Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / / Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi vuoden 2011 henkilöstökertomuksen. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Henkilöstökertomus 2011 Selostuksen tiivistelmä Selostuksessa käydään läpi vuoden 2011 henkilöstökertomuksen tärkeimpiä tietosisältöjä ja tunnuslukuja. Henkilöstökertomus sisältää tietoja strategisten henkilöstötavoitteiden toteutumisesta, kaupungin henkilöstörakenteesta ja henkilöstötaloudesta, työvoiman saatavuudesta, työhyvinvoinnista, koulutuksesta sekä palkkaukseen liittyvistä asioista. Lisäksi henkilöstökertomuksessa on henkilöstöasioihin liittyviä tilastotietoja. Henkilöstökertomuksen tietoja käytetään henkilöstöasioihin liittyvänä seurantatietona sekä tulevien vuosien kehittämistoimenpiteiden suunnittelun pohjana. Strategiset tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti Espoo-strategian henkilöstöä koskevat kuusi tavoitetta vuodelle 2011 toteutuivat pääsääntöisesti. Johtamisen kehittämiseen panostettiin. Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vähenivät. Henkilöstömäärän lasku jatkui, mutta henkilöstömenojen kasvu voimistui. Vuokratyövoimaa käytettiin aiempaa enemmän. Maahanmuuttajia on yhä suurempi osuus henkilöstöstä. Syksyllä toteutetun kuntapalvelututkimuksen tulokset osoittavat, että espoolaiset ovat verrattain tyytyväisiä kaupungin palveluihin. Henkilöstömäärä laski, työvoiman saatavuus ennallaan Kaupungin henkilöstömäärä jatkoi laskuaan, ja se oli vuoden lopulla henkilöä. Tämä on hieman yli 70 henkilöä vähemmän kuin vuotta

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 aikaisemmin. Vakinaisten osuus henkilöstöstä oli lähes 81 prosenttia. Vuonna 2011 kaupungissa oli 18,6 asukasta yhtä henkilöstöön kuuluvaa kohden (18,2 v. 2010). Suurin osa henkilöstöstä on naisia. Kaupungin henkilöstön keski-ikä oli 44,6 vuotta. Henkilöstön keskimääräinen palvelusaika kaupungin palveluksessa pysyi ennallaan (hieman alle 11 vuotta). Henkilöstön koulutustaso pysyi edellisvuoden tasolla. Naisten osuus kaupungin johtotason tehtävien hoitajista laski hieman (45,5 % v. 2011). Kaupungin palveluksesta jäi eläkkeelle 268 henkilöä (260 v. 2010). Iän perusteella heistä jäi eläkkeelle 76,5 prosenttia. Vuosien aikana eläkkeelle jää iän tai työkyvyn perusteella arviolta henkilöä. Vuonna 2011 henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita, mutta työssä edelleen jatkavia oli 184 henkilöä. Henkilöstön keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä oli 62,2 vuotta. Kaupungin työvoiman saatavuudessa ei tapahtunut suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Uusia työntekijöitä rekrytoitiin noin vakituiseen työtehtävään tai pitkäaikaiseen sijaisuuteen. Tämä on 15,5 prosenttia enemmän kuin vuonna Samalla vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus nousi hieman edellisvuodesta. Eläkkeelle jääneitä oli vaihtuvuudesta 2,3 prosenttiyksikköä. Kesätyöntekijöitä otettiin kaupungin omiin kesätyöpaikkoihin 581 ja kesäseteleitä jaettiin nuorille 900. Opintoihin liittyvän harjoittelupaikan kaupunki tarjosi opiskelijalle. Vaikeita aloja työvoiman saannin kannalta olivat erityisesti ruotsinkielinen päivähoito ja opetus, suomenkielinen päivähoito, lääkärin ja sairaanhoitajan tehtävät, erityisopetus, vanhusten palvelut, sosiaalityö ja jotkin insinöörin tehtävät. Oppilaitosyhteistyön puitteissa oppilaitosten kanssa solmittiin lisää tarkentavia koulutus- ja toimialakohtaisia sopimuksia. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus koko henkilöstöstä on noussut edelleen. Vuoden lopulla heitä oli 4,1 % henkilöstöstä, kun edellisvuoden lopulla heitä oli 3,6 %. Maahanmuuttajien työllistymistä kaupungin tehtäviin edesautettiin kaupungin pitkäaikaisen strategisen tavoitteen mukaisesti. Käytössä oli mm. maahanmuuttajien rekrytointimalli. Vuokratyövoimaa käytettiin enemmän Vuokratyövoiman käyttö kasvoi vuoden aikana. Kasvuun vaikutti erityisesti lyhyt ja ennalta arvaamaton työntekijätarve sekä se, että edellisen vuoden syksyllä tiettyjen ammattiryhmien määräaikaisuudet siirrettiin systemaattisesti Seure Henkilöstöpalvelujen kautta täytettäviksi. Lisäksi tietyillä aloilla, kuten lääkärin tehtävissä, on työvoiman saatavuusongelmien vuoksi ollut pakko käyttää vuokratyövoimaa palvelujen turvaamiseksi. Strategisen kumppanuuden rakentaminen Seuren ja Espoon välille oli vuonna 2011 kehittämistoiminnan painopisteenä. Seuren osuus kaikesta vuoden 2011 vuokratyövoiman käytöstä nousi 83,5 %:iin.

