Toimintaympäristö. Tulot Jenni Kallio

Transkriptio

1 Toimintaympäristö Tulot Jenni Kallio

2 Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat euroa. Tulonsaajista 33,4 prosenttia tienasi alle euroa vuodessa. Suurin yksittäinen tuloluokka oli euroa ansaitsevat, johon sijoittui 13,3 prosenttia tulonsaajista. Sukupuolten väliset tuloerot ovat merkittävät, sillä heti työikään siirryttäessä miehet tienaavat huomattavasti naisia enemmän. Asuntokuntien käytettävissä olevat tulot pienenivät ja olivat Tampereella edelleen keskimääräistä alhaisemmat. Vuonna 2013 tamperelaisten asuntokuntien käytettävissä oli euroa kulutusyksikköä kohti (mediaani). Tämä on vähemmän kuin Tampereen seutukunnassa ( euroa), Pirkanmaan maakunnassa ( euroa) tai koko maassa ( euroa). Kuuden suurimman kaupungin joukossa asuntokuntien keskimääräiset tulot olivat Tampereella toisiksi matalimmat, vähemmän tienattiin ainoastaan Turussa. Köyhyyden väheneminen marginaalista, tuloerot lievässä kasvussa Diat 8 12 Vuonna 2013 Tampereella oli pienituloista henkilöä, eli 18 prosenttia tamperelaisista. Koko 2000-luvun Diat 7-11 jatkunut pienituloisuuden kasvu taittui laskuun vuonna 2011, ja suuntaus jatkui edelleen maltillisena. Edellisestä vuodesta pienituloisten määrä väheni 35 henkilöllä. Tampereen seutukunnassa sekä Pirkanmaalla pienituloissa asuntokunnissa asuvien osuus oli 14,6 prosenttia ja koko maassa 13,9 prosenttia. Lasten pienituloisuusriski on Tampereella edelleen hieman korkeampi kuin koko väestössä. Vuonna 2013 pienituloisissa asuntokunnissa asui alle 18-vuotiasta lasta, eli 18,6 prosenttia ikäluokasta. Pienituloisuusraja vaihtelee asuntokunnan koon mukaan. Suomessa yhden aikuisen kotitalous on pienituloinen, jos käytettävissä oleva rahatulo on euroa vuodessa, eli tulot ovat alle euroa kuukaudessa. Vuonna 2013 henkilöitä, jotka ovat kuuluneet pienituloisiin kotitalouksiin tilastovuoden lisäksi kahtena vuotena kolmen edellisvuoden aikana, oli yhteensä henkilöä. Tämä ns. pitkittyneesti pienituloisten osuus asuntokuntaväestöstä oli 11,0 prosenttia, mikä laski hieman edellisistä vuosista luvun kuluessa määrä on yli kaksinkertaistunut. Tampereella pitkäkestoinen pienituloisuus koskettaa erityisesti eläkeikäisiä. Riski kasvaa iän myötä niin, että joka neljäs yli 80 vuotias tamperelainen on pitkittyneesti pienituloinen; naisista jopa joka kolmas. Tuloerojen kasvussa tapahtui notkahdus vuosina 2008 ja 2009, ja uudelleen vuonna 2012, mutta vuoden 2013 aikana tuloerot kääntyivät jälleen lievään kasvuun. Asuntokuntaväestön tuloerot Gini-kertoimella mitattuna olivat Tampereella 29,1 ja vertailun korkeimmat. Tuloerojen kasvu johtui suurituloisten tulojen muita suuremmasta kasvusta, vuonna 2013 erityisesti pääomatulot nousivat. Vuonna 2013 kotitaloudet saivat yhä suuremman osan tuloistaan tulonsiirtoina, mutta samalla myös maksettujen tulonsiirtojen osuus lisääntyi.

3 Dialuettelo Dia 4 Tulonsaajat veronalaisten tulojen mukaan 2013 Dia 5 Tulonsaajien veronalaiset tulot 2013 sukupuolen ja ikäluokan mukaan, euroa vuodessa Dia 6 Käytettävissä oleva rahatulo/asuntokunta , mediaani, euroa vuodessa Dia 7 Käytettävissä oleva rahatulo/kulutusyksikkö/asuntokunta , mediaani, euroa vuodessa Dia 8 Pienituloisuus Dia 9 Pitkittynyt pienituloisuus Dia 10 Saatujen tulonsiirtojen tulo-osuusindeksi Dia 11 Maksettujen tulonsiirtojen tulo-osuusindeksi Dia 12 Tuloerot , Gini-kerroin Dia 13 Käsitteitä ja määritelmiä 1/2 Dia 14 Käsitteitä ja määritelmiä 2/2 Lähde: Tilastokeskus

4 Tulonsaajat veronalaisten tulojen mukaan 2013 /vuosi Vuonna 2013 tulonsaajien veronalaiset tulot olivat Tampereella keskimäärin osuus tulonsaajista, %

5 Tulonsaajien veronalaiset tulot sukupuolen ja ikäluokan mukaan 2013, euroa vuodessa

6 Käytettävissä oleva rahatulo/asuntokunta mediaani, euroa vuodessa

7 Käytettävissä oleva rahatulo/kulutusyksikkö/asuntokunta mediaani, euroa vuodessa

8 Pienituloisuus Pienituloisuusraja ( /v), koko maa Henkilöä %

9 Pitkittynyt pienituloisuus henkilöä %

10 Saatujen tulonsiirtojen tulo-osuusindeksi

11 Maksettujen tulonsiirtojen tuloosuusindeksi

12 Tuloerot (Gini-kerroin)

13 Käsitteitä ja määritelmiä 1/2 Käytettävissä oleva rahatulo: asuntokunnan jäsenten yhteenlasketut palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut tulonsiirrot vähennettynä ko. tuloista maksetut välittömät verot ja veroluonteiset maksut. Ilmoitetaan viimeisimmän vuoden rahan arvossa. Mediaanitulo: tulojen määrä, jonka kohdalla puolet asuntokunnista saa tätä vähemmän ja puolet enemmän tuloja. Kulutusyksikkö: eri kokoisten asuntokuntien tulojen vertailussa on käytetty kulutusyksikköjä, joilla talouksien kokoerojen lisäksi pyritään ottamaan huomioon yhteiskulutushyötyjä. Muunnetussa OECD-asteikossa talouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut 14 vuotta täyttäneet henkilöt painon 0,5 ja vuotiaat lapset painon 0,3. Ekvivalentti tulo: käytettävissä oleva rahatulo OECD kulutusyksikköä kohden. Pienituloisuus: pienituloisiksi on määritelty ne asuntokunnat, joiden ekvivalentti tulo jää pienemmäksi kuin 60 prosenttia kaikkien asuntokuntien mediaanitulosta. Pienituloisuusriski kuvaa pienituloisissa asuntokunnissa asuvien osuutta koko asuntoväestöstä. Lasten pienituloisuusasteella tarkoitetaan niiden alle 18 vuotiaiden lasten osuutta, jotka asuvat pienituloisissa asuntokunnissa. Pitkittyneesti pienituloisiksi katsotaan henkilöt, jotka ovat kuuluneet pienituloisiin kotitalouksiin tilastovuoden lisäksi kahtena vuotena kolmen edellisvuoden aikana.

14 Käsitteitä ja määritelmiä 2/2 Saatujen tulonsiirtojen tulo-osuusindeksi: kuvaa sitä, minkä osuuden tuloistaan asuntokunnat ovat saaneet saatuina tulonsiirtoina. Indeksi voi vaihdella 0 ja 100 prosentin välillä. Indeksi on laskettu asuntokuntakohtaisista suhdeluvuista (=suhdelukujen keskiarvo). Maksettujen tulonsiirtojen tulo-osuusindeksi: kuvaa sitä, minkä osuuden tuloistaan asuntokunnat ovat maksaneet välittöminä veroina ja veronluonteisina maksuina. Indeksi voi vaihdella 0 ja 100 prosentin välillä, mutta käytännössä asuntokuntatasolla tasolla indeksin maksimi on 70 prosenttia. Indeksi on laskettu asuntokuntakohtaisista suhdeluvuista (=suhdelukujen keskiarvo). Tuloerot: tuloeroja kuvataan Gini-kertoimella. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin asuntokuntien tulot ovat jakautuneet. Gini-kertoimen suurin mahdollinen arvo on sata. Tällöin suurituloisin tulonsaaja saisi kaikki tulot. Pienin mahdollinen Gini-kertoimen arvo on 0, jolloin kaikkien tulonsaajien tulot olisivat yhtä suuret.