Hlllan ja Hämeenksken strateginen yleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 12.5.2014 Täydennetty 5.11.2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma sallistumis- ja vurvaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arviinnista. Kaavituksen vireille tulsta tulee ilmittaa sillä tavin, että sallisilla n mahdllisuus saada tietja kaavituksen lähtökhdista ja sallistumis- ja arviintimenettelystä. Suunnitelman tarkituksena n kerta, miksi kaavaa laaditaan, miten kaava etenee, missä vaiheessa siihen n mahdllisuus vaikuttaa ja mihin tuleva vaikutustenarviinti perustuu ja millaisia vaikutuksia alustavasti tullaan arviimaan. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa päivitetään ja täydennetään tarpeen mukaan kk suunnitteluprsessin ajan.
SISÄLTÖ 1. Suunnittelualue 1 2. Suunnittelutehtävä 2 3. Suunnittelun lähtökhdat 2 4. Kaavan tavitteet 3 4.1 Kuntien strategiset tavitteet 3 4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet 5 5. Kaavatilanne 8 5.1 Vimassa leva maakuntakaava 2006 8 5.2 Maakuntakaavalunns 2014 10 5.3 Vimassa levat yleiskaavat 15 5.4 Vimassa levat asemakaavat 16 5.5 Suunnitelmat ja selvitykset 16 5.5.1 Laadittavat selvitykset 17 5.5.2 Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040 17 6. Osalliset 18 7. Osallistumisen ja vurvaikutuksen järjestäminen 19 8. Kaavan laatimisen vaiheet ja tavitteellinen aikataulu 20 9. Kaavan vaikutusten arviinti 21 10. Yhteystiedt 22
1. SUUNNITTELUALUE Strateginen yleiskaava kattaa kk Hlllan ja Hämeenksken kuntien alueen. Hlllan maapinta-ala n 463 km2 ja vesipinta-ala 68 km2. Hämeenksken pinta-ala n 188 km² ja vesi-pintaala 8 km². Hlllan asukasluku vuden 2014 lpussa li 21 902 ja Hämeenksken 2 105. Yleiskaavan vaikutusalue ulttuu myös naapurikuntien pulelle, Lahteen, Orimattilaan, Kärkölään, Hausjärvelle, Hämeenlinnaan, Asikkalaan ja Nastlaan. Kaava-alueen rajaus. 1
2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄ Tehtävänä n laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleiskaava, jlla suunnitellaan Hlllan ja Hämeenksken kuntien maankäytön strateginen kehittäminen. Strategisella yleiskaavalla pyritään pitkän aikavälin linjaratkaisujen tekemiseen ja keskitytään alueidenkäytön päälinjihin. Kunnan kehitystä hahmtellaan yleispiirteisesti ja suunnitelmassa krstuvat yhdyskunnan rakenteelliset kysymykset, kuten timivuus, maankäytön kasvu- ja muutsalueiden sijittumisperiaatteet, palveluverkn suunnittelu, liikenteen järjestelyt sekä yhdyskunnan viherrakenteen kehittäminen. Strategisessa yleiskaavatyössä arviidaan myös maakuntakaavalunnksessa/ehdtuksessa esitettävien tuulivima-alueiden jatksuunnittelun edellytyksiä. Strateginen yleiskaava ei kuitenkaan mahdllista suria rakennuslupia tuulivimaliden tteuttamiselle, vaan se edellyttää tarkemman tuulivimasayleiskaavan ja selvitysten laatimista. Tavitevudeksi kaavalle n asetettu vusi 2040. Kaavaprsessin aikana käydään laaja-alainen, eri sapulien välinen keskustelu periaateratkaisuista ja arvvalinnista. Kaavitusta hjaa kuntien nimeämä hjausryhmä ja teemaryhmät. Strateginen yleiskaava laaditaan ikeusvaikutteisena ja vimassa levat sayleiskaavat jäävät vimaan strategisen yleiskaavan rinnalla, ellei tisin mainita. 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Hlllan strateginen yleiskaava laaditaan Hlllan kunnan alitteesta. Kaava n laitettu vireille kaavituskatsauksessa 2012, jnka kunnanvaltuust n hyväksynyt 7.1.2013. Hlllan ja Hämeenksken kunnat vat tehneet yhdistymisspimuksen 15.12.2014, jnka perusteella kunnat yhdistyvät vuden 2016 alussa Hlllan kunnaksi. Hämeenksken kunnanvaltuust n päättänyt 26.1.2015 alittaa kk kuntaa kskevan strategisen yleiskaavan tekemisen. Kaavitustyö tehdään yhdessä Hlllan kunnan kanssa. Suunnittelutyö etenee yhtenä kknaisuutena. Niin kauan kuin kunnat vat itsenäisiä, tehdään kaavaan liittyvät hallinnlliset päätökset mlemmissa kunnissa erikseen ja siltä sin kuin maankäyttö liittyy man kunnan alueeseen. Tarkitus n, että Hämeenksken liityttyä Hlllaan kaavaa laaditaan Hlllan kunnan strategisena yleiskaavana ja siihen liittyvät päätökset tekee ja kaavan hyväksyy Hlllan kunta. 2
4. KAAVAN TAVOITTEET 4.1 Kuntien strategiset tavitteet Hlllan ja Hämeenksken kuntien strategisen yleiskaavan tavitteena n linjata yhdyskuntarakenteen kehittämisen suunta ja maankäytön tarkituksenmukainen kehittäminen. Tavitteena n edistää taludellista, timivaa ja viihtyisää yhdyskuntarakennetta, jka mahdllistaa mahdllisimman sujuvan arjen kunnan asukkaille. Yleiskaavassa esitetään maankäytön strategiset kehittämistavitteet kaavakartalla, asetetaan tavitteet yksityiskhtaisemmille sayleiskaaville ja pririsidaan laadittavien sayleiskaavjen järjestys. Hlllan kunta n laatinut useita strategisia tavitteita, pyrkimyksiä ja timenpiteitä käsitteleviä asiakirjja, jtka luvat perustan strategisen yleiskaavan laatimiselle. Hlllan ja Hämeenksken kuntien yhdistymisspimuksen mukaan yhdistyneen kunnan strategia perustuu Hlllan kunnanvaltuustn 26.6.2013 hyväksymään kuntastrategiaan. Hlllan strategiset perustavitteet vat: 1. Tasapaininen talus 2. Hyvinviva kuntalainen ja timivat peruspalvelut 3. Vetvimainen ja aktiviva kunta 4. Kehittyvät elinkeint, yrittäjyys ja työllisyys (5. Hyvinviva, saava ja työstä innstunut henkilöstö) Keskeisiä strategisia asiakirjja työn tueksi vat: Kuntastrategiat Hlllan asuntstrategia ja asunt-hjelma Hlllan maapliittinen hjelma Hlllan ja Hämeenksken kaavitushjelmat Hlllan ja Hämeenksken kuntien rakennusjärjestykset Hllla-Lahti-Nastla ympäristöstrategia ja hjelma Päijät-Hämeen matkailustrategia 2010-2015, Ladek 2010 Lahden alueen kilpailukyky ja elinkeinstrategia 2009-2015 Seudullinen asuntstrategia Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2012-2017 Elinkein-hjelmat 3
Kuntien strategisten asiakirjjen tavitteista keskeisimpiä kaavituksen keinin edistettäviä tavitteita vat: 1. Asuminen ja palvelut Erilaisten asuinympäristöjen asunttyyppien tarjaminen Hyvä palveluiden saavutettavuus Kaupallisten palveluiden mnipulistuminen Elävä maaseutu Radan ja henkilöliikenneasemien hyödyntäminen Rakentaminen kunnallistekniikan piiriin Hämeenksken taajaman laajentaminen ensisijaisesti lemassa levien ja suunniteltujen verkstjen (kauklämpö, vesihult) yhteyteen* 2. Elinkeint ja talus Vahvuuksien tiedstaminen Kehätien tteutumien ja sen varren kehittäminen Hyvä yritystnttivarant Matkailun kehittäminen Salpakankaan kehittäminen työpaikkjen aikaansaamiseksi Paassillan ja Hpeakallin yritysalueiden kehittäminen Ojastenmäen yritysalueen kehittäminen* Alueiden prfilituminen yritystiminnan mnipulistamiseksi Raideliikenteen ja radanvarren yritystiminnan kehittäminen Maaseutuelinkeinjen timintaedellytysten turvaaminen * 3. Ympäristö ja virkistys Puhdas ympäristö Virkistysmahdllisuuksien kehittäminen Pyöräily- kävely- ja virkistysreitit Kulttuuriympäristön säilyminen vetvimaisena* Teurjen virkistyskäytön turvaaminen* Maankäytön, maa-ainesten tn ja phjavesien sujelun yhteensvittaminen* *Täydennetty Hämeenksken keskustan ja ympäristön sayleiskaavatyön yhteydessä asetetuilla tavitteilla. 4
4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtineuvst päätti maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavitteista 30.11.2000 ja päätös tuli lainvimaiseksi 26.11.2001. Päätöstä n tarkistettu 13.11.2008 ja se tuli vimaan 1.3.2009. Päätöksessä tavitteet n jaettu kuuteen asiakknaisuuteen: 1. Timiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat 4. Timivat yhteysverkstt ja energiahult 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet Hlllan strategista yleiskaavaa kskevat seuraavat edellä mainittuihin aihekknaisuuksiin sisältyvät tavitteet: Timiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainista kehittämistä sekä elinkeinelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdllisimman hyvin lemassa levia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja lunnn vimavarjen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden miin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakennetta kehitetään mnikeskuksisena ja verkttuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kknaisuutena. Timivan aluerakenteen runkna kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten mudstamaa verksta. Eteläisessä Sumessa aluerakenne perustuu erityisesti Helsingin ja alueen muiden kaupunkikeskusten välisiin raideliikenneyhteyksiin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vurvaikutusta sekä kyläverkstn kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä humita j lemassa levien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeintiminnan ja muun timintaphjan mnipulistamiseen. Alueidenkäytössä tetaan humin haja-asutukseen ja yksittäistimintihin perustuvat elinkeint sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Alueidenkäytön suunnittelussa n tettava humin maanpulustuksen ja rajavalvnnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjitusalueille, varikktiminnalle sekä muille maanpulustuksen ja rajavalvnnan timintamahdllisuuksille. Samalla n humiitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvjen asettamat vaatimukset. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen eklgista, taludellista, ssiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa levia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat vat hyvin eri väestö-ryhmien saavutettavissa ja mahdllisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautliikenteen tarve n mahdllisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä jukkliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. 5
Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinelämän timintaedellytyksiä sittamalla elinkeintiminnalle riittävästi sijittumismahdllisuuksia lemassa levaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkei-nelämän timinnt suunnataan lemassa levan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutin hyvien jukkliikenneyhteyksien äärelle. Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntrakentamiselle ja sen tarkituksenmukaiselle sijittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainisina kknaisuuksina siten, että tukeudutaan lemassa leviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään mnipulisina palvelujen, asumisen, työpaikkjen ja vapaa-ajan alueina. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä humita ihmisten terveydelle aiheutuvien haittjen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja lemassa levien haittjen pistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa lemassa levat tai dtettavissa levat ympäristöhaitat ja pikkeukselliset lunnnlt tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä ludaan edellytykset ilmastnmuutkseen speutumiselle. Yleiskaavan lähtökhtana n ltava perusteltu väestönkehitysarvi. Yleiskaavituksessa n tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtehtja. Yleiskaavituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat timenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla n varmistettava henkilöautliikenteen tarvetta vähentävä sekä jukkliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Kaupunkiseuduilla n myös varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkk sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijittuminen. Alueidenkäytön suunnittelulla n hulehdittava, että asunt- ja työpaikkarakentamiseen n tarjlla riittävästi tnttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia humattavia asuin-, työpaikkatai palvelutimintjen alueita ei tule sijittaa irralleen lemassa levasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavitteista vidaan piketa, js tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään sittamaan, että alueen käyttööntt n kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa n maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan timintja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverksta sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa n edistettävä lemassa levan rakennuskannan hyödyntämistä sekä lutava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä n hulehdittava siitä, että viheralueista mudstuu yhtenäisiä kknaisuuksia. Alueidenkäytössä n varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkstja varten sekä edistettävä verkstjen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueidenkäytössä n tettava humin viranmaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijittaa tulvavaara-alueille. Tästä vidaan piketa vain, js tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen sitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen n kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa n tarvittaessa sitettava krvaavat alueidenkäyttöratkaisut yhdyskuntien timivuuden kannalta erityisen tärkeille timinnille, jihin liittyy humattavia ympäristö- tai henkilövahinkriskejä. Yleis- ja asemakaavituksessa n varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Haitallisia terveysvaikutuksia tai nnettmuusriskejä aiheuttavien timintjen ja vaikutuksille herkkien timintjen välille n jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suurnnettmuusvaaraa 6
aiheuttavat laitkset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat n sijitettava riittävän etäälle asuin-alueista, yleisten timintjen alueista ja lunnn kannalta herkistä alueista. Alueidenkäytön suunnittelussa n tettava humin alueen maa- ja kalliperän sveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve n selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan tteuttamistimiin. Alueidenkäytössä n ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään j lemassa levia haittja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä timintja ei tule sijittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntrjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kauklämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa n turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihultratkaisut vidaan tteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa n tettava humin jätevesihaittjen ehkäisy. Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan lunteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elllisen ja elttman lunnn kannalta arvkkaiden ja herkkien alueiden mnimutisuuden säilymistä. Eklgisten yhteyksien säilymistä sujelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvkkaiden lunnnalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään lunnn virkistyskäyttöä sekä lunt- ja kulttuurimatkailua parantamalla mninaiskäytön edellytyksiä. Sujelualueverkstn ja arvkkaiden maisema-alueiden eklgisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä sujelutavitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkitukseen sitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään lunnnvarjen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan lunnnvarjen saatavuus myös tuleville sukuplville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa tetaan humin lunnnvarjen sijainti ja hyödyntämismahdllisuudet. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä n varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja lunnnperinnön arvt säilyvät. Viranmaisten laatimat valtakunnalliset inventinnit tetaan humin alueidenkäytön suunnittelun lähtökhtina. Alueidenkäytön suunnittelussa n tettava humin eklgisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset lunnnalueet. Alueidenkäyttöä n hjattava siten, ettei näitä aluekknaisuuksia tarpeettmasti pirstta. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja sittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva lma-asutus n suunniteltava siten, että turvataan luntarviltaan arvkkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä lma-asumisen viihtyisyys. Alueidenkäytössä n tettava humin phja- ja pintavesien sujelutarve ja käyttötarpeet. Phjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitkset ja timinnt n sijitettava riittävän etäälle niistä phjavesialueista, jtka vat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja sveltuvat vedenhankintaan. 7
Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltalueita tule ttaa taajamatimintjen käyttöön eikä hyviä ja laajja metsätalusalueita pirsta muulla maankäytöllä. Timivat yhteysverkt ja energiahult Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kknaisuuksina, jtka käsittävät eri liikennemudt ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinelämän timintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö svitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kurmittavien liikennemutjen käyttöedellytyksiä. Erityistä humita kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti lemassa levia pääliikenneyhteyksiä ja -verkstja. Alueidenkäytössä turvataan energiahulln valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdllisuuksia. Alueidenkäytössä n turvattava lemassa levien valtakunnallisesti merkittävien ratjen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdllisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentasemien sekä rajanylityspaikkjen kehittämismahdllisuudet. Alueidenkäytössä n edistettävä matka- ja kuljetusketjujen timivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemutjen yhteistyön kehittämiselle. Alueidenkäytön suunnittelussa n varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien ja matkakeskusten timintaa ja kehittämistä varten. Npean liikenteen junaratayhteyksiä tteutettaessa n hulehdittava lähi- ja taajamaliikenteen timintaedellytyksistä. Alueidenkäytössä n turvattava valtakunnallisesti merkittävien viestintäjärjestelmien tarpeet hyödyntämällä rakennelmien yhteiskäyttöä ja edistämällä maankäytön tehkkuutta. Teleliikenteen mastjen sijittumisessa n erityistä humita kiinnitettävä maisemallisten arvjen säilyttämiseen. Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä plttaineita käyttävien energialaitsten ja niiden lgististen ratkaisujen aluetarpeisiin sana alueen energia- ja jätehulta. 5. KAAVATILANNE 5.1 Vimassa leva maakuntakaava 2006 Päijät-Hämeessä n vimassa 11.3.2008 vahvistettu kknaismaakuntakaava; maakuntakaava 2006. Hlllan aluetta kskevat keskeiset maakuntakaavamerkinnät: Kaavassa Salpakangas n varattu keskustatimintjen alueeksi (C) Hämeenlinnantien (vt 12) varressa, pääsin phjispulella. Salpakankaan alue jatkuu phjiseen työpaikka-alueena (TP) aina Messilän glf-alueelle (RMg) saakka. Glf-alueen phjispulelle sijittuu Messilän matkailupalvelujen alue (RM), jnka päätteenä Vesijärven rannassa n satama-alue (LV). Taajamatimintjen alueet (A) sijittuvat Hämeenlinna-Lahti Tien mlemmin pulin, Vesikansantien länsipulelle Vesijärven rantaan Kukkilaan ja Kallilaan sekä Herralaan. Kyläalueita (AT) n sitettu Hlllan kirknseudulle, Pyhäniemeen, Paimelaan ja Länsi-Hlllaan. Alakeskustana n merkitty Kallila (c-khdemerkintä) ja taajamatimintjen alueena Herralan kyläkeskus (A). 8
Tellisuusalueita (T) n varattu Riihimäentien (54) ja Hämeenlinna-Lahti Tien risteykseen sitetun uuden eritasliittymän kaakkispulelle. Eritasliittymästä Hämeenlinna-Lahti Tie jatkuu idän suuntaan uutena mttritienä aina Lahden mttritielle saakka. Tellisuusalueita n sitettu myös Helsingintien varteen Lahden kuntarajalle sekä Kuknkivuun Valtatien 12 phjispulelle. Laaja Pulustusvimien alue (EP) sijaitsee Kirkktien (3161) varressa Hälvälässä. Virkistykseen (V) varattuja alueita n Messilän itä- ja länsipulella, Mustamaankallissa, Parinpellssa, Herralan Hahmajärven rannan alueella sekä Merrasjärven ja Alasenjärven phjispuleinen alue. Hlllassa n neljä laajempaa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta; Laitialan kartann, Kastari-Hatsina-Kutajen, Vistin ja Tennilän sekä Untilan- Krpikylän kulttuurimaisemat. Valtakunnallisesti kulttuurihistrian tai maiseman kannalta merkittäviksi näistä n arvtettu kaikki paitsi Untilan-Krpikylän kulttuurimaisema. Hlllaan n sitettu klme kehittämisen khdealuetta (kk), jihin khdistuu maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita. Miekkiön-Renkmäen-Pennalan khdealuetta kehitetään hyviin liikenneyhteyksiin tukeutuvana ylimaakunnallisen kaupanpalveluiden, elinkeinelämän ja asumisen alueena, jlla varaudutaan kuntien yhteiseen palvelututantn. Paimelan-Vesivehmaan aluetta kehitetään hyviin liikenneyhteyksiin tukeutuvana asumisen sekä kulttuuri- ja maisema-arvjen alueena, jlla varaudutaan kuntien yhteiseen palvelututantn. Nstavan-keskustan-Messilän kehittämisen khdealue tukeutuu raideliikenteeseen ja sitä kehitetään lgistiikan, elinkeinelämän, asumisen ja vapaa-ajan alueena. Hämeenksken aluetta kskevat keskeiset maakuntakaavamerkinnät: Kaavassa Keskustien varteen sijittuu keskustatimintjen alue (c). Keskustien ja Asikkalantien varteen, Valkjärven killispulelle sekä vataltien 12 eteläpulelle Kylmäjaan n määritelty taajamatimintjen alueita (A). Phjisessa sijaitseva Putulan ja etelässä Uusi-Pätilän n sitettu haja-asutuskyliksi. Valtatie 12 ympäristö n määritelty kehittämisen khdealueeksi (kk). Aluetta kehitetään hyviin liikenneyhteyksiin tukeutuvana kulttuuri- ja maisema-arvjen sekä elinkeinelämän ja asumisen alueena. Valtatien 12 varrelle sijittuu Ojastenmäen tellisuus- ja varastalue (T). Pääjärven rannalle sijittuu Rantakrven lma-asuntalue (RA). Pääjärveltä Teurnjkea etelään n sitettu melntareitti (m). Hämeenkskella n kaksi kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta (ma). Kurjalan kartann kulttuurimaisema sijittuu keskustan ja Pääjärven väliselle alueelle ja Ksken kirknkylän ja Teurnjen kulttuurimaisema keskustan alueelle. Mlemmat alueet vat sittain myös kulttuurihistrian tai maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittäviä alueita (kmv). 9
Ote vimassa Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2006 5.2 Maakuntakaavalunns 2014 Päijät-Hämeen maakuntavaltuust päätti 7.6.2010 käynnistää uuden kknaismaakuntakaavan laatimisen. Se tulee vahvistuessaan krvaamaan maakuntakaavan 2006. Maakuntakaavalunns 2014 n llut nähtävillä 1.8. - 30.9.2012 välisenä aikana. Siinä strategisen yleiskaavan alueelle n sitettu 23 muutskhdealuetta, jtka n ympyröity kaavakarttaan ja kuvattu selstuksessa seuraavasti: Rata1 Hämeen ikratavaihteht Hlllan Okerinen Kyseessä n phjisempi maastkäytävävaihteht mahdlliselle Lahti-Hämeenlinna ikradalle. Käytävä alkaa Hlllan Okerisen kylästä ja kulkee Kärkölän phjissan ja Hämeenksken eteläsan läpi khti Janakkalaa ja Hämeenlinnaa. RATA2 Hämeen ikratavaihteht Hlllan Aittmäki Kyseessä n eteläisempi maastkäytävävaihteht mahdlliselle Lahti-Hämeenlinna ikradalle. Käytävä alkaa Hlllan Aittmäestä ja kulkee Järvelän taajaman ja Kärkölän kirknkylän välistä khti Janakkalaa ja Hämeenlinnaa. 10
HO1 Valtatien 24 väli Lepistönmäki-Kallila Valtatiellä 24 n liikenteellisiä ngelmia niin sujuvuudessa kuin turvallisuudessa. Valtatien pitkän matkan liikenne ja asuinalueilta tuleva paikallisliikenne risteävät ja sekittuvat. Nykyisessä maakuntakaavassa välille Lepistönmäki-Kallila n merkitty valtatielle yleissuunnitelman mukainen uusi tievaraus nykyisen tien itäpulelle. Lepistönmäestä etelään suuntautuva suus n merkitty merkittävästi parannettavana kaksiajrataisena päätienä. Liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden kehittämiseksi tarvittaisiin kknaisvaltaisia, pitkän aikavälin tarpeita palvelevia ratkaisuja, jtka lisivat myös taludellisesti tteuttamiskelpisia. Alueen eteläpäässä Tervamäen taajamatimintjen alueen ja virkistysalueen rajaus lisi tutkittava maastn ja luntarvjen, seudullisen viherverkstn sekä ulkiluverkstn mukaan. HO3 Hälvälän harjitusalue Alue n Pulustusvimien Hämeen Rykmentin harjitusalue, jka sijaitsee Hlllassa Tiilikankaan länsipulella. Hälvälän maa-alue n Metsähallituksen mistuksessa ja siellä n Senaattikiinteistöjen mistamia kiinteistöjä. Alueella sijaitsee mm. ampumarata ja talvista-aikainen lentpaikka. Harjitusalueella n ylimaakunnallinen merkitys. Alueen muutspaineet liittyvät Pulustusvimien suunnittelemaan Pulustusministeriön hjauksessa tehtävään pulustusvimauudistukseen ja sen sana tehtävään Pulustusvimien jukk-sastn uudistamiseen. Suunnitelmissa n Hämeen rykmentin lakkauttaminen 31.12.2014. Hälvälän harjitusalueen tulevaisuuden käyttö ja timintjen mahdllinen siirtäminen tulee tässä yhteydessä ja tähän liittyvät meluhaitat sekä Hlllan maankäytön muutstarpeet ja harjitusalueen maankäyttöä rajittava lunne. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 50 :ssä n säädetty melun vaikutusten rajittamisesta rakennusten läheisyydessä. Valtakunnallisessa alueidenkäyttötavitteissa n linjattu maanpulustuksen maankäytöllisten tarpeiden turvaamisesta (VAT). HO4 Kuknkivun tellisuusalue Kuknkivun tellisuusalue sijaitsee phjavesialueella. Alueen maakäyttöä n tarkennettu asemakaavilla. Kauppaa kskevat ratkaisut n tarkisettava valtatien risteysalueen läheisyydessä uusien säädösten valssa. Alue sijaitsee kaupunkiseudun taajamarakenteen länsireunalla kiinteänä sana Kuknkivun työpaikka- ja tellisuusaluetta sekä lähelle rakentuvaa Kuknkankaan asuinaluetta. Alueella n valmis infra. Alueelle sijittuvat palvelut vat saavutettavissa jukkliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Alueelta n 5 km matka kunnan ydinkeskustaan jnne n myös sura kevyenliikenteenväylä. Alueella n seudullistakin liikennettä laajemmat jukkliikenneyhteydet. HO5 Haukkakallin tuulivima-alue Alue n maakuntakaavaa varten laaditussa esiselvityksessä rajattu ptentiaalinen tuulivimarakentamiselle sveltuva alue, jsta n tarkitus tehdä jatkselvityksiä. Maakuntakaavataslla selvitettäviä asiita vat tuulivima-alueiden maisemavaikutukset, yleispiirteisellä taslla asutukseen khdistuvat melu- ja välkevaikutukset sekä sähkölinjjen yhteystarpeet. Myös tärkeisiin lintujen muuttreitteihin ja pesimäalueisiin khdistuvat vaikutukset n tarkitus selvittää j maakuntakaavavaiheessa. Alueen rajja tarkennetaan ja alue saattaa myös pistua kknaan lpullisesta maakuntakaavasta tarkempien selvitysten myötä. HO6 Juskallin-Terävänkiven tuulivima-alue Alue n maakuntakaavaa varten laaditussa esiselvityksessä rajattu ptentiaalinen tuulivimarakentamiselle sveltuva alue, jsta n tarkitus tehdä jatkselvityksiä. Maakuntakaavataslla selvitettäviä asiita vat tuulivima-alueiden maisemavaikutukset, yleispiirteisellä taslla asutukseen khdistuvat melu- ja välkevaikutukset sekä sähkölinjen yhteystarpeet. Myös tärkeisiin lintujen muuttreitteihin ja pesimäalueisiin khdistuvat vaikutukset n tarkitus selvittää j maakuntakaavavaiheessa. Alueen rajja tarkennetaan ja alue saattaa pistua kknaan lpullisesta maakuntakaavasta tarkempien selvitysten myötä. 11
HO7 Trnikallin-Leikklankallin tuulivima-alue Alue n maakuntakaavaa varten laaditussa esiselvityksessä rajattu ptentiaalinen tuulivimarakentamiselle sveltuva alue, jsta n tarkitus tehdä jatkselvityksiä. Maakuntakaavataslla selvitettäviä asiita vat tuulivima-alueiden maisemavaikutukset, yleispiirteisellä taslla asutukseen khdistuvat melu- ja välkevaikutukset sekä sähkölinjjen yhteystarpeet. Myös tärkeisiin lintujen muuttreitteihin ja pesimäalueisiin khdistuvat vaikutukset n tarkitus selvittää j maakuntakaavavaiheessa. Alueen rajja tarkennetaan ja alue saattaa myös pistua kknaan lpullisesta maakuntakaavasta tarkempien selvitysten myötä. HO8 Miekkiön alue Hlllan Miekkiö-Renkmäki-Ämmälä sayleiskaavatyöllä n tarkennettu maakuntakaavan kehittämisen khdealueen maakäyttöä. Maankäyttö n tarpeen tarkistaa. HO9 Riihimäentien risteysalueen ympäristö Risteysalueen ympäristön maankäyttö n tarkentunut Kuntakeskuksen sayleiskaavan ja asemakaavahankkeiden myötä. Kk risteysalueen ympäristön maankäyttö ja kaupan ratkaisut n tarpeen tarkentaa uusien säädösten valssa; nykyinen palvelujen aluevaraus P6 n pääsääntöisesti tilaa vaativaa kauppaa varten. HO10 Herralan alue Hahmajärven virkistysaluetta ehdtetaan pistettavaksi maakuntakaavasta, kska sillä ei le maakunnallista merkitystä. HO11 Aikkalan maanvastaanttalue Aikkalan aluen n yksi Lahden seudun maanvastaanttalueiden ympäristövaikutusten arviintiselstuksessa vaihtehdista uudeksi seudulliseksi maanvastaanttalueeksi (ks. periaatteellinen kysymys). Alue sijaitsee Hlllassa valtatien 12 ja Riihimäentien risteyksestä etelään. Alue n pääsin talusmetsää ja sen killissassa sijaitsee Aikkalan käytöstä pistunut kaatpaikka. HO12 Vt12 Eteläisen kehätien eteläpuli Riihimäentien risteysalueen ja Nstavan liittymän välisen alueen maankäyttö n tarpeen tarkistaa. Risteysalueiden maankäyttö tulee nstamaan tarpeen rinnakkaistien rakentamiselle. Rinnakkaistie ja alueen sijainti mahdllistavat alueen käytön tehstamisen työpaikka- ja kaupallisten palveluiden alueena. HO13 Nstavan alue Nstavan alueella n hyvät kehittymismahdllisuudet asuinalueena etenkin raideliikenteen asemien kehittymisen myötä. Selvitetään tarkistustarpeet. HO14 Tuhijärvenkallin maanvastaanttalue Tuhijärvenkallin alue n yksi Lahden seudun maanvastaanttalueiden ympäristövaikutusten arviintiselstuksessa selvitetyistä vaihtehdista uudeksi seudulliseksi maanvastaanttalueeksi. Alue sijaitsee Hlllassa Jkimaan tellisuus- ja varastalueen eteläpulella Helsingintien varressa. HO15 Messilä-Pyhäniemi-kirknkylä Messilä/Tiirismaa/Pyhäniemi/Kirknkylän alueella n ilmaantunut matkailun, virkistyksen, asumisen ja lma-asumisen yhteensvittamistarpeita. 12
HO17 Pinnlan tuulivima-alue Alue n maakuntakaavaa varten laaditussa esiselvityksessä rajattu ptentiaalinen tuulivimarakentamiselle sveltuva alue, jsta n tarkitus tehdä jatkselvityksiä. Maakuntakaavataslla selvitettäviä asiita vat tuulivima-alueiden maisemavaikutukset, yleispiirteisellä taslla asutukseen khdistuvat melu- ja välkevaikutukset sekä sähkölinjjen yhteystarpeet. Myös tärkeisiin lintujen muuttreitteihin ja pesimäalueisiin khdistuvat vaikutukset n tarkitus selvittää j maakuntakaavavaiheessa. Alueen rajja tarkennetaan ja alue saattaa myös pistua kknaan lpullisesta maakuntakaavasat tarkempien selvitysten myötä. Alue jatkuu Hämeenksken pulelle. HÄ1 Huhtamn tuulivima-alue Alue n maakuntakaavaa varten laaditussa esiselvityksessä rajattu ptentiaalinen tuulivimarakentamiselle sveltuva alue, jsta n tarkitus tehdä jatkselvityksiä. Maakuntakaavataslla selvitettäviä asiita vat tuulivima-alueiden maisemavaikutukset, yleispiirteisellä taslla asutukseen khdistuvat melu- ja välkevaikutukset sekä sähkölinjjen yhteystarpeet. Myös tärkeisiin lintujen muuttreitteihin ja pesimäalueisiin khdistuvat vaikutukset n tarkitus selvittää j maakuntakaavavaiheessa. Alueen rajja tarkennetaan ja alue saattaa myös pistua kknaan lpullisesta maakuntakaavasta tarkempien selvitysten myötä. Alue sijaitsee maakuntarajalla Kanta- Hämeen kanssa. HÄ2 Harjunpäällyksen tuulivima-alue Alue n maakuntakaavaa varten laaditussa esiselvityksessä rajattu ptentiaalinen tuulivimarakentamiselle sveltuva alue, jsta n tarkitus tehdä jatkselvityksiä. Maakuntakaavataslla selvitettäviä asiita vat tuulivima-alueiden maisemavaikutukset, yleispiirteisellä taslla asutukseen khdistuvat melu- ja välkevaikutukset sekä sähkölinjjen yhteystarpeet. Myös tärkeisiin lintujen muuttreitteihin ja pesimäalueisiin khdistuvat vaikutukset n tarkitus selvittää j maakuntakaavavaiheessa. Alueen rajja tarkennetaan ja alue saattaa myös pistua kknaan lpullisesta maakuntakaavasta tarkempien selvitysten myötä. Ptentiaalinen tuulivima-alue jatkuu Päijät-Hämeen maakuntarajan yli Kanta-Hämeen pulelle. HÄ3 Ojastenmäen alue Alueen laajuus n tarkistettava timintjen kehittämismahdllisuuksien turvaamiseksi. Alueen maankäyttöä n tarkennettu asemakaavilla. Alue n sittain phjavesialueella. HÄ4 Kulunmäen ympäristö Laajennetun kulun ja päiväkdin lähialueet vat sijainniltaan hyviä asumisen sijittumiselle. Tarkistetaan taajamatimintjen alueen rajaus alueen kehittämisen mahdllistavaksi. HÄ5 Kuntakeskuksen alue Kuntakeskuksen työpaikka-alueen merkintä n tarpeen tarkistaa. Valtakunnallisia kulttuurimaisema-arvja ei alueella le enää. HÄ6 Kuknharjun tuulivima-alue Alue n maakuntakaavaa varten laaditussa esiselvityksessä rajattu ptentiaalinen tuulivimarakentamiselle sveltuva alue, jsta n tarkitus tehdä jatkselvityksiä. Maakuntakaavataslla selvitettäviä asiita vat tuulivima-alueiden maisemavaikutukset, yleispiirteisellä taslla asutukseen khdistuvat melu- ja välkevaikutukset sekä sähkölinjjen yhteystarpeet. Myös tärkeisiin lintujen muuttreitteihin ja pesimäalueisiin khdistuvat vaikutukset n tarkitus selvittää j maakuntakaavavaiheessa. Alueen rajja tarkennetaan ja alue saattaa myös pistua kknaan lpullisesta maakuntakaavasta tarkempien selvitysten myötä. 13
HÄ7 Pinnlan tuulivima-alue Alue n maakuntakaavaa varten laaditussa esiselvityksessä rajattu ptentiaalinen tuulivimarakentamiselle sveltuva alue, jsta n tarkitus tehdä jatkselvityksiä. Maakuntakaavataslla selvitettäviä asiita vat tuulivima-alueiden maisemavaikutukset, yleispiirteisellä taslla asutukseen khdistuvat melu- ja välkevaikutukset sekä sähkölinjjen yhteystarpeet. Myös tärkeisiin lintujen muuttreitteihin ja pesimäalueisiin khdistuvat vaikutukset n tarkitus selvittää j maakuntakaavavaiheessa. Alueen rajja tarkennetaan ja alue saattaa myös pistua kknaan lpullisesta maakuntakaavasta tarkempien selvitysten myötä. Alue n pääsin Hlllan pulella. HÄ8 Harjunmäen tuulivima-alue Alue n maakuntakaavaa varten laaditussa esiselvityksessä rajattu ptentiaalinen tuulivimarakentamiselle sveltuva alue, jsta n tarkitus tehdä jatkselvityksiä. Maakuntakaavataslla selvitettäviä asiita vat tuulivima-alueiden maisemavaikutukset, yleispiirteisellä taslla asutukseen khdistuvat melu- ja välkevaikutukset sekä sähkölinjjen yhteystarpeet. Myös tärkeisiin lintujen muuttreitteihin ja pesimäalueisiin khdistuvat vaikutukset n tarkitus selvittää j maakuntakaavavaiheessa. Alueen rajja tarkennetaan ja alue saattaa myös pistua kknaan lpullisesta maakuntakaavasta tarkempien selvitysten myötä. Alue jatkuu Kärkölän pulelle. Ote maakuntakaavalunnksesta 2014 14
5.3 Vimassa levat yleiskaavat Hlllan itäpuli n melk kattavasti yleiskaavitettu ja alueella n 10 vimassa levaa sayleiskaavaa. 1. Nstavan sayleiskaavan muuts (hyv.24.9.2012) 2. Heinlammin sayleiskaava (hyv. 10.1.2011) 3. Miekkiön sayleiskaava (hyv.15.11.2010) 4. Okeristen kulttuurialueen sayleiskaava (hyv.15.2.2010) 5. Kuntakeskuksen sayleiskaava (hyv.23.6.2008) 6. Nstavan sayleiskaava (hyv.13.11.2006) 7. Kukkilan-Kallilan sayleiskaava (vahv. 20.6.1996) 8. Kirknseudun-Pyhäniemen sayleiskaava (vahv. 1.11.1995) 9. Kuknkivun sayleiskaava (vahv. 18.3.1993) 10. Messilä-Tiirismaan sayleiskaava (vahv. 18.1.1991) 11. Pääjärven rantasayleiskaava (vahv. 1994) 12. Hämeenksken keskustan ja ympäristön sayleiskaava (vireillä) Kartta vimassa ja vireillä levista sayleiskaavista 15
5.4 Vimassa levat asemakaavat Kartta asemakaavitetuista alueista 5.5 Suunnitelmat ja selvitykset Strateginen yleiskaavatyö perustuu pääasiassa maakunta- ja seututaslla tehtyihin, strategisen yleiskaavan kannalta leellisiin selvityksiin. Hlllan strategisessa yleiskaavassa hyödynnettäviä keskeisiä selvityksiä vat: Tilastt ja rakenne Päijät-Hämeen seurantaraprtti, Päijät-Hämeen liitt, 2012 Päijät-Hämeen rakennetarkastelut, Päijät-Hämeen liitt, 2012 Kauppa ja palvelut Päijät-Hämeen keskusverkn määrittely, Linea Knsultit Oy & Gispsiti Oy, 2011 Päijät-Hämeen kaupan palvelurakenne, FCG, Strafica, 2012 Vähittäiskaupan palvelujen ja markkiniden kehitysselvitys, Santasal / Lahti, Asikkala, Heinla, Hllla, Nastla, Orimattila, 2010 Lunt-, maisema- ja virkistysalueselvitykset Päijät-Hämeen maisemaselvitys. Lahden ammattikrkeakulu, Päijät-Hämeen liitt & Hämeen ympäristökeskus. Aarrevaara, Eeva & Urnen, Carita & Vurinen Tapani (2006) Päijät-Hämeen eklgisen verkstn päivitys, Sit, 2013 Päijät-Hämeen maakunnallisesti arvkkaat harjualueet, Päijät-Hämeen liitt, 2013 Päijät-Hämeen tuulivima-alueiden linnustarvi, Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry, 2012 Hlllan Laasnphjan linnustselvitys, Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry, 2013 Päijät-Hämeen virkistys- ja retkeilyalueiden nykytila, Päijät-Hämeen liitt, 2012 16
Päijät-Hämeen virkistysalueiden saavutettavuusselvitys, Rambll Finland Oy, 2012 Hämeenksken ja Kärkölän phjavesialueiden sujelusuunnitelma. Hämeen ympäristökeskus, Hämeenksken kunta, Kärkölän kunta. Insinööritimist Paav Ristla (2005) Kulttuuriympäristö- ja argelgiset selvitykset Päijät-Hämeen histriallisen ajan muinaisjäännösten inventinti, Lahden kaupunginmuse, 2012 Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Henrik Wager (2006) Päijät-Hämeen kiinteät muinaisjäännökset. Anna-Riikkka Vaden (2008) Liikenne Lahden seudun liikennemalli, Strafica Oy, 2011 Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2014, Päijät-Hämeen liitt, 2014 Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen selvitys, Sit Oy, 2013 Päijät-Hämeen jukkliikennesuunnitelma. WSP Finland Oy (2011) Valtateiden 10 ja 12 kehittämissuunnitelma yhteysvälillä Hämeenlinna - Tuuls Lahti, Hämeen tiepiiri, 2005 Muut selvitykset, hjeet ja suunnitelmat Kaupallisten palvelujen sijittuminen Päijät-Hämeessä, Vaikutukset luntn, ympäristöön ja kulttuuriarvihin, Päijät-Hämeen liitt, 2014 Liikennevirastn maanteiden meluselvitys, EU:n ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) mukainen meluselvitys, Liikennevirast, 2012 Päijät-Hämeen tuulivimaselvitys, Gaia Cnsulting Oy, 2012 Ampumaradat ja mttriurheilualueet, WSP, 2013 Pulustusvimien harjitusalueet, Päijät-Hämeen liitt, 2013 Päijät-Hämeen maakuntahjelman tteuttamissuunnitelma (2013) Päijät-Hämeen ilmast- ja energiahjelma (2012) Päijät-Hämeen keskusverkk.linea Knsultit Oy & Gispsiti, Jaana Martikainen, Jaani Lahtinen & Sakari Smerpal (2011) Päijät-Hämeen kaupan palvelurakenneselvitys, FCG Finnish Cnsulting Grup Oy, Strafica Oy (2012) Päijät-Hämeen rakennetarkastelut (2012) Päijät-Hämeen eklginen verkst (2006) 5.5.1 Laadittavat selvitykset Strateginen yleiskaava ei edellytä yksityiskhtaisia ympäristöselvityksiä, vaan vi tukeutua maakunnallisiin ja muihin j laadittuihin selvityksiin. Kaavan tavite- ja rakennemallivaiheen aikana kuitenkin vielä arviidaan mahdlliset tähän työhön liittyvät lisäselvitykset (yhdyskuntatalus, liikenne, palveluverkk, tuulivima). Yksityiskhtaisempia sayleis- ja asemakaavja laadittaessa tarkennetaan selvityksiä kunkin kaavatasn mukaiseen tarkkuuteen. 5.5.2 Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040 Lahden kaupunkiseudun rakennemallin 2040 n seutuvaltuust hyväksynyt 2.12.2004. Se n Lahden seudun kuntien yhteinen näkemys kaupunkiseudun maankäytön päälinjista pitkällä tähtäimellä. Rakennemallityö n kuntien yhteiseen yleiskaavitukseen rinnastettavaa suunnittelutyötä, jta ei kuitenkaan le laadittu maankäyttö- ja rakennuslain tarkittamana kuntien yhteisenä yleiskaavana. Rakennemallin tehtävänä n antaa lähtökhtia ja sittaa suuntaviivja maakuntakaavan sekä kuntien yleiskaavjen laatimista varten ja sen tteutumisen hjevusi n 2040. Suunnitelma n Hlllan salta jssain määrin vanhentunut. Rakennemalli ei kuitenkaan le ikeusvaikutteinen, eikä sitä tämän yleiskaavan myötä le tarvetta tarkistaa. 17
6. OSALLISET Kaavitusmenettelyn tulee perustua riittävään vurvaikutukseen sallisten kanssa ja myös tätä kautta saatavaan asiantuntemukseen (MRL 1 ). Osallisia vat kaikki ne, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaava saattaa humattavasti vaikuttaa sekä viranmaiset ja yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään. Alla n lueteltu suunnittelutyön keskeiset salliset. Kaavan ja sen vaikutusalueen maanmistajat, asukkaat, yritykset ja elinkeinn harjittajat Kunnan timialat tekninen timi ssiaali- ja terveystimi sivistystimi elinkeintimi Lahden seudun ympäristöpalvelut Naapurikunnat Lahti Orimattila Nastla Kärkölä Hämeenkski Asikkala Hämeenlinna Hausjärvi Viranmaiset Hämeen elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus (elinkein ja ympäristö) Uudenmaan elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus (liikenne) Päijät-Hämeen liitt Päijät-Hämeen maakuntamuse Pulustusvimien pääesikunta (31.12.2014 saakka Länsi-Sumen stilasläänin esikunta) Liikennevirast PHSOTEY ympäristöterveyskeskus Alueella timivat yhdistykset Hlllan yrittäjät ry Hämeenksken yrittäjät ry MTK kyläyhdistykset asukasyhdistykset lunt- ja ympäristöyhdistykset Muut salliset Lahden seudun jukkliikennelautakunta Lahti Energia Fingrid Hlllan vesihultlaits Lahti Aqua Oy Kymenlaaksn sähkö Gasum Hlllan ja Lahden vesikuntayhtymä Hämeenksken Bilämpö Oy DNA verkk 18
7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄ- MINEN Strateginen yleiskaava laaditaan tiiviissä yhteistyössä sallisten, kuntientimialjen, viranmaisten ja asiantuntijiden kanssa. Kaavatyötä hjaamaan n nimetty kunnan eri sidsryhmistä, hallintkunnista ja päättäjistä kstuva hjausryhmä, klme teemaryhmää sekä työryhmä. Osallistumisen mahdllisuuksia kaavituksen eri vaiheissa n kuvattu khdassa 8. Kaavan laatimisen vaiheet ja tavitteellinen aikataulu. Hankkeesta tiedtetaan virallisten kuulemisien hella ja lisäksi strategisen kaavan verkksivuilla, jtka linkitetään kunnan ktisivuille. Mahdllisuuksia vurvaikutukseen tullaan järjestämään yleisö- ja tiedtustilaisuuksina sekä internetissä. Virallisten vurvaikutusmenettelyjen lisäksi strategisesta yleiskaavasta pyritään tiedttamaan mahdllisimman kattavasti paikallismedian ja kunnan nettisivujen kautta. Lisäksi työtä varten perustetaan nettiin karttapalautejärjestelmä, jka mahdllistaa kmmenttien esittämisen suraan kartalle ja palautteen antamisen järjestelmään. Yleiskaavatyö svitetaan yhteen naapurikuntien maankäytön suunnittelun kanssa. Työn edetessä pidetään naapurikuntien kaavittajien kanssa yhteistyökkuksia kaavan eri vaiheissa. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa työn kuluessa. 19
8. KAAVAN LAATIMISEN VAIHEET JA TAVOITTEELLINEN AIKATAULU julukuu 2013 tammikuu 2014 helmikuu 2014 Strategisen yleiskaavan hjelminti Lähtötietjen kkaminen Kaavaa varten nimetty hjausryhmä hjaa työtä maaliskuu 2014 Alustavien tavitteiden kkaminen KEVÄT-KESÄ 2014 TALVI 2015 ALOITUSVAIHE Osallistumis- ja arviintisuunnitelman laatiminen (OAS) ja nähtävilläl (Hllla) Kuntien yhteinen OAS nähtäville (Hämeenkski ja Hllla) Alitusvaiheen viranmaisneuvttelu Yleisötilaisuus Mielipide OAS:sta tekniselle lautakunnalle KESÄ 2015 TAVOITEVAIHE Taviteraprtin laatiminen SYKSY-TALVI 2015 RAKENNEMALLIVAIHE Vaihtehtisten maankäytön rakennemallien suunnittelu ja nähtävilläl (30 vrk) Viranmaistyöneuvttelu Lausuntpyynnöt Yleisötilaisuus Mielipide rakennemalleista tekniselle lautakunnalle KEVÄT SYKSY 2016 LUONNOSVAIHE Strategisen yleiskaavalunnksen laatiminen ja nähtävilläl (30 vrk) Viranmaistyöneuvttelu Lausuntpyynnöt Yleisötilaisuus Mielipide lunnksesta tekniselle lautakunnalle JOULUKUU 2016 EHDOTUSVAIHE Strategisen yleiskaavaehdtuksen laatiminen ja nähtävilläl (30 vrk) Lausuntpyynnöt Muistutus kaavaehdtuksesta kunnanhallitukselle. KEVÄT 2017 HYVÄKSYMISVAIHE Hlllan kunnanvaltuust hyväksyy strategisen yleiskaavan Päätöksestä n mahdllista valittaa hallint-ikeuteen 20
9. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavaprsessin aikana tulee arviida kaavan tteuttamisen merkittäviä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia (MRL 9 ja MRA 1 ). Vaikutusten arviinti n kk kaavaprsessin ajan kestävä menettely ja se perustuu riittäviin lähtötilanteen tietjen selvittämiseen. Kaavatyön edetessä arviidaan myös maakuntakaavan, valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden ja strategiselle yleiskaavalle asetettujen tavitteiden tteutumista. Vaikutuksia arviidaan rakennemallien vertailun yhteydessä sekä lunns- ja ehdtusvaiheessa. Vaikutusten arviinnissa keskitytään yhdyskuntarakenteen ja kuntataluden kannalta merkittäviin vaikutuksiin. Vaikutusten arviinti tehdään seuraavista sa-alueista: Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen asutuksen, palveluiden ja työpaikkjen sijittuminen yhdyskuntarakenteen timivuus Vaikutukset liikkumiseen jalankulku ja pyöräily henkilöautliikenne, julkinen liikenne ja raskas liikenne liikenneturvallisuus Vaikutukset ihmisten elinlihin ja ympäristöön ssiaaliset vaikutukset: turvallisuus, viihtyisyys, ssiaalinen timivuus, arjen sujuvuus Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön valtakunnallisesti arvkkaat rakennetut ympäristöt (RKY) valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet muinaisjäännökset maakunnallisesti ja paikallisesti arvkas kulttuuriympäristö Vaikutukset luntn ja ympäristöön maa- ja kalliperä, vesistöt, phjavesi, ilma ja ilmast lunnnsujelualueet lunnnvarat Vaikutukset elinkeinelämään yritysten timintaedellytykset työllisyys Vaikutukset kunnan taluteen kunnallistekniikka palvelut Kaavan vaikutusten arviinti tehdään pääsin asiantuntijatyönä vurvaikutuksessa sallisten kanssa. Vaikutusten arviinti raprtidaan sana kaavaselstusta. 21
10. YHTEYSTIEDOT Rambll Finland Oy Yksikön päällikkö Annu Tulnen Puh. 040 675 0332 annu.tulnen@rambll.fi Niemenkatu 73, 15140 Lahti Kaavitusarkkitehti Niina Ahlfrs Puh. 040 176 8252 niina.ahlfrs@rambll.fi Niemenkatu 73, 15140 Lahti Kaavitusinsinööri Markus Hytönen Puh. 040 721 7527 markus.hytönen@rambll.fi Niemenkatu 73, 15140 Lahti Hlllan kunta Maankäyttöpäällikkö Katariina Tulisela Puh. 044 780 1359 katariina.tulisela@hllla.fi Kaavasuunnittelija Henna Kursawa Puh. 044 780 1358 henna.kursawa@hllla.fi Hämeenksken kunta Tekninen jhtaja Juha Sipilä Puh. 040 071 1247 juha.sipila@hameenkski.fi 22