Asemakaavan selostus HÄMEENLINNAN KAUPUNKI 2474 RAITALAMMI

1 Asemakaavan selostus HÄMEENLINNAN KAUPUNKI 2474 RAITALAMMI Asemakaava: 80.kaup.osa, korttelit 44 tontit 5-10, korttelit 236-240 sekä virkistys-, suojaviher-, ja katualueet Päivi Saloranta, tilaajajohtaja, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Vireilletulo 8.6.2012 Yhdyskuntalautakunta 23.10.2012 Yhdyskuntalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1. TUNNISTETIEDOT... 3 1.2. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.3. KAAVAN TARKOITUS... 3 1.4. LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 4 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1. KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 2.2. ASEMAKAAVA... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1. ALUEEN YLEISKUVAUS... 5 3.2. LUONNONYMPÄRISTÖ... 6 3.3. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 6 3.4. MAANOMISTUS... 8 3.5. SUUNNITTELUTILANNE... 8 3.5.1. Valtakunnalliset, seudulliset ja muut alueelta laaditut suunnitelmat... 8 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 10 4.2. OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 10 4.2.1. Osalliset... 10 4.2.2. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 4.2.3. Viranomaisyhteistyö... 11 4.3. VALMISTELUVAIHEESSA SAATU PALAUTE... 11 4.4. KAAVAEHDOTUKSESTA SAATU PALAUTE... 13 4.5. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET JA ETENEMINEN... 13 4.5.1. Lähtökohtatavoitteet... 13 4.5.2. Prosessin aikana syntyneet ja tarkentuneet tavoitteet... 13 4.5.3. Yleiskaavallinen tarkastelu... 13 4.6. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 15 4.6.1. Laaditut luonnosvaihtoehdot... 15 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 17 5.1. KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS... 17 5.1.1. Korttelialueet... 17 5.1.2. Muut alueet... 17 5.2. NIMISTÖ... 17 5.3. KAAVAN VAIKUTUKSET... 18 5.3.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja luontoon... 18 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 19 AIRIX Ympäristö Oy PL 453, 33101 Tampere

Asemakaavaselostus, joka koskee 3.10.2012 päivättyä asemakaavakarttaa, työnro 2474 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Kaavamuutos koskee korttelin 44 tontteja 5 ja 6, korttelin 45 tontteja 1-4 ja Rengon taajaman tiloja RNo 580:3:86, 575:7:119 ja 575:1:19 Asemankaavalla muodostetaan: Hämeenlinnan kaupunginosan 80 korttelin 44 tontit 5-10, korttelit 236-240 sekä virkistys-, suojaviher- ja katualueet. 1.2. Kaava-alueen sijainti Kohde sijaitsee Rengon kylässä, noin 17 km päässä Hämeenlinnan keskustasta. Alueen pinta-ala on noin 7 hehtaaria. Suunnitelualueena on kapea peltokaistale, joka jää taajamakeskittymän ja Topenontien väliin. Kartta 1. Suunnittelualueen sijainti 1.3. Kaavan tarkoitus Tarkoituksena on kaavoittaa uusi pientalovaltainen asuinalue Rengon keskustan tuntumaan. Alue tulee täydentämään taajamarakennetta ja tukemaan kirkonkylän palvelutarjontaa asukasmäärän lisääntymisellä.

4 1.4. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavakartan pienennös 2. Kaavamerkinnät ja määräykset 3. Asemakaavan seurantalomake 4. Havainnepiirustus 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Erilliset liiteasiakirjat, joita säilytetään maankäytön suunnitteluyksikössä: 1. Arkeologinen selvitys (osana kaava-asiakirjoja ehdotusvaiheessa) 2. Maaperäkairauksen tulokset 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitettiin lehtikuulutuksella 8.6.2014. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestetään marraskuussa 2012.. 2.2. Asemakaava Tarkoituksena on sijoittaa Raitalammin alueelle uusia pientalotontteja sekä katu- ja viheraluetta. Kaavalla osoitetaan erillispientalojen korttelialuetta AO, viheraluetta VL sekä suojaviheraluetta EV.Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 7,15 hehtaaria. Rakennusoikeuden kokonaismääräksi tulee 10480 k-m2 ja tonttien määrä yhteensä 32 kappaletta.

5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee peltoalueella, joka rajautuu koillisessa Topenontiehen (tie 2871) ja lounaassa pientaloalueeseen. Luoteessa alue rajautuu Kappelitiehen, joka on osa Hämeen härkätien valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Suunnittelualue etelästä Topenontie (mt 2871) on suunnittelualueen kohdalla suora ja siltä on hyvät näkymät joka suuntaan. Suunnittelualue jää kuvassa vasemmalle. Suunnittelualueen rajaus Rengon keskustassa noin 500 metrin päässä suunnittelualueelta on Hämeen härkätien Rengon kirkon valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa (RKY 2009). Alue on vanhaa kulttuuriympäristöä, jossa asutus on rakentunut vesien ja reittin varrelle. Suunnittelualueelta noin 600 m päähän Rengoraitin eteläpuolella on Renkajoki, johon suunnitelualueen puron vedet laskevat.