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 Henkilöstömenot kasvoivat Henkilöstökustannukset nousivat edellisvuoteen verrattuna 5,7 %. Henkilöstömenoja kasvattivat etenkin virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset, henkilöstösivukulujen kasvu, lomapalkkavelan laskutapamuutos sekä tulospalkkioiden maksatus. Kaupungin työvoimakustannukset kasvoivat 5,2 %. Yhteensä työvoimakustannukset olivat noin 611 miljoonaa euroa. Lisä- ja ylityönä tehtyjen töiden määrä kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna. Vuokratyövoiman käytön kustannukset olivat 22,9 miljoonaa euroa, kun vastaava summa vuoden 2010 osalta oli 17,9 miljoonaa. Johtamista kehitettiin Kattava johtamisvalmennus, Dialogisen johtamisen kehittäminen, aloitettiin Aalto -yliopiston kanssa. Valmennus käynnistyi ylimmän johdon pohdinnalla espoolaisen johtamisen periaatteista. Kehittäminen jatkuu usean vuoden ajan ja sen avulla luodaan uusia käytäntöjä johtamisen parantamiseksi. Espoon kaupungin työyhteisöjen muuttuminen monimuotoisemmiksi edellyttää kehittymistä niin osaamisen kuin toimintatapojen näkökulmasta. Kulttuurien välisen osaamisen merkitys kasvaa. Monikulttuurinen johtaminen -hankkeessa painottui monikulttuurisen johtamisosaamisen vahvistaminen työyhteisössä. Työhyvinvointi on parantunut ja henkilöstö on aiempaa terveempää Vuoden alussa otettiin käyttöön työhyvinvointimatriisi, jonka avulla saadaan tuloyksikkötasoista tietoa työhyvinvoinnin tilanteesta ja kustannuksista. Vuoden 2011 työhyvinvointimatriisi osoittaa, että työhyvinvointi parani kaupunkitasolla hieman. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimiseen on monia tuettuja mahdollisuuksia. Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vähenivät vuoden aikana. Keskimäärin terveysperusteisia poissaolopäiviä oli vuoden 2011 aikana 17,3 päivää henkilöä kohden, mikä on vähemmän kuin moneen vuoteen. Työntekijöistä hieman yli neljäsosalla ei viimeisen vuoden aikana ollut lainkaan poissaolopäiviä. Työ- ja työmatkatapaturmien määrä pysyi lähes ennallaan. Uudistetun tulospalkkiojärjestelmän kokeilua jatkettiin Vuonna 2011 jatkettiin edellisen vuoden kokemusten perusteella kehitetyn ryhmätulospalkkiojärjestelmän kokeilua. Mukana ryhmätulospalkkauksessa oli yhteensä yksitoista tulospalkkioyksikköä. Lisäksi otettiin käyttöön yksilöpalkitsemiseen perustuva johdon tulospalkkiojärjestelmä. Henkilöstön palkkoja korotettiin lukien kunnallisen yleisen virkaja työehtosopimuksen, teknisen ja opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen sekä tuntipalkkaisten ja muusikoiden työehtosopimuksen soveltamisalalla 1,2 % yleiskorotuksella. Lääkärien

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 Tiedoksi virkaehtosopimuksen soveltamisalalla yleiskorotus oli 1,38 %. Kaikilla sopimusaloilla oli käytettävissä paikallinen järjestelyerä lukien. Järjestelyerät kohdennettiin sekä tehtäväkohtaisiin palkkoihin että henkilökohtaisiin lisiin ottaen huomioon palkkakilpailukyvyn ylläpitäminen, paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, toimintojen ja tehtävien uudelleen järjestelyjen tukeminen ja paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen.

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5