasto on toiminnassa. Yhteistyö taiteen näkymisestä metroasemilla ja metrokäytävillä jatkuu. Sivistystoimen Tatu-projektien ja toimenpiteiden tilanne Palveluverkkoihin ja tiloihin liittyvät toimenpiteet ovat pidemmän ajan tavoitteita, mutta kirjastoverkon osalta Espoonlahden tuleviin ratkaisuihin on saatu lautakunnan päätös, Matinkylän alueen palvelujen tarveselvityksistä on päätökset. Opinmäki on valmistunut ja Ison Omenan palvelutorin uusi palvelukonsepti ja palvelutorilaisten opas on valmistunut. Tilojen käytön tehostamisen osalta päiväkoti- ja koulutilojen kapasiteettiä ja nykykäyttöä on tutkittu. Epätarkoituksenmukaisten tilojen määrittely on käynnissä. Tehtävä on työläs ja aikataulusta ollaan hieman jäljessä. Suomenkielisen aikuiskoulutuksen uudelleen järjestely on toteutunut alusta, jolloin työväenopiston ja aikuislukion toiminnot siirtyivät Omniaan. Arbis siirtyi osaksi ruotsinkielisiä sivistyspalveluja. Talouden osalta tehdään tarvittaessa tarkistus lokakuun kuukausiseurannan yhteydessä. Kerhotoiminnan kehittäminen sekä koululaisten iltapäivätoiminta: Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa syyskauden 2015 kerhotoimintaan on sijoitettu 115 lasta enemmän kuin syksyllä Koululaisten iltapäivätoiminnan perusteita on uusittu. Iltapäivätoiminta keskitetään koulutiloihin. Ruotsinkielisessä opetuksessa-iltapäivätoimintaa omana toimintana on laajennettu. Matalan kynnyksen kerhotoimintaa lisätään kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Väestövastuumalliin siirtyminen on tuonut säästöjä perusopetuksessa, kun kuljetuskustannukset pienenevät. Taksoja ja maksuja on tarkistettu sekä avustusperiaatteita uudistettu liikuntapalveluissa sekä kulttuuripalveluissa

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kulttuurilautakunta Sivu 14 / 25 Tieto- ja viestintätekniikan kehittämisessä sähköiset yo-kirjoitukset, resurssivarausjärjestelmä, varhaiskasvatuksen mediakasvatus sekä Sitoinfra-projekti etenevät edelleen. Toimialan sisäisenä järjestelynä toimialajohtajan alaisuuteen on irrotettu digikehityksestä vastaava henkilö. Henkilöstömäärän kehitystä seurataan, aikuiskoulutuksen ulkoistus on tapahtunut ja uusien opettajien aloitusajankohta tuo säästöä. Oppilasmäärän sekä päivähoitolasten määrän kasvu on ennakoitua suurempi eikä siihen ole täysimääräisesti varauduttu. Oppilasmäärän kasvu, syksystä yli 800 oppilasta ja varhaiskasvatuksessa keväällä yli 500 lasta yli talousarvion, on hoidettu ilman lisämäärärahaa, mikä on iso osa tuottavuutta. Espoolaisen johtamisen kehittämisohjelmassa sivistystoimesta pilottina jatkaa suomenkielinen opetus. Johtamisen vuosikello valmistuu syksyllä osana johtamissopimusta. ICT:n organisointi palveluliikelaitokseen on tapahtunut ja toimintamallia on otettu käyttöön, lisäksi yhteistyötä kehitetään. Lisäksi varhaiskasvatuksessa on tehostettu lomien suunnittelua ym. arjen säästötoimenpiteitä, vapaa-ajan palveluissa priorisoidaan perustehtäviä, kumppanuuksia ja kouluyhteistyömallia kehitetään liikuntapalveluissa, sopimuksia palveluliikelaitoksen kanssa ei ole tehty. Toimintamenot ja -tulot sivistystoimessa Toimialan tulokertymä oli lokakuun lopussa 42,5 milj. euroa eli 88,3 prosenttia. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 41,1 milj. euroa eli 87 prosenttia. Toimintatulojen (ilman nettobudjetoituja yksiköitä) ennustetaan alittavan muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla. Alitus johtuu sivistystoimen liian suuresta tulo-odotteesta. Toimialan toimintamenojen kertymä oli 569,7 milj. euroa eli 83,1 prosenttia. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä menokertymä oli 556,5 milj. euroa, 83,1 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 269,3 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 83,2. Henkilöstömäärärahat alittuvat ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyvät. Sivistystoimen toimintamenojen (ilman nettobudjetoituja yksiköitä) ennustetaan ylittyvän yhteensä noin 2,6 milj. eurolla. Ylitys johtuu suomenkielisen opetuksen valtiolta saatujen avustusten käytöstä ja sisäisten menojen kustannuksista. Suomenkielisen opetuksen toimintatulojen ennustetaan ylittävän muutetun talousarvion noin 3 milj. eurolla, johtuen mm. OPH:lta saaduista avustuksista, kuten ylimääräinen perusopetusryhmien pienentämiseen suunnattu avustus ja lähes kaksinkertaistunut tasa-arvoraha. Lisäksi on

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kulttuurilautakunta Sivu 15 / 25 useita muita avustuksia. Muutamassa koulussa järjestetään lakisääteistä iltapäivätoimintaa omana toimintana, joka lisää asiakasmaksutuloja. Toimintamenojen ennustetaan ylittävän muutetun talousarvion noin 4 milj. eurolla. Ylitys on mm. katetta saatuihin avustuksiin, joita ei voida käyttää ilman lisämäärärahaa. Sisäiset menot, toimitilavuokrat ja ict-kustannukset, ylittyvät noin 1,4 milj. eurolla. Saatujen avustusten käyttömahdollisuuden katteeksi anotaan lisämäärärahaa 2,6 milj. euroa sekä tulo- että menopuolelle. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Vaikka suomenkielisen varhaiskasvatuksen lapsimäärät ovat kasvaneet, yleisen taloustilanteen heikkeneminen on vaikuttanut myös varhaiskasvatuksen asiakasmaksutulojen kertymiseen. Toimintamenojen ennustetaan alittavan muutetun talousarvion noin 0,2 milj. eurolla. Talousarviossa on varauduttu järjestämään päivähoitopaikka lapselle. Lokakuussa päivähoidossa oli yhteensä lasta, mikä oli 157 lasta talousarviossa ennakoitua enemmän. Kevätkuukausina päivähoitopaikka järjestettiin keskimäärin 580 lapselle yli talousarviossa ennakoidun lapsimäärän. Vuoden 2015 alusta lukien uudistettiin ja tarkennettiin seurantaa yksityisen ja kotihoidon tuella olevien lasten sijoittumisessa ruotsin- ja suomenkieliseen varhaiskasvatukseen. Tarkennus on lisännyt yksityisen hoidon tuella olevien lasten määrää ja vähentänyt kotihoidon tuella olevien lasten määrää suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Kotihoidon tuella olevien lasten määrä on ollut alkusyksyllä selvästi talousarviossa ennakoitua pienempi. Kotihoidon tuen käyttöön saattaa vaikuttaa työttömyyden kasvu. Jos henkilö saa ansiosidonnaista työttömyysturvaa, hän ei voi samanaikaisesti olla kotihoidon tuella. Svenska rum -lautakunnan toimintatulotulojen ennustetaan jäävän 0,1 milj. euroa alle talousarvion. Kolme koulua siirtyi lakisääteisen iltapäivätoiminnan osalta kaupungin omaksi toiminnaksi syksyllä. Toiminnasta tulee tuloja ja menoja noin 0,1 milj. euroa. Toimintamenojen ennustetaan alittavan talousarvion noin 0,6 milj. eurolla. Alitus johtuu oppilasmäärän kasvuodotteen takia opetukseen varatun määrärahan säästymisestä. Oppilasmäärä ei kuitenkaan syksystä kasvanut. Kotihoidontuen avustuksiin varattu määräraha tulee ylittymään, johtuen perheille maksettavien avustusten tarkistetusta jakoperusteesta suomenkielisen ja ruotsinkielisen varhaiskasvatusten välillä.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kulttuurilautakunta Sivu 16 / 25 Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintatulojen ja -menojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisina. Kaupunginkirjaston tuloissa on avustusten osalta huomioitu jaksotus noin euroa. Nettobudjetoidun Kulttuurin toimintatulojen ja -menojen ennustetaan ylittävän muutetun talousarvion noin 0,7 milj. eurolla. Tapiola Sinfoniettan kausikorttimaksutulojen jaksotus on huomioitu tulojen osalta noin euroa. Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatulojen ennustetaan ylittävän muutetun talousarvion noin 0,2 milj. euroa johtuen mm. Sitran ja OKM:n tuista Tajua mut!- viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena - projektille. Toiminnasta saatujen tulojen ennustetaan toteutuvan suunnitelmien mukaisesti nuorisopalvelujen osalta. Liikuntapalvelujen osalta tulojen ennustetaan jäävän 0,3 milj. alle tuloarvion Tapiolan uimahallin peruskorjauksen ajalta. Ennusteessa on huomioitu avustuksista johtuva tulosiirto ensi vuodelle noin euroa. Liikunta- ja nuorisolautakunnan toimintamenojen ennustetaan alittuvan noin 0,3 milj. eurolla. Ennusteessa on huomioitu investointipuolella tapahtuva Leppävaaran uimahallin kalustamisesta ja varustamisesta aiheutuva ylitys. Laaksolahden jäähallin mentyä käyttökieltoon joulukuussa 2012 jääurheiluseurojen jääaikapula on lisääntynyt. Laaksolahden jäähallin käyttökieltoa on vuosittain korvattu Tapiolassa sijaitsevasta Metro Areenasta tapahtuvilla, sopimukseen perustuvilla ostoilla vuosina Vuonna 2015 päätettiin ostaa Leppävaaran uimahallin säästyneillä uinninvalvontamäärärahoilla lisäjääaikaa Metro Areenalta. Muun sivistystoimen toimintatulojen ennustetaan alittavan muutetun talousarvion noin 2,8 milj. eurolla, johtuen sivistystoimen liian suuresta tuloarviosta. Tulosyksiköiden tuloarviot on käyttösuunnitelmassa arvioitu realistisiksi ja ylimääräinen tulo-odote on budjetoitu muuhun sivistystoimeen. Toimintamenojen ennustetaan jäävän noin 0,5 milj. euroa alle muutetun talousarvion mukaisina. Kuntayhtymä Omnialle Espoon työväenopistosta ja Espoon aikuislukiosta maksettavaa korvausta ei tässä vaiheessa ole tarvetta muuttaa. Investoinnit Liikuntapaikkojen perusparantamisen määrärahojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Koneet ja kalusto - investointimenojen arvioidaan alittuvan sivistystoimessa yhteensä noin 1,2 milj. eurolla muutetun talousarvion. Suomenkielisen opetuksen ensikertaisen kalustamisen määrärahojen ennustetaan alittuvan noin 0,5 milj. eurolla.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kulttuurilautakunta Sivu 17 / 25 Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa osa investointihankkeista on siirretty toteutettavaksi myöhemmille vuosille, säästöä noin 0,4 milj. euroa. Lintuvaaran päiväkodin myöhäisen valmistumisajankohdan vuoksi ensikertaisen kalustamisen määrärahasta jää arviolta käyttämättä euroa, joka tullaan hakemaan vuonna 2016 käytettäväksi. Ruotsinkielisissä sivistyspalveluissa Mattlidenin koulun parakkien käyttöönotto ja kalustaminen siirtyi viime vuodelta tälle vuodelle, ylitystä noin euroa. Kulttuurilautakunnan investointimäärärahojen ennustetaan alittavan muutetun talousarvion noin 0,6 milj. eurolla. Espoonlahden väliaikainen kirjastohanke ei toteudu vuoden 2015 aikana, säästä 1,3 milj. euroa. Ison Omenan palvelutorin kustannukset tämän vuoden osalta ovat noin 0,9 milj. euroa, näihin kustannuksiin ei ole sivistystoimella määrärahavarausta. Liikunta- ja nuorisolautakunnan määrärahan Leppävaaran uimahallin ensikertaiseen kalustamiseen ennustetaan ylittyvän noin eurolla. Vastaava säästö syntyy käyttötaloudessa. KULTTUURILAUTAKUNTA Kulttuurin tulosyksikkö, sitova taso brutto Kulttuurin tulosyksikön sitova taso sisältää tulosyksikön johdon ja esikunnan, avustusten ja kaupunginkirjaston määrärahat. Toimintatulojen kertymä lokakuun lopussa oli noin 0,9 milj. euroa eli 93,2 prosenttia, mistä avustuksien ja tukien osuus on 0,5 milj. euroa. Ennusteessa on otettu huomioon kaupunginkirjaston euron avustusten jaksotus vuodelle Toimintamenojen kertymä oli 27,8 milj. euroa eli 86,2 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat noin 8,6 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 83,7. Vuodelle 2015 kohdennettuja avustuksia myönnettiin yhteensä 7,8 milj. euroa. Kaikki avustukset on maksettu, mikä vaikuttaa toimintamenojen menokertymän toteumaprosenttiin, joka on 86,2 (83,3). Sisäisten kustannusten menokertymä oli 9,1 milj. euroa eli 82,4 prosenttia. Käyttötalouden määrärahojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. KULPS! Kulttuuri- ja liikuntapolun syksy on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin pääosin samojen palveluntarjoajien voimin kuin edellisenä lukuvuonna. Opettajille järjestettiin syyskuun alussa Kick Start -tapahtuma, jossa

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kulttuurilautakunta Sivu 18 / 25 kulttuuri-, liikunta- ja kirjastopolkujen palveluntarjoajat esittelivät toimintaansa. KULPS!-palveluntarjoajille järjestettiin syyskuussa uudesta syksyllä 2016 asteittain käyttöön otettavasta opetussuunnitelmasta koulutus, jossa opetussuunnitelmaa esittelivät mm. opetushallituksen edustajat. Kaupunginkirjasto Kaupunginkirjaston toiminnan suoritelukuja kävijää verkkokäyntejä (HelMet kokonaisuudessaan) fyysisiä lainoja kävijää lastentapahtumissa kävijää senioritapahtumissa Toiminta Kaupunginkirjaston kävijämäärä on laskenut 3,6 prosenttia. Kävijöitä on ollut vähemmän erityisesti Kirjasto Omenassa, jossa kauppakeskuksen ja sen ympäristön rakentaminen ovat vaikuttaneet palveluiden saavutettavuuteen. Haukilahden kirjasto oli suljettu heinäkuusta lokakuuhun sisäilman parantamiseen liittyvän remontin vuoksi. Opinmäen aktiivisen oppimisen keskus on vilkkaassa käytössä ja kävijöitä on elokuun puolivälin jälkeen ollut jo yli HelMet-verkkokäyntien määrä on noussut 5,8 prosenttia. Kaupunginkirjasto on halunnut osallistua turvapaikanhakijoiden auttamiseen. Kirjasto on järjestänyt erilaisia vaate- ja tarvikekeräyksiä yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa. Kirjastot ovat vastaanottaneet lahjoituksia ja kuljettaneet tavaroita SPR:n varastoihin sekä suoraan vastaanottokeskuksiin. Evitskogin vastaanottokeskus jää Kirkkonummen kirjaston vastuulle marraskuussa ja Espoon kirjastoauto aloittaa käynnit Otaniemen ja Siikajärven keskuksissa. Kirjastojen