Nurmijärven talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Eero Laesterä, HT
|
|
|
- Riikka Saarnio
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nurmijärven talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Eero Laesterä, HT
2 2 Väestö
3 Väestömuutos Nurmijärvi /v /v /v /v Asukasluku ,2 % 1,1 % ,0 % 0,8 % 0 6 vuotiaat ,6 % -0,5 % ,4 % -0,7 % 6 vuotiaat ,0 % 1,3 % ,6 % -1,5 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat ,2 % 0,4 % ,6 % -0,1 % Lukio, vuotiaat ,6 % 3,0 % ,2 % 0,2 % Työikäiset, vuotiaat ,4 % 0,6 % ,5 % 0,5 % vuotiaat ,9 % 6,7 % ,9 % 6,8 % Yli 84 vuotiaat ,5 % 6,9 % ,8 % 7,6 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat ,0 % 6,7 % ,1 % 4,0 % Huoltosuhde /v /v /v /v Nurmijärvi 56,9 58,6 62,0 64,7 71,2 77, ,1 % 1,0 % 3 1 4,2 % 0,8 % Verrokit 52,7 55,7 61,5 67,7 75,5 77, ,7 % 1,9 % ,1 % 2,0 % Koko maa 62,9 66,0 74,5 84,2 98,1 97, ,3 % 2,0 % ,0 % 2,6 % Mediaani-ikä /v /v /v /v Nurmijärvi 37,0 38,0 40,0 41,0 43,0 45, ,1 % 0,9 % 1 0 2,5 % 0,5 % Verrokit ka 40,4 41,5 42,5 43,4 45,4 46, ,4 % 0,6 % 1 0 1,9 % 0,4 % Koko maa ka 44,5 46,4 47,9 49,2 50,9 51, ,8 % 0,9 % 1 0 2,8 % 0,6 % Perlacon Oy 2017 Tilastokeskus arvioi asukasluvun kasvun jatkuvan. Tilastokeskus arvioi kasvun hiukan hiipuvan. Nurmijärven painelaskenta tehdään kunnan omilla arvioilla. Työikäisten määrän ennakoidaan kasvavan hidastuvana negatiivinen vaikutus verotettavan tulon kehitykseen. Lasten määrän ennakoidaan kokonaisuutena laskevan suuri vaikutus soten jälkeiseen valtionosuuteen. Ikääntyminen vaikuttaa jatkuvan. Nurmijärven huoltosuhde on selvästi maan keskitasoa korkeampi ja eron maan keskitasoon ennustetaan säilyvän. Myös mediaani-ikä on matala suhteessa maan keskitasoon. Ikääntyminen johtaa soten jälkeen erityisesti vain verotettavan tulon alenemaan. Sote-uudistuksen jälkeinen valtionosuusjärjestelmä tukee 90% nuorimpia ikäryhmiä. 3
4 Yli 75-vuotiaiden määrän muutos Nurmijärvi Yli 75-vuotiaat Suhde vuoteen ,31 0,50 0,59 1,00 1,12 1,52 2,08 2,48 2,79 3,16 Osuus väestöstä 2,7 % 3,4 % 3,4 % 4,8 % 5,3 % 6,9 % 9,1 % 10,6 % 11,6 % 13,0 % 10 nopeinta 10 hitainta Siuntio 2,58 Luhanka 1,06 Pirkkala 2,57 Rautavaara 1,07 Kirkkonummi 2,57 Multia 1,08 Kempele 2,56 Pomarkku 1,09 Järvenpää 2,44 Kuortane 1,13 Kontiolahti 2,35 Punkalaidun 1,13 Kerava 2,34 Isojoki 1,14 Tuusula 2,31 Salla 1,14 Kaskinen 2,26 Tervola 1,15 Vihti 2,23 Soini 1,15 -> indeksoinnilla tarkasteltuna Nurmijärvi ikääntyy 11 nopeimmin suhteessa muihin kuntiin ajanjaksolla
5 Soten idea yksi niistä Kuntiin jäävät ne palvelut (yleishallinto, tekniikka, sivistys), joiden kasvu on menneessä ollut sotepalveluita hitaampaa ja ennakoitavampaa. Ja tämän lisäksi jäljelle jäänyt toimintakate on huomattavasti aiempaa pienempi. Parhaimmillaan kuntien toimintakatteesta huomattavasti pienempi osa kasvaa hitaammin kuin aiemmin iso toimintakate. 5
6 6 Palvelurakenteen muutos
7 Palvelurakenne 2015 Nurmijärvi Muutos e/as Muutos %:ia Kuntaan jäävät palvelut % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Nurmijärvi Muutos e/as Muutos %:ia Perusturvan palvelut-kunnasta poistuvat % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Nurmijärvi Muutos e/as Muutos %:ia Kaikki yhteensä % Manner-Suomen kuntien keskiarvo % Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas % Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Nurmijärven palvelurakenne on verrokkiaan (asukasluku +/- 20 %) edullisempi. Kuntaan jäävät palvelut /as ovat kasvaneet merkittävästi perusturvaa hitaammin Perusturva on kasvanut Nurmijärvellä maan ja verrokkiryhmän keskitasoa hitaammin. 7
8 Mikä kokonaisuus on kasvanut? Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Trendikasvu Muutos% Muutos-% Kantaluku Kasvu v:een Erotus Nurmijärvi euroa muut:sta Nurmijärvi vuodessa euroa Kaikki % Kaikki 55,0 % 6,1 % Muut % ,6 % Muut 41,3 % 4,6 % SOTE % ,4 % SOTE 68,6 % 7,6 % Sosiaalitoimi % ,1 % Terveydenhuolto % ,3 % Perusterveys yms % ,1 % Erikoissairaanhoito % ,3 % Taulukossa kasvuarvio vuoteen 2023 perustuu nimelliskasvuun Nimelliskasvussa on mukana sekä inflaatio, palveluntarpeen muutos mutta myös laadun muutos. Jos sote-ja maakuntauudistusta ei tulisi, kasvaisivat kaikki menot vuoteen ,8 miljoonaa euroa. Tästä kasvusta kuntaan jäävät palvelut kasvaisivat 40,428 miljoonaa euroa. Sote-palvelut kasvaisivat jopa 89,378 miljoonaa euroa 1000 euroa Muutos Osuus Koko maa Muutos-%euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,8 % SOTE % ,2 % Sosiaalitoimi % ,4 % Terveydenhuolto % ,9 % Perusterveys yms % ,5 % Erikoissairaanhoito % ,4 % suurin osa toimintakatteen kasvusta on aiheutunut soten kasvusta.
9 Mikä kokonaisuus tulee kasvamaan? Nurm ijärvi Nousu/v 2025 Nousu/v Nousu/v. Asukasluku ,8 % ,6 % ,7 % Alle 75-v ,5 % ,1 % ,2 % 75-vuotta ja yli ,2 % ,9 % ,0 % Nurm ijärvi Nousu/v 2025 Nousu/v Nousu/v. Yleishallinto ,8 % ,6 % ,7 % Muut palvelut ,8 % 495 0,6 % 509 0,7 % Opetus ja kulttuuri ,3 % ,2 % ,2 % Kunnan kustannettavat ,3 % ,2 % ,2 % Sosiaalitoimi ,9 % ,0 % ,0 % Terveydenhuolto ,9 % ,4 % ,2 % Perusterveydenhuolto ,3 % ,9 % ,6 % Vuodeosasto ,0 % ,6 % ,9 % Suun terveydenhuolto ,8 % ,6 % ,7 % Ympäristöterveys ,8 % 154 0,6 % 158 0,7 % Erikoissairaanhoito ,6 % ,9 % ,8 % Maakunnan kustannettavat ,3 % ,0 % ,5 % Kaikki yhteensä ,1 % ,6 % ,3 % Nousu/v 2026 Nousu/v Nousu/v. Kuntien kustannettavat ,3 % ,2 % ,2 % Maakuntien kustannettavat ,3 % ,0 % ,5 % Erotus edellisestä, jäävät Erotus ed., poistuvat Kum ulat. erotus vuoteen 2019, jäävät Kum ulat. erotus vuoteen 2019, poistuvat eur/as, jäävät eur/as, poistuvat Jos kasvu lasketaan tulevaan väestömäärän ja väestön ikärakenteen muutoksen perusteella. Kuntiin jäävissä palveluissa on Tilastokeskuksen arvion mukaan mahdollisuus jopa kustannusten alenemaan vuoteen 2030 (vuoteen 2025 alenema ; vuoteen 2030 vielä alenema). Väestö ikääntyy Nurmijärvellä nopeasti ja kuntaan myös muutetaan ikääntymään, sotepalveluissa kasvupaine vuoteen 2025 on 25,779 milj. euroa ja tästä edelleen vuoteen ,651 milj. euroa. Kunta ikääntyy erittäin nopeasti, mutta suurin ikääntymisen huippu tulee vuoteen
10 Mikä kokonaisuus tulee kasvamaan? 10 Koko m aa Nousu/v 2025 Nousu/v Nousu/v. Asukasluku ,4 % ,3 % ,3 % Alle 75-v ,2 % ,2 % ,2 % 75-vuotta ja yli ,4 % ,2 % ,8 % Koko m aa Nousu/v 2025 Nousu/v Nousu/v. Yleishallinto ,2 % ,2 % ,2 % Muut palvelut ,2 % ,2 % ,2 % Opetus ja kulttuuri ,2 % ,1 % ,0 % Kuntien kustannettavat ,2 % ,1 % ,0 % Sosiaalitoimi ,2 % ,7 % ,9 % Terveydenhuolto ,8 % ,4 % ,3 % Perusterveydenhuolto ,9 % ,6 % ,5 % Vuodeosasto ,0 % ,2 % ,8 % Suun terveydenhuolto ,3 % ,3 % ,3 % Ympäristöterveys ,1 % ,1 % ,1 % Erikoissairaanhoito ,6 % ,0 % ,9 % Maakuntien kustannettavat ,0 % ,9 % ,5 % Kaikki yhteensä ,6 % ,2 % ,9 % Koko m aa Nousu/v 2026 Nousu/v Nousu/v. Kuntien kustannettavat ,2 % ,1 % ,0 % Maakuntien kustannettavat ,0 % ,9 % ,5 % Erotus edellisestä, jäävät Erotus ed., poistuvat Kum ulat. erotus vuoteen 2019, jäävät Kum ulat. erotus vuoteen 2019, poistuvat eur/as, jäävät eur/as, poistuvat SOTE-uudistus merkitys Koko maan- sote- ja maakuntauudistuksen kannalta tilanne on hyvinkin tavoitteellinen!
11 11 Kuinka kasvun hidastumiseen on sopeuduttu?
12 Menojen ja tulojen kasvut Nurmijärvi 1,92 % 0,91 % 0,96 % Nurm ijärvi Sam a kasvu Koko m aa Nurm ijärvi Sam a kasvu Koko m aa Nurm ijärvi Sam a kasvu Toimintakate 7,78 % 7,06 % 4,93 % 4,59 % 5,36 % 4,70 % 2,93 % 2,57 % 1,77 % Verotettava tulo 5,30 % 5,36 % 3,27 % 3,18 % 2,32 % 0,90 % 3,07 % 2,80 % 1,91 % Veroprosentti 0,125 0,129 0,133 0,083 0,192 0,191 0,167 0,220 0,260 Yhteisöverot -14,78 % -5,73 % -5,89 % 13,73 % 1,98 % -1,85 % 10,95 % 12,67 % 14,30 % Kiinteistöverot 7,68 % 7,73 % 6,25 % 9,70 % 11,64 % 9,35 % 6,69 % 8,69 % 9,51 % Valtionosuudet 13,76 % 8,23 % 6,72 % 4,40 % 0,98 % 4,30 % -3,69 % -1,37 % 0,48 % Poistot 6,23 % 6,96 % 3,19 % 5,29 % 4,83 % 4,41 % 4,64 % 6,03 % 6,62 % Bruttoinv. eur/as Koko maa Δtkate eur/as 5,75 % 3,65 % 1,96 % Luvut on laskettu tuhansista euroista. Nurmijärven verotettavan tulon alenema on suuri jakson ja välillä, mutta verrokkia parempi Valtionosuuksien lasku on ollut rajua Kunnassa on kuitenkin onnistuttu toimintakatteen kasvun hidastamisessa viimeisinä tarkasteluvuosina Jos toimintakatteen kasvua halutaan tarkastella euroa/asukas, päädytään seuraaviin maltillisempiin lukuihin tämä johtuu kaupungissa asukasluvun kasvusta.: ,75 %/v ,65 %/v ,95 %/v. 12
13 Talouden tilanne ja näkymä vuoteen 2023 sote huomioitu (Sote perustuu tietoihin marraskuun lopulla) 13
14 Rautalankaa Nurmijärvi Nurmijärvi Siirtyvät menot ME Siirtyvät tulot ME Kunnalta poistuva sote-nettokustannus 113,78 Kunnalta poistuvat sote-valtionosuudet 15,97 Tuloveron alenema (12,47) 100,99 Yhteisöveron alenema 2,08 Siirtyvät menot 113,8 Siirtyvät tulot 119,04 Nurmijärvi ME Siirtyvät menot - siirtyvät tulot -5,26 Verotuskustannusten alenema 0,55 Nykyisen VOS:n muutosten vaikutus verotulon tasaukseen. 7,70 Automaattimuutos 2,99 Alkuperäinen muutos 72 Muutosrajoitin (60/60) -1,69 Automaattimuutos x 0,60 - kunta/valtio -neutraalius Ensimmäisen rajauksen jälkeinen muutos 1,31 Nurmijärven automaatiomuutos, menojen ja tulojen vähennys on lähtökohtaisesti 2,99 miljoonaa euroa tämän verran kunnan olisi pitänyt hyötyä uudistuksesta. Tätä muutosta tasataan ensin muutosrajoittimella niin, että kunta näyttäisi voittavan uudistuksessa 1,31 miljoonaa euroa. 14
15 Rautalankaa Nurmijärvi Nurmijärvi Nykyisen järjestelmän valtionosuus 38,38 (poistettu siirtymätasaus 2015 järjestelmästä) Uusi valtionosuus 30,68 (vuonna 2019 muuttuvan järjestelmän valtionosuus) Erotus 7,69 Kunnalta poistuvat sote-valtionosuudet 15,97 Sote-uudistuksen aiheuttama vos-muutos kunnalle Nykyisen VOS:n muutosten vaikutus verotulon tasaukseen. 7,70 Vaikutus 8,27 Valtionosuusjärestelmän uudistuksen vaikutus 0,57 Kokonaisvaikutus ME Ensimmäisen rajauksen jälkeinen muutos 1,31 Valtionosuusjärestelmän uudistuksen vaikutus 0,57 Kunnalle jäävä, rajoittamaton rahoitusmuutos 1,88 Lopullinen rajaus Max e/asukas Asukasluku Rajaamaton muutos eur/as 45 Rajataan +/-100 euroon/asukas Uudistukseen liittyvä valtionosuusuudistus kasvattaa vielä muutoksen hyötyä kunnalle, uudistuksen jälkeen kunta voittaisi 1,88 miljoonaa euroa Tämä vastaa 45 euroa/asukas. 15
16 Verorakenne Viereisessä kuviossa oletuksena on, että veroprosentit pysyvät 2018 vuoden 2016 tasolla ja vuonna 2019 tuloveroon tehdään 12,47 prosenttiyksikön madallus. Viimeisenä nykymuotoisena kuntana 2018 tulovero rahoittaa noin 91 % verotuloista. Koska vähennyksiä ollaan siirtämässä kunnan tuloverosta valtionveroon, voi efektiivinen vero tuoda jopa nykyistä paremman tuoton veroprosenttia kohden. Kiinteistöveron suhteellinen osuus kasvaa liki kolminkertaiseksi. Vaikka kuntien yhteisöverokertymää siirretään maakuntien hyväksi, kasvaa myös yhteisöveron suhteellinen merkitys. Panostus entistä enemmän pysyvään kiinteistöveroon Tulovero % 81 % Kive % 13 % Yhteisövero % 6 % Verot yhteensä % 100 % 16 Verotulot Kiinteistövero Suhde Minimi 3,1 % (Keminmaa I Neljännes 6,2 % Mediaani 7,3 % Keskiarvo 8,3 % III neljännes 8,8 % Maksimi 46,3 % (Eurajoki) Verotulot Kiinteistövero Suhde Hyvinkää ,7 % Järvenpää ,9 % Mäntsälä ,6 % Nurmijärvi ,6 % Pornainen ,0 % Tuusula ,9 %
17 17 Painelaskelmat
18 Nousu e/as, ei sotea VE 1 Nurmijärvi Trendi: TP 2014 TP 2015 Tpe Asukasluku Muutos kpl Verotettava tulo Muutos-% -0,32 % 1,93 % 3,01 % -3,44 % 4,03 % 2,42 % 3,32 % 2,78 % 2,68 % 2,68 % 3,93 % Veroprosentti 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 Toimintakate Muutos 1000 euroa Muutos %:ia 2,78 % 1,20 % 0,46 % 0,00 % 2,65 % 2,65 % 2,96 % 3,44 % 3,31 % 3,29 % 4,51 % Muutos % eur/as 1,83 % 0,43 % 0,16 % -0,60 % 1,94 % 1,94 % 2,24 % 2,72 % 2,70 % 2,67 % 2,64 % Verorahoitus Tuloveron kehitys 1000 e Toimintakate/Verorahoitus 95 % 94 % 91 % 93 % 92 % 93 % 93 % 93 % 94 % 95 % 95,5 % Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina/Verorahoitus 40 % 43 % 48 % 61 % 68 % 75 % 83 % 91 % 91 % 92 % 92 % Nettolaina veroprosenttia 9,88 10,48 11,87 15,31 16,82 18,52 20,57 22,43 22,47 22,61 22,64 18
19 Nousu e/as, soten vaikutus VE 1 Nurmijärvi Trendi: TP 2014 TP 2015 Tpe Asukasluku Muutos kpl Verotettava tulo Muutos-% -0,32 % 1,93 % 3,01 % -3,44 % 4,03 % 2,42 % 3,32 % 2,78 % 2,68 % 2,68 % 3,93 % Veroprosentti 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 7,03 7,03 7,03 7,03 7,03 7,03 Toimintakate Muutos 1000 euroa Muutos %:ia 2,78 % 1,20 % 0,46 % 0,00 % 2,65 % -57,17 % 2,31 % 2,31 % 2,22 % 2,22 % 3,31 % Muutos % eur/as 1,83 % 0,43 % 0,16 % -0,60 % 1,94 % -57,46 % 1,60 % 1,60 % 1,61 % 1,61 % 1,46 % Verorahoitus Tuloveron kehitys 1000 e Toimintakate/Verorahoitus 95 % 94 % 91 % 93 % 92 % 83 % 82 % 82 % 81 % 81 % 80,7 % Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina/Verorahoitus 40 % 43 % 48 % 61 % 68 % 161 % 177 % 187 % 181 % 174 % 167 % Nettolaina veroprosenttia 9,88 10,48 11,87 15,31 16,82 18,46 20,32 21,69 20,97 20,20 19,19 19
20 Nousu e/as, soten vaikutus VE 1 Nurmijärvi Trendi: TP 2014 TP 2015 Tpe Asukasluku Muutos kpl Verotettava tulo Muutos-% -0,32 % 1,93 % 3,01 % -3,44 % 4,03 % 2,42 % 3,32 % 2,86 % 2,76 % 2,76 % 4,01 % Veroprosentti 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 7,03 7,03 7,03 7,03 7,03 7,03 Toimintakate Muutos 1000 euroa Muutos %:ia 2,78 % 1,20 % 0,46 % 0,83 % 3,48 % -56,86 % 3,04 % 3,04 % 2,95 % 2,95 % 4,04 % Muutos % eur/as 1,83 % 0,43 % 0,16 % 0,23 % 2,76 % -57,16 % 2,32 % 2,32 % 2,33 % 2,33 % 2,18 % Verorahoitus Tuloveron kehitys 1000 e Toimintakate/Verorahoitus 95 % 94 % 91 % 94 % 94 % 87 % 87 % 86 % 86 % 86 % 86,9 % Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina/Verorahoitus 40 % 43 % 48 % 62 % 70 % 173 % 193 % 208 % 206 % 205 % 203 % Nettolaina veroprosenttia 9,88 10,48 11,87 15,50 17,39 19,46 21,81 23,69 23,55 23,40 23,01 20
21 Nousu e/as, ei sotea VE 2 Nurmijärvi Trendi: TP 2014 TP 2015 Tpe Asukasluku Muutos kpl Verotettava tulo Muutos-% -0,32 % 1,93 % 3,01 % -3,44 % 4,03 % 2,42 % 3,32 % 3,09 % 2,99 % 2,99 % 1,79 % Veroprosentti 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 Toimintakate Muutos 1000 euroa Muutos %:ia 2,78 % 1,20 % 0,46 % 0,00 % 2,96 % 2,96 % 3,26 % 3,74 % 3,61 % 3,58 % 2,36 % Muutos % eur/as 1,83 % 0,43 % 0,16 % -0,89 % 1,94 % 1,94 % 2,24 % 2,71 % 2,69 % 2,66 % 2,64 % Verorahoitus Tuloveron kehitys 1000 e Toimintakate/Verorahoitus 95 % 94 % 91 % 93 % 92 % 93 % 93 % 94 % 95 % 96 % 96,1 % Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina/Verorahoitus 40 % 43 % 48 % 61 % 68 % 76 % 85 % 93 % 94 % 96 % 98 % Nettolaina veroprosenttia 9,88 10,48 11,87 15,31 16,89 18,73 20,98 22,98 23,19 23,52 24,18 21
22 Nousu e/as, soten vaikutus VE 2 Nurmijärvi Trendi: TP 2014 TP 2015 Tpe Asukasluku Muutos kpl Verotettava tulo Muutos-% -0,32 % 1,93 % 3,01 % -3,44 % 4,03 % 2,42 % 3,32 % 3,09 % 2,99 % 2,99 % 1,79 % Veroprosentti 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 7,03 7,03 7,03 7,03 7,03 7,03 Toimintakate Muutos 1000 euroa Muutos %:ia 2,78 % 1,20 % 0,46 % 0,00 % 2,96 % -57,05 % 2,58 % 2,58 % 2,49 % 2,49 % 1,44 % Muutos % eur/as 1,83 % 0,43 % 0,16 % -0,89 % 1,94 % -57,48 % 1,56 % 1,56 % 1,58 % 1,58 % 1,73 % Verorahoitus Tuloveron kehitys 1000 e Toimintakate/Verorahoitus 95 % 94 % 91 % 93 % 92 % 84 % 83 % 83 % 82 % 82 % 81,3 % Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina/Verorahoitus 40 % 43 % 48 % 61 % 68 % 163 % 180 % 191 % 185 % 180 % 175 % Nettolaina veroprosenttia 9,88 10,48 11,87 15,31 16,89 18,62 20,59 22,01 21,37 20,70 20,18
23 Nousu e/as, soten vaikutus VE 2 Nurmijärvi Trendi: TP 2014 TP 2015 Tpe Asukasluku Muutos kpl Verotettava tulo Muutos-% -0,32 % 1,93 % 3,01 % -3,44 % 4,03 % 2,42 % 3,32 % 3,17 % 3,07 % 3,07 % 1,87 % Veroprosentti 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 7,03 7,03 7,03 7,03 7,03 7,03 Toimintakate Muutos 1000 euroa Muutos %:ia 2,78 % 1,20 % 0,46 % 0,00 % 3,79 % -56,75 % 3,30 % 3,31 % 3,22 % 3,22 % 2,16 % Muutos % eur/as 1,83 % 0,43 % 0,16 % -0,89 % 2,76 % -57,18 % 2,28 % 2,28 % 2,30 % 2,30 % 2,44 % Verorahoitus Tuloveron kehitys 1000 e Toimintakate/Verorahoitus 95 % 94 % 91 % 93 % 93 % 86 % 86 % 86 % 86 % 86 % 86,1 % Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina/Verorahoitus 40 % 43 % 48 % 61 % 69 % 168 % 188 % 202 % 200 % 199 % 198 % Nettolaina veroprosenttia 9,88 10,48 11,87 15,31 17,08 19,06 21,34 23,11 22,88 22,66 22,68 23
24 Ikuisesti matala korkotaso? Keskikorko 5,00 % 4,00 % 3,00 % 2,00 % 1,00 % 0,00 % Keskikorko Keskikorko, koko maa Korkomeno Korkomeno koko maa Lainakanta Lainakanta koko maa Keskikorko 2,91 % 3,89 % 3,89 % 2,73 % 1,83 % 2,02 % 1,33 % 0,87 % 0,87 % 0,63 % Keskikorko, koko maa 3,48 % 4,28 % 4,72 % 3,01 % 2,14 % 2,45 % 2,15 % 1,64 % 1,56 % 1,32 % Korkoriski 1% Veroprosentin tuotto
25 Yhteenveto painelaskelmista 25
Tampereen kaupunki. Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeinen elämä kuinka kunta rahoittuu? Eero Laesterä, HT
Tampereen kaupunki Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeinen elämä kuinka kunta rahoittuu? Eero Laesterä, HT 1.5.2017 Toimeksianto Tarkastella sote- ja maakuntauudistuksen vaikutusta kaupungin rahoitukseen
Orimattilan maakuntauudistuksen jälkeen. Kuntaliiton maakuntakierros
Orimattilan maakuntauudistuksen jälkeen Kuntaliiton maakuntakierros 3.5.2018 Kasvut menneessä Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Orimattila 2007 2011 2016 2007-16 euroa muut:sta Kaikki 64 769 74 681 88 005
Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat. HT Eero Laesterä
Tarvasjoen kunta liitoskumppaneiden painelaskelmat HT Eero Laesterä 20.3.2014 Väestön muutokset Kunnan nimi: Tarvasjoki KNO 838 Muutos 2011-2040 2011 Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus kpl kpl/v. %:ia
Etelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus
Etelä- Karjalan kuntien talouden tila ja tulevaisuus Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 4.12.2018 Teemat (eivät valmiina) Taloustarkastelun edellyttämä väestötarkastelu (Tilastokeskus 1.12.2018, painelaskelmassa
Sote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 06.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
Seutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa
Seutuforum 2016 Kotkan Haminan seudun talousnäkymät nyt ja tulevaisuudessa Merikeskus Vellamo MDI:n ja Perlacon Oy:n yhteisesiintyminen Eero Laesterä, HT Toimitusjohtaja Juha Koskinen, KTM Mennyt ja nykyisyys
Kuntaliiton maakuntatilaisuus
Päivitetty kuntakohtaisilla dioilla 8.5.2016 Kuntaliiton maakuntatilaisuus 22.4.2016 Klo 12.00-16.00, Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, LAHTI HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Muutos 2000
Sote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 6.6. Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
Sote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 06.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
Riihimäen kaupungin talouden tilanne ja arvio siitä, kuinka sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa siihen
Riihimäki 16.1.2017 Riihimäen kaupungin talouden tilanne ja arvio siitä, kuinka sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa siihen Eero Laesterä, hallintotieteiden tohtori Tuomas Hanhela, erityisasiantuntija 2
Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela
Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssa 1.12.2014 HT Eero Laesterä Yleinen talous 3.12.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 2 Kaikki yhteensä painokertoimin Painotettu Tasepohja Sij.
Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä
Valtuustoseminaariin 7.12.2011. HTT Eero Laesterä Aineistot: Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteet 1997 2010 Kuntaliiton veromalli 8/2011, jota on käytetty arvion pohjana. Ristiinan omat arviot talouden
Sote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 06.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
Valtuustojen seminaariin HTT Eero Laesterä
Valtuustojen seminaariin 1.2.2012. HTT Eero Laesterä (mrd euroa) 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos Muutos%%/v Toimintakate 12,61 12,92 13,29 14,01 15,21 15,99
Kuntaliiton maakuntatilaisuus
Kuntaliiton maakuntatilaisuus 22.4.2016 Klo 12.00-16.00, Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, LAHTI HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Muutos 2000 2014 (mrd euroa) 00 01 02 03 04 05 06 07
Sote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM, Juha Koskinen KTM, tj. Maakunta: Päijät-Häme Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen
Vesilahden kunta. Eero Laesterä. 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus. Hallintotieteiden tohtori
Vesilahden kunta 27.1.2014 Kuntalaistilaisuus Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Valtio Mrd 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Valtionvelan kehitys %/BKT 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1991 1992 1993 1994
Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Riitta Ekuri
Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Riitta Ekuri Erityisasiantuntija Kenen toimeksianto?
Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio
Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon
Lapinjärvi - Loviisa. Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela
Lapinjärvi - Loviisa Perlacon Oy, HT Eero Laesterä Tuomas Hanhela Asukasluku 2012 2040 Muutos Muutos/v. Lapinjärvi 2829 2893 2,3 % 0,1 % Loviisa 15519 16036 3,3 % 0,1 % Uusi kunta 18348 18929 3,2 % 0,1
Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto
Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit 2020-2022 Kaupunginvaltuusto 21.5.2019 2 3 4 5 6 ? 8 10 11 Kajaani 1 000 S Yhteenveto TILIVUOSI 2017 2018 2019** 2020** 2021** 2022** Verolaji Kunnallisvero
Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus
Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus 3.6.2019 Enontekiön kunnan painelaskelmat (päivitetty 5/2019) Enontekiö Trendi: 2013-2018 TP 2016 TP 2017 TP2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Asukasluku
Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018
Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017 Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Vuosi 2017 Kuntien toimintakulut laskivat -1,3% (+1,5% v. 2016) Toimintakate parani +0,7% (-1,6% v. 2016) Verotulot kasvoivat
5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen
5.5.2010 Lahti Eero Laesterä & Juha Koskinen Väestöennusteena käytetään uusinta Tilastokeskuksen ennustetta 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012
Taipalsaaren painelaskelma päivitetty painelaskelma Tuomas Hanhela, Heli Silomäki
Taipalsaaren painelaskelma 14.5.2019 päivitetty painelaskelma Tuomas Hanhela, Heli Silomäki Toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia prosessin aikana Tilinpäätösennuste ja Eksoten ylitys näyttivät marraskuussa
Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma
Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti 25.4.2017 konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 1 Kaupunkistrategian onnistuminen koko kaupungin
Oulun seudun kuntajakoselvitys kuntakohtaiset ennustelaskelmat ja yhdistymislaskelma Eero Laesterä & Juha Koskinen
Oulun seudun kuntajakoselvitys kuntakohtaiset ennustelaskelmat ja yhdistymislaskelma 14.1.2010 Eero Laesterä & Juha Koskinen Lähtötilanne Ylijäämän purkaminen ja alijäämän kasvattaminen (Kuinka kauan kunnan
Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet
Kuntien talous Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys Kuntalaistilaisuudet Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä Mistä kaikki johtuu Teollisuuden rakennemuutos ja talouden yleinen taantuma
Askola Copyright Perlacon Oy 1
Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta
Sote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 24.08.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
Talousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen Raija Vaniala
Talousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen Sote-uudistuksen verorahoitus koko maassa Yli puolet (17,7 mrd ) kuntien käyttötalouden nettokustannuksista siirtyy maakunnille. Verorahoituksen jakautuminen
TALOUSLUKUJEN VERTAILUA
TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,
Kuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät
Kuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät Kuntatalo 31.10.2017 SOTE ja MAAKUNTAUUDISTUKSEN VASTUUVALMISTELIJOIDEN TAPAAMINEN Valtiovarainministeriö / Kunta ja aluehallintoosasto Miikka Vähänen
(-- ) ! 1" " # 80 % 70 % 60 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %
!" # $ % & ' () # # * +),-. / 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Menojen muutos 97->06 %:ia pystyakselilla, asukasluvun muutos
Uuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1
Uuden kunnan talous Pentti Meklin emeritusprofessori Tampereen yliopisto Pentti Meklin 1 I Kunnan talous Soten siirrossa 1.1.2019 II Välivaiheen talous 2019-2023 ja siitä eteenpäin Tulot ja menot Varat
Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen
Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
Forssan seudun kuntien talouden paineet
Forssan seudun kuntien talouden paineet Forssa Humppila Jokioinen - Tammela Eerikkilä 6.8.2014 Kuntajohtajat 15.9.2014 Ohjausryhmä 23.9.2014 HT Eero Laesterä & Tuomas Hanhela Yleinen talouden tila 2013
Keski-Uudenmaan finanssilounas Miten kuntatalous kuriin Keski-Uudellamaalla. HT Eero Laesterä. Krapinhovi, Tuusula
Keski-Uudenmaan finanssilounas Miten kuntatalous kuriin Keski-Uudellamaalla HT Eero Laesterä Krapinhovi, Tuusula 6.2.2015 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014
Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne
Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset
Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset 2019-2023 29.5.2018 1 Järvenpään kaupunki ja Järvenpään Vesi yhteensä, tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018 Kehys 2019 2020 2021 2022 2023 Tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018
Sote- ja maakuntauudistuksen rahoitusriskit
Sote- ja maakuntauudistuksen rahoitusriskit 20.4.2018 Eero Laesterä, HT Julkilausutut tavoitteet uudistuksen tarve Ikääntyminen kasvattaa palveluntarvetta ja tämä kasvattaa kustannuksia uudistuksella hillitään
Hämeenlinnan talous ja investointikyky nyt ja maakuntauudistuksen jälkeen / Jussi Oksa
Hämeenlinnan talous ja investointikyky nyt ja maakuntauudistuksen jälkeen / Jussi Oksa 6.3.2018 ämeenlinnan talouden pitemmän aikavälin tarkastelu TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 EN 2017 TA 2018
Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen
Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)
Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta
LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot
Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto
Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto 2 3 4 5 VM/KAO PÄIVITETTY 21.12.2016 Kuntien talouden tasapainotilan muutos ja sen laskennallinen paine kunnallisveroprosenttiin
Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen
Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
Yhteenveto. Perlacon Oy: Selvitys Etelä-Karjalan kuntien kantokyvystä
Yhteenveto Perlacon Oy: Selvitys Etelä-Karjalan kuntien kantokyvystä Väestö Väestö Asukasluvussa alenemaa, Tilastokeskuksen ennuste on pahasti jälkeenjäänyt, nekin kunnat ja kaupungit, joihin on ennakoitu
Sote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 08.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
Kuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki
Kuopio-Siilinjärvi-Suonenjoki Erityinen kuntajakoselvitys valtuustot 26.11.2014 HT Eero Laesterä ja maakuntaneuvos Timo Säkkinen Yleinen osa Katsaus talouteen 2 Nokian maksuunpantu yhteisövero, mrd euroa
Sote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 08.06.2017 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana.
Kirkon kiinteistöjen tulevaisuus - Talouden näkökulma
Kirkon kiinteistöjen tulevaisuus - Talouden näkökulma 20.9.2019 Heikki Päätalo Muuttuva talousympäristö I Jäsenyyden kehitys Kasvualueet Taantuvat alueet Verotulojen kehitys Tarkastelu ja skenaariot riittävän
Ranuan kunta talouden tila ja tulevaisuus- palveluverkon saneerauskustannuksen vaikutus kunnan kokonaistalouden tilaan
Ranuan kunta talouden tila ja tulevaisuus- palveluverkon saneerauskustannuksen vaikutus kunnan kokonaistalouden tilaan 17.4.2018 Työn lähtökohta ja tavoite Sivistystoimen tila- ja palveluverkkoselvitys
Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta ? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen
Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta 2016-2030? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen Laskennan tavoite o Perlacon Oy on käynnistänyt laskentasarjan,
Porvoon palvelurakenteen kustannus. HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela
Porvoon palvelurakenteen kustannus HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Toimeksianto Tarkastella Porvoon kaupungin toimintoja yleisten tilastojen perusteella, jotta voidaan tehdä johtopäätöksiä
Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen Paasitorni, Helsinki
Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen 8.11.2018 Paasitorni, Helsinki Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen 8.11. 9.00 Avaus Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen 9.15 Valtionosuusjärjestelmän
Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016
31.3.2017 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2016 Perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn tiedot on koottu 13.-29.3.2017 välisenä aikana Tiedot
26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen
26.5.2010 Lahti HT Eero Laesterä & KTM Juha Koskinen Väestöennusteena Tilastokeskuksen ennuste 09/2009 Laskelmien pohjaksi on otettu kuntien omat arviot talouden kehityksestä vuoteen 2012. Vuodesta 2012
KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017
KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 1. KUNNILTA MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN TEHTÄVIEN JA NIIDEN RAHOITUKSEN SIIRTO MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN
Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus
Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kymenlaakson kuntapäivä 25.5.2018 Minna Punakallio, pääekonomisti Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö 2 23.5.2018 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,
JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina
JÄMSÄN KAUPUNKI TALOUSARVION MUUTOS 9.4.2017 talousjohtaja Ari Luostarinen Jämsä elämäsi tarina 1 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Tavoitetaso Tuloslaskelman tunnusluvut 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Eduskunnan hallintovaliokunnan infotilaisuus
Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus Eduskunnan hallintovaliokunnan infotilaisuus 10.3.2017 MinnaMarja Jokinen Lainsäädäntöneuvos, VM 1 9.3.2017 Etunimi Sukunimi Rahoituksen siirto
Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys
Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63
Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen
Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys
Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1
Painelaskelmat Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys 28.5.2014 Page 1 Laskelmien lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (THL) Väestöennuste (Tilastokeskus 2012) Painelaskelmat
Kuntajohtajapäivät 28.8.-29.8.2014
Kuntajohtajapäivät 28.8.-29.8.2014 Järvenpään kaupungin tasapainottamisohjelma 2014-2018 Helinä Perttu, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Kukkonen, kaupunginjohtaja Kaupunki järven rannalla, radan
Siun soten kehys Omistajaohjaus
Siun soten kehys 2018 Omistajaohjaus 10.10.2017 MAKSUSOSUUKSIEN PERUSTEET Perussopimuksen 24 ja 25 Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat nettokustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla
Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit
% 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 8,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2022 -0,5 5,6 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 5,2 5,2-3 -4-4,4-5,1-5 -6 1) 2) 2) 3) 4) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01
Rauman kaupungin 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto
Rauman kaupungin 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto 19.2.2018 Tilinpäätös 2017 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tuloksen ennakkotieto (toimialat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 12,5 milj.
Porvoon kaupungin talouden. kehitys Perustuen väestöennusteen mallintamiseen Henrik Rainio, Saija Männistö
Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040 Perustuen väestöennusteen mallintamiseen 17.6.2019 Henrik Rainio, Saija Männistö Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040: Lähtökohdat ja oletukset Taustalla
Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus
Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus 21.5.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,
Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa
Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle
Valtuustoseminaari 11 10. 2011.
Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti
31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014
31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
Yhteenveto vuosien talousarviosta
Yhteenveto vuosien 219- talousarviosta Kaupunginhallitus 29.11.218 talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola 7.9.218 Talousarvioesityksen pääkohdat Varaudutaan Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän palvelutuotannon
Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015
17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)
Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin
Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin Minna Punakallio Pääekonomisti Seuraa minua Twitterissä: @MinnaPunakallio 13.2.2018 Missä mennään? Lähde: OP Suhdanne-ennuste, tammikuu 2018 2 13.2.2018 Kuntatalouden
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020
Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen
Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?
Hattula Hämeenlinna Janakkala
Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut
Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Valtiovarainvaliokunta Markku Nissinen Finanssineuvos, VM
Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus Valtiovarainvaliokunta 21.3.2017 Markku Nissinen Finanssineuvos, VM 1 22.3.2017 Etunimi Sukunimi Rahoituksen siirto kunnista maakuntiin LÄHTÖKOHTA:
Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 9.5.2018 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä
Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus
Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 3.5.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,
Kuntakohtaiset sopeutustarpeet
Lähentymiskriteerit 2015-2016 ja käyttäytyminen toiminnoissa niin, että yhdentymiskriteerit täyttyvät uuden kunnan taloudenpidossa. Pidättäytyminen rekrytoinnissa Johtoryhmä 5.6.2014 Kuntakohtaiset sopeutustarpeet
Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017
6.6.2018 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2017, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-165) -0,2 % (-5) -0,7 %
Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla
Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmeksen kaupungille vuosi 2018 vahvan perustoiminnan ansiosta hieman odotuksia parempi. Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota
Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018
7.6.2019 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2018, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,2 % (-510) -0,3 % (-51) -0,5 %
Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto
Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden
Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen
Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste
Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013
Talouden työryhmä Nousiainen 4/215, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 213 Toimintakate (itseisarvo), /as. 6 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Nousiainen Masku Rusko Koko maa Käyttötalouden palkat,
Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava
Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005
LIITE VUODEN 2018 TALOUSARVION MUUTTAMINEN, KOONTI 10/2018
LIITE VUODEN 2018 TALOUSARVION MUUTTAMINEN, KOONTI 10/2018 Pykälässä selostettujen talousarviomuutosten yhteenveto on esitetty tämän liitteen alussa. Yhteenvedon jälkeen pykälässä selostetut muutokset
Yleistä vuoden 2018 talousarviosta
KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee
Maakunnan talous ja rahoitus
Maakunnan talous ja rahoitus Maakuntatilaisuus Kajaani 24.4.2018 Mikko Mehtonen, kehityspäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2018 Kuntatalous vahvistui 2017 edelleen,
Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset
Pyhtään taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri
Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Pyhtään taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot
Kuntien tehtävien siirrosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten rajaaminen. Sote-siirron muutosrajoitin
Kuntien tehtävien siirrosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten rajaaminen Sotesiirron muutosrajoitin Tehtävien järjestämisvastuun siirron yhteydessä kunnista maakuntiin siirtyvät tulot ja kustannukset
Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus
Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 27.4.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,
Sote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten
1(5) Valtiovarainministeriö 4.10.2017 Kunta- ja aluehallinto-osasto Sote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten rajaaminen Tehtävien