Tilastotiedote 2007:1

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007: TULONJAKOINDIKAATTORIT Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa kuvaavat indikaattorit aikasarjaksi vuodesta 1995 vuoteen Kotitalouksien tulot ja tuloerot, pienituloisuusriski sekä saatujen ja maksettujen tulonsiirtojen tulo-osuusindeksi on esitetty havainnollisina graafisina kuvioina. Lukusarjat sekä käsitteiden määritelmät löytyvät taulukosta tiedotteen lopusta. Tampereen vertailualueina ovat Tampereen seutukunta, Pirkanmaan maakunta sekä koko maa. Vuoden 2005 tiedot julkaistaan toukokuussa Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot (kuvio 1) ovat kasvaneet Tampereella vuodesta 1995 samansuuntaisesti kuin vertailualueilla. Mediaanitulo tarkoittaa sitä, että yhtä monella kotitaloudella oli isommat ja pienemmät tulot kyseisenä vuonna. Mediaanitulo kuvaa tuloja paremmin, koska se ei ole niin herkkä poikkeaville äärihavainnoille kuin keskiarvo. Tuloihin on laskettu kaikkien jäsenten palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot yhteensä lisättynä tulonsiirroilla sekä vähennettynä veroilla ja veronluontoisilla maksuilla. Vuonna 2004 oli tamperelaisella kotitaloudella käytettävissään euroa. Tulot olivat selvästi pienemmät kuin vertailualueilla ja ero on kymmenessä vuodessa kasvanut. Tampereen seutukunnassa kotitalouksien mediaanitulo oli euroa ja koko maassa euroa. Kuvio 1. Mikäli Tampere poistettaisiin tästä joukosta ja vertailtaisiin vain muun seutukunnan kuntien kotitalouksien tuloja, summa olisi suurempi.

2 2 Kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja voidaan vertailla myös ns. kulutusyksikön (ks. määritelmät s. 6.) mukaan, jolloin tuloja laskettaessa voidaan eri kertoimien avulla ottaa huomioon kotitalouksien koko sekä ns. yhteiskulutushyödyt. (kuvio 2.) Kuvio 2. Erot vertailualueiden välillä pienenivät. Tampereella kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kuitenkin olivat edelleen pienimmät, euroa vuodessa. Mutta ero seutukunnan mediaanituloihin oli vain noin 700 euroa. Kotitalouksien koko seutukunnassa oli suurempi kuin Tampereella. Koko maassa mediaanitulot olivat noin 550 euroa suuremmat kuin Tampereella. Tuloeroja kuvataan ns. Gini-kertoimen avulla (kuvio 3.). Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakaantuneet. Tampereella olivat vertailualueiden suurimmat tuloerot kotitalouksien välillä. Tuloerot kasvoivat ripeästi vuodesta 1995 vuoteen 2000, jonka jälkeen kasvu on tasaantunut. Tuloerojen kasvua selittävät omaisuustulojen, etenkin osinkotulojen, lisääntyminen, joka ei jakaannu tasaisesti eri tuloluokkiin. Koko maassa kotitalouksista suurituloisin kymmenesosa sai 85 prosenttia osinkotuloista vuonna Kuvio 3. Koko maan tarkastelussa ylimmän tulokymmennyksen tulot kasvoivat vuosien aikana vuodessa keskimäärin 5prosenttia, kun vastaavasti alimmassa tulokymmenyksessä kasvu oli 1,5 %. Euroiksi muutettuna ylimmässä tulokymmenyksessä yhden henkilön tulot kasvoivat vuosien aikana reaalisesti euroa, kun alimmassa tulokymmenyksessä yhden henkilön tulojen kasvu oli euroa.

