Suomen Luontotieto Oy. Eurajoen Lapijoki-Köykän. luontoarvojen perusselvitys Suomen Luontotieto Oy 9/2013 Jyrki Matikainen

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Luontotieto Oy. Eurajoen Lapijoki-Köykän. luontoarvojen perusselvitys 2012 2013. Suomen Luontotieto Oy 9/2013 Jyrki Matikainen"

Timo-Pekka Kivelä
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 LIITE 3 Suomen Luontotieto Oy Eurajoen Lapijoki-Köykän asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys Lohkon 2 pienialainen soistuma Suomen Luontotieto Oy 9/2013 Jyrki Matikainen

luontoarvojen perusselvitys 2012 2013 Lohkon 2

2 Sisältö 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Tutkimusalue Tulokset Alueen yleiskuvaus Liito-oravaselvitys Johdanto Käytetty menetelmä Tulokset Yhteenveto Lähteet ja kirjallisuus Liitteet

.. 6 4.2.1 Johdanto... 6 4.2.2 Käytetty menetelmä... 6 4.2.3 Tulokset.

3 1. Johdanto Eurajoen kunta/ Harri Hiitiö tilasi syksyllä 2012 Suomen Luontotieto Oy:ltä luontoarvojen perusselvityksen liittyen Lapijoki- Köykän suunniteltuun asemakaava-alueeseen. Selvitys liittyy hankkeen ympäristösuunnitteluun ja ympäristövaikutuksiin liittyviin perusselvityksiin. Tehtävän yhteyshenkilönä Airix Ympäristö Oy:ssä on toiminut Jouni Kiimamaa ja Suomen Luontotieto Oy:ssä Jyrki Matikainen (ent.oja ). 2. Aineisto ja menetelmät Suunnittelualueelta (karttaliite 1) selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/1093, 10 ) ja Vesilain suojelemat pienvesikohteet (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ). Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Luontotyyppiselvitys, jonka yhteydessä tehtiin myös alueen kasvillisuuden yleiskuvaus, toteutettiin Luontotyyppiselvityksen lisäksi alueen liito-oravat inventoitiin tehdyllä maastokäynnillä jätöshavaintomenetelmää käyttäen. Ajankohdan vuoksi alueen pesimälinnustoa ei voitu inventoida. Selvityksen maastotöistä vastasi FM, biologi Jyrki Matikainen Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (tmi Eija Rauhala). Selvityksessä käytetyn karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme. Ennen maastoinventointia selvitettiin onko alueelta olemassa aiemmin julkaistua luontotietoa. Kansallisessa uhanalaisrekisterissä ei ole tietoa suunnittelualueella esiintyvistä uhanalaisista putkilokasvilajeista, sammalista tai jäkälistä. Suunnittelualueelta on aiemmin tehty yleiskaavatasoinen luontoselvitys, jonka yhteydessä alueella on aiemmin käyty. 3. Tutkimusalue Tutkimusalue on kokonaan tasamaalla sijaitsevaa metsämaata, jota lännenpuolella rajaa valtatie 8 ja idänpuolella sähkölinja. Pohjoispuoleltaan alue rajautuu teollisuusalueeseen ja eteläpuolelta suureen kantaverkkolinjaan. Koko alue on ollut metsätalouskäytössä. Maapohja alueella on hiekansekaista moreenia. Suunnittelualueella ei ole asutusta eikä viljelyksiä. 3

Tehtävän yhteyshenkilönä Airix Ympäristö Oy:ssä on toiminut Jouni Kiimamaa ja Suomen Luontotieto Oy:ssä Jyrki Matikainen (ent.oja ). 2.