6 3.2. Luonnonympäristö Kaava-alue on peltomaata, jossa ei puita juuri kasva. Aluetta on tarkoitus viljellä vuoteen 2013 asti. Alueen kaakkoisosassa on puro, joka laskee Renkajokeen. Maaperä on suurimmaksi osin hiesua. Myös hienoa hietaa on pohjoiskulmassa ja eteläreunassa pieninä alueina. Hulevedet laskevat eteläosassa olevaan ojaan kohti Raitalammia. Ojan vesistä on olemassa vedenlaatutietoja. Alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella, mikä tulee huomioida alueen suunnittelussa mm. rakennusten lämmitysmuotoihin liittyen. Alue ei kuitenkaan sijaitse pohjaveden muodostumisalueelle tai vedenhankinnan kannalta tärkeällä valuma-alueella. Yllä maaperäkarttaote Oikealla ote pohjavesikartasta. Pohjavesialueen raja on kartassa katkoviivalla ja yhtenäisellä viivalla esitettynä on pohjaveden muodostumisala. Suunnittelualueen eteläreuna laskee ojaa kohti. Ojan varren kasvillisuus on rehevää. Ympäristön suojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualuetta rajaa sen koillispuolelta Topenontie (mt 2871), joka aiheuttaa liikenteen melua suunnittelualueelle. 3.3. Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamaton. Viereisellä pientaloalueella on 1970 1980- luvuilla rakennettuja omakotitaloja ja rivitaloja, jotka ovat pääasiassa yksikerroksisia. Topenontien lounaispuoli on pientalovaltaista asuinaluetta, joka on rakentunut 1970- ja

7 1980- luvuilla. Topenontien koillispuoli on melko avointa peltoaluetta. Topenontien eteläpuolella sekä Kappelintien vierellä kulkevat lähimmät puhtaanveden putkistot, viemärilinjat puolestaan Ohrapolun ja Kappelintien varressa. Suunnittelualue rajautuu Hämeen härkätien valtakunnallisesti arvokkaaseen merkittävään kulttuuriympäristöön kuuluvaan Kappelintiehen. Hämeen Härkätie on Turun ja Hämeen linnojen yhdystie ja merkittävä keskiakainen tieyhteys, joka kulkee Varsinais-Suomen ja Hämeen vanhimpien asutusalueiden ja kylien halki. Yksi poikkeus keskiajan tielinjaukseen on Rengossa RKY-alueeseen mukaan otettu ns. Rehbinderin oikaisu esimerkkinä tienrakentamisesta ja -linjauksesta 1800-luvun puolivälissä. Kappelintie on osa tätä Hämeen läänin kuvernöörinä 1841-1863 toimineen Carl Otto Rehbinderin mukaan nimettyä reittiä. Tiehen muutoksia tuli edelleen 1930-luvulla, jolloin sen mutkia oikaistiin ja mäkiä madallettiin. Ohrapolun lounaispuoleisia pientaloja. Rakennukset ovat pääosin yksikerroksisia tiiliverhoiltuja rakennuksia, joissa on erilaisia kattomuotoja satulakatoista aumakattoihin. Kappelintien luoteispuolella on myöskin pientaloja sekä rivitaloja. Ohrapolun kääntöpaikka ja pieni puistikko, jossa puistomuuntamo. Rivitalo Tuikontien varrelta. Liikenne Topenontie (mt 2871) kaava-alueen koillispuolella on luode-kaakko-suuntainen reitti, jota pääsee liittymään mm. 300 m päässä alueelta Turuntielle (vt 10). Lähialueen sisäisiä katuyhteyksiä ovat Kappelintie sekä kapeammat (8-10 m:n katutila) tonttikatutyyppiset Ohrapolku ja Tuikontie. Bussiliikenne Hämeenlinna-Renko-välillä kulkee Kappelintien kautta. Lähimmät bussipysäkit ovat Kappelintien lisäksi Topenontiellä muutaman kymmenen metrin päässä kaava-alueen rajasta.

8 Palvelut Alueen palvelut, kuten pankki, posti, koulu, kirjasto, seurakuntakoti, apteekki sijaitsevat kirkonkylällä noin kilometrin päässä suunnittelualueesta. Kirkko ja hautausmaa sijaitsevat Kappelintien varrella. Tuikotiellä sijaitsee dementiakoti ja Rengonraitilla Raitaharjun palvelukoti. 3.4. Maanomistus Kaupunki omistaa kaava-alueen maat. 3.5. Suunnittelutilanne 3.5.1. Valtakunnalliset, seudulliset ja muut alueelta laaditut suunnitelmat Valtakunnalliset tavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä yhtenäisesti koko maata ajatellen. Tavoitteilla ohjataan valtakunnallisesti merkittävien alueidenkäytön seikkojen huomioimista ja toteutumista sekä autetaan saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Tärkeimpiä tavoitteita ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Kaavoituksessa huomioitavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitekokonaisuuksia ovat: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu loppuvuodesta 2008 ja ne tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana on ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Alueen viereinen Kappelintie on osa historiallista tielinjausta Hämeen härkätie, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennetun kulttuuriympäristön kohteisiin (RKY 2009). Asemakaava Alueen luoteisosassa on voimassa 14.11.1985 hyväksytty asemakaava, muutoin alue on asemakaavoittamaton. Asemakaavassa alue on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO), jonka tehokkuudeksi on merkitty e=0.25. Alue rajautuu asemakaavoihin, jotka ovat hyväksytty vuosien 1977 1994 välillä. Lähiympäristö on pientaloaluetta (AO, AR, AP, AOR) sekä virkistysaluetta. Ote asemakaavayhdistelmästä

Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutukseton, vuonna 1999 Rengon kunnanvaltuuston hyväksymä Rengon kirkonkylän osayleiskaava. 9 Ote osayleiskaavasta Maakuntakaava Hämeenlinna kuuluu Hämeen liiton alueeseen. Kanta-Hämeen maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.1.2004, valtioneuvosto on sen vahvistanut 28.9.2006 ja korkein hallinto-oikeus 28.12.2007. Suunnittelualue on osoitettu uudeksi rakennettavaksi tai tiivistettäväksi asuntovaltaiseksi alueeksi (Ar). Alue sijaitsee asuntovaltaisella taajamatoimintojen alueen keskellä(a). Topenontie on merkitty merkittäväksi yhteystieksi. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä 16.1 17.2.2012. Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa alueen viereen on osoitettu uutta rakennettavaa tai tiivistettävää asuinaluetta. Alue sivuaa Hämeen Härkätien valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (ma, kohde 4). Ote maakuntakaavasta. Ote vaihemaakuntakaavasta

10 Vaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi 11.6.2012 Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan. Valtuuston käsittelyn jälkeen 1. vaihemaaakuntakaava saatetaan vahvistettavaksi ympäristöministeriöön. Rengon kirkonkylä on merkitty alakeskukseksi (ca), jolla osoitetaan kaupunkien alakeskusten ja kunnan palveluvarustukseltaan merkittävien osakeskusten sijainti. Kohdealueelle ei voi sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Topenontien pohjoispuolelle lähelle suunnittelualuetta on osoitettu merkintä Ar, rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue. Rakennusjärjestys Rengon alueella on voimassa Rengon kunnanvaltuuston 8.11.2001 49 hyväksymä Rengon kunnan rakennusjärjestys. Rakennusjärjestys on voimassa niin kauan, kunnes uusi ohje vahvistetaan. Pohjakartta Rasterimuotoinen pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista 23.12.1999 annetun asetuksen vaatimukset. Alueelle laaditut selvitykset ja inventoinnit Maaperä Maaperäkairaukset tullaan tekemään suunnittelualueelta. Arkeologinen inventointi Lähistöllä on tehty löytöjä nuorakeraamiselta ajalta, joten Museovirasto edellyttää, että alueelta tehdään arkeologinen inventointi. Alueelta on vuosina 2005-2006 tehty maakuntakaavaa varten selvitys, joka kuitenkaan asemakaavatasolla ei ole riittävä. Inventointi tehdään syksyllä 2012 kun vilja on puitu. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Hankkeeseen on ryhdytty kaupungin aloitteesta, jonka taustalla on tarve uusista omakotitonteista. 4.2. Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1. Osalliset Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisia ovat valtion ja kunnan viranomaistahot/ hallintokunnat, Hämeen Ely-keskus, Uudenmaan ELY-keskus, Hämeen liitto, Museovirasto, kaupungin yhdyskuntarakennepalvelut, paikkatieto ja kiinteistö, rakennusvalvonta ja ympäristö, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, verkostojen haltijat: HS- Vesi Oy, Elenia Verkko Oy ja AinaCom Oy. Osallisia ovat myös kuntalaiset ja yhteisöt, maanomistajat ja -haltijat, naapurit, elinkeinonharjoittajat, yhteisöt ja muut vaikutuspiiriin kuuluvat tahot.