3 3 Pienituloisuusriski kuvaa pienituloisissa talouksissa asuvien prosenttiosuutta koko väestöstä. Pienituloisiksi on määritelty ne kotitaloudet joiden käytettävissä oleva tulo on 60 % koko maan mediaanitulosta. Euromäärä vaihtelee vuosittain. Raja on Eurostatin suosituksen mukainen, Suomessa ei ole määritelty virallista pienituloisuusrajaa. Kuvio 4. Koko maassa pientuloisten osuus oli vuonna ,9 %, Tampereella osuus oli 15,4 % ja Tampereen seutukunnassa 13,2 % ( kuvio 4.) Suhteellisesti eniten pienituloisia on opiskelijatalouksissa sekä työttömien talouksissa, joita Tampereella on suhteessa enemmän kuin vertailualueilla. Vuosien 2003 ja 2004 aikana pientuloisten osuus on kasvanut noin yhden prosenttiyksikön vuodessa, mikä on hieman vertailualueita enemmän. Kuvio 5. Alle 18 vuotiaiden pienituloisuusaste oli Tampereella 13,7 % vuonna 2004, kun se vuonna 1995 oli 6,6 %. Koko maassa aste vuonan 2004 oli 12.5 % ja Tampereen seutukunnassa 11,2 %. Alle 18-vuotiaiden pienituloisuusriski on kasvanut 2000 luvulla Tampereella vertailualueita nopeammin.

4 4 Saatujen tulonsiirtojen tulo-osuusindeksi kuvaa sitä, minkä osuuden tuloistaan kotitaloudet ovat saaneet tulonsiirtoina. Osuus voi vaihdella 0 ja 100 välillä. (kuvio 6.) Kuvio 6. Viime vuosikymmenen lopun laskun jälkeen on tulo-osuusindeksi säilynyt lähes muuttumattomana niin Tampereella kuin vertailualueillakin. Vuonna 2004 indeksi oli Tampereella 41,9, Tampereen seutukunnassa 40,4 ja koko maassa 42,4. Sn tulojen saa Kuvio 7. Maksettujen tulonsiirtojen tulo-osuusindeksi puolestaan kuvaa sitä, minkä osuuden tuloistaan kotitaloudet ovat maksaneet veroina tai veronluontoisina maksuina. Vuosituhannen vaihteen jälkeinen verotuksen keveneminen näkyy indeksin laskuna kuviossa 7, jossa on kuitenkin huomattava asteikko. Muihin kuvioiin verrattuna lasku näyttää suurelta, vaikka se on vain 2-3 prosenttiyksikön luokkaa. Vuodesta 2003 vuoteen 2004 indeksin lasku jatkui koko maan tasolla ja säilyi ennallaan Pirkanmaalla. Tampereella ja Tampereen seutukunnassa tulo-osuusindeksi kääntyi lievään nousuun.

5 Tampereen kotitalouksien tulot, tuloerot, pienituloisuus sekä tulonsiirtojen tulo-osuusindeksit vuosina Vertailukohtana oman seutukunnan, maakunnan sekä koko maan vastaavat luvut. päiväys: Tilastovuosi Kotitalouksien tulot, a) Käytettävissä oleva rahatulotulo/kotitalous, mediaani (nimellisarvossa) Tampere Tampereen seutukunta Pirkanmaan maakunta Koko maa b) Käytettävissä oleva rahatulo/kulutusyksikkö/kotitalous, mediaani (nimellisarvossa) Tampere Tampereen seutukunta Pirkanmaan maakunta Koko maa Kotitalouksien tuloerot. Käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kerroin. Tampere 22,5 23,2 24,5 25,2 27,2 28,1 27,6 27,3 28,1 28,7 Tampereen seutukunta 21,7 22,4 23,6 24,3 26,2 27,0 26,3 26,1 26,7 27,3 Pirkanmaan maakunta 21,6 22,1 23,3 24,0 25,7 26,3 26,1 25,6 26,2 26,8 Koko maa 22,3 22,7 24,1 25,2 27,0 28,4 27,0 26,9 27,3 28,4 3. Pienituloisuusriski. Pienituloisuusraja 60 % koko maan mediaanitulosta. Pienituloisten osuus (%) alueen ko. väestöstä. a) Koko väestö Tampere 8,9 9,3 10,3 10,6 11,7 12,7 12,9 13,5 14,3 15,4 Tampereen seutukunta 7,8 8,3 9,1 9,4 10,4 11,1 11,3 11,7 12,3 13,2 Pirkanmaan maakunta 8,5 9,2 10,1 10,3 11,4 12,1 12,3 12,5 13,0 13,9 Koko maa 8,4 9,1 10,1 10,7 11,4 12,1 12,3 12,4 13,0 13,9 b) Alle 18-vuotiaat (lapset) Tampere 6,6 7,1 7,7 8,9 10,0 11,3 12,2 12,5 13,3 13,7 Tampereen seutukunta 5,8 6,5 7,0 8,0 8,9 9,7 10,4 10,7 11,1 11,2 Pirkanmaan maakunta 6,3 7,3 8,0 9,0 9,9 10,6 11,3 11,5 11,8 12,0 Koko maa 6,2 7,5 8,1 9,2 10,0 10,7 11,3 11,6 12,0 12,5 4. Saatujen tulonsiirtojen tulo-osuusindeksi. Kotitalouksien saadut tulonsiirrot/ bruttotulot -osuuksien (%) keskiarvo. Tampere 48,6 47,5 45,7 43,7 43,4 42,4 41,6 41,8 42,2 41,9 Tampereen seutukunta 47,1 46,0 44,3 42,3 42,0 41,0 40,2 40,3 40,6 40,3 Pirkanmaan maakunta 48,5 47,7 46,1 44,5 44,1 43,2 42,6 42,6 42,8 42,6 Koko maa 47,4 46,9 45,4 44,4 43,7 42,7 42,3 42,4 42,5 42,4 5. Maksettujen tulonsiirtojen tulo-osuusindeksi. Kotitalouksien maksetut tulonsiirrot/ bruttotulot -osuuksien (%) keskiarvo. Tampere 23,1 23,5 22,8 23,3 22,8 22,9 21,7 21,1 20,6 20,7 Tampereen seutukunta 23,3 23,7 23,0 23,6 23,2 23,2 22,1 21,5 21,1 21,2 Pirkanmaan maakunta 22,5 22,9 22,3 22,7 22,4 22,4 21,3 20,9 20,6 20,6 Koko maa 22,8 23,2 22,6 22,8 22,5 22,5 21,5 21,1 20,9 20,7 5 Lähde: Tilastokeskus, tulonjaon kokonaisaineistot