4 Suomen Luontotieto Oy 4. Tulokset 4.1 Alueen yleiskuvaus Lohko 1 Lohko käsittää koko alueen pohjoispuolen ja valtatie 8 varren pitkälle etelänsuuntaan. Koko alue on homogeenistä, tasamaalle sijoittuvaa mäntykangasta, jossa puusto on tasaikäistä, noin metristä viljelymännikköä. Osa alueesta on harvennettua ja näillä alueilla ei muuta puulajistoa kasva. Harventamattomalla alueella puulajistoon kuluu myös niukkana kasvavat hies- ja rauduskoivu (Betula pubescens ja B. pendula) sekä kuusi (Picea abies). Hyvin harva pensaskerros koostuu puiden taimista ja muutamista katajista (Juniperus communis). Alueen metsätyyppi on puolukka- ja mustikkatyypin sekamuotoa, jossa puolukka (Vaccinium vitisidaea), mustikka (Vaccinium myrtillus) ja metsälauha (Deschampsia flexuosa) muodostavat valtalajiston. Alueella ei ole käytännössä lahopuuta ja lohkon luontoarvot ovat vähäiset. Lohko 2 Lohko käsittää idänpuolella voimalinjaan rajautuvan puustoisen, muutaman aarin kokoisen soistuman. Ilmeisesti pohjaveden pinnan läheisyyden perusteella alueelle syntynyt soistuma oli osittain sula pieneltä alalta myös talvella Alueen suo ja kosteikkolajisto on niukka ja sen putkilokasvilajistoon kuuluu mm. suopursu (Rhododendron tomentosum), virpapaju (Salix aurita), tupasvilla (Eriophorum vaginatum), isokarpalo (Vaccinium oxycoccos) ja harmaasara (Carex canescens). Lohkon 1 tasaikäistä viljelymännikköä 4

Osa alueesta on harvennettua ja näillä alueilla ei muuta puulajistoa kasva. Harventamattomalla alueella puulajistoon kuluu myös niukkana kasvavat hies- ja rauduskoivu (Betula pubescens ja B.

5 Suomen Luontotieto Oy Lohko 3 Lohkon alue on taimettuvaa avohakkualuetta, jossa siemenpuiksi on säästetty kookkaita mäntyjä. Kohteen mäntytaimikko on harvennettu. Alueen kasvillisuudessa näkyy edelleen hakkuiden jälkeinen pioneerivaikutus mm. metsäkastikan (Calamagrostis arundinaceus) ja maitohorsman (Ebilobium angustifolium) runsautena. Lohkon luontoarvot ovat vähäiset. Lohko 4 Alueen eteläosa on suurimmaksi osaksi harvettua, nuorta männikköä, mutta aivan alueen kaakkoiskulmauksessa on kapea harventamaton kuusivaltainen alue, jossa puusto on hieman vanhempaa. Tällä alueella puustoon kuuluu myös muutamia haapoja (Populus tremula). Aluskasvillisuus on talla alueella hieman rehevämpää ja metsätyyppi on mustikkatyypin kangasta. Lohkon länsireuna on karua männikköä, joka valtatien läheisyydessä on harvennettu lähes puistomaiseksi. Lohkon kaakkoisnurkkauksessa havaittiin pyypariskunta. Lohkon 3 taimettuvaa hakkuaukeaa 5

6 4.2 Liito-oravaselvitys Johdanto Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU:n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 30 %. Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana Käytetty menetelmä Asemakaava-alueella tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen. Inventoinnissa liito-oravan keltaisia jätöksiä haettiin lajin mahdollisten oleskelu- ja ruokailupuiden tyviltä ja oksien alta. Samalla alueelta haettiin mahdollisia pesä- ja päivälepokoloja. Alueelta tutkittiin kaikkien suurikokoisempien puiden tyvet liito-oravan jätösten löytämiseksi. Talvijätösten lisäksi inventointialueelta haettiin liito-oravan jättämiä virtsamerkkejä, jotka värjäävät erityisesti haapojen epifyyttisammaleet keltaisiksi ja tuoksuvat voimakkaasti läheltä nuuhkaistessa. Lisäksi alueelta etsittiin liito-oravan jättämiä syönnöksiä ja muita ruokailujälkiä. Lajin suosimien ruokailupuiden alta löytyy silmuja ja oksankärkiä ja kesäaikana myös pureskeltuja lehtiä, joita kertyy joskus runsaastikin puiden alle Tulokset Tutkitulla alueella ei tehty havaintoja liito-oravasta ja suunnittelualue on valtaosin liito-oravalle sopimatonta nuorta viljelymännikköä. Hanke ei toteutuessaan uhkaa lähialueiden mahdollisten liito-oravapopulaatioiden elinmahdollisuuksia eikä estä lajin liikkumista metsäalueiden välillä. Alueella ei esiinny liito-oravia 6

Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 30 %.

7 5. Yhteenveto Suunnittelualueella ei ole Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä Metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alueella ei myöskään ole Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä kuten lähteitä. Alueella ei ole perinnemaisemakohteita eikä perinnebiotooppeja. Alueella ei havaittu uhanalaista eliölajistoa eikä kohteella ole huomattavaa merkitystä eliöiden kulkukäytävänä. Ajankohdan vuoksi alueen pesimälinnustoa ei voitu inventoida, mutta ympäristön perusteella alueen pesimälinnusto lienee lajistoltaan tavanomainen. Alueen kaakkoisnurkkauksessa havaittu pyy kuuluu Lintudirektiivin liitteen I lintulajeihin. Alueella ei havaittu liito-oravia, eikä alueella ole liito-oravalle sopivaa elinympäristöä. Alueella ei ole sammakoille soveltuvia makeavesilampareita tai kausikosteita kosteikoita, joissa esim. viitasammakko saattaisi esiintyä. Alueella ei myöskään ole lepakoille soveltuvia talvehtimis- tai lepopaikkoja kuten laajoja louhikoita. Alueelle suunniteltu maankäyttö ei uhkaa merkittäviä luontoarvoja. 7

Alueella ei havaittu uhanalaista eliölajistoa eikä kohteella ole huomattavaa merkitystä eliöiden kulkukäytävänä.

8 6. Lähteet ja kirjallisuus Arnold.E.N & Burton J.A. 1978: A Field Guide to the reptiles and Amphibians of Britain and Europe. Finnlund, M; Havaintoja liito-oravan kiimaleikeistä. Siipipeili 6 (1): Hanski Ilpo K,1998: Home ranges and habitat use in the declining flying squirrel, Pteromys volans, in managed forests. Wildlife biology 4: Hanski Ilpo K, 2001: Liito-oravan biologia ja suojelu Suomessa s 13. Suomen ympäristö 459. Heikkinen, R., Husa, J Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi - ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A s. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio- Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2. painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Lappalainen, M. 2002: Lepakot. Salaperäiset nahkasiivet. Tammi Lehtomaa, Leena 2000:Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 429 s. Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 192 s. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005:Suuri Pohjolan kasvio Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje: Suomen ympäristökeskus, Helsinki 128 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Rautiainen, V-P. & Laine, U. 1989: Varsinais-Suomen uhanalaiset kasvit. 111 s. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, Turku. Ryttäri, T. & Kettunen, T. 1997: Uhanalaiset kasvimme. Suomen Ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Ryttäri,T, Kalliovirta. M, & Lampinen.R (toim). Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi, Helsinki Saario, Tapio 1998: Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset. Bibliografia. Lounais- Suomen ympäristökeskus. 96 s. Silkkilä, O. & Koskinen, A Lounais-Suomen kulttuurikasvistoa. Serioffset 8

Hanski Ilpo K, 2001: Liito-oravan biologia ja suojelu Suomessa s 13. Suomen ympäristö 459. Heikkinen, R., Husa, J.1995.

9 7. Liitteet Lohkokartta 9

Samankaltaiset tiedostot

Suomen Luontotieto Oy. Pöytyän Kyrön Junninmäen asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012

Suomen Luontotieto Oy. Pöytyän Kyrön Junninmäen asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Pöytyän Kyrön Junninmäen asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Alueen niukkaan pesimälinnustoon kuuluu keltasirkku Suomen Luontotieto Oy 27/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö