Sote- ja maakuntauudistus

Transkriptio

1 Sote- ja maakuntauudistus Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM 6.6.

2 Kuntakohtainen tarkastelu Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana. Painelaskelma ei ole ennuste Painelaskelma kuvaa tilannetta, jossa kunnan talouden kehitys noudattaa tiettyä perusuraa Painelaskelman perusteet: Tilastokeskuksen kuntakohtaiset tilinpäätöstiedot kuntakyselyn vastausten perusteella. Tarkastelussa on huomioitava kuntien vastausten toimittamisen eritahtisuus. Osa kunnista toimitti muutetun talousarvion lukuja, osa tilinpäätösennusteen ja osa valmistuneen tilinpäätöksen mukaisia lukuja. Toimintakate ja poistot VM:n keräämän talousarviokyselyn perusteella. Toimintakate à kertoimilla, joissa perusteena muutos 212 eur/as Verotulot Kuntaliiton veroennustekehikon perusteella. à kertoimen 212- eur/as perusteella Valtionosuudet toteutuman (VM) mukaan, Kuntaliiton uusin arvio (RAFO), tästä eteenpäin mallinnettu. Investoinnit, ja kunnilta. à eur/as-pohjainen, historiasta johdettu kerroin. Poistotasona käytetään pääsääntöisesti %/käyttöomaisuudesta, joka on johdettu historiaaikasarjasta Sote-uudistuksen huomioiminen perustuu VM:n 7.2. tietoihin à Tavoitteena laskea kunnat läpi mahdollisimman yhteneväisillä perusteilla à Huom! Jos Perlacon on tehnyt kuntakohtaisen syvemmän tarkastelun, niiden tulokset voivat poiketa tämän tarkastelun vakiotulosteista 2

3 Kunnat Maakunta: Keski-Pohjanmaa 3

4 Rahoitusmuutos eur/as tieto 2.4. vs vos-muutos à Alue /as Halsua 18 rajautuu maks 1 Kannus 195 rajautuu maks 1 Kaustinen 146 rajautuu maks 1 Kokkola 41 Lestijärvi 66 Perho 184 rajautuu maks 1 Toholampi 174 rajautuu maks 1 Veteli 126 rajautuu maks 1 Kaikki Keski-Pohjanmaan kunnat näyttävät hyötyvän uudistukseen liittyvästä rahoitusjärjestelmän muutoksesta ja verouudistuksesta. SOTE -21 VOS eur/as eur/as Veropros Halsua ,14 Kannus ,29 Kaustinen 1 53,4 Kokkola 41 16,11 Lestijärvi 66 8,8 Perho ,65 Toholampi ,94 Veteli 1-9 -,7 Toteutuessaan VOS-muutos à vaikuttaa merkittävästi kuntien talouteen 4

5 Kuinka on kasvanut Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Kokkola euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,1 % SOTE % ,9 % Sosiaalitoimi % ,7 % Terveydenhuolto % ,2 % Perusterveys yms % , % Erik ois s airaanhoito % ,2 % 5 Muutos Osuus Koko m aa Muutos-%euroa m uut:sta Kaikki % Muut % ,8 % SOTE % ,2 % Sosiaalitoimi % ,4 % Terveydenhuolto % ,9 % Perusterveys yms % ,5 % Erik ois s airaanhoito % ,4 %

6 Soten ideaan Kasvut menneen kehityksen perusteella? Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Halsua euroa muut:sta Kaikki % 1 64 Muut % ,1 % SOTE % ,1 % Sosiaalitoimi % ,1 % Terveydenhuolto % 962 6, % Perusterveys yms % ,1 % Erikoissairaanhoito % ,9 % Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Lestijärvi euroa muut:sta Kaikki % Muut % 23 19,2 % SOTE % 965 8,8 % Sosiaalitoimi % ,6 % Terveydenhuolto % ,2 % Perusterveys yms % 7 5,9 % Erikoissairaanhoito % 362 3,3 % Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Kannus euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,1 % SOTE % ,9 % Sosiaalitoimi % ,1 % Terveydenhuolto % ,8 % Perusterveys yms % 556 7,5 % Erikoissairaanhoito % ,3 % Perho euroa muut:sta Kaikki % Muut % , % SOTE % , % Sosiaalitoimi % ,3 % Terveydenhuolto % ,7 % Perusterveys yms % ,9 % Erikoissairaanhoito % 369 8,8 % Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Kaustinen euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,3 % SOTE % ,7 % Sosiaalitoimi % ,1 % Terveydenhuolto % ,6 % Perusterveys yms % -97-1,5 % Erikoissairaanhoito % ,2 % Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Kokkola euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,1 % SOTE % ,9 % Sosiaalitoimi % ,7 % Terveydenhuolto % ,2 % Perusterveys yms % , % Erikoissairaanhoito % ,2 % Toholampi euroa muut:sta Kaikki % Muut % ,9 % SOTE % ,1 % Sosiaalitoimi % ,2 % Terveydenhuolto % ,9 % Perusterveys yms % 196 3,7 % Erikoissairaanhoito % ,2 % Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Veteli euroa muut:sta Kaikki % 4 51 Muut % , % SOTE % , % Sosiaalitoimi % ,7 % Terveydenhuolto % ,3 % Perusterveys yms % 58 12,5 % Erikoissairaanhoito % ,7 %

7 Soten ideaan Kasvut menneen kehityksen perusteella? suurin osa toimintakatteen kasvusta on aiheutunut soten kasvusta Maakunnan kuntien toimintakatteen keskimääräinen kasvu 3,8 %/v, josta sote 6,2 %/v ja muut 1,2 %/v Toimintakate on kasvanut nopeimmin Kokkolassa (5,5 %/ v) ja hitaimmin Halsualla (3, %/v) Eniten sote on kasvanut suhteessa muihin palveluihin Vetelissä Pienin soten kasvu oli Perholla (4,6 %/v) ja suurin Vetelissä (1, %/v) Pienin kasvu muissa palveluissa oli Halsualla (-,5 %/v) ja suurin Kokkolassa (3,3 %/v) 7

8 Soten ideaan - Mikä on kasvanut? Kaikki yhteensä Koko Kasvusta Kuntaan Maakuntaan Kasvu Ei sote Sote Muutos% Muutos% Halsua % 17 % Kannus % 86 % Kaustinen % 66 % Kokkola % 72 % Lestijärvi % 81 % Perho % 66 % Toholampi % 76 % Veteli % 147 % Maakunta yhteensä % 76 % 8

9 Halsua Halsua TP Trendi 212- Asukasluku Veroprosentti 21,5 21,5 22, 22, 9,53 9,53 9,53 9,53 9,53 9,53 Toimintakate Muutos-% 1,1 % 1,2 % 4,4 %,1 % -65,3 %, %, %, % -,1 % -,1 % Muutos e Verorahoitus Muutos-% -6,1 % 1,2 % 7 % -1 % -64 % 3 % 2 % 2 % 2 % 1 % Muutos e Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Alijäämä/ylijäämä Taseen ylij./alij. eur/as Nettoinvestoinnit Lainakanta eur/as Nettolaina eur/as Nettolainakanta/verorahoitus 46 % 5 % 48 % 5 % 14 % 136 % 133 % 127 % 119 % 112 % Käyttökate 1 e, sote toteutuu Käyttökate 1 e, sote ei toteudu TP TP Käyttökate 1 e, Käyttökate 1 e, Käyttökate 1 e,

10 Kaustinen Kaustinen TP Trendi 212- Asukasluku Veroprosentti 21,5 21,5 21,5 21,5 9,3 9,3 9,3 9,3 9,3 9,3 Toimintakate Muutos-% 4,1 %,1 % 3,8 %,3 % -6,4 %,3 %,3 %,3 %,3 %,3 % Muutos e Verorahoitus Muutos-% -2,9 % 4, % % 2 % -55 % 4 % 4 % 3 % 3 % 2 % Muutos e Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Alijäämä/ylijäämä Taseen ylij./alij. eur/as Nettoinvestoinnit Lainakanta eur/as Nettolaina eur/as Nettolainakanta/verorahoitus 18 % 16 % 116 % 119 % 268 % 255 % 24 % 225 % 27 % 19 % Käyttökate 1 e, sote toteutuu Käyttökate 1 e, sote ei toteudu TP TP Käyttökate 1 e, Käyttökate 1 e, Käyttökate 1 e,

