Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet. Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus

Samankaltaiset tiedostot
Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere

Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus

Ihmisen kantasolut haima- ja maksasairauksien hoidossa

Lataa Tyypin 1 diabetes ja raskaus. Lataa

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta

Lääkkeiden hintalautakunta

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

ips ips ips Olle Lindvall ips ips

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Uusi rekisteripohjainen diabetesluokitus kohti täsmähoitoa

Uudet insuliinit Endokrinologi Päivi Kekäläinen

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen

Vanhuksen diabetes ja uudet lääkkeet. Geriatripäivät 2012 Tapani Rönnemaa

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

Endokriininen haima ja diabeteksen perusteet

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE

Mihin verensokerin mittausta vieritestinä tarvitaan

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen

Tyypin 2 diabetes ja keho

Asia: Lausunto Toujeo-valmisteen erityiskorvattavuushakemuksen johdosta

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Milloin geenitestejä diabeetikoille? Tiinamaija Tuomi, Valtakunnallinen diabetespäivä. Tuomi

Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori

Sinun elämääsi varten.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 1 diabeteksen syyt yhä hämärän peitossa

Diabetes (sokeritauti)

HAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO

SGLT2-estäjät Valtakunnallinen diabetespäivä Leo Niskanen Ylilääkäri, endokrinologia, HUS

Toimintakertomus. Lasten diabetes Päivi Miettinen

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa?

Tuoreen insuliinipuutosdiabeteksen hoidon aloitus - aikuisilla

Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?)

Tyypin 1 diabetes: Tietoja opettajille

Piuhan päässä on ihminen. DESG-seminaari Diabeteshoitaja Tiina Salonen

Lihavien diabetikoiden hoito. Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa

KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN

Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes

Diabetes mellitus, diagnostiikka

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit

Lataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes. Lataa

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)

Diabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Teknologia diabeteksen hoidossa

Tyypin 2 diabetes: omaseurannalla saavutettavat liikkumiskustannussäästöt

Intressit ja Yhteistyö

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ

Tutkimuksen tavoitteet

TIETOA POTILAALLE. Tietoa teil e, joil e on määrätty Suliqua-lääkitys

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Raskausdiabetes. ennustaa naisen tulevaa terveyttä. Saila Koivusalo LT, tutkija HYKS Naistenklinikka 11/2010

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Diabeetikko sairaana ketoasidoosi uhkaa

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi

Tyypin 1 diabetes ja kantasoluhoito

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.

Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Toimintakertomus 2016 LASTEN DIABETES. Päivi Miettinen

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Hypoglykemia. el Minna Soinio TYKS / sisätautien klinikka Minna Soinio

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Miten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä?

Tarkat tulokset ovat sekä oikeita että toistettavia

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

Pohjolan bioanalyytikkopäivä Tapani Ebeling erikoislääkäri, OYS

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Sensoroinnista hyötyvä potilas

Liikunnan hoidollinen merkitys tyypin 1 diabetesta sairastavalla

Diabeettisen ketoasidoosin hoito

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

Perustelut HbA1c:n yksikön muutokseksi lähtien

Uudet insuliinit. Valtakunnallinen diabetespäivä Tapani Rönnemaa

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

Sinun elämääsi varten.

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

v ekoweb Yleistietoa diabeteksesta Mikä on diabetes?

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

Biopankit miksi ja millä ehdoilla?

Transkriptio:

Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus

Sisältö T1D hoidon kehittyminen Toiminnallinen beetasolumassa ja sen tutkiminen Toiminnallisen beetasolumassan palauttaminen T1D:ssa Autologiset kantasolusiirrot Beetasoluja kantasoluista? - pluripotentit kantasolut solujen uudelleenohjelmointi Beetasolujen regeneraatio mitä voimme oppia hiiristä? mitä tiedetään ihmisestä?

Miten T1D hoito kehittyy; oppia Saksasta Diabetes Care 2012;35:80-86 30708 potilasta 305 keskusta Ikä 0-20 v

Keskimääräinen HbA1c Niiden osuus, joiden HbA1c > 7.5% Niiden osuus, joiden HbA1c > 9.0%

Vakavat hypot (/100 potilasvuotta) Hypoglykeeminen kooma (/100 potilasvuotta) Ketoasidoosi (/100 potilasvuotta)

HbA1c vs. ikä ja sukupuoli

Miksi T1D hoitotasapainoa on vaikea parantaa? Teknologiat parantuvat, mutta tuleeko hoito potilaan kannalta helpommaksi? Mitä tarvittaisiin merkittävän edistyksen saavuttamiseen? totalitaarista yhteiskuntajärjestelmää? vallankumouksellista proteiinikemiaa (glukoositason petusteella mukautuva insuliinin aktiivisuus..)? automaattisesti reguloitua insuliinin annostelua

Tyypin 1 diabetes johtuu beetasolujen puutteesta Primary prevention Restoration of beta cells Secondary prevention beta cell mass Genetic! susceptibility Autoimmune! process Disease

Beetasolujen kuvantaminen Ahlgren U, Gotthardt M. Approaches for imaging islets: recent advances and future prospects. Adv Exp Med Biol 2010;654:39-57 Image by T. Alanentalo and U. Ahlgren

Mitä tyypin 1 diabeetikolla pitää korvata Insuliini Beetasolut

Mechanical closed-loop systems Hovorka R et al. BMJ 2011 Tulossa jokapäiväiseen käyttöön..?

Saarekesolujen siirto

Eristetyt saarekkeet

....ruiskutetaan maksaan

..mahdollistavat insuliinihoidon lopettamisen 40 35 INSULIN DOSE AFTER ISLET TX 30 25 20 15 10 5 0

Lihaksensisäinen autologinen saarekesiirre Pattou et al,, N Engl J Med 363; september 23, 2010

Hyviä ja huonoja uutisia.. Ryan et al. Diabetes 2005; 54:2060

Osittainenkin siirrännäisen toiminta on tärkeä! graft failure insulin treatment w. preserved graft function insulin independent Ryan et al. Diabetes 2005; 54:2060 Ryan et al. Diabetes 2005; 54:2060

Saarekesiirtojen ongelmat Elinluovuttajien solut riittävät vain harvoille Suuri osa siirretyistä soluista tuhoutuu varhain Solujen säilyminen edellyttää immunosuppressiota

Onko mahdollista tuottaa beetasoluja kantasoluista?

Pluripotentit (ips) kantasolut

ips solujen lääketieteelliset sovellutukset?

Omien solujen käyttö varaosina: Terve luuydin hännänpään soluista Hanna et al. Science 2007: Dec.21

Kehitysbiologiaa solumaljalla: kantasoluista saarekesoluja Balboa, Otonkoski, unpublished

Epäkypsiä saarekesoluja iho-ips soluista Ins Glu

Saarekkeiden kypsyminen toimiviksi 2-3 kk siirrosta (hiiriin) Kroon et al. Nat. Biotech. 2008

Verensokeri normalisoituu diabeettisilla hiirillä Kroon et al. Nat. Biotech. 2008 endogenous beta cells killed graft removed normal mouse b-glucose normal human b-glucose

ips solujen turvallisuus?

ips solujen turvallisuus? Krizhanovsky & Lowe, Nature 2009

ips solujen turvallisuus? Nature 2011; 471:58-62 More DNA copy number variants in ipsc

Ihmisen pluripotentit kantasolut saarekesolujen lähteenä Erilaistumismenetelmät kehittyvät kovaa vauhtia Tällä hetkellä on mahdollista tuottaa fetaalisen vaiheen soluja jotka kypsyvät siirron jälkeen toimiviksi saarekkeiksi ES solut ja ips solut yhtä hyviä Tuumoririski, jos erilaistuminen on epätäydellistä ips-teknologia tarjoaa mahdollisuuden autologisiin solusiirteisiin. Realiteetit? Mahdollinen ratkaisu: HLA-tyypitetyt kantasolupankit Peikot: Autoimmuniteetti ja immunorejektio Solusiirrot tehtävä immunoisolaatiossa

Yritykset keskeisessä roolissa Phase 1 clinical trial within 3 years?

Voisiko beetasolujen regeneraatiota käyttää diabeteksen hoitona? Weir & Bonner-Weir Nat Biotech 2005

Ihmisen beetasolumassa kehittyy pääosin imeväisiässä Meier et al. Diabetes 2008; 57:1584-94

Beetasolut pyrkivät kuitenkin uudistumaan läpi elämän (tässä 89-v. tuore tyypin 1 diabeetikko) beta-cell apoptosis and proliferation Meier et al. Diabetologia 49: 1838-44, 2006

Raskausaikana syntyy uusia saarekkeita Butler et al. Diabetologia 2010; 53:2167

Saarekkeet syntyvät haiman tiehyiden ympärillä sijaitsevista esiastesoluista Bonner-Weir et al. Diabetes. 2010;59(10):2340-8

Lääkkeitä saarekesolujen regeneroimiseksi

Ajatuksia lopuksi Beetasolujen regeneraatiokyky on arvaamattoman suuri, mutta sen terapeuttista potentiaalia ei päästä näkemään ennenkuin autoimmuniteetti saadaan kuriin Genetiikan, solu- ja molekyylibiologian vallankumous jatkuu edelleen eksponentiaalisella vauhdilla. Kehitys seuraavan 10 v kuluessa tulee olemaan paljon hämmästyttävämpi kuin edellisen 10 v aikana. Mutta missä vaiheessa ja millä tavoin tämä todella heijastuu käytännön lääketieteeseen?