Ikääntyneiden köyhyys Helsingissä Vanhusneuvoston kokous Hanna Ahlgren-Leinvuo, tutkija Helsingin kaupungin tietokeskus

Transkriptio

1 Ikääntyneiden köyhyys Helsingissä Vanhusneuvoston kokous Hanna Ahlgren-Leinvuo, tutkija Helsingin kaupungin tietokeskus

2 % Työikäiset ja ikääntyneet tuloluokittain vuonna 2014, osuus % ikäryhmän tulonsaajista. Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilastot - Työikäisten keskimääräiset tulot , 65 vuotta täyttäneiden Yleisin tuloluokka ikääntyneillä on , kaikkiaan 38 % ikääntyneistä kuului tähän (naisista 45%) - Naisten keskimääräiset tulot miehiä pienemmät ja sukupuolten väliset tuloerot jyrkkenevät iän myötä 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 alle e/v e/v e/v e/v e/v v 28,2 16,7 19,3 21,1 14, v 30,6 27,5 16,1 13,8 12,1 70+v 41,1 28,6 13,2 10,0 7,1 65+v 37,5 28,2 14,2 11,3 8,8 Veronalaiset tulot/ vuosi v v 70+v 65+v

3 Yleistä Köyhyyden taustalta löytyy mm.: Pitkittynyttä työttömyyttä Sukupolvelta toiselle periytyvää huono-osaisuutta Matalaa koulutustasoa Monilapsisia perheitä Yksinhuoltajuutta Yksin asumista Vuokralla asumista Pitkäaikaissairauksia tai erilaisista vammoista johtuvaa työkyvyttömyyttä Päihde- ja mielenterveysongelmia Maahanmuuttajatausta (köyhyysriski valtaväestöön verrattuna jopa kuusinkertainen) (Eskelinen & Sironen 2017, 22-23, 40-41) Eläkeläisillä pienituloisuus periytyy yleensä eläkettä edeltävältä ajalta (Kuivalainen et al. 2017, 25, Eskelinen & Sironen 2017, 36)

4 65 vuotta täyttäneiden perheasema Helsingissä sukupuolen mukaan. Lähde: Tilastokeskus, StatFin tietokanta - 43 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä asui yksin: naiset useammin kuin miehet (54%) 120,0 65 vuotta täyttäneiden perheasema sukupuolen mukaan Puolison kanssa asuvien osuus laskee iän myötä: esim. 95v naisista puolison kanssa asui enää 2%. 100,0 80,0 60,0 10,0 7,1 8,8 54,0 26,8 43,4 Muu Yksin Puoliso - Se, asuuko eläkeläinen yksin, yhdessä puolisonsa tai vaikka työssäkäyvän lapsensa kanssa, vaikuttaa merkittävästi hänen toimeentuloonsa. (Haapola & Karisto & Seppänen 2013, 278) 40,0 20,0 0,0 36,1 66,2 47,8 Naiset Miehet Yht Ikääntyneet Helsingissä Konkareita kaupungissa 4

5 Apua riittämättömästi saaneet 65 vuotta täyttäneet yksinasuvat ja muut, % Lähde: THL:n ATH-aineisto, Helsingin erillisaineisto Apua riittämättömästi saaneet apua tarvinneista Apua riittämättömästi saaneet kaikista 5 21 Yksin

6 Asuntokunnat asunnon hallintamuodon mukaan ikäryhmittäin Lähde: Tilastokeskus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % - 65 vuotta täyttäneiden asuntokunnista 29 prosenttia asui vuokra-asunnossa KAIKKI Yhden hengen asuntokunnissa (65+) vuokra-asuminen oli hieman yleisempää, 36% Vuokralla asuminen keskimääräistä yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä ja yksinasuvilla Vuokra-asunnot Omistusasunnot Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon

7 Alkoholin liikakäyttö (Audit-C) ja humalahakuinen juominen Lähde: THL:n ATH-aineisto, Helsingin erillisaineisto Alle 65-vuotiaat Alkoholin liikakäyttö Humalahakuinen juominen

8 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus ikäryhmittäin, % Lähde: THL:n ATH-aineisto, Helsingin erillisaineisto 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 Alle 65v 27, v 42, v 61, ,

9 Lääkekorvausoikeudet ikäryhmittäin vuonna 2015, % Lähde: Kela, Helsingin erillisaineisto - Tilastot lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista ja niihin oikeuttavista sairauksista antavat varsin hyvän kuvan sairauksien esiintymisestä maassamme - Lähes joka viidennellä helsinkiläisellä oli oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin vuonna Osuus on sitä suurempi, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse, 85 vuotta täyttäneistä oikeus oli jo yli 70 prosentilla. 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80, Kaikki

10 Köyhyyden määrittelystä Köyhyyden kuva muuttuu valitusta mittarista riippuen Ikääntyvien (65+) köyhyyttä kuvaavia mittareita esim. Suhteellinen tuloraja -> pienituloisuusraja: kotitalous on pienituloinen, jos sen käytettävissä olevat mediaanitulot ovat pienemmät kuin 60 prosenttia väestön mediaanitulosta. Köyhyysvaje: pienituloisten käytettävissä olevien mediaanitulojen etäisyys pienituloisuusrajasta -> kuinka kaukana köyhyysrajasta ollaan Sosiaalietuuksien ja eläkkeen saajat: Toimeentulotuen saajat Eläkkeensaajan asumistuki Täyden kansaneläkkeen saajat Takuueläkkeen saajat Subjektiivinen (tutkittava itse määrittelee): Kysely- ja haastattelututkimukset. Esim. THL:n ATH-tutkimus ( kotitalouden menojen kattaminen tuloilla hankalaa )

11 Pienituloiset asuntokunnat

12 Yksinasuvien 65 vuotta täyttäneiden mediaanituloja ja pienituloisuusraja Vuoden 2014 rahan arvossa. Lähde: Aluesarjat, Tilastokeskuksen tulonjakotilaston Helsinki-aineisto Muutos : - Valtionveronalaisten tulojen mediaani +19% - Käytettävissä olevan rahatulon mediaani +19% - Pienituloisten käytettävissä olevan rahatulon mediaani +11% Katkaistu asteikko - Pienituloisuusraja (1 hengen kotitalous) Pienituloisuusraja (1 aikuinen) /kk vuonna 2014 Mediaanitulo= keskimmäisen tulonsaajan tulo. Pienituloisuusraja vuonna 2014: /kk Valtionveronalaisten tulojen mediaani Kulutusyksikkökohtainen käytettävissä oleva rahatulon mediaani Pienituloisten kulutusyksikkökohtainen käytettävissä oleva rahatulon mediaani

13 Pienituloisten asuntokuntien osuus (%)¹ asuntokunnista elinvaiheen mukaan vuonna 2014 Lähde: Aluesarjat, Tulonjakotilaston Helsinki-aineisto 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 - Lähes joka viides yksinasuvan helsinkiläisen asuntokunta oli pienituloinen vuonna 2014 Kaikki asuntokunnat Yksinasuvat Pari (ei lapsia) 5,0 13,9 19,3 Pari ja lapsia 6,4 Yksinhuoltaja 15,8 ¹ Pienituloisten asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista ei ole sama asia kuin pienituloisuusaste, joka kuvaa pienituloisten osuutta väestöstä

14 Pienituloiset asuntokunnat ja kaikki asuntokunnat elinvaiheen mukaan (%) Lähde: Aluesarjat, Tulonjakotilaston Helsinki-aineisto - Helsingin pienituloisista asuntokunnista yksinasuvien asuntokuntia 67% - Osuus on suurempi, kuin yksinasuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 9,4 6,4 7,0 8,0 7,0 15,2 8,3 23,0 Muut Yksinhuoltaja Pari ja lapsia Pari (ei lapsia) Yksinasuvat 30 % 67,4 20 % 48,4 10 % 0 % Pienituloiset asuntokunnat Kaikki asuntokunnat

15 Pienituloisten lukumäärä ja osuus (%)¹ Helsingissä vuosina 1995, 2000 ja , yksiasuvien 65 vuotta täyttäneiden asuntokunnat Lähde: Aluesarjat, Tulonjakotilaston Helsinki-aineisto - Helsingissä oli vuonna 2014 yli pienituloista 65 vuotta täyttäneen henkilön asuntokuntaa lkm % 25,0 20,0 - Yksinasuvista 65 vuotta täyttäneistä 13 prosenttia oli pienituloisia ,0 - Pienituloisuus kohdistuu erityisesti yksinasuviin: kahden hengen ikääntyvien asuntokunnista pienituloisia oli vuonna 2014 vain 1,6% ,0 5,0 0,0 - Vuonna 2014 kaikista helsinkiläisistä asuntokunnista 14 prosenttia oli pienituloisia ( asuntokuntaa, joissa yhteensä henkilöä) Pienituloiset yksinasuvat, 65+ (lkm) Pienituloisten osuus yksinasuvista, 65+ (%) ¹ Pienituloisten asuntokuntien osuus asuntokunnista ei ole sama asia kuin pienituloisuusaste, joka kuvaa pienituloisten osuutta väestöstä