nuortenosastot, erityisesti Sellon Pointti, ovat suosittuja ajanviettopaikkoja nuorten turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Nuoret tutustuvat kirjastossa paikallisiin nuoriin, jotka voivat auttaa kotoutumisessa. Erityisesti jalkapallo-ottelut ovat mieluista yhteistä tekemistä. Kirjasto on hankkinut runsaasti suomen kielen opiskelua tukevaa materiaalia. Helsingin kirjamessujen teemana oli tänä vuonna Venäjä. Venäjänkielinen kirjasto osallistui lokakuussa kirjamessuille yhteistyössä Cultura-säätiön ja Suomi-Venäjä-Seuran kanssa. HelMet-kirjastot jakoivat syksyllä ensimmäistä kertaa oman kirjallisuuspalkintonsa. Palkinto annetaan vuosittain ansioituneelle suomalaiselle teokselle, joka on ilmestynyt noin viiden vuoden sisällä. Kirjasto nostaa esille tulevaisuuden klassikoita sekä erilaisia ja marginaalisempia kirjallisia ääniä. Palkinto muistuttaa, että laatukirjallisuus

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kulttuurilautakunta Sivu 19 / 25 kestää vuodesta toiseen. HelMet-kirjallisuuspalkinnon 2015 sai Mia Kankimäki teoksestaan Asioita jotka saava sydämen lyömään nopeammin. Henkilöstö Kunta 10 -tutkimuksen tulosten perusteella kiusaamisen estäminen on valittu sivistystoimen yhteiseksi kehittämiskohteeksi. Kaupunginkirjasto on antanut henkilöstölle mahdollisuuden vastata nimettömästi kiusaamista koskevaan kyselyyn. Kyselyyn tuli noin 100 vastausta. Vastauksia ja esimerkkitapauksia on käsitelty kirjaston johtoryhmässä, esimieskokouksessa ja kaikissa työpisteissä. Talous Kaupunginkirjaston toteutuma on ennakoidulla tasolla. Kulttuuri, sitova taso netto Kulttuurin nettobudjetoituun kokonaisuuteen kuuluu kolme palvelualuetta: kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri (Tapiola Sinfonietta) ja tapahtumaja kulttuuripalvelut. Nettobudjetoituja palvelualueita sitoo muutettu toimintakate - 15 milj. euroa, josta palvelualueet ovat käyttäneet - 11,9 milj. euroa eli 79 (83,3) prosenttia. Nettobudjetoidun kulttuurin määrärahojen arvioidaan ylittyvän tulojen ja menojen osalta 0,7 milj. euroa. Ennusteessa on otettu huomioon Tapiola Sinfoniettan euron kausikorttimaksujen jaksotus vuodelle Kuluvan vuoden talouden toteumaennusteena toimintakate on muutetun talousarvion mukainen. Toiminnassa korostetaan kustannustehokkuutta sekä tuottavuuden parantamista palvelujen tuottamisessa nettobudjetoinnin mahdollistamin keinoin. Kävijöiden ja tapahtumien lukumäärä sekä lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan osuus kulttuurin nettobudjetoiduissa yksiköissä Kävijöitä Lapsia/ Tilaisuuksia/ Lapsille/ Nuoria Opastuksia Nuorille Kaupunginmuseo Kaupunginorkesteri WeeGee Kulttuurikeskus Sellosali Alueelliset kulttuuripalv. yht Kannusali Karatalo

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kulttuurilautakunta Sivu 20 / 25 - Pikku-Aurora Seinätön aluetyö, projektit Kaupunginmuseo Toiminta KAMUn Gladiaattorit-näyttely on alkanut hyvin ja varsinkin aamupäivien opastukset ovat suosittuja. Ensi kesäkuussa avattavan Kauklahden lasi - näyttelyn valmistelu on käynnissä. Kaupunginmuseon tutkimus- ja julkaisupolitiikka on valmistunut ja julkistamisohjelma on aloitettu. Yhteistyö valtakunnallisen FINNA-hakupalvelun kanssa on jatkunut rinnan museon oman Kauko-tiedonhallintajärjestelmä kehittämisen kanssa. Projektin tavoitteena on saada museon kokoelmat ja arkistot mahdollisimman laajaan yleisökäyttöön. Tulevan Pentalan saaristomuseon suunnittelu ja varustaminen sekä talomuseo Glimsin uudistetun perusnäyttelyn valmistelut jatkuvat. Kulttuuriympäristöön liittyvä viranomaistoiminta on ollut aktiivista. Kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvät lausunnot on hoidettu kuukauden laatutakuun puitteissa. Henkilöstö Vakituisen henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan, mutta erilaisilla harjoittelu- yms. sopimuksilla on otettu lisäväkeä kapasiteetin rajoissa. Talous Museon talous toteutui suunnitellusti ja Pentalan investointiohjelma eteni aikataulussa. Hallituksen museopoliittisen ohjelman uudistyön ja valtionosuusneuvotteluja seurataan ja työhön osallistutaan pyydettyjen kannanottojen muodossa. Kaupunginorkesteri Toiminta Toiminnan osalta Tapiola Sinfonietta tulee saavuttamaan vuodelle 2015 asetetut tavoitteet. Syyskausi käynnistyi Uudenkaupungin Crusell-viikolla ja Lasten taidefestivaalilla Hämeenlinnan Hippaloissa. Hämeenlinnassa Kissakeisari ja appelsiinikuu -produktio sai suuren suosion niin lapsikuulijoiden kuin lastenkulttuurin ammattilaistenkin parissa. Saman esityksen kamarimusiikkiversio vieraili myös Tapiolan kirjastossa Espoopäivänä. Lastenkonsertit jatkuivat esi- ja alakoululaisille suunnatuilla Tulitikkutyttö-satukonserteilla yhteistyössä Unga Teaternin kanssa. Produktion KULPS!-konserteissa kävi yhteensä kuulijaa ja Kutitusfestivaalin ohjelmaan kuuluneessa konsertissa yli 400 kuulijaa.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kulttuurilautakunta Sivu 21 / 25 Syksyn kausikonserttisarjan avasivat kapellimestari Olari Elts ja sopraano Soile Isokoski lähes loppuunmyydyssä konsertissa. Kävijämäärät ovat pysyneet korkealla tasolla myös syksyn muissa kausikonserteissa. Järvenpää-talossa ja Porvoon Taidetehtaalla orkesteri vieraili suuren yleisö- ja arvostelumenestyksen saaneella Sibelius ja pelimannit - produktiolla. Orkesterin monipuolinen yleisötyö sai uuden toimintamuodon, kun kulttuurineuvolavierailut aloitettiin Matinkylän ja Suvelan neuvoloista. Kouluvierailujen määrää lisättiin syksyn aikana syventämään KULPS!- konserttien vuorovaikutteisuutta. Kamarimusiikkiyhtyeet esiintyivät kauppakeskus Sellossa, Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä ja kansainvälisessä fyysikkokonferenssissa. Talous Pääsylippujen tulokertymä on jatkunut edelleen hyvänä. Yhteistyösopimusta LähiTapiolan kanssa on laajennettu, mutta muita yritysyhteistyökumppaneita ei ole onnistuttu saamaan. Kiinteiden menojen suuri osuus käyttötalouden budjetissa aiheuttaa haasteita TATU-ohjelman tavoitteiden saavuttamiselle. Henkilöstö Syyskaudella jatkettiin yritysvalmentaja Pentti Sydänmaanlakan johdolla orkesterin kehittämiskohteiden ja vahvuuksien pohjalta laaditun Älykkään orkesterin onnistumisstrategian työstämistä. Työpaikkakokoukset, tiimipalaverit sekä ohjelmaneuvottelukunnan ja orkesterivaltuuskunnan kokoukset järjestettiin suunnitellusti. Orkesterin toiminta- ja järjestyssäännön tarkistus saadaan valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut Toiminta Tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden palvelualueeseen kuuluvat Karatalo, Kannusali, Pikku-Aurora, Espoon kulttuurikeskus, Näyttelykeskus WeeGee, Sellosali sekä alueellinen kulttuurityö ja tapahtumat. Seurantajakson erityiskohteina ovat olleet asiakaslähtöisen ohjelmatarjonnan, yhteisten palvelukonseptien sekä viestinnän suunnittelu ja osin toteutus. Syyskuussa järjestettiin toinen sivistystoimen tapahtumaseminaari. Seminaarin teemana oli metro. Kotiseutupäivät (1 500 kävijää) ja Espoopäivä ( kävijää) onnistuivat hyvin ja Espoo-päivään osallistui ennätysmäärä yleisöä. Tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden vastuulla oleva Espoon Suomi 100 -hankkeen organisointi on käynnissä. Alueellisessa kulttuurityössä käynnistyi syyskuussa Pikku-Auroran vetämä katvealueprojekti yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa. Projektin

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kulttuurilautakunta Sivu 22 / 25 tarkoituksena on integroida taidetta päiväkotien arkeen palkkaamalla ammattitaiteilija/taidekasvattaja kolmeksi viikoksi työskentelemään päiväkotiin. Hanke toteutuu kolmessa suomenkielisessä ja yhdessä ruotsinkielisessä päiväkodissa. Karatalon ja Kannusalin syksyn toiminta on hyvässä vauhdissa. Espoon kulttuurikeskuksessa järjestettiin lokakuun alussa vuosittainen Kutitus-festivaali, jonka ohjelmassa oli runsaasti esityksiä ja työpajoja. Festivaali oli yleisömenestys. Näyttelykeskus WeeGeen näyttelysyksy on käynnistynyt vilkkaana ja Sellosalin monipuolisen ohjelmiston lisäksi talon maksuton tarjonta on vetänyt erittäin hyvin yleisöä. Talous Palvelualueen kuluvan vuoden talouden toteumaennusteena toimintakate on talousarvion mukainen. Toiminnassa korostetaan kustannustehokkuutta sekä tuottavuuden parantamista laadukkaiden palvelujen tuottamisessa nettobudjetoinnin mahdollistamin keinoin. Tapahtumien ja tilaisuuksien yleisömäärät ovat nousseet edellisvuodesta ja etenkin Sellosalin kävijätoteumat ovat olleet jopa ennakoitua paremmat. Henkilöstö Esimiestyöhön ja henkilöstön työssä jaksamiseen ja osaamisen kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tuottajille on käynnistynyt Metropolia ammattikorkeakoulun vetämä yhteinen syyskauden kestävä täydennyskoulutus. Tiedoksi

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Kulttuurilautakunta Sivu 23 / Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: Museotoimenjohtajan päätöspöytäkirja (hankinta-asiat) 3 / Näyttelysuunnittelija Kauklahden lasi -näyttelyyn Tapahtuma- ja kulttuuripalvelupäällikön päätöspöytäkirja (hankinta-asiat) 13 / Eero Aarnion suunnittelemien Audio Pallotuolien lisähankinta Näyttelykeskus WeeGeelle Tapahtuma- ja kulttuuripalvelupäällikön päätöspöytäkirja (hankinta-asiat) 14 / Hurriganes-näyttelyn sisällön suunnittelun, kokoamisen ja viestinnän ostaminen Näyttelykeskus WeeGeelle Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 Kulttuurilautakunta Sivu 24 / / Kokouksessa kuullut selostukset Käsittely Taiteelliset johtajat Tuomo Railo ja Simo Heiskanen, vastaava tuottaja Riitta Aittokallio: Glims & Gloms - Selostus kuultiin :n 54 jälkeen. Hallinnollinen johtaja Vibeke Löfgrén: Unga Teatern - Selostus kuultiin :n 54 jälkeen. Kulttuurijohtaja Susanna Tommila: Kulttuurin ajankohtaiset asiat Päätös Kulttuurilautakunta: Kulttuurilautakunta merkitsi tiedoksi kuullut selostukset.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 25 / 25 Muutoksenhakukielto kuntalaki 91 ( 54-60) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.