1 1. YLEISTIEDOT TARKASTUKSESTA Kohde: Kuhmontie 174, 75500 Nurmes. Kiinteistötunnus: 541-416-15-19 Kohteen pinta-ala: 97 m 2 (huoneistoala) 113 m² (kerrosala) Kerrosluku: 1 Rakennusvuosi: 1934 sekä laajennus 2002. Käyttötarkoitus: Asuinrakennus Arvion tilaaja: Pohjois-Karjalan Ulosottovirasto Torikatu 36 A 80100 Joensuu Omistushistoria: Nykyiset omistajat ovat ostaneet kiinteistön vuonna 2007. Kuntoarvion syy: Kiinteistön myynti Tarkastuspäivät: 25.5.2015. Tarkastajat: Läsnä olleet: Jukka Kärkkäinen RI Jukka Tolvanen, Mervi Pirinen ja Janne Juntunen. Tarkastuksessa Tarkastuksessa käytetty apuna pintakosteusmittaria Gann Uni2 käytetyt pinta-anturina B50. apuvälineet: Tarkastuksessa asiakirjat: Rajaukset kohteessa: Ei asiakirjoja. Alapohjaan ei ollut pääsyä. 2. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (Perustuvat suunnitelmista ja muista asiakirjoista, omistajalta sekä käyttäjältä saatuihin tietoihin) Rakennustapa: Perustamistapa: Perusmuurit: Paikalla tehty puutalo. Betonianturat. Vanhalla osalla on todennäköisesti luonnonkivi, jonka pintaan on valettu betoni. Laajennusosalla on kevytsorabetoniharkko. Alapohjarakenteet: Vanhan osan lattiarakenteesta ei ole tietoa. Laajennusosalla tuuletettu rossilattia. Ulkoseinärakenteet: Vanhalla osalla on hirsirunko ja laajennusosalla puurunko.
2 Julkisivupinnoite: Vaaka- ja pystypaneelit. Ikkunat: Vanhalla osalla 3 lasiset MSK ikkunat ja laajennusosalla MSE ikkunat. Ulko-ovet: Väliseinät: Kattomuoto: Vesikate: Lämmitysjärjestelmä: Lämmöntuotto: Ilmanvaihtojärjestelmä: Puukehysovi. Puurakenteiset. Harjakatto. Kolmiorimakate. Suorasähkölämmitys, tulisijat ja ilmalämpöpumppu. Sähkö ja puu. Painovoimainen poistoilmanvaihto. Kunnallistekniikka: Oma porakaivo ja jätevesijärjestelmä. Suoritetut korjaukset: Vuonna 2002 on tehty peruskorjaus ja laajennus. Vuonna 2009 on rakennettu kuistit. Vuonna 2014 on uusittu käyttövesiputket. Omistajan ja asukkaiden havaitsemat puutteet ja vauriot: Ei muuta kuin mitä raportissa on mainittu. 3. TARKASTUMENETTELY Kuntoarvioraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteesta mahdollisesti otettuihin valokuviin. Kuntoarvio on suoritettu pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittavaan rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisällä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalla näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia.
3 Pintapuolisella tarkastuksella ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntoarvioijalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntoarvioraportissa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntoarvion tekijää kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntoarvio koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. 4. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä perusteet suoritetuille toimenpiteille. Raportti on toteava ja ohjaa jatkotoimenpiteitä. Raportti ei ole työselitys. Toimenpiteet on kirjoitettu lihavoituna ja kursivoituna. 4.1. Pihan rakenteet ja kunnallistekniikka Rakennus sijaitsee tontin korkeimmalla kohdalla. Kaakon puoleisessa päädyssä on maanpinta liian korkealla, joten sitä on leikattava alemmaksi. Tästä päädystä on samalla poistettava liian lähellä rakennusta oleva koivu. Vesi tulee omasta porakaivosta. Jätevedet menevät 2 osaiseen kaivoon, josta imeytys maahan. Jätevesijärjestelmä on saatettava asetuksen mukaiseksi 15.3.2018 mennessä. (Valtioneuvosto on 26.3.2015 hyväksynyt asetuksen haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen siirtymäajan pidentämisestä. Siirtymäaikaa jatketaan kahdella vuodella 15. maaliskuuta 2018 asti.) 4.2. Perustukset Laajennusosan sokkeli on pinnoitettava. Kun leikataan koillispäädyn maanpintaa alemmaksi on varmistettava, että maanpinta on kalteva rakennuksen seinustoilla. Maan tulee viettää rakennuksesta poispäin 150 mm 3 m:n matkalla (1:20). Vanhan osan lattiarakenteesta ei ole tietoa. Laajennusosan lattian alle ei ole pääsyä ja tuuletusaukoissa olevat verkot estivät alapohjan kuvaamisen. Lattian alle on hyvä tehdä kulkuaukko tai tuuletusaukoista on poistettava verkot ja tarkistettava tätä kautta alapohjan kunto sekä maapohjan puhtaus. Lattia notkui hieman olohuoneen kohdalla, joten sitä on syytä tukea alakautta. 4.3. Ulkoseinät Ulkoverhoukset on maalattava lähivuosina. 4.4. Ikkunat Ikkunat ovat kunnossa. On asennettava ikkunapellit.
4 4.5. Ulko-ovet Ulko-ovet ovat kunnossa. 4.6. Välipohja, yläpohja ja kattorakenteet Yläpohjan eristeenä on puhallusvillaa. Ullakolla on ollut hyvä tuuletus ja kattorakenteet ovat kunnossa. Piippu on rapattava tai vedettävä tasoitteella ullakkotilassa. 4.7. Vesikatto Vesikatteena kolmiorimakate. Koivun kohdalla on katteessa jäkälää ja sammalta. Kate on pestävä tältä kohdalta. Sadevesijärjestelmä on puutteellinen. Rakennukseen on asennettava toimiva sadevesijärjestelmä (kourut, syöksytorvet ja rännikaivot). 4.8. Asuintilat Asuintilat ovat pääosin kunnossa. Vanhalla osalla on huonekorkeus alle 2000 mm. 4.9. Pesuhuone, sauna ja WC Mahdollisista vesieristyksistä laatoitusten alla ei ole tietoa. Pintakosteusmittarilla mitattaessa ei näissä tiloissa ollut havaittavissa poikkeuksellista kosteutta. 4.10. Kalusteet, varusteet ja tulisijat Kalusteet ovat hyväkuntoiset. Tulisijana on leivinuuni, hella ja takka. 4.11. Lämmitys Lämmitysjärjestelmänä on suorasähkölämmitys pattereilla sekä pesutiloissa on lattialämmitys. Lisäksi on ilmalämpöpumppu. 4.12. Vesi- ja viemärilaitteet Vesijohdot ovat komposiittiputkea pinta-asennettuna. Viemäriputket ovat todennäköisesti muoviset. Lämminvesivaraaja on tupakeittiössä. 4.13. Ilmanvaihto Ilmanvaihto on painovoimainen. Poistot ovat saunasta, pesuhuoneesta ja WC:stä. Rakennuksessa ei ole korvausilmaventtiileitä. Olohuoneen ja makuuhuoneen ikkunoiden yläpuolelle on asennettava korvausilmaventtiilit. Sisäilman tulee vaihtua asuinhuoneistossa kerran 2 tunnin aikana. 4.14. Sähköjärjestelmä ja laitteet Sähköasennuksia on uusittu remonttien yhteydessä ja ne ovat pääosin uppoasennettuja. Järjestelmä ja laitteet ovat toimivat. 4.15. Palovaroittimet Palovaroittimia on oltava vähintään yksi kappale jokaista kerroksen 60 huoneneliötä kohden. Suositeltavaa olisi asentaa palovaroitin kaikkiin makuuhuoneisiin sekä eteiseen.
5 5. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA HOMEVAURIOT Rakennus on rakennettu aikana, jolloin rakennusmateriaaleissa on saanut käyttää sideaineena asbestia. Kohteessa ei ollut havaittavissa asbestia sisältäviä materiaaleja Kosteuden ja kosteusvaurioiden mahdollistamat homekasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Tässä kohteessa ei kuitenkaan aistinvaraisesti ollut havaittavissa haitalliseen homekasvustoon viittaavia merkkejä. Asbesti- ja homekartoitusten tekeminen on kiinteistönomistajan vastuulla. 6. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. 7. YHTEENVETO HAVAINNOISTA Alapohjien kunnot on syytä tarkastaa. Tärkeimpänä toimenpiteenä on päädyssä koivun poisto sekä maanpinna leikkaaminen alemmaksi ja sadevesijärjestelmän asentaminen. Asumisen kannalta on tärkeää tehostaa ilmanvaihtoa asentamalla korvausilmaventtiilit. Nurmeksessa 7.6.2015 Jukka Kärkkäinen Rakennusinsinööri