KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS

KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2014

Sivu 2 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS Sisältö: Pelastusjohtajan katsaus 3 Yleistä, pelastuslaitoksen organisaatio 4 Kanta-Hämeen pelastuslautakunta 6 Riskienhallinta ja tekniikka 8 Pelastustoiminta 10 Ensihoitopalvelut 12 Tapahtumia v. 2014 14 Kannen kuva: Riihimäen uusi paloasema. Kuva: Tomi Jokela.

Sivu 3 PELASTUSJOHTAJAN KATSAUS Toiminnan ja talouden kannalta tarkasteltuna vuosi 2014 oli ensimmäinen ehjä kokonaisuus vuonna 2012 alusta toteutetun organisaatiouudistuksen jälkeen. Toiminnalliset ja taloudelliset resurssit ovat löytäneet paikkansa ja meillä on kohtuullisen hyvä kustannustietoisuus tuottamistamme palveluista ja siitä, että millaista palvelua pystymme meille astetutulla talousraamilla tuottamaan. Vuosi 2014 oli ensimmäinen vuosi uudella palvelutasopäätöskaudella (2014-2017). Kokonaisuudessaan selvisimme meille asetetusta velvoitteista hyvin. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman säästövelvoitteet pelastustoimelle aiheuttivat toimintamme ja taloutemme kriittistä tarkastelua, onko toimintamme tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta. Melko pian selvisi, että alkuvaiheen suunnitelmat pelastustoimen alueiden yhdistämisestä eivät olisi tuoneet toivuttua tulosta säästöjen saavuttamiseksi, joten yhdistämisajatuksesta luovuttiin, mutta tarkennettu säästövelvoite säilytettiin hallitusohjelmassa vuoteen 2017 mennessä. Rakennepoliittisessa ohjelmassa keskustelun keskiössä oli pelastustoimi, mutta mahdollisilla muutoksilla olisi ollut varsin suuret taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset tuottamiimme ensihoitopalveluihin. Toimintaamme sopeutettiin kertomusvuoden päätöksillä ja toimilla siten, että talousarviovuoden käyttötalousmenot saatiin tasapainotettua meille asetettuun raamiin. Ensimmäisestä haasteesta on selvitty, mutta vuodet 2016-2017 tulevat talouden kannalta olemaan erittäin haasteelliset. Toistaiseksi meidän ei ole tarvinnut esittää alueemme kunnille palvelutasopäätökseemme liittyviä sopeuttamistoimia. Henkilöstön työhyvinvointi ja työssäjaksaminen on ollut eri teemoilla esillä koko kertomusvuoden ajan. Loppuvuoden aikana käynnisteltiin toimintamme tarkastelu teemalla välitilinpäätös, jonka tavoitteena on ollut arvioida uudistetun organisaatiomme toimintaa. Erilaisilla palautejärjestelmillä pyrittiin saamaan esille sujuvan arjen toimintaan liittyviä kehittämiskohteita. Palautetta saatiin melko hyvin ja olemme pystyneet kohtuullisesti korjaamaan esille nostettuja puutteita. Haasteenamme on ollut myös keskeisten yhteistoimintaviranomaistemme, Hätäkeskuslaitos ja Poliisi, organisaatiossa tapahtuneet muutokset. Selkeimmin toimintaamme on vaikuttanut hätäkeskuspalveluiden keskittyminen Turkuun. Puolustusvoimissa tapahtuneet muutokset heijastuvat toimintaamme pääosiltaan kuluvan vuoden aikana. Joulukuussa Sisäministeriö asetti hankkeen "Pelastustoimen strategia vuoteen 2025". Hankkeen tehtävänä on arvioida pelastustoimen nykytilaa, analysoida pelastustoimen lyhyen ja pitkän aikavälin haasteita, määritellä pelastustoimen tehtävät/vastuut nyt ja tulevaisuudessa, tehdä toimenpideehdotuksia pelastustoimen kehittämiseksi ja tehdä ehdotus pelastustoimen strategiaksi vuoteen 2025. Esa Pulkkinen pelastusjohtaja Pelastustoimen strategiavalmistelun kanssa samaan aikaan on käynnissä sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu ja vuoden 2015 syyskaudella käynnistyy myös sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelu. Valmistelussa on huomioitava myös 10.11.2014 perustettu sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon parlamentaarinen työryhmä ja sen työ. Ympäröivän yhteiskunnan muutokset vaikuttavat tulevaisuuden toimintaamme entistä enemmän ja voimakkaammin. Kertomusvuoden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen ei olisi ollut mahdollista ilman ammattitaitoista ja osaavaa henkilöstöämme. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin - Asiakaslähtöistä Arjen Turvallisuutta, Inhimillisesti, Ammatillisesti ja Luotettavasti. Esa Pulkkinen, pelastusjohtaja

Sivu 4 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS YLEISTÄ, PELASTUSLAITOKSEN ORGANISAATIO MAAKUNNAN TUNNUSLUKUJA (TOIMINTAYMPÄRISTÖ) Kanta-Hämeen maakunnan ja pelastustoimen alueen muodostavat 11 kuntaa, jotka jakaantuvat kolmeen seutukuntaan: - Forssan seutukunta, 5 kuntaa (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä), - Hämeenlinnan seutukunta, 3 kuntaa (Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala) ja - Riihimäen seutukunta, 3 kuntaa (Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi). Maakunnan asukasluku oli 1.1.2014 oli 175 481 henkilöä ja pinta-ala 5 707 km². Pelastustoimen järjestämisen kannalta merkittäviä riskejä maakunnassa ovat muun muassa vaarallisten aineiden kuljetukset, laajat pohjavesialueet, poikkeuksellisen suuri määrä kulttuurihistoriallisia kohteita, laajat yhtenäiset metsäalueet, sisävesiliikenne, kokoontumistilat sekä teollisuus. ORGANISAATIO Kanta-Hämeen pelastuslaitos on hallinnollisesti sijoitettu Hämeenlinnan kaupungin organisaatioon kuntalain 77 :n tarkoittamana ns. isäntäkuntamallina. Tässä isäntäkunnalta hankitaan hallinnollisia palveluja, kuten työterveys, palkanmaksu, reskontra, henkilöstö- ja taloushallintojen ohjeistus, tarkastustoimi, toiminnan riskienhallinta, vakuutuspolitiikka, puhelin- ja atk-palvelut sekä muut yleishallinnolliset palvelut. Varsinainen toiminta toteutetaan pelastuslautakunnan päätösvallalla ja alaisuudessa. 1.1.2012 lukien pelastuslaitos on organisoitunut johto ja kehittämisyksikköön ja kolmeen maakunnalliseen tulosvastuulliseen tulosyksikköön: riskienhallinta ja tekniikka, pelastustoiminta sekä ensihoito, joka toteutetaan sairaanhoitopiirin hyväksymän ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen mukaisesti. HENKILÖSTÖ Vuoden 2014 päättyessä pelastuslaitoksen vakinaisilla vakansseilla oli 244 (+3 tyky-vakanssia) henkilöä. Vakanssit jakaantuivat seuraavasti: Tehtävänimike Johto- ja kehittämisyksikkö Riskienhallinta ja tekniikka Pelastustoiminta Ensihoitopalvelut Yhteensä Pelastusjohtaja 1 1 Pelastuspäällikkö 1 1 2 Palopäällikkö 2 2 Ensihoitopäällikkö 1 1 Tekninen päällikkö 1 1 Lääkintäpäällikkö 1 1 Lääkintämestari 1 1 Palomestari 4 10 14 Paloinsinööri 4 4 Paloesimies 17 17 Ylipalomies 16 16 Palomies-sairaankuljettaja 5 5 Palomies 54+3 33 87+3 Ensihoitoesimies 8 8 Ensihoitaja 51 51 Sairaankuljettaja 26 26 Kalustonhoitaja 2 2 Suunnittelija 1 1 2 Palvelusihteeri 1 1 1 3 Yhteensä 2 13 110 122 244+3 Taulukko 1. Vakanssien jakaantuminen tulosyksiköittäin.

