Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Transkriptio

1 Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1

2 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, ns. Istanbulin sopimus astui Suomen osalta voimaan elokuussa 2015 juridisesti velvoittava, laaja-alainen ihmisoikeussopimus, joka sisältää eri hallinnonaloille lukuisia velvoitteita naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi sekä uhrien tukemiseksi sopimus tunnistaa myös miehet uhreina 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 2

3 Taustaa Uhridirektiivi Viranomaisten tulee entistä tehokkaammin ohjata rikoksen uhreja tukipalveluihin, joiden on tarjottava vähintään oikeuksien käyttämisen kannalta olennaisia tietoja, neuvontaa ja tukea tietoja olemassa olevista asiaan kuuluvista erityistukipalveluista, emotionaalista ja psykologista tukea toissijaisen ja toistuvan uhriksi joutumisen välttämiseksi neuvontaa Uhrilla on oltava mahdollisuus käyttää tukipalveluja riippumatta siitä, tekeekö hän rikosilmoitusta Eli sekä Istanbulin sopimus että uhridirektiivi velvoittavat uhrien suojeluun, tehokkaaseen palveluista tiedottamiseen ja ohjaamaan uhri tarpeenmukaisiin tukipalveluihin Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 3

4 Lisäksi Palvelujen kehittäminen on tavoitteena esim. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa ( ) Vakiinnutetaan osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja seksuaalisen väkivallan uhrien hoitoketju, joka sisältää sekä akuuttivaiheen lääketieteellisen ja psykososiaalisen tuen että pidempiaikaisen tuen. Suomi on saanut useita huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeuksien valvontaelimiltä naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä ja palvelujen puutteesta Esim. CEDAW-komitea uusi huomautuksen liittyen raiskauksen uhrien palveluihin (9/2016) 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 4

5 Seksuaalinen väkivalta vai seksuaalisuutta loukkaava teko? Tapahtunut ei ole koskaan uhrille seksiä, eikä useimmiten tekijällekään Seksissä teot perustuvat vapaaehtoisuuteen ja tuottavat mielihyvää, sen sijaan väkivallassa teot ovat vallan- ja voimankäyttöä ja aiheuttavat pelkoa. Käsitteistä 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 5

6 Miksi puutteet pitää korjata? Väkivalta vahingoittaa ja traumatisoi uhria usein syvästi, mutta harva hakee itse apua sosiaali- ja terveyspalveluista ei välttämättä kykene itse hakeutumaan kontrolleihin tai jatkohoitoon seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneet käyttävät muita palveluja, mutta eivät saa tarvitsemaansa apua Psykososiaalisen tuen ja jatkohoidon järjestäminen jää usein uhrin oman aktiivisuuden varaan, johon kaikilla ei traumaattisen tilanteen jälkeen ole voimavaroja Hyvällä hoidolla voidaan merkittävästi edistää uhrin toipumista ja ehkäistä oireiden kroonistumista ja todennäköisesti säästää myös taloudellisissa kustannuksissa Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 6

7 Väkivallan vaikutus Seksuaalinen suuntautuminen voi joutua kyseenalaiseksi, ja näin koko identiteetti saattaa romuttua. Seksistä nauttiminen voi tulla vaikeaksi, jopa mahdottomaksi. Oma keho tuntuu likaiselta ja kammottavalta, eikä siksi voi pitää itseään rakkauden arvoisena. Voi lisätä riskikäyttäytymistä. Seksuaaliset kokemukset voivat sysätä takaumiin. Synnytys tai gynekologinen tutkimus on tilanne, jossa nainen voi kokea takauman. Alisteisena koetut tilanteet voivat aiheuttaa takaumia, esim. hammaslääkärikäynti Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 7

8 Milloin ihminen on turvattomimmillaan? Koko elämänkaarensa aikana. Mikään ikä tai elämäntilanne ei suojaa väkivallalta eikä seksuaalisuutta loukkaavilta teoilta. Seksuaalisuutta loukkaavan teon kohteeksi voi joutua pienenä, nuorena, raskaana ollessaan, parisuhteessa ja vanhana. Lähisuhdeväkivalta voi alkaa raskauden aikana ja fyysisen väkivallan teot voivat kohdistua raskaana olevan naisen vatsaan ja näin siis myös sikiöön. Ihmisten seksuaalisuutta häiritään ja riistetään kotona, julkisessa tilassa ja työpaikoilla. Useimmiten väkivaltaisen teon tekijä on tuttu tai oma kumppani. Väkivallan tekijä on 80% jollain tavalla tuttu henkilö Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 8

9 Häpeä, syyllisyys ja pelko Raiskaus aiheuttaa uhrissa häpeän ja syyllisyyden tunteita Raiskauksen hetkellä uhri tuntee kuolemanpelkoa 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 9

10 Miten päästään tavoitteisiin? Palvelut asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja toimiviksi palvelu- /hoitoketjuiksi Luoda parhaat mahdolliset edellytykset toipumiselle Uhrin oikeanlainen kohtaaminen ja ensikontaktit ovat toipumisen alkamisen kannalta keskeisiä. Saattaen vaihtaen palvelusta toiseen. Palvelut vaikuttavasti tarpeen mukaan ja oikea-aikaisesti Asiakkaan tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut sovitettu yhteen kokonaisuudeksi Hyvällä hoidolla voidaan merkittävästi edistää uhrin toipumista ja ehkäistä oireiden kroonistumista ja todennäköisesti säästää myös taloudellisissa kustannuksissa Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 10

11 Parantaa uhrin oikeusturvaa (varalle otettavat näytteet) Helpottaa ammattilaisten työtä selkeät ohjeet ja sovitut käytännöt, tiedetään miten toimitaan ja mitä palveluja on asiakkaalle tarjolla, moniammattillisuus 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 11

12 Hoitoketjun avulla Yhteisesti sovitut kirjalliset menettelytavat lisäävät ammattilaisten avun tarjoamista Järjestetään jo olemassa olevat palvelut yhtenäiseksi saumattomaksi kokonaisuudeksi (koordinointi ja yhteistyö) Saatetaan alueen avaintoimijat yhteen (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, kolmas sektori, poliisi) Hoitoketjun luominen myös paljastaa puutteet palveluissa Onko akuuttihoito yhtenäistä? Onko jatkohoitoa olemassa? Mitkä ovat vaikeat rajapinnat palvelusta toiseen siirtymisessä, miten ongelmat ratkaistaan? jne mahdollistaa palveluiden jatkokehittämisen asiakas keskiössä 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 12

13 Auttajan omat arvot Ihmiskäsitys, omat arvot, asenteet ja myytit ohjaavat käsitystämme väkivallasta ja sen seurauksista ihmiselle. Uskalla kuulla. Yleensä on aikaa, ei ole kiire tehdä nopeita päätöksiä. Auttaja auttaa, ei tutki, ei syytä, ei tuomitse Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 13

14 Kiitos! Yhteystiedot: Katriina Bildjuschkin Suvi Nipuli Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Hyvinvointi-osasto 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 14