TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

Transkriptio

1 TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä esitetyltä vuodelta eli näissä useimmiten vuodelta 2010 tai Katsauksen lopussa on esitelty jokaisen indikaattorin sisältö tilaston tuottajan ilmoituksen mukaisesti (LIITE 1). Lähde: Sotkanet 2012 KUVIO 1. Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä

2 KUVIO 2. Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Lähde: Sotkanet 2012 KUVIO 3. Työttömät, % työvoimasta

3 KUVIO 4. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä

4 Lähde: Tilastokeskus 2012 KUVIO 5. Väestön pääasiallinen toiminta, % koko väestöstä

5 KUVIO 6. Kunnan yleinen pienituloisuusaste Lähde: Sotkanet 2012 KUVIO 7. Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

6 KUVIO 8. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Lähde: Sotkanet 2012 KUVIO 9. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja, % vastaavanikäisestä väestöstä

7 KUVIO 10. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä

8 KUVIO 11. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja, % vastaavanikäisestä väestöstä Lähde: Sotkanet 2012 KUVIO 12. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

9 LIITE 1 Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä. Indikaattori ilmaisee keskiasteen koulutuksen saaneiden osuuden 15 vuotta täyttäneistä. Keskiasteen koulutuksen saaneet ovat ylioppilastutkinnon suorittaneita tai ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneita. (Sotkanet 2010.) Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä. Indikaattori kertoo korkea-asteen koulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden osuuden vuotiaasta väestöstä. Korkea-asteen koulutus tarkoittaa ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneita, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneita. (Sotkanet 2010.) Työttömät, % työvoimasta. Indikaattori ilmaisee työttömien osuuden työvoimasta ( vuotiaasta väestöstä). Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista. Myös lomautetut lasketaan työttömiksi, mutta työttömyyseläkkeen saajia ei. Sotkanetistä saatavat työttömyyteen liittyvät tilastot ovat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta, joka perustuu työvoimatoimistojen asiakasrekistereihin. (Sotkanet 2010.) Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä. Indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden työttömistä. Pitkäaikaistyötön on työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. (Sotkanet 2010.) Väestön pääasiallinen toiminta, % koko väestöstä. Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. Ryhmä "muut työvoiman ulkopuolella olevat" muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myöskään kuulu seuraaviin ryhmiin: 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset. (Tilastokeskus 2011.) Kunnan yleinen pienituloisuusaste. Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden kaikista alueella asuvista henkilöistä. Toisin sanoen tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Pienituloisuuden rajana on 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen mediaanista kunakin vuonna. Pienituloisuuden raja lasketaan joka vuosi uudelleen koko väestön valtakunnallisesta tulojakaumasta. (Sotkanet 2010.) Pienituloisuuden käsite on suhteellinen ja näin ollen pienituloisuuden aste riippuu koko tulojakauman muodosta. Esimerkiksi 1990-luvun lamavuosina koko väestön tulot alenivat ja samaan aikaan myös pienituloisuusaste laski. Pienituloisuuden aste kasvaa, mikäli tulokehitys köyhimmissä kansanosissa on heikompaa kuin mediaanitulon kehitys. Näin ollen pienituloisuuden asteeseen vaikuttavat ne muutokset, jotka tapahtuvat mediaanitulon alapuolella. (Sotkanet 2010.)

10 Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Toimeentulotuen saamista on käytetty yhtenä köyhyyttä osoittavista mittareista. Usein kyseessä on kuitenkin lyhytaikaisesta elämäntilanneköyhyydestä. (Sotkanet 2010.) Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, mikäli siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Indikaattori kertoo ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden kaikista lapsiasuntokunnista. (Sotkanet 2010.) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja, % vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) diabeteslääkitykseen oikeutettujen henkilöiden osuuden vastaavanikäisestä ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Erityiskorvausrekisterissä olevat diabeetikot voivat sairastaa kumpaa diabetestyyppiä tahansa, lapset ja nuoret ovat pääosin tyyppiä 1 mutta valtaosa sairastaa tyypin 2 eli ns. aikuisiän tautimuotoa. (Sotkanet 2011.) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja, % vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) sepelvaltimotautilääkitykseen oikeutettujen henkilöiden osuuden vastaavanikäisestä ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Sepelvaltimotauti on edelleen yleinen, vaikka sen ilmaantuminen on siirtynyt yhä myöhemmälle iälle. Potilaiden määrää kasvattaa lähinnä se, että taudin ennuste on parantunut mm. ohitusleikkausten, pallolaajennusten ja liuotushoitojen yleistymisen myötä. Kelan rekisteriin tulee valtaosa sepelvaltimotautipotilaista. Osa tulee kuitenkin toimeen halvalla nitraattilääkityksellä eikä hae erityiskorvausoikeutta, ja osa potilaista on oireettomia. Kelan rekisterimuuttujaa voi kuitenkin käyttää sepelvaltimotautisairastavuuden osoittimena kohtalaisen hyvällä luotettavuudella. (Sotkanet 2011.) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja, % vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) verenpainelääkitykseen oikeutettujen henkilöiden osuuden vastaavanikäisestä ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Verenpainetauti on erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavista sairauksista potilasmäärältään selvästi suurin. Indikaattori kuvaa kohonneen verenpaineen esiintyvyyttä, joskin lievät tapaukset jäävät Kelan rekisterin ulkopuolelle. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana depressiolääkkeistä korvausta saaneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäistä väestöstä. (Sotkanet 2013.)