KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2014 Forssan seudun kuntarakennelain mukaisen selvityksen ohjausryhmä Aika: 23.9.2014 klo 10.15 14.37 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa Osallistujat: Kaisa Lepola, Forssa, kaupunginvaltuuston pj, ohjausryhmän pj Mika Penttilä, Forssa, kaupunginhallituksen pj Sami Sulkko, Forssa, kaupunginjohtaja Kaija Romppainen, Humppila, kunnanvaltuuston pj Anja Syrjälä, Humppila, kunnanhallituksen pj Marko Järvenpää, Humppila, kunnanjohtaja Jorma Hacklin, Jokioinen, kunnanvaltuuston pj Antero Suonpää, Jokioinen, kunnanhallituksen pj Jarmo Määttä, Jokioinen, kunnanjohtaja (poistui kohdan 6 jälkeen) Esa Ryhtä, Tammela, kunnanvaltuuston pj Harri Kaunisto, Tammela, kunnanhallituksen pj Matti Setälä, Tammela, kunnanjohtaja Kaija-Leena Niemi, Kunta-alan Unioni Jasu Markkanen, JUKO Kristiina Nieminen, KoHo Esko Tonteri, kuntarakenneselvityksen projektipäällikkö Eero Laesterä, toimitusjohtaja, Perlacon Oy (poistui kohdan 5 aikana) Eija Haonperä, Forssa, tietohallintopäällikkö Antti Heinilä, Forssa, tekninen johtaja Martti Jokelainen, Tammela, sivistystoimenjohtaja Leena Järvenpää, Forssa, talousjohtaja Anna Tonteri, Etocon Oy, sihteeri 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10.15 ja totesi, että työryhmät ovat tehneet hyvää ja kattavaa työtä. Työryhmien raportit on toimitettu ohjausryhmän jäsenille etukäteen, ja kunkin ryhmän puheenjohtaja tai sihteeri esittelee työryhmän raportin pääkohdat. Aikaa kullekin esittelylle on varattu 20 minuuttia. Työryhmien esitysten jälkeen päätetään, tarvitaanko ryhmiltä vielä jatkotyöstämistä ja lisätietoa. 2. Hallintotyöryhmän raportin esittely ja keskustelu - Kunkin ryhmän puheenjohtaja tai sihteeri esittelee työryhmän raportin pääkohdat. Aikaa kullekin esittelylle on varattu 20 minuuttia. Raportit toimitetaan sähköisenä sekä postitetaan torstaina 18.9.2014 paperiversiona. Hallintotyöryhmän puheenjohtaja Leena Järvenpää esitteli ryhmän työn tulokset. Ohjausryhmän jäsenille jaettiin myös tukipalvelutoiminnan organisoinnin vaihtoehtoja
esittelevä dokumentti. Lisäksi LOIKUn tilaama ruokapalvelujen selvitys valmistuu syyskuun loppuun mennessä ja liitetään sen jälkeen loppuraporttiin. Keskusteltiin raportista ja todettiin, että hallintotyöryhmä oli tehnyt hyvää työtä. 3. Sosiaali- ja terveyspalvelut työryhmän raportin esittely ja keskustelu Matti Setälä esitteli ryhmän työn tulokset. Työryhmän työtä oli vaikeuttanut se, että uuden sote-järjestämislain valmistelu on kesken, eikä sen lopullista muoto tai aikataulu ole vielä tiedossa. Keskusteltiin raportista ja todettiin, että se jäi hieman vajaaksi toimeksiantoon verrattuna. Kuntien yhdistymisen vaikutuksia ei työryhmässä pohdittu pidemmälle, koska sotejärjestämislain valmistelu on kesken. Päätettiin, että työstämistä jatketaan vielä ainakin selvityksen tekijöiden ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän johtajan kesken. 4. Sivistyspalvelut työryhmän raportin esittely ja keskustelu Sivistyspalvelutyöryhmän puheenjohtaja Martti Jokelainen esitteli ryhmän työn tulokset. Loppuraporttiin sisältyy lisäksi tilastopaketti, joka lisätään FSHKY:n verkkosivuille. Keskusteltiin raportista ja todettiin, että se on kattava. Pidettiin lounastauko klo 11.50 12.30. Päätettiin muuttaa työjärjestystä niin, että lounaan jälkeen käsitellään esityslistan kohta 8 Talous- ja painelaskelmien esittely ja keskustelu ja sen jälkeen kohta 6 Elinkeinopalvelut ja työllisyys työryhmän raportin esittely ja keskustelu. 5. Talous- ja painelaskelmien esittely ja keskustelu Eero Laesterä esitteli kuntien talous- ja painelaskelmat. Esitys on pöytäkirjan liitteenä 1. Olennaista tulevaisuuden kannalta on kuntien tulopohjan muutos, sillä uusi valtionosuusjärjestelmä ei rahoita kuntia kuten aiemmin. Valtakunnallisessa vertailussa Forssan seudun voidaan sanoa olevan keskiheikko. On hyvä pohtia, mitä kunnat voivat sopeuttaa yksin, mitä yhdessä ja mitä liitostilanteessa. Keskusteltiin talous- ja painelaskelmista ja pidettiin tärkeänä, että pyritään rakentamaan yhteinen näkemys seudun tulevaisuudesta. 6. Elinkeinopalvelut ja työllisyys työryhmän raportin esittely ja keskustelu Elinkeinopalvelut ja työllisyys -työryhmän puheenjohtaja Jarmo Määttä esitteli ryhmän työn tulokset. Keskusteltiin raportista ja todettiin sen olevan suppea. Elinkeinopalveluihin ja työllisyyteen liittyvien teemojen työstämistä jatketaan kuntarakenneselvityksen loppuraportissa. Raportissa toivottiin käsiteltävän ainakin elinvoimatekijöillä, joita kuntaliitoksissa pystytty tukemaan sekä elinvoiman indikaattoreita.
7. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen työryhmän raportin esittely ja keskustelu Yhdyskuntarakenteen kehittäminen -työryhmän puheenjohtaja Antti Heinilä esitteli ryhmän työn tulokset. Keskusteltiin raportista ja todettiin, että työryhmä on tehnyt hyvää työtä ja näkee jatkotyöstämiseen ja yhteistyöhön mahdollisuuksia kaikissa tilanteissa. 8. Tietopalvelut työryhmän raportin esittely ja keskustelu Tietopalvelut-työryhmän sihteeri Eija Haonperä esitteli ryhmän työn tulokset. Kuntien Tiera Oy on ollut apuna raportin työstämisessä valtiovarainministeriön myöntämällä ICT-tuella. Keskusteltiin raportista ja todettiin, että eri vaihtoehtoja on tuotu hyvin esiin. 9. Päätetään kuntarakenneselvityksen jatkotoimenpiteistä - Työryhmien raporttien pohjalta laaditaan loppuraportti kuntarakenneselvitykseksi. Projektiryhmä käsittelee raporttia tarpeen mukaan. Raporttiluonnos on tarkoitus saada valmiiksi 17.10.2014 mennessä. Tämän jälkeen järjestetään tarpeen mukaan esittely valtuustoille eri kunnissa sekä yleisötilaisuudet jokaisessa kunnassa. Saadun palautteen perusteella tehdään tarvittavat tarkennukset ja raportti olisi valmis 31.10.2014, jonka jälkeen ohjausryhmä päättää raportin hyväksymisestä sekä jatkotoimenpiteistä. Todettiin, että tietoa kuntarakenneselvityksen loppuraportin pohjaksi on valtavasti. Projektipäällikön tehtävänä on loppuraportissa analysoida aineistoa ja esittää kuntaliitoksen edut ja haitat. Työssä voidaan vielä käyttää tarvittavia asiantuntijoita. Projektipäällikkö Esko Tonteri totesi, että aikaa selvityksen loppuraportin tekoon on rajallisesti, ja loppuraportissa keskitytään suuriin sektoreihin ja asioihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanne tulee jäämään epävarmaksi sote-järjestämislain valmistumiseen asti. Tavoitteena on, että loppuraportin luonnos on valmis 17.10. 10. Muut asiat Muita asioita ei tullut esille. 11. Seuraava kokous - Päätetään seuraavan kokouksen ajankohta Päätettiin pitää ohjausryhmän seuraavat kokoukset 13.10.2014 klo 12.00 ja 20.10.2014 klo 12.00. Tulevissa kokouksissa päätetään myös siitä, milloin alustavat tulokset esitellään kuntien valtuutetuille ja kuntalaisille. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.37. Puheenjohtaja Kaisa Lepola Sihteeri Anna Tonteri
Forssan seudun kuntien talouden paineet Forssa Humppila Jokioinen - Tammela Eerikkilä 6.8.2014 Kuntajohtajat 15.9.2014 Ohjausryhmä 23.9.2014 HT Eero Laesterä & Tuomas Hanhela
Yleinen talouden tila 2013 TASE Peruskunta Konserni (muut kuin kunta) Kunnan nettolaina KOM Antolaina saamiset Ei-kons. Sij. Ei-kons. Takauks et Ali/ylijää mä Lainakanta Rahoitusvarallisuus %:ia Muutos %:ia %:ia %:ia %:ia %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Muutos Forssa 9,17 1,24 41,81 0,10 2,68 0,48 3,17-1,90 12,60-0,07 1,90-1,07 Humppila 11,50-3,91 32,39 1,33 3,07 0,67-1,67-0,56 14,87 6,99 3,65 2,82 Jokioinen 13,03 7,10 34,67 0,67 4,48 3,81 4,79 1,56 5,01-2,60 2,12 1,81 Tammela 8,40 0,69 42,08 0,25 1,43 8,91 8,14 4,30 3,48-4,14 1,24-0,31 Uusi kunta 9,87 1,83 39,94 0,32 2,78 2,77 4,12 0,02 9,58-0,95 1,93-0,17 Kasvut Efektiiv inen Toimintakate Veroprosentti Kiinteistöv. Yhteisövev. Valtionosuukauppa Tontti- Itsenäisyys Verotettava tulo Investoin nit Yleiset Väestö Ikäänty minen Tkate/ VOS Veroa lisää NINV per poistot TKATE/ Vetu eur/as muutos Suuruus Kasvu suhde %:ia %:ia %Ia %:ia Suhde eur/as Suhde eur/as Forssa 0,50 2,07-5 001-1 627 20,00 1,25 69 % 0,85 1,13 15,12 0,60 0,71 14 676 1,21 476 0,1 % 4 0,32 Humppila 0,67 1,35-5 226-1 956 21,00 2,50 64 % 4,33 0,83 19,92 0,39 0,88 13 004 1,19 183-0,1 % 5 0,15 Jokioinen 0,78 1,59-4 581-1 443 20,50 1,75 71 % 7,10 0,92 10,86 0,16 1,11 14 946 2,26 444 0,0 % 3 0,25 Tammela 1,04 1,91-4 730-1 645 18,50 0,00 68 % 0,39 1,18 13,85 0,88 0,96 14 484 1,88 501 0,1 % 2 0,16 Uusi kunta 0,63 1,88-4 891-1 623 19,86 1,17 69 % 2,11 1,08 14,43 0,56 0,82 14 557 1,45 453 0,1 % 4 0,27 Asl:n muutos Hlöstöm/ Ostopalvelu Bruttoinvestoinnit 2012-2040 Muutos 2012-2025 Talousvaikutus 24.09.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 2
Kaikki yhteensä painokertoimin Painotettu Tasepohja Sij. Tulos ja muut Sij. Kaikki yhteensä Sij Forssa 2,34 2 2,39 3 4,73 2 Humppila 3,08 4 3,53 4 6,61 4 Jokioinen 2,86 3 2,01 2 4,87 3 Tammela 1,72 1 1,87 1 3,59 1 Tarkastelujakso 1998-2013 paitsi konsernitase 2012 Tammela vahvin, Jokioinen ja Forssa hyvin lähellä toisiaan, Humppila heikoin 24.09.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 3
Mistä johtuu? Tulovirrat valtion suuntaan ehtyneet esimerkiksi teknologiasektori ei vedä; Nokia-pohjaiset yhtiöt eivät tulouta enää yhteisöveroa. valtio on velkaantunut varsinkin siksi, että hallitukset ovat päättäneet olla karsimatta palveluita. silti on leikattu myös valtionosuutta KAIKILTA kunnilta. 24.09.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 4
Korkean teknologian tuonti ja vienti korkean teknologian vienti on matalimmillaan 20 vuoteen. korkean teknologian kauppa on selkeästi alijäämäistä. 24.09.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 5
Nokian maksuunpantu yhteisövero, mrd euroa 1,4 1,2 1 Ei pelkkää suhdannetta, vaan kokonaisen teknologiasektorin romahdus. 0,8 0,6 0,4 0,2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 24.09.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 6
Julkisyhteisöjen velka kasvoi 4,6 mrd euroa vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä Vanhanen IIIII Katainen Valtion velkataso on kohonnut huomattavasti 2008-> 2/2014 valtionvelka n. 92,5 mrd euroa 17.108 euroa/as Konsernivelka kunnissa 2003 2012 3.700 eur/as 5.030 eur/as, kasvaa. 24.09.2014 Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen toistaiseksi Copyright Perlacon siedettävä, Oy 2014 mutta velan kasvunopeus on huolestuttava 7
Tulopohjan muutos Menojen kasvu on voitu kattaa hyvin 2000-luvun alun loppuun erittäin voimakkaasti kasvaneella verorahoituksella ja velkaantumisella. Menot kasvavat erityisesti perusturvassa, muut sektorit eivät kasva niin nopeasti. Suomen tulonalenema johtuu erityisesti Nokian tulojen poistumisesta JA finanssikriisistä aikajaksosta joka alkoi noin 2007-2008. Menoihin päätettiin olla puuttumatta; ensiksi Vanhasen hallitus päätti, että Suomi voi velkaantua eikä aleta samanlaista sopeutusta kuin edellisen laman hoidossa. Suomen piti kestää yksi V, mutta kohtasikin toisen V:n, ja nyt vielä kolmannen. Silti velkaelvytys jatkuu. 24.09.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 8
Kuntakohtainen verotettavan tulon alenema %:ia/v eur/as Forssa -0,4-62 Humppila -0,5-69 Jokioinen -0,6-84 Tammela -0,6-82 Verotettavan tulon alenema vastaa 0,4-0,6 veroprosenttiyksikköä. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Forssa -0,3-0,3-0,3-0,3-0,3-0,3-0,3-0,3-0,3 Humppila -0,1-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1 Jokioinen -0,1-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1 Tammela -0,2-0,2-0,2-0,2-0,2-0,2-0,2-0,2-0,2 Yhteisöverotulon alenema vastaa 0,4-0,6 veroprosenttiyksikköä. 24.09.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 9
Valtionosuusleikkausten vaikutus 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 e/as 2020 Forssa -0,8-1,0-1,4-1,6-1,7-1,8-1,8-1,8-1,8-257 Humppila -0,9-1,1-1,6-1,9-1,9-2,0-2,0-2,0-2,0-257 Jokioinen -0,8-0,9-1,4-1,6-1,7-1,7-1,7-1,7-1,7-257 Tammela -0,8-1,0-1,4-1,7-1,7-1,8-1,8-1,8-1,8-257 Valtionosuusleikkaus kohdistuu kaikkiin samalla euromäärällä/asukas Kuntien verotettavat tulot / asukas vaihtelevat, siksi vaikutus kohdistuu Jokioisille pahimmillaan 1,7 veroprosenttiyksikköä vastaavalla määrällä ja Humppilaan 2,0 veroprosenttiyksikköä vastaavalla määrällä. 24.09.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 10
Valtionosuusuudistuksen vaikutus 2015 2016 2017 2018 2019 2020 e/as 2020 Forssa -0,3-0,3-0,5-0,5-0,5-0,5-75 Humppila -0,4-0,4-0,6-0,6-0,9-1,9-250 Jokioinen 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 41 Tammela -0,3-0,3-0,6-0,6-0,8-1,1-160 Kunnista kolme menettää, yksi hyötyy. Humppilan menetys on 2020 erittäin suuri. 24.09.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 11
Verorahoituksen muutos: edelliset yhteenlaskettuna 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Forssa -0,4-0,4-0,4-1,5-1,7-2,1-2,7-2,7-3,0-3,0-3,0-3,0 Humppila -0,5-0,5-0,5-1,6-1,8-2,3-3,0-3,0-3,3-3,3-3,6-4,6 Jokioinen -0,6-0,6-0,6-1,4-1,6-2,0-2,0-2,0-2,1-2,1-2,1-2,1 Tammela -0,6-0,6-0,6-1,6-1,8-2,2-2,8-2,9-3,2-3,2-3,4-3,7 Verorahoituksen lasku koskee kaikki Suomen kuntia, Forssan seudun kunnat eivät ole poikkeus. Sama talouden paine koskee myös muuta maata. 24.09.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 12
Valtionosuusuudistus oikea vaikutus 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 2023-2024 2024-2025 Mennyt kasvu Forssa 2,0 % 1,8 % 1,8 % 2,5 % 2,5 % 2,8 % 2,8 % 2,8 % 8,8 % Humppila 0,8 % 2,5 % 1,8 % 0,0 % -0,6 % 0,7 % 1,1 % 0,9 % 8,0 % Jokioinen -0,8 % 1,0 % 0,8 % 1,0 % 1,1 % 2,8 % 2,8 % 2,9 % 8,2 % Tammela 1,3 % 0,2 % -0,1 % 2,1 % 1,9 % 1,6 % 1,6 % 1,6 % 8,0 % Hyvinvointi ja sen kasvu perustuu historialliseen kasvun valtionosuuskäyrälle. Forssan seudulla valtionosuuden kasvu on ollut jopa keskimäärin 8% vuodessa, nyt kasvu hiipuu tästä neljännekseen. Valtionosuusuudistus ja tulopohjan yleinen romahdus johtavat alemmille käyrille. VM:n peruspalvelubudjetin valtionosuus on hiukan pessimistisempi kuin versio Perlacon. Valtionosuus kasvaa jatkossa vain, kun asukasluku kasvaa ja kuntaan muuttaa oikeanikäisiä kuntalaisia. 24.09.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 13
Verotettavan tulon muutos - jatkoa 2 014 2 015 2 016 2 017 2 018 Forssa -1,65 % 2,13 % 3,11 % 3,10 % 2,46 % Humppila -1,65 % 0,50 % 0,50 % 0,50 % 2,54 % Jokioinen -1,81 % 1,53 % 2,20 % 2,76 % 2,83 % Tammela -2,94 % 1,46 % 2,73 % 3,17 % 3,92 % Kuntien verotulon pohjana olevan verotettavan tulon kasvu on lähitulevaisuudessakin pienempi kuin menneessä. Tämäkään ei ole poikkeus Forssan seudulla. 24.09.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 14
Ikääntyminen 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Forssa -0,1-0,3-0,4-0,6-0,8-1,2 Humppila 0,3 0,1 0,4 0,1 0,0-0,4 Jokioinen 0,0-0,1 0,1-0,1-0,2-0,5 Tammela 0,1-0,1 0,1 0,2 0,3 0,0 Taulukosta selviää ikääntymisen kasvattama paine veroprosenttiin vielä kuluvan vuosikymmenen aikana. Tammelassa ja Humppilassa ikääntyminen alkaa vasta 2020-luvulla. Forssan kaupungin kohdalla ikääntyminen kasvattaa palveluntarvetta jo nyt. Trendi on sama kaikkialla maassa. 24.09.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 15
Toimintakate 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Forssa -0,9-1,1-1,1-1,1-1,1-1,1-1,1-1,1-1,1 Humppila -1,3-1,6-1,6-1,6-1,6-1,6-1,6-1,6-1,6 Jokioinen -1,2-1,5-1,5-1,5-1,5-1,5-1,5-1,5-1,5 Tammela -1,0-1,2-1,2-1,2-1,2-1,2-1,2-1,2-1,2 Menot ovat kasvaneet verorahoituksen kasvun perusteella. Menojen kasvua on hillitty. Silti menot kasvavat liian nopeasti tulojen kasvun nähden. Toimintakatteen nousua on hillitty 1,1 1,6 veroprosenttiyksikköä vastaavalla summalla jos ei olisi, olisi paine veroprosenttiin kasvanut samalla määrällä. Kunnat ovat yleisestikin koettaneet hillitä toimintakatteen muutosta, mutta erityisesti perusturvan kasvua on vaikea hillitä. Kunnissa muut sektorit ovat jopa taantuneet, koska niille ei ole riittänyt kasvun edellyttämää tulonkasvua. 24.09.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 16
Itsenäisten kuntien talouskehitys Lyhyt jakso (2009 2013) Painelaskelma: Käsitteellisesti painelaskelma perustuu trendiin ja siihen, että paine saadaan ulos, olettaen, että mikään käyttäytymisessä ei muutu. Valtion käyttämä kestävyysvaje on puhdas painelaskelma. Esimerkiksi FCG tekee painelaskelman, joka perustuu ennustetun mukaisen asukasluvun ja väestön ikärakenteen muutoksen ja yksikkökohtaisten nettomenojen projisointiin tulevaisuudessa. VM:n jne kanssa on kehitetty sopeutettu trendi, missä otetaan huomioon mennyt kehitys ja tiedossa olevat asiat Pitkä trendi ottaa huomioon toimintaympäristön muutokset ja kunnan oman toiminnan vaikutukset. Trendi- tai painelaskelma ei ole ennuste Ongelmia: Uskostaan huolimatta kuntien toimintakate ei kehity vuosittain trendiä edullisemmin, vaan negatiivisemmin. Asukasluvun muutosta mukaileva toimintakatteen muutos ei kuvaa yhtään mitään. Investointitarve arvioidaan yleensä liian matalalle tasolle nettovelan kehitys on usein liian positiivinen Arvioidaan paineen kasvua Veroprosenttina ja Nettovelkana Vastaavasti arvioidaan, kuinka suuri on kuntakohtainen sopeuttamistarve Luodaan alusta, jonka varaan voidaan arvioida uuden kaupungin toimintaedellytyksiä ja mahdollisuutta/tarvetta kasvattaa/vähentää toimintakatteeseen vaikuttavia tuloja ja menoja. -Sopeutettu trendi: Kuntien omat arviot toimintakatteen muutoksista 2014-2016 ohitettiin. Otettu huomioon: tiedossa olevat valtionosuusleikkaukset ja valtionosuusmuutos ikääntyminen kuntakohtainen nettomeno eur/yli 75- vuotias, kuntakohtainen muutos. Jättää huomiotta verotettavan tulon muutoksen eläköitymistilanteessa. Verotulojen muutokset toteutettiin pääsääntöisesti Kuntaliiton ennustekehikolla. Korkotasona on kuntien 2013 korkotaso, veroprosentit vuodelta 2014 1997-2013 trendi alkaa olla käyttökelvoton, koska pitkän jakson toimintakatteiden kasvu on aivan liian suuri nykyiselle verorahoituskyvylle. Painelaskelman luvut eivät ole samat kuin kunnan omat luvut esimerkiksi talousarviossa suunnitelmavuosina. 24.09.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 17
Toimintakate, muutos 1998-2013 1998-2009 Tulojen ja menojen kasvu 2009-2013 Verotettava tulo 1998-2013 Toimintakatteen kasvu (vastaa suunnilleen menoje kasvua): Jokioinen on kasvanut hillityimmin 2009-2013, Tammelan menojen kasvu on ollut jopa nopeampi kuin 1998-2013 ja 1998-2009. Kaikkien kuntien verotettava tulo on kasvanut huomattavasti hitaammin kuin menot. Valtionosuuden kasvut ovat olleen aivan tarkastelujakson lopulle huomattavan suuria. Kunnista Tammelan menot ovat kasvaneet liian nopeasti ottaen huomioon sen verotettavan tulon ja valtionosuuden kasvun. 1998-2009 2009-2013 Valtionosuus Forssa 4,7 % 5,2 % 3,4 % Forssa 2,2 % 2,5 % 1,6 % Forssa 8,3 % 8,9 % 6,7 % Humppila 4,9 % 5,2 % 3,9 % Humppila 3,5 % 3,8 % 2,9 % Humppila 8,4 % 9,3 % 5,8 % Jokioinen 4,4 % 5,1 % 2,6 % Jokioinen 2,9 % 3,4 % 1,6 % Jokioinen 8,4 % 10,3 % 3,4 % Tammela 5,2 % 5,1 % 5,6 % Tammela 4,2 % 4,7 % 2,9 % Tammela 8,1 % 9,1 % 5,4 % Uusi kunta 4,8 % 5,2 % 3,7 % Uusi kunta 2,8 % 3,1 % 2,0 % Uusi kunta 8,3 % 9,2 % 5,9 % 1998-2013 1998-2009 2009-2013 24.09.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 18
Velkatasapaino puuttuvat rahat otetaan pankista Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as TP 2012 TP 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 Forssa 416 466 559 403 161-116 -457-898 -1 444-2 150 Humppila -279-217 -268-519 -1 009-1 695-2 578-3 587-4 744-6 144 Jokioinen 624 715 721 715 677 592 461 274 23-354 Tammela 1 113 1 178 1 342 1 101 533-263 -1 204-2 363-3 758-5 424 Yhdistelmä 540 600 682 527 234-28 -389-871 -1 525-2 365 Nettolaina vero-% TP 2012 TP 2013 TA 2014 2015 2016 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 Forssa 10,9 9,1 11,5 14,7 17,3 19,9 22,3 25,2 28,7 32,9 Humppila 16,3 10,2 11,3 13,9 19,1 25,2 31,7 38,8 46,4 55,4 Jokioinen 11,7 12,4 18,5 22,7 23,0 23,4 24,3 25,6 27,1 29,3 Tammela 7,1 8,2 6,8 10,0 16,0 20,8 26,2 32,6 40,1 48,7 Yhdistelmä 10,7 9,6 11,8 15,1 18,2 20,7 23,5 26,9 31,1 36,4 Toimintakatteiden kasvuja ei pystytä leikkaamaan ja tasapainotus hoidetaan velkaantumalla. Veroprosenttia ei siis nosteta. 24.09.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 19
Kunnat yhteenlaskettuna - velkatasapaino Yhdistelmä TP 2012 TP 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 Asukasluku 32 408 32 199 32 377 32 325 32 284 32 249 32 224 32 208 32 202 32 211 Verotettava tulo 438 026 468 706 461 077 465 689 476 793 491 106 500 581 510 253 520 124 530 201 Muutos-% 7,00 % -1,63 % 1,00 % 2,38 % 3,00 % 1,93 % 1,93 % 1,93 % 1,94 % Veroprosentti 19,59 19,86 20,05 20,05 20,05 20,05 20,05 20,05 20,05 20,05 Toimintakate -154 569-157 478-161 001-166 858-172 941-179 262-185 944-192 887-200 102-209 162 Muutos 1,88 % 2,24 % 3,64 % 3,65 % 3,65 % 3,73 % 3,73 % 3,74 % 4,53 % Verotulot 95 778 103 707 104 417 105 767 107 741 110 860 112 994 115 172 117 395 119 664 Valtionosuudet 64 442 67 648 68 552 66 084 65 934 68 533 70 366 71 695 71 644 72 990 josta yhdistymisavustus 1 800 1 350 1 350 Rahoitustuotot ja -kulut -910-941 -682-1 147-1 392-1 649-1 901-2 191-2 556-3 014 Vuosikate 4 741 12 936 11 286 3 846-659 -1 518-4 486-8 212-13 620-19 524 Poistot 7 554 8 909 8 786 9 121 9 037 6 947 7 161 7 296 7 426 7 552 Ylijäämä/alijäämä -2 536 1 828 2 749-5 039-9 471-8 465-11 647-15 507-21 046-27 075 Kumulatiivinen ylij/alij. 17 495 19 327 22 076 17 036 7 566-899 -12 546-28 054-49 099-76 175 Kumulatiivinen ylij/alij./as 540 600 682 527 234-28 -389-871 -1 525-2 365 Nettoinvestoinnit 11 247 12 941 19 230 17 561 15 827 13 489 11 289 11 287 11 287 11 288 Lainakanta 1000 eur 59 337 58 662 71 412 87 556 103 732 118 709 134 454 153 923 178 800 209 583 Nettolaina 1000 eur 46 770 44 764 54 358 70 531 86 737 101 744 117 518 137 017 161 924 192 736 Nettolaina eur/as 1 443 1 390 1 679 2 182 2 687 3 155 3 647 4 254 5 028 5 984 Nettolaina veroprosenttia 10,68 9,55 11,79 15,15 18,19 20,72 23,48 26,85 31,13 36,35 24.09.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 20
Verotasapaino puuttuvat rahat otetaan kuntalaisilta veroina. Veroprosentti TP 2012 TP 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 Forssa 19,50 20,00 20,00 21,00 21,75 21,75 22,25 22,75 23,25 24,25 Humppila 21,00 21,00 21,00 22,00 23,00 24,00 25,00 26,00 27,00 28,00 Jokioinen 20,50 20,50 20,50 20,75 21,00 21,25 21,50 21,75 22,00 23,00 Tammela 18,50 18,50 19,50 20,50 21,50 22,50 23,50 24,50 25,50 26,50 Yhdistelmä 19,59 19,86 20,05 20,92 21,65 22,00 22,50 23,00 24,00 25,00 24.09.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 21
Kunnat yhteenlaskettuna - verotasapaino Yhdistelmä TP 2012 TP 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 Asukasluku 32 408 32 199 32 377 32 325 32 284 32 249 32 224 32 208 32 202 32 211 Verotettava tulo 438 026 468 706 461 077 465 689 476 793 491 106 500 581 510 253 520 124 530 201 Muutos-% 7,00 % -1,63 % 1,00 % 2,38 % 3,00 % 1,93 % 1,93 % 1,93 % 1,94 % Veroprosentti 19,59 19,86 20,05 20,92 21,65 22,00 22,50 23,00 24,00 25,00 Toimintakate -154 569-157 478-161 001-166 858-172 941-179 262-185 944-192 887-200 102-209 162 Muutos 1,88 % 2,24 % 3,64 % 3,65 % 3,65 % 3,73 % 3,73 % 3,74 % 4,53 % Sopeutus 0 0 0 0 0 0 0 0 Verotulot 95 778 103 707 104 417 109 799 115 340 120 406 125 228 130 193 137 908 145 876 Valtionosuudet 64 442 67 648 68 552 66 084 65 934 68 533 70 366 71 695 71 644 72 990 josta yhdistymisavustus 1 800 1 350 1 350 Rahoitustuotot ja -kulut -910-941 -682-1 114-1 266-1 379-1 447-1 503-1 562-1 616 Vuosikate 4 741 12 936 11 286 7 910 7 067 8 299 8 203 7 498 7 888 8 087 Poistot 7 554 8 909 8 786 9 121 9 037 6 947 7 161 7 296 7 426 7 552 Ylijäämä/alijäämä -2 536 1 828 2 749-975 -1 745 1 352 1 042 202 462 535 Kumulatiivinen ylij/alij. 17 495 19 327 22 076 21 101 19 356 20 707 21 749 21 951 22 413 22 948 Kumulatiivinen ylij/alij./as 540 600 682 653 600 642 675 682 696 712 Nettoinvestoinnit 11 247 12 941 19 230 17 561 15 827 13 489 11 289 11 287 11 287 11 288 Lainakanta 1000 eur 59 337 58 662 71 412 83 492 91 942 97 102 100 159 103 918 107 288 110 460 Nettolaina 1000 eur 46 770 44 764 54 358 66 467 74 947 80 137 83 223 87 012 90 412 93 614 Nettolaina eur/as 1 443 1 390 1 679 2 056 2 321 2 485 2 583 2 702 2 808 2 906 Nettolaina veroprosenttia 10,68 9,55 11,79 14,27 15,72 16,32 16,63 17,05 17,38 17,66 24.09.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 22
Lähtötilanne, mikä on sopeutustarve jos Sopeutustarve meur TASU 2015TASU 2016Yhteensä eur/as vero-% Forssa -4,0-3,7-7,7-436 -2,97 Humppila -1,2-1,1-2,3 >500 >3 Jokioinen -0,7-0,5-1,2-214 -1,43 Tammela -3,5-3,5-7,0 >500 >3 Yhdistelmä -9,4-8,8-18,2 >500 >3 Kuntakohtainen sopeutustarve, jos sopeutettaisiin itsenäisinä kuntina 2015-2016 niin, että vielä 2020 kuntien tulos olisi >0. 24.09.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 23
Kunnat yhteenlaskettuna - sopeutus Yhdistelmä TP 2012 TP 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TASU 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 Asukasluku 32 408 32 199 32 377 32 325 32 284 32 249 32 224 32 208 32 202 32 211 Verotettava tulo 438 026 468 706 461 077 465 689 476 793 491 106 500 581 510 253 520 124 530 201 Muutos-% 7,00 % -1,63 % 1,00 % 2,38 % 3,00 % 1,93 % 1,93 % 1,93 % 1,94 % Veroprosentti 19,59 19,86 20,05 20,05 20,05 20,05 20,05 20,05 20,05 20,05 Toimintakate -154 569-157 478-161 001-157 458-154 355-159 906-165 784-171 888-178 226-186 371 Muutos 1,88 % 2,24 % -2,20 % -1,97 % 3,60 % 3,68 % 3,68 % 3,69 % 4,57 % Sopeutus 0-9 400-8 800 0 0 0 0 0 Verotulot 95 778 103 707 104 417 105 767 107 741 110 860 112 994 115 172 117 395 119 664 Valtionosuudet 64 442 67 648 68 552 66 084 65 934 68 533 70 366 71 695 71 644 72 990 josta yhdistymisavustus 1 800 1 350 1 350 Rahoitustuotot ja -kulut -910-941 -682-1 079-1 137-1 072-984 -914-902 -965 Vuosikate 4 741 12 936 11 286 13 314 18 182 18 415 16 591 14 064 9 910 5 317 Poistot 7 554 8 909 8 786 9 121 9 037 6 947 7 161 7 296 7 426 7 552 Ylijäämä/alijäämä -2 536 1 828 2 749 4 429 9 370 11 468 9 431 6 769 2 484-2 235 Kumulatiivinen ylij/alij. 17 495 19 327 22 076 26 505 35 875 47 342 56 773 63 542 66 026 63 791 Kumulatiivinen ylij/alij./as 540 600 682 820 1 111 1 468 1 762 1 973 2 050 1 980 Nettoinvestoinnit 11 247 12 941 19 230 17 561 15 827 13 489 11 289 11 287 11 287 11 288 Lainakanta 1000 eur 59 337 58 662 71 412 78 088 75 423 70 467 65 135 62 328 63 675 69 617 Nettolaina 1000 eur 46 770 44 764 54 358 61 063 58 428 53 502 48 199 45 422 46 799 52 771 Nettolaina eur/as 1 443 1 390 1 679 1 889 1 810 1 659 1 496 1 410 1 453 1 638 Nettolaina veroprosenttia 10,68 9,55 11,79 13,11 12,25 10,89 9,63 8,90 9,00 9,95 24.09.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 24
Miksi ollaan tässä tilanteessa? Tilanne on huono koko maassa. Koko kuntapohjainen hyvinvoinnin jakelukoneisto kärsii tulojen leikkautumisesta ja edelleen menojen lisäyksestä. Verotulon lasku on iso asia, samoin valtionosuusleikkaus ja valtionosuusuudistus. MUTTA valtionosuustason muutos on ja hidas kasvu on vielä merkittävämpi asia. o uudistus ja leikkaukset yhdessä vaikuttavat siten, että esimerkiksi Tammela saavuttaa euromääräisesti vuoden 2014 vos-tason vuonna 2025!!! Luonnollisesti silloin sen arvo on inflaatiosta johtuen jotain ihan muuta. Tammelan toimintakate on muuten painelaskelman mukaan tuolloin 1,5 kertainen suhteessa vuoteen 2014. toimintakatteeseen on pakko saada aikaan alenema ja kasvu on pakko pystyä rajaamaan. Vaikka koko maan kuntia kohtaa sama tilanne, on alueen kuntien pystyttävä huolehtimaan tästä itse. Vaalien jälkeen ei tule lisää rahaa. Kuntien tehtäväksi jää miettiä, kuinka paljon itsenäiset kunnat pystyvät sopeutumaan, kuinka paljon syvin yhteistyö kasvattaa sopeutumisen mahdollisuutta ja kuinka paljon kuntaliitos lisäisi sitä edelleen. Tämän jälkeen luottamushenkilöt pystyisivät rehellisesti päättämään itsenäisyydestä tai kuntaliitoksesta. 24.09.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 25