EKOTEOT MAATILOILLA Anu Lillunen ja TEHO Plus tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa 1.12.2011 Raisio
Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: koko Lounais-Suomi (Varsinais-Suomi ja Satakunta) Tavoite: muokata TEHO:n kokemuksia ja tuloksia valtakunnallisesti hyödynnettäviksi Ympäristötuen ohjelmakausi 2014-2020 ja vesienhoidon suunnittelukausi 2016-2021 Ympäristötukitoimien kohdentamiskeinojen selvittäminen Tilakohtaisen ympäristöneuvonnan kehittäminen Neuvojien koulutuksen suunnittelu ja kokeilu Ympäristöystävällisten toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu maatiloilla Mallitilaverkosto Ravinteiden käytön tehostaminen ja kierrätys
172 ns. TEHO Plus-tilaa - 67 % V-S, 33 % Satakunta - kasvinviljely-, kotieläin- ja erikoiskasvinviljelytiloja - tavanomaisia ja luomutiloja (20) - tilakoko 10 950 ha, suurin osa päätoimisia - vapaaehtoisesti mukana hankkeessa edustavuus? TEHO Plus -viljelijälle: - Tilakohtainen ympäristökäsikirja - Erityisympäristötuki-neuvontaa - Uusien viljelykäytäntöjen kokeilu - Mahdollisuus vaikuttaa tulevaan ympäristötukeen
Ympäristönsuojelutoimien kohdentaminen VPD tavoite: hyvä vesien tila v.2015 Kohdentaminen= suunnataan toimia alueille, joilla ympäristön tila heikompi/herkempi Taso: Valuma-alue, tuotantosuunta, tila, peltolohko Oikeat keinot oikeassa paikassa ovat myös taloudellisesti tehokkaampia Myös hallitusohjelmassa osana maatalouden ympäristötuen uudistamista Tavoite lisätä tuen vaikuttavuutta
Esimerkkejä vesiensuojelutoimien kohdentamisesta Talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentaminen viettäville jokivarsilohkoille ja muille eroosioherkille alueille Fosforin huuhtoutumisen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten fosforilannoituksen välttäminen korkean fosforiluvun lohkoilla Erilaisten lannankäsittelymenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto alueilla, joilla syntyvän lannan ravinnemäärä ylittää peltojen lannoitustarpeen Valumavesien tehostettujen käsittelymenetelmien käyttö suuren kuormituksen alueilla (esim. jaloittelutarhat) Jyrkästi uomaan viettävät lohkot ja mutkaiset pellonreunat Kuva: Eriika Lundström
Ravinnetaseet - ravinteiden kotiuttamisen mittari Ravinteita pelloille: lannoitteet, lanta Ravinteita pelloilta: pääja sivusato Ravinnetase Ylijäämäinen ravinnetase= tuotantopanoksia ( ) jäänyt peltoon/mennyt hukkaan (valumat vesistöihin, hävikit ilmaan)
Ravinnetaselaskennat TEHO-hankkeessa Vuosi Tilat (kpl) Viljelypintaala (ha) Peruslohkojen määrä (kpl) Typpitase (kg/ha) Fosforitase (kg/ha) 2007 68 4180 1002 20-5 2008 65 4102 1033 20-7 2009 45 3994 723 14-10 Yhteensä 69 11276 2758 18-7 Peltotase 78 tilalle vuosilta 2007-2009 12 500 ha:lle 3300 peruslohkolle 15 eri peltoviljelykasville 9 luomutilaa Keskimääräiset taseet alempia kuin muissa vastaavissa laskennoissa (osin eri laskentatavat) Fosforitaseet kaikilla viljelykasveilla perunaa lukuun ottamatta negatiiviset
Lohkojen ja viljelykasvien välinen vaihtelu suurta, esimerkkejä typpitaseista Alijäämäisiä typpitaseita: -kaura -peruna -herne (biol.typensidontaa ei huomioitu) Ylijäämäisiä typpitaseita: -kevätvehnä - ruis - ohra, mallasohra - rypsi, rapsi Nurmet: -140 - +140 kg/ha
Ravinnetaseiden kertomaa JOKI Voimakas N/P-lannoitus korkea N/P-tase Syysviljojen lannoitus jaettu typpilannoitus syyslannoituksen vähentäminen Viljelykierron merkitys Sääolosuhteille herkät kasvit suuri tasevaihtelu Toistuvasti ylijäämäiset taseet samoilla lohkoilla Satotaso ei riipu vain lannoituksesta maan kasvukunnon merkitys!
Ravinnetaseet hyötykäyttöön (1) Toiminnan tuloksellisuuden tarkkailun työkalu : Miten annettujen ravinteiden kotiuttaminen onnistui? Vertailu kasvilajin tasekeskiarvoon Edellyttää pitkän ajan seurantaa sato Kohdentamisen apuväline: paljon lohkoja, joilla suuri peltotase -> suuri huuhtoutumisriski! N-tase yli 50 kg/ha 14-20 % peltopintaalasta P-tase yli 10 kg/ha 3-9 % peltopinta-alasta
Ravinnetaseet hyötykäyttöön (2) Laskennan haasteita: Satotasojen lohkokohtainen arviointi Sadon laadun, lannan ravinnepitoisuuden, biologisen typensidonnan huomiointi Lohkokirjanpidon puutteet Vuosien väliset vaihtelut (sääolot ym.) Tulkinnan haasteita: Viljelykasvien väliset erot ravinteiden kotiuttajina Mikä on hyvä tase? Neuvonnan haasteita: Miten ravinnetaseet laajempaan käyttöön? Miten taseiden perusteella annetaan lohko- ja kasvikohtaisia lannoitussuosituksia? Eurot puhumaan Kuva: Miklos Gaal
Sato kg/ha Sato kg/ha 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Kevätvehnän typpilannoituksen suhde satoon 0 0 100 200 N-lannoitus kg/ha 2007, n=670 ha 2008, n=890 ha 2009, n=741 ha Kevätvehnän fosforilannoituksen suhde satoon 0 20 40 60 P-lannoitus kg/ha 2007, n=670 ha 2008, n=890 ha 2009, n=741 ha Ravinnetaseet hyötykäyttöön (3) Satotasoon ei vaikuta vain lannoitusmäärä, vaan myös esim. viljelykierto, maan kasvukunto, vesitalous, kasvukauden sääolot Viljelijät pohtivat ravinnetaseiden kautta, miten: - Lannanlevitysajankohta - Multaamisnopeus - Sääolot - Kalkitus - Liikalannoitus - Maan muokkaustapa - Lannan käyttö lannoitteena - Lannoitelaji vaikuttavat taseeseen Kartat selkeyttivät tarkastelua
Typen reaktiot maassa Väkilannoitetyppi on kokonaan liukoista Lannassa typpi on joko liukoista tai sitoutunut orgaaniseen ainekseen Liukoinen typpi on kasveille heti käyttökelpoinen, mutta myös herkästi huuhtoutuva! Orgaaniseen ainekseen sitoutunut typpi vapautuu hitaasti Kuva: Katri Rankinen, SYKE
Typen hyväksikäytön tehostaminen 1) Lannoituksen tarkentaminen Tarpeen mukainen lannoitus (realistiset satotasoarviot) Jaettu typpilannoitus (vehnä, öljykasvit) 2) Lannan käyttö Levitysajankohta Levitystekniikka 3) Kerääjäkasvien käyttö Käytön kohdentaminen suuren huuhtoutumisriskin pelloille Viljat, rypsi, palkokasvit, varhain korjattavien erikoiskasvit (vihannekset, varhais- ja kesäperuna, pakasteherne) Ilmastonmuutos lisää tarvetta Kuva: Airi Kulmala Kuva: Kaisa Riiko
Öljyretikka kerääjäkasvina 2011 varhaisperunalohkolla Kuva: Kaisa Riiko Ohra + kerääjäkasvina raiheinä-valkoapilaseos lokakuun lopussa Kuva: Kaisa Riiko Kuva: Jaana Röytiö 13.10.2011 AL
Levitysajankohdan ja levitystavan vaikutus lannan typen hyödyntämiseen Kuivalanta Lietelanta Virtsa Kevät (roudan sulettua) - pikainen multaus 100 100 100 - pintalevitys 90 80 60 Syksy (ennen routaa) - pikainen multaus 70 50 40 - pintalevitys 50 30 10 Lähde: Pentti Seuri 2011
Lanta laajemmalle? Tuotantosuunta Sikatalous Lantaa saanut peltoala ELY-keskus Pohjois-Savon Kainuun Lantaa saanut peltoala Lypsykarjatalous Pohjois-Pohjanmaan Muu nautakarjatalous Kaikki tuotantosuunnat Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan Lapin Muu kasvintuotanto Pohjois-Karjalan Muu tuotanto Siipikarjatalous Etelä-Savon Koko maa Keski-Suomen Viljanviljely Pirkanmaan Lammas- ja vuohitalous Erikoiskasvintuotanto Varsinais-Suomen Hämeen Satakunnan Puutarhatuotanto Kaakkois-Suomen Hevostalous Ahvenanmaa - Åland Uudenmaan 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 % käytössä olevasta maatalousmaasta 0 5 10 15 20 25 30 35 % käytössä olevasta maatalousmaasta Lietelanta Kiinteä lanta Virtsa/lantavesi Lietelanta Kiinteä lanta Virtsa/lantavesi Lähde: http://www.maataloustilastot.fi/maataloudenrakennetutkimus
Fosforin reaktiot maassa Kuvat: Katri Rankinen, SYKE Fosfori kiinnittyy lujasti maahiukkasiin (Al ja Fe) Maassa on myös helppoliukoista fosforia, joka on kasveille käyttökelpoista ja huuhtoutuvaa Ylilannoitus (korkea P-luku) lisää maassa olevan lujasti kiinnittyneen fosforin varastoa, ja samalla myös pienempää helppoliukoisen fosforin varastoa, josta osa huuhtoutuu
Sadonlisän arvo ja P-lannoitekustannus, /ha Fosforin hyväksikäytön tehostaminen MTT:n kehittämä viljojen ja nurmien fosforilannoituksen optimointimalli (www.ymparisto.fi/teho) Ennuste P-lannoituksen antamasta sadonlisästä ja sen rahallisesta arvosta sekä P-lannoitekustannuksista Excel-pohjaan syötetään maalaji, lohkon tyypillinen satotaso, sadon arvioitu myyntihinta ja lannoitefosforin kilohinta 15 kg:n fosforilannoitus taloudellisesti kannattavaa vain kaikkein alimmissa fosforiluokissa (MTT) 55 50 Huono 45 +23 40 35 Tyydyttävä 30 +13 25 20 Korkea 15 10 +1 5 0 0 10 20 30 40 50 P-lannoitus, kg/ha
Ravinteiden käytön tehostaminen: enemmän satoa pienemmillä panoksilla Maan hyvä kasvukunto Tarkkaile pellon vesitaloutta ja pidä ojitus kunnossa Ylläpidä hyvää maan rakennetta, vältä tiivistämistä Hyödynnä eloperäistä ainesta ja viljelykiertoa Kalkitse tarpeen mukaan Tarpeenmukainen lannoitus Ota maan viljavuusnäytteet huolellisesti eri puolilta lohkoa Huomioi maan ravinnevarat ja realistinen satotaso - älä ylilannoita Hyödynnä viljelykierto, esikasvivaikutus, typensitojakasvit, viherkesanto ja kerääjäkasvit Kokeile typpilannoituksen jakamista (valkuaispitoisuus) Sijoita lanta maahan ja huomioi karjanlannan jälkivaikutus Sopiva viljelytekniikka Valitse viljelytekniikka lohkokohtaisesti, jos tilalla eri välineitä valmiina Satoisat lajikkeet, elinvoimainen siemen Tarpeenmukainen kasvinsuojelu sopivilla aineilla
Kiitos! Lisätietoja TEHO Plus-hankkeesta: Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 040-769 9055 Anu Lillunen 0400-394 229 Kaisa Riiko 0400-341 332 Varsinais-Suomen ELY-keskus Lemminkäisenkatu 14-18 B, PL 523 20101 TURKU Puh. 020 636 0060 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ymparisto.fi/tehoplus