Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista lapsettomia pareja oli 24 415 eli 26 prosenttia kaikista asuntokunnista. Vuosituhannen alussa, vuonna 2000, tällaisten asuntokuntien osuus oli vajaa 25 prosenttia kaikista asuntokunnista. Lapsettomien parien määrä kasvoi vuodesta 2000 vuoteen 2013 runsaalla 27 prosentilla (5 215 asuntokunnalla). Lapsettomista pareista oli vajaa puolet 35 64-vuotiaita ja kolmannes vähintään 65-vuotiaita. Eniten oli muuttunut vanhimman ikäryhmän osuus. Taulukko 1. Lapsettomien parien määrät ja osuudet kaikista asuntokunnista Vantaalla viitehenkilön iän mukaan vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2013 (viitehenkilö on asuntokunnan suurituloisin henkilö) 2000 lkm 2005 lkm 2010 lkm 2013 lkm Muutos 2000 2013, lkm Muutos 2000 2013 (%) Asuntokuntien määrä yhteensä, lkm 77 136 84 709 91 152 95 398 18 262 23,7 Lapseton pari, kaikki 19 199 21 993 23 521 24 413 5 214 27,2 Lapseton pari, viitehlö alle 25v 1 502 1 391 1 487 1 513 11 0,7 Lapseton pari, viitehlö 25-34v 3 397 3 843 3 770 3 897 500 14,7 Lapseton pari, viitehlö 35-64v 10 810 12 004 11 880 11 253 443 4,1 Lapseton pari, viitehlö 65+v 3 490 4 755 6 384 7 750 4 260 122,1 Osuus kaikista asuntokunnista, % 24,9 26,0 25,8 25,6 Lapsettomien parien määrä ja osuus kaikista asuntokunnista vaihteli jonkin verran kaupungin eri suuralueilla. Vuonna 2013 määrä oli suurin Myyrmäessä ja ssa ja pienin Aviapoliksessa. Muutokset vuoteen 2000 verrattuna eivä olleet suuria: lapsettomien parien osuus alueen asuntokunnista kasvoi ssa, ssä, ssa ja ssa, Kivistössä ja Aviapoliksessa väheni, Myyrmäessä pysyi ennallaan. Taulukko 2. Lapsettomien parien (kaikki asuntokunnat viitehenkilön iästä riippumatta) määrä sekä niiden osuus suuralueen kaikista asuntokunnista vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2013 2000 2005 2010 2013 2000 2005 2010 2013 Suuralue lkm lkm lkm lkm % % % % 6 283 6 733 6 951 7 031 26,6 27,5 27,1 26,7 Kivistö 714 794 826 897 28,3 29,1 27,6 27,3 Aviapolis 522 1 389 1 640 1 811 25,7 27,0 23,4 22,9 4 243 4 554 4 980 5 169 25,5 25,9 26,9 26,5 2 234 2 454 2 601 2 848 22,9 23,1 22,9 23,3 2 379 2 917 3 161 3 298 23,3 25,1 25,3 25,6 2 813 3 152 3 361 3 359 22,8 25,1 25,7 25,3
2 Lapsettomien parien tulot Tulotason indikaattorina käytetään asuntokunnan käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtaista mediaanituloa. Mediaanitulo saadaan, kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen: mediaanitulo on keskimmäisen tulonsaajan tulo. Keskimmäisen tulosaajan kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa. Mediaani ei ole yhtä herkkä poikkeaville äärihavainnoille kuin aritmeettinen keskiarvo. Tuloja tarkastellaan käytettävissä olevien rahatulojen määrällä. Käytettävissä oleviin rahatuloihin lasketaan palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot (ilman ansiotuloa) sekä saadut