Nokian kaupunki. Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011-2013

Nokian kaupunki Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011-2013

SISÄLLYSLUETTELO I TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISET LÄHTÖKOHDAT 5 Toimintaympäristö 5 Yleiset talousnäkymät 5 Kuntatalouden näkymät 6 Nokian kaupungin talouden lähtökohdat ja näköalat 7 Nokian kaupungin strategia 2016 ja siihen tukeutuva taloussuunnitteluprosessi 8 Strategiasta johdetut tavoitteet vuodelle 2011 9 II TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 11 1. Talousarvion ja taloussuunnitelman erityisperustelut 11 2. Lautakuntien ja kaupunginjohtajan ehdotuksen erot 13 3. Lopputulos numeroina 14 4. Kaupunkikonsernin omistajapoliittiset tavoitteet vuodelle 2011 15 5. Talousarvion sitovuus 16 6. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 19 6.1. Hallintokeskus 19 Tampereen aluepelastuslaitos 24 Pirteva 24 6.2. Perusturvakeskus 25 6.3. Kasvatus- ja opetuskeskus 35 6.4 Vapaa-aikakeskus 51 6.5. Tekninen keskus 61 7. Tuloslaskelma 81 8. Investoinnit 83 9. Rahoituslaskelma 89 LIITTEET: Vakanssipaketti 2011 91 Kaupunginvaltuuston talousarviopäätös 93 Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet 107

Kannen kuva: Tapio Perttunen: Mennään metsään Taitto: Marita Gröndahl Painopaikka: Multiprint Oy 2011

I TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISET LÄHTÖKOHDAT Toimintaympäristö Nokian kaupunki syöksyi vauhdilla lamaan syksyllä 2008. Globaali lama iski Nokialle erittäin nopeasti, koska kaupungin teollisuus on hyvin riippuvainen ulkomaankaupasta. Niin kunnallisverotulot kuin yhteisöverotulot laskivat Nokialla vuoden 2009 verotuksessa huomattavasti nopeammin kuin maassa tai seudulla. Lomautukset ja irtisanomiset nostivat myös työttömyysluvut maakunnan suurimpiin. Kuitenkaan Nokian vetovoimaisuus asuinpaikkana ei juurikaan heikentynyt. Väestömäärä on jatkanut kasvuaan. Vauhti on hieman hidastunut, mutta se on normaalia talouslaman aikana. Vuoden 2010 aikana talous on alkanut toipua syvimmästä lamasta niin globaalisti kuin Nokian yrityksissäkin. Työllisyys on hieman parantunut ja lomautukset ovat vähentyneet. Siksi jonkin tasoiseen optimismiin talouden kehityksessä myös Nokian kaupungilla on perusteita. Muutos on kuitenkin hidasta, eikä nopeaan talouskasvuun näytä olevan mahdollisuuksia. Kuntapalveluissa on kuitenkin näkyvissä mm. päivähoitopalveluiden kysynnän kasvussa ja toisaalta toimeentulomenojen vähenemisessä selviä merkkejä myös paremmasta kehityksestä. Yleiset talousnäkymät Kuntaliiton arvion mukaan Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 peräti neljänneksen; myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Maailmantalouden toipuminen alkoi viime keväänä muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Kuluvalle vuodelle Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot olivat keväällä varovaisen toiveikkaita. Loppukesällä laadituissa ennusteissa kasvulukuja vuodelle 2010 on korotettu. Vuotta 2011 koskevat tähän mennessä julkaistut ennusteet lähtevät noin kolmen prosentin tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle 2011 arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Tuotannon kasvun odotetaan jäävän keskipitkälläkin aikavälillä tavanomaista suhdannekiertoa hitaammaksi muun muassa vaisuhkoksi ennustetun tuottavuuskehityksen johdosta. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 keskimäärin 1,5 %. Tätä hitaampaakin kehitystä on ennustettu. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Ensi vuonna kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli kaksi prosenttia. Palkansaajien yleinen ansiotaso kohosi viime vuonna keskimäärin nelisen prosenttia. Palkansaajien ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan tänä vuonna 2,6 prosenttia. Noin puolet noususta selittyy viime vuoden loppuun ajoittuneiden korotusten perinnöllä. Tänä vuonna tehdyt palkkaratkaisut ovat olleet melko maltillisia. Ensi vuotta koskevat palkkaratkaisut ovat osaksi avoinna. Ansiotason kehityksen ennustamista vaikeuttaa sopimusneuvottelujen eritahtisuus ja palkankorotusten eriaikaisuus eri sektoreilla sekä työmarkkinoiden ja yritysten reaktiot kokonaistaloudellisen tilanteen kehittymiseen. Valtiovarainministeriö on arvioinut vuoden 2011 keskimääräiseksi ansiotason nousuksi 2,8 %, mutta pienempiäkin ennustelukuja on esitetty. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Viime vuonna työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 2010, mutta vähemmän kuin on pelätty. Työttömyysaste kohoaa tänä vuonna jonkin verran, mutta jäänee alle kymmenen prosentin. Työttömänä on kuluvana vuonna keskimäärin noin 230.000 henkilöä. Talouden elpyessä työvoiman kysynnän arvioidaan kääntyvän nousuun ja työllisten määrä kasvanee ensi vuonna parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen olevan vuonna 2011 hieman yli kahdeksan prosenttia. 5

Kuntatalouden näkymät Kuntaliiton katsauksen mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin neljä prosenttia. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden kahdeksasta prosentista muun muassa kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteitten johdosta. Tilastokeskuksen julkaisemien vuoden 2009 ennakkotietojen mukaan tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät yli kuusi prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3-3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muidenkin kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut tänä vuonna melko vähän. Syinä hitaaseen kasvuun ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien toimenpiteet menojen hillitsemiseksi. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alalla saavutettiin kuluvan vuoden helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2010 2011. Sopimusten palkankorotukset on toteutettu tämän vuoden helmikuun ja syyskuun alussa. Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan 1.5.2011. Sopimusratkaisu nostaa kunta-alan työvoimakustannuksia vuonna 2010 keskimäärin prosentin. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu myös vuoden 2011 loppuun. Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuosille 2010 2011. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 keskimäärin hieman yli kolme prosenttia. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset. Kuntaalan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2010 ansiotason kohoamista vähemmän eli noin 2,5 prosenttia, sillä palkkaa saavan henkilökunnan lukumäärä alenee jonkin verran viime vuoden tasosta. Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 2,5 %, joka on hieman vähemmän kuin arvioitu yleisen ansiotasoindeksin kohoaminen. Vuonna 2011 kuntaalan palkkasumma kasvanee 2,5 % eli saman verran kuin kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa. Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina 2005 2008 nopeasti eli keskimäärin noin 6,4 % vuodessa. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu hyytyi lähelle nollaa, verotulojen tilitykset kohosivat vain puolisen prosenttia Kunnallisveron tilityksiä vuonna 2009 kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys ja osittain tästä johtuva kuntaryhmän jako-osuuden kohottaminen. Ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot kohosivat vain vähän kansantalouden palkkasumman lievän supistumisen vuoksi. Vuonna 2009 kuntien osuus maksettavasta yhteisöveron tuotosta oli 1,2 miljardia euroa, mikä merkitsi huomattavaa supistumista edellisestä vuodesta. Näin siitä huolimatta, että kuntien ryhmäosuutta korotettiin 10 prosenttiyksikköä. Ennakkotiedot verovuoden 2009 verotiedoista osoittavat, että valtaosassa kuntia maksuunpantu kunnallisvero supistui ja koko maassakin supistuminen oli keskimäärin puolisen prosenttia. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna 2010. Vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuukin tänä vuonna edellisestä vuodesta, vähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. Kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan 2-3 %. Myös muiden ansiotulojen lisäys on vähäistä vaikka työttömyysturvan suhteellinen lisäys on vielä tänä vuonna työttömyyden kasvun johdosta melko nopeaa. Kunnallisverotuksen vähennysten merkittävä lisäys johtuu pääasiassa perusvähennyksen muutoksista. Myös viime vuonna käyttöön otetun työtulovähennyksen vähennysmäärän lisäys supistaa kunnallisveron tilityksiä. Merkittävä kunnallisveroa lisäävä tekijä on kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,4 prosenttiyksiköllä, mikä kasvattaa kunnallisveroa yli kolmesataa miljoonaa euroa. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa myös verotuloarvioihin. Syyskuussa päivitetyssä veroennustekehikossa on päädytty siihen, että kunnallisveroa tilitetään kokonaisuudessaan vuonna 2011 kaksi prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Tämän hetkinen arvio kuntien yhteisöveron tilityksistä vuonna 2010 on noin 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2011 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat noin 1,6 miljardiin euroon, mutta yleisen talouskehityksen ja erityisesti yritysten tuloskehitykseen liittyvän epävarmuuden sekä vanhojen tappioiden vähentämisoikeuden johdosta arvioon pitää suhtautua varauksella. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2009 noin 970 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 tilitykset nousevat arvion mukaan viidenneksen lähinnä sen johdosta, että kiinteistöveroprosentteja nostettiin. 6