Sivu 5 Forssassa, Hausjärvellä, Jokioisilla, Lopella ja Ypäjällä on yhteensä 50 toimenpidepalkkaista sammutusmiestä eli sivutoimista palomiestä. Pelastuslaitoksella on erilliset palokuntasopimukset 24 sopimuspalokunnan (VPK, TPK tai muun yhteisön) kanssa. Nämä sopimukset uudistettiin vuoden 2014 aikana. Sopimuspalokuntien hälytysosastoissa on 342 palokuntalaista käytettävissä pelastustoimintaan. TALOUS Kanta-Hämeen pelastuslaitos saa hallinnon, pelastustoiminnan ja öljyvahinkojen torjunnan kustannusten kattamiseen kunnilta niiden asukaslukuun ja riskiarviointiin perustuvan kuntamaksuosuuden. Kuntien maksuosuus on valtuustoon nähden sitova. Tilausbudjetissa kuntien maksuosuudet pelastustoiminnan käyttömenoihin olivat 10 334 100, sisältäen 120 000 :n varauksen rajoittuneen työkyvyn omaavien henkilöiden uudelleensijoitusta varten. Tilinpäätöksessä lopullinen maksuosuus oli 9 847 591. Käyttötalouden tarkalla kuukausittaisella seurannalla toimintakulut saatiin jäämään alle budjetoidun, ja lisäksi mm. tyky-vakanssien varauksesta jäi käyttämättä noin 100 000 ja varheym. eläkemaksut jäivät noin 170 000 alle budjetoidun. Kuntien pelastustoimen maksuosuuksista palautettiin kuntiin 496 356. Käyttötalousmenojen lisäksi kunnat ovat maksaneet investointirahaa 4,00 /asukas, joka on käytetty pääomakaluston hankintaan erillisen investointisuunnitelman mukaisesti. Investointimääräraha on budjetoitu v. 2013 asukasluvun mukaisesti. Toimintakate on 701 924, joka muodostuu sopimuksen mukaisesta v. 2014 asukaslukuun perustuvasta laskutuksesta. V. 2014 talousarviovalmistelun yhteydessä ensihoidon ja ensivastetoiminnan kustannukset arvioitiin v. 2013 kustannusrakenteen mukaisesti. Käyttösuunnitelman mukaiset ensihoidon kustannukset 9 349 200 alittuivat siten, että toimintatuotot jäivät noin 298 000 ja toimintakulut noin 170 000 alle arvion. Tuottojen alittumisen selittää pääosin ajotulojen arvioitua pienempi määrä. Vuoden 2014 osalta sairaanhoitopiiriltä laskutettiin lisää 128 608. Lisälaskun seurauksena sairaanhoitopiirin nettomaksuosuus vuodelle 2014 oli 5 432 608, suunniteltu nettomaksuosuus oli 5 304 000. KANTA-HÄMEEN PE- TP 2013 TB 2014 TB 2014 muutokset TB 2014 + muutokset Toteutuma Poikkeama TOIMINTATULOT 19 678 740 20 806 000 20 806 000 20 128 080-677 920 Myyntitulot 15 613 004 16 732 000 16 732 000 16 173 287-558 713 Maksutulot 476 787 262 000 262 000 295 126 33 126 Tuet ja avustukset 3 551 456 3 782 000 3 782 000 3 641 718-140 282 Vuokratulot 100 0 Muut toimintatulot 37 394 30 000 30 000 17 950-12 050 TOIMINTAMENOT -19 029 494-20 104 000-20 104 000-19 426 156 677 844 Palkat ja palkkiot -10 782 607-11 379 300-11 379 300-10 961 625 417 675 Henkilöstökorvaukset 128 982 60 000 60 000 204 169 144 169 Henkilösivukulut -2 737 667-2 855 200-2 855 200-2 682 392 172 808 Muiden palvelujen ostot -2 181 125-2 332 800-2 332 800-2 297 941 34 859 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 018 902-983 000-983 000-1 042 320-59 320 Avustukset -613 864-674 900-674 900-606 947 67 953 Vuokrat -1 254 914-1 359 200-1 359 200-1 445 096-85 896 Sisäiset vuokrat -547 962-565 000-565 000-559 416 5 584 Muut toimintamenot -21 436-14 600-14 600-34 587-19 987 TOIMINTAKATE 649 246 702 000 702 000 701 924-76 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset -461 382-477 000-477 000-482 902-5 902 Muut laskennalliset erät -4 000-4 000-2 843 1 157 TEHTÄVÄN KOKONAISKUS- TANNUKSET 0-4 000-4 000-2 843 1 157 Taulukko 2. Talouden toteuma v. 2014.

