Pelastus, turvallisuus ja varautuminen -sisältötyöryhmä Nykytilan kartoitus, v.0.1

Transkriptio

1 1 Pelastus, turvallisuus ja varautuminen -sisältötyöryhmä Nykytilan kartoitus, v.0.1 SISÄLLYS 1 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS Pelastuslaitoksen nykyinen organisointi Keskeiset toimintaprosessit Siirtyvät henkilöresurssit Voimassa olevat sopimukset Käytössä olevat ICT-ratkaisut Käytössä olevat toimitilat Irtain omaisuus Toiminnan volyymit... 5 Pelastustoiminnan, ensihoidon, riskienhallinnan toimintavolyymit (esim. tehtävät, valvonnat, koulutukset ym.) VARAUTUMISEN TILANNE KANTA-HÄMEESSÄ Uhkat ja niihin varautuminen Nykyiset varautumisen toimijat Esimerkki 1 nykyisistä varautumisen toimijoista, myrsky Esimerkki 2 nykyisistä varautumisen toimijoista, suuronnettomuus VAKratapihalla... 10

2 2 1 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS 1.1 Pelastuslaitoksen nykyinen organisointi Kanta-Hämeen pelastuslaitos on hallinnollisesti sijoitettu Hämeenlinnan kaupungin organisaatioon kuntalain 77 :n tarkoittamana ns. isäntäkuntamallina. Tässä isäntäkunnalta hankitaan hallinnollisia palveluita kuten työterveys, palkanmaksu, reskontra, henkilöstö- ja talouspalveluiden ohjeistus, tarkastustoimi, toiminnan riskienhallinta, vakuutuspolitiikka, puhelin- ja atk-palvelut sekä muut yleishallinnolliset palvelut. Varsinainen toiminta toteutetaan pelastuslautakunnan päätösvallalla ja alaisuudessa. Pelastuslaitos on organisoitunut johto- ja kehittämisyksikköön ja kolmeen maakunnalliseen tulosvastuulliseen tulosyksikköön: Riskienhallinta ja tekniikka, pelastustoiminta sekä ensihoito. Ensihoitopalveluita tuotetaan Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa laaditun yhteistoimintasopimuksen perusteella ja sairaanhoitopiirin hyväksymän palvelutasopäätöksen mukaisesti. 1.2 Keskeiset toimintaprosessit Pelastuslaitoksen keskeiset toimintaprosessit ovat: 1) Pelastustoiminta - Pelastustoiminnan johtaminen, ml. johtokeskus - Toiminnan ohjaus huomioiden kaikki 33 paloasemaa - Pelastustoiminnan menetelmät ja suunnitelmat 2) Riskienhallinta - Valvontatoiminta - Turvallisuusviestintä - Palontutkinta 3) Ensihoito - Ensihoidon johtaminen, tilannekeskus - Ensihoidon toiminnan ohjaus huomioiden asemat ja hoitolaitokset - Ensivastetoiminta 4) Tekniikka - hankinnat - logistiikka - kaluston kunnossapito - kiinteistöt - ict, pelastustoiminnan ja ensihoidon järjestelmät 5) Osaamisen hallinta ja kehittäminen, toimintakykyisyys - pelastustoiminnan, ensihoidon ja riskienhallinnan koulutus - toimintakykyisyyden ylläpito ja testaus 6) Varautuminen - oman organisaation varautuminen - tuki muille tahoille 7) Hallinto

3 - keskitettyjen hallintopalveluiden lisäksi (Hml kaupunki / henkilöstö, talous) pelastuslaitoksen omat hallinnolliset prosessit Siirtyvät henkilöresurssit Vuoden 2015 päättyessä pelastuslaitoksen vakinaisilla vakansseilla oli 244 henkilöä. Näiden lisäksi on tarpeen mukaan ns. tyky-vakansseja, jotka ovat henkilöön sidottuja. Tehtävänimike Riskienhallinta ja tekniikka Johto- ja kehittämisyksikkö Pelastustoiminta Ensihoitopalvelut Pelastusjohtaja 1 1 Pelastuspäällikkö Palopäällikkö 2 2 Ensihoitopäällikkö 1 1 Tekninen päällikkö 1 1 Lääkintäpäällikkö 1 1 Lääkintämestari 1 1 Palomestari Paloinsinööri 4 4 Paloesimies Ylipalomies Palomies-sairaankuljettaja 5 5 Palomies Ensihoitoesimies 8 8 Ensihoitaja Sairaankuljettaja Tilannekeskuspäivystäjä 1 1 Kalustonhoitaja 1 1 Suunnittelija Palvelusihteeri 1 0,75 1,25 3 Yhteensä ,75 123, Päätoimisten vakanssien lisäksi sivutoimisen palomiehen toimia on n. 60 kpl. YHTEENSÄ

4 4 1.4 Voimassa olevat sopimukset Alla olevaan taulukkoon on koottu pelastuslaitoksen keskeisimmät sopimukset. Taho Sopimus Huomioita K-H sairaanhoitopiiri Ensihoitopalveluiden tuottaminen Sopimuspalokunnat Aluesopimus ja palokuntasopimukset sopimus palokunnan tuottamasta valmiudesta, korvauksista ja mahdollisesta toimintaan osoittamasta kalustosta ja kiinteistöstä Sotilas- ja laitospalokunnat Yhteistoimintasopimus sopimus osallistumisesta pelastustoimintaan Muut pelastuslaitokset Yhteistoimintasopimus sopimus yhteisten resurssien käytöstä, esim. päivystävä palomestari yhdessä VSpelan kanssa Muut pelastuslaitokset Hankintasopimukset Puitesopimukset yhteishankinnoista Kuntaliitto & pelastuslaitokset Kumppanuushanke, palvelualueet sopimus kumppanuushankkeen hallinnoinnista, ml. erillishankkeet (esim. kejo) 1.5 Käytössä olevat ICT-ratkaisut Keskeisimmät käytössä olevat ICT-ratkaisut: Käyttökohde Toimittaja Huomioita Yleishallinto Hml kaupunki / KuntaPro talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistot Pelastustoiminnan johtamisen Sisäministeriö mm. Peke-kenttäjohtamis- ohjelmistot järjestelmä Pelastustoiminnan johtamisen Elektro-Arola Peto ohjelmistot Ensihoidon johtamisen ohjelmistot Codea RH / Valvontatoiminta CGI Merlot-palotarkastus (valtakunnallinen ohjelmiston uudistamishanke menossa) Materiaalihallinta Hml kaupunki / KuntaPro CRM-alusta Muut Sähköinen tilannepäiväkirja, info-tv 1.6 Käytössä olevat toimitilat Kanta-Hämeen pelastuslaitos ei omista käyttämiään toimitiloja, vaan vuokraa ne käyttöönsä. Pääsääntöisesti paloasemakiinteistöt ovat kuntien tai niiden kiinteistöyhtiöiden omistamia.

5 - kuntien / kuntien kiinteistöyhtiöiden omistamat 17 - sopimuspalokuntien omistamat 7 - muut 4 Paloasemien lisäksi pelastuslaitos vuokraa mm. laituripaikkoja venekalustolleen sekä sijoituspaikkoja väestöhälyttimille. Lisäksi toimintaan käytetään 3 asemaa, joista ei ole erillistä vuokrasopimusta, vaan käytöstä ja korvauksesta on sovittu osana palokuntasopimusta Irtain omaisuus Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen merkittävin irtain omaisuus muodostuu pelastustoimintaan käytettävästä ajoneuvokalustosta varusteineen. Irtain kalusto hankitaan investointimäärärahalla, joka muodostuu kuntien maksuosuuksista ja rahastoavustuksista (Palosuojelu, öljynsuoja-). - raskas ajoneuvo: sammutusauto 32 kpl, säiliöauto 20 kpl, puomitikas-/nostolava-auto 2 kpl, koukkulava-auto 3 kpl - kevyt ajoneuvo: tarkastusauto (henkilö-) 18 kpl, miehistöauto 11 kpl, pelastussukellusauto 1 kpl, kalusto./huoltoauto 4 kpl, johtoauto 4 kpl - maasto- tai vesi-, muu ajoneuvo: vene 21 kpl, mönkijä 4 kpl, trukki 2 kpl - peräkärryt 38 kpl, kontit 11 kpl Pelastustoimintaan käytetään myös sopimuspalokuntien ja muiden yhteistoimintatahojen omistamaa kalustoa. Tästä käytöstä ja mahdollisesta korvauksesta on sovittu pelastuslaitoksen ja kaluston omistajan välisellä sopimuksella. Ensihoidon kalustohankintoihin ei ole erillistä investointimäärärahaa, vaan kalusto hankintaan leasing-rahoituksella. - ambulanssi 11 kpl - johtoauto 2 kpl. 1.8 Toiminnan volyymit Pelastustoiminnan, ensihoidon, riskienhallinnan toimintavolyymit (esim. tehtävät, valvonnat, koulutukset ym.).