Nokian kaupungin talouden lähtökohdat ja näköalat Nousukauden aikaiset tilinpäätökset vuosilta 2007 ja 2008 olivat alijäämäiset. Näin kävi, vaikka em. vuodet olivat maassa kuntatalouden osalta parhaat pitkiin aikoihin. Moni kunta teki samaan aikaan merkittäviä ylijäämiä talouden puskuriksi. Nokian kaupungin voi sanoa syöneen talousresurssejaan merkittävästi hyvän talouden aikana. Kaupungin päättäjiä voi kuitenkin kiittää nopeasta reagoinnista talouskehityksen muutokseen. Vuoden 2009 talousarvion käsittelyssä joulukuussa 2008 kaupunginvaltuusto totesi, että lähtökohdat talousarvion tulopohjassa olivat muuttuneet syksyn valmistelun aikana niin radikaalisti, että valtuusto edellytti muutostalousarvion laadintaa maaliskuun loppuun mennessä. Tällä päätöksellä voitettiin aikaa verrattuna usean muun kaupungin talouden tasapainotustyöhön. Muutostalousarvio hyväksyttiin maaliskuussa 2009. Säästötoimenpiteitä jatkettiin muutostalousarvion hyväksymisen jälkeenkin. Kaupunginhallitus kiristi huomattavasti rekrytointipolitiikkaa, kun se antoi ohjeet niin sijaisten kuin vakituistenkin tehtävien täytölle. Tämän seurauksena syksyllä 2009 kaupungilla oli noin 100 henkilöä vähemmän palkkalistoilla kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden lopulla kaupunginhallitus päätti myös hankintakiellosta loppuvuoden osalle. Näiden toimenpiteiden ansiosta kaupungin käyttötalousmenojen kasvu saatiin huomattavasti hidastumaan ja tuloslaskelma osoitti tilinpäätöksessä lievästi positiivista tulosta. Korkeasta investointitasosta johtuen velkaantumisvauhti pysyi yhä kovana. Kehittyvänä ja kasvavana kaupunkina Nokian kaupungin tulisi tehdä selvästi positiivinen tulos (5-7 milj. /vuosi), jotta omarahoitus riittäisi myös investointeihin. Vuoden 2010 talousarvio jäi 3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Alijäämä oli tarkoitus kattaa henkilöstömenosäästöin eli vapaaehtoisilla palkattomilla vapailla sekä lomautuksin niiden osalta, jotka eivät vapaaehtoisiin palkattomiin suostuisi. Vuoden 2010 syyskuun toteuman perusteella tavoite on toteutumassa. Noin 55 % kaupungin työntekijöistä on ottanut palkattomia vapaita. Lomautuksia on kohdennettu niihin, jotka eivät ole ottaneet vapaaehtoisia palkattomia vapaita eivätkä tee kolmivuorotyötä sekä eräitä tehtäviä kehitysvammahuollossa ja erityisopetuksessa. Tiukennetun rekrytointipolitiikan seurauksena myös sijaisuuksissa ja määräaikaisissa tehtävissä on huomattavissa selviä vähennyksiä edellisiin vuosiin verrattuna. Toteuman perusteella kaupungin palkkalistoilla oleva henkilöstömäärä on nykyään jopa 150 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Voidaankin sanoa, että kaupunki on nopealla reagoinnillaan mahdollistanut talouden suunnitelmallisen tasapainotuksen, toisin kuin monilla muilla kunnilla ja kaupungeilla on edessä. Syyskuun 2010 toteuman perusteella ulkoiset käyttötalousmenot ovat kasvaneet alle prosentin edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Investointitaso on kuitenkin yhä liian kova tulorahoitukseen nähden. Niinpä kaupunki tulee velkaantumaan myös vuonna 2010. Talousarviossa 2011 tavoitellaan velkaantumisvauhdin pysäyttämistä 7

Nokian kaupungin strategia 2016 ja siihen tukeutuva taloussuunnitteluprosessi Nokian uusi kaupunginvaltuusto aloitti heti vaalien jälkeen strategiapäivityksen valmistelun mm. kahdessa seminaarissa, joita edelsi laajat kotitehtävät. Uusi strategia hyväksyttiin kesäkuussa 2009. Strategiassa on määritelty seuraava kaupungin visio: Me nokialaiset elämme hyvää elämää vetovoimaisessa ja taloudellisesti vakaassa kaupungissa. Kaupunkimme on viihtyisä ja turvallinen. Menestyksemme perustuu aktiivisuuteen ja ennakointiin. Palvelumme ja yritystoimintamme on monipuolista ja asiakaslähtöistä. Visiota tavoitellaan seuraavilla kehittämisstrategioilla: - monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa - tuemme nokialaisten hyvinvointia - rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä - kehitämme jatkuvasti osaamistamme - tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Näitä kehittämisstrategioita tukemaan on listattu 15 johtamisen kohdetta eli keinoa strategian toteuttamiseen: - Tuotamme asiakaslähtöiset, hyväksytyllä laatutasolla olevat palvelut seutuyhteistyönä, ostopalveluina tai omana toimintana; lähipalvelut lähellä asukasta. - Lisäämme ostopalveluiden omistajaohjausta. - Kehitämme ja vahvistamme seuranta- ja ohjausjärjestelmiä - Parannamme sekä poliittisenjohtamisen että operatiivisen johtamisen toimivuutta - Kehitämme palvelutuotannon rakenteita ja prosesseja tavoitteenamme tehokkuus ja laatu. - Tunnistamme tulevaisuuden osaamisvaateet entistä tarkemmin ja jatkamme suunnitelmallista henkilöstökoulutusta - Ennakoimme teollisuus- ja asuntotonttitarjontaa. - Parannamme joukkoliikennettä ja liikenneturvallisuutta. - Kehitämme vesihuoltoa. - Käytämme yhdyskuntasuunnittelua ilmaston muutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen välineenä. - Vahvistamme yritysten toimintaympäristöä ja edellytyksiä - Sovimme elinkeinopolitiikan työnjaosta ja sen pohjalta määrittelemme konkreettiset tavoitteet. - Tuemme nokialaisten laadukasta elämää lisäämällä yhteisöllisyyttä ja kannustamalla osallistumaan. Strategian pohjalta kukin tulosalue on määritellyt omat sitovat tavoitteet, joiden tulee tukea strategian toteutusta. Koko kaupunkia koskevat, strategiasta johdetut tavoitteet vuodelle 2011 ovat seuraavat: 8