16 Vanhuuseläke: täysi kansaneläke ja takuueläke

17 65 vuotta täyttäneiden vanhuuseläkkeensaajien keskimääräiset eläkkeet ( /kk) vuonna 2015 Lähde: Kela, Kelasto-tietokanta Vanhuuseläke yhteensä 2141 Vanhuuseläke naiset 1684 Vanhuuseläke miehet 2468 Kelan eläkettä saavat

18 Kelan vanhuuseläkkeen saajat Helsingissä ikäryhmittäin sukupuolen mukaan vuonna 2016 Lähde: Kela, Kelasto-tietokanta - Kela maksaman vanhuuseläkkeen tulorajat vuonna 2016: Yksinasuvalle alle 1 299,88 Avo- tai avioliitossa olevalle alle 1 157,71 - Kelan vanhuuseläkettä sai yhteensä helsinkiläistä eli 22,7% ikääntyneistä (naisillä väestö osuus 27% ja miehistä 16%) v v v v Saajista naisia 73% (17 576) ja miehiä 27% (6 499) - Mitä vanhemmasta ikäryhmästä kyse, sitä suurempi on naisten osuus Naiset Miehet

19 65 vuotta täyttäneet täyden kansaneläkkeen ja takuueläkkeen saajat sukupuolen mukaan vuonna 2016 Lähde: Kela, Kelasto-tietokanta - Takuueläke turvaa vähimmäiseläkkeen (vuonna 2016: 760,26 ) - Takuueläkkeen saajia 3 826, (3,6%) Takuueläke Täyden kansaneläkkeen (628,85 /yksinasuva ja 557,79 /parisuhteessa oleva) saa, jos tulot alle 55,55 /kk) Täysi kansaneläke Naiset Miehet - Täyden kansaneläkkeen saajia (1,7%)

20 Eläkkeensaajan asumistuki

21 65 vuotta täyttäneet eläkkeensaajan asumistuen saajat Helsingissä ikäryhmittäin Lähde: Kela, Tilasto- ja tietovarastoryhmä, Helsingin erillistilasto - Eläkkeensaajan asumistukea sai henkilöä eli 12,5 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä - 89 %:lla eläkkeensaajan asumistuen saajista ei ollut puolisoa Naisista tukea sai 14,6% - 90 vuotta täyttäneistä joka viides Naiset Miehet - Tuensaajista 71,5% naisia 90 vuotta täyttäneistä 90,6%

22 Toimeentulotuki

23 Toimeentulotukea saaneiden väestöosuudet (%) ikäryhmittäin Lähde: Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vuositilastot - 12 % Helsinkiläisistä asui toimeentulotukea saaneessa kotitaloudessa vuonna vuotta täyttäneistä vain 3,5 % eikä osuus ole juurikaan muuttunut (vrt. nuoremmat ikäryhmät) - Kaikki toimeentulotuen saajat ovat tuen saamishetkellä köyhiä, mutta kaikki köyhät eivät ole toimeentulotuen saajia (mm. alikäyttö, kielteiset päätökset) (Ahola & Hiilamo 2013, 12) 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Kaikki yhteensä vuotiaat 20,3% ( hlöä) 0-17-vuotiaat 17,4% ( hlöä) Kaikki yhteensä 11,9% ( hlöä) vuotiaat 11,3% ( hlöä) 65 vuotta täyttäneet 3,5% (3 725 hlöä) Lähde: Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vuositilastot ja Tilastokeskus

24 Toimeentulotukea saaneiden 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä ikäryhmittäin ja perhetyypin mukaan Lähde: Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vuositilastot - Toimeentulotukea saaneista ikääntyneistä 90 prosenttia oli asui yksin prosenttia toimeentulotukea saaneista ikääntyneistä oli yksin asuvia naisia v v 85- v Yksin asuva mies Yksin asuva nainen Pariskunta, ei lapsia