6 6 2 VARAUTUMISEN TILANNE KANTA-HÄMEESSÄ 2.1 Uhkat ja niihin varautuminen Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa YTS 2010:n määritellään uhkamalleja ja häiriötilanteita, joiden aikanakin tulisi yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen toteutua. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot muodostuvat asioista, jotka pitävät turvallisen arjen rattaat pyörimässä. Ne on turvattava kaikissa tilanteissa, yhtä lailla normaalioloissa kuin kriisin sattuessa. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa elintärkeät toiminnot on otettu varautumistyön lähtökohdaksi. Siinä elintärkeiksi toiminnoiksi on määritelty: - valtion johtaminen - kansainvälinen toiminta - Suomen puolustuskyky - sisäinen turvallisuus - talouden ja infrastruktuurin toimivuus - väestön toimeentuloturva ja toimintakyky sekä - henkinen kriisinkestävyys. Useat maakunnan tehtävistä ovat yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Niiden toteuttamisen on onnistuttava myös uhka- ja häiriötilanteissa. Muun muassa seuraavat keskeiset uhkat edellyttävät maakunnallisilta toimijoilta varautumista yhteistyössä kuntien, valtion, kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa. - voimahuollon (sähkö ja polttoaine) vakavat häiriöt, jotka vaikeuttaisivat tai jopa keskeyttäisivät kaikki maakunnalliset toiminnat - tietoliikenteen ja tietojärjestelmien (puhelimet, tietotokannat, sähköposti, ohjelmat) vakavat häiriöt estäisivät palveluiden toteuttamisen nykytavoin - kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt tarkoittaisivat esimerkiksi katkoa lääkkeiden saatavuuteen - yhdyskuntatekniikan (liikenneväylät, lämmönjakelu, vesi- ja viemäröinti) vakavat häiriöt olisivat etenkin muiden avun varassa oleville kohtalokkaita - elintarvikehuollon vakavat häiriöt vaikeuttaisi ruuan saatavuutta - rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt aiheuttaisivat levottomuutta ja vaikeuttaisivat esimerkiksi ruuan ja polttoaineiden hankkimista - julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen olisi uhka henkilöstön saatavuudelle ja maksuvelvoitteiden täyttämiselle - väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt, kuten epidemiat, kuormittaisivat terveydenhuollon ja vaikeuttaisivat palveluiden järjestämistä sairauspoissaolojen vuoksi - suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat aiheuttavat monenlaisia seurannaisvaikutuksia - terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus - rajaturvallisuuden vakavat häiriöt - poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus sekä sotilaallisen voiman käyttö.

7 7 2.2 Nykyiset varautumisen toimijat Uhka- ja häiriötilanteisiin varaudutaan ja niihin vastataan nykyisin muun muassa seuraavien toimijoiden yhteystyönä. Kunnat: - kunnan johto / keskushallinto: vastuu kuntalaisten hyvinvoinnista viime kädessä - tiedottaminen: kuntalaisten tavoittaminen paikallisilla tiedotusvälineillä - sosiaali- ja terveystoimi: hoitolaitokset, hoivakodit, kotihoidon varassa olevat, muut ikääntyneet, syrjäytyneet, tilapäismajoituksen ja huolenpidon järjestäminen, henkinen huolto - tekninen toimi: vedenjakelu, viemäröinti, tieverkosto, katuvalaistus - tilapalvelu: tilojen varavoiman - mittaustoimisto: paikkatietojen tuottaminen asukkaista ja asuinpaikoista - sivistystoimi: koulutilat sekä lasten ja nuorten tavoittaminen Seurakunnat: - henkinen huolto ja tilapäistiloja Kuntien yhdessä tuottamat: - pelastuslaitos: onnettomuuksien johtaminen ja niissä pelastaminen, jolloin arkinenkin työ on uhkien ja häiriöiden ratkaisemista, varautumisen osaaja, yhteisen tilannekuvan kokoaja, vakiintuneet yhteistyömallit monien uhkaja häiriötilanteiden toimijoiden kanssa - sairaanhoitopiiri: oman toiminnan osalta varautuminen on oltava kunnossa, tiivis yhteistyö ja ensihoidon tilaaminen pelastuslaitokselta - ympäristöterveydenhuolto: ympäristön, elintarvikkeiden, juomaveden ym. pilaantumiset Valtio: - ELY: Liikenneväylien ylläpitäjä ja suuremmat ympäristöonnettomuudet, tulvariskit - AVI: ylläpitää tilannekuvaa ja välittää tietoa ministeriöille, varautumisen koordinointi, valmiusharjoitukset - poliisi: alueiden eristäminen, evakuointi, etsintä, voimankäyttö virkaapuna - puolustusvoimat: velvollisuus osallistua pelastustoimintaan sekä virkaapupyyntöjen vastaanottaja. Kolmas sektori: - vapaapalokunnat: toimivat pelastuslaitoksen kouluttamina ja kustantamina - Vapepa ja SPR: toimivat joko poliisin, sosiaalitoimen tai ensihoidon pyynnöstä ja näiden johtamina

8 Yksityiset toimijat: - Sähköverkonhaltijat: ylläpitävät sähkönjakelua - Puhelin- ja verkko-operaattorit: ylläpitävät verkot ja voivat varautua varavoimalla ym. - Henkilöliikennöitsijät: voidaan tilata, kun tarvitaan henkilösiirtokapasiteettia - Rataliikennöitsijät: tuntevat ratakaluston ja radalla kuljettavat aineet - Metsäkoneet ja muut koneurakoitsijat: voidaan tilata raivausavuksi - Tienhoitokunnat: yksityisteiden ylläpitäjiä 8

9 9 2.3 Esimerkki 1 nykyisistä varautumisen toimijoista, myrsky

10 2.4 Esimerkki 2 nykyisistä varautumisen toimijoista, suuronnettomuus VAKratapihalla 10