Nokian kaupungin strategiasta johdetut tavoitteet vuodelle 2011 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2011 Asukkaiden hyvinvoinnin ja viihtyvyyden tukeminen Seudullisen rakennesuunnitelman toteuttaminen Keskustan viihtyisyyden parantaminen Latva S. Kirkko-Jaakkola Latva S. Latva S. Lähiliikuntapaikkaohjelman laadinta omaehtoisen liikunnan edistämiseksi Keskustan osayleiskaavan uusiminen ja Harjuniityn laajennuksen yleiskaavoitus Keskustan liikennesuunnitelma on laadittu. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2011 Tehokkaammat ja tuottavammat prosessit ja resurssien joustavampi kohdentaminen yli palvelukeskusrajojen. Virtanen Johry Päällekkäisyyksien poistaminen; esim. osan laskutuksista, kaupungin tekemän perinnän, palkka- ja taloushallinnon keskittäminen hallintokeskukseen. Talouden kuntoon laittaminen rakenteellisten muutosten avulla Henkilökunnan osaamisen ja tietojen hyödyntäminen taloudellisuuden kehittämisessä Johry Yhteistyökomitea Yhteistyöryhmät Ulkoiset menot laskevat vuoden 2010 talousarvion tasosta. Yhteistyökomitea on ohjeistanut yhteistyöryhmät osallistumaan vuoden 2012 talousarvion laadintaan rakenteellisten ja muiden säästöjen saamiseksi. Yhteistyöryhmät ovat valmistelleet palvelukeskuksittain ohjelman, joilla muutetaan toimintaa taloudellisemmaksi ja tehokkaammaksi. 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2011 Kolmenkulman alueen rakentaminen Latva S. Moisio On löydetty erilaisia rahoitusmuotoja alueen toteuttamiseksi Tontteja on luovutettavissa 20 kpl 9

4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2011 Valistustyö nokialaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien suunnitelmallinen kehittäminen Marjamäki Kirkko-Jaakkola Erkkilä Tuhkio Mäenpää Systemaattinen valistustyö lasten ja nuorten osalta on jaettu eri toimijoiden kesken tavoitteena terveyden ja hyvinvoinnin näkökulman huomioiminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Palaute-/aloitejärjestelmää on kehitetty vastausten saamisen nopeuttamiseksi. 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2011 Kaikkia vakinaisia työntekijöitä koskevan osaamisprofiilin käyttöönotto Populus -ohjelmassa, tavoitteena osaamisen vahvistaminen perustehtävässä Haataja Koskinen Jokaiselle vakinaiselle työntekijälle tehdään osaamiskartoitus. Kartoitus käydään läpi kehityskeskustelun yhteydessä esille tulleiden kehitystarpeiden osalta. Palvelukeskusten välistä ja palvelukeskusten ja luottamushenkilöiden välistä vuorovaikutusta syvennetään Johry Haataja Ajankohtaisiltapäivät järjestetään jokaisessa palvelukeskuksessa, esimiesporinoilla tavoitetaan vähintään 80 esimiestä. Strategian toteutumisen arviointi Johry Haataja Tehdään kaupungin luottamushenkilöiden ja työntekijöiden arvio strategian toteutumisesta. 10

II TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 1. Talousarvion ja taloussuunnitelman erityisperustelut Tuloarviot Talouden taantuma, ja ennen kaikkea sen jyrkkyys ovat tehneet verotulojen arvioinnin poikkeuksellisen vaikeaksi. Syksyllä 2008 alkanut lama iski Nokialle huomattavasti kovemmin kuin moniin seudun tai Suomen kuntiin. Niinpä vuodelta 2009 kertyvät verotulot olivatkin huomattavasti naapurikuntia pienemmät. Lopullisia verotietoja ei tätä kirjoitettaessa ole vielä saatavilla vuodelta 2009, joten vuoden 2010 verotulojen toteuma on vielä osin arvailujen varassa. Erittäin todennäköisesti verotulot tulevat jäämään huomattavasti talousarviossa arvioitua pienemmiksi. Koska vuoden 2010 toteumatietojakaan ei ole saatavilla ja talouden taantuma sekä mahdollinen nousu seuraavina vuosina tekevät muutoksista totuttua suurempia, on vuosien 2011-13 verotulojen arvioinnissa jouduttu luottamaan pääasiassa ulkopuolisiin arvionteihin. Tällä kertaa verotuloarvion pohjana on käytetty etenkin Kuntaliiton veroennustekehikkoa, joka lähtee varsin positiivisesta arviosta. Kunnallisveron arvioidaan kasvavan noin 4 % vuoden 2009 tasosta. Tästä pääosa muodostuu kunnallisveron 0,75 prosenttiyksikön korotuksesta vuodelle 2010. Yhteisöverossa lähdetään paikallisiin yrityselämästä kantautuneiden tietojen perusteella varsin positiivisesta arviosta ja vuoden 2011 yhteisöverojen arvioidaan palaavan suunnilleen vuoden 2008 tasolle, kun vuonna 2009 ne vielä laskivat lähes 30 %. Laman aikana kiinteistöverosta tuli yhteisöveroa merkittävämpi tuloerä. Vuodelle 2011 sitä arvioidaan kertyvän 6,2 miljoonaa euroa. Vielä vuoden 2009 tilinpäätöksessä kiinteistöveroja kertyi vain 4,8 miljoonaa euroa, mutta vuodelle 2010 tehdyt kiinteistöverojen korotukset kasvattivat veron merkitystä huomattavasti. Valtionosuusjärjestelmä muuttui vuoden 2010 alussa ns. yhden putken malliksi. Laskentatavan muutos on tuonut myös tähän tuloerään uusia ennusteita vaikeuttavia osia. Niinpä vuonna 2010 valtionosuuskohta on jäämässä noin miljoona euroa pienemmäksi kuin oli talousarviossa. Valtionosuuksiin on laitettu varsin suuri kasvu verrattuna vuosiin 2009 (+17,7 %) ja vuoden 2010 todennäköiseen toteumaan (+ 6,6 %). Nämä nousut johtuvat pääosin siitä, että muuta maata huonomman verotulokehityksen vuoksi Nokian kaupungin maksama verotulotasaus on pienentynyt puoleen siitä, mitä se oli vuonna 2009. Suunnitelmavuosille on tehty valtionosuuksien korotukset valtakunnallisten arvioiden mukaan Maksutuloissa muutokset ovat pääasiassa kysynnän muutoksen aiheuttamia. Menoarviot Kaupunginhallitus antoi keväällä 2010 taloudelliset tavoitteet lautakunnille vuoden 2011 talousarvion laatimiseksi. Päälinjaus oli, että ulkoisten menojen tulisi olla vuoden 2009 tasolla. Eri lautakuntien välillä oli kuitenkin erilaisia painotuksia. Mm. perusturvalautakunnalle sekä kasvatus- ja opetuslautakunnalle annettiin lievemmät tavoitteet. Pääosa lautakunnista onkin onnistunut laatimaan esityksensä tavoitteiden mukaisiksi. Kasvatus- ja opetuslautakunnan menokehityksen hillitseminen on kaupunginjohtajan esityksellä ohjelmoitu useamman vuoden aikana tapahtuvaksi. Henkilöstömenot on budjetoitu käytännössä vuoden 2010 talousarvion tasolle. Tämä perustuu henkilökunnan vähenemiseen etenkin sijaisissa ja määräaikaisissa tehtävissä. Töissä olevien palkoissa on varauduttu sopimusten mukaisiin korotuksiin (2 %). Vakanssipaketti on ensi vuodelle historiallisen pieni ja käsittää pääasiassa vakanssimuutoksia, ei niinkään lisäyksiä. Palvelujen ostoissa on varattu 1,2 % kasvu vuoden 2010 talousarvioon verrattuna. Tämä kasvu on pelkästään asiakaspalveluiden ostoissa. Sisäisissä menoissa on merkittäviä muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. Tämä johtuu siitä, että sisäisistä vuokrista on poistettu pääoman korko, joka on laskennallisena eränä nostanut teknisen keskuksen tilapalvelujen sisäisiä tuloja huomattavasti. Niinpä sisäiset menot ja tulot kokonaisuutenaan ovat yli 4 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuoden 2010 talousarviossa. Suunnitelmavuosien menokohtia on korotettu valtion peruspalvelubudjettiselvityksen lukujen mukaisesti. 11

