Kaupunginhallitus 111 27.04.2015 Lausunto korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutoksesta tehdystä valituksesta 754/10.02.03/2014 KH 111 Harri Piilonen on tehnyt Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksen, joka koskee Äänekosken kaupunginvaltuuston päätöstä 9.3.2015 10 hyväksyä korttelin 2023 osaa koskeva asemakaavan muutos. Hallinto-oikeus pyytää valituksesta kaupungin lausuntoa. Piilosen valituksen keskeinen sisältö on seuraava: 1. Kaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyjä asemakaavan sisältövaatimuksia eikä perustuslain ja hallintalain 6 :ien yhdenvertaisuusvaatimusta. 2. Kaavaa ei tule hyväksyä ennen kuin on tehty melu-, turvallisuusja liikenneselvitykset. Valittaja on huolissaan lasten ja aikuisten turvallisesta kulkemisesta alueelle Kotakennääntien liikenteen vilkkauden ja kadun kautta kuljetettavien kemiallisten kuljetusten johdosta. Miten on huomioitu mm. liikuntarajoitteisen henkilön kulku kevyenliikenteen väyliä pitkin keskustasta lukion tontille. 3. Vammaisneuvostoa ei ole kuultu asemakaavaa käsiteltäessä. Valituksen johdosta kaupunki esittää seuraavaa: Kaavamuutoksen tausta Äänekosken nykyinen lukio on rakennusviranomaisten ja terveysviranomaisten selvitysten perusteella katsottu korjauskelvottomaksi ja terveydelle vaaralliseksi. Laukaan ympäristöterveydenhuolto toteaa lausunnossaan 17.12.2013, että rakennuksen tilat nykyisessä kunnossaan eivät täytä terveydensuojelulain koulu- ja kokoontumistiloille asetettuja vaatimuksia. Perusteena on käytetty rakennuksissa tehtyjä tutkimuksia, käyttäjille tehtyjä oirekyselyjä (Örebro) ja 16.12.2013 tehtyä tarkastusta. Toiminnanharjoittajan oli lausunnon perusteella ryhdyttävä mahdollisimman pian toimenpiteisiin toiminnan siirtämiseksi terveellisiin ja turvallisiin tiloihin. Opetustoimi ja tekninen toimi kävivät läpi vaihtoehtoja uuden koulun sijoittamiseksi joko vanhoihin tiloihin tai uudisrakennukseen. Päätös uuden lukiokiinteistön rakentamisesta saatiin pian ja mahdollisia sijaintipaikkoja oli lopulta kolme: kirjaston eteläpuoli, Lidlin pelto (=korttelin 2023 osa) ja Poke. Parhaimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui nyt valituksenalainen rakennuspaikka, jossa teknisen lautakunnan kokouksen 9.6.2014 listatekstissä todetun mukaisesti mm. raskaan liikenteen häiriövaikutukset eivät ole niin merkittäviä kuin Poken vaihtoehdossa.
Kaupunginhallitus päätti 9.6.2014, että Äänekosken lukio rakennetaan Lidlin pellolle ja kaupunginvaltuusto päätti sijaintipaikasta 11.8.2014 samalla tavalla. Päätöksistä ei valitettu Harri Piilosen tai kenenkään muunkaan toimesta. Uuden lukion suunnittelutyö käynnistettiin vuoden 2014 lopulla tavoitteena, että rakennustyöt valmistuisivat vuosien 2016-2017 vaihteessa. Tilat oli tarkoitus ottaa koulukäyttöön keväällä 2017, jolloin sähköiset ylioppilaskirjoitukset suoritettaisiin lukion tiloissa. Nykyisen kiinteistön sähköinen ja tietotekninen varustaminen sähköisten yo-kirjoitusten edellyttämään tasoon on lähes mahdotonta. Lukion suunnittelutyö on rakennuslupavaiheessa ja maanrakennustyöt oli tarkoitus aloittaa loppukesällä 2015. Kaupunki hankki lukion sijaintipaikaksi tarkoitetun korttelin 2023 osan omistukseensa 29.10.2014 allekirjoitetulla kauppakirjalla. Ns. Lidlin pellon alueella oli voimassa 26.5.2003 vahvistettu asemakaava, jossa alue oli merkinnällä K-4 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa myös julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen rakennuksia. Lukion rakentaminen alueelle oli näin ollen mahdollista vuoden 2003 asemakaavan perusteella. Kaavamuutokseen ryhdyttiin vuoden 2014 lopulla, koska haluttiin väljentää kaavallisia reunaehtoja uuden lukion suunnittelulle. Tavoitteena oli myös tarkistaa suurinta sallittua kerroslukua vastaamaan lähiympäristön rakennuskantaa ja luoda edellytykset tontille suunniteltavan lukiorakennuksen mahdolliselle laajennukselle tulevaisuudessa. Terveysviranomaiset ovat antaneet uuden lukion valmistumiseen asti mahdollisuuden olla nykyisissä tiloissa. Edellytyksenä kuitenkin on jatkuva terveyden seuranta ja VTT:n asiantuntijoiden mukaan ylläpidettävä rakennuksen kunto. Rakennusprojektin aloitus on siirtymässä kaavasta tehdyn valituksen johdosta. Terveysolojen takia ei opiskelu nykyisessä kiinteistössä voi jatkua kevään 2017 jälkeen - Laukaan ympäristöterveydenhuolto on antanut luvan toimia nykyisissä tiloissa kevätlukukauden 2017 loppuun saakka - ja opiskelijoiden oikeusturvan näkökulmasta vaarantuu myös mahdollisuus sähköisen ylioppilaskokeen suorittamiseen. Toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoitusmuutokset ovat tuomassa lisää opiskelijoita Äänekoskelle. Sisäilmaongelmaiseen ja
tekniseltä varustukseltaan riittämättömään oppimisympäristöön nuoret eivät kuitenkaan hakeudu. Jokaisen opiskelijan mukanaan tuoma valtionosuus säätelee koulun ylläpitokustannuksia, jolloin opiskelijamäärän vähetessä kunnan maksuosuus kasvaa. Kaupungin tavoitteena on järjestää hyvät kouluttautumismahdollisuus myös lukiotasolla. Kaupungin näkemyksen mukaan on edellä oleva huomioon ottaen valituksenalaisessa kaavamuutospäätöksessä kyseessä maankäyttö- ja rakennuslain 188.2 :ssä tarkoitettu asemakaava, joka on katsottava asuntorakentamisen kannalta tai muutoin yhteiskunnallisesti merkittäväksi. Näin ollen asiaa koskeva valitus on käsiteltävä kiireellisenä. Kaupunki kiirehtii asian käsittelyä ja pyytää hallinto-oikeutta ilmoittamaan arvion siitä, milloin korttelin 2023 osan asemakaavamuutosta koskeva päätös annetaan. Piilosen valituksen yksityiskohdat 1. Kaupunki kiistää valittajan näkemyksen ja toteaa, että kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 54 :ssä säädetyt asemakaavan sisältövaatimukset huomioon ottaen. Suomen perustuslain 6 :ssä säädetty kansalaisten yhdenvertaisuusperiaate ja hallintolain 6 :n mukaiset hallinnon oikeusperiaatteet ovat vastaavalla tavalla olleet itsestään selviä lähtökohtia laadittaessa korttelin 2023 osaa koskevaa asemakaavan muutosta. Valituksessa ei yksilöidä millä tavoin asemakaavan muutos olisi voinut olla ristiriidassa hallinnon oikeusperiaatteen tai kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen kanssa. Valittajaa, kuten ei ketään muutakaan ihmistä, ei ole tässä voitu kohdella henkilöön liittyvän tms. syyn perusteella epätasa-arvoisesti. Valittaja ei ole ennen valituksen toimittamista Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle tuonut kaupungille missään kaavasuunnittelun vaiheessa esille kaavamuutoksen laadintaan liittyviä mielipiteitään ja näkemyksiään. Valittajan väite on perustelematon ja virheellinen. 2. Korttelin 2023 osaa koskeva asemakaavan muutos on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä edellytetyllä tavalla ja sitä laadittaessa on ollut käytettävissä muitakin kuin kaavaselostuksessa ja siihen liittyvässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitut selvitykset. Näistä keskeiset ovat: - Melutarkastelu Äänekosken Kotakennääntiellä (WSP 24.10.2014) - Äänekosken liikenneselvitys (WSP 19.1.2015) Meluselvityksen johtopäätöksenä on, että laskennallisen arvioinnin perusteella Kotakennääntien liikenteen aiheuttama päiväajan 55 db keskiäänivyöhyke levenee noin 10 metriä nykyisestä vuoteen 2035
mennessä. Kotakennääntien varrella sijaitsevien asuinrakennusten julkisivuille kohdistuvat äänenpainetasot kasvavat noin 2 3 db. Kortteliin 2023 suunniteltu rakentaminen sijoittuu lähimmillään noin 100 metrin etäisyydelle Kotakennääntiestä. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla päiväajan (klo 7-22) keskiäänitason ohjearvo on 35 db (Vnp 993/1992). Meluselvityksen liitekarttojen mukaan suunniteltu lukion tontti sijoittuu liikennemelun kannalta erittäin edulliseen paikkaan sekä nykytilanteessa että ennustetilanteessa v. 2035. Tilanteeseen voi arvioida vaikuttavan sekä etäisyys Kotakennääntien ajoradalta suunnitellulle rakennuspaikalle (noin 100 m) että rakennuspaikan ja kadun väliin sijoittuvat rakennukset ja niiden suuntautuminen. Yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa laaditun Äänekosken liikenneselvityksen tavoitteena oli selvittää, miten tehtaan synnyttämä liikenne vaikuttaa liikenteen toimivuuteen ja liikenneturvallisuuteen sekä millä toimenpiteillä haittoja voidaan vähentää. Tarkastelussa selvitettiin nykytilanteen liikenteen toimivuus, jonka jälkeen tutkittiin kuinka uuden tehdasalueen synnyttämä raskaan liikenteen lisäys vaikuttaa liikenneverkon toimivuuteen tehtaan toiminnan alkaessa ja ennustevuonna 2035. Liikennemäärä nykytilanteessa Kotakennääntiellä S-marketilta tulevan kevyen liikenteen väylän kohdalla on 7120 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen ajoneuvoja on n. 240. Nykytilanteeseen nähden uusi tehdas lisää raskasta liikennettä noin 410 matkaa vuorokaudessa (molemmat suunnat yhteensä). Tuoteja kemikaalikuljetuksien osuus tästä on noin 32 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nykyisin Kotakennääntiellä kulkee iltahuipun aikana 20 25 raskasta ajoneuvoa tunnissa (molemmat suunnat yhteensä). Uusi tehdas tuo tähän noin 30 raskasta ajoneuvoa tunnissa (molemmat ajosuunnat yhteensä) lisää, eli tehtaan valmistuttua Kotakennääntiellä kulkee noin 50 55 raskasta ajoneuvoa iltahuipputunnin aikana. Nykyisen lukion kohdalla Äänekoskentiellä on liikennemäärä 7550 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaanliikenteen ajoneuvoja noin 300. Liikennemäärät ovat samaa suuruusluokkaa molemmissa paikoissa ja kummassakin kohdassa on 40 km/h nopeusrajoitus. Uuteen lukion paikkaan liittyen ovat pääväylän (Kotakennääntie) ylityksen kohdalla ajoneuvojen nopeudet käytännössä alhaisempia kuin nykyisen lukion lähistöllä (Äänekoskentie) johtuen katuverkossa olevasta kiertoliittymästä. Tulevaisuudessa voidaan harkita myös nopeusrajoituksen alentamista (30 km/h) Kotakennääntien
kiertoliittymien kohdalla, mikä asia on teknisen lautakunnan päätettävissä. Kotakennääntien eteläpuolella sijaitsee merkittävää kerrostaloasutusta, kaupungin uusi terveyskeskus ja ammattioppilaitos (Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus). Johtuen jo pelkästään näiden toimintojen aiheuttamasta liikkumistarpeesta keskustan ja Pukkimäen alueen välillä on kaupunki varautunut liikenneverkkoon liittyvissä suunnitelmissa ja rahoituksessa turvallisten kevyen liikenteen järjestelyjen toteuttamiseen. Keskustan ja suunnitellun lukion väliseen katuverkkoon ollaan suunnittelemassa kahta kiertoliittymää (ns. Viiskulma sekä Kotakennääntien ja Tehtaankadun liittymä), missä yhteydessä kevyen liikenteen sujuva ja turvallinen toteutus on korostetusti esillä. Vuoden 2015 talousarvioon kaupunki on varannut 1 miljoona euroa biotuotetehtaan liikenneinvestointeihin liittyvään rakentamiseen. Keskustan ja uuden lukion välillä on olemassa kevyelle liikenteelle mukaan lukien liikuntarajoitteiset henkilöt suojatieverkosto, joka ylittää pääsääntöisesti yhden kaistan kerrallaan nopeusrajoituksen ollessa tällä hetkellä 40 km/h. Suunniteltujen kiertoliittymien toteuttaminen on tuomassa kaikkiin ylityskohtiin turvallisena pidettävän yhden kaistan ylityksen. Osaltaan esimerkiksi kehitystyön alla oleva suojateiden parempi merkitseminen on parantamassa liikenneturvallisuutta. Kaupungin tiedossa ei ole, onko biotuotetehtaan toimintaan liittyvien kemikaalikuljetusten reiteistä tehty päätöstä. Kotakennääntielle vaihtoehtoinen kulkuväylä valtatien ja tehdasalueen välillä on Äänekoskentie, joka on yleinen tie. Kemialliset kuljetukset voidaan erikseen sovittaessa johtaa opastus- ja liikennemerkkijärjestelyin halutulle väylälle. Äänekosken lukion sijoittaminen kaavamuutoksessa esitetylle paikalle uuden terveyskeskuksen viereen pois nykyiseltä paikaltaan on parantamassa koulun turvallisuutta sekä liikenneolosuhteiden että kemiallisten kuljetusten kannalta.. Valittajan väite on virheellinen: kaavamuutosta laadittaessa on ollut käytettävissä riittävät tutkimukset ja selvitykset. Kaupunki on varautunut ja varautumassa kevyen liikenteen turvallisiin järjestelyihin keskustan ja lukion tontin välillä. Järjestelyihin liittyviä suunnitelmia ja toteuttamispäätöksiä ei kuitenkaan tehdä asemakaavoituksen yhteydessä. Kaupungin näkemyksen mukaan asemakaavan muutos perustuu
Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä asetetut vaatimukset täyttäviin selvityksiin ja kaava on laadittu selvityksiin perustuen siten, että se luo saman lain 54.2 :ssä tarkoitetulla tavalla edellytykset mm. liikenteen järjestämiselle. 3. Kaupunki on pyytänyt lausunnot kaavaehdotuksesta maankäyttöja rakennusasetuksen 28 :n määräysten edellyttämällä tavalla. Vammaisneuvostoa ei voida pitää kaavamuutoksen sisältö ja tarkoitus huomioon ottaen sellaisena asemakaavan kannalta keskeisenä yhteisönä, jota asetuksen 28 :n 4. kohta tarkoittaa. Kaavassa on myös otettu huomioon muotoseikat vuorovaikutuksen ja tiedottamisen osalta maankäyttö- ja rakennuslain 6 :ssä ja -asetuksen 30 :ssä säädetyllä tavalla. Valittajan väite on virheellinen ja aiheeton. Edellä esitetyn mukaisesti valittajan vaatimukset ovat hallintolainkäyttölain 74 :n tarkoittamalla tavalla ilmeisen perusteettomia ja valittaja tulee sanotun lainkohdan mukaisesti velvoittaa korvaamaan Äänekosken kaupungin oikeudenkäyntikulut hallinto-oikeudessa. Kulujen korvausvelvollisuus ei ole kohtuutonta. Korttelin 2023 osaa koskeva asemakaavan muutosta on edellä todettu huomioon ottaen pidettävä maankäyttö- ja rakennuslain 188.2 :ssä tarkoitettuna asemakaava, joka on katsottava yhteiskunnallisesti merkittäväksi. Kaupunki pyytää hallinto-oikeutta ilmoittamaan arvion siitä, milloin korttelin 2023 osan asemakaavamuutosta koskeva päätös annetaan. Korttelin 2023 osan asemakaavan muutoksen toteuttamisella on erittäin merkittävä vaikutus oppilaiden terveysolojen turvaamisen ja kaupungin koulutoimen kehittämisen kannalta. Kaupunginhallitus antaa Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle yllä olevan lausunnon, joka koskee korttelin 2023 osan asemakaavan muutoksen hyväksymistä koskevaa valitusta. Käydyn keskustelun jälkeen vs. kaupunginjohtaja lisäsi päätösehdotukseen seuraavan kohdan: Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että keskustan ja Pukkimäen välisen tieosuuden osalta kaupunki teettää kevyen liikenteen turvallisuusselvityksen toukokuun 2015 loppuun mennessä. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti edellä mainitulla lisäyksellä.
Kaupunginhallitus päätti 1. antaa Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle yllä olevan lausunnon, joka koskee korttelin 2023 osan asemakaavan muutoksen hyväksymistä koskevaa valitusta. 2. teettää keskustan ja Pukkimäen välisen tieosuuden osalta kevyen liikenteen turvallisuusselvityksen toukokuun 2015 loppuun mennessä. - - - - - Jaana Tani ja Pentti Piilonen poistuivat kokouksesta esteellisinä tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. - - - - -