nettotulonsiirrot. Käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani Vantaalla lapsettomien parien käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani oli 30 865 euroa vuonna 2013. Mediaani oli 57 prosenttia suurempi kuin vuonna 2000. Kaikilla vantaalaisilla asuntokunnilla kulutusyksikkökohtainen mediaani oli 25 075 euroa. Heillä kasvua vuodesta 2000 oli vähemmän, 53 prosenttia. Lapsettomien parien käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani vaihteli melko paljon suuralueittain, ks. kuvio 1. Muita selvästi korkeampi se oli Aviapoliksen suuralueella, kun taas itäisillä suuralueilla, ssä ja ssa se oli enimmillään yli 4 000 euroa pienempi. Kivistössä, Aviapoliksessa ja ssa mediaanitulojen muutos vuoteen 2000 verrattuna oli ollut suurempi kuin muilla suuralueilla, vähintään 60 prosenttia. ssa muutoksen suuruus jäi 50 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan ero tuloissa suuralueiden välillä oli hieman kasvanut: vuonna 2000 alhaisimman mediaanitulon suuralueella tulot olivat 91 prosenttia korkeimman mediaanitulon suuralueen mediaanitulosta. Vuonna 2013 prosenttiluku oli alempi, 87. Kuvio 1. Lapsettomien parien (mukana kaikenikäiset) käytettävissä olevien tulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani Vantaan suuralueilla vuosina 2005 2013 (tässä ja myöhemmissä kuvioissa on kuvattu vuodet 2005 2013, koska vuosilta 2001 2004 ei ole tietoja) 34 000 32 000 30 000 28 000 26 000 24 000 Kivistö Aviapolis 22 000 Käytettävissä olevat kulutusyksikkökohtaiset rahatulot ja viitehenkilön ikä Käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani vaihteli lapsettomien parien viitehenkilön iän mukaan. Vantaalla suurimmat tulot oli pariskunnilla, joissa suurempituloinen oli 35 64-vuotias ja pienimmät alle 25-vuotiailla. Ero näiden välillä käytettävissä olevissa kulutusyksikkökohtaisissa vuosituloissa oli koko kaupungissa noin 14 000 euroa. Mediaanitulojen kehitys vuodesta 2000 vuoteen 2013 oli kuitenkin paras 65+-vuotiailla, joilla ne kasvoivat yli 80 prosentilla. Vähäisin se oli 25 34-vuotiailla. Heillä kasvua oli 53 prosenttia.
3 Eri ikäisilla asuntokunnilla mediaanitulot vaihtelivat myös kaupungin suuralueiden välillä. Alle 25-vuotiailla lapsettomilla pariskunnilla asuntokunnan suurimmat mediaanitulot oli Kivistössä asuvilla, 26 060 euroa, ja pienimmät ssä asuvilla, 19 395 euroa. Paras tulokehitys vuodesta 2000 vuoteen 2013 oli ollut Kivistössä, jossa nuorten lapsettomien parien mediaanitulo oli kasvanut yli 100 prosentilla, kun ssä muutos oli 42 prosenttia. Tässä ikäryhmässä vuosittaiset vaihtelut olivat suurimmat. Kuvio 2. Lapsettomien parien (viitehenkilö alle 25v) käytettävissä olevien kulutusyksikkökohtaisten tulojen mediaani Vantaan suuralueilla vuosina 2005 2013 27 000 25 000 23 000 21 000 19 000 17 000 Kivistö Aviapolis 15 000 Ero pienimmän mediaanin suuralueen ja suurimman mediaanin suuralueen välillä oli kasvanut: vielä vuonna 2000 suhdeluku oli 88, kun se vuonna 2013 oli enää 74 prosenttia. Lapsettomien pariskuntien, joissa paremmin ansaitseva oli iältään 25 34-vuotias, mediaanitulot olivat vuonna 2013 korkeimmat Kivistön suuralueella, 34 205 euroa, ja pienimmät n suuralueella, 29 515 euroa. Mediaanitulot olivat kasvaneret vuodesta 2000 eniten Aviapoliksen suuralueella ja vähiten n ja n suuralueilla. Kaikilla suuralueilla n suuraluetta lukuun ottamatta mediaanitulot olivat pienentyneet vuonna 2013. ssa mediaanitulojen kasvu pysähtyi vuonna 2013. Alimman mediaanin suuralueen tulotaso oli 86 prosenttia ylimmän tulotason suuralueen tuloista vuonna 2013. Vuonna 2000 tämä vertailuluku oli suurempi, 91 prosenttia. Suuralueiden väliset tuloerot olivat siis tällaisillakin asuntokunnilla kasvaneet. Kuvio 3. Lapsettomien parien (viitehenkilö 25 34v) käytettävissä olevien kulutusyksikkökohtaisten tulojen mediaani Vantaan suuralueilla vuosina 2000 2013 35 000 33 000 31 000 29 000 27 000 25 000 Kivistö Aviapolis 23 000
4 Lapsettomien parien, joissa paremmin ansaitseva oli iältään 35 64-vuotias, mediaanitulot olivat kaikilla suuralueilla ikäryhmistä korkeimmat ja niiden muutos vuodesta 2000 vuoteen 2013 oli kaikilla suuralueilla hyvin samanlaiset. Vuonna 2013 korkeimmat tulot oli kivistöläisillä, 38 295 euroa, ja matalimmat hakunilalaisilla, 33 720 euroa. Kivistöläiset ohittivat Aviapoliksen lapsettomat parit vuonna 2013. Paras tulokehitys vuodesta 2000 vuoteen 2013 oli Kivistön ja n suuralueilla ja heikoin ssa ja Myyrmäessä. Vuonna 2000 korsolaisten mediaanitulot olivat 90 prosenttia myyrmäkeläisten tuloista. Vuonna 2013 hakunilalaisten mediaanitulot olivat 88 prosenttia kivistöläisten mediaanituloista. Tuloerot tässä lapsettomien parien ikäryhmässä eivät juurikaan olleet kasvaneet. Kuvio 4. Lapsettomien parien (viitehenkilö 35 64v) käytettävissä olevien kulutusyksikkökohtaisten tulojen mediaani Vantaan suuralueilla vuosina 2000 2013 39 000 37 000 35 000 33 000 31 000 29 000 27 000 Kivistö Aviapolis 25 000 Aviapoliksessa niiden lapsettomien parien, joissa paremmin ansaitseva oli vähintään 65-vuotias, mediaanitulot olivat suuralueista korkeimmat, 28 070 euroa. Alimmat ne olivat n suuralueella, 24 555 euroa. Mediaanitulojen muutos vuodesta 2000 vuoteen 2013 oli kaikilla suuralueilla tässäkin ikäryhmässä hyvin samanlainen, paras kuitenkin Aviapoliksessa ja heikoin Myyrmäessä, jossa sielläkin mediaanitulo kasvoi 2000 2013 lähes 79 prosentilla. Vuonna 2000 pienimmän mediaanin suuralueen mediaanitulo oli 89 prosenttia ylimmän mediaanitulon suuralueen mediaanituloista. Vuonna 2013 ero oli 87 prosenttia. Kuvio 5. Lapsettomien parien (viitehenkilö 65+v) käytettävissä olevien kulutusyksikkökohtaisten tulojen mediaani Vantaan suuralueilla vuosina 2000 2013 29 000 27 000 25 000 23 000 21 000 19 000 Kivistö Aviapolis 17 000
5 Pienituloisten asuntokuntien määrät ja osuudet Pienituloisia ovat asuntokunnat, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti (ns. ekvivalentti rahatulo) ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta. Tämän tulorajan alapuolelle jäävien osuutta väestöstä kutsutaan pienituloisuusasteeksi. Pienituloisuuden euromääräinen raja vaihtelee vuosittain. Määritelmä perustuu Euroopan unionin tilastolaitoksen Eurostatin suosituksiin. Vantaalla oli vuonna 2013 kaikkiaan 10 455 pienituloista asuntokuntaa eli 11 prosenttia kaikista Vantaan asuntokunnista oli pienituloisia. Lapsettomista pareista oli pienituloisia 843, mikä oli 3,5 prosenttia kaikista lapsettomista pareista. Kaikista pienituloisista asuntokunnista lapsettomien parien osuus oli 8 prosenttia. Vuonna 2000 Vantaalla oli pienituloisia asuntokuntia 5 845 (8 % kaikista asuntokunnista), joista 551 (9 %) oli lapsettomia pareja. Pienituloisten lapsettomien parien osuus kaikista pienituloisista asuntokunnista oli kohonnut vuodesta 2000 vuoteen 2013 puolella prosenttiyksiköllä. Suurimmillaan lapsettomien parien osuus kaikista pienituloisista oli vuonna 2007, jolloin se oli vajaa neljä prosenttia. Taulukko 1. Pienituloiset asuntokunnat sekä pienituloiset lapsettomat parit Vantaalla vuosina 2000, 2005 ja 2013 2000 2005 2013 Muutos 2000 05 Muutos 2005 10 Muutos 2010 13 lkm lkm lkm lkm % lkm % lkm % Asuntokuntia yhteensä, lkm 77 136 84 709 95 398 7 573 9,8 6 443 7,6 4 246 4,7 niistä pienituloisia, lkm 5 843 10 702 10 455 4 859 83,2 1 485 15,6-579 -5,2 niistä pienituloisia, % 7,6 12,6 11,0 Kaikki lapsettomat parit, lkm 19 199 21 993 24 413 2 794 14,6 1 528 6,9 892 3,8 joista pienituloisia, lkm 551 772 843 221 40,1 126 16,3-55 -6,1 joista pienituloisia, % 2,9 3,5 3,5 Lapsettomat,viiteh. alle 25v, lkm 1 502 1 391 1 513-111 -7,4 96 6,9 26 1,7 joista pienituloisia, lkm 191 236 251 45 23,6 56 19,1-41 -14,0 joista pienituloisia, % 12,7 17,0 16,6 Lapsettomat, viiteh. 25 34v, lkm 3 397 3 843 3 897 446 13,1-73 -1,9 127 3,4 joista pienituloisia, lkm 80 126 175 46 57,5 4 3,2 45 34,6 joista pienituloisia, % 2,4 3,3 4,5 Lapsettomat, viiteh. 35 64v, lkm 10 810 12 004 11 253 1 194 11,0-124 -1,0-627 -5,2 joista pienituloisia, lkm 205 279 295 74 36,1 54 19,4-38 -11,4 joista pienituloisia, % 1,9 2,3 2,6 Lapsettomat, viiteh. 65+v, lkm 3 490 4 755 7 750 1 265 36,2 1 629 34,3 1 366 21,4 joista pienituloisia, lkm 75 131 122 56 74,7 12 9,2-21 -14,7 joista pienituloisia, % 2,1 2,8 1,6 Enimmillään pienituloisten osuus oli alle 25-vuotiaista lapsettomista pareista liki viidennes vuosina 2009 2010. Vuonna 2013 pienituloisia oli joka kuudes sellaisista lapsettomista pareista, joista suurituloisempi oli alle 25-vuotias. Suhteellisesti vähiten pienituloisia oli vuonna 2013 pariskunnissa, joista suurituloisemopi oli vähintään 65-vuotias. Kaiken kaikkiaan pienituloisten lapsettomien parien osuus väheni viitehenkilön iän kasvaessa.
6 Pienituloiset viitehenkilön iän mukaan ja eri suuralueilla Lapsettomista pareista, joissa viitehenkilön ikä oli alle 25 vuotta, oli Vantaalla pientuloisia 251 vuonna 2013. Tähän ryhmään kuuluvien lapsettomien parien osuus kaikista samaan ikäryhmään kuuluvista lapsettomista pareista vaihteli Vantaan suuralueilla 20 prosentin molemmin puolin. Suhteellisesti eniten heitä oli n ja n suuralueilla, vähiten Myyrmäessä. ssa osuus oli vuonna 2011 lähes 26 prosenttia, mutta on sen jälkeen vähentynyt jyrkästi. Kaiken kaikkiaan pienituloisten osuus oli vuonna 2013 kaikilla suuralueilla karkeasti ottaen samalla tasolla kuin vuonna 2005. Kuvio 6. Pienituloisten lapsettomien parien osuus kaikista lapsettomista pareista Vantaan suuralueilla vuosina 2005 2013, viitehenkilö alle 25-vuotias (Kivistössä ja Aviapoliksessa tapauksia oli niin vähän, ettei niitä näytetä) osuus lapsettomista pareista, % 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Lapsettomista pareista, joissa viitehenkilön ikä oli 25 34 vuotta, oli Vantaalla pienituloisia 175 vuonna 2013. Tähän ryhmään kuuluvien lapsettomien parien osuus kaikista samaan ikäryhmään kuuluvista lapsettomista pareista vaihteli suuralueilla kahden ja seitsemän prosentin välillä. Suhteellisesti eniten heitä oli n, n ja n suuralueilla, vähiten Myyrmäessä. Kuvio 7. Pienituloisten lapsettomien parien osuus kaikista lapsettomista pareista Vantaan suuralueilla vuosina 2005 2013, viitehenkilö alle 25 34-vuotias (Kivistössä ja Aviapoliksessa tapauksia oli niin vähän, ettei niitä näytetä) 8 osuus lapsettomista pareista, % 7 6 5 4 3 2 1 0 n ja n suuralueilla lapsettomista pariskunnista, joissa viitehenkilö oli iältään 35-64-vuotias, pienituloisten osuus suuralueista suurin. Myyrmäessä osuus oli pienin. Muutokset pienituloisten osuuksissa olivat kuitenkin kaikilla alueilla pieniä.
7 Kuvio 8. Pienituloisten lapsettomien parien osuus kaikista lapsettomista pareista Vantaan suuralueilla vuosina 2005 2013, viitehenkilö alle 35 64-vuotias (Kivistössä ja Aviapoliksessa tapauksia oli niin vähän, ettei niitä näytetä) 5 osuus lapsettomista pareista, % 4 3 2 1 0 Vuonna 2013 vähintään 65-vuotiaista lapsettomista pariskunnista oli kaikilla suuralueilla eri elinvaiheessa olevista asuntokunnista vähäisin osuus pienituloisia. Osuus oli pienin ssa ja suurin ssa. Kaikilla suuralueilla osuus oli vähentynyt selvästi viime vuosina. Kuvio 9. Pienituloisten lapsettomien parien osuus kaikista lapsettomista pareista Vantaan suuralueilla vuosina 2005 2013, viitehenkilö vähintään 65-vuotias (Kivistössä ja Aviapoliksessa tapauksia oli niin vähän, ettei niitä näytetä) 7 osuus lapsettomista pareista, % 6 5 4 3 2 1 0 Pienituloisten kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat rahatulot Pienituloisten lapsettomien parien vuosittain käytettävissä olevien rahatulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani oli 11 730 euroa vuonna 2013. Pareilla, joissa viitehenkilö oli iältään alle 25-vuotias, se oli 11 380 euroa. Viitehenkilön ollessa 25 34-vuotias mediaanitulo oli 11 695, kun seuraavassa ikäryhmässä, 35 64-vuotiaissa se oli 12 010 ja vanhimmassa ikäryhmässä, 65+-vuotiaissa, mediaanitulo oli 12 140 euroa. Kaikista pienituloisista lapsettomista pareista pienin mediaanitulo oli vuonna 2013 Kivistön suuralueella asuvilla, suurin Myyrmäessä asuvilla. Vuoteen 2005 verrattuna paras tulokehitys oli suuralueista Aviapoliksessa (+46 %) ja huonoin Kivistössä (+22 %). Pienimmän mediaanitulon suuralueen mediaanitulo oli 89 prosenttia vuonna 2005 suurimman mediaanitulon suuralueen mediaanitulosta. Vuonna 2013 suhdeluku oli 93 prosenttia eli tuloerot kaupungin suuralueiden välillä olivat kaventuneet.
8 Kuvio 10. Pienituloisten lapsettomien parien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot Vantaan suuralueilla vuosina 2005 2013, viitehenkilö alle 25 vuotta (Kivistö ja Aviapolis puuttuvat kuviosta liian vähäisten tapausten vuoksi) 14 000 13 000 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 Viitehenkilöltään nuorimpaan ikäryhmään kuuluvilla pienituloisilla lapsettomilla pareilla käytettävissä olevat kulutusyksikkökohtaiset mediaanitulot vaihtelivat 11 000 euron molemmin puolin vuonna 2013. Vuonna 2005 mediaanitulot olivat kaikilla alueilla alle 9 000 euron. Paras tulokehitys oli ollut Myyrmäessä ja heikoin ssa. Kuvio 11. Pienituloisten lapsettomien parien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot Vantaan suuralueilla vuosina 2005 2013, viitehenkilö 25 34v (Kivistö ja Aviapolis puuttuvat kuviosta liian vähäisten tapausten vuoksi) 14 000 13 000 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 Viitehenkilöltään toiseksi nuorimpaan ikäryhmään (25 34v) kuuluvilla pienituloisilla lapsettomilla pareilla käytettävissä olevat kulutusyksikkökohtaiset mediaanitulot olivat vuonna 2013 lähes samansuuruiset kaikilla suuralueilla. Vuosittaisia vaihteluja alueiden välillä oli. Paras tulokehitys oli ollut ssä ja heikoin ssa. Kun viitehenkilöän ikä oli 35 64 vuotta, pienituloisten käytettävissä olvien tulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani vaihteli alueiden välillä vähänlaisesti. ssa mediaanitulot olivat lähes koko tarkastelujakson suuralueista pienimmät. n suuralueella tulokehitys oli varsin tasainen. Mediaanitulojen muutos vuodesta 2005 oli kaikilla suuralueilla liki samansuuruinen. Pienituloisia vähintään 65-vuotiaita lapsettomia pareja oli kolmella suuralueella niin vähän, ettei kaikille tarkastelujakson vuosille saatu arvoa. Vuodesta 2006 lähtien näiden vertailussa mukana olevien alueiden tulokehitys oli hyvin samanlainen.
9 Kuvio 12. Pienituloisten lapsettomien parien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot Vantaan suuralueilla vuosina 2005 2013, viitehenkilö 35 64v (Kivistö ja Aviapolis puuttuvat kuviosta liian vähäisten tapausten vuoksi) 14 000 13 000 vuositulot euroa 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 Kuvio 13. Pientuloisten lapsettomien parien kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot Vantaan suuralueilla vuosina 2005 2013, viitehenkilö 65+v (Kivistö, Aviapolis ja puuttuvat kuviosta liian vähäisten tapausten vuoksi) 15 000 13 000 11 000 9 000 7 000 5 000 3 000 Vantaa, Helsingin seutu ja koko maa vuonna 2013 Vantaalla lapsettomien parien osuus kaikista asuntokunnista oli likimain samansuuruinen kuin Espoossa, mutta suurempi kuin Helsingissä. Helsingissä lapsettomat parit olivat nuorempia kuin muilla vertailualueilla. Pienituloisten lapsettomien parien osuus kaikista lapsettomista pareista oli vuonna 2013 Espoossa ja Vantaalla samansuuruinen, mutta Helsingissä suurempi ja KUUMA-kunnissa pienempi. Espoossa yli kaksi viidennestä pienituloisista lapsettomista pareista oli sellaisia, jossa viitehenkilön ikä oli alle 25 vuotta. Vantaalla osuus oli KUUMA-kuntien tapaan pienempi kuin muilla vertailualueilla. Vantaalla pienituloiset lapsettomat parit painottuivat 35 64-vuotiaisiin. KUUMAkunnissa oli pääkaupunkiseudun kuntia enemmän sellaisia pienituloisia lapsettomia pareja, joissa viitehenkilö oli täyttänyt vähintään 65 vuotta. Käytettävissä olevien tulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani oli lapsettomilla pareilla Vantaalla nuorimmassa ikäluokassa suurin vertailualueista. Kun viitehenkilön ikä kasvoi, menivät Espoo ja Helsinki Vantaan ohitse. Koko maan mediaanitulot olivat kaikissa ikäryhmissä alemmat kuin Helsingin seudulla. Erot eri elinvaiheissa olevilla asuntokunnilla olivat isot.