Arvioitu verotulo 2008-2013 1 000 TILIVUOSI TP2008 TP-2009 TA-2010 TA-2011 TS-2012 TS-2013 Verolaji Kunnallisvero 88 710 94 293* 95 750** 98 000 102 000 106 000 Muutos % 11,1 6,3 1,5 2,3 4,1 3,9 Osuus yhteisöveron tuot. 6 885 4 972*** 5 200 7 000 6 300 6 500 Muutos % -14,1-27,8 4,6 34,6-10,0 3,2 Kiinteistövero 4 557 4 794 5 820 6 200 6 400 6 600 Muutos % 5,7 5,2 21,4 6,5 3,2 3,1 VEROTULO yht. 100 152 104 059 106 770 111 200 114 700 119 100 Muutos % 8,6 3,9 2,6 4,1 3,1 3,8 *) Tuloveroprosenttia korotettu 1,00 prosenttiyksiköllä **) Tuloveroprosenttia korotettu 0,75 prosenttiyksiköllä ***) Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta nostettiin määräajaksi (2009-2011) 10 prosenttiyksiköllä 12

2. Lautakuntien ja kaupunginjohtajan ehdotuksen erot Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus vuodelle 2011 sisältää seuraavat muutokset lautakuntien esityksiin: Perusturvakeskus: Siuron terveysaseman toiminta lakkautetaan. Vanhuspalvelut: Tutkitaan kotihoidon kustannusrakenne ja vaihtoehtoiset tuottamistavat. Tehdään alueellinen kokeilu kotipalvelun vaihtoehtoisesta toimintatavasta. Hämeenkyrön yhteistoiminta-alueen valmisteluun varattu raha (60.000 ) käytetään perusturvan talouspäällikön viran täyttöön vuoden 2011 määräajaksi (sisältää mm. yhteistoiminta-alueen suunnittelua) ja hoitotyön johtamiseen. Raamin edellyttämään kustannusrakenteeseen pyritään em. toimenpitein sekä jatkamalla vanhustyön palvelurakennemuutosta Tekninen keskus: Varikko: Toiminnassa etsitään uusia yhteistyömahdollisuuksia lähikuntien kanssa. Tilapalvelut: Tilojen tehokkaaseen käyttöön keskitytään entistä enemmän; tavoitteena mm. ulkoisista vuokratiloista luopuminen. Teknisen keskuksen hallinto: Jatketaan organisaation uudelleenmitoitusta tarpeiden muuttumisen mukaisesti. Poistetaan jätevedenpuhdistamon ulkoistamista koskevat tavoitteet ja tekstiosuudet. Kasvatus- ja opetuskeskus: Perusopetus: Palveluverkko-, kustannusja hallintorakenneselvityksellä etsitään 31.3.2011 mennessä ratkaisu, jolla vähennetään perusopetuksesta kustannuksia vuonna 2011 200.000, vuodelta 2012 400.000 ja vuodelta 2013 800.000. Perusopetus: Lukuvuoden 2011/2012 tuntikehys voi olla lukuvuoden 2009/2010 tuntikehystä suurempi ainoastaan valtion ryhmäkokojen pienentämiseen kohdennetun valtionosuuden mahdollistaman määrän. Määrärahaa vähennetään 134.000. Varhaiskasvatus: Palveluverkko-, kustannus- ja hallintorakenneselvityksellä etsitään 31.3.2011 mennessä ratkaisu, jolla vähennetään varhaiskasvatuksesta kustannuksia vuonna 2011 250.000, vuodelta 2012 600.000 ja vuodelta 2013 1.200.000. Tavoitteena on päästä suunnitelmakaudella seudullisen keskiarvon mukaiseen kulurakenteeseen. Varhaiskasvatus: Nokia-lisän maksaminen sidotaan hoitolisän ehtoihin (taloudellinen peruste), ja sitä maksetaan 120 nuorimmasta lapsesta. Tällöin Nokia-lisän vuosikustannus olisi vuonna 2011 500.000 ja sen jälkeen noin 300.000 /vuosi. Määrärahaa lisätään lautakunnan esitykseen 250.000. Työväenopisto: Toimintamenojen kasvu saa olla 2,6 % vuoteen 2009 verrattuna. Määrärahaa vähennetään 30.000. Työväenopisto: Selvitetään seudullisen opiston toimintamahdollisuus. Vapaa-aikakeskus: Tekstilisäys: Valmistellaan lautakuntien yhdistäminen vaalikauden päättymisen yhteyteen, koska kahden lautakunnan järjestelmästä ei ole saatu nähtävissä olevaa hyötyä. Tekstilisäys: Tilojen vuokrausjärjestelmän aiheuttamat vuokrakorotusta vastaava kaupungin saama lisätulo jaetaan järjestöille vastaavina avustuksina. Tätä koskeva talousarviomuutos (lisätuloja vastaava määrärahalisäys) tuodaan valtuuston käsiteltäväksi kun vuokramuutos on selvillä. Investoinnit: Keskuskeittiön määrärahaa korotetaan 300.000 Lisätään kehyskuntien hankintayhtiön osakepääoma 25.000 Harjuniityn koulua siirretään vuodella eteenpäin (vuodelta 2011 poistuu 2 m ) Harjuniityn päiväkotia aikaistetaan vuodella (vuodelle 2011 tulee lisää 1,5 m ) Keskustan päiväkotiin lisätään vuodelle 2011 650.000 aikataulun viivästymisen vuoksi. Vanhainkodin purkamiskuluihin lisätään vuodelle 2011 100.000 Alhoniityn koulunkeittiön remontin jatkoon varataan vuodelle 2011 30.000 13

Poistettu kaupungintalon parkkipaikan uusiminen (30.000 ) vuodelta 2012 Korvolan kaava-aluetta siirretään vuodella eteenpäin (vuodelta 2011 pois 430.000 ) Tekstimuutos: Kullaanvuoren saneerauksen ja siirtoviemäreiden suunnittelu. Tekstimuutos: Myllyhaan koulun laajennus ja Lähdekorven koulun tilojen muutos. Kuljetuskalusto vuosille 2012-13 40.000 / vuosi (pienennetty ltk:n ehdotuksia). Vanhainkodin lyhytaikaispaikkojen rakennus pois vuodelta 2013 (4,5 m ). Keskusurheilukentän katsomon määräraha (450.000 ) poistetaan vuodelta 2012. Lisätään Keskusurheilukentän katsomon kuntoarvio ja kunnostussuunnittelu (50.000 ) vuodelle 2011. Poistetaan Kisapuiston monitoimipuiston rakentaminen vuodelta 2013 Kolmenkulman kunnallistekniikan rakentaminen: Nokian alueella Kolmenkulmassa on asemakaavoitettua aluetta useita kymmeniä hehtaareja ja Juhansuon kaava on valmistumassa noin 100 hehtaarin alueelle. Kunnallistekniikan rakentaminen vaatisi vuosittain useita miljoonia euroja, jotta pystyttäisiin tarjoamaan kysyntää vastaavasti tontteja. Kaupungin tämän hetken taloudellinen tilanne ei anna mahdollisuuksia laajamittaiselle kunnallistekniikan toteuttamiselle. Syksyllä 2010 on käynnistetty neuvottelut uuden rahoitusmallin etsimiseksi Kolmenkulman kunnallistekniikan toteuttamiselle. Yhtenä vaihtoehtona on yhteisen yhtiön perustaminen kunnallistekniikan rakentamiselle, jolloin rakentaminen jatkuisi keskeytyksettä. Tarkemmat esitykset kunnallistekniikan rahoitus- ja rakentamisvaihtoehdoista tehdään vuoden 2011 alussa. Lisäksi talousarvioon on lautakuntakäsittelyn jälkeen tehty korjauksia ja oikaisuja, jotka eivät vaikuta toimintaan tai annettaviin palveluihin. 3. Lopputulos numeroina Vuoden 2011 talousarvio näyttää varsin erilaiselta kuin viimeisen vuosikymmenen talousarviot. Kaupungin toimenpiteet talouden rakennemuutoksien aikaansaamiseksi ovat jo näkyvissä vuoden 2010 toteumassa, ja linja jatkuu vuoden 2011 talousarviossa. Käyttötalousmenot ovat 3,4 % pienemmät kuin vuoden 2010 talousarviossa ja 1,1 % pienemmät kuin vuoden 2009 tilinpäätöksessä. Tämä ei kuitenkaan ole todellinen tilanne, sillä sisäisistä vuokrista on poistettu pääoman korko. Ulkoisten menojen kasvut ovat seuraavat: vuoteen 2010-1,2 % ja vuoteen 2009 + 2,8 % Ulkoisissa käyttötaloustuloissa on 2,3 % kasvu vuoden 2010 talousarvioon mutta 6,3 % lasku vuoden 2009 tilinpäätökseen. Muutokset johtuvat pääosin maanmyyntitulojen epätasaisesta kertymisestä vuosittain. Toimintakate laskee ilmeisesti ensimmäistä kertaa Nokian kaupungin historiassa eli se on 1,8 % pienempi kuin vuoden 2010 talousarviossa. Vuoden 2009 tilinpäätökseen kasvua on silti 5,2 % eli 6,3 miljoonaa euroa. Vuosikate on noin 14,3 miljoonaa euroa, joka riittää pääosin investointien kattamiseen. Niinpä kaupungin velkaantumiskehitys on saatu lähes pysähtymään, mutta ei vielä pienenemään. Tuloslaskelman tulos on noin 3,5 miljoonaa euroa ja poistoeron muutoksen jälkeen ylijäämää kertyy noin 3,9 miljoonaa euroa. Suunnitelmakauden investoinnit ovat yhä 42,8 miljoonaa euroa, mutta tämäkin on lähes puolet siitä, mitä aikaisimpina vuosina suunniteltiin investoitavan. 15 miljoonan euron vuosikeskiarvolla kaupungin on mahdollista samanaikaisella tiukalla käyttötalousmenokurilla saada velkaantumiskehitys pysähtymään. 14

4. Kaupunkikonsernin omistajapoliittiset tavoitteet vuodelle 2011 KiintOy Nokian Vuokrakodit (ent. KiintOy Ketolanmäki) Kaupungin omistusosuus 100 %. Kiinteistöyhtiö tarjoaa monipuolisia vuokraasuntomahdollisuuksia nokialaisille asukkaille. Yhteistyössä kaupungin ja yhtiön kanssa suunnitellaan Poutuntien alueen kehittämistä. Myös muita yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan mm. henkilöstön ja konekaluston osalta.. Muut tavoitteet: käyttöaste 98,6 % sijoitetun pääoman tuotto 5,92 % vaihtuvuus 24,5 % Verte Oy Kaupungin omistusosuus 64,9 %. Tavoitteet: Verte Kiinteistökehitys: Verte-alueen toimintojen ja aluerakenteen suunnittelu ja kehittäminen Nokian kaupungin ja yhtiön muiden omistajien tahtotilan mukaisesti. Tehtävä sisältää alueen toimintojen kehittämisen lisäksi kunnalliseen palvelutuotantoon liittyvien toimintojen ja niihin liittyvien rakennushankkeiden ja rahoitusmallien valmistelun, kunnalliseen palvelutuotantoon liittyvän rakennuttamisen ja kiinteistökehityksen Kolmenkulman alueen toimintojen suunnittelu ja kehittäminen yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa. Tehtävä sisältää erikseen sovittavat alueen kiinteistökehittämiseen, toimintojen ja aktiviteettien kehittämiseen liittyvät tehtävät sekä osallistumisen alueen markkinointiin ja uusien yritysten ja toimijoiden aktiivisen rekrytointiin ja neuvontaan. Kolmekulmaan sijoittuvien kunnalliseen palvelutuotantoon liittyvien toimintojen ja niihin liittyvien rakennushankkeiden ja rahoitusmallien valmistelun. Verte Energia: Nokian kaupungin elinkeinorakenteen kehittäminen energia-alan kehitystyön kautta. Uusiutuvan energian käyttöön perustuvan energia/elinkeinopolitiikan kautta Nokian kaupunki edistää nykyisen energiaintensiivin teollisuuden kilpailukykyä ja kehittymistä Nokian kaupungissa ja samalla tarjoaa edellytykset uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen muodostumiselle Nokian kaupunkiin ja Kolmenkulman alueelle. Verte Työllisyys ja työpajat: Verte Työllisyys ja työpajat toiminnan kautta pyritään luomaan työllistymistä ja työpaikkoja erityisesti nokialaisille pitkään työttöminä olleille henkilöille. Työpajatoiminnan työnantajatehtävät sekä pitkään työttöminä olleiden henkilöiden jatkopolutus työelämään. Työllistymisen ja jatkopolutuksen kehitystyö Nokian kaupungin lähtökohdista. Verte Tutkimus ja koulutus: Verte tutkimus ja koulutus tuottaa omistajien lähtökohdista tutkimus- ja koulutuspalveluja. Erityisesti kehitettäviä koulutus- ja tutkimuspalveluja ovat uusiutuvan energian, hoiva-hyvinvointialan sekä ympäristörakentamisen tutkimus- ja koulutuspalvelut. 15

5. Talousarvion sitovuus Valtuustoon nähden sitovia ovat: Strategiaosassa: Vuodelle 2011 esitetyt tavoitetasot Käyttötaloudessa: Tavoiteosan sisältämät toiminnalliset tavoitteet 2011. Lisäksi nykytilanteeseen nähden uuden vakinaisen henkilöstön lisäystä tai muuta toiminnan tai rahoituksen muutosta koskevat maininnat. Talousarvion ja taloussuunnitelman perusteluissa esitetyt toimintaa ohjaavat maininnat sekä tulosalueiden toimintamenojen ja toimintatulojen loppusummat. Kaupunginhallituksella on oikeus siirtää määrärahaa toimielimen sisällä tulosalueelta toiselle, mikäli toimielimen kokonaismääräraha ei ylity. Vesilaitoksen talousarvio on sitova valtuustoon nähden toimintakatetasolla (nettositovuus). Lautakunnilla on velvoite järjestää toiminta talousarvioon sisältyvän ohjauksen mukaisesti. Siltä osin kun toimintaa ei ole talousarvion perusteluilla tai tavoitteilla ja keinoilla ohjattu, lautakunnilla on oikeus järjestää toiminta päättämällään tavalla, kuitenkin koko kaupungin tasolla vahvistettuja yhteisiä henkilöstö-, hankinta- ja muita toimintapolitiikkoja noudattaen. Käyttötalousosassa on tulosalueittain merkitty kunkin tulosalueen tilivelvollinen viranhaltija. Investoinneissa: Investoinnit sitovat hankkeina (eli jokainen mainittu investointikohde tulee toteuttaa), mutta määrärahat ovat sitovia hankeryhmittäin (talonrakennus, katurakentaminen, puistorakentaminen, ulkoliikuntapaikat, vesihuolto, maa- ja vesialueet, koneet ja kalusto, kuljetusvälineet sekä aineettomat oikeudet) ja toimielimittäin. Lautakunnalla (ja osaltaan kaupunginhallituksella) on siis oikeus siirtää määrärahaa hankeryhmän sisällä investointikohteeltaan toiselle, mikäli kaikki sen investointikohteet tulee toteutettua. Uusia hankkeita ei ole oikeus aloittaa ilman valtuuston päätöstä. Rahoituksessa: - Tuloslaskelmasta verotuloarvio, valtionosuustuloarvio, korko- ja muut rahoituskulut. - Rahoituslaskelmasta pitkäaikaisten lainojen lisäys (enimmäismäärä). Toiminnan tavoitteiden toteutumista seurataan ja raportoidaan tunnusluvuilla, jotka eivät ole sitovia. Sitovuus tarkoittaa velvoitetta sopeuttaa toiminta sitovan määräyksen mukaisesti. Mikäli tämä on jostain syystä mahdotonta, asia tulee saattaa valtuuston käsiteltäväksi niin ajoissa, että valtuustolla on mahdollisuus tehdä asiasta talousarviovuoden aikana todellinen päätös aina kun - määräraha uhkaa ylittyä, - tuloarvio uhkaa jäädä toteutumatta, - toiminnan tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. 16

17

Ulkoiset menot toimielimittäin v. 2011, yht. 191,08 milj. Rahoitus 5,4 % Investoinnit 7,9 % Yleishallinto 3,6 % Tekninen keskus, Aluepalastuslaitos ja Pirteva 19,2 % Perusturvakeskus 39,9 % Kasvatus ja opetuskeskus 22,4 % Vapaa ajan palvelukeskus 1,5 % Valtionosuudet 19,0 % Ulkoiset tulot tulolajeittain v. 2011, yht. 179,23 milj. Korot ja rahoitustulot 0,4 % Lainat 4,7 % Investointitulot 0,2 % Myynti ja maksutuotot 9,7 % Muut toimintatuotot 5,4 % Yhteisövero 3,5 % Kunnallisvero 53,7 % Kiinteistövero 3,5 % 18

6. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulosalueittain Kaupunginhallitus Luottamustoimi eurot 4.1.2011 TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 SV 2012 SV 2013 Tuotot 45 518 0 45 518 45 518 47 657 50 039 Kulut -702 636-544 874-1 442 267-1 442 267-1 505 209-1 574 303 Toimintakate -657 118-544 874-1 396 749-1 396 749-1 457 552-1 524 264 Poistot -1 328-1 100-850 -850-890 -934 Netto -658 446-545 974-1 397 599-1 397 599-1 458 442-1 525 198 Luottamustoimen tulosalueella on kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä tarkastuslautakunnan määrärahat. Luottamustoimen määrärahojen kasvu johtuu ennen kaikkea verotuskustannusten siirrosta hallintopalveluiden tulosalueelta. 6.1. Hallintokeskus Hallintopalvelut eurot 4.1.2011 TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 SV 2012 SV 2013 Tuotot 1 901 220 1 402 082 1 513 297 1 513 297 1 584 421 1 663 646 Kulut -5 801 611-6 342 107-4 912 065-4 912 065-5 104 674-5 311 231 Toimintakate -3 900 391-4 940 025-3 398 768-3 398 768-3 520 253-3 647 585 Poistot -34 373-7 938-306 -306-320 -336 Netto -3 934 764-4 947 963-3 399 074-3 399 074-3 520 573-3 647 921 Tulosalueen vastuuhenkilö: Pasi Virtanen, talousjohtaja Taloussuunnitelma 2011-2013 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2011-2013 Tulosalue sisältää erilliset hallintopalvelut, tietohallinnon, hankintapalvelut, kaupunginkanslian sekä henkilöstöpalvelut ja talouspalvelut. Merkittävänä muutoksena suunnitelmakaudella on kehyskuntien hankintatoimisto KuHan yhtiöittäminen ja sen toiminnan laajentaminen Orivedelle ja mahdollisesti palveluiden myyntinä muihin kuntiin. Myös muissa hallintopalveluissa etsitään sopivia seudullisia ratkaisuja. Tietohallinnossa jatketaan seudullisten perustietotekniikka ja puhelin- ja datapalveluiden kilpailutusten jälkeen seudullisen yhteistyön ja työnjaon kehittämistä. Talous- ja henkilöstöhallintopalveluissa jatketaan ainakin yhteisten sovellusten mahdollistamaa yhteistyötä. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2011-2013 Kehyskuntien hankintatoimisto KuHa yhtiöitetään komissiorahoituksella toimivaksi. Jatketaan toimistotyöselvitystä sekä seudullista yhteistyötä tietohallinnossa ja talous- ja henkilöstöhallinnossa. Prosesseja kehittämällä etsitään vaihtoehtoisia ja uusia palveluiden tuottamistapoja. 19

Talousarvio 2011 Henkilöstökoulutusta jatketaan; painopisteenä yhä esimieskoulutus. Osaamista kehitetään ja henkilöstöä kannustetaan kouluttautumaan. Tietohallintopalveluita myydään Hämeenkyrön kunnalle. Talousarviovuoden 2010 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme Tavoitetaso ja seurantatapa 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Hankintatoimisto KuHa yhtiöitetään. Kaupungin puhelinvaihde ulkoistetaan. Seudullisella tietohallinnolla saavutetaan taloudellista hyötyä. Toimistotyöselvitystä jatketaan. 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Organisaation arviointi- ja mittaamisosaamisen kehittäminen Uusi yhtiö aloittaa komissiorahoitteisena talvella 2011. Puhelinvaihteen hoito siirtyy puhelin- ja datapalveluiden kilpailutuksen myötä yksityiselle palveluntuottajalle. Kaupungin ulkoiset tietohallintokulut pienevät vuoden 2010 tasosta On löydetty uusia ratkaisuja toimistotyön tekemisessä koko kaupunkiorganisaatiossa. Tehtäviä, työnjakoja, työtapoja ja osaamista on kehitetty, ja huomiota on kiinnitetty myös henkilöstön työhyvinvointiin. Jokaisella esimiehellä on mahdollisuus osallistua arviointi- ja mittaamiskoulutukseen. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2011: Hankintatoimisto KuHa yhtiöitetään talvella 2011. Kaupungin puhelinvaihde ulkoistetaan kevättalvella 2011. Huhtikuussa 2011 järjestetään eduskuntavaalit. Verotuskustannukset on siirretty muiden vastaavien rahoituserien tapaan tulosalueelle Luottamustoimi. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Puhelinvaihteen palvelusihteereistä toinen on siirtynyt vuonna 2010 talouspalveluihin (sinne teknisestä keskuksesta siirrettyyn, vapautuneeseen vakanssiin). Puhelinvaihteen ulkoistuessa toinen puhelinvaihteen palvelusihteereistä siirtyy uusiin työtehtäviin vanhainkodille. Hankintatoimisto KuHan henkilöstö siirtyy perustettavan seudullisen yhtiön palvelukseen 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Toiminnan laajuustiedot Sairauspäivien vähentäminen Nokian kaupungin henkilöstö pv/vuosi 18,17 17,53 17,50 16,50 16,25 16,00 Kesätyöntekijät 140 130 0 130 130 130 Opintorahan saajat 16 9 20 20 20 20 Voimavarat Vakinaiset 17 29 29 27 27 27 20

Kehittämis- ja elinkeinopalvelut eurot 4.1.2011 TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 SV 2012 SV 2013 Tuotot 382 832 366 509 80 457 3 800 3 979 4 178 Kulut -955 088-1 065 401-750 999-727 845-760 252-795 972 Toimintakate -572 256-698 892-670 542-724 045-756 273-791 794 Poistot 0 0 0 0 0 0 Netto -572 256-698 892-670 542-724 045-756 273-791 794 Tulosalueen vastuuhenkilö: Henry Moisio, elinkeinopäällikkö Taloussuunnitelma 2011-2013 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2011-2013 Taloudellinen taantuma kääntyi nousuun vuoden 2010 kesällä ja sen vaikutukset alkavat näkyä työllisyystilanteen parantumisena ja lomautusten vähentymisenä. Kestää kuitenkin kauan ennen kuin yritysten tilanne on parantunut lamaa edeltäneelle tasolle. Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut laman myötä ja työllistymismahdollisuudet eivät tule parantumaan vielä pitkään aikaan. Uusia yrityksiä on perustettu runsaasti viimeisen vuoden aikana. Tämä on osin seurausta työllisyystilanteesta, mutta suurin syy on kuitenkin usko yritysten menestymismahdollisuuksiin kasvavalla seudulla. Yritystonttien kysyntä on ollut voimakasta lähes koko taantumankin ajan. Teollisuustontteja ei ole aina pystytty tarjoamaan kaikille halukkaille. Kolmenkulman alue kiinnostaa yrityksiä uutena sijoittumispaikkana. Vuoden 2010 keväällä valmistuivat läntisen kehätien varteen ensimmäiset suuret kaupan yksiköt, rautakauppa ja liikenneasema. Uusia alueita asemakaavoitetaan. Kolmenkulman läntisimmän osan Kyynijärven alueen asemakaava vahvistui vuoden 2010 alussa ja Juhansuon alueen kaavoitus on käynnissä. Kaupungin heikentynyt taloustilanne on hidastanut kunnallistekniikan rakentamista uusille alueille. Pitkäniemen alueella on Verten toiminnan ansiosta käynnistynyt mittava pääasiassa hoivayritysten uudisrakentaminen ja vanhojen tilojen saneeraus. Vähittäis- ja erikoistavarakaupan yksiköitä ei voida uusien määräysten mukaan merkittävässä määrin sijoittaa keskusta-alueen ulkopuolelle. Tästä syystä on etsittävä kaupan uusia sijoittumiskohteita keskusta-alueelta palvelemaan kasvavaa väestöä. Elinkeino- ja kehittämisyhtiö Tredea on vakiinnuttanut asemaansa seudun elinkeinotoiminnan kehittäjänä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Osaamiskeskustoiminta ja seudullinen matkailun kehittäminen on liitetty Tredean yhteyteen vuoden 2010 aikana. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2011-2013 Kolmenkulman yritysalueen eri kohteiden ja toimenpiteiden kokonaisvaltainen kehittäminen, alueen yritystonttien markkinointi. Pitkäniemen Verten yrityspuiston kehittäminen ja markkinointi. Kaupunkikeskustan ja torialueen kehittäminen. Yritysten toiminta-edellytysten turvaaminen ja tukeminen yritysneuvonnan ja sidosryhmäyhteistyön avulla. Yrittäjyyskasvatuksen edistäminen. 21

Talousarvio 2011 Talousarviovuoden 2011 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Yritysalueiden kehittäminen Keskustan kehittäminen 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Elinkeinotoiminnan kehittäminen Sisäisen yhteistyön kehittäminen 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Kolmenkulman ja Pitkäniemen alueen kehittäminen Keskustan alueen liikerakentaminen Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Viihtyisä kaupunki Yrittäjyyden edistäminen 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Osaamisen ylläpitäminen. Tavoitetaso ja seurantatapa Kolmenkulman alueen kehittäminen ja markkinointi Yrittäjäkadun alueen kehittäminen. Uusien kaupallisten palvelukohteiden kehittäminen keskusta-alueelle. Torialueen kehittäminen. Seutuyhteistyö elinkeino ja kehitysyhtiö Tredean kanssa. Seudullisten hankkeiden koordinointi, matkailutoiminnan kehittäminen ja seudulliset yritysten sijoittumispalvelut Tredean kautta. Selkiytetään työnjakoa tonttimarkkinoinnissa teknisen keskuksen kanssa. Markkinoidaan asemakaavoitettuja tontteja teollisuudelle ja alueille soveltuville yrityksille. Jatketaan Yrittäjäkadun alueen suunnittelua ja kehitetään Saviselän kauppakeskusaluetta yhteistyössä kiinteistöjen kanssa. Annetaan yritysneuvontaa alkaville ja jo toimiville yrityksille. Järjestetään Nokia-viikko ja kaupunki on yhteistyökumppanina Tapsan Tahtien järjestämisessä vastuullisen tapahtumajärjestäjän kanssa. Tehdään yrittäjyyskasvatustyötä yhdessä oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Osallistutaan tarkoituksenmukaisiin koulutuksiin. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2011: Tapsan Tahtien järjestämisvastuu siirtyy kaupungilta yksityiselle yritykselle ja kaupunki on mukana yhteistyökumppanina sopimuksen mukaisella rahamäärällä. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Tapahtumasihteerin toimi siirtyy vapaa-aikakeskukseen. 22

Tunnusluvut 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Suoritetavoitteet Yritysten lukumäärä (toimipaikat) 1 334 1 383 1 420 1 450 1 480 1 510 Työpaikkojen lukumäärä 11 486 10 800 11 000 11 000 11 300 11 600 Työttömyysasteen kehitys (%) 7,3 11,4 11,8 10,8 9,8 8,8 Maatilojen lukumäärä 136 136 135 135 135 135 Leader hankkeet 5 6 6 6 6 6 Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Yritystilojen rakentaminen - myönnetyt rakennusluvat (m 2 ) 17 168 33 395 20 520 20 000 20 000 20 000 - rakennetut yritystilat (m 2 ) 18 129 12 862 26 860 20 000 20 000 20 000 Luovutetut yritystontit (kpl) 10 7 3 15 20 20 Luovutetut yritystontit (m 2 ) 46 231 100 041 11 010 40 000 50 000 50 000 Aloittaneet yritykset 155 130 150 150 150 150 Voimavarat Vakinaiset 3 3 3 2 2 2 Määräaikaiset 1 0 0 0 0 0 Kesätyöntekijät 3 3 3 2 2 2 Tilat, (m 2 ) 54 54 54 35 35 35 Hallintokeskus yhteensä eurot 4.1.2011 TP 2009 TA 2010 LTK 2011 KH 2011 SV 2012 SV 2013 Tuotot 2 284 051 1 768 591 1 593 753 1 517 097 1 588 400 1 667 824 Kulut -6 756 698-7 407 508-5 663 064-5 639 909-5 864 925-6 107 203 Toimintakate -4 472 647-5 638 917-4 069 311-4 122 812-4 276 525-4 439 379 Poistot -34 373-7 938-306 -306-320 -336 Netto -4 504 845-5 646 855-4 069 611-4 123 118-4 276 845-4 439 715 23

Tampereen aluepelastuslaitos eurot 4.1.2011 TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 SV 2012 SV 2013 Tuotot 0 0 0 0 0 0 Kulut -1 866 957-2 005 928-1 980 581-1 980 581-2 073 668-2 177 352 Toimintakate -1 866 957-2 005 928-1 980 581-1 980 581-2 073 668-2 177 352 Poistot -45 759-24 595-8 594-8 594-8 998-9 448 Netto -1 912 716-2 030 523-1 989 175-1 989 175-2 082 666-2 186 800 Tampereen aluepelastuslaitos yhdessä 51 sopimuspalokunnan kanssa huolehtii onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta ja varautumisesta poikkeusoloihin kaikkiaan 28 kunnan alueella. Aluepelastuslaitos toimii koko Pirkanmaalla, ja toimintaorganisaatio on jakautunut kuuteen toimialueeseen. Paloasemia on 70 eri puolilla Pirkanmaata. Pelastustoiminta perustuu eri onnettomuustilanteita varten ennalta tehtyihin toimintasuunnitelmiin eri toimintaympäristöissä. Kiireellisestä ensihoidosta ja sairaankuljetuksesta huolehditaan Tampereella, Nokialla, Pirkkalassa, Ruovedellä ja Valkeakoskella. PIRTEVA eurot 4.1.2011 TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 SV 2012 SV 2013 Tuotot 0 0 0 0 0 0 Kulut -230 596-249 616-267 862-267 862-280 233-293 966 Toimintakate -230 596-249 616-267 862-267 862-280 233-293 966 Poistot 0 0 0 0 0 0 Netto -230 596-249 616-267 862-267 862-280 233-293 966 Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö, lyhyemmin Pirteva, huolehtii Pirkkalan, Nokian, Ylöjärven, Lempäälän, Vesilahden ja Hämeenkyrön alueella ympäristöterveydenhuollon viranomaisvalvonnasta, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä eläinlääkintähuollosta, eläinsuojelusta ja eläintautien vastustamisesta. Jäsenkunnat maksavat ympäristöterveydenhuollosta Pirkkalan kunnille maksuosuudet asukaslukujen suhteessa. Eläinlääkintähuollosta maksetaan aiheuttamisperiaatteella. Kaupunginhallitus yhteensä eurot 4.1.2011 TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 SV 2012 SV 2013 Tuotot 2 329 569 1 768 591 1 639 272 1 562 615 1 636 057 1 717 863 Kulut -9 556 887-10 207 926-9 353 774-9 330 619-9 724 036-10 152 824 Toimintakate -7 227 318-8 439 335-7 714 502-7 768 004-8 087 979-8 434 961 Poistot -81 460-33 633-9 750-9 750-10 208-10 718 Netto -7 308 778-8 472 968-7 724 252-7 777 754-8 098 187-8 445 679 24

6.2. Perusturvakeskus Lähipalvelut eurot 4.1.2011 TP 2009 TA 2010 LTK 2011 TA 2011 SV 2012 SV 2013 Tuotot 1 068 878 1 014 389 1 121 134 1 121 134 1 173 827 1 232 519 Kulut -11 511 105-11 851 417-11 536 677-11 536 677-11 962 110-12 411 616 Toimintakate -10 442 227-10 837 028-10 415 543-10 415 543-10 788 283-11 179 097 Poistot 0-7 600 0 0 0 0 Netto -10 442 227-10 844 628-10 415 543-10 415 543-10 788 283-11 179 097 Tulosalueen vastuuhenkilö: avoterveydenhuollon ylilääkäri Mauri Jokinen Taloussuunnitelma 2011-2013 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2011-2013 Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa koskeva asetus velvoittaa vuoden 2011 alusta lisäämään merkittävästi kouluterveydenhuollon lääkärintarkastuksia nykyisestä Nokian käytännöstä. Talousarvion laadintaohjeen mukaan tämä joudutaan tekemään ilman lisäresurssia. Terveydenhuoltolaki on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2011. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2011-2013 Talousarvio 2011 Merkittävien kansansairauksien hoitoprosessin laatua parannetaan, jolloin kustannustehokkuus paranee ja nokialaisten hyvinvointi lisääntyy. Potilaiden omahoitoa edistetään ja toimintaa kehitetään terveyshyötymallin suuntaan. Palvelujen tuottamiseksi kustannustehokkaasti, joudutaan tekemään myös rakenteellisia muutoksia. Talousarviovuoden 2011 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tätä me teemme tullaksemme sellaisiksi kuin haluamme 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Jatketaan neuvotteluja sairaanhoitopiirin kanssa alueellisesta yhteispäivystyksestä. Psykiatrian ja päihdepalveluiden vastaanottotoiminnassa on uusi hoitomalli. Tekstinkäsittelyn jonot saadaan hyväksyttävälle tasolle kustannustehokkaasti. 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Diabeteksen hoidon laatua parannetaan 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Henkilöstön ammatillisesta lisäkoulutuksesta huolehditaan tiukankin taloudellisen tilanteen aikana. Kouluttaudumme terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Esimiestyössä kehitämme vuorovaikutustaitoja koulutuksella. Tavoitetaso ja seurantatapa 2010 aloitettu uusi hoitomalli on vakiintunut käyttöön ja tehostanut hoitoprosessia. Testataan ostopalvelun ja puheentunnistuksen toimivuutta tekstinkäsittelyn jonojen purkamisessa. Omahoitomallin käyttöä edistetään, hoitoprosessia yhdenmukaistetaan ja hoitotuloksia seurataan. Nuorille (20-35v)1-tyypin diabeetikoille ryhmäluentoja ja vertaistukea. Osa ulkopuolisista koulutuksista toteutetaan videoyhteyttä hyödyntäen paikallisesti. Järjestämme yhteisiä koulutuksia/toteutuneet koulutukset. 25