Lasten altistuminen väkivallalle yksilön, perheen ja yhteiskunnan ongelmana



Samankaltaiset tiedostot
Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain

Traumat ja traumatisoituminen

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

SIJAISHUOLLON KIINTYMYSSUHTEET LAPSEN KEHITYKSESSÄ TRAUMAN KORJAAMISEN MAHDOLLISUUS

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Hyvinvointi ja liikkuminen

Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Alakouluhanke Workshop

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen


Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Investointi sijaisvanhempaanparas

Lapsuuden traumaattiset kokemukset ja niiden käsittely adoptioneuvonnassa

MITEN PIENET LAPSET VOISIVAT

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

T U I J A H E L L S T E N

Turvallisuus osana hyvinvointia

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti

Lapsen puheeksi ottaminen

Mirjam Kalland Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Levottoman oppilaan tausta ja syrjäytymisuhka

Henkinen väkivalta lasten kaltoinkohteluna

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Raskausajan tuen polku

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Mirjam Kalland. Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

Pikkulapsen seksuaalisuus

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö

IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

Kokemuksia peliongelmasta kortit

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo?

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Transkriptio:

Lasten altistuminen väkivallalle yksilön, perheen ja yhteiskunnan ongelmana Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija; Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Lapsiin kohdistuva väkivalta on yleistä Kaikissa tunnetuissa ihmisyhteisöissä lapsia kohdellaan väkivaltaisesti ihmiselle ominaista: todellista kuormaa ei tunneta kuoleminen on yleisempää kuin esim. leukemiaan kymmenesosa suomalaislapsista kertoo kokeneensa monia väkivallan muotoja (lapsiuhritutkimus) Vanhemman ja lapsen välinen tarveristiriita Lapsen tarpeet ovat yhdelle vanhemmalle kohtuuttomia kenenkään ei tulisi joutua selviämään yksin stressin noustessa vanhempi kääntyy sitä vastaan, joka aiheuttaa välittömän stressin sosiaalinen tuki suojelee 2

Miten lapsi altistuu vanhempien väliselle väkivallalle Kaikki lapset, joiden kodissa on väkivaltaa, altistuvat itse väkivallalle lapsi läsnä useimmiten itsekin kohteena usein Aistimukset ovat laaja-alaisia näkeminen, kuuleminen, haistaminen, tunteminen vaistoaminen Vähän ymmärtämisen ja työstämisen välineitä suuri vaikutus lapsen tapaan jäsentää maailma väkivalta alkaa vähitellen oikeuttaa itseään 3

Mikä aiheuttaa väkivaltaa Väkivalta lisää väkivaltaa yhteisö, yhteiskunta epäoikeudenmukaisuus, näköalattomuus Altistuminen lapsena väkivallalle vahvin yksittäinen ennustetekijä Valtaa korostava ankara kasvatus Lapsi ja hänen käyttäytymisensä vammaisuus ja muu erityisyys käyttäytymishäiriöt kiintymyssuhdehäiriöt ankara kasvatus 4

Väkivallan vaikutustavat Hermosto kehittyy käytön ja kokemusten kautta perussäädöt pienenä: miten pysyä yhteydessä toiseen täysin keskeinen koko hermoston järjestäytymiselle Stressi on avain hermoston kehitykselle lyhytaikainen ja säädelty stressi tukee kehitystä pitkittyneellä stressillä pysyviä hajottavia vaikutuksia Kehollinen terveys pohjaa kehohermoston joustavalle toiminnalle Sosiaalinen kehitys tunnesäätelyn kehitys älyllinen kehitys 5

Keholliset vaikutukset Pitkäaikainen, hellittämätön stressi vaikuttaa suoraan kehollisiin toimintoihin autonominen hermosto säätelee kokoaikaista tilaa yhteys moniin kansansairauksiin metabolinen oireyhtymä: lihavuus, sydän- ja verisuonitaudit Perimän nopeutunut vanheneminen geenien suojarakenteet haurastuvat telomeerit lyhenevät jo lapsuudessa lyhentää elämää arviolta 10 vuotta Elämäntavat lisäävät varhaista kuolleisuutta 6

Sosiaaliset vaikutukset Kokemukset yhteydestä toiseen satuttavia ei harjaannu huomaamaan hyväntahtoisuutta kokee toisen torjuvana tai vihamielisenä tulee ymmärretyksi pahantahtoisena tai outona En tarvitse ketään: itsestä huolehtiminen syöminen, viiltely, addiktiot toimivia keinoja sietää olla olemassa Toisen hallitseminen väkivallalla taistele tai pakene hermoston looginen toiminto Häviäminen tilanteesta dissosiaatio 7

Tunne-elämän vaikutukset Tunnesäätelyn taidot kehittyvät kiintymyssuhteissa hajanainen tai häiriintynyt kiintymyssuhde ominaista väkivaltaisissa perheissä kielteiset tunteet korostuvat tunteet pysyvät kokonaisvaltaisina Vaikea lukea toisen tunneviestejä kokee toiset korostuneesti vihamielisinä ahdistustaipumus vahvistuu Jaettua iloa vähän masennuksen ja itsetuhoisuuden pohja 8

Älyllisen kehityksen vaikutukset Väkivallan ja mitatun älykkyyden välillä vahva kielteinen yhteys mitä enemmän altistunut, sitä voimakkaammin mitattu älykkyys on alle odotusarvon Kouluvaikeudet keskittyminen itsesuojeluun ja selviämiseen varhain kasautuvat havainnot itsestä huonona sosiaaliset ja tunnesäätelyn vaikeudet opettajien odotukset toteuttavat itseään jo varhaiskasvatuksessa 9

Mielenterveysvaikutukset Pysyviä taipumuksia hermoston käsitellä saamaansa informaatiota Masennus ja ahdistushäiriöt Ajatushäiriöt psykoosit kuten skitsofrenia kaksisuuntainen mielialahäiriö (mania) PTSD: traumaperäinen stressihäiriö tunkeutuvat mielikuvat ja tunteet taistele, pakene tai jähmety -toiminnot dissosiatiivinen identiteettihäiriö 10

Traumaperäinen stressihäiriö PTSD Pelkkä aikuisen koettu trauma ei riitä sairastumiseen Kehittyy varhaisten ihmissuhteissa koettujen traumojen pohjalta väkivalta, jossa ei ole saanut jäsentämisen tukea kiintymyssuhdetraumat Persoonallisuus toimii vähintään kahdessa eri tilassa näennäisesti normaali persoonallisuus NNP tunteiden vallassa oleva persoonallisuus TVP 11

Yksinkertainen PTSD Persoonallisuus NNP Arjen toiminnan järjestelmät Pakene-TVP 18.9.2014 mukaillen: Anne Suokas-Cunliffe 12

Kompleksinen PTSD Persoonallisuus NNP Taistelu -TVP Pako -TVP Jähmety-TVP 18.9.2014 mukaillen: Anne Suokas-Cunliffe 13

Dissosiatiivinen identiteettihäiriö NNP NNP TVP NNP Taistelu -TVP Pako -TVP Jähmety-TVP TVP Persoonallisuus 18.9.2014 mukaillen: Anne Suokas-Cunliffe 14

Myöhempi kehitys Elämäntapavalinnat Ylipaino ja addiktiot keinoja yrittää sietää olla olemassa kaveripiiri kaventuu ja suuntautuu Väkivalta muodostuu tavaksi selvitä kaveripiirin valinta: kiusaaminen ja kiusatuksi tuleminen rikollisuus elämäntapana omien lasten korjaava vaikutus jää vajaaksi Korkean riskin elämyshakuisuus seksuaalinen riskikäytäytyminen 15

Miten lapset selviävät Joustavasti pärjääviä on jopa puolet Yksilöllisiä ja suhdetekijöitä Kokemus että voi toimia paneutuminen omaan elämään: koulu, harrastukset suojautuminen omaan huoneeseen, musiikkiin Hyvä suhde läheiseen aikuiseen: kiintymyssuhde oman kokemuksen jakaminen uskotuksi tuleminen omaa jäsentymistä tukeva toinen luottamus, ettei itse tarvitse suojella aikuista 16

Miten lapset selviävät: Sosiaaliset tekijät Perhe vahvat siteet ja ajettu arvomaailma kulttuuri, jossa jakamista ja iloa kyky ottaa vastaan apua Yhteisö ryhmään kuulumisen kokemus arvojen kokeminen omaksi Yhteiskunta rakenteet tukevat lapsen selviämistä: koulu, auttamisrakenteet tunnistaminen ja tutkiminen jaettu tarina 17

Trauman jälkeinen kasvu Uusi jäsennys merkitsee, että mennyt saa uuden muodon huomion suuntaaminen lapsen selviytymistapoihin Kokemus, että on saanut enemmän kuin menettänyt Vaatii yhteisöä, joka jakaa lapsen todellisuuden ja kunnioittaa lapsen kokemusta väkivalta on järisyttävä kokemus, jonka jälkeen todellisuus on toinen kuin ilman sitä tai ennen sitä Mahdollisuus auttaa toisia tukee myötätunnon kehitystä 18

Perhe Aikuisen hyvinvoinnin keskeinen lähde Onnistuminen parisuhteessa ja vanhempana vahvistaa itsetuntoa lapsi haastaa vahvasti onnistuminen lisää voimavaroja onnistuminen mahdollista vain jos saa tukea Lapsena koettu väkivalta lisää alttiutta väkivaltaiseen kasvatuskulttuuriin sortuminen väkivaltaan on monelle vanhemmalla musertava kokemus vanhempi-lapsi suhdetta voi hoitaa 19

Yhteiskunta Onnistuminen yhteiskuntana näkyy sen kyvyssä huolehtia heikoimmista moninaisuuden vaaliminen tuo vahvuutta kaikilla alueilla Syrjään joutuminen lisää pahantahtoisuutta ja toisen kokemista pahantahtoisena toisten onnistuminen toisten kustannuksella synnyttää väkivaltaa väkivalta synnyttää väkivaltaa kuritusväkivalta lisää muutakin väkivaltaa: yli neljännes suomalaisvanhemmista hyväksyy vielä Kulttuurin kyseenalaistaminen välttämätöntä 20

Väkivallan vaikutusten vähentäminen Uskalla nähdä, uskalla ilmoittaa Luota siihen, että voidaan auttaa että löytyy tapoja auttaa, jotka eivät vaurioita lisää Yhteen nivottu tutkinnan, auttamisen ja suojelun kansallinen kehittäminen Lastenasiantalo toimintatapaa pilotoidaan Lastahankkeessa poliisi, syyttäjä, lastensuojelu, erikoissairaanhoito tunnistetaan se, ettei ilmiötä voi lähestyä vain oman tehtävän kautta kaikille kriisin ensiapu eikä vain hoito sitä tarvitseville 21

Kiitos! 22