Kuvat: Raahen seutukunta/leena Harju TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2017 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014
Sisällys Kaupunginjohtajan katsaus... 2 Yleiset kehitysnäkymät... 3 Raahen kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmien lähtökohdat ja sisältö... 9 Tuloslaskelma... 19 Rahoituslaskelma... 20 Käyttötalousosa... 21 Käyttötalous yhteensä... 22 Keskusvaalilautakunta... 24 Tarkastuslautakunta... 25 Kaupunginvaltuusto... 27 Aluelautakunta... 29 Keskushallinto... 31 Kaupunginhallitus... 32 Seutulautakunta... 37 Hallintopalvelukeskus... 40 Hallintolautakunta... 41 Maaseutu- ja aluelautakunta... 49 Sivistyspalvelukeskus... 53 Opetuslautakunta... 54 Kulttuurilautakunta... 63 Liikuntalautakunta... 71 Nuorisolautakunta... 73 Perusturvatoimikunta... 75 Perusturvatoimikunta... 76 Tekninen palvelukeskus... 79 Tekninen lautakunta... 80 Ympäristölautakunta... 87 Investointiosa... 89 Yhteenveto vuoden 2015 määrärahoista ja tuloarvioista... 94 Konserniyhteisöjen tavoitteet... 95 Henkilöstösuunnitelma... 109
Kaupunginjohtajan katsaus Tasapainottamissuunnitelma "Vanhoina hyvinä aikoina" valtion budjetin yhteydessä tuli tutuksi käsite "jakovara". Sillä tarkoitettiin pakollisten menojen jälkeen valtion kassaan jäävää "ylimääräistä" rahaa, joka voitiin käyttää vaikkapa uusiin palveluihin. Päättäjien tarvitsi vain valita, mitä nämä palvelut olisivat. Muutaman viime vuoden aikana ei jakovarasta ole juuri puhuttu. Tilalle on tullut mm. sellainen sana kuin "kestävyysvaje", mikä yksinkertaisimmillaan tarkoittaa sitä, että pitkällä aikavälillä valtion menot ylittävät saadut tulot. Ennusteiden mukaan tänäkin vuonna Suomen talouskasvu on jäämässä nollaan, ja ilman kestävää talouskasvua ei ole mahdollista tehdä valintoja. Nollakasvu on ollut lähtökohtana myös Raahen vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelman laadinnassa. Budjetti on edelleen tasapainottamissuunnitelma: kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaan taloussuunnitelman käyttötalouden raamina on vuoden 2014 alkuperäinen talousarvio. Budjettiraamissa ovat mukana kaikki palvelukeskukset lukuun ottamatta sivistyspalvelukeskusta ja kaupungin sosiaalipalveluita. Budjetti on haastava, ja sen toteuttaminen asettaa runsaasti vaatimuksia kaupungin henkilöstölle. Alun perin toimielinten talousarvioesitykset ylittivät annetun budjettiraamin 4,5 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveysmenojen kasvusta johtuen Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän lähes kahden miljoonan euron lisäysesitys sisällytettiin talousarvioon, mutta itse kaupungin toimintaan esitetty 2,6 miljoonan lisäys oli pakko karsia 1,2 miljoonaan. Merkittävää on, että sataman yhtiöittäminen rasittaa kaupungin tulosta kahdella miljoonalla eurolla. Vuosien 2015 2016 aikana paneudumme erityisesti kaupungin hallinnon ja organisaation uudelleen järjestämiseen sekä palvelurakenteita ja -tarpeita vastaavaan henkilöstösuunnitteluun. Tarkoitus on käydä lävitse organisaation eri tasot ja muokata organisaatiorakennetta kriittisellä otteella. Erityisesti keskitymme selkeyttämään johtamisjärjestelmää mm. tutkimalla mahdollisuudet tiivistää olemassa olevia palvelukeskuksia, kuten esimerkiksi markkinointi-, matkailuja elinkeinosektoreiden toiminnallista ja hallinnollista yhdistämistä. Yhteistoimintaedellytysten mukaisiin rationalisointitavoitteisiin liittyy myös johtajien määrän asteittainen vähentäminen. Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeen toteutumiseen varaudumme tarjoamalla monipuolisia ja tarpeista lähteviä kaavoitus- ja asumisratkaisuja sekä asukkaille että elinkeinoelämälle. Tokolanperän teollisuusalueen kaavan toteutuminen lisää kaupungin teollisuustontteja noin 20 hehtaaria. Asuntoalueiden (Pikkulahti, Kylmäniemi) kaavoitus puolestaan lisää asuntotuotantoa. Kaupungin keskustan kaavaprosessi käynnistetään vuonna 2015. Alustava kaavarunko ulottuu Asemakadulta Merikadulle. Tonteille tullaan esittämään enemmän rakennusoikeutta, ja rakennusten korkeuteen paneudutaan tarpeen mukaan myöhemmin. Ensi vuosi tulee olemaan Raahessakin kansantalouden nousun odottelua. Toivotaan, että voimme edelleen säilyttää nykyisen hyvän tasomme. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja --2 -
Yleiset kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne Tänä vuonna olemme nähneet talouden ennusteiden heikkenevän arviosta toiseen. Vuoden alkupuolella vielä näytti, että kuluvana vuonna päästään jo hieman positiiviseen talouskasvuun, ja ensi vuonna elettäisiin jo reippaamman talouskasvun aikaa. Toisin on kuitenkin käynyt, lähes kaikki ennusteet viittaavat siihen, että tästä vuodesta on tulossa kolmas negatiivisen kasvun vuosi. Yhdysvalloissa talouskasvun ennustetaan olevan kuluvana ja seuraavana vuonna vajaa kolme prosenttia ja vuonna 2016 kasvun arvioidaan edelleen nopeutuvan. Kiinan kasvu pysyy seitsemän prosentin tuntumassa ja Japanin talous olisi myös pääsemässä tasaiseen puolentoista prosentin kasvuvauhtiin. Euroalueen kasvuksi ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden aikana kasvu olisi noin puolitoista prosenttia. Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ja sitä edellisenä vuonna 1,5 prosenttia. Valtiovarainministeriön syksyn talouskatsauksen mukaan Suomen talouskasvu jää kuluvana vuonna nollaan. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen omien talouden rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Yksityisen kulutuksen ei arvioida kasvavan tänä vuonna lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien vuoksi. Monet muut ennustelaitokset ennakoivat tämän vuoden talouskasvun painuvan miinukselle, jolloin tämä olisi jo kolmas perättäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vuonna 2015 talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, joskin kasvuennusteet ovat vaatimattomia, 0,5 1,5 prosentin luokkaa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan talouskasvu tulee olemaan 1,2 prosenttia vuonna 2015. Ministeriön arvio perustuu etenkin viennin ja investointien piristymiseen sekä yksityisen kulutuksen kasvuun. Viennin odotetaan kasvavan neljällä prosentilla. Kasvuodotukset ovat eri toimialoille samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palvelualoillakin reiluun prosenttiin. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön arvion mukaan kasvuun, vaikka kotitalouksien reaalitulot pysyvätkin ennallaan. Arvio perustuu siihen, että kuluttajien epävarmuus hälvenee yleisen talouskehityksen piristymisen myötä. Valtiovarainministeriö on ennustanut vuoden 2016 bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 prosenttia ja muutkin ennusteensa julkaisseet laitokset ovat ennakoineet samansuuntaisia lukuja. Ensi vuoden talouskasvun hienoisesta piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne näyttää edelleen heikolta. Työttömyyden arvioidaan pysyvän nykyisellä, varsin korkealla tasolla. Vuonna 2013 työttömyysaste oli 8,2 prosenttia ja kuluvana vuonna sen arvioidaan kohoavan 8,6 prosenttiin ja pysyttelevän vuonna 2015 lähes samalla tasolla. Vuonna 2016 työttömyysasteen arvioidaan kääntyvän laskuun ja palautuvan vuoden 2013 tasolle. Kuluttajahintojen nousu on hidastunut vuoden 2012 2,8 prosentin tasosta niin, että vuonna 2013 se oli 1,5 prosenttia. Valtiovarainministeriön arvion mukaan sen ennakoidaan jäävän 1,1 prosenttiin vuonna 2014. Saman arvion mukaan kuluttajahinnat kohoavat hieman enemmän vuosina 2015 (1,5 %) ja 2016 (1,8 %). Valtionvarainministeriön arvion mukaan palkansaajien yleinen ansiotasoindeksi vuonna 2014 tulee olemaan 1,4 prosenttia. Vuonna 2013 luku oli 2,1 prosenttia ja vuonna 2015 sen arvioidaan jäävän 1,2 prosenttiin. Tämä ansiotason nousu on huomattavasti 2000-luvun keskimääräistä 3,4 prosentin nousuvauhtia hitaampaa. Maltillinen ansiotason kasvu on kuitenkin sopusoinnussa hitaan talouskasvun, vaisun työllisyyskehityksen ja maltillisten palkkaratkaisujen kanssa. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Valtiovarainministeriön syk- --3 -
syn 2014 talouskatsauksen mukaan kuntatalouden alijäämä syvenee 2,6 miljardiin ja velan määrä kasvaa yli 26 miljardiin euroon (15,6 vuonna 2013) vuoteen 2018 mennessä. Hallitus on sitoutunut vähentämään rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti kuntien tehtäviä ja velvoitteita yhdellä miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä. Tämän lisäksi toimenpideohjelman tavoitteena on, että kunnat vahvistavat talouttaan yhdellä miljardilla eurolla omin toimenpitein. Kuntatalouden kestävyyden turvaaminen edellyttää rakennepoliittisen ohjelman täysimittaisen toimeenpanon lisäksi sitä, että kunnat sitoutuvat jatkamaan talouden sopeuttamista ja tuottavuutta parantavia toimia. Väestön ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen kasvu vaikeutta kuntien pyrkimyksiä hillitä menojen kasvua, minkä vuoksi ilman tehtävien ja velvoitteiden merkittävää vähentämistä kuntatalouden velkaantumisen taittaminen merkitsisi huomattavia kunnallisveroprosenttien korotuksia. Mikäli kuntatalous tasapainotettaisiin vain kunnallisveroprosenttia korottamalla, merkitsisi se keskimäärin noin 2,5 prosenttiyksikön korotusta kunnallisveroprosenttiin vuoteen 2018 mennessä. Kuntien ja kuntatalouden osalta on tulossa paljon uudistuksia vuodelle 2015. Kuntalain uudistus ja peruspalvelujen valtionosuusuudistus tulevat voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntalain yhtenä merkittävänä uudistuksena on alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentuminen ja sen laajentaminen koskemaan myös kuntayhtymiä ja koko kuntakonsernia. Sote-uudistus on meneillään ja uusien sote-alueiden ja tuotantoalueiden toiminta on suunniteltu alkavaksi vuoden 2017 alusta. Näiden lisäksi on meneillään kuntarakenneuudistus ja useissa kunnissa onkin käynnissä kuntaliitosten selvitystyö. Kuntien talous vuosina 2013 2015 Kuntien talous on vuoden 2013 tilinpäätöstietojen mukaan huonossa kunnossa, vaikka kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos olikin 0,8 miljardia euroa edellisvuotta parempi. Vaikka toimintakate heikkeni, verotulojen 6,8 prosentin kasvu sekä valtionosuuksien ja satunnaisten erien pienoinen kasvu auttoivat kuntien tuloksen 0,4 miljardia euroa plussalle. Satunnaisten erien kasvun taustalla on kuntalain muutos vuonna 2013 (626/2013), jonka mukaan kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla, sen tulisi antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Yhtiöittämisten vaikutus parantaa kertaluontoisesti kuntien tulosta yhtiöittämisvuonna. Tulosparannus on kuitenkin näennäinen eikä tosiasiallisesti paranna kunnan rahoitustilannetta. Yhtiöittämisessä kunnat myyvät omistamansa toiminnot kunnan määräysvallassa olevalle yhtiölle, josta syntyy kunnille merkittäviäkin kertaluontoisia myyntivoittoina kirjattavia satunnaisia tuottoja. Näiden satunnaisten tuottojen on arvioitu kohoavan 1 1,4 miljardiin euroon. Merkittävimmät myyntivoitot kohdistuvat vuodelle 2014, pieni osa vuosille 2013 ja 2015. Jatkossa yhtiöittämiset kiristävät kuntien taloutta, kun aiempaan verrattuna liikelaitosten tuloutukset kuntaan alenevat pysyvästi. Yhtiöittämisten vuoksi kuntien tilikauden 2014 tuloksen arvioidaan kohoavan tilapäisesti 1,25 miljardiin euroon. Vuonna 2015 kuntien tuloksen on arvioitu painuvan reilut 0,6 miljardia euroa miinukselle. Merkittävimpänä syynä tähän on se, että yhtiöittämisen vuoksi kuntien toimintatulot laskevat yli 7 prosenttia, valtionosuudet laskevat 1,6 prosenttia ja verotulot kasvavat vain 1,7 prosenttia. Vuoden 2015 peruspalvelujen valtionosuuksiin on tulossa noin 0,3 miljardin euron ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin 0,1 miljardin euron lisäleikkaukset. Kunta-alalla on viime vuoden lopulla saavutettu neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2014 2016. Työllisyys- ja kasvusopimusten mukaisten kunnallisten työ- ja virkasopimusten sopimuskausi on voimassa 31.1.2017 saakka, ja sopimuskausi muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa, jolle ajoittuu kaksi sopimuskorotusta, päättyy vuoden 2015 lopussa. Kuluvan vuoden heinäkuun kustannusvaikutus oli keskimäärin 0,8 prosenttia. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti 1.7.2015, jonka kustannusvaikutus on keskimäärin 0,4 prosenttia. Toisen jakson sopimusratkaisusta neuvotellaan vuonna 2015. Sopimusratkaisujen myötä kuntien palkkakustannukset nousevat maltillisesti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna 1,2 prosenttiin ja ensi vuonna sen arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. --4 -
Kunta-alan kustannustaso kohosi 1,8 prosenttia vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna, kun se vuonna 2012 oli 3,4 prosenttia. Tänä vuonna samalla indeksillä mitattuna kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan ja vuonna 2015 kasvun arvioidaan olevan samaa luokkaa. Kuntatalouden näkymät ovat edelleen varsin haasteelliset, vaikka vuosi 2014 onkin tilapäisesti tulokseltaan parempi. Kuntien tekemien talouden sopeuttamistoimien vuoksi menojen kasvua on saatu hillittyä, mutta se ei vielä riitä kattamaan menetettyä tulopohjaa. Verotulojen vaatimaton kasvuennuste, valtionosuusleikkaukset, liikelaitosten yhtiöittämiset ja ikärakenteen tuoma palvelutarpeen kasvu tuovat lisätaakan ja haasteen kuntatalouden sopeuttamistoimille. Ennusteen mukaan kunnat joutuvat edelleen nostamaan veroprosenttejaan ja siitä huolimatta velkaantuvat lisää. Lainakannan on arvioitu kasvavan 17,2 miljardiin euroon vuonna 2014 ja vuonna 2015 sen arvioidaan olevan jo 19,1 miljardia euroa. Vuonna 2013 lainakanta oli 15,6 miljardia euroa. Kuntien verotulot 2013 2015 Kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin noin 6,8 prosenttia vuonna 2013, minkä seurauksena veroja tilitettiin kunnille yhteensä noin 20,6 miljardia euroa. Tästä tuloverojen osuus oli 17,9, yhteisöverojen osuus 1,3 ja kiinteistöverojen osuus 1,4 miljardia euroa. Tuloverojen tilitykset kasvoivat 6,7 prosenttia, yhteisöverojen tilitykset kasvoivat 8,2 prosenttia ja kiinteistöverojen tilitykset 7,3 prosenttia. Vuonna 2013 keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,38, missä oli kasvua edelliseen vuoteen 0,14 prosenttiyksikköä. Yhteisöveroprosentti oli 24,5 ja kuntien osuus yhteisöveron tuotosta 29,49 prosenttia. Kuntaliiton ennusteen mukaan kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti tuloveroprosenttejaan. Korotuksen seurauksen keskimääräinen tuloveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän tänä vuonna noin 18,2 miljardia euroa. Vuonna 2015 kunnallisverojen kuntatilitysten ennakoidaan olevan 18,4 miljardia euroa. Kolmannes kunnista on nostanut tuloveroprosenttejaan vuodelle 2015, minkä seurauksena keskimääräinen prosentti nousi 0,1 prosenttiyksiköllä 19,84 prosenttiin. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvun arvioidaan pysyvän noin kahden prosentin tuntumassa, sillä palkkasummaennusteen arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristymisen myötä 1,7 prosenttiin. Sopimuspalkkojen nousu on maltillista, mutta muut tekijät nostavat yleistä ansiotasoindeksiä reippaasti. Palkkasumman kasvusta huolimatta arvioidaan kunnallisverojen tilitysten kasvavan vain 1,2 prosenttia vuonna 2015. Keskeinen syy vaatimattomaan nousuun on valtion budjetti- ja kehysriihien tekemät veroperustemuutoksia koskevat päätökset, joiden yhteisvaikutuksen kuntien verotuloihin arvioidaan olevan -131 milj. euroa. Vuonna 2015 korotetaan useita vähennyksiä, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennystä, työtulovähennystä ja perusvähennystä. Myös uusi lapsivähennys ja valtion tuloveroasteikon kolmen alimman tulorajan korotus 1,7 prosentilla heikentävät kunnallisveron kasvua. Verotulomenetykset kuitenkin kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta lisäämällä kuntien valtionosuuksia. Kuntaliiton arvion mukaan yhteisöveroja tilitetään kunnille tänä vuonna 1,39 miljardia euroa, jossa on kasvua 6 prosenttia edelliseen vuoteen nähden, vaikka yhteisöveroprosentti laski 24,5 prosentista 24,0 prosenttiin vuonna 2014. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta tänä vuonna on 35,56 prosenttia. Vuonna 2015 yhteisöverotilitysten arvioidaan kasvavan 5,8 prosenttia ja olevan 1,5 miljardia euroa. Ensi vuonna kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 miljoonalla erolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille. Tämä nostaa kuntien yhteisöveron jako-osuutta 1,81 prosenttiyksiköllä. Yhteisöveroon on esitetty myös muita veroperustemuutoksia, jotka tullaan hallituksen esityksen mukaan kompensoimaan kunnille yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuodelle on 36,26 prosenttia, mutta luku tarkentuu vielä loppuvuoden aikana. --5 -
Kiinteistöveron tilitykset lisääntyvät edellisvuoteen verrattuna yli 10 prosentilla vuonna 2014 ja niiden on arvioitu olevan 1,5 miljardia euroa. Kasvu johtuu lähinnä kiinteistöverouudistuksesta ja veroprosenttien korotuksesta. Vuonna 2015 kiinteistöverojen arvioidaan kasvavan noin 4 prosenttia. Kokonaisuudessaan kuntien verotulojen arvioidaan tänä vuonna lisääntyvän noin 2,3 prosenttia, mutta ensi vuonna kasvun arvioidaan jäävän noin 1,7 prosenttiin. Kuntien valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kuntien valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta; valtionvarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä muuttuu vuoden 2015 alusta, opetus- ja kulttuuriministeriön järjestelmä säilyy nykyisellään. Valtionosuusjärjestelmän uudistus Hallituksen esitys kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta on annettu 17.4.2014 (He 38/2014). Lain muutos (676/2014) ja valtionosuusjärjestelmän muutos tulevat voimaan 1.1.2015. Uudistuksessa valtionosuusjärjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Vuonna 2015 kunnan peruspalvelujen valtionosuus muodostuu seuraavasti: + sosiaali- ja terveystoimen, esi- ja perusopetuksen sekä kirjasto- ja kulttuuritoimen laskennalliset perusteet (ikärakenne, sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristo ja koulutustausta) - kunnan asukaskohtainen omarahoitusosuus = valtion osuus laskennallisiin kustannuksiin + lisäosat (syrjäisyys, saamelaisten kotiseutualueenlisä ja työpaikkaomavaraisuus) +/- valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset +/-vuoden 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (nk. siirtymätasaus) +/- verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus = kunnan peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2015 Uuden järjestelmän mukaiset laskennalliset perusteet: 1) Ikärakenne: - 0 5 -vuotiaat - 6 -vuotiaat - 7 12 -vuotiaat - 13 15 -vuotiaat - 16 18 -vuotiaat - 19 64 -vuotiaat - 65 74 -vuotiaat - 75 84 -vuotiaat - yli 84 vuotiaat Painot THL:n ja VATT:n selvityksistä. Muutettu ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella jaettavia kokonaissummia THL:n selvityksen suuntaisesti > sairastavuuden paino kasvaa noin 2,5 kertaiseksi verrattuna nykyiseen. Lisäksi siirretty kustannuspainoa nuorisoikäluokista (0-18 vuotiaat) noin 278 miljoonaa euroa vanhusikäluokkiin (65 vuotiaat ja yli) kuntien lausuntopalautteen perusteella. 2) Sairastavuus: Sisällöt ja painot perustuvat THL:n selvitykseen. 3) Työttömyysaste: Kunnan kerroin = kunnan työttömyysaste / koko maan keskiarvo. --6 -
4) Kaksikielisyys: Kaksikielisille kunnille = kaksikielisyyden hinnasta 7 % koko asukasluvun perusteella ja 93 % ruotsinkielisen väestön perusteella. 5) Vieraskielisyys: Kunnan kerroin = kunnan vieraskielisten osuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin. 6) Asukastiheys: Kunnan kerroin = koko maan keskiarvo / kunnan asukastiheys. Kerroin rajattu maksimissaan 20:een. 7) Saaristo: Varsinaisille saaristokunnille = asukasluvun perusteella ja saaristokunnalle, jonka asukkaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, korotus on kolminkertainen. 8) Koulutustausta: Kunnan kerroin = ilman tutkintoa olevien 30 54 vuotiaiden osuus vastaavasta ikäluokasta vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Ennakkotiedon mukaan asukaskohtainen omarahoitusosuus vuonna 2015 on 3.522,51 euroa. Vuonna 2014 se on 3.282,60 euroa, joten korotusta on 239,91 euroa/asukas. Kunnille myönnetään valtionosuutta myös seuraavien kolmen lisäosan perusteella (lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta): 1) Syrjäisyys: Myönnetään kunnan syrjäisyysluvun perusteella. Lisäksi jos syrjäisyysluku >1,5 = kunnan kerroin 3 kertainen ja, jos syrjäisyysluku > 1,0 = kerroin 1,5 kertainen. 2) Saamelaisten kotiseutulisä: Saamelaisten kotiseutualueen kunnille = asukasluvun perusteella. 3) Työpaikkaomavaraisuus: Kunnan kerroin = kunnan työpaikkaomavaraisuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Uudessa järjestelmässä on tasausraja nostettu sataan prosenttiin siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennyksenä valtionosuudesta vähennetään kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta 30 prosenttia lisättynä kyseisen erotuksen luonnollisella logaritmilla silloin, kun kunnan laskennalliset verotulot