11 4.2.2. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tiedottaminen ja kuuleminen Tiedottaminen ja osallistuminen sekä kuuleminen hoidetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavahankkeesta järjestettiin 13.6.2012 asukasilta, jossa esiteltiin laadittuja alustavia luonnosvaihtoehtoja ja tiedotettiin hankkeesta. Asukkaiden toiveesta uusi asukasilta järjestettiin 4.9.2012. Muistiot yleisötilaisuuksista on laitettu kaupungin internetsivuille osoitteeseen www. hameenlinna.fi / Kaavat. Kooste yleisötilaisuuksissa esiin nousseista kysymyksistä sekä vastineet niihin ovat kohdassa 4.3. Valmisteluvaiheessa saatu palaute. 4.2.3. Viranomaisyhteistyö Hanketta koskeva viranomaisneuvottelu järjestettiin 16.5.2012. Museoviraston mukaan Hämeen Härkätie (nyk. Kappelintie) tulee huomioida suunnittelussa. Härkätien arvo tulisi säilyttää osoittamalla mieluiten vain yksi liittymä Kappelintieltä. Alueelle tulee myös teettää tarkempi arkeologinen inventointi. Uudenmaan ELY:n edustajat totesivat, että pohjavesialue ja sen suojelu tulee huomioida sekä suojaviheralueen riittävä leveys. Arvio, kuinka paljon melua/liikennettä Topenontiellä on, tulee perustella aineistossa. Hyvänä ratkaisuna pidetään, ettei Topenontielle lähtökohtaisesti tavoitella uutta liittymää ja tien varteen varataan suojaviheralue. Aineistossa on hyvä mainita myös olevat kevyen liikenteen väylät. Hulevesiä ei saa johtaa maantien varteen. Alustavia luonnosvaihtoehtoja ja mahdollisia kaavaratkaisuja käsiteltiin kaupungin sisäisessä työryhmässä 31.5.2012, 15.8.2012 ja 18.9.2012. Kokouksissa päädyttiin ratkaisuun, jossa katuyhteydet perustuvat mahdollisuuteen kiertää korttelit sekä Topenontien jatkumiseen kappelintielle. Tonttien lukumääräksi esitettiin noin 30 kappaletta. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot/ kommentit viranomaisilta. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot valtion viranomaisilta. 4.3. Valmisteluvaiheessa saatu palaute Mielipiteet Yleisötilaisuudet 13.6.2012 ja 4.9.2012.(kooste) - Vastustettiin uuden alueen tonttikadun liittämistä viereisen asuinalueen tonttikatuun, Tuikontiehen. Ehdotettiin uuden alueen liittymistä ainoastaan Kappelintielle. Tätä perusteltiin Tuikontien huonolla kunnolla, liikenteen lisääntymisellä, jalankulkijoiden (koululaiset ja palvelutalojen asukkaat) turvallisuuden vaarantumisella, vanhan alueen halutaan pysyvän rauhallisena. - Esitettiin uutta liittymää Topenontielle. - Asemakaavaan rajoittuvaan Ohrapolun korkeustasoon ja kuntoon toivottiin tarkistusta. - Uudelle alueelle ei haluttu päättyviä tonttikatuja. - Viheralueita pidettiin yleisesti tärkeänä. Viereisen viheralueen jatkumista uudelle alueelle pidettiin hyvänä asiana, puistoon esitettiin leikkipaikan sijoittamista. - Toivottiin lounaiskulmaan jätettäväksi viheraluetta ja sen kautta puistoväylän osoittamista Pääskysenpolulle. Väylä toimisi oikoreittinä koululle päin. - Uuden alueen rakennusten esitettiin suuntautuvan siten, että päädyt ovat vastakkain suhteessa olemassa oleviin rakennuksiin - Toivottiin matalaa rakentamista sekä rauhallista, yhtenäistä väritystä. - Lähiympäristön liikenneongelmista nousivat esiin mm:

12 o o o o o Nykyisten umpiperäisten katujen merkitsemistä liikennemerkillä toivottiin turhan liikenteen vähentämiseksi. Risteysten huonoon näkyvyyteen toivottiin parannusta. Tasa-arvoisten risteysten selkeyttämiseksi toivottiin kolmioita. Kevyen liikenteen reiteistä tuli ehdotuksia nykyisten katujen varteen. Kokonaistarkastelua alueen liikenteestä pidettiin tarpeellisena. Lausunnot Palautteen huomioon ottaminen Yleisötilaisuudet 13.6.2012 ja 4.9.2012. Lähinaapuruston vastustuksesta huolimatta, esitetään asemakaavaluonnoksessa uuden alueen läpi kulkeva tonttikatu yhdistyväksi kiinni Tuikontiehen. Rengon keskustan palveluihin suuntautuvalle liikenteelle halutaan osoittaa lyhin reitti olemassa olevan Tuikontien kautta. Näin ollen liikenteestä aiheutuva kuormitus ja häiriö kohdistuu mahdollisimman pienelle alueelle. Uudelta alueelta todennäköisesti eteläosan asukkaat (15 tonttia) käyttävät Tuikontietä reittinään taajaman keskustaan päin, pohjoisosan asukkaat käyttänevät Kappelintietä. Koko alueen tuottamaksi liikennemääräksi on arvioitu asutuksen osalta 118 ajoneuvoa vuorokaudessa, lisäksi tulee huolto- ja jakeluliikenteen tuottama liikennemäärä, joksi on arvioitu alle 15 ajoneuvoa vuorokaudessa. Näistä liikennemääristä puolet suuntautunee Tuikontien kautta. Jos tämä liikennemäärä (67 autoa) jaetaan tasan tunneille klo 6.00 22.00, siitä tulee 4 autoa tunnissa. Yhdyskuntapalvelut on listannut Tuikontien parannettavaksi kaduksi, myös Ohrapolun kunto ja korkeusasema tarkistetaan alueen rakentamisen yhteydessä. Asemakaavaan jätetään lounaiskulmaan toivottu viheralue nykyisten rivitalojen sekä uusien tonttien väliin. Tähän osoitetaan Tuikontieltä puistoväylä, joka yhdistyy jo kaavoitettuun Pääskysenpolulle ja koululle päin johtavaan reittiin. Katujen yhteyteen rakennettavien jalankulkukäytävien rakentaminen on ongelmallista kapeiden katuvarauksien vuoksi, myös ojille ja lumelle täytyy jättää tilaa. Ehdotettu leikkikenttä on viety puistoalueiden hankelistalle, mutta kentän sijainnista Rengon tällä puolen taajamaa päätetään myöhemmin. Asukkaiden toivomukset umpiperäisten katujen välttämisestä, päärakennusten suuntautumisesta vanhaan alueeseen nähden ja rauhallisesta värityksestä on huomioitu. Toivottu matala, yksikerroksinen rakentaminen on osoitettu vanhan alueen puoleiselle sivulle, muutoin alueella voidaan rakentaa kahteen tasoon kerrosluvun II(3/4) mukaisesti. Topenontielle ei saada uutta liittymää. Liikenneturvallisuuden kannalta on parempi, että liittymiä on vähän. Liikennemäärät ovat vähäisiä ja ne hoituvat nykyisen Kappelintien liittymän kautta. Yleisötilaisuudessa esiin nousseet lähiympäristön liikenteelliset ongelmat on saatettu katu- ja liikennesuunnittelijoiden tietoon. Raitalammintien Kappelintie ja Tuikontien Rengonraitin risteyksissä on tehty liikennelaskentaa. Liikennemäärät eivät aiheuta ongelmaa alueella, vaikka uuden alueen taajamaan suuntautuva liikenne Tuikontietä käyttäisikin. Kaupunkiin päin menevä liikenne, joka kulkee Kappelintien kautta, ei häi-

ritse vanhaa asutusta. Esille nousseeseen yksittäisten kuskien häiritsevään liikennekäyttäytymiseen ei kaavoituksella ole keinoja. 13. 4.4. Kaavaehdotuksesta saatu palaute Muistutukset Lausunnot Palautteen huomioon ottaminen. 4.5. Asemakaavan tavoitteet ja eteneminen 4.5.1. Lähtökohtatavoitteet Tavoitteena on osoittaa alueelle tontteja pientaloja varten sekä huomioida alueen liikenne-, luonto- ja maaperätekijät. 4.5.2. Prosessin aikana syntyneet ja tarkentuneet tavoitteet Kaavaprosessin aikana liittymän sijoituskohta ja tonttien sijainti suunnittealueella tarkentuivat. 4.5.3. Yleiskaavallinen tarkastelu Alueella on vuonna 1999 voimaan tullut oikeusvaikutukseton Rengon kirkonkylän osayleiskaavaa, joten hanketta on verrattava maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksiin. Arviointi suoritetaan käymällä läpi maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset ja arvioimalla niiden toteutuminen suunnittelualueella (MRL 39, 2. momentti kohdat 1-9). MRL 39.2 kohta 1: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; Alue liittyy kiinteästi Rengon kirkonkylän taajamaan. Alue on kevyen liikenteen tavoitettavissa sisäistä katuverkkoa pitkin. Liikennemäärät ja pysäköintipaikkojen tarve korttelissa kasvavat asuntojen määrän lisääntyessä. MRL 39.2 kohta 2: Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Suunnitelma edistää olemassa olevien teknisten verkostojen hyväksikäyttöä sijoittumalla valmiiksi rakennettuun ympäristöön, johon mm. johtoliittymät ovat helposti ratkaistavissa. MRL 39.2 kohta 3: Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Suunnittelualueella ei ole sijoitettu palveluita, mutta Rengon kirkonkylän palvelut ovat kävelymatkan päässä. Hämeenlinnan kaupunkikeskustan laajempi palvelutarjonta on puolestaan saavutettavissa julkista liikennettä hyödyntäen. Suunnittelualueelle on sijoitettu myös viheraluetta, joka mahdollistaa esimerkiksi leikkipuiston rakentamisen. MRL 39.2 kohta 4: Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

14 Alue liittyy olemassa olevaan katuverkkoon ja kunnallistekniseen verkostoon. Asemakaavaratkaisu perustuu kierrettävyyteen, mikä helpottaa esimerkiksi jakelu- ja jäteautojen liikkumista alueella. Alueen sisäinen katuverkko on suunniteltu toteutettavan ilman erillisiä kevyenliikenteenväyliä. Alueen lähellä sijaitsee hakelämpökeskus, jonka mahdollisuuksia kaukolämpöä tuottaa myös uudelle asuinalueelle tutkitaan. Asunnoilla ei pohjavesialueen vuoksi ole mahdollisuutta hyödyntää maalämpöä, mutta niiden suuntaus tonteilla on pyritty huomioimaan siten, että aurinkopaneleiden sijoittaminen katoille olisi mahdollista. MRL 39.2 kohta 5: Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; Tavoitteena on viihtyisä asuinalue, joka olisi omaleimainen, mutta luonteva osa Rengon kirkonkylää. Tonttimaat ovat pääosin tasaisia maastonmuodoiltaan, mikä mahdollistaa eri tyyppisiä ratkaisuja rakennussuunnittelussa ja siten edistää esimerkiksi esteettömyyden toteutumista. Toisaalta toteutuminen pientaloalueena kohdistaa rakennukset lähinnä perheasumiseen. Liikenneturvallisuutta on pyritty huomioimaan osoittamalla kaavaan mahdollisuuden rakentaa uusi kevyenliikenteen yhteys ojan yli Pääskysenpolulle, jolloin syntyisi oikoreitti koulun suuntaan. MRL 39.2 kohta 6: Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Hankkeen vaikutukset elinkeinoelämään eivät Hämeenlinnan kaupungin laajuisesti ole merkittävät, sillä alueelle osoitetaan pientalotontteja. Rengon kirkonkylän alueella puolestaan kasvavalla asukasmäärällä on potentiaalia lisätä alueen palvelujen kannattavuutta. MRL 39.2 kohta 7: Ympäristöhaittojen vähentäminen; Topenontien liikennemäärä on v. 2010 laaditun liikenneviraston liikennemääräkartan mukaan 1200 ajoneuvoa / vrk. Topenontiellä sallittu nopeus on 60 km / h. Ulkomelun ohjearvot eivät yleensä ylity, jos liikennettä on alle tuhat ajoneuvoa vuorokaudessa. Koska nopeudet Topenontiellä ovat alhaiset ja etäisyys ajoradan reunasta tontin reunaan on 25-30 m, on arvioitu, ettei liikennemelusta ole alueelle haittaa. Rakennusten sijoittamisella ja suojaviheralueella voidaan vähentää Topenontien liikenteen aiheuttamaa häiriötä. Kappelintien ja Ruispolun väliin jäävät tontit on jätetty hieman suuremmiksi, jolloin niihin on helpompi rakentaa suojaisaa piha-aluetta. MRL 39.2 kohta 8: Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; Suunnittelualue on nykyisellään kapeahko kaistale peltoa, joka kolmelta sivulta on asumisen rajaamaa ja yhdeltä tien. Uudet rakennukset täydentävät taajamarakennetta sekä maisemaa Rengon kirkokylän kokonaisuutta ajatellen luontevasti, jättäen laajat, maisemallisesti arvokkaat peltoalueet vapaaksi samoin kuin arvokkaat rakennetut ympäristöt. Luonnontilaista aluetta suunnittelualueella ei ole, eikä erityisiä luontoarvoja. Ojan lähelle on osoitettu viheraluetta. MRL 39.2 kohta 9:Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys; Alueelle osoitetaan viheralueet, jotka jatkavat olemassa olevia puistoja.

15 Johtopäätökset Asemakaavan muutos muuttaa olemassa olevaa tilannetta, täydentäen ja eheyttäen taajamarakennetta. Kaavalla mahdollistetaan uusien pientalojen rakentaminen Rengon taajamaan. Rakennusten sopivuutta ja sijoittumista maisemaan, sekä alueen taajamakuvan säilymistä ja eheyttämistä tuetaan asemakaavamääräyksin. Asemakaavassa voidaan toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslaissa yleiskaavalle asetetut sisältövaatimukset. 4.6. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.6.1. Laaditut luonnosvaihtoehdot Alustavissa luonnoksissa tutkittiin rakentamisen määrää, liittymien määrää sekä sijaintia ja erityyppisiä sisäisiä katujärjestelyjä.näistä vaihtoehto B valittiin jatkokehitttelyyn siten, että Kappelintielle osoitetaan vain yksi liittymä.

16 Viranomaisilta ja kaupungilta saadun palautteen perusteella laadittiin kaksi uutta alustavaa suunnitelmaa, joissa huomioitiin yhden liittymän sijoittaminen Kappelintielle sekä alueen sisäinen kiertomahdollisuus. Vaihtoehdot esiteltiin myös asukastilaisuudessa. Asukastilaisuuden jälkeen tutkittiin vaihtoehtoa, jossa uusilta tonteilta on katuyhteys ainoastaan Kappelintielle asukkaiden toiveiden mukaisesti ja Tuikontielle puolestaan on pelkkä kevyenliikenteen väylä. Kaupungin eri toimialoilta saadun palautteen pohjalta ryhdyttiin kuitenkin viemään eteenpäin ratkaisua, joka perustuu kiertomahdollisuuksiin molemmissa päädyissä kaava-aluetta.

17 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne ja mitoitus Kaavalla osoitetaan asuinpientalojen korttelialue AO, viheralue VL, suojaviheralue EV sekä katualuetta. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 7,1496 hehtaaria. Rakennusoikeuden kokonaismääräksi tulee 10 480 k-m2. Tontteja alueelle osoitetaan 32. Pinta-alat: 5.1.1. Korttelialueet pinta-ala(ha) rak.oikeus AO 4,58 10480 VL 0,99 EV 0,76 yhteensä 7,15 ha 10480 k-m2 Erillistalojen korttelialueeksi AO on osoitettu alueen uudet tontit. Yhteenlaskettu rakennusoikeus on 10480 k-m². Kerrosluku vaihtelee I kerroksesta II(3/4):saan. Tonteille, joilla on sallittu I kerros, on osoitettu rakennusoikeutta 300 k-m² ja tonteille, joilla on sallittu II(3/4) tai 1/2 r II on 340 k-m². Tonteilla on esitetty asuinrakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Julkisivumateriaaleista ja muista tontteja koskevista ohjeista on tarkemmin rakennusrapaohjeissa. Kortteliin on osoitettu myös koko kaava-aluetta koskevia yleisiä määräyksiä. Rakennettaessa on tontilla osoitettava vähintään kaksi autopaikkaa kutakin asuinhuoneistoa kohti. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään kaksi kolmasosaa rakennusoikeudesta. Tontille saa rakentaa enintään kolme talousrakennusta ja niiden yhteenlaskettu kerrosala katoksineen saa olla enintään 120 m². Talousrakennuksen enimmäiskoko on 100 k-m². Jos autosuojaan ajetaan suoraan kadulta, on suojan ja kadun väliin jätettävä 6 metriä. Puisto- ja suojaviheralueeseen rajoittuvalle tontin rajalle on istutettava pensasaita vähintään 60 cm rajan sisäpuolelle. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti on hoidettava kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Kattovedet on imeytettävä tontilla. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjavesien suojelemiseen, eikä sinne saa sijoittaa pohjaveden puhtautta vaarantavaa toimintaa. Lämpökaivojen ja lämmönkeruuputkistojen asentaminen asemakaava- alueella on kielletty. 5.1.2. Muut alueet Lähivirkistysalueeksi VL on osoitettu suunnittelualueen etelä- sekä keskiosa. Lähivirkistysalueelle on osoitettu ohjeellinen ala jalankululle ja pyöräilylle. Suojaviheralueeksi EV on osoitettu kaistale Topenontien varresta. Suojaviheralueen pohjoisosaan on osoitettu rakennusala puistomuuntamoa varten. 5.2. Nimistö Kaavalla osoitetaan jatke Tuikontielle sekä uusi katu Ruispolku, jonka nimi on ollut alueelle sijoittuneessa toteutumattomassa asemakaavassa.

18 5.3. Kaavan vaikutukset 5.3.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja luontoon Vaikutukset ihmisten elinympäristöön ja asumiseen Alueelle osoitetaan 32 uutta pientalotonttia. Alue sijaitsee joukkoliikennereitin varrella lähellä Rengon kirkonkylän palveluja (koulu, päiväkoti, kauppa), joten voidaan olettaa sen houkuttelevan erityisesti lapsiperheitä. Alueelle tulee sen kokonaisuudessaan toteutuessa arviolta 112 (mikäli yhteen talouteen muuttaa keskimäärin 3,5 henkilöä) uutta asukasta. Maasto on alueella melko tasaista, joten tontit on kahta eteläisintä rinnetonttia lukuunottamatta mahdollista rakentaa esteettömiksi ja eri väestöryhmille sopiviksi. Kyläkuvaan Suunnittelualueelta ei ole tällä hetkellä lainsäädännön nojalla suojeltuja kulttuurihistoriallisia rakennuksia, rakennelmia tai muinaismuistoja, mutta tarkemmissa ehdotusvaiheen selvityksissä asiaa on tarkoitus tutkia vielä tarkemmin. Alue rajautuu RKYalueella sijaitsevaan Kappelintiehen. Kaavamääräyksin ja rakennustapaohjein on pyritty ohjaamaan rakentamista alueen maisemaan sopivaksi. Suunnittelualueen yleisilme muuttuu rakentamattomasta pellosta taajamatyyppiseksi, melko tiiviiksi pientaloalueeksi. Yhdyskuntatalouteen Uutta kunnossa pidettävää katua alueelle tulee kaavan mukaan 761 m ja ohjeellista kevyenliikenteen reittiä noin 90 m. Vesi- ja viemäriverkot löytyvät suunnittelualueen vierestä. Lähellä sijaitsevalla hakevoimalaitoksella ei tällä hetkellä ole resursseja toimittaa uusille omakotitaloille kaukolämpöä. Kaavan rakenne ja katualueen leveys mahdollistavat kuitenkin kaukolämmön rakentamisen, mikäli toimintaa laajennetaan ennen kuin rakentaminen käynnistyy Raitalammilla. Luontoon ja maisemaan Suunnittelualueella eteläosan ojan/puron varsi on jätetty lähivirkistysalueeksi. Mikäli kaavassa esitetty kevyen liikenteen yhteys toteutuu, on hyvin todennäköistä, että ylityksen vuoksi ojaan täytyy sijoittaa siltarumpu. Alue on pohjavesialuetta. Riippuen hulevesien käsittelyn toteutuksesta, voi rakentamisella olla hieman vaikutusta pohjaveden muodostumisen määrään. Pohjavesialueen vuoksi myöskään maalämmön hyödyntäminen ei ole mahdollista. Suunnitelman toteutuessa taajamarakenteeseen jäänyt peltokaista muuttuu rakennetyksi ympäristöksi. Viheralueeksi on jätetty ojan varren lisäksi suunnittelualueen keskiosassa olevien putki- ja sähkölinjojen väliin sijoittuva kapeahko kiilamainen alue. Topenontien reuna on jätetty suojaviheralueeksi. Liikenteeseen Raitalammin uudisalueen liikennetuotos on laskettu oletuksella, että jokaista alueen 32 pientaloa kohden tulee 3,5 asukasta eli yhteensä 112 asukasta. Liikennemäärän arviointi maankäytön suunnittelussa -oppaan mukaan alueen jokainen asukas tekee 2,16 kotiperäistä matkaa (asumisen matkatuotosluvut 45 000-80 000 asukkaan kaupunkiseudulla, mukaan lukien Hämeenlinna). Alueen (ulkopuolinen taajama) sijainnin perusteella kulkutapa on seuraavanlainen: henkilöautolla tehdään 63% matkoista, jalan 21%, polkupyörällä 12% ja joukkoliikenteellä 2%. Automatkoja kertyy 1,36 auto-

matkaa asukasta kohti. Vierailumatkat lisäävät määrää 22%:lla, jolloin automatkoja syntyy yhteensä 1,66 asukasta kohti. Auton keskikuormitus on 1,58 henkilöä, jolloin ajoneuvoiksi muutettuna liikennemäärä on 1,05 ajoneuvoa/vrk/asukas. Alueen tuottama liikennemäärä on asutuksen osalta 118 ajoneuvoa vuorokaudessa. Asutuksen tuottaman liikenteen lisäksi alueelle suuntautuu huolto- ja jakeluliikennettä, jota on kuitenkin arviolta alle 15 ajoneuvoa vuorokaudessa. Hyvin todennäköisesti alueen ajot kohdistuvat Hämeenlinnan ja/tai Rengon kirkonkylän suuntaan. Voidaan olettaa, että kasvava asukasmäärä tukee myös joukkoliikenteen palveluja alueella. Kaavan toteutuessa Kappelintielle rakennetaan yksi uusi liittymä. Uudet korttelialueet sijoittuvat alueella Tuikontien jatkeen, Ohrapolun ja yhden uuden kiertolenkin varrelle. Katuverkoston lisäksi tutkitaan mahdollisuutta rakentaa kevyen liikenteen yhteys Pääskysenpolulle suunnittelualueen kaakkoiskulmassa. Palveluihin Kaavalla ei osoiteta uusia palveluita. Alue tukeutuu Rengon kirkonkylän ja Hämeenlinnan palveluihin. Rengon kirkonkylässä on mm. koulu ja päiväkoti vajaan kilometrin päässä suunnittelualueesta. Kaavamuutoksen myötä alueen asukasluku kasvaa ja palveluille tulee enemmän käyttäjiä. 19 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava ja asemakaavan muutos tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Pelto on vuokrattuna vielä vuoden 2013. Toteuttaminen voidaan aloittaa tämän jälkeen. Tampereella 3.10.2012 Esko Hyytinen rakennusarkkitehti, YKS-373 Marjut Lund-Rahkola Arkkitehti Safa

20 LIITE 1 ASEMAKAAVAKARTAN PIENENNÖS

21 LIITE 2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

22 ASEMAKAAVAN PERUSTIEDOT JA YHTEENVETO LIITE 3 Kunta 109 HML Täyttämispvm 03.10.2012 Kaavan nimi Hyväksymispvm Raitalammi Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 08.06.2012 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 2474 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 7,1496 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 6,1728 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,9768 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 7,1496 100,0 10480 0,15 6,1728 8791 A yhteensä 4,5840 64,12 10480 0,23 3,9085 8791 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,9896 13,84 0,9182 R yhteensä L yhteensä 0,8174 11,43 0,6049 E yhteensä 0,7586 10,61 0,7586 S yhteensä M yhteensä W yhteensä

23 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 7,1496 100,0 10480 0,15 6,1728 8791 A yhteensä 4,5840 64,12 10480 0,23 3,9085 8791 AP AO 4,5840 64,12 10480 0,23 3,9085 8791 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,9896 13,84 0,9182 VL 0,9896 13,84 0,9182 R yhteensä L yhteensä 0,8174 11,43 0,6049 Kadut 0,8174 11,43 0,6049 LT E yhteensä 0,7586 10,61 0,7586 ET EV 0,7586 10,61 0,7586 S yhteensä

24 LIITE 4 HAVAINNEKUVA 3.10.2012