Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Transkriptio

1 Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

2 Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten toiminta-ajatuksena on tarjota lyhytkestoista kriisiapua ihmisille, jotka kokevat olevansa avun tarpeessa kriisin läpikäymiseksi. * Kriisikeskustoiminnan rahoittaa RAY.

3 Työmuodot SOS kriisikeskuksessa Helsingissä * Kriisivastaanotto: Asiakkaat varaavat ajan vastaanotosta ja saavat keskustelukumppanikseen joko kriisityöntekijän tai koulutetun vapaaehtoisen. * Valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää maanantai aamusta klo 9:stä sunnuntai iltaan klo 21:een. * Tukinet on kriisikeskus netissä, jossa on myös mahdollisuus saada oma tukihenkilö, jonka kanssa voi kirjoitella. * Rikosuhripäivystys yhdessä muiden järjestöjen kanssa. * Ryhmätoiminnat, projektit (esim. Linity) ym.

4 Tilastot * Vastaanotossa asiakkaita yhteensä 706 eri henkilöä ja käyntejä 2675: yksilöasiakkaita 651, pariskuntia 40 ja perheitä 14. * Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa soittoja samalla ajanjaksolla , joista pystytty vastaamaan 30%, joista kriisipuheluita on ollut 34% (Helsingissä vastattujen puheluiden määrä on n ). * Tukinetissä vierailuja sivuilla ollut , mikä tarkoittaa 1468 vierailua /päivä.

5 Lisää tilastoja, tulosyyt vastaanotolle * Yleisin syy hakeutua vastaanotolle on parisuhteeseen liittyvät ongelmat 24%, seuraavaksi yleisin syy on ahdistuneisuus 13%, sitten masentuneisuus 7%. * Perheen ulkopuolisen vakivallan kohteeksi joutuminen on tulosyistä kuudes 6% ja päihteet ilmoitetaan tulosyyksi n. 3% tapaamisista. * Parisuhteen ongelmista yleisimmät ovat: avo- tai avioero 24%, vuorovaikutusongelmat 23% sekä vakivalta lähisuhteessa 13%.

6 Väkivallan uhri vastaanotolla * Suurin osa vastaanotolle tulevista väkivallan uhreista tulee Rikosuhripäivystyksen kautta. -> kriisityöntekijä hoitaa asiakkaan kriisiä, ei oikeusprosesseja. -> kriisiapua ei tuputeta, vaan asiakas itse haluaa sitä. * Asiakkaat voivat olla joko kodin ulkopuolisen väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhreja.

7 Väkivallan uhri vastaanotolla jatkuu * Uhrin kanssa työskenneltäessä on tärkeää. à turvallinen ja luottamuksellinen suhde asiakkaan ja työntekijän välillä. à turvasuunnitelma kotiin mukaan (jos kyseessä on lähisuhdeväkivalta ja asiakas palaa kotiin, eikä esim. turvakotiin). à usein syntyy 1. tyypin trauma, joka pitää työstää, että asiakas pääsisi kokemuksen yli vähemmin vaurioin.

8 Väkivallan uhri vastaanotolla jatkuu eli trauman työstämistä * Käydään läpi koko tapahtuma niin, että sekä looginen että tunnetarina tulevat kerrotuiksi. * Tutkitaan mitä kokemus on vaurioittanut asiakkaassa ja sanoitetaan se. * Usein uhri kantaa syyllisyyttä tapahtuneesta, joten käydään läpi sitä, mitä mielessä tapahtuu vakavan kriisin aikana mm. taistele pakene lamaannu reaktiot. * Toleranssi ikkuna, vireystila kohdalleen.

9 Väkivallan tekijä ja uhri vastaanotolla, kun kyseessä on lähisuhdeväkivalta * Vain silloin, kun väkivallan tekijä itse haluaa tulla käsittelemään tapahtunutta ja se sopii uhrille. * Väkivallan tekijää ja uhria tavataan aina aluksi erikseen. * Voidaan tavata myöhemmin yhdessä, jos: - kyseessä on pariskunta, josta molemmat haluavat tulla yhdessä ja pystyvät puhumaan siitä mitä tapahtui. - sitoutuvat siihen, että väkivalta loppuu. - väkivalta on ollut ns. kuumaa väkivaltaa, ei välineellistä. Pariskunnan tapaamisessa on mukana kaksi työntekijää. Pariskunta ohjataan jatkohoitoon motivoinnin jälkeen.

10 Työntekijä ja väkivaltainen asiakas * Syyskuussa tehdyssä tutkimuksessa tuli ilmi, että SOS kriisikeskuksessa ei ole kohdattu väkivaltaa. * Miksi? - asiakkaat tulevat vastaanotolle vain ennalta sovitusti. - kriisikeskuksesta ei voi saada rahaa eikä lääkkeitä. - asiakas on jo ennalta kohdattu puhelimitse ja kerrottu, millaista apua keskuksesta voi saada, joten asiakkaalla on tieto avun luonteesta ja suhde työntekijän ja asiakkaan välille on jo syntynyt.

11 Työntekijä ja aggressiivinen asiakas * Kriisikeskuksessa tavataan paljon asiakkaita, jotka ovat hyvin vihaisia jostakin mitä heille on tapahtunut. * Vihaisen asiakkaan kanssa on mahdollista keskustella vasta sitten, kun pahin tunneryöppy on purettu (toleranssi ikkuna). * Vihaisen asiakkaan tunnetta ei sammuteta, mutta ei sitä tarvitse lietsoakaan. Annetaan tunteen vain tulla ulos ja autetaan sanoittamaan sitä. * Jossakin vaiheessa voidaan alkaa tutkia kokemusta.

12 Työntekijä ja aggressiivinen asiakas * Asiakkaan vihan taustalta yleensä löytyy kokemus, jonka asiakas on tulkinnut loukkaavaksi, väheksyväksi tai pelottavaksi. à tulkintaa voidaan haastaa asiakasta kunnioittaen. à voidaan yhdessä etsiä muita mahdollisia tulkintoja. * Asiakkaan tulee saada kokemus, että hänet on otettu tosissaan, hänet on oikein ymmärretty ja häntä on kunnioitettu.

13 Väkivaltaisen asiakkaan varalle * Yhteiset pelisäännöt sovittu: - ei uusia asiakkaita viikonloppuisin, kun työntekijä on yksin. - ei oteta vastaan asiakasta, joka on selvästi päihtynyt (joskus joku sanoo, että pakko ottaa kalja, että uskaltaa tulla juttelemaan). - hälytysnappi tiedossa jokaisella à vartiointiliike. - jos jonkun huoneessa alkaa kova huuto tai kolina, niin työtoverit menevät heti tarkistamaan tilanteen.

14 Väkivaltaisen asiakkaan varalle jatkuu * Yhteiset pelisäännöt: - huoneet on kalustettu niin, että työntekijä pääsee huoneesta ulos, tarvittaessa nopeastikin. - uhkailua ei kuunnella yhtään ja tämä kerrotaan asiakkaalle, mikäli on tarpeen. - tapaaminen keskeytetään välittömästi, jos on olemassa väkivallan vaara joko työntekijää tai muuta huoneessa olevaa henkilöä kohtaan. - väkivaltatilanteen sattuessa, otetaan yhteys poliisiin.