Sivu 6 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS PELASTUSLAUTAKUNTA Katriina laaksonen puheenjohtaja KOKOONPANO Kanta-Hämeen pelastuslautakunta toimii kuntalain (365/1995) 77 :n tarkoittamana yhteisenä toimielimenä sekä pelastuslain (379/2011) 4 luvun tarkoittamana monijäsenisenä pelastusviranomaisena. Perustamissopimuksen mukaan lautakunnan 11 jäsenestä Forssan ja Riihimäen seutukunnan kunnat valitsevat kolme jäsentä kumpikin ja Hämeenlinnan seutukunnan kahdeksan kuntaa 5 jäsentä. Puheenjohtajana toimii Hämeenlinnan kaupungin valitsema edustaja ja varapuheenjohtajana toiseksi suurimman kunnan (Riihimäki) edustaja. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa on toiminut Kari Ilkkala. Pelastuslautakunnan johtosäännön 2 :n mukaan lautakunnan kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii lautakunnan määräämä henkilö. Hallintosäännön 9 luvun 2 :n mukaisesti kaupungin lautakuntien päätöksenteon valmistelu-, sihteeri ja täytäntöönpanotehtävät on keskitetty konsernipalvelujen talouden ja hallinnon vastuualueelle. Lautakunnan pöytäkirjanpitäjänä on toiminut alkuvuonna päätösvalmistelupäällikkö Yrjö Pispala ja loppuvuonna kaupunginlakimies Miia Luukko ja esittelijänä pelastusjohtaja Esa Pulkkinen. Jäsen Varajäsen KOK Laaksonen Katriina, Hämeenlinna, pj (3) Kulmala Jarmo, Hämeenlinna KOK Alarto Manu, Tammela (3) Kauti Kari, Forssa KOK Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa, Riihimäki (2) Hopearuoho Sirpa, Loppi (1) SDP Jormanainen Lauri, Riihimäki, vpj (3) Hirvenoja Liisa, Hausjärvi SDP Virtanen Tapio, Hämeenlinna (2) Forss Jarmo, Janakkala (1) SDP Safonoff Tarja, Jokioinen (2) Rajahalme-Tahvanainen Tarja, Forssa KESK Häggman Johanna, Forssa (2) Mänki Marianne, Forssa KESK Mustajoki Markus, Loppi (3) Niemelä Asko, Loppi PS Savolainen Kimmo, Hämeenlinna (3) Wahlman Mikko, Hattula PS Ventola Anita, Janakkala (2) Sulander Heidi, Hämeenlinna VAS Stolt Veikko, Janakkala (3) Hurme Arja, Hattula Taulukko 3. Pelastuslautakunta vaalikaudella 2013-2016. Suluissa osallistumiskerrat kokouksiin v. 2014.

Sivu 7 KOKOUKSET JA TÄRKEIMMÄT ASIAT Lautakunta piti vuoden 2014 aikana 3 kokousta, joissa käsiteltyjen asiakohtien määrä oli 32. Lautakunnan käsittelemistä asioista mainittakoon: - Pelastuslaitoksen investointisuunnitelman toteuma ja selvitys hankintamenettelystä - Kustannustenjakoperusteet pelastustoimen käyttömenoihin - Pelastuslaitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös v. 2013 - Pelastuslaitoksen sammutusvesisuunnitelma - Nuohouskäynnin vähimmäisyksikkömäärän korottaminen ja nuohousyksikön hinnan tarkistaminen 1.4.2014 alkaen - Pelastuslaitoksen talousarvio 2015 - Lisäselvitykset ja vastineet v. 2013 arviointikertomuksessa esiin nostettuihin kehittämiskohteisiin ja huomioihin - Pelastuslaitoksen käyttö ja investointisuunnitelma 2015 - Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma 2015 - Pelastuslaitoksen turvallisuusviestintäsuunnitelma 2015 Kokoukset pidettiin Hämeenlinnan paloasemalla. Kuva 1. Pelastuslautakunta vaalikaudella 2013 2016.

Sivu 8 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS RISKIENHALLINTA JA TEKNIIKKA Petri Talikka pelastuspäällikkö Turvallisuusviestinnässä päästiin määrällisesti palvelutasopäätöksen mukaiseen tavoitteeseen ja jopa ylitettiin se. Riskienhallinta on yksi pelastustoimen keskeisimmistä tehtäväalueista, onhan pelastuslain ensisijaisena tavoitteena parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi pelastuslaitos tekee riskien analysointia, antaa rakenteellisen paloturvallisuuden neuvontaa ja ohjausta, suorittaa palotarkastuksia, suorittaa palontutkintaa sekä antaa turvallisuusopetusta ja -viestintää. Lisäksi pelastuslaitos suorittaa kemikaalivalvontaa ja yleisötapahtumien turvallisuusvalvontaa sekä vastaa nuohoustoiminnan järjestämisestä alueellaan. TURVALLISUUSVIESTINTÄ Turvallisuusviestinnässä (vanhan määritelmän mukainen valistus ja neuvonta) päästiin määrällisesti palvelutasopäätöksen mukaiseen tavoitteeseen (tavoitteena tavoittaa vuosittain 15 % alueen väestöstä) ja jopa ylitettiin se. Toimintavuoden tulos on paras pelastuslaitoksen historiassa. Koulutus- ja valistustilaisuuksiin osallistuneiden määrä Kanta-Hämeessä oli kertomusvuonna 33 375 henkilöä eli n. 19,3 % koko maakunnan väestöstä (v. 2013: 22 253 henkilöä / 13 %). LAUSUNNOT MAANKÄYTTÖÖN JA RAKENTAMISEEN LIITTYEN Pelastuslaitos antoi asiantuntijalausuntoja kuntien kaavoitus-, rakennusvalvonta ja ympäristöviranomaisille yhteensä 263 kpl. Määrä on pysynyt viime vuosina jokseenkin samalla tasolla. Näiden varsinaisten kirjattujen lausuntojen lisäksi annettiin viranomaisille, suunnittelijoille ja muille tahoille useita lausuntoja ja kannanottoja kirjallisesti, sähköpostitse ja puhelimen välityksellä sekä neuvotteluissa tai katselmuksissa. PALONTUTKINTA Pelastuslain mukaan palontutkinta on suoritettava kaikista tulipaloista. Tämä edellyttää vähimmillään pelastustoiminnan johtajan huolellista ja ammattikokemukseen perustuvaa raportointia onnettomuuden kulusta, pelastustoiminnasta sekä syttymissyyn arviointia. Ns. tason 2 eli palontutkinnan laajemman tason tutkintoja suoritettiin toimintavuoden aikana 10 kpl. Taulukko 4. Onnettomuuksien ehkäisyn tilastot v. 2014.

Sivu 9 PALOTARKASTUKSET Määräaikaiset palotarkastukset saatiin tehtyä suunnitellusti ja valvontasuunnitelman mukaisesti. Tarkastuksia (ns. erityiskohteiden tarkastukset) suoritettiin 791 kpl. Asuinkiinteistöjen valvontaa toteutettiin pääasiassa ns. omavalvontana, jossa massapostituksena kiinteistöjen omistajille/haltijoille lähetettiin tarkastuslomake ja pyydettiin omatoimisen tarkastuksen jälkeen palauttamaan lomake pelastuslaitokselle. Valvontakirjeen mukana lähetettiin myös ohjekirjanen turvallisuustarkkailua ja omavalvontalomakkeen täyttöä helpottamaan. Omavalvontakirjeitä postitettiin noin 3 000. Palaute asiakkailta on ollut pääsääntöisesti erittäin positiivista ja palautusprosentti korkea. VAARALLISET AINEET Pelastuslaitos hoitaa vaarallisten kemikaalien vähäisen käsittelyyn ja varastointiin liittyvät valvontatehtävät alueellaan. Lisäksi laitoksen edustaja on osallistunut Turvallisuusja kemikaaliviraston tekemiin tarkastuksiin laajamittaisen käsittelyn ja varastoinnin kohteissa. Kanta-Hämeessä oli v. 2014 viisi pelastuslain 48 :n mukaista erityistä vaaraa aiheuttavaa kohdetta, joihin tulee laatia ulkoinen pelastussuunnitelma. Näistä kahden uuden kohteen suunnitelmat laadittiin toimintavuoden aikana. MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET SAATIIN TEHTYÄ SUUNNITELLUSTI. NUOHOUS Nuohoustoiminta järjestetään Kanta-Hämeessä piirinuohousjärjestelmään perustuen. Toimintavuoden aikana nuohouspalvelusopimuksissa tai nuohouspiirijaossa ei tapahtunut muutoksia. Kanta-Hämeen alueella on 16 nuohouspiiriä, joissa kussakin nuohouksesta vastaa sopimuksensa mukaisesti yksityinen toiminnanharjoittaja, piirinuohooja. TEKNISET PALVELUT Teknisten palveluiden suurimpana hankkeena v. 2014 oli Riihimäen uuden paloaseman valmistuminen ja sen käyttöön otto. Asemasta lisää toimintakertomuksen sivuilla 14 ja 15. Investointimäärärahan suuruus v. 2014 oli 4,00 / asukas. Hankintoja tehtiin palvelutasopäätöksen ja investointisuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2014 valmistui ja otettiin käyttöön mm. auto vesisukeltajille sekä puomitikas- ja säiliöauto. Lisäksi hankittiin mm. väestöhälytin ja vhf-radioita savusukeltajien käyttöön. Kuvat 2 ja 3 Uusi puomitikasauto KH406 ja sukellusauto KH4055 pelastuspäällikkö Petri Talikka

Sivu 10 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS Maria murtola pelastuspäällikkö kaikkien tulipalolajien määrät PELASTUSTOIMINTA ONNETTOMUUKSIEN MÄÄRÄN KEHITTYMINEN Hälytystehtävien kokonaismäärä on ollut viime vuodet hienoisessa laskussa ja sama kehitys jatkui myös vuonna 2014 päätyen noin kolmeen ja puoleen tuhanteen. Onnettomuustyypeistä tulipalot ovat vähentyneet vuosi vuodelta, joskin sääolosuhteista riippuvien maastopalojen määrä vaihtelee vuosittain. Kevät 2014 oli vähäluminen ja kuiva, minkä vuoksi maastopalokausi alkoi jo maaliskuussa, ja huhtikuussa paloja sattui niin paljon että niiden kokonaismäärä kasvoi vuoden mittaan yli sataan. Sääilmiöt vaikuttavat suoraan myös vahingontorjuntatehtävien määrään. Vuoden 2014 aikana ei Kanta-Hämeessä koettu merkittäviä myrskyjä, minkä ansiosta vahingontorjuntatehtäviä oli 150 vähemmän kuin 2013. Automaattisten paloilmoittimien aiheuttamien hälytysten kasvutrendi saatiin käännettyä laskuun muutamia vuosia sitten, mutta nyt vähentyminen on päättynyt. Tehtävät lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna muutamalla kymmenellä. Vuoden merkittävin pelastustoiminnan tehtävä sattui Forssassa 27.3. Asuinkerrostalon huoneiston kokonaan tuhonneessa tulipalossa loukkaantui kahdeksan henkilöä ja uhattuna olleita oli noin 50. Asukkaita pelastettiin sekä ulkopuolelta nostolavalla ja irtotikkailla että savusukeltajien avustamana pelastushuppujen avulla. Palokuolemia aiheutui kaksi, kummatkin omakotitalojen paloissa Hämeenlinnassa ja Janakkalassa. vähenivät Kuva 4. Kerrostaloasunnon Forssassa tuhonnut rakennuspalo oli vuoden 2014 merkittävin onnettomuus. Kuva 5. Kahdessa tieliikenneonnettomuudessa Rengossa ja Hauholla jouduttiin raskaasta ajoneuvosta pelastamaan niiden kuljettaja.

Sivu 11 PELASTUSTOIMINTA Toimintavalmiusajan eli ensimmäiseltä pelastusyksiköltä onnettomuuskohteen saavuttamiseen kuluvan ajan tavoitteenamme on saavuttaa vähintään 80 % onnettomuuspaikoista sisäministeriön asettamissa tavoiteajoissa (valtakunnallinen ohje 50 %). Toimintavalmiusaikamme toteutuivat keskimäärin 83 %:ssa onnettomuuksista (vuonna 2013 84%). I-riskialueella jäimme tavoitteestamme kuitenkin 71 %:een kuten edellisenäkin vuonna. Alitus selittyy Hämeenlinnan kaupungin kasvamisella länteen yhä etäämmälle paloasemasta, jolloin ajoajat pitenevät, ja jäämme yhä useammassa pelastustehtävässä tavoitettamme hitaammiksi. Kaikkien kiireellisten pelastustehtäviemme mediaaniaika avun perille saapumiselle on alle 10 minuuttia. Hämeen hätäkeskus lakkautettiin huhtikuussa 2014 ja Kanta-Hämeen hätäpuhelut ja hälyttäminen siirtyivät Turussa hoidettaviksi. Muutos on aiheuttanut järjestelytyötä, väärillä perusteilla tehtyjä hälytyksiä sekä tarpeen täydentää hätäkeskuksen aiemmin suorittamia tehtäviä pelastuslaitoksen omana työnä. Pelastustoiminnan suunnitelmista valmistuivat uusina sammutusvesisuunnitelma, korkealla työskentelyn ohje, valmiussuunnitelma sekä vesipelastusohje. Lisäksi päivitettiin öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Palokuntasopimusten päivittäminen valmistui vuoden aikana niin, että viimeisetkin sopimukset saatiin tehdyiksi. Harjoittelua ja kouluttamista helpotti vuoden aikana käyttöön saatu Tammelan sisäpalosimulaattori. Siinä järjestettyjen harjoitusten sekä purettavissa taloissa järjestettyjen polttamisten ansiosta saatiin koko ammattihenkilöstölle sekä vajaalle sadalle sivutoimiselle ja sopimuspalokuntalaiselle järjestettyä pelastussukellusohjeen mukainen lämmin harjoitus. Muita vuoden aikana toteutettuja, tavanomaisen harjoittelun ja kurssien lisäksi toteutettuja harjoituskokonaisuuksia olivat mm. alipäällystön harjoituspäivä purkukerrostalossa, sopimuspalokuntien ja sivutoimisten kaksi harjoituspäivää, öljyntorjuntakoulutus koko päällystölle ja alipäällystölle, Riihimäen ratapihan ja Tammelan aluevaraston harjoitukset sekä Wanaja 14 harjoitus yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Vesisukellusvalmiuden aloittamiseen vuonna 2015 valmistauduttiin kymmenillä vesisukellusharjoituksilla. Taulukko 5. Tehtävämäärät onnettomuustyypeittäin vuosina 2013-2014. Pelastuspäällikkö Maria Murtola

Sivu 12 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS ENSIHOITOPALVELUT 2014 LASSE HAKALA ensihoitopäällikkö Vuoden 2014 aikana ajoimme yhteensä 30 510 ensihoidon tehtävää. Tehtävistä lähes 6 000 oli siirtoja. Palvelutasopäätös toteutui hyvin muilta osin paitsi A ja B- tehtävien osalta kahdeksan minuutin tavoitettavuudessa joissa jäimme kaikissa riskialueluokissa tavoitteesta. Näkemykseni mukaan pystymme kirimään kahdeksan minuutin tavoitettavuudessakin mutta täysin emme tavoitetta tule saavuttamaan tällä palvelurakenteella. Kuitenkin A ja B-tehtävien mediaani tavoitettavuusviive (hälytys kohde) oli 7:56 minuuttia. Ensihoitopalvelun hinta Kanta- Hämeessä on erittäin kilpailukykyinen Talouden osalta menot pysyivät hyvin kurissa mutta toisaalta tulot eivät toteutuneet arvioidun mukaisesti. Tästä syystä sairaanhoitopiirin nettomaksuosuus kohosi yhteensä 5 432 000 euroon, suunnitelman ylittyessä 128 000 eurolla. Kapitaatioperusteisesti ensihoidon nettokustannus oli vuoden 2014 osalta 30,96 / asukas. Ensihoitopalvelun hinta Kanta-Hämeessä on erittäin kilpailukykyinen, kuten alla olevasta 2013 nettokustannusvertailustakin voi päätellä. Taulukkoon on lisätty meidän osaltamme 2014 toteuma omaksi palkikseen. Edullisesta hinnasta huolimatta emme ole tinkineet laadusta vaan osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö on tehnyt loistavaa tulosta. Kuvio 1. Ensihoidon nettokustannukset / asukas Suomessa v. 2013.

Sivu 13 Kesällä aloitimme uutena ensihoidon tilannekeskustoiminnan. Ensihoidon tilannekeskus välittää sairaanhoitopiirin alueella hoitolaitosten välisiä kiireettömiä ambulansseilla suoritettavia siirtokuljetuksia, pitää yllä ensihoidon tilannekuvaa ja operatiivista tilanneseurantaa sekä tukee ensihoidon kenttäjohtotoimintaa. Tulevaisuudessa toimintaa on tarkoitus kehittää entisestään sekä lähentää ensihoidon ja pelastuksen tilanne ja johtokeskustoimintaa. Koulutukseen ja kehittämiseen on panostettu edellisvuotta enemmän ja tämä on selkeä painopiste tulevaisuudessakin. Kaiken tarkoituksena on luonnollisesti palvelun saaja eli avun tarvitsija. Uskon, että hyvin koulutettu henkilöstö joka on motivoitunut tekemään työtään tekee työnsä paremmin. Laatutyön osalta on tehty suunnitelmia joiden täytäntöönpano alkaa vuoden 2015 aikana. Aivohalvauspotilaiden kanssa olemme tehneet erityistä kehittämistyötä ja saatu lyhennettyä merkittävästi tämän potilasryhmän ennustetta parantavan hoidon alkamisviivettä. Asiasta tehtävä tutkimustyö näyttää jatkossa, olemmeko onnistuneet tekemään ensihoidossa jotain sellaista joka tutkitusti lisää laatupainotteisia elinvuosia. Riihimäen uuden aseman valmistuminen vuoden 2014 lopulla toi ensihoidollekin aivan uudet tilat ja mahdollisti toiminnallisia muutoksia alueen ensihoidon valmiuteen. Ensihoidon tehtävistä lähes 3/4 tapahtui kolmen kaupungin alueilla ja muiden kuntien tehtävien osuus on n. 1/4 tehtävistä. Tehtävämäärissä ja käyttöasteissa oli suurta vaihtelua yksiköittäin ja tulevaisuus näyttääkin, pystymmekö tasaamaan työkuormaa mm. Riihimäen alueella. Kuviot 2 ja 3. Ensihoidon tehtävämäärät kunnittain ja yksiköittäin v. 2014.

Sivu 14 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS TAPAHTUMIA V. 2014 RIIHIMÄEN UUSI PALOASEMA KÄYTTÖÖN Riskienhallinnan ja tekniikan tulosyksikön ja samalla koko laitoksen näkökulmasta tarkasteltuna, toimintavuoden merkittävin tapahtuma oli Riihimäen uuden paloaseman käyttöönotto. Riihimäen kaupungin pohjoisosaan, Kirjauksentien varrelle lähelle 54-tien liittymää, valmistui vuoden loppupuolella nykyaikainen paloasema Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen käyttöön. Rakennushankkeen kustannusarvio oli noin seitsemän miljoonaa euroa ja se sisälsi Kirjauksentielle tehdyt kaistamuutokset, liikennevalot sekä tonttiliittymän. Rakennushankkeen kustannusarvio oli noin seitsemän miljoonaa euroa Kuva 6 Riihimäen paloaseman avajaiset 26.11.2014. Esittelykierroksella palopäällikkö Mika Kivipadon johdolla Sisäministeri Päivi Räsänen, Hämeenlinnan henkilöstöjohtaja Raija Hätinen ja entiset pelastuslautakunnan jäsenet Ritva Viitala ja Raija Ranta-Porkka. Kunnallisen päätöksentekoprosessin ja suunnittelun jälkeen paloaseman varsinainen rakentaminen alkoi maastomittauksilla ja maanrakennustöillä elokuun lopulla vuonna 2013. Paloaseman rakennustyöt valmistuivat lokakuussa 2014 ja operatiivinen toiminta alkoi asemalla tiistaina 18. marraskuuta 2014 kello 10.00, jolloin Riihimäen vanhan aseman virveradio vaikeni ja hälytykset sekä asemakuulutukset siirtyivät uudelle asemalle Kirjauksentielle. Paloaseman piha-alueella on itse asemarakennuksen lisäksi ulkovarasto, harjoitustorni ja varavoimakontti sekä aidatun piha-alueen ulkopuolella roskakatos. Asemarakennus on 2-kerroksinen ja sen alakerrassa sijaitsevat ajoneuvosuojat, varuste- ja kalustohuoltotilat sekä pelastustoimen että ensihoidon tarpeisiin, henkilökunnan sosiaalitilat ja luentosalina toimiva S1-luokan väestönsuoja. Yläkerrassa sijaitsevat toimistot ja neuvotteluhuone, henkilökunnan oleskelutila, valmiushuoneet, kuntosali sekä pääosa kiinteistötekniikan vaatimista tiloista.

Sivu 15 Ulkovarasto on pääosaksi kylmä, mutta sen toisessa päädyssä on puolilämmin osa maastoajoneuvolle, vaahtoneste- ja torjunta-aineille sekä talovarastolle. Kylmä hallinosa on varattu trailerin, perävaunun ja autonrenkaiden säilytykseen sekä hyllyvarastoksi. Tontin pohjoiskulmalla sijaitseva teräsrakenteinen harjoitustorni toimii taas korkeanpaikan harjoitustilana. Tornissa on kaksi harjoitustasannetta 7,2 m ja 14,4 m korkeudessa. Lyhyen käyttökokemuksen perusteella uuden paloaseman tilat ovat osoittautuneet toimiviksi, avariksi ja valoisiksi. Kaluston ja varusteiden nykyaikaiset huolto- ja säilytystilat, sosiaali-, toimisto-, tauko- ja valmiustilat sekä kuntosali uusine laitteineen ovat saaneet erittäin tyytyväiset käyttäjät. (Vain letkuhuollosta vielä uupuva letkunpesukone tuo hankaluutta muuten sujuvan arjen toimintaan.) Kuva 7. Riihimäen paloaseman avajaiset 26.11.2014. Juhlapuheen avajaisissa piti sisäministeri Päivi Räsänen. Kuvat 8 ja 9. Avajaisissa jaettiin myös huomionosoituksia: Sisäministeri Päivi Räsänen vastaanotti Kanta- Hämeen pelastuslaitoksen pöytästandaarin n:ro 4, kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Erityisansioristin ja palopäällikkö Mika Kivipato Suomen Palopäällystöliiton ansioristin. Juhlan musiikista huolehti Helsingin Palokunnan Soittokunta.

KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS Kutalantie 1b 13210 Hämeenlinna p. (03) 6211 kanta-hame@pelastuslaitos.fi www.pelastuslaitos.fi ASIAKASLÄHTÖISTÄ ARJEN TURVALLISUUTTA, LUOTETTAVASTI