Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Transkriptio

1 Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

2 Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja, Oulun yliopisto, Topik Puheenjohtaja, Oulun perheterapiayhdistys Oma yritys: työnohjaus, konsultaatio ja koulutus Toimiva lapsi & perhe työn projektipäällikkö , vieraileva tutkija ad , THL

3 Vanhemman sairastuminen Tutkimustieto Kaksi merkittävää näkökulmaa

4 Syöpä esimerkkinä lukuja taustaksi USA: Syöpää sairastavista vanhemmista on 14-18%:lla lapsia (Weaver et al 2010) Suomi: 1987 syntyneistä (59,476) 3,909 lapsen eli 6.6 % :n lapsen vanhempi sairastui syöpään ennen kuin lapsi oli 21 vuotias 2.7% isä, 4.0% äiti (Niemelä et al 2012)

5 Syöpäpotilaiden lapset psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa 35,00% 30,00% 25,00% 20,00% 15,00% 10,00% 5,00% 0,00% koko ikäluokasta äidillä syöpä isällä syöpä äidillä syöpä ja psyk esh isällä syöpä ja psyk esh äidillä syöpä ja isällä psyk esh Niemelä et al.2012 IJC Niemelä et al 2012 isällä syöpä ja äidillä psyk esh Esityksen nimi / Tekijä 5

6 Vanhemman aivovamma ja lasten psykiatrisen erikoissairaanhoidon käyttö Ei AV Äiti lievä AV Äiti vakava AV Isä lievä AV Isä vakava AV Äiti tai isä lievä AV Äiti tai isä vakava AV Niemelä et al Esityksen nimi / Tekijä 6

7 Sosiaalisen lannistumisen teoria Sosiaalinen lannistuminen, social defeat "sosiaalisen lannistumisen" (social defeat) hypoteesi: toistuvat lapsuudenajan kokemukset siitä, että on erilainen, muita huonompi eikä tule hyväksytyksi ryhmään yhteys mm. myöhempään psykoosiin (Hietala et al 2015, Bjorkqvist, 2001; Selten & Cantor-Graae, 2005; Vassos et al 2012) Vauva ja vanhempi Toistuvat, intensiiviset, pitkään jatkuvat paineiset tilanteet voivat tehdä lapsesta, nuoresta ulkopuolisen, yksinäisen Oma kokemus käytännön työstä: Vakavat ajatukset tekevät kuilun minun ja kavereiden välille

8 Pärjäävyys, resilience Hyvä kehitys vaikka on olemassa kehitystä vaarantava tekijä / olosuhde Pärjäävyys syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksesta (Luthar 2007, Rutter 2010) Ei ole yksilön ominaisuus!

9 Mm. vanhemman vakavat, krooniset sairaudet esim. kipu, vanhemman kuolema Lapsen arki Kodin arjen rutiinien sujuminen Hyvä suhde vanhempaan Sisarussuhteet Ymmärrys perheen elämäntilannetta kohtaan Ystävät ja kaverit Tunne kuulumisesta ryhmään päivähoidossa ja koulussa Perheen ulkopuoliset aikuiset Läheinen lapsen asioista perillä oleva aikuinen päivähoidossa ja koulussa Mielekäs vapaa-aika Ilon ja onnistumisen kokemukset Lapsen tieto siitä, että opettaja, päivähoitaja ymmärtävät lapsen elämäntilannetta Päiväkodin koulun toimiva arki Päivähoidon/koulun ja kodin Lapsen elämässä olevien aikuisten toimiva yhteistyö keskinäinen kunnioitus Esityksen nimi / Tekijä 9

10 Mitä aikuisterveydenhuollossa voidaan tehdä lasten huomioon ottamiseksi? Tarjota vanhemmalle/vanhemmille keskustelu koskien lasten suotuisaa kehitystä Tätä varten on kehitetty Lapset puheeksi -menetelmä Menetelmän avulla voidaan antaa eväät vanhemmille, kuinka toimia lasten suhteen perheen muuttuneessa elämäntilanteessa Menetelmän käytöstä on tutkimustietoa terveydenhuollosta ja kokemuksia laajasti myös muilta sektoreilta

11 Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa Lapsen hoidon ja tuen tarve on selvitettävä ja lapselle on turvattava riittävä hoito ja tuki, kun lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö saa päihdehuolto- tai mielenterveyspalveluja tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joiden aikana hänen kykynsä huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen Esityksen nimi / Tekijä 11

12 Palvelurakenne potilaan ja perheen kannalta -nykyinen Korjaava tuki esim. lastenpsykiatrian konsultaatio Esityksen nimi / Tekijä 12

13 Palvelurakenne potilaan ja perheen kannalta - Kaikilta potilailta kysytään, onko heillä lapsia ja haluavatko he keskustella lapsistaan Esityksen nimi / Tekijä 13

14 Palvelurakenne potilaan ja perheen kannalta - Käydään keskustelu koskien lasten kehitystä: vanhemmille tarjotaan tietoa, kuinka sairastuminen voi vaikuttaa lapsiin ja kuinka vanhemmat voivat tukea lapsiaan Kaikilta potilailta kysytään, onko heillä lapsia ja haluavatko he keskustella lapsistaan Esityksen nimi / Tekijä 14

15 Palvelurakenne potilaan ja perheen kannalta - Intensiivisempi tuki, jos puhuminen lasten kanssa on työlästä tai lapset tarvitsevat tukea kehitykselleen perheen ulkopuolella Käydään keskustelu koskien lasten kehitystä: vanhemmille tarjotaan tietoa, kuinka sairastuminen voi vaikuttaa lapsiin ja kuinka vanhemmat voivat tukea lapsiaan Kaikilta potilailta kysytään, onko heillä lapsia ja haluavatko he keskustella lapsistaan. Tarjotaan mahdollisuutta Lapset puheeksi-keskusteluun Esityksen nimi / Tekijä 15

16 Palvelurakenne potilaan ja perheen kannalta - Korjaava tuki esim. lastenpsykiatrian konsultaatio Intensiivisempi tuki, jos puhuminen lasten kanssa on työlästä tai lapset tarvitsevat tukea kehitykselleen perheen ulkopuolella Käydään keskustelu koskien lasten kehitystä: vanhemmille tarjotaan tietoa, kuinka sairastuminen voi vaikuttaa lapsiin ja kuinka vanhemmat voivat tukea lapsiaan Kaikilta potilailta kysytään, onko heillä lapsia ja haluavatko he keskustella lapsistaan. Tarjotaan mahdollisuutta Lapset puheeksi-keskusteluun Esityksen nimi / Tekijä 16

17 Kuinka voi auttaa vanhempaa keskustelemaan lapsen kanssa vanhemman sairaudesta?

18 Lapsen kanssa vanhemman sairaudesta keskustelu: Ymmärrys perheen elämäntilannetta/ vanhemman sairautta kohtaan Keskustelun periaatteet: 1) Opasta vanhempaa puhumaan kieltä, jota lapsi ymmärtää 2) Lapsi tarvitsee selityksiä kokemilleen asioille: Miettikää yhdessä, mikä vanhemman tilanteesta on näkynyt lapselle ja neuvo vanhempaa aloittamaan siitä 3) Kerro, että keskusteluun on hyvä kutoa mukaan asiat, jotka tekevät tulevaisuuden mahdolliseksi : A. Mitä tapahtuu lähitulevaisuudessa. B. Lapselle läheinen henkilö lapsen tueksi kannattelemaan tietoa sairaudesta. 4) Kerro vanhemmalle, että hän rohkaisi lasta ottamaan asian puheeksi aina kun häntä haluttaa ja/tai pyydä vanhempaa nimeämään ne henkilöt, joilta lapsi voi halutessaan kysyä ja puhua sairauteen liittyvistä asioista Esityksen nimi / Tekijä 18

19 Kiitos!