6 6 Käytettävissä oleva rahatulo kunkin vuoden rahan arvossa: kotitalouden jäsenten yhteenlasketut palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut tulonsiirrot vähennettynä ko. tuloista maksetut välittämät verot ja veronluonteiset maksut. OECD-kulutusyksikkö: Eri kokoisten kotitalouksien tulojen vertailussa on käytetty kulutusyksikköjä, joilla talouksien kokoerojen lisäksi pyritään ottamaan huomioon ns. yhteiskulutushyötyjä. Ns. muunnetussa OECD-asteikkossa (modifioitu OECD-asteikko) talouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut 14 vuotta täyttäneet henkilöt painon 0,5 ja vuotiaat lapset painon 0,3. Gini-kerroin: Gini-kerroin on kotitalouksien tuloeroja kuvaava mittari. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin ovat kotitalouksien tulot jakautuneet. Gini-kertoimen suurin mahdollinen arvo on sata. Tällöin suurituloisin tulonsaaja saisi kaikki tulot. Pienin mahdollinen Gini-kertoimen arvo on 0, jolloin kaikkien tulonsaajien tulot olisivat yhtä suuret. Pienituloisuus: Pienituloisiksi on määritelty ne kotitaloudet, joiden ekvivalentti tulo (=käytettävissä oleva rahatulo OECD-kulutusyksikköä kohden) jää pienemmäksi kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta. Pienituloisuusriski kuvaa pienituloisissa talouksissa asuvien osuutta (%) koko väestöstä. Saatujen tulonsiirtojen tulo-osuusindeksi kuvaa sitä, minkä osuuden tuloistaan kotitaloudet ovat saaneet saatuina tulonsiirtoina. Indeksi voi vaihdella 0 ja 100 prosentin välillä. Indeksi on laskettu kotitalouskohtaisista suhdeluvuista (=suhdelukujen keskiarvo). Maksettujen tulonsiirtojen tulo-osuusindeksi kuvaa sitä, minkä osuuden tuloistaan kotitaloudet ovat maksaneet välittöminä veroina ja veronluonteisina maksuina. Indeksi voi periaatteessa vaihdella 0 ja 100 prosentin välillä, mutta käytännössä kotitaloustasolla indeksin maksimi on 70 prosenttia. Indeksi on laskettu kotitalouskohtaisista suhdeluvuista (=suhdelukujen keskiarvo) Lisätietoja: Tietotuotanto ja laadunarviointi / Leena Salminen puh , fax (03) [email protected] Osoite: Aleksis Kiven katu C PL 487, Tampere URL: