Urjalan Valajärven ranta-asemakaava-alueen liito-oravaselvityksen päivitys 2011 Alueella on yksi asuttu liito-oravan elinpiiri Suomen Luontotieto Oy 29/2011 Jyrki Oja
Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 3.1 Syksyllä 2011 asutut liito-oravan elinpiirit... 4 4. Yhteenveto... 5 5. Lähteet ja kirjallisuus... 6 6. Liitteet... 7 2
1. Johdanto Insinööritoimisto Poutanen Oy tilasi syyskuussa 2011 Suomen Luontotieto Oy:ltä Urjalan Valajärven ranta-asemakaava-alueen liito-oravaselvityksen päivityksen. Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävää selvitystä käytetään alueen maankäytön suunnittelussa taustaaineistona. Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU:n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym.2010) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 30 % (mm Hanski 1998) ). Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana. 2. Aineisto ja menetelmät Alueelle tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen. Rantaasemakaava-alueelle tehtiin maastokäynti 9.10.2011. Inventoinnissa liito-oravan keltaisia jätöksiä haettiin lajin oleskelu- ja ruokailupuiden tyviltä ja oksien alta. Samalla alueelta haettiin mahdollisia liito-oravan pesä- ja päivälepokoloja. Alueilta tutkittiin kaikkien suurikokoisempien lehtipuiden, samoin kuin suurten kuusten tyvet liito-oravan jätösten löytämiseksi. Talvija kevätjätösten lisäksi inventointialueilta haettiin liito-oravan jättämiä virtsamerkkejä, jotka värjäävät erityisesti haapojen epifyyttisammaleet keltaisiksi ja tuoksuvat voimakkaasti läheltä nuuhkaistessa. Lisäksi alueilta etsittiin liito-oravan jättämiä syönnöksiä ja muita ruokailujälkiä. Lajin suosimien ruokailupuiden alta löytyy silmuja ja oksankärkiä ja kesäaikana myös pureskeltuja lehtiä, joita kertyy joskus runsaastikin puiden alle. Inventoinnissa koko alue käveltiin hakkuuaukeita ja peltoja lukuun ottamatta läpi systemaattisesti. Erityshuomio kiinnitettiin aiempien selvitysten liito-oravahavaintoihin ja suunniteltuihin rakennuspaikkoihin. Maastoinventoinnin suoritti ja raportin kirjoitti FM, biologi Jyrki Oja Suomen Luontotieto Oy:stä. Maastotöissä avusti Tikli Matikainen. Raportin taittoi Eija Rauhala (Tmi Eija Rauhala). Työssä tarvittavan karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme. Alueelta on aiemmin tehty liito-oravaselvitys v. 2004 ja 2005, jossa alueelta löydettiin useita liito-oravan elinpiirejä (Häyhä 2005 ja 2006). Alueella on tämän jälkeen tehty hakkuita ja osa alueesta on muuttunut huomattavasti. Liito-oravan jätöksiä kuusen tyvellä 3
3. Tulokset 3.1 Syksyllä 2011 asutut liito-oravan elinpiirit Vähä Järventausta Vähä Järventaustan huvila rakennuksen ja sen eteläpuoleisen pellon väliin jää lehtomainen rinne, jossa valtapuusto koostuu suurista haavoista, rauduskoivuista ja kuusista sekä aluspuustona kasvavista raidoista ja harmaalepistä. Alueella kasvaa myös muutamia vaahteroita. Kohde on tyypillistä liito-oravan elinympäristöä ja alueelta löytyi usean puun alta liito-oravan tuoreita jätöksiä. Jätöksiä löytyi myös huvilan pihalla kasvavan suuren kuusen alta. Myös aiemmissa selvityksissä alueella todettiin asuttu liito-oravan elinpiiri. Kolopuita ei alueelta löytynyt, mutta alueen suurissa kuusissa on useita oravan pesiä, joita myös liito-oravat käyttävät sekä lepoettä pesäpaikkoina. Aiemmissa selvityksissä alueen länsipuoleisella pellonreunalla havaittu elinpiiri sijaitsee niin lähellä nyt todettua elinpiiriä että kyseessä on todennäköisesti saman (samojen) liito-oravien elinpiiri. Alueen länsipuoleisella kohteella havaittiin myös liito-oravan jätöksiä kolmen kuusen alla sekä myös harmaalepän silmujen syönnöksiä. Alueella sijainnut kolopuupökkelö on kaatunut kesällä 2011 ja kaatuneen pökkelön vanhasta käpytikankolosta löytyi liito-oravan pesäaineksia (kuivia heiniä). Pesä myös tuoksui voimakkaasti liito-oravan virtsalle. Kahdesta erillisestä alueesta koostuva kohde on ympäristön puolesta optimaalista liito-oravan elinpiiriä. Vuosina 2004-2005 tehdyissä selvityksissä liito-oravan jätöksiä havaittiin myös Ojansuunvuoren eteläosassa, mutta tämä elinpiiri on hakattu eikä alue nykyisellään sovellu liito-oravan elinpiiriksi. Toinen Ojansuuvuoren aiemmin pesäpaikkana toimineesta kolopuuhaavasta on edelleen pystyssä hakkuun reunalla, mutta alueelta puuttuvat kokonaan suojapuut eikä kohdetta voi pitää enää liito-oravan elinympäristönä. Suunnitelluilta rakennuspaikoilta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta ja useimmat näistä kohteista ovat liitooravan elinympäristöiksi sopimattomia. Vähä Järventaustan elinpiirin ydinaluetta 4
4. Yhteenveto Työn tarkoituksena oli päivittää Valajärven ranta-asemakaava- alueen liito-oravaselvitys. Alueella olleista kolmesta aiemmasta elinpiiristä kaksi havaittiin asutuksi, mutta alueiden läheisyydestä johtuen kyseessä lienee saman yksilön/yksilöiden elinpiiri ja tässä selvityksessä elinpiiri tulkittiin yhdeksi. Vähä Järventaustan elinpiiri on liito-oravalle optimaalista elinympäristöä ja kohteella on myös muita luontoarvoja. Ojansuunvuoren aiempi liito-oravan elinpiiri on hävinnyt hakkuiden vuoksi. Suunnitelluilta rakennuspaikoilta ei löytynyt merkkejä liitooravan esiintymisestä ja useimmat näistä kohteista ovat liito-oravalle sopimattomia elinympäristöjä. Ojansuunvuoren aiemmalla elinpiirillä on tehty hakkuita eikä alue ole enää lajille elinkelpoinen 5
5. Lähteet ja kirjallisuus Finnlund, M; 1986. Havaintoja liito-oravan kiimaleikeistä. Siipipeili 6 (1): 28-30 Hanski Ilpo K,1998: Home ranges and habitat use in the declining flying squirrel, Pteromys volans, in managed forests. Wildlife biology 4: 33-46. Hanski Ilpo K, 2001: Liito-oravan biologia ja suojelu Suomessa s 13. Suomen ympäristö 459. Häyhä Teppo 2005: Liito-oravan esiintyminen Valajärven ranta-asemakaava-alueella.. Häyhä Teppo 2006: Arvio Valajärven kartanon ranta-asemakaavan vaikutuksista liito-oravaan. Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2. painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA -menettelyssä ja Natura -arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Valtion ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmä. www.karttapaikka.fi www.ymparisto.fi. 6
6. Liitteet Karttaliite 1. Liito-oravan elinpiiri ranta-asemakaava-alueella. 7