25 Koettu toimeentulo

26 Niiden osuus, jotka kokivat, että menojen kattaminen tuloilla oli vaikeaa, (%) Lähde: THL:n ATH-aineisto, Helsingin erillisaineisto - Noin 32 prosenttia helsinkiläisistä koki menojen kattamisen tuloilla hankalaksi - Alle 65-vuotiaista yli joka kolmas, 65 vuotta täyttäneistä noin joka neljäs koki vaikeuksia Kaikki Alle

27 Niiden osuus, jotka kokivat, että menojen kattaminen tuloilla oli vaikeaa, asumismuodon mukaan ikäryhmittäin (%) Lähde: THL:n ATH-aineisto, Helsingin erillisaineisto % - Ero vuokralla ja omistusasunnossa asuvien välillä oli merkittävä kaikilla ikäryhmillä - Vuokralla asuvien ryhmässä rahavaikeuksia kokevien osuus oli yli kaksi kertaa suurempi kuin omistusasunnossa asuvien joukossa. Alle Kaikki Omistusasunto Vuokra-asunto¹ 85+ ¹ Vuokra-asunto sisältää palvelutalossa, kuntoutuskodissa ja vanhainkodissa asumisen

28 Asunnon kustannuksiin vähintään melko tyytymättömien osuus (%) asunnon hallintamuodon mukaan Lähde: THL:n ATH-aineisto, Helsingin erillisaineisto % Omistusasunto Vuokra-asunto¹ Alle ¹ Vuokra-asunto sisältää palvelutalossa, kuntoutuskodissa ja vanhainkodissa asumisen

29 Yhteenvetoa Köyhyys/pienituloisuus harvoin alkaa eläkkeelle siirtymisestä vaan on jatkumoa jo aiemmin syntyneelle tilanteelle Köyhyysriski erityisesti iäkkäillä naisilla, jotka elävät kansaneläkkeen varassa Yksin asuvien joukossa köyhyys muita yleisempää myös sosiaalisilla verkostoilla iso merkitys Vuokralla asuvien joukossa köyhyys omistusasujia yleisempää Terveyden tila heikkenee iän myötä -> sairastamisesta aiheutuvat kustannukset kuormittavat pienituloista Asumiskustannukset ovat useimmiten suurin menoerä erityisesti Helsingissä, jossa korkeat asumiskustannukset

30 Ikääntyvien (65+v) helsinkiläisten köyhyys lukuina yksinasuvaa pienituloista (13% yksinasuvista), vuosi pienituloista pariskuntaa (1,6% pariskunnista), vuosi täyttä kansaneläkettä saavaa henkilöä (1,7%), vuosi takuueläkettä saavaa henkilöä (3,6%), vuosi toimentulotukea saavaa henkilöä (3,5%), vuosi eläkkeensaajan asumistukea saavaa henkilöä (12,5%) % koki, että menojen kattaminen tuloilla oli vaikeaa (ATH )

31 Lähteitä Ahola Elina & Hiilamo Heikki toim. (2013). Köyhyyttä Helsingissä. Toimeentulotuen saajat ja käyttö Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 127. Kelan tutkimusosasto, Helsinki Eskelinen Niko & Sironen Jiri (2017). Köyhyys. Syitä ja seurauksia. Suomen syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin. Kuopio, Haapola Ilkka Karisto Antti Marjaana Seppänen (2012). Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastuminen hyvinvointiin. Teoksessa Forssén Katja et al. (toim.). Kohtaako sosiaalityö köyhyyden. Kangas Olli ja Ritakallio Veli-Matti (2008). Köyhyyden mittaustavat, sosiaaliturvan riittävyys ja köyhyyden yleisyys Suomessa. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 61/2008. Kelan tutkimusosasto. Kuivalainen Susan & Rantala Juho & Ahonen Kati & Kuitto Kati & Liisa-Maria Palomäki (2017). Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 1/2017. Lehtinen Anna-Riitta, Aalto Kristiina (2014). Viitebudjettien päivitys vuodelle Mitä kohtuullinen eläminen maksaa? Tutkimuksia ja selvityksiä 3/2014. Kuluttajatutkimuskeskus. Päivitetty versio osoitteessa Moisio Pasi, Mukkila Susanna, Ilmakunnas Ilari, Mäkinen Lauri, Saikkonen Paula (2016). Perusturvan riittävyys ja köyhyys. Tutkimuksista tiiviisti 23/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Mäkinen Lauri (2016). Viitebudjettipohjaisen köyhyysmittarin rakentaminen. Työpaperi 10/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilastokeskus (2017). Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN= tuloerot (kansainvälinen vertailu) Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa:

32 Kiitos!