10 Taulukko 2. Tietoja Vantaan, Espoon, Helsingin, KUUMA-kuntien ja koko maan lapsettomista pareista, pienituloisista ja heidän kulutusyksikkökohtaisista käytettävissä olevista mediaanituloistaan vuodelta 2013 Vantaa Espoo Helsinki KUUMA Suomi Lapsettomien parien osuus kaikista asuntokunnista, % 25,6 25,4 23,0 27,1 27,2 Lapsettomia pareja yhteensä, lkm 24 415 28 885 72 540 36 360 706 085 näistä niitä, joissa viitehenkilö on alle 25 v, % 6,2 6,2 7,1 4,3 5,7 näistä niitä, joissa viitehenkilö on 25 34 v, % 16,0 18,7 23,7 10,5 12,2 näistä niitä, joissa viitehenkilö on 35 64 v, % 46,1 42,5 40,0 50,7 45,0 näistä niitä, joissa viitehenkilö on 65+ v, % 31,7 32,6 29,2 34,5 37,1 Pienituloisten lapsettomien parien osuus kaikista pienituloisista asuntokunnista % 8,1 8,2 8,1 6,9 8,0 Pientuloisia lapsettomia pareja yhteensä, lkm 843 1 022 3 794 991 37 713 näistä niitä, joissa viitehenkilö on alle 25 v, % 29,8 43,7 37,7 26,7 32,3 näistä niitä, joissa viitehenkilö on 25 34 v, % 20,8 23,5 29,0 13,3 15,4 näistä niitä, joissa viitehenkilö on 35 64 v, % 35,0 23,9 25,3 39,1 28,3 näistä niitä, joissa viitehenkilö on 65+ v, % 14,5 8,9 8,0 20,9 23,9 Pienituloisten lapsettomien parien osuus kaikista lapsettomista pareista % Käytettävissä olevien tulojen mediaani 1), kaikki asuntokunnat Käytettävissä olevien tulojen mediaani, lapsettomat parit Lapsettomien parien mediaanitulot/kaikkien asuntokuntien mediaanitulot, % L a p s e t t o m a t p a r I t Käytettävissä olevien tulojen mediaani, viitehenkilö alle 25 vuotta Käytettävissä olevien tulojen mediaani, viitehenkilö 25 34 vuotta Käytettävissä olevien tulojen mediaani, viitehenkilö 35 64 vuotta Käytettävissä olevien tulojen mediaani, viitehenkilö 65+ vuotta 3,5 3,5 5,2 2,7 5,3 25 070 27 860 24 365 25 795 22 410 30 865 34 780 31 710 31 210 27 435 123,1 124,8 130,1 121,0 122,4 21 850 18 635 18 240 21 840 18 125 31 605 32 585 30 405 32 810 29 405 35 680 41 170 37 465 36 120 32 465 26 200 32 330 29 325 25 310 23 080 1) käytettävissä olevien tulojen kulutusyksikkökohtainen mediaani tässä taulukossa, vaikka sitä ei ole erikseen mainittu Lähde: Tilastokeskus ja www.aluesarjat.fi Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi/tilastot ISBN 978-952-443-531-4 Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L 1799-702X Puh. (09) 8392 2716 Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 1799-7089 (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B9:2016