Toimintakertomus 2008 Mäntykankaan koulu
SISÄLLYSLUETTELO 1. STRATEGIA, HALLINTO JA TYÖRYHMÄT...1 1.1 Toiminta-ajatus...1 1.2 Arvot...1 1.3 Visio...1 1.4 Hallinto...1 1.4.1 Johtokunta...1 1.5 Koulun työryhmät...2 2. MÄNTYKANKAAN KOULUN TOIMINTA...3 2.1 Oppilaiden perusopetus...4 2.2 Kuntoutus...10 2.3 Oppilaskoti...13 3. OHJAUS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA...17 3.1 Koulutustoiminta...17 3.2 Tilapäisen opetuksen jaksot ja ohjaustoiminta...17 3.3 Aamu- ja iltapäivätoiminta, tilapäinen hoito...17 3.4 Sopeutumisvalmennuskurssitoiminta...17 3.5 Tutustumis- ja vierailukäynnit...17 3.6 Tilojen vuokraus...17 4. LAADULLISET TAVOITTEET...19 4.1 Laatutyö ja itsearviointi...19 5. KEHITTÄMISHANKKEET...19 5.1 Yhteiset kehittämishankkeet...19 5.2 Kansainväliset hankkeet...21 6. MÄÄRÄRAHAT...22 7. HENKILÖKUNTATILASTOT...23 8. TYÖTERVEYSHUOLTO...25 Kannen maalaus Sonja Hokkanen Jouluporo
1. STRATEGIA, HALLINTO JA TYÖRYHMÄT 1.1. Toiminta-ajatus Mäntykankaan koulu on erityisopetuksen ja kuntoutuksen palvelukeskus. Se tarjoaa laadukasta, monipuolista ja yksilöllistä erityisopetuksen, kuntoutuksen ja terveydenhoidon erityisosaamista liikuntavammaisille, pitkäaikaissairaille sekä neurologisesti sairaille lapsille ja nuorille. Ohjaus- ja tukipalveluiden piirissä ovat myös lapset ja nuoret, joilla on lievempiä neurologisen kehityksen erityisvaikeuksia. Palveluja tarjotaan myös edellä mainittujen lasten ja nuorten perheille sekä heidän kanssaan työskenteleville henkilöille. Opetusministeriö on määrännyt päätöksellään (217/530/2005) Mäntykankaan koulun tehtäväksi järjestää toiminta-ajatuksessa mainituille lapsille ja nuorille esiopetusta, perusopetusta ja lisäopetusta sekä opetukseen liittyviä tukipalveluita. Tukipalveluina ovat: - oppimisvalmiuksia tukeva kuntoutus - opetukseen ja kuntoutukseen liittyvät kehittämistehtävät - ohjauksen antaminen ja koulutuksen järjestäminen - tilapäisen opetuksen ja kuntoutuksen järjestäminen - asiantuntija-avun antaminen mm. koulu - tukseen ja kuntoutukseen sekä jatkoopintoihin liittyvien suunnitelmien laadinnassa Mäntykankaan koulun perustoiminta muodostuu neljän toimintayksikön tehtävistä. Opetuksesta vastaavat apulaisrehtori, opettajat ja opetuksessa avustava henkilöstö. Kuntoutuksesta ja terveydenhoidosta vastaavat erikoislääkäri, erityistyöntekijät ja sairaanhoitajat. Oppilaskodin toiminnasta vastaavat oppilaskodin johtaja ja henkilöstö. Sisäisistä palveluista vastaavat talouspäällikkö ja toimisto-, keittiö- ja kiinteistönhoitohenkilöstö. 1.2. Arvot Mäntykankaan koulun arvoina ovat oppilaskeskeisyys ja turvallisuus. Oppilaskeskeisyydellä tarkoitetaan moniammatillista, palveluhenkistä ja joustavaa toimintaa oppilaan parhaaksi yhdessä oppilaan perheen kanssa. Oppilaan psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä kehitystä ja kasvua tuetaan arvostamalla jokaisen oppilaan yksilöllisyyttä ja erilaisuutta huomioiden hänen lähiympäristönsä. Turvallisuus on oppilaiden ja henkilöstön luottamuksellista yhteistyötä avoimessa ja myönteisessä ilmapiirissä. Jokainen työntekijä sitoutuu tehtäviinsä tiedostaen yhteisen vastuunsa. Työntekijät tukevat ja auttavat toisiaan, jotta oppilaiden ja henkilöstön toiminta on turvallista kaikissa päivän tilanteissa. 1.3. Visio Mäntykankaan koulu tukee sekä Mäntykankaan koulussa että lähikoulussa opiskelevan erityistä tukea tarvitsevan oppilaan oppimista ja kuntoutumista yhteiskunnallisen tasavertaisuuden saavuttamiseksi. Opetus- ja kuntoutustyötä tekemällä sekä henkilöstöä kouluttamalla taataan ajanmukainen tieto ja taito, jotta erityistä tukea tarvitseva oppilas selviytyy arjesta. Mäntykankaan koulu on Itäja Keski-Suomen alueen osaava ohjaus- ja resurssikeskus. 1.4. Hallinto Mäntykankaan koulu on Opetushallituksen alainen erityisopetuksen ja kuntoutuksen ohjaus- ja palvelukeskus, jonka toiminta-alueena on Itä- ja Keski-Suomi. Koulun toimintaa ohjaavat perusopetuslaki (628/98) ja -asetus (852/98), sekä opetusministeriön päätös opetuksen järjestämisestä valtion oppilaitoksessa. Mäntykankaan koulun uusi johtosääntö tuli voimaan 1.10.2008. Uuden johtosäännön myötä johtaja nimike vaihtui rehtoriksi, pedagogisen johtajan nimike muuttui apulaisrehtoriksi. Johtosäännön mukaan koulun rehtori johtaa, valvoo ja kehittää koulun sekä ohjaus- ja palvelukeskuksen toimintaa. Rehtori vastaa toiminnan tuloksellisuudesta sekä resurssien tehokkaasta käytöstä. 1.4.1. Johtokunta Koulussa on johtokunta, jonka toimiaika on neljä vuotta. Johtokunnan tehtävät määräytyvät uuden johtosäännön mukaisesti ja opetusministeriön päätöksellä, eräiden valtion oppilaitosten johtokunnista (384/99). Koulun johtokuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Johtokunnan kahdeksasta jäsenestä kolme on ns. asiantuntijajäsentä edustaen koulun toiminnan tärkeimpiä alueita: perusopetusta, lääkinnällistä kuntoutusta ja terveydenhoitoa sekä sosiaalista kuntoutusta. Oppilaiden huoltajien edustajia on kolme. Lisäksi koulun johtokuntaan valitaan opettajakunnasta ja muun henkilökunnan keskuudesta yksi jäsen ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. 1
Johtokunnan jäsenet ja varajäsenet 1.8.2006-31.7.2010 Varsinainen jäsen Asiantuntijajäsenet: Puheenjohtaja Professori Juhani Laurinkari Varapuheenjohtaja Perusopetusjohtaja Kari Raninen Kuntoutusylilääkäri Eeva Leino Oppilaiden vanhemmat: Luokanopettaja Päivi Hämäläinen Opettaja Merja-Liisa Räikkönen Ostosihteeri Anu Kakkonen Koulun henkilökunta: Erityisluokanopettaja Jukka Vetoniemi Hoitaja Jouko Tirkkonen Henkilökohtainen varajäsen Kehitysvammahuollon päällikkö Tapio Immonen Rehtori Pirjo Väisänen Lastenneurologian erikoislääkäri Pekka Nokelainen Sosiaalityöntekijä/omaishoitaja Maarit Hämäläinen Opistoupseeri Panu Laitti Myyntipäällikkö Erkki Kujapelto Erityisluokanopettaja Kristiina Jokinen palkaton virkavapaus 01.08. - 31.12.2008 Hoitaja Helena Vaittinen 1.5 Koulun työryhmät Johtoryhmä suunnittelee, koordinoi ja kehittää koulun toimintoja sekä käsittelee koulun toiminnan kannalta tärkeät asiat. Oppilashuoltoryhmä käsittelee oppilaan koulunkäyntitilannetta, koulunkäynnissä ilmeneviä ongelmia sekä pyrkii löytämään toimintatapoja ongelmatapauksissa. Oppilashuoltoryhmä tekee yhteistyötä tarvittavien ulkopuolisten tahojen kanssa. Oppilaanohjauksen työryhmän tehtävänä on kehittää moniammatillisesti oppimaan oppimista sekä suunnitella erilaisia malleja oppilaanohjauksen kehittämiseen ja käyttöön. Työryhmä seuraa ja arvioi oppilaan etenemistä oman opinto-ohjelmansa mukaisesti sekä osallistuu erilaisten koulutuskokeilujen ja vierailujen suunnitteluun. Ohjaus- ja palvelukeskustyöryhmä (OPA) linjaa koulun ohjaus- ja palvelukeskustoiminnan. Kuntoutus- ja kouluarviotyöryhmä käsittelee kuntoutus- ja kouluarviojaksoja ja -käyntejä koskevat lähetteet. Päätöksen jaksolle tai käynnille ottamisesta tekee koulun erikoislääkäri. Koulupaikkatyöryhmän tehtävänä on suunnitella mm. koulupaikka-arviojaksolla olevien lasten/nuorten tulevaa koulunkäyntiä. Täydennyskoulutustyöryhmä suunnittelee ja järjestää koulutusta opetus-, hoito-, kuntoutus- ja päiväkotihenkilöstölle. Laatutyöryhmän tehtävänä on kehittää, ohjata ja seurata sisäistä laadunarviointia, kehittää arviointimenetelmiä, suorittaa tarvittavia arviointia sekä raportoida niiden tuloksista. Tieto- ja viestintästrategiatyöryhmä suunnittelee Mäntykankaan koulun tietotekniikkaratkaisujen linjauksen sekä henkilöstön tietoteknisen koulutuksen. Yhteistyötoimikunta vastaa henkilökunnan yhteistoiminnasta sekä yhteistoimintaa koskevan lain ja asetuksen noudattamisesta. Työsuojelutoimikunnan tehtävänä on edistää työpaikan turvallisuutta ja terveyttä sekä työntekijöiden työkykyä ja -vireyttä ylläpitävää toimintaa. UPJ - työryhmät 2
2. MÄNTYKANKAAN KOULUN TOIMINTA Mäntykankaan koulu toimii aktiivisesti Valteri-palveluverkostossa, jonka yhteisenä tavoitteena vuoden 2008 aikana on ollut käytänteiden ja palveluiden yhtenäistäminen. Valteri-palvelu verkosto on organisoitunut eri työryhmiin, joissa Mäntykankaan koululla on ollut edustus (johto-, kehittämis-, tekninen-, koulutus- ja oppimista tukeva kuntoutustyöryhmät). Koulun ohjauspalveluhenkilöstö osallistui Valteri-ohjauspäiville Ruskeasuon koululla elokuussa 2008. Mäntykankaan koulun johtamisessa tilanne oli muutoksessa vuonna 2008 ja vaati koko henkilöstöltä voimavaroja. Koulun johtaja Kaarina Leskinen siirtyi eläkkeelle maaliskuun alusta lähtien. Koulun johtosääntö, jossa johtaja-nimike muutettiin rehtori-nimikkeeksi, uudistettiin johtokunnassa, ja uusi johtosääntö tuli voimaan lokakuun alussa 2008. Johtokunta valitsi uuden rehtorin marraskuussa 2008. Koulu tarkensi vuonna 2008 toimintastrategiaansa sekä varsinaisen opetustoiminnan että ohjaus- ja palvelukeskustoiminnan osalta. Koulussa toimiva ohjaus- ja palvelukeskuksen työryhmä suunnitteli ja linjasi koulun ohjauspalveluja sekä strategian ja markkinointisuunnitelman mukaista toimintaa kehitettiin. Kouluun perustettiin määräaikainen ohjaavan opettajan virka, jossa tehtävänä oli mm. koulutusten koordinointi. Ohjaustyötä jatkettiin myös entisellä henkilöstöllä nimetyn ohjaushenkilöstön lisäksi. Koulussa aloitettiin joulukuussa 2008 henkilöstön osaamiskartoituksen suunnittelu, kartoitus toteutetaan vuoden 2009 alussa. Valteri-koulujen yhteinen palvelukykytutkimus toteutettiin syksyllä 2008. Koulussa opiskelevien oppilaiden huoltajille suunnattu palvelukykytutkimus toteutettiin jokaisessa koulussa. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida valtion erityiskoulujen oppilaiden ja heidän huoltajiensa tyytyväisyyttä koulujen palvelutasoon, palvelun laatuun ja toiminnan kykyyn vastata tarpeisiin. Tutkimus suunnattiin kaikille kouluissa opiskelevien oppilaiden vanhemmille. Tutkimuslomake pohjautuu FCG Efekon koulujen palvelukyvyn mittaamiseen suunniteltuun lomakkeeseen, joka muokattiin erityiskoulujen tarpeisiin sopivaksi. Seuraavassa palvelukykytutkimuksen väittämäryhmä opetus: Mäntykankaan koulun palvelukykytutkimuksen vastausprosentti oli hieman yli 76 %, jota voidaan pitää hyvänä vanhempien osallistumisena kyselyyn. Vanhemmat arvioivat koulun palvelukyvyn olevan hyvä kaikilla koulun toiminta-alueilla. Koulu otti kehittämisen kohteeksi HOJKSin tavoitteiden toteutumisen ja HOJKSin tavoitteiden toteutumisen arvioinnin. Mäntykankaan koulu Kaikki erityiskoulut 1 Toisen kotimaisen kielen opetuksen laatu 4,23 3,98 2 Vieraiden kielten opetuksen laatu 4,36 4,06 3 Matematiikan opetuksen laatu 4,57 4,25 4 Ympäristö- ja luonnontiedon, biologian ja maantiedon opetuksen laatu 4,38 4,25 5 Fysiikan ja kemian opetuksen laatu 4,50 4,20 6 Historian ja yhteiskuntaopin opetuksen laatu 4,43 4,11 7 Uskonnon / elämänkatsomustiedon opetuksen laatu 4,43 4,10 8 Oppilaanohjauksen laatu 4,53 4,16 9 Taideaineiden opetuksen laatu 4,59 4,25 10 Taitoaineiden opetuksen laatu 4,48 4,37 11 Toiminta-alueittain järjestetyn opetuksen laatu 4,41 4,17 12 Opetusmateriaalin riittävyys 4,27 4,26 13 Opetusmateriaalin monipuolisuus 4,27 4,22 14 Tutustumiskäynnit ja opintoretket 4,41 4,34 15 Erilaisten opetusmenetelmien käytön monipuolisuus 4,48 4,22 16 Tukiopetuksen riittävyys ja laatu 4,00 4,06 17 Muiden opetuksen tukimuotojen riittävyys ja laatu 4,56 4,13 18 Kuntoutussuunnitelmatyö 4,33 4,11 19 Kuntoutuksen toimintatapa 4,33 4,09 3
Palvelukykytutkimus/opetus Palaveri Itä-Suomen kansanedustajien kanssa Koulu teki yhteistyötä eri tahojen kanssa. Kouluvierailuilla Mäntykankaan koululla kävi Pohjois-Savon kansanedustajia joulukuussa. Edustajien vierailun aikana heille kerrottiin koulun toiminnasta ja tuotiin esille yhteistä Valteri-palveluverkostoa. Koulu osallistui Vaikeavammaisten yhteiskunnallisen tasa-arvon ja osallisuuden kehittämisen (VAVA II) -hankkeeseen, joka alkoi joulukuussa 2008. Hankkeeseen osallistuu 10 organisaatiota Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueelta. Mäntykankaan koulu on suunnitellut hanketta yhdessä projektia hallinnoivan Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa. Hanketta rahoittaa Itä-Suomen lääninhallitus ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Koulu osallistuu projektiin kehittämällä valmentava II-koulutuksen opetusmateri aalia ja yhtenäisiä arviointimenetelmiä ja -kriteereitä. Koulu on toiminut Itä-Suomen YTRY-työryhmässä, jonka jäsenyys antaa mahdollisuuden kehittää mm. koulutustoimintaa. Koulu on myös mukana TATU ry:n vammautuneen lapsen "Palvelupolku"-projektin prosessimallin luomisessa, VLK ry:n (Vajaaliikkeisten kunto ry - Bot för Röselsehindrare ry) Kuopion asiantuntijatoiminnassa ja "Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa" -projektissa (2007-2011). 2.1 Oppilaiden perusopetus Mäntykankaan koulussa voi opiskella esi-, perus- ja lisäopetuksessa. Koulun opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnallisen opetussuunnitelmien perusteisiin, sisältää yleisen osan ja moduuliosan. Jokaiselle koulun oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Koulu tarjoaa oppilaan oppimista tukevaa kuntoutusta. Koulussa laaditaan vuosittain lukuvuosisuunnitelma, jossa kerrotaan koulun toiminnasta. Oppilaaksi Mäntykankaan kouluun hakeudutaan koulupaikka-arviojakson kautta. Esiopetus Mäntykankaan koulun esiopetus toimii kiinteässä yhteistyössä muun perusopetuksen kanssa ja noudattaa koulun opetussuunnitelmassa olevia kasvatustavoitteita. Esiopetuksessa lapsi oppii leikin ja toiminnan avulla itsenäisyyttä, sosiaalisuutta, tiedollisia taitoja ja saa tunne-elämälleen vahvuutta. Lapsen koko persoonallisuus kehittyy yhdessä toimimisen ja oppimisen myötä. Esiopetus kestää kaksi vuotta. 4
Koulun pedagogisessa toiminnassa vuoden 2008 aikana opetuksen kehittämisen painoalueena on ollut kognitiivisten taitojen kehittäminen kuntouttavan opetuksen keinoin sekä toiminta-alueittain tapahtuvassa että yksittäisten oppiaineiden opetuksessa. Opetuksessa on otettu kyvyt haltuun. Koulussa opiskeli vuonna 2008 keväällä 43 oppilasta ja syksyllä 42 oppilasta. Opetusryhmiä oli kahdeksan, joista seitsemän koulun varsinaisille oppilaille ja yksi kuntoutus- ja kouluarviojaksolla oleville oppilaille. Oppilashuolto Tarkkaa työtä eskarissa Perusopetus vuosiluokat 1. - 9. Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa otetaan huomioon varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta rakennetaan ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8-9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja mahdollisimman itsenäiseen elämään sekä kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Lisäopetus Oppilashuoltoryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja käsitellyt kunkin oppilaan koulunkäynnin sen hetkistä tilaa, oppilaan koulunkäynnissä ilmeneviä ongelmia tai pulmatilanteita sekä pyrkinyt löytämään toimintatapoja ongelmatapauksissa. Koulussa on ollut käytössä "Huolen harmaa vyöhyke" -lomake, jonka avulla päästään tarttumaan oppilaan koulunkäynnissä ilmeneviin vaikeuksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja seuraamaan tilanteen korjaantumista. Oppilashuollon kautta on järjestetty mm. psykiatrisia konsultaatioita. Jatko-opinnot Lisäopetuksen tärkeänä tavoitteena on luoda kullekin opiskelijalle opiskeluvuoden aikana jatkomahdollisuus joko opiskeluun tai tuettuun asumiseen painottaen kuitenkin jatko-opintoja. Mäntykankaan koulun lisäopetuksen tavoitteena on kunkin opiskelijan henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen tukeminen ja valmentautuminen jatko-opintoihin ja tulevaan elämään. Lisäksi tavoitteena on oppia itsenäisyyttä ja vastuullisuutta sekä oppia sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Opiskelu tapahtuu henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja luokan yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Lisäopetusluokan toimintaan kuuluvat erilaisiin jatkokoulutus- ja asumismuotoihin tutustumiset. Asumisharjoittelu on tärkeä osa lisäopetusvuoden opiskelua. Lisäopetusvuoden aikana moniammatillinen työryhmä järjestelee opiskelijoiden jatko-opintoihin ja muihin suunnitelmiin liittyviä asioita yhdessä opiskelijan ja hänen perheensä kanssa. Opetustoiminta 2008 Mäntykankaan koulun lukuvuoden 2008 teemana oli yhteisöllisyys. Yhteisöllisyyttä lisättiin mm. koko henkilöstön ryhmäytymistapahtumalla. Henkilöstökokouksia pidettiin säännöllisesti tiedottamisen ja henkilöstön välisen vuoropuhelun mahdollistamiseksi. Oppilaiden vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistettiin ottamalla käyttöön Pedanet-reissuvihko osana kodin ja koulun yhteistyötä. Syksyn vanhempainpäivän teemana oli "Esteettömyys luonnossa". Koulun väki ja vanhemmat osallistuivat tapahtumaan Rautavaaran Metsäkartanolla. Vanhempainpäivänä Metsäkartanolla 5
Opettajat ja opetusryhmät vuonna 2008 Opettaja Kevätlukukausi 2008 opetusryhmä oppilaita Syyslukukausi 2008 opetusryhmä oppilaita Aini Sutinen E1, E2, 1. 4 E1, E2, 1. 5 Marja-Leena Penttinen 2., 3., 4. 7 1., 2., 3., 4.,5. 8 Liisa Pentikäinen - 4., 6., 7. 5 Heikki Koistinen 4., 5., 6., 7. 6 5., 6. 6 Maritta Kaitasuo 6., 6., 9. 6 - Anna Leskinen - 7., 8., 9. 5 Leena Paasu 7. 4 8. 5 Markku Piilonen 7., 8., 9. 6 integraatio-opetus Jukka Vetoniemi - - Jussi Väänänen lisäopetus 10 lisäopetus 8 Kristiina Jokinen integraatio-opetus - Osmo Vesakas (matem, fy, ke) päätoiminen tuntiopettaja päätoiminen tuntiopettaja yhteensä 43 42 Oppilaiden saama opetus viikossa luokittain: Luokka h/kevät 2008 h/syksy 2008 E 1-2 60 60 1. 21 63 2. 44 22 3. 96 48 4. 50 100 5. 108 108 6. 84 140 7. 192 128 8. 30 210 9. 224 32 lisäopetus 290 232 Asumisharjoittelu Asumisharjoittelu on itsenäisen asumisen harjoittelua turvallisessa ja tätä tarkoitusta varten suunnitellussa ympäristössä. Tavoitteena on, että nuori tiedostaa oman avustustarpeensa, osaa ohjata avustajiaan, selviytyy mahdollisimman itsenäisesti ja harjoittelee itsenäiseen asumiseen liittyviä päivittäisiä toimintoja. Jakson pituus on 5 tai 10 vrk. Jakson alussa tehdään alkuarviointi, ja jakson tavoitteet ja sisältö suunnitellaan jokaisen nuoren kanssa yksilöllisesti. Valinnaisaineiden opetus ja kerhotoiminta Vuonna 2008 oppilaat opiskelivat valinnaisaineina kuvataidetta, kotitaloutta, liikuntaa, tieto- ja viestintätekniikkaa, musiikkia, käsitöitä ja saksan kieltä. Tärkeä projekti vallinnaisaineiden tunneilla oli Kulttuurirahaston avustuksella toteutettu poikkitaiteellinen luovuusprojekti, jossa oppilaat tuottivat kirjallisen ja kuvallisen yhteisproduktion. Lisäopetusluokan opiskelussa tehtiin 13 erilaista koulutuskokeilua sekä 40 tutustumista eri jatko-opintopaikkoihin (Bovallius-ammattiopisto, Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus, Kuhankosken erityisammattikoulu, Luovin ammattiopisto, Pieksämäen sisälähetysseuran oppilaitos, Portaanpään kristillinen opisto, Savon ammattija aikuisopisto, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto ja Varkauden ammattikoulu). Keväällä 2008 aikaisemmin Mäntykankaan koulun perusopetuksen käynyt opiskelija kirjoitti ylioppilaaksi ja opiskelee parhaillaan Helsingin yliopistossa. Samoin tukijaksoilla käynyt opiskelija kirjoitti ylioppilaaksi. Junior Games -kisojen uintikilpailu 6
Englannin tunnilla Soitan kuvionuottien avulla Kerhoja järjestettiin leikin ja bändimusiikin tiimoilta keväällä. Tavoitteena olivat musiikillisten elämysten tuottaminen, laulaminen, bändisoitto ja roolin ottaminen leikissä sekä toimiminen muiden leikkijöiden kanssa yhdessä. Syksyn 2008 aikana toteutui SIU:n kisoihin valmentava kerho, jossa harjoiteltiin Suomen invalidien urheiluliiton järjestämien Junior Games -kisojen lajeja. Tavoitteena oli kisalajien hallinta. Oppilaskunnan toiminnan kehittäminen Oppilaskuntatoimintaa on kehitetty oppilaiden osallisuuden kasvattamiseksi. Koulun jokaiselta luokka-asteelta on ollut edustaja oppilaskunnassa, joka on paneutunut demokraattisen päätöksenteon periaatteisiin. Painopistealueina ovat olleet yhteisöllisen toimintakulttuurin toimintamallit. Oppilaat ovat jakaneet kokemuksia ja arvioineet toiminnan toteutusta oppilaskuntapalavereiden yhteydessä. Oppilaskunta järjesti mm. taksvärkkitapahtumia, joihin koko koulun väki osallistui. Yhteistyö vanhempien kanssa Vuonna 2008 esi- ja alakoululaisten vanhemmille suunnattuja teemailtapäiviä järjestettiin kahdesti. Keväällä käsiteltiin tietokoneen hyötyjä ja haittoja sekä vanhemmuutta ja puolisona olemista. Syksyllä jatkettiin aihetta tietokoneen hyödyntämisestä opetuksessa ja keskusteltiin ryhmässä perheen arjen hallinnasta. Joustoluokkayhteistyö Yhteistyötä Kalevalan koulun ja Männistön esikoulun kanssa jatkettiin vuonna 2008. Yhteistyössä koululta ovat olleet mukana esi 1.-luokan oppilaat opettajineen ja avustajineen. Yhteistyö tapahtui molemmilla kouluilla vuorotellen. Yhteistyö on sisältänyt oppilaita yhdistäviä oppimistilanteita. Kuntouttava äidinkielen opetus - Aapinen alkaa A:sta ja päättyy A:han Äidinkielen opetuksen perustana on ollut oman kielen löytyminen. Opetuksessa on käytetty menetelmää, jonka mukaan alkuvaiheessa tehostetaan muistin, etenkin työmuistin, käyttöä, panostetaan nopeaan nimeämiseen, fono - logiseen tietoisuuteen, visuaalisen erottelukyvyn kehittymiseen ja dekoodauksen periaatteen ymmärtämiseen. Ylemmillä luokilla äidinkielen kuntouttavan opetuksen osalta on painotettu suomen kielen sanavaraston ja oikeinkirjoituksen, sekä lukusujuvuuden lisäämistä erityisesti reaaliaineet huomioiden. Oppilaan kommunikaation ja oman kielen kehittymiseen on panostettu erityisesti. Matematiikan kuntouttava opetus - Ensin pittää miettiä Matematiikan opiskelussa on opiskeltu spiraaliperiaatteen mukaisesti matematiikan ydinaineksia, perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisten sisältöjen kautta. Tämä tarkoittaa, että uutta opitaan, entisen jo hyvin hallitun perusaineksen päälle. Kuntouttava kielten opetus - Hello, my name is Liisa! Vieraiden kielten opetuksessa ja opiskelussa on painopisteenä ollut kuvallisen ja sanallisen viestinnän avulla tapahtuva käsitteiden oppiminen. Keskeisinä sisältöinä ovat olleet jokapäiväiseen elämään liittyvät teemat, vieraisiin kulttuureihin tutustuminen sekä kieliopilliset kielen perusrakenteet. Opetuksessa on käytetty oppilaiden itsensä tekemiä kielenopiskelun vihkoja, joissa on kuvasanastoja ja erilaisia kielioppitehtäviä visuaalisessa muodossa helposti jäsenneltynä. Koulun vieraan kielen teemana on ollut minä vieraan kielen taitajana. Kielten tunneilla on opiskeltu ryhmässä asioita yksilöllisten tavoitteiden mukaan. 7
Musiikkikasvatuksen kuntouttavat elementit - "Kuvionuoteissa punainen ympyrä on nuotti nimeltä C" Musiikki on tärkeä osa Mäntykankaan koulun oppimista. Päivittäisessä opetuksessa on käytetty paljon oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun ja osallisuuden kehittämistä. Musiikin avulla voidaan kehittää oppilaan sensorisen integraation taitoja ja tukea esim. luku- ja kirjoitustaidon taustalla olevien tekijöiden kehittymistä. Musiikin opetuksessa on osallistuttu erilaisten instrumenttien soitonopiskeluun kuvionuottimetodin avulla, joka on mahdollistanut myös oppilasryhmissä tapahtuvan yhteismusisoinnin. Koulussa järjestettävät juhlat ja muut teematapahtumat ovat olleet tärkeä osa oppilaiden yhteismusisointitaitojen, esiintymisvalmiuksien ja yhteisöllisyyden kehittämistä. Kognitiivisten taitojen kehittäminen tietokoneavusteisessa oppimisympäristössä Tietokoneavusteista oppimisympäristöä on käytetty hyväksi lähes kaikkien oppiaineiden opiskelussa. Tietokoneavusteinen opetus tukee oppimista tarjoamalla motivoivan ja monikanavaisen oppimisympäristön. Tietokoneen käyttö apuvälineenä toiminnassa ja kommunikoinnissa mahdollistaa itsenäisen suoriutumisen, työskentelyn ja luomisen. Yhteistyö fysio-, puhe- ja toimintaterapian kanssa luo edellytyksiä yksilöllisten tilanteiden ratkaisemiseksi, esim. kommunikointi, sähköpyörätuolin hallinta ja tietokoneen ohjaaminen ergonomiset tekijät huomioiden. Yksilöllisten kytkin- ja apuohjelmasovellusten avulla voidaan itsenäistävä ja osallistava oppiminen toteuttaa haasteellisissa tilanteissa. Soveltava liikuntakasvatus Liikunta on oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastustoimintaa ja terveitä elämäntapoja. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien ja rajoitteiden huomioimista. Mäntykankaan koulun liikuntakasvatuksessa jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduiksi. Liikuntatunnilla kaikkien lasten tasa-arvoinen osallistumismahdollisuus erilaisiin ja monipuolisiin liikuntamuotoihin on olennainen osa soveltavaa liikunnanopetusta. Liikuntatunneilla on harrastettu liikuntaa monipuolisesti huomioiden se, että liikunta on väline omaan itseensä tutustumiseen, oppimisvalmiuksien kehittämiseen, itsetunnon kasvattamiseen ja terveyttä edistävän elämäntavan omaksumiseen. Ruokailukäytänteet ja arjenhallinta Koululle on suunniteltu yhteiset käytänteet ruokailuun KP- periaatteiden mukaisesti (Konduktiivinen Pedagogiikka). Toiminnassa huomioidaan oppilaiden mahdollisimman omatoiminen ruokailu, hyvät ruokailutavat ja terveellisen ruokailun merkitys. Oppilaille on suunniteltu myös henkilökohtaiset tavoitteet ja käytänteet, joita oppilaat noudattavat sekä kouluruokailussa että vapaaaikana oppilaskodissa. Syyslukukauden alkaessa lisättiin moniammatillista yhteistyötä oppilaiden arjen hallinnan tavoitteiden asettamisessa, suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoittee- Erityistarpeita liikunnassa voivat aiheuttaa mm. oppilaan pitkäaikaissairaus, vammaisuus, kyvyt, taidot, kehitys- ja kuntotaso sekä etninen tausta. Erityistarpeista huolimatta Tietokoneen käyttämiseen on yksilöllisiä menetelmiä Toimin itse 8
na oli, että kuntoutus sisältyy entistä joustavammin ja vaikuttavammin oppilaan arkeen. Terapeutit ohjasivat oppilailleen sekä hoito- ja opetushenkilöstölle muun muassa aamutoimiin liittyviä yksilöllisiä toimintamalleja. Arjen hallinnan harjoittelu kuuluu kaikille oppilaille. Opetus ja toiminnallinen näönkäyttö Näköprojektin sekä moniammatillisen yhteistyön tuloksena on tietous oppilaiden toiminnallisesta näönkäytöstä lisääntynyt. Oppimisympäristöön on kiinnitetty huomiota mm. karsimalla siitä ylimääräisiä ärsykkeitä sekä huomioimalla oppilaan paikka luokassa. Katseen käyttöön vuorovaikutustilanteissa on kiinnitetty huomiota. Oppilaiden lähityöskentelyssä on huomioitu mm. hyvä ergonominen työskentelyasento, valaistuksen/ heijastuksen sekä suurentavien ja rajaavien apuvälineiden vaikutus. Oppimateriaaleja on muokattu selkeiksi ja yksilöllisiksi eri oppiaineissa. Teksteissä on kiinnitetty huomiota mm. kirjainkokoon, kirjainharvennukseen, riviväliin, lihavointiin sekä palstoittamiseen. Opetuksessa käytettävien kuvien laatuun on kiinnitetty huomiota mm. lisäämällä kontrasteja. Lisäksi visuaalisen hahmottamisen harjoitteluun on tehty yksilöllistä materiaalia. Ski-leiri Rukalla Koulun SKI-team teki 10. 13.3.2008 lasketteluleirikoulumatkan Rukan jylhiin maisemiin. Leirikoulun aikana opittiin laskettelutaitojen lisäksi sosiaalista kanssakäymistä ja niitä taitoja, mitä omaehtoinen harrastustoiminta vaatii. Rinteessä kipeytyneitä lihaksia käytiin rentouttamassa Kuusamon tropiikissa ennen kotimatkalle lähtöä. Leirikoulumatkalle osallistui kahdeksan oppilasta ja kahdeksan henkilökuntaan kuuluvaa työntekijää. Leirikoulumatka Kreetalle Vauhdilla mäkeä alas lähtöä oppilaat keräsivät henkilö-kunnan kanssa matkavaluuttaa myyjäisillä, arpajaisilla sekä kirpputoria pitämällä. Lisäksi oppilaat saivat tuntuvan avustuksen ulkopuoliselta taholta. Matka oli antoisa ja monille oppilaille ainutkertainen elämys. Leirikoulu kesti viikon ja sen aikana uitiin meressä, nautittiin terveellistä kreetalaista ruokaa, shoppailtiin ja perehdyttiin nähtävyyksiin. Leirikoulusta vastasivat opetuksen, kuntoutuksen, terveydenhoidon ja oppilaskodin työntekijät. Koulun kevätretki Koulun kevätretki tehtiin toukokuun 2008 lopussa Rytkyn leirikeskukseen. Päivää vietettiin aurinkoisessa säässä, ja toimintatehtävinä oppilaat osallistuivat mm. lennokinheittokisaan, golfaamiseen ja ennen kaikkea leijojen lennätykseen. Tulevaa kesää odotellessa harjoiteltiin kalojen ongintaakin. Rohkeimmat kävivät myös heittämässä talviturkin leirikeskuksen rantasaunalla. Ruokailut tapahtuivat leirikeskuksen keittiössä ja kenttäkeittiössä. Päättöluokan oppilaat tekivät leirikoulumatkan Kreetalle, jossa tutustuttiin saaren kulttuuriin, nähtävyyksiin ja kreetalaiseen maisemaan. Ennen leirikoulumatkalle Näönkäyttöä helpottavat sopivat välineet Kreetalla 9
Koulun tapahtumia Tammikuu 7.1. kevätlukukausi alkaa Pakkaspäivät Ski-talvikausi alkaa Helmikuu Ystävänpäivätapahtuma salissa 15.2. - vanhat tanssit, karaoke Laskiaistapahtuma Saamelaistapahtuma Sanomalehtiviikko Hiihtoviikot Elokuu Koulu alkaa 12.8. Tervetuloa kouluun Ryhmäytymistoiminta Koulukirkko 14.8. Yhteisöllinen taideprojekti alkaa Syyskuu Kerhot käynnistyvät Vanhempainpäivä 20.9. Limbokisat 22.9. Ryhmäytymistoiminta Oppilaiden opinto-ohjelmien tarkistus (Pikku-HOJKS) Lisäopetuksen tutustumiskäynnit alkavat Maaliskuu Talviloma vko 10 Ski-leirikoulu Vanhempainpäivä 29.3. Pääsiäinen vko 12 Lokakuu Yleisurheilukisat hallissa Aleksis Kiven päivä 10.10. Syysloma vko 42 YK-päivä 24.10./laulajaiset Huhtikuu Junior Games- kevätkisat Lisäopetuspäivät Vapputapahtuma - työväenlaulut Marraskuu Aikakauslehtipäivä 13.11. Lautapeliturnaus (oppilaskunta) Comenius-vierailu/Berliini 17. - 21.11. Lapsen oikeuksien päivä 20.11. Junior Games -kisat Jyväskylässä 26.11. Adventtihartaus 28.11. Valehtelijoiden klubi 29.11. Toukokuu Leirikoulu Koko koulun yhteinen retki Kevätkirkko Kevätjuhla 31.5. Joulukuu Pikkujoulut luokittain Itsenäisyyspäivä Lucia-kulkue 12.12. Kauneimmat joululaulut Joulukirkko 19.12. Joulujuhla 20.12. Syyslukukausi päättyy 20.12. 2.2 Kuntoutus Koulun kuntoutushenkilöstö vastaa sekä ryhmä- että yksilömuotoisesta kuntoutuksesta integroituneena mahdollisimman saumattomasti opetukseen ja oppilaskotitoimintaan. Osa kuntoutuksista on toteutettu moniammatillisesti oppituntien aikaan. Kuntoutusta toteutettiin koulupäivien aikana 7729 oppilastuntia/lukuvuosi. 10
Viikoittaista yksilöterapiaa kevät- ja syyslukukaudella saaneiden oppilaiden määrä Yksilöterapiamuoto Kevätlukukausi 2008 (% oppilaista) Syyslukukausi 2008 (% oppilaista) fysioterapia 64 % 74 % toimintaterapia 26 % 29 % puheterapia 33 % 31 % toiminnallinen musiikkiterapia 12 % 12 % ekspressiivinen kuvataideterapia 2 % 2 % psykologin antama terapia 12 % 5 % Fysioterapeutit arvioivat jokaisen oppilaan motorisen tilanteen ja yksilöterapian tarpeen. Osa fysioterapiasta toteutettiin ns. allasterapiana, osa jaksomuotoisena tai yhteisterapiana toiminta- tai puheterapeutin kanssa. Leikkauksen tai Botox-hoidon jälkeistä fysioterapiaa annettiin tarvittaessa tihennettynä. Toimintaterapeutit toteuttivat viikoittaisen yksilöterapian lisäksi yhdessä fysioterapeutin kanssa keväällä kahdelle oppilaalle yhteisterapiaa ja pariterapiaa neljälle lapselle. Yhdeksälle oppilaalle tehtiin lyhyempiä toimintaterapia-arviojaksoja. Toimintaterapeutin organisoimaan asumisharjoitteluun osallistuvat kaikki ylimpien luokkien oppilaat. Puheterapia sisälsi yksilöllisen viikoittaisen puheterapian lisäksi ns. kielelliset luokkaryhmät, satudraama- ja asioimisryhmät. Osa puheterapiasta toteutettiin yhteisterapiana fysioterapeutin kanssa. Puheterapeutti veti viittomien opetusta viikoittain yhdessä asuntolayksikössä. Mukana 4 aikuista ja 4 oppilasta. Psykologin suorittamat neuropsykologiset tutkimukset painottuivat edellisvuosien tapaan 9. luokan oppilaiden ja lisäopetuksen oppilaiden arviointeihin. Psykologin työpanoksesta osan muodostivat tilapäisen opetuksen Kyllä tämä jo venyttää tarpeeksi jaksoilla olevien oppilaiden arvioinnit. Yksilöterapiaa sai keväällä viisi ja syksyllä kaksi oppilasta. Psykologi ohjasi lisäksi satudraamaryhmää yhdessä puheterapeutin kanssa. Kuntoutusmenetelminä käytettiin myös toiminnallista musiikkiterapiaa ja ekspressiivistä taideterapiaa. Mäntykankaan koulun oppilaiden päädiagnoosit prosenttiosuuksittain Diagnoosi Osuus oppilaista (%) CP-vamma Diplegia spastica Hemiplegia spastica Tetraplegia spastica/dystonica Sekamuotoinen/ataktinen CP-vamma Lihassairaudet AD/HD ja muut oppimisen erityisvaikeudet Vaikeahoitoinen epilepsia ja siihen liittyvät oppimisvaikeudet Aivovamman, -kasvaimen tai selkäydinvamman jälkitilat Synnynnäinen sydänvika ja oppimisvaikeudet Selkäydinkohju Muut pitkäaikaissairaudet Oireyhtymät 46 2 7 5 7 5 2 7 19 17 5 17 7 11
Kuntosaliharjoitusta Aistitoimintojen harjoittelua toimintaterapiassa Erikoislääkäri tutki jokaisen oppilaan vähintään kerran vuodessa. Osa oppilaista tarvitsi tiheämpää arviointia ja seurantaa. Erikoislääkäri suunnitteli yhdessä sairaanhoitajien kanssa oppilaiden terveydentilaan liittyvät jatkotutkimukset ja ohjasi heidät tarvittaviin tutkimuksiin muiden erikoisalojen poliklinikoille joko KYS:aan tai oppilaiden omiin keskussairaaloihin. Koululla kävivät konsultoimassa lastenpsykiatri ja nuorisopsykiatri sekä lastenkirurgi. Sairaanhoitajat huolehtivat oppilaiden tarvitsemista sairaanhoidollisista toimenpiteistä ja ohjasivat oppilaskodin henkilökuntaa. Terveyskasvatus oli sekä yksilöllistä opastusta että ryhmissä tapahtuvaa neuvontaa. Kuntoutusohjaaja toimii yhdyshenkilönä kodin ja koulun sekä hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien tahojen ja viranomaisten välillä, mm. koulutoimen, päivähoidon, sairaalan, terveyskeskuksen, sosiaalitoimen ja Kelan kanssa. Kuntoutusohjaajan työ painottuu pääasiassa ohjaus- ja tukijaksotoimintaan kuntoutus- ja kouluarviotyöryhmän jäsenenä. Hän on mukana myös Mäntykankaan koulun päättö- ja lisäopetusluokan oppilaiden ja heidän perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Sosiaalityöntekijä työskentelee yhdessä oppilaan ja hänen perheensä, koulun henkilökunnan sekä eri viranomaistahojen kanssa sosiaaliturvaan ja palveluverkostoon liittyvissä asioissa. Ohjausta ja neuvontaa annetaan mm. oppilaan/perheen tapaamisissa koululla, kotikäynneillä sekä verkosto-, palvelu- ja asiakassuunnitelmapalavereissa oppilaiden kotikunnissa. Kevät- ja syyslukukaudella kokoontuneet moniammattilliset kuntoutusryhmät ja niissä mukana olleiden oppilaiden määrät Ryhmän nimi 2008 kevät 2008 syksy Uinti ja uintikoulu 10 17 Konduktiivinen 9 9 Kuntosali 13 12 Ski 10 10 Ratsastus 4 - Sähkäri 2 - Sherborne 12 14 Lisis (lisäopetusluokka) 10 8 Sensomotorinen leikkiryhmä 6 4 AP (aamupala) 6 4 NK (näönkäyttö) 4 4 Neiti 9 - Mimmit - 8 Puutyö - 6 Okei - 4 Asiointiryhmä - 7 Kielellinen luokkaryhmä 11 7 Satudraama - 6 12
Näönkäytön harjoittelun terapiaryhmä 2.3 Oppilaskoti Oppilaskodissa asui kevätlukukaudella 22 ja syyslukukaudella 19 oppilasta. Edelliseen vuoteen verrattuna asumisvuorokausien määrä väheni 195 vuorokautta. Väheneminen johtui oppilaskodissa asuvien oppilaiden määrän vähenemisestä, vaikkakin muu asumispalvelutoiminta lisääntyi. Kolmen oppilaskodissa asuvan oppi laan väheneminen ei vielä mahdollistanut sitä, että oppilaskodissa asuvat oppilaat olisivat mahtuneet kahteen soluun, ja kolmas oppilaskodin soluista olisi ollut tarkoitettu tilapäisen opetuksen jaksoilla oleville sekä tilapäistä hoitoa tarvitseville lapsille ja nuorille. Toisaalta myös työn tasapuolisen kuormittumisen näkökulmasta pitäytyminen aikaisemmassa toimintatavassa oli tarkoituksenmukaista, sillä jaksoilla olevia ja tilapäistä hoitoa tarvitsevia lapsien ja nuorten määrän nousu ei ollut vielä merkittävä. Hei me hoidetaan hallukset sisältyivät oppilaskodin arkeen. Koulupäivien ajan hoitajat avustivat luokkatyöskentelyssä. Kouluajan jälkeen he ohjasivat oppilaita vapaa-ajantoiminnoissa. Päiväoppilaiden henkilökohtaiset avustajat toimivat oman avustettavansa omahoitajana. Arjen hoitotyössä painopistealueina olivat arjenhallinta sekä ruokailukäytänteiden kehittäminen. Kuntouttava hoito ja ohjaus Omahoitajat ohjasivat ja tukivat oppilasta ja hänen perhettään käytännön asioissa sekä pitivät yhteyttä oppilaan vanhempiin. He suunnittelivat, toteuttivat ja arvioivat kuntouttavaa hoitoa sekä toteuttivat terveydenhoito- ja kuntoutushenkilöstön määräämiä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. Muun muassa seisomisharjoitukset, venytykset, suujumpat, yskitykset ja pulloon pu- Harjoittelua Asumisvuorokaudet 2007 2008 Oppilaskodissa asuvat oppilaat 3536 3260 Päiväoppilaiden asumisharjoittelu 32 48 Tilapäisesti yöpyvät päiväoppilaat 228 269 Tilapäinen hoito kesällä 24 47 Kuntoutusjaksoilla yöpyvät lapset ja nuoret 138 147 Sopeutumisvalmennuskurssien yöpyjät 80 72 Yhteensä 4038 3843 13
Kuntouttavan hoidon ja ohjauksen suunnittelussa, tavoitteiden asettamisessa ja arvioinnissa hyödynnettiin WeeFIM-mittaria. Kaikkien oppilaiden WeeFIM-pisteiden keskiarvo on neljän viimeisen vuoden ajan pysynyt lähes samana. Vuonna 2008 keskiarvo oli 85.71. Kuten aikaisempinakin vuosina tällä mittarilla pystyttiin tuomaan esille kehittymistä oppilaan arjen taidoissa itsehoidon, liikkumisen ja kognition alueilla. Pistenousuja tuli esille etenkin kognition ja itsehoidon alueella. Alla olevassa kuviossa on kuvattu osa-alueet, joissa pistenousuja oli eniten. Vuosittaiset WeeFIM-arvioinnit ovat asian kirjana kunkin oppilaan Motiivi-ohjelman dokumenteissa. Henkilökunta uusi WeeFIM-pätevöitymiskokeen syksyllä 2008. Osaalueet, joissa WeeFIM-pisteiden nousuja eniten Oppilaiden WeeFIM-arvioinnit WeeFIM-pisteet minimi 18 - maksimi 126 22-40 41-60 61-80 81-100 101-126 lukuvuosi 2006-2007 % oppilasmäärästä 8 13 14 13 52 lukuvuosi 2007-2008 % oppilasmäärästä 12 10 12 20 46 Vapaa-ajantoiminta Vapaa-ajantoiminta jatkui projektimuotoisena pienryhmätoimintana, jonka tavoitteena oli lisätä oppilaan valmiuksia suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa toimintaansa sekä itsenäisesti että ryhmän jäsenenä. Vapaa-ajantoiminnan teema-alueina olivat luovuus ja poikkitaiteellinen taidetoiminta, mediakasvatus, liikunnallisuus ja elämyksellisyys. Oppilaiden ja heidän perheidensä toiveet huomioitiin pienryhmien muodostamisessa. Ryhmät kokoontuivat periodimaisesti samalla kokoonpanolla 7-12 viikkoa kerrallaan. Määrällisesti toiminta jatkui entisessä laajuudessaan. Vuonna 2008 ryhmäohjauskertoja oli yhteensä 194. Lisäksi oppilaat kävivät katsomassa jääkiekkopelejä yhdessä hoitajien kanssa. Kaikki oppilaskodissa asuvat oppilaat osallistuivat vähintään yhteen ryhmään. Kuusi päiväoppilasta oli mukana vapaa-ajantoiminnassa. Tämän lisäksi päiväoppilaat osallistuivat erilaisiin järjestettyihin juhliin, karaoke-iltoihin yms. Valokuvatyöpajassa oppilaita kuvattiin erilaisissa roolihahmoissa. Omista kuvista koottiin jokaiselle oma kirjanen. Ryhmätasolla luovuutta heräteltiin ideoimalla ja toteuttamalla kahvinporo, joka sai uuden ulkomuodon ja oman tarinansa. Boccia-kerho vakiinnutti paikkansa vapaa-ajantoiminnassa. Kerran viikossa kokoontuneeseen kerhoon osallistui kymmenen oppilasta, jotka jaettiin kahteen ryhmään: Taidetoiminnan työpajoissa työskenneltiin taideterapeuttisia menetelmiä soveltaen. Taiteen keinoin keskityttiin tutkimaan omaa itseä. Edellisenä syksynä käynnistynyt Minä itse -taideprojekti jatkui maalausosiolla, jossa oppilaat tutkivat värejä ja niiden omakohtaisia merkityksiä maalaten erivärisiä omakuvia. Näyttelytoiminta jatkui syys- ja lokakuun vaihteessa pidettyjen mielenterveyspäivien yhteydessä. Oppilaiden maalaamat omakuvat olivat tuolloin esillä Kuopion kaupunginkirjastolla. Naamiotyöpajassa oppilaat valmistivat esityksen, jossa kaksi itse tehtyä naamiota olivat dialogissa keskenään. Esitykset videoitiin myös tekijän itsensä katsottavaksi. Joulukorttipaja 14
Boccia-harjoituksissa Seikkailuleiriläiset vaikeavammaisten ryhmään, jossa käytetään kourua sekä ryhmään, jossa oppilaat pelasivat ilman apuvälineitä. Tavoitteeksi oli asetettu SIU-kisoissa menestyminen keväällä 2008. Tämä tavoite saavutettiin yli odotusten. Toinen ryhmä nappasi hopeaa, ja toinen sai neljännen sijan kilpailussa. Ryhmien me-henki kehittyi huomattavasti, onnistumisista iloittiin yhdessä ja pettymyksissä myötäelettiin. Jo vuosia jatkunut karting-kerhon toiminta on vahvistunut edelleen. Joistakin oppilaista on kehittynyt näiden vuosien aikana loistavia karting-kuskeja, jotka kerhon toimintaperiaatteen mukaan pystyvät jo ohjaamaan ja neuvomaan uusia ja innokkaita oppilaita. Toiminta on tukenut oppilaiden valmiuksia ryhmässä toimimiseen. Kerho on kokeillut myös mönkijällä ajamista haasteellisessa ympäristössä Rautalammilla Kurkiniemessä. Tällöin he osallistuivat avustettuina mönkijä-safariin. Myös pyörätuolilla liikkuvat oppilaat saivat uusia elämyksiä ollen mönkijöiden perävaunujen kyydeissä. Karting-kerhon oppilaat ovat osallistuneet aktiivisesti kerhon toiminnan kehittämiseen. Oppilaiden toiveena olisi saada elämysauton ja mönkijän lisäksi aivan oikea karting-auto, jolla saisi ajaa oikealla karting-radalla. Syksyllä oppilaita rohkaistiin ja ohjattiin ideoimaan ja järjestämään erilaisia tapahtumia toisilleen. Näin päästiin nauttimaan muun muassa discosta, biljarditurnauksesta sekä karaoke- ja leffailloista. Elämyksellisyyttä vapaa-ajantoimintaan toivat lisäksi yhteiset juhlat, tanssigaala, konsertit, lasten ooppera, teatterikäynnit, lavatanssit tanssiorkesterin tahtiin sekä seikkailuleiri. Seikkailuleiri järjestettiin toukokuussa Tampereelle. Seikkailun pääteemana oli vesi (pinnalla, vedessä ja veden alla). Merirosvoristeily, Särkänniemen akvaario ja delfinaario sekä Tampereen kylpylä siivittivät kuuden oppilaan tutustumista vesielementtiin. Kouluviikon mittaisen leirin aikana harjoiteltiin muun muassa vieraassa ympäristössä toimimista sekä sosiaalisten taitojen vahvistamista. Mönkijä-safarilla 15
VAPAA-AJANTOIMINTA 2008 Teema-alue Luovuus ja poikkitaiteellinen taidetoiminta Toiminta osallistujia/ kertaa Tavoitteena Rembrantit 6-7 oppilasta/ Minä itse -taideprojekti + näyttely 32 kertaa Mielenterveyspäivien yhteydessä Itseilmaisun kehittyminen Luova sekametelisoppa: luovuuden herättely, naamiotyöpaja esteettiset elämykset, satuhahmo kahvinporo itsetekemisen riemu valokuvakirjanen itsestä eri rajojen kokeilu roolihahmoissa Mediakasvatus Leffakerho 2-14 oppilasta/ tutustuminen elokuvan MK:n uutistoimitus / raati tekoon, elokuva-analyysi 17 kertaa ja arviointi, omien mielipiteiden muodostaminen, ryhmässä toimiminen, ihmisten ja asioiden positiivisten puolien huomioiminen Liikunnallisuus Karting 3-10 oppilasta/ liikkumisen riemu, hahmottamiskyvyn, Liikunnallinen kerho/ Boccia 60 kertaa kehonhallinnan ja arvioimiskyvyn kehittäminen, Sähly ryhmässä toimiminen ja vuorovaikutus Elämyksellisyys Nuoret naiset 2-22 oppilasta/ identiteetin vahvistaminen, Jätkien iltamat, discot, itsestä huolehtiminen, juhlat, karaoke, leffaillat, 85 kertaa rentoutuminen, yhdessä biljarditurnaus, seikkailuleiri viihtyminen, osallistuminen Tapahtumat: J&V:n tanssigaala Sikapossu Selmerin konsertti Lasten ooppera Carmen Teatterikäynnit Lavatanssit orkesterin tahtiin Terve Kuopio -tapahtumat Kalpan pelit 16
3. OHJAUS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA 3.1 Koulutustoiminta Koulutustoiminta Mäntykankaan koulu toteutti vuonna 2008 Opetushallituksen opetustoimen täydennyskoulutuksena Oppija ja opettaja muuttuvassa koulussa -koulutuskokonaisuuden. Koulu oli mukana Valteri-keskusten käynnistyneessä koulutushankkeessa Kunta ja koulu inkluusion tukena. Koulun lyhytkurssien toteutuminen oli vajaata, sillä tarvit tavaa osallistujamäärää ei saatu kokoon kuin osassa kursseja. Mäntykankaan koululta tilatun asiantuntijakoulutuksen määrä eri oppilaitoksiin lisääntyi huomattavasti. Kaksi erityisopettajaa on koulutettu päättöluokan nivelvaiheen LUKI-testausten suorittamiseen. LUKI-testauksia suoritettiin Leppävirran lukion 1.-3. luokan opiskelijoille. Testaukset tehtiin ryhmätestauksina ja yksilötestauksina tarvittaessa. Ohjausta annettiin oppimiseen niille opiskelijoille, jotka tarvitsivat erityistoimenpiteitä. Ylioppilaslautakunnalle annettiin tarvittavat lausunnot. Koululla annettiin ohjausta tietokoneen käytöstä apuvälineenä ja kuvionuoteista. Lääketieteen opiskelijoille luennoitiin lastenneurologiaan liittyvistä asioista. 3.3 Aamu- ja iltapäivätoiminta, tilapäinen hoito Yksitoista oppilasta osallistui aamu- ja iltapäivätoimintaan. Kevät- ja syyslukukauden aikana yksitoista päiväoppilasta käytti tilapäisen hoidon mahdollisuutta. Asumisvuorokausien määrä lisääntyi vuonna 2008 neljälläkymmenellä vuorokaudella. Samoin kesätoimintana järjestetty tilapäinen hoito lisääntyi. Kysyntä painottui viikonlopulle. Tähän toimintaan osallistui yhdeksän lasta/nuorta. Asumisvuorokausia oli 47. Edellä mainitut toiminnat toteutettiin kuntien maksusitoumuksin. 3.4 Sopeutumisvalmennuskurssitoiminta Kesällä 2008 Mäntykankaan koulu järjesti suunnitelman mukaisesti kaksi sopeutumisvalmennus-kurssia neurologisesti vammaisille ja pitkäaikaissairaille lapsille ja nuorille. Kurssit toteutettiin KKRL 9-10 ja 12 mukaisena kuntoutuksena seuraavasti: 1. Pojat ja isät kurssi, kesto 5 vrk, 5 + 5 kurssilaista 2. Entisten oppilaiden kurssi, kesto 5 vrk, 8 kurssilaista 3.2 Tilapäisen opetuksen jaksot ja ohjaustoiminta Kuntoutus- ja kouluarviojaksojen määrä vuoden 2008 aikana oli viime vuosien tasoa. Ohjaustoiminnan piirissä oli 38 lasta/nuorta. Jaksojen määrä oli 44 jaksoa/vuosi. Jaksojen lisäksi oppilaita kävi polikliinisilla päiväkäynneillä. Koulupaikka-arviojaksolla oli kahdeksan oppilasta. Oppilaan opetukseen ja kuntoutukseen liittyviä ohjauskäyntejä on tehty 18 eri paikkakunnalle. Ohjauskäynnit ovat liittyneet tukijaksoilla käyneiden oppilaiden koulunkäynnin tukemiseen heidän omissa kouluissaan. Muuta ohjausta kuntien kouluissa opiskeleville on annettu tietokoneen käytössä ja Lexia-ohjelman hyödyntämisessä. 3.5 Tutustumis- ja vierailukäynnit Opiskelija- ja vierasryhmät ovat tutustuneet Mäntykankaan koulun toimintaan vuonna 2008. Ryhmät ovat koostuneet terveydenhoitoalan ja koulunkäyntiavustaja opiskeljoista. 3.6 Tilojen vuokraus Lihastautiliitto vuokrasi koulun tiloja omien kurssiensa pitämiseen heinäkuussa 2008. Vuoden 2008 tukijaksotoiminta 2008 Kevät Syksy Yhteensä Kuntoutus- ja kouluarviojaksoja 19 17 36 Koulupaikka-arviojaksoja 4 4 8 Kuntoutus- ja kouluarviojaksopäiviä 94 81 175 Koulupaikka-arviojaksopäiviä 28 35 63 Ohjauskäynti koulussa(pkl) 4 2 6 17
Koulutuksen toteutuminen 2008 1.1.2008-31.12.2008 Osallistujia Kurssipv Yht. Ohjaustoiminta Tietokone apuvälineenä 5.2.2008 2 1 2 Kuvionuotit 12.2.2008 1 1 1 Kandiopetus 28.2.2008, 2 h 30 1 10 Kandiopetus 15.5.2008, 2 h 30 1 10 Opiskelijoiden tutustumiskäynti ja ohjaus, Itä-Savon Kansanopisto 5 1 5 Tietokoneen käytön ohjaus, Etelä-Savon SH-piirin kuntayhtymä 2.9.2008 1 1 1 Lexia-ohjaus Beckerin koululla Kangasniemellä 23.9.08 1 1 1 Lukitestaus kaikille aloitteleville lukiolaisille 62 2 124 Ohjaustoiminta yhteensä 132 8 154 Koululla tapahtuva koulutus/muu tapahtuma Sherborne koulutus 6.2.2008 8 1 8 Tarkkaamaton oppilas 7.2.2008 11 1 11 Leikki 18.3.2008 16 1 16 Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen ja kuntoutus 27.3.2008 81 1 81 Sensomotoriikka oppimisen perustana-sherbornemenetelmä. 18.9.2008 9 1 9 Istuminen ja seisominen (Invita oy) 29 1 29 Apuväline-esittely 23.5.2008 (PT-keskus) 12 1 12 Muualla tapahtuva koulutus Opetuksen erityinen tuki, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 16.1.2008 50 1 50 Tarkkaamaton oppilas koulussa, Kiuruvesi 3.4.08 18 1 18 Montessorikoulutus, Kuopio 7.5.2008 12 1 12 Oppimisen ja opettajuuden haasteita musiikkikasvatuksessa, Savonlinnan musiikkiopisto 26. - 27.5.08 26 2 52 Tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa, Vantaan kaupunki 7.8.2008 20 1 20 Lexia koulutus Ahmon koululla 26.8.2008 30 1 30 Oppija ja opettaja muuttuvassa koulussa, 6 op, Leppävirran kunnan peruskoulunopettajat 25 6 150 Huolen puheeksi ottaminen, Iisalmen kesäyliopisto 1.10.2008 14 1 14 Huolen puheeksi ottaminen, Kuopion kesäyliopisto, Varkauden toimipiste 28.10.2008 6 1 6 Huolen puheeksi ottaminen, Lapinlahden sivistystoimi 8.11.2008 2h 15 min. 60 1 30 Joustava esi- ja alkuopetuksen kehittäminen, Kokkola Chydenius-instituutti 28 3 84 Huolen puheeksi ottaminen, Lapinlahden perhepäivähoitajat 9.12.2008 2h 15 min. 25 1 13 Koulutus yhteensä 480 27 645 18
Opiskelija- ja vierasryhmät ovat tutustuneet Mäntykankaan koulun toimintaan vuonna 2008 Tutustumiskäynnit ja vierailut Mäntykankaan koululla vuonna 2008 Pvm Oppilaitos Opiskelijaryhmä Ryhmän koko 10.4.2008 14.5.2008 14.5.2008 28.8.2008 2.9.2008 3.10.2008 20.11.2008 Savoniaammattikorkeakoulu Kätilöopiskelijat 20 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Koulunkäyntiavustajaopisk. 15 Savoniaammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja-opiskelijat 24 Savoniaammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja-opiskelijat 20 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Savon koulutuskuntayhtymä Lasten ja nuorten erik. opinnot 7 Perhepäivähoitajaopisk. ja koulunkäyntiavustajaopisk. 20 Savoniaammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja-opiskelijat 18 Yhteensä 124 4. LAADULLISET TAVOITTEET 4.1 Laatutyö ja itsearviointi Laatutyöryhmä kokoontui kolme kertaa. Työryhmässä käytiin läpi johtoryhmän laatima päihdeohjelma sekä henkilöstöstrategian uudistukset. Jo aiemmin tehdyt prosessikuvaukset päivitettiin. Uutena prosessikuvauksena hyväksyttiin oppilaan integroituminen kotikuntaan. Koulun työyksiköt arvioivat yksikkökohtaiset kohteensa. Keväällä 2008 toteutettiin koulun oma oppilaiden vanhemmille kohdennettu asiakaskysely. Valteri-koulujen yhteinen palvelukykykysely toteutettiin syksyllä. Henkilöstön työtyytyväisyyskysely tehtiin VM-Baro -henkilöstökyselyjärjestelmällä. 5. KEHITTÄMISHANKKEET 5.1 Yhteiset kehittämishankkeet "Näkökulmia näköpulmiin" Lokakuussa 2008 julkaistiin Valteri-julkaisu sarjassa liikuntavammaisten lasten toiminnallisen näönkäytön tutkimusraportti "Näkökulmia näköpulmiin". Raportti tehtiin yhteistyönä Mäntykankaan, Ruskeasuon ja Tervaväylän koulujen kanssa, ja se oli päätös neljä vuotta kestäneelle tutkimushankkeelle. Hankkeessa saatua tietoa ja osaamista hyödynnettiin koulun arjessa ja ohjaustoiminnassa sekä koulutuksessa. Oppimisympäristöön, oppimateriaaliin, vuorovaikutukseen, ergonomiaan ja valaistukseen liittyviin asioihin on paneuduttu erityisellä tarkkuudella. Näkökulmia näköpulmiin 19
Entisten oppilaiden kysely Entisten oppilaiden tutkimuksen julkaisun aikataulu myöhästyy puolella vuodella, sillä tätä tutkimusta työstävien työntekijöiden on ollut haasteellista keskittyä kirjoittamiseen oman perustehtävän ohella. Tutkimustuloksista nousee esille tutkimukseen osallistuneiden (n=73) vaikeavammaisuus, sillä lähes puolet nuorista asui palvelutaloissa tai -kodissa, joissa oli ympärivuorokautinen avunsaantimahdollisuus. Kolme neljäsosaa tarvitsi päivittäin ulkopuolista apua. Joka neljännellä nuorella liikuntakyky oli heikentynyt peruskoulun jälkeen. Yhtä suurelle osalle oli tullut jokin uusi pitkäaikaissairaus, ja samoin yhtä suurella osalla oli masennusta. Haastatelluiden elämässä oli myös myönteisiä asioita. He kokivat elämänlaatunsa ja terveytensä hyväksi. Suurin osa (79 %) nuorista sai jotakin lääkinnällistä kuntoutusta, joskin neljäsosa ei tuntenut omaa kuntoutussuunnitelmaansa. Suurin osa (84 %) oli suorittanut peruskoulun jälkeen jotakin jatko-opintoja, mutta huolimatta ammatillisesta tutkinnosta vain pieni osa heistä oli kodin ulkopuolella töissä tai tuetussa työtoiminnassa. Pääosalla toimeentulo muodostui erilaisista KELA:n tukimuodoista. Omien vanhempien ja sisarusten merkitys oli suuri, mutta heillä oli myös ystäviä ja harrastuksia. Heidän toiveensa ja unelmansa kohdentuivat ensisijaisesti sosiaalisiin suhteisiin, itsenäiseen elämään, oman perheen perustamiseen, työllistymiseen ja myös lisäopiskeluun. Kanna-projekti Mäntykankaan koulun ja Savonia Ammattikorkeakoulun yhteinen KANNA - liikuntapaketti yksilölle ja yhteisölle projekti saatiin päätökseen. Projektin aikana kartoitettiin kahden oppilaan kotikunnan tarjoamia mahdollisuuksia kuntouttavan erityisliikunnan harrastamiseen. Projektista valmis-tui kaksi terveysalan, fysioterapian suuntautumisvaihtoehdon opinnäytetyötä. Opiskelijat suorittivat harjoittelujakson Mäntykankaan koululla ja saivat ohjausta opinnäytetyön tekemisessä. Opinnäyte-töissä korostui kuntien eriarvoinen asema erityisliikuntapalvelujen tarjoajina. Tutkimuksessa mukana olleet kunnat tiedostivat erityisliikkuntapalveluiden tarpeen, mutta tarpeeseen vastaamiseen tarvitaan vielä tietotaidon lisäämistä. Vanhempien aktiivisuus on myös iso tekijä erityisliikuntapalveluiden toteutumisessa. Reilusti rinnakkain Mäntykankaan koulu on ollut mukana Kuopion kaupungin ja sen yhdeksän kuntakumppanin yhteisessä opetusministeriön rahoittamassa KELPO-hankkeessa, "Reilusti rinnakkain". Hankkeen ohjausryhmä perusti projektikoordinaattorin viran ja määritteli hankkeen toiminnan tavoitteet, joiden päämääränä oli mm. uusien toimintakäytänteiden luominen koulun ja perheiden välille. VEP Virtuaalinen erityisopetuksen palvelukeskus VEP on Mäntykankaan koulun ylläpitämä internet-palvelu. (www.peda.net/veraja/vep). VEP-verkosto on koonnut yhteen tietoa, jota erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten vanhemmat ja huoltajat sekä heidän kanssaan työskentelevät henkilöt ovat voineet hyödyntää. Comenius matkalla Englannissa 20