Espoon kaupunki Pöytäkirja 3

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2014 talousarvion ennakkotilinpäätös / seuranta tilanteesta Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh Liisa Paavola, puh Pirjo Mutanen, puh Nina Taipale, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra merkitsee tiedoksi liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksikön ennakkotilinpäätöksen / seuranta II tilanteesta Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 1 nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2014 talousarvion seuranta tilanteesta Pöytäkirjamerkinnät tilanteessa Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Espoo-strategian ja tuottavuusohjelman toteutuminen Sivistystoimen toimialatasoisten tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutuminen

2 Sivu 2 / 2 Resurssit ja johtaminen Sivistystoimen toimintakate toteutuu vähintään alkuperäisen talousarvion mukaisena. Tulokseen on päästy tulosyksiköittäin sovituilla sopeuttamistoimenpiteillä, joten tulostavoite on toteutunut. Tulostavoite tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistumisesta on myös toteutunut. Sivistystoimen tasoisista tavoitteista on toteutunut myös tulosyksiköiden prosessien kuvaaminen. Tilojen käyttöasteen laskentaperusteet ovat työn alla ja tilojen käytön suunnitelmaa on tehty, mutta nämä eivät valmistuneet vielä vuoden loppuun mennessä. Tältä osin tavoite ei toteutunut. Sopimuksia palveluliikelaitoksen kanssa ei saatu tehtyä eikä tavoite toteutunut. Henkilöstötavoitteista maahanmuuttajataustaisen henkilöstön määrän prosentuaalinen osuus on lisääntynyt, kun vuonna osuus oli 3,3 prosenttia, niin vuoden 2014 prosentuaalinen osuus oli 3,5, jolloin tavoite toteutui. Terveysperusteisten sairauspoissaolojen määrä laski suunnitellusti, tavoite toteutui. Työhyvinvointimatriisin tulokset ja poissaolotiedot eivät ole vielä käytettävissä, joten tältä osin tavoitteen toteutumista ei vielä voi arvioida. Asukkaat ja palvelut Kaikille peruskoulun päättäneille pystyttiin tarjoamaan koulutuspaikka, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpaikka Espoon, Kirkkonummen, Kauniaisten ja Omnian yhteistyönä. Omnian saamien lisäpaikkojen ansiosta lisäopetuksen tarve väheni, tulostavoite toteutui. Koulutuskuntayhtymä Omnian osalta tulostavoitteena oli vaikuttavuuden paraneminen. Vuoden 2013 tulosrahoituksen vaikuttavuusmittareiden mukaan työllistyneiden määrä oli 52,6 prosenttia (valmistuneista opiskelijoista) ja jatko-opiskeluun siirtyneiden määrä 2 prosenttia. Vastaavat luvut vuoden 2012 tulosrahoituksessa olivat työllistyneiden osalta 47,5 ja jatko-opiskelun osalta 2. Tulostavoite on toteutunut. Valtuustokauden tavoitetta lasten ja nuorten tasapainoisen kasvun tuesta edistettiin lisäämällä matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Suomenkielisessä ja ruotsinkielisessä opetuksessa koulujen kerhotoimintaa on lisätty valtion tukemilla kerhorahoilla. Kulttuurin tulosyksikössä on lisätty erilaisia tilaisuuksia sekä kulttuurineuvolatoimintaa. Kulttuuriketjun ja KULPSin tilaisuuksia on järjestetty runsaasti. Liikunnan ja nuorisopalvelujen kerhotoimintaa on lisätty. Tavoite on toteutunut. Taiteen perusopetuksen siirryttyä Suomenkielisen opetuksen tulosyksikköön, on sen piiriin saatu myös lisää vapaaoppilaspaikkoja tukemaan vähävaraisten perheiden lasten harrastustoimintaa.

3 Sivu 3 / 3 Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Kevään 2014 ylioppilaiden puoltoäänien keskiarvo Espoon päivälukioissa oli 24,9, kun se vuotta aiemmin oli 24,4. Valtakunnallinen keskiarvo vuonna 2014 oli 23,6 puoltoääntä (vuonna ,7), joten Espoon tulokset ovat selvästi valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella ja todennäköisesti suurten kaupunkien joukossa parhaassa neljänneksessä. Koko maan paras lukio puoltoäänillä mitattuna oli Etelä-Tapiolan lukio. Perusopetuksessa koko ikäluokalle tehtävää oppimistulosten arviointia ei ollut tarjolla. Tulostavoite on toteutunut. Keskeistä Opinmäen palvelukonseptin suunnittelussa on uuden oppimisympäristön kehittäminen, sen toteuttaminen käytännössä sekä yhteistyö toimialarajojen yli, eri toimialojen tarpeet ja osaamisalueet huomioiden. Valmistelua on tehty keväästä lähtien, mutta työ valmistuu vasta toukokuussa Tavoite ei toteutunut. Matinkylän palvelutorin suunnittelu on edennyt, kulttuurin palvelutarjonta, kirjasto ja tapahtuma- ja kulttuuripalvelujen aluetyötoimintaa on tulossa palvelutorille, samoin nuorisopalvelujen toimintaa. Tavoite on toteutunut. Sivistystoimen tasapainotus- ja tuottavuus ohjelman (TATU) -seuranta Sivistystoimessa on laaja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma (TATU), jossa on 24 projekti tai toimenpide kuvausta. Sivistystoimen TATU -ohjelman talouden ja tuottavuuden vaikutukset tähtäävät ensisijaisesti siihen, että niukentuvin voimavaroin pystyttäisiin tuottamaan edelleen laadukkaita sivistyspalveluja. Osa toimenpiteistä tavoittelee myös suoranaisia säästöjä mm. sitoinfra. Palveluverkkoihin ja tiloihin liittyvät toimenpiteet ovat pidemmän ajan tavoitteita, mutta kirjastoverkon osalta on jo lautakunnan päätöksiä mm. Espoonlahden osalta. Opinmäen koulukeskuksen ja Matinkylän palvelutorin osalta työ etenee. Tilojen käytön tehostamiseen on pohjatyö meneillään, kun päiväkoti- ja koulutilojen kapasiteettiä ja nykykäyttöä tutkitaan. Tehtävä on työläs ja aikataulusta ollaan hieman jäljessä. Suomenkielisen aikuiskoulutuksen uudelleen järjestely on toteutunut alusta, jolloin työväenopiston ja aikuislukion toiminnot siirtyivät koulutuskuntayhtymä Omniaan. Esbo Arbis siirtyi osaksi ruotsinkielisiä sivistyspalveluja. Kerhotoiminnan kehittäminen on laajasti usean tulosyksikön tavoitteena. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa kerhoista on tarkoitus kehittää päivähoitoa kevyempi vaihtoehto, koululaisten iltapäivätoiminnan perusteita uusitaan ja tutkitaan kustannustehokkuutta mm. oma toiminta/ostopalvelu. Ruotsinkielisen opetuksen osalta tutkitaan

4 Sivu 4 / 4 mahdollisuutta toteuttaa ns. kokopäivä koululaisilla (Heldag för barn och unga). Matalan kynnyksen kerhotoimintaa lisätään kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelujen osalta. Taksoja ja maksuja on tarkistettu sekä avustusperiaatteita uudistettu liikuntapalveluissa sekä kulttuuripalveluissa. Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen mm. sähköiset yo-kirjoitukset, resurssivarausjärjestelmä, varhaiskasvatuksen mediakasvatus sekä Sitoinfra-projekti. Henkilöstömäärän kehitystä seurataan, toimenpiteitä: lakisääteiset selvitetään, aikuiskoulutuksen ulkoistus, uusien opettajien aloitusajankohta sekä opetuksen resurssointi osana v budjetin sopeuttamista. Espoolaisen johtamisen kehittämisohjelmassa sivistystoimesta on pilottina suomenkielinen opetus, lisäksi on toteutettu ICT:n organisointi Palveluliikelaitokseen sivistystoimen osalta. Varhaiskasvatuksessa tehostetaan lomien suunnittelua ym. arjen säästötoimenpiteitä, vapaa-ajan palveluissa priorisoidaan perustehtäviä, kumppanuuksia ja kouluyhteistyömallia kehitetään liikuntapalveluissa, hankinta- ja tilausprosesseja uudistetaan, arjen sujumiseksi tehdään kehittämistä mm. sopimukset Palveluliikelaitoksen kanssa. nuorisopalvelujen tulosyksikön tavoitteiden toteutuminen nuorisopalveluiden keskeiset sekä pitkän aikavälin että vuositason kehittämistavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet on kirjattu tuloskorttiin. Strategiaprosessin mukaisesti kuluvan vuoden tavoitteiden toteutumista seurataan lautakuntatasoisesti neljä kertaa vuodessa. Tässä raportissa käsitellään nuorisopalveluiden vuodelle 2014 asettamien tavoitteiden toteutumista. Resurssit ja johtaminen näkökulman pitkän aikavälin tavoitteena on, että on kehittää sekä talouden että tilojen tehokasta ja koordinoitua käyttöä. Lisäksi henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan hyvällä johtamiselle ja esimiestyöllä. Vuoden 2014 tavoitteiden osalta esimiestyöhön ja henkilöstöön liittyviä tuloksia saatiin Kunta 10 - henkilöstötutkimusten kautta. Vuoden 2014 tavoitteina oli nostaa käytyjen kehityskeskusteluiden määrää 80 % vastanneista sekä pitää tulokset työilmapiirin osalta edellisten mittausten tasolla. Työilmapiiri tulokset pysyivät lähestulkoon samoina (3,73 / 5) ja kehityskeskusteluiden käymisen prosentti nousi 61 %:sta 77 % :iin. Nuorisopalveluissa aloitettiin johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojekti, jolla tähdätään erityisesti sairauspoissaolojen vähenemiseen.

5 Sivu 5 / 5 Kehittämisprojektin myötä aloitettiin tehtävänkuvien laatiminen sekä johdon sparraukset. Liikuntatilojen kunnossapidon vastuujako tilan omistajan ja vuokralaisen välillä sujuu käytännön tasolla, kiinteistökohtaisia sopimuksia ei ole tehty. Nuorisotilojen ja leirikeskusten osalta tilan omistajan ja vuokralaisen vastuujako on selvillä ja kunnossapidon osalta tarkennetut suunnitelmat toteutetaan alkuvuodesta Nuorisotilojen käytön ja jakamisen periaatteet vahvistettiin syksyllä 2014, myös maksuperusteet uudistettiin. Avustusten ja vuorojen jakoperusteiden muutokset perustuvat Espoon ja sitä kautta Liikuntapalveluiden tarinaan. Muutoksen tarkoituksena on taata kaikille nuorille mahdollisuus maksuttomaan tai edulliseen harrastustoimintaan. Lisäksi estetään drop out ilmiötä ja edistetään maahanmuuttajien kotoutumista liikunnan avulla. Muutosesityksen keskeiset periaatteet esiteltiin lautakunnalle ja suurille seuroille seminaarissa Muutosesitys käsiteltiin lautakunnassa joulukuussa ja muutokset astuvat voimaan maaliskuussa nuorisopalveluissa on käytössään laajaa tietoa ja mittareita tiedolla johtamisen tueksi. Tulosyksikön ja palvelualueiden seurantamittaristosta ja tunnusluvuista laadittiin kuvaus sekä tulosyksikkötasoisesti, että palvelualueittain. Jatkossa tullaan arvioimaan mittareiden strategialähtöisyyttä ja priorisoimaan keskeisimmät seurattavat mittarit ja tunnusluvut. nuorisopalveluiden talous- ja strategiaprosessi kuvattiin ja aikataulutettiin. Talouden seurantaa tehdään systemaattisesti ja tilanteesta raportoidaan lautakunnalle suunnitellusti. Asukkaat ja palvelut näkökulman keskeisinä tavoitteina on lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastustoiminnan lisääminen, liikkumisen aktivoinnin lisääminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Palveluita tuotetaan laadukkaasti ja kehitetään yhdessä asukkaiden ja asiakkaiden kanssa sekä kumppanuuksia hyödyntäen. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksien ja sosiaalisia verkostoja rakentavan toiminnan lisäämiseksi on tehty liikunta- ja nuorisopalveluissa uusia avauksia sekä kehitetty olemassa olevaa toimintaa. Liikuntapalveluiden lasten ja nuorten maksuton säännöllinen liikuntatoiminta kartoitettiin. Eri toimijoiden maksuton liikuntatoiminnan (koulujen kerhot, seurakunnat, muut toimijat) kartoitus on kesken. Liikuntapalveluiden osittain koordinoimat Wau kerhot (1-3 luokat) sekä Muuvi kerhot (4-6 lk) ovat maksuttomia ja niiden määrää pystyttiin lisäämään hallitusti. Kerhojen tarjoamista 7-9-luokkalaisille suunnitellaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa, työ kesken. Nuorisopalveluissa matalan kynnyksen harrastetoimintaan lisättiin rahoitusta. Järjestöille tarjottiin mahdollisuuksia toiminnan järjestämiseen nuorisotiloilla. Toiminnan tarjoajia ei kuitenkaan löytynyt, yksittäisiä

6 Sivu 6 / 6 poikkeuksia lukuun ottamatta. Alueilla pienryhmätoiminnan käyntikerrat laskivat 3 % edellisvuodesta ja ohjaustuntien määrä laski 2,6 %. Sateenkaarevien nuorten nuorisotila Kirjavan toiminta aloitettiin yhteistyösopimuksella HeSetan kanssa syksyllä Nuorisopalveluissa kohdennetun pienryhmätoiminnan prosessia kehitettiin raportoinnin osalta ja prosessin kriittiset pisteet käsiteltiin. Uudet toimintaohjeet esiteltiin henkilöstölle syksyllä 2014 ja ne astuvat voimaan vuoden 2015 alusta. Myös kohdennetun pienryhmätoiminnan lisäämisen kannustettiin alueilla. Näiden ryhmien määrä kuitenkin laski 9 ryhmällä vuoteen 2013 verrattuna, osin henkilöstövaihdosten vuoksi. Tajua mut! - projekti etenee suunnitellusti aikataulussaan. Ammattilaisten Kick off järjestettiin ja nuorten Kick off- kiertue (3 tapahtumaa) toteutettiin loppuvuoden aikana. Liputusten määrä nousi hitaasti loppuvuodesta. Liikkumisen aktivointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja harrastusmahdollisuuksia lisättiin. Ikäihmisten liikunnan osalta koulutettiin Ulkoiluystäviksi tänä vuonna yhteensä 58 henkilöä. Ulkoiluryhmiä lisättiin senioreitten liikunta-aamujen muodossa (5 ryhmää osin oppilaitosyhteistyön). Ulkoiluryhmätoimintaa kehitettiin vuodenaikojen mukaan. Kauppakeskuskävelyryhmä perustettiin Sellon kauppakeskukseen ja Iso Omenan vastaavan pilotointi toteutettiin marraskuussa. Liikunnanohjaushenkilöstöstä Liikuttava ystävä - kouluttajakoulutuksen on saanut nyt 4 liikunnanohjaajaa. Nuorisopalveluissa lisättiin ohjattua liikuntaa ja pienryhmätoimintaa nuorisotilojen toiminnassa. Erityislapsien harrastetoiminnan osalta liikunnanohjaus jatkaa erityislasten kouluyhteistyötä. KULPS- kulttuuri ja liikuntapolun osalta tehtiin erityisliikunnan päivitys ja toimintaa lisättiin. Monikulttuurisen liikuntapolun osalta on tavoitettu erityisesti tyttöjä ja nuoria naisia liikkumaan hankkimalla kokovartalouimapukuja, jotka mahdollistavat monikulttuuristen tyttöjen/naisten uintimahdollisuuksia. Uusia lajeja tytöille on lisätty. Rakenteilla olevista sekä perusparannettavista lähiliikuntapaikoista valmistuivat Leppävaaraan skeitti / lähiliikunta-alue, Metsämaan skeittialueen laajennus on tehty ja Aarnivalkean koulun kentän lähiliikuntaalue peruskorjattiin syksyllä. Lisäksi Leppävaaran ja Matinkylän urheilupuistoissa on otettu käyttöön interaktiiviset jalkapalloseinät. Asukkaiden ja asiakkaiden kuulemiseen on panostettu. Seurayhteistyössä on jatkettu säännöllisiä tapaamisia, ja niiden sisältöä on pyritty kehittämään seuratarpeita kuunnellen. Nuorten kuulemisen toimintatavat kuvattiin vuonna Helsingin nk:n toteuttaman nuorten kuulemisprosessin tulosten tarkastelua jatketaan. Nuorille järjestettiin ideakiertue, jossa nuoret pääsivät kertomaan ajatuksiaan espoolaisen nuorisotyön kehittämisestä. Nuori Espoo- brändin

7 Sivu 7 / 7 lanseerauksen yhteydessä nuorille järjestettiin Voita oma ideasi -kilpailu, jossa nuorilta pyrittiin saamaan ideoita espoolaisen nuorisotyön kehittämiseen. Tavoite saavutettiin osittain niin, että nuoret toivat esille jonkin verran yksilöllisiä ideoita toiminnan sisältöön. Nuorten osallisuuden osalta tavoitteena oli lisätä kansalaistoiminnan ja nuorten lähivaikuttamisen keinoja. Työ käynnistyi Vuoden 2014 aikana käynnistettiin mm. Nuori Espoo-budjetoinnin suunnittelu Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen tuella. Kumppanuus- ja yhteistyön laatuun kiinnitettiin huomiota. Tavoitteena on löytää puuttuvat, palveluita oleellisesti tukevat mahdolliset uudet toimijat. Syksyn aikana kartoitettiin ja otettiin haltuun liikunta- ja nuorisopalveluiden keskeisimpiä kumppanuuksia. Työ jatkuu vuoden 2015 puolella. Syksyllä aloitettiin myös työ tulosyksikön sopimusten läpikäymiseksi. Kouluyhteistyö - projekti on saanut jatkorahoitusta saakka. Kouluyhteistyömallin pilotointi alkoi syksyllä Pilotissa aloitti kaksi työntekijää Työsuhteet jatkuvat saakka. Projektikoordinaattorin tehtävä jatkuu saakka jatkorahoituksesta riippuen. Liikuntapalvelut sai vuonna 2013 lähes 900 palautetta uusitun sähköisen palautejärjestelmän kautta. Vuoden 2014 tavoitteena on lyhentää järjestelmän kautta tulleiden palautteiden vastaamisaikaa edellisvuodesta. Marraskuun alkuun mennessä palautteita liikunnasta on tullut yli 2200 kpl ja vastausaikoja ei ole onnistuttu lyhentämään. Sähköinen resurssivarausjärjestelmä otettiin käyttöön keväällä venepaikkojen jaossa ja syksyn alussa ohjatun liikunnan ilmoittautumisten yhteydessä. Järjestelmä oli tarkoitus ottaa käyttöön myös tilojen hallinnan osalta vuoden lopussa.. Järjestelmän käyttöönotossa on ollut ongelmia ja sitä kehitetään edelleen. Henkilöstöä on osallistunut kehittämistyöhön ja samalla kouluttautunut järjestelmän käyttöön. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys näkökulman keskeisinä pitkän aikaväli tavoitteina on tuottaa palveluita kestävän kehityksen periaatteita huomioiden sekä järjestää valtakunnallisesti ja paikallisesti kuntalaisille houkuttelevia kilpailuita, tapahtumia ja leirejä. Liikuntapaikat ja nuorisotilat ovat viihtyisiä vapaa-ajan viettopaikkoja sekä tarjoavat urheilulle ja liikunta elämyksille laadukkaat puitteet. Vuoden 2014 osalta painopisteenä on visuaalisen ilmeen kehittäminen. Liikuntapaikkojen ilmettä kehitettiin mm. uusimalla uimarantojen infotauluja ja saaristovenelaitureiden kylttejä kuntamarkkinoiden SM-kisoissa hopeaa voittaneen Espoo Liikkuu brändin rinnalle luotiin Nuorisopalveluiden uusi ilme Nuori Espoo. Nuori Espoo lanseerattiin syyskuussa ulkomainontakampanjana ja 6.9. Espoo Live - tapahtumassa. Uusi ilme tulee näkymään markkinointi- ja viestintämateriaaleissa sekä

8 Sivu 8 / 8 erilaisissa nuorisotapahtumissa voimakkaasti. Nuori Espoo on vahvasti mukana sosiaalisessa mediassa kuten Facebook ja Instagram. nuorisopalveluiden tavoitteena on, että Espoossa järjestetään sekä valtakunnallisesti että kuntalaisille houkuttelevia tapahtumia, kilpailuita ja leirejä. Tapahtumien osalta kiinnitettiin huomiota kokonaissuunnitteluun ja otettiin haltuun näkyvyyttä eri tapahtumissa. Liikunnallinen monilajileiri pidettiin kesäkuussa yhteistyössä kuuden seuran kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös sosiaalipalveluiden kanssa. Vuonna 2015 järjestetään Espoossa Leppävaarassa Stadium Sports Camp liikunnallinen monilajileiri, joka on suunnattu vuotiaille tytöille ja pojille. Leirin suunnittelu on alkanut. Lasten ja nuorten leiritoiminnan osalta nuorisopalveluissa kesän kurssi- ja leiritoiminta pystyttiin pitämään vuoden 2013 tasolla. Kansainvälisen toiminnan kehittämisen osalta aloitettiin yhteistyön koordinointi pohjoismaiden ystävyyskaupunkien kanssa. Tavoitteena on osallistaa nuoria mukaan kansainväliseen toimintaan. Toimintamenot ja -tulot sivistystoimessa Toimialan tulokertymä oli joulukuun (tilanteessa ) lopussa 46,3 milj. euroa eli 99,4 prosenttia. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 41,5 milj. euroa eli 93,7 prosenttia. Suomenkielisen opetuksen toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 0,5 milj. eurolla, johtuen mm. OPH:lta saaduista avustuksista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 0,05 milj. euroa, johtuen asiakasmaksutulojen kertymästä ja indeksikorotusten vaikutuksesta. Svenska rum -lautakunnan toimintatulotulot alittavat muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla, johtuen päivähoitolasten määrän vähennyksestä syyslukukaudella. Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla, johtuen saaduista tuista ja avustuksista. nuorisopalvelujen toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 0,6 milj. euroa johtuen mm. Sitran ja OKM:n tuista Tajua mut! - viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena -projektille. Myös edellisenä vuonna päätetyt ja kuluvan vuoden aikana toteutuneet hinnankorotukset ovat tuoneet lisätuloja. Osa tarkistuksista tuli voimaan syyskaudella 2013, mutta kauden kevät-kesä 2014 vaikutukset näkyvät vasta nyt. Muun sivistystoimen toimintatulot alittavat muutetun talousarvion noin 3,9 milj. eurolla, johtuen sivistystoimen liian suuresta tuloarviosta.

9 Sivu 9 / 9 Tulosyksiköiden tuloarviot on käyttösuunnitelmassa arvioitu realistisiksi ja ylimääräinen tulo-odote on budjetoitu muuhun sivistystoimeen. Toimintatulot (ilman nettobudjetoituja yksiköitä) alittavat muutetun talousarvion noin 2,2 milj. eurolla. Alitus johtuu sivistystoimen liian suuresta tulo-odotuksesta. Toimintamenojen kertymä oli 673,3 milj. euroa eli 99,5 prosenttia. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä menokertymäkertymä oli 648,8 milj. euroa, 99,2 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 321,5 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 97,9. Henkilöstömäärärahat alittuvat ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyvät. Sivistystoimen toimintamenot ilman nettobudjetoituja yksiköitä alittavat muutetun talousarvion noin 5,1 milj. eurolla. Talouden tuottavuus ja tasapainotusohjelman mukaisesti valtuusto vähensi sivistystoimen määrärahoja yhteensä 7,380 milj. euroa, josta 2,380 milj. euroa oli palkankorotuksen ja eläkeperusteisen eläkemaksun teknistä korjausta. Suomenkielisen opetuksen toimintamenot ylittävät muutetun talousarvion noin 2,7 milj. eurolla, johtuen mm. muille kunnille maksettavista asiakasmaksuista sekä koulujen väistötiloista aiheutuvista kustannuksista. Sisäisistä palveluista aula- ja turvallisuuspalvelut sekä toimitilavuokrat ylittävät muutetun talousarvion. Työvoimakustannukset alittavat muutetun talousarvion noin 2,6 milj. eurolla. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintamenot alittavat talousarvion n. 2,7 milj. eurolla. Määrärahat alittuvat henkilöstömenojen sekä sisäisten kuljetusten ja tietotekniikkapalveluiden osalta. Henkilöstömenot alittavat muutetun talousarvion noin 6,4 milj. eurolla. Vastaavasti työvoimanvuokrauskustannukset ovat n. 4,6 milj. euroa ja ulkoiset palvelujen ostot tulevat ylittymään n. 2 milj. eurolla. Avustukset ylittyvät noin 2,1 milj. eurolla starttirahan, lasten kotihoidon tuen, sekä yksityisen hoidon tuen osalta. Kustannuksia alentavia tekijöitä talousarvion toteutumisessa ovat olleet kunnallisessa päivähoidossa olevien alle 3-vuotiaiden lasten alhaisempi määrä keväällä, tilapäisjärjestelyjen toteuttaminen ilman lisätilakustannuksia, kelpoisuudet omaavan henkilöstön rekrytointivaikeudet, päivähoitopaikkojen käytön ja henkilöstömenoissa sijaisten käytön tehostaminen. Lisäksi TVT-hankintoja ei ole voitu toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Talousarviossa on varauduttu järjestämään päivähoitopaikka lapselle. Joulukuussa päivähoidossa oli lasta, mikä oli 385 lasta ennakoitua enemmän.

10 Sivu 10 / 10 Svenska rum -lautakunnan toimintamenot alittavat muutetun talousarvion noin 1,2 milj. eurolla. Henkilöstö- sekä aineet, tarvikkeet ja tavarat -määrärahoja säästyy, koska oppilas- ja lapsimäärät kouluissa ja varhaiskasvatuksessa ovat olleet budjetoituja pienemmät. Myös Mattlidenin koulun parakkien käyttöönoton viivästymisestä säästyi määrärahoja. Sisäisissä toimintamenoissa ateriapalvelut ja toimitilavuokrat alittavat muutetun talousarvion. Kulttuurilautakunnan (pois lukien työväenopiston ja kulttuurin nettobudjetoidut) toimintamenot alittavat muutetun talousarvion noin 0,6 milj. eurolla. Työvoima- ja painatuskustannukset alittavat muutetun talousarvion. Sisäisten palvelujen ostojen tietotekniikkakustannukset alittavat muutetun talousarvion. Nettobudjetoidun työväenopiston toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 1,6 milj. eurolla ja toimintamenot alittavat noin 1,2 milj. eurolla. Sitova toimintakate euroa alittuu noin 0,5 milj. eurolla. Nettobudjetoidun kulttuurin toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 0,9 milj. eurolla ja toimintamenot alittavat noin 0,3 milj. eurolla. Sitova toimintakate euroa alittuu noin 0,6 milj. eurolla. nuorisolautakunnan toimintamenot alittavat muutetun talousarvion noin 1,0 milj. eurolla johtuen mm. sääolosuhteista ja säästötoimenpiteistä. Nuorisopalvelujen avustukset ylittyvät eurolla, jolla on tuettu Tyttöjen talo-projektia vuonna Käyttösuunnitelmassa määrärahat ovat palvelujen ostoissa. Kaupungin liikelaitoksen sisäisiin veloituksiin varatut määrärahat ylittyivät. Vuoden 2014 jaossa olleista 900 kesäsetelistä on lunastettu 770 kesäseteliä. Palvelujen järjestämiseen sekä aineisiin ja tarvikkeisiin varatuista määrärahoista talouden tuottavuus- ja tasapainotusohjelman mukaisesti jäi käyttämättä 1,3 milj. euroa, kun sisäiset palvelun ostot ylittyivät 0,4 milj. eurolla. Muun sivistystoimen osalta sisäiset toimintamenot alittavat muutetun talousarvion noin 2,3 milj. eurolla johtuen avoinna olevien vakanssien täyttämättä jättämisestä, avustusten pienenemisestä sekä säästötoimista. Investoinnit

11 Sivu 11 / 11 Aineettomien hyödykkeiden investointimenot alittavat muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla. Liikuntapaikkojen perusparantamisen investointimenot alittavat muutetun talousarvion noin eurolla. Koneet ja kalusto - investointimenot alittavat muutetun talousarvion noin 0,1,3 milj. eurolla johtuen suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan viivästyneistä hankkeista sekä ensikertaisen kalustamisen että mm. kuiturakentamisen osalta. Mattlidenin koulun parakkien käyttöönotto ja kalustaminen siirtyy ensi vuodelle. Investointituloina on saatu Suomen elokuvasäätiöltä Kannusalin ja Sellosalin elokuvalaitteiston digitalisointiin yhteensä noin euroa. nuorisopalvelujen tulosyksikön menokertymä on 97,6 prosenttia (vuonna ,2 prosenttia). Tulokertymä on 115,1 prosenttia ( ,2 prosenttia). Henkilöstömenojen käyttöprosentti on 99,5 ( ,4 prosenttia). Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) määräraha on muutetun talousarvion mukaisesti 11,3 milj. euroa, josta on käytetty 11,3 milj. euroa, 99,7, prosenttia. Vuonna 2013 määräraha oli 11,6 milj. euroa ja toteuma vastaavana aikana 11,3 milj. euroa, joka oli 96,6 prosenttia määrärahasta. Avustusten käyttöprosentti on 103,9 (vuonna ,9). Nuorisopalvelujen avustukset ylittyvät eurolla, jolla on tuettu Tyttöjen talo-projektia vuonna Käyttösuunnitelmassa määrärahat on huomioitu palvelujen ostojen puolella, sieltä säästyy vastaava määrä. Toimitiloja on veloitettu 99,9 prosentin edestä (vuonna ,6 prosenttia). Vuoden 2014 maanvuokrat on veloitettu kesäkuussa. Kaupungin liikelaitoksen sisäisiin veloituksiin annetut määrärahat ylittyivät 0,4 milj euroa. Sitovia sopimuksia on maksettu 4,2 milj. euroa, 93,1 prosentin verran (vuonna ,9 prosenttia). Koulujen iltavalvontaa on ostettu henkilöstönvuokrausyritys Seurelta 0,7 milj. eurolla, 101,1 prosenttia (vuonna ,0 prosenttia). Kesäseteleitä on vuoden 2014 puolella lunastettu 759 kappaletta (osa vuoden 2013 seteleitä), joka on 84,3 prosenttia seteleihin varatusta määrärahasta (vuonna ,0 prosenttia). Vuoden 2015 puolella on lunastettu vielä vuoden 2014 kesäseteleitä eli kaikkiaan vuoden 2014 seteleitä on lunastettu 770 kappaletta. Palveluja on järjestetty 83,3 prosentin edestä (vuonna ,1 prosenttia). Palvelujen ostoista säästyi määrärahaa kattamaan sisäisten erien ylitykset. Palvelujen järjestämiseen varatuista määrärahoista talouden tuottavuus- ja tasapainotusohjelman mukaisesti on säästetty henkilöstömenojen ohella vuoden 2014 menoissa. Keväällä vuoden 2014 alkuperäistä talousarviota tarkistettiin euron verran. Kun Leppävaaran uimahalli on ollut ja on edelleen peruskorjattavana, on uimahallin henkilökunta ollut töissä

12 Sivu 12 / 12 kohteissa, jotka muuten on hoidettu ostopalveluin. Merellisen ulkoilun hankinnoissa on toteutettu vain välttämättömät hankinnat. Viime ja tämän talven olosuhteet ovat olleet sellaiset, että kenttien jäädytyskaudet ja latujen hoitokaudet ovat jääneet suunniteltua lyhyemmiksi. Tulot ylittyivät 0,6 milj euroa johtuen Sitran ja OKM:n tuista Tajua mut!- viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena-projektille sekä liikuntapalvelujen tulosyksikön maksujen tarkistuksesta vuonna 2013, osa tarkistuksista tuli voimaan syyskaudella 2013, joten kauden kevät-kesä 2014 vaikutukset näkyvät vasta nyt. Tajua mut! -projektiiin saaduista tuista osa siirrettiin vuodelle 2015, koska vastaava meno kohdistuu vuodelle Siirretty summa on euroa. Liikuntapaikkojen perusparantamisen määräraha käytettiin urheilupuistojen, pallokenttien, venesatamien, uimarantojen, ulkoilusaarien, kuntoratojen ja lähiliikuntapaikkojen perusparantamiseen, käyttöprosentti oli 98,7 ( ,2). nuorisopalvelujen koneet ja kalusto määrärahat käytettiin mm. Luukin saunan ja Keski-Espoon huoltorakennuksen ensikertaiseen kalustamiseen sekä liikuntapalvelujen koneisiin ja laitteisiin. Käyttöprosentti oli 98,0 (vuonna ,7 prosenttia). Tiedoksi

13 Sivu 13 / 13