Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Transkriptio

1 Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

2 Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto > järjestösäätiö (mm. kehittämisyksikkö) A-klinikkasäätiön päämäärä: Päihde- ja riippuvuushaittojen vähentäminen sekä ongelmista kärsivien ja heidän läheistensä auttaminen ja aseman parantaminen Lasinen lapsuus-toiminta vuodesta Tavoitteena tukea vanhempien päihteidenkäytöstä haittoja kokevien lasten mahdollisuutta eheään elämään.

3 Lasten kokemien haittojen lieventäminen Haittoja pyritään Lasinen lapsuus työssä lieventämään vaikuttamalla a) aikuisväestöön (esim tietoisuuskampanjat mediassa) b) lapsia kohtaaviin ammattilaisiin (koulutukset, tietotuotanto ym.) c) lapsiin ja nuoriin (uusia tukikeinoja mm. verkossa) Lasinen lapsuus toi EPT-hankkeeseen suunnitelman mukaisesti mm. perheisiin ja päihteisiin liittyvää näkökulmaa ja asiantuntemusta sekä päihdeviestintään ja sen arviointiin liittyvä tietoa ja taitoa. Viimeinen vuosi: Osallisuus EPT-ohjausryhmään ja hankkeen suositusten luomiseen (vars. perhe & päihteet näkökulma).

4 Työn taustalla selvitystieto Työn sisältöjen luomisessa on tutkimustiedon ja verkostojen asiantuntemuksen lisäksi hyödynnetty omia selvityksiä kaikkiin kohderyhmiin (aikuisväestö, ammattilaiset, nuoret) liittyen: Lasinen lapsuus väestögallup toteutettu 1994, 2004 ja Tarkoituksena selvittää kokemuksia lapsuudenkodin päihteidenkäytöstä; ilmiön yleisyydestä ja aiheutuvista haitoista. Kysely lapsia työssään kohtaaville ammattilaisille vuosina 1995 ja Tarkoituksena kartoittaa vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten kohtaamisen yleisyyttä ja haasteita, lasten tukemisen keinoja ja ammattilasten työhönsä tarvitsemaa tukea.

5 Kodin päihteidenkäytön kokeminen Vuoden 2009 gallupin mukaan 23 % suomalaisista aikuista kokee, että lapsuudenkodissa käytettiin liikaa päihteitä. Käytön liiallisuuden vastaajat päättivät haluamillaan kriteereillä. Näin vastanneiden tavallisimmin kokemat haitat: Perheriitoja ja eripuraa 74% Yleinen mielipaha 64% Turvattomuuden tunne 53% Häpeä vanhemmista 52%

6 Kodin päihteidenkäytön kokeminen (2) Pelko vanhempia tai toista heitä kohtaan 37% Ahdistusta, masennusta 35% Itsetunnon heikkeneminen 32% Luottamuksen menettäminen vanhempiin 32% Joutuminen pahoinpitelyn tai väkivallan todistajaksi 23% Ihmissuhteiden häiriintyminen 23% Perheen hajoaminen 23% Unen puute 19% Koulunkäynnin kärsiminen 15% Joutuminen itse huolehtimaan perheestä 15% Luottamuksen väheneminen muihin ihmisiin 14% Oma päihteiden käyttö 11% Joutuminen pahoinpitelyn tai väkivallan kohteeksi 11% Vanhemmat laiminlyövät, eivät huolehdi 11% Kiusatuksi tuleminen 9%

7 Lapsena saatu tuki ja tuen toive Kodin päihteidenkäytön liialliseksi kokeneilta kysyttiin,oliko joku aikuinen puuttunut tilanteeseen: Kyllä 20 % Ei 72 Ei osaa sanoa 8% Olisiko vastaaja toivonut tilanteeseen puututtavan? Kyllä 40% Ei 29% Ei osaa sanoa 31% > Haaste lapsia kohtaaville ammattilaisille

8 Ammattilaisten kokemuksia Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen? vaikeata eos helppoa opettajat 55% 29% 16% kaikki 46% 35% 20% Riittävästi tietoa haittoja kokevien lasten auttamisesta? kyllä eos ei opettajat 15% 16% 69% kaikki 17% 20% 64%

9 Vanhempien päihteidenkäytön puheeksiotto lasten kanssa vaikeata eos helppoa opettajat 52% 33% 15% kaikki 44% 32% 24% Vanhempien päihteidenkäytön puheeksiotto vanhemman kanssa vaikeata eos helppoa opettajat 85% 11% 4% kaikki 71% 18% 11%

10 Lasinen lapsuus ja ehkäisevä päihdetyö? Lasinen lapsuus työssä on keskitytty aikuisten aiheuttamien haittojen torjuntaan ja lievittämiseen. Se, toteutuuko lapsen oikeus päihteettömään elämään, riippuu paljon aikuisten valinnoista: - Ylisukupolviset päihdehaitat (lapsille aiheutuvat vaikutukset ovat monisuuntaisia, mutta yleisiä ja usein vakavia) - Päihteettömään elämään voi lasta parhaiten tukea vanhempi, jonka voimavarat eivät kulu omaan päihteidenkäyttöön - Millaisia malleja vanhemmat toiminnallisesti ja tiedollisesti lapsilleen jakavat - Aikuiset keskeisessä asemassa päihdekulttuurin muokkaamisessa

11 Ehkäisevän päihdetyön suositukset vanhemmille ja aikuisille yleensä Vanhemmuuden ja vanhemman toiminnan tukeminen Vanhempien tietouden ja kommunikaation tukeminen Parasta päihdekasvatusta on hyvä kasvatus: Lapselle annettu aika, kiinnostus, vuorovaikutus Yhteisöllisyys ja perheen ulkopuolisten aikuisten osoittama välittäminen on tärkeätä (kaikille, mutta erityisesti niille lapsille, jotka ovat jo kokeneet ongelmia)

12 Kiitos EPT hankkeen toteuttajille yhteistyöstä ja loppuseminaarin osallistujille kiinnostuksesta! klinikka.fi