Yhteenveto. Perlacon Oy: Selvitys Etelä-Karjalan kuntien kantokyvystä

Transkriptio

1 Yhteenveto Perlacon Oy: Selvitys Etelä-Karjalan kuntien kantokyvystä

2 Väestö Väestö Asukasluvussa alenemaa, Tilastokeskuksen ennuste on pahasti jälkeenjäänyt, nekin kunnat ja kaupungit, joihin on ennakoitu asukasluvun kasvua ovat taantuneet 2018 vuoden 2018 aikana (syyskuu 2018) koko alueen asukasluvussa on ollut 689 asukkaan alenema. Samaan aikaan väestö ikääntyy voimakkaasti tämä voi olla kuntien kannalta uudistuksen mahdollisesti toteutuessa positiivinen asia. Maakuntien kannalta palveluntarve kasvaa ja maksajat vähenevät. Alueelle tulee yli 75-vuotiaita lisää vuodesta 2020 vuoteen 2030 lähes 6.000, toisaalta alakouluikäisten määrä alenee vuoteen 2025 mennessä lähes 1.100:lla tämän paikkaamiseksi tarvittaisiin muuttovoitto, joka vaihtelee minimissään 2200 ja 3300:n välillä. Ikääntyminen alueella alkaa toisaalta olla maturiteetissä Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden ja Savitaipaleen mediaani-ikä jopa vahvistuu vuoteen 2040 tultaessa.

3 Kuntien talous Kuntaliiton valtionosuusarviot ja veroennusteet, vm:n rahoituslaskelmat lähtökohtaisesti asetelma on vino, koska vm on laskenut alkutilanteen virheellisiksi osoittautuneilla oletuksilla (esimerkiksi veron pakkolasku tuskin tulee toteutumaan nykyparametreilla). Soten rahoitus yhtä kuntaa lukuunottamatta muut menettävät soten rahoitusmallissa. Siirtymäaika on pitkä ja valtionosuusjärjestelmä ehtinee muuttua ennen kuin siirtymäaika ehtii umpeutua. Kaikkien kuntien non-sote menot ovat kasvaneet sote-menoja hitaammin erityisen vähän Rautjärvellä ja Savitaipaleessa. Eksoten huomioon ottaminen laskennassa: Vuoden 2018 negatiivinen ennakointi on otettu painelaskelmassa huomioon toimintakatteen muutoksena Paine siirtyy eteenpäin. Verorahoituksen kasvussa on uskottu kuntaliiton veroennustetta Tämän mukaan verotulot tulevat kasvamaan erittäin paljon, vaikka viikonlopun tietojen mukaan viimeisen vuoden kasvu on kerätty varastoihin. Jos alueen verotulot kasvavat vuoteen 2020 mennessä 41 Meuroa, olisi Eksoten 2018 alijäämäarvio syönyt kasvusta jo nyt 38%. Vuodelle 2019 Taipalsaari nosti veroprosenttiaan, samoin Taipalsaari, Imatra ja Lappeenranta yleistä kiinteistöveroprosenttia. Imatra maan korkeimmaksi.

4 Vuotuinen tuloslaskelma alijäämäinen ja arvioitu sopeutustarve Sopeutustarve euroa Imatra x x x 2-4 M Lappeenranta x x x x x x x M Lemi x x x x x x x x 1,5-2,5 M Luumäki x x x x x x x 2-3 M Parikkala x x x x x x 2-3 M Rautjärvi x x x x x x x 2-3 M Ruokolahti x x x x x x x 2-3 M Savitaipale x x x x x x x 1,5-2 M Taipalsaari x x x x x x x x x 2-3 M

5 Imatra Kunnan ja konsernin taseen alijäämä (punaisella kriisikuntaisuus) Lappeenranta Ku Ku/Ko Lemi Ko Ku/Ko Ku/Ko Ku/Ko Ku/Ko Luumäki Parikkala Rautjärvi Ku Ku/Ko Ruokolahti Ku Ku Savitaipale Ko Ku/Ko Ku/Ko Ku/Ko Taipalsaari Ku Ku/Ko Ku/Ko Ku/Ko Ku/Ko Ku/Ko Ku/Ko

6 Mistä johtuu? Kuinka paljon sote voi kasvaa? Kunnat ovat ehkä Taipalsaarta lukuunottamatta sopeuttaneet verorahoituksen hiipuessa kuntaan jäävissä palveluissa on vielä jotain tehtävissä, mutta ilman poliittisesti vaikeita ja epätarkoituksenmukaisia päätöksiä talouden tasapainoa ei saavuteta. Eksote ei ole viime vuoteen tultaessa selittävä tekijä jos tarkastellaan palveluntarvetta ja käyttöä/tarjontaa mutta kuntien nykyiseen tulokehitykseen nähden Eksoten menokehitys on aivan liian suuri. Kun tarkastellaan valtionosuuden ja tuloveron kehitystä havaitaan, että vuodesta Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen ja Taipalsaaren valtionosuus on jopa kasvanut. Lemiä ja Taipalsaarta lukuunottamatta kaikkien tuloverotulo vuoden 2015 veroprosentilla olisi laskenut vuoteen 2018 tultaessa 2019 on epävarma kuntaliiton arvio. Parikkalan ja Ruokolahden toimintakate ei ole sopeutunut, muiden toimintakate ei ole sopeutunut riittävästi. Jos kunnat olisivat kasvattaneet toimintakatettaan kasvutrendin ( ) mukaisesti, kuntien talous ei olisi kestänyt sitä. Nyt, sopeutustrendillä ( ) laskettuna kuntien taloudet ovat hyvin ahtaalla, verorahoituksen jopa absoluuttinen alenema ja epävarma kasvu ovat johtaneet tilanteeseen, missä sopeutustrendinkään mukainen kasvu ei pidä talouksia tasapainossa. Valtionosuuden kasvamattomuus on iso asia, koska Vuoteen 2020 tultaessa Lemin, Parikkalan, Rautjärven ja Taipalsaaren sote-kustannukset eivät saisi kasvaa vaan supistua. Vuoteen 2022 tultaessa Parikkalan, Rautjärven ja Taipalsaaren sote-kustannukset eivät edelleenkään saisi kasvaa. Muille voidaan antaa pieni kasvu.

7 Talous- ja toiminta-analyysi Perustyökalu, jota sovelletaan joustavasti eri tarpeisiin. Palvelujen ja osaamisen kehä Lisäpalveluja Strategiatyö Tukea kuntalain mukaisen strategian tuottamiseen. Sopeutustoimien tuki Palvelupaketti sopeutuksen suunnitteluun ja läpivientiin. Kehityspotentiaalin mittaus Elinvoiman mittaus Operatiivisen johtamisen tuki Päättäjäkoulutukset Kiinteistöverokartoitus Palvelurakenteen auditointi ja uudistaminen Investointi- ja kannattavuuslaskelmat Kuntajakoselvitys Vapaaehtoiset ja erityiset kuntajakoselvitykset. 7