11 Kannus Kannus TP Trendi 212- Asukasluku Veroprosentti 2,5 2,5 2,5 2,5 8,3 8,3 8,3 8,3 8,3 8,3 Toimintakate Muutos-% 1,7 %,2 % 3,4 %,1 % -62,9 %,1 %,1 %,1 %,1 %,1 % Muutos e Verorahoitus Muutos-% 2,1 % -3,2 % 1 % % -62 % 4 % 3 % 3 % 2 % 3 % Muutos e Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Alijäämä/ylijäämä Taseen ylij./alij. eur/as Nettoinvestoinnit Lainakanta eur/as Nettolaina eur/as Nettolainakanta/verorahoitus 38 % 4 % 44 % 51 % 141 % 139 % 136 % 131 % 126 % 117 % Käyttökate 1 e, sote toteutuu Käyttökate 1 e, sote ei toteudu TP TP Käyttökate 1 e, Käyttökate 1 e, Käyttökate 1 e,

12 Kokkola Kokkola TP Trendi 212- Asukasluku Veroprosentti 21, 21,5 21,75 21,75 9,28 9,28 9,28 9,28 9,28 9,28 Toimintakate Muutos-% 12,9 % 2,2 %,4 % 3,9 % -57,1 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % Muutos e Verorahoitus Muutos-% 3,1 % 3,8 % 1 % 2 % -55 % 4 % 3 % 2 % 2 % 2 % Muutos e Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Alijäämä/ylijäämä Taseen ylij./alij. eur/as Nettoinvestoinnit Lainakanta eur/as Nettolaina eur/as Nettolainakanta/verorahoitus 87 % 87 % 87 % 89 % 218 % 225 % 234 % 245 % 256 % 267 % Käyttökate 1 e, sote toteutuu Käyttökate 1 e, sote ei toteudu TP TP Käyttökate 1 e, Käyttökate 1 e, Käyttökate 1 e,

13 Lestijärvi Lestijärvi TP Trendi 212- Asukasluku Veroprosentti 2, 21, 21, 21, 8,53 8,53 8,53 8,53 8,53 8,53 Toimintakate Muutos-% 3,1 % 2,9 % -1,8 % 1,1 % -62,7 %,6 %,6 %,8 %,8 %,8 % Muutos e Verorahoitus Muutos-% 1,6 % -4,4 % 2 % -3 % -61 % 3 % 3 % 2 % 1 % 2 % Muutos e Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Alijäämä/ylijäämä Taseen ylij./alij. eur/as Nettoinvestoinnit Lainakanta eur/as Nettolaina eur/as Nettolainakanta/verorahoitus 7 % 19 % 27 % 29 % 76 % 75 % 71 % 68 % 64 % 59 % Käyttökate 1 e, sote toteutuu Käyttökate 1 e, sote ei toteudu TP TP Käyttökate 1 e, Käyttökate 1 e, Käyttökate 1 e,

14 Perho Perho TP Trendi 212- Asukasluku Veroprosentti 21, 21, 21,5 21,5 9,3 9,3 9,3 9,3 9,3 9,3 Toimintakate Muutos-%,7 % 6, %,5 %,5 % -58,3 %,4 %,4 %,5 %,5 %,5 % Muutos e Verorahoitus Muutos-% 3,2 % -1,4 % 1 % -1 % -53 % 3 % 3 % 2 % 1 % 1 % Muutos e Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Alijäämä/ylijäämä Taseen ylij./alij. eur/as Nettoinvestoinnit Lainakanta eur/as Nettolaina eur/as Nettolainakanta/verorahoitus 8 % 19 % 42 % 43 % 84 % 7 % 55 % 39 % 23 % 7 % Käyttökate 1 e, sote toteutuu Käyttökate 1 e, sote ei toteudu TP TP Käyttökate 1 e, Käyttökate 1 e, Käyttökate 1 e,

15 Toholampi Toholampi TP Trendi 212- Asukasluku Veroprosentti 21,5 21,5 21,5 21,5 9,3 9,3 9,3 9,3 9,3 9,3 Toimintakate Muutos-% 3,2 % 4,3 % 4,6 % 1,2 % -61, %,7 %,7 %,7 %,7 %,7 % Muutos e Verorahoitus Muutos-% 2,5 % -1,8 % 1 % % -59 % 4 % 2 % 2 % 2 % 2 % Muutos e Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Alijäämä/ylijäämä Taseen ylij./alij. eur/as Nettoinvestoinnit Lainakanta eur/as Nettolaina eur/as Nettolainakanta/verorahoitus 83 % 82 % 87 % 16 % 28 % 285 % 294 % 299 % 34 % 39 % Käyttökate 1 e, sote toteutuu Käyttökate 1 e, sote ei toteudu TP TP Käyttökate 1 e, Käyttökate 1 e, Käyttökate 1 e,

16 Veteli Veteli TP Trendi 212- Asukasluku Veroprosentti 22, 22, 22, 22, 9,53 9,53 9,53 9,53 9,53 9,53 Toimintakate Muutos-% -13,8 % 21,4 % -,7 %,6 % -65,5 %,2 %,2 %,2 %,3 %,2 % Muutos e Verorahoitus Muutos-% -1,6 % -,6 % % % -61 % 4 % 3 % 3 % 3 % 1 % Muutos e Käyttökate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Alijäämä/ylijäämä Taseen ylij./alij. eur/as Nettoinvestoinnit Lainakanta eur/as Nettolaina eur/as Nettolainakanta/verorahoitus 58 % 61 % 63 % 64 % 163 % 15 % 137 % 122 % 15 % 88 % Käyttökate 1 e, sote toteutuu Käyttökate 1 e, sote ei toteudu TP TP Käyttökate 1 e, Käyttökate 1 e, Käyttökate 1 e,

17 Palvelurakenteen nettomenojen kehitys ääripäät Kuntaan jäävät Maakunnalle siirtyvät Minimi -47 % 4 % Ens ne ljänne s 16 % 65 % Keskiarvo 24 % 76 % Mediaani 26 % 74 % Kolm as neljänne 35 % 84 % Maksimi 6 % 147 % Alla vasemmanpuoleisessa taulussa kuvataan kunnat, joissa uudistuksen jälkeen kuntaan jäävien palveluiden kasvu on ollut erityisen hidas (26-215). Alla oikeanpuoleiseen tauluun on kuvattu kunnat, joissa kuntaan jäävissä palveluissa on ollut kuntajoukon suurin kasvu. Koko kasvu Kasvusta 1 e Kuntaan Maakunnan 1 e Kuntaan jäävät SOTE jäävät vastuulle Veteli % 147 % Honkajoki % 138 % Soini % 125 % Savukoski % 112 % Hanko % 111 % Hyrynsalm i % 11 % Halsua % 17 % Nakkila % 14 % Vimpeli % 13 % Juankoski % 12 % Sulkava % 12 % Pello % 1 % Hartola % 1 % Koko kasvukasvusta 1 e Kuntaan Maakunnan 1 e Kuntaan jää SOTE jäävät vastuulle Inkoo % 4 % Eurajok i % 45 % Siuntio % 46 % Liminka % 48 % Kaskinen % 5 % Uurainen % 5 % Hailuoto % 51 % Korsnäs % 52 % Mäntsälä % 52 % Kalajoki % 52 % Lumijoki % 53 % Kirkkonumm % 53 % Utajärvi % 53 % Taivassalo % 53 %

18 18 Sote-kustannus ja ikääntyminen

19 19 Toimintakate Toimintakate Jäävä osuus-% Halsua % Kannus % Kaustinen % Kokkola % Lestijärvi % Perho % Toholampi % Veteli % Koko maakunta % Toimintakatteen euromäärästä suurin osa rajautuu pois kuntien vastuulta Maakunnassa suurin muutos on Vetelissä, pienin Kokkolassa. Menot soten jälkeen helpommin kunnan hallittavissa ja talouden ennakoitavuus paranee Jos suhde menee uudistuksen jälkeen pieneksi, on kunnan sote-kustannusten osuus kokonaisuudesta ollut hyvin suuri. Näiden kuntien ikärakenne on ollut usein epäsuotuisampi kuin muissa kunnissa.

20 Verorahoitus, vos/toimintakate Verorahoitus Jäävä osuus Halsua % Kannus % Kaustinen % Kokkola % Lestijärvi % Perho % Toholampi % Veteli % Koko maakunta % VOS/Toimintakate Halsua 52 % 3 % Kannus 44 % 33 % Kaustinen 46 % 45 % Kokkola 33 % 24 % Lestijärvi 57 % 42 % Perho 66 % 71 % Toholampi 52 % 42 % Veteli 52 % 4 % Koko maakunta 39 % 3 % Verorahoitus käsittää verotulot ja valtionosuudet. Valtionosuuksiin sisältyy 6/6-rajaus ja siirtymätasaus näin suora johtopäätös joidenkin kuntien ajautumisesta valtionosuudesta riippuvaiseksi ei ole aukottomasti tosi. VOS-kompensaatio voi olla negatiivisesti toteutuva riski, jos valtionosuutta aletaan uudistaa kompensaatiossa hyötyvissä kunnissa. 2

21 Kiinteistöverot verotuloista Veroprosentti Jäävä osuus Halsua 22, 9,53 43 % Kannus 2,5 8,3 39 % Kaustinen 21,5 9,3 42 % Kokkola 21,75 9,28 43 % Lestijärvi 21, 8,53 41 % Perho 21,5 9,3 42 % Toholampi 21,5 9,3 42 % Veteli 22, 9,53 43 % Koko maakunta ka 21,47 9, 42 % Koko maakunta painotett 21,63 9,16 42 % Kivet verotuloista Halsua 1 % 19 % Kannus 8 % 17 % Kaustinen 7 % 14 % Kokkola 9 % 18 % Lestijärvi 13 % 24 % Perho 7 % 15 % Toholampi 9 % 18 % Veteli 7 % 14 % Koko maakunta 8 % 17 % Kaikkien kuntien tulovero-% laskee 12,47. Suhteellisesti tämä tarkoittaa eri kunnissa eri osuuksia tuloveron tuotosta. Uudistuksen yhteydessä kiinteistöveron merkitys kuntien verotuloissa kasvaa selvästi. 21

22 Käyttökate Käyttökate 1 e Halsua Vahvistuu Kannus Vahvistuu Kaustinen Vahvistuu Kokkola Vahvistuu Lestijärvi Vahvistuu Perho Vahvistuu Toholampi Vahvistuu Veteli Vahvistuu Koko maakunta Vahvistuu à 224 vuosien välillä toimintakatteen kasvu on pienempi kuin verorahoituksen kasvu. Verorahoitus sisältää rahoitusjärjestelmän muutoksen. Tähän saattaa vaikuttaa paljonkin rahoitusjärjestelmän muutos ja kunnan kannalta siinä oleva positiivinen kompensaatio. 22

23 Käyttökatteen muutos ei-sote vs sote SOTE - EI SOTE (trendi 29 - ) Käyttökate Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Koko maakunta

24 Käyttökatteen muutos ei-sote vs sote - maakunnat SOTE - EI SOTE (trendi ) 24 Käyttökate eur/as Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa

25 Nettolaina verorahoituksesta muutos soten jälkeen Nettolaina/verorahoitus Halsua 5 % 14 % Kannus 51 % 141 % Kaustinen 119 % 268 % Kokkola 89 % 218 % Lestijärvi 29 % 76 % Perho 43 % 84 % Toholampi 16 % 28 % Veteli 64 % 163 % Koko maakunta 84 % 26 % 25 Verorahoituksen pienentyessä nettolainan osuus kuntien verorahoituksesta kasvaa merkittävästi uudistuksen yhteydessä. Korkoriski kasvaa, mutta kuntien verotulon pohja ei heikkene ja koska veroprosenttia voidaan nostaa kuten ennen vuonna ja sen jälkeen, lainan lyhennykseen kohdistuu sama tulopohja kuin ennen.

26 26 Kokonaisveroaste ja

27 27 Kokonaisveroasteen erotus

28 Mitä tapahtuu? Kuntien rahoitustarve on helpommin ennakoitavissa Kunnille voi jäädä lisää rahoituksellista liikkumavaraa. à Sote ja maakuntauudistus antaa kunnille tilaisuuden vahvistaa taloudellista tilannettaan ja vakauttaa sen, mutta jo valmiiksi epätasapainoinen tilanne ei sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi poistu. Mutta à Rahoituspaine siirtyy maakunnille Kuinka loppupelissä vaikuttaa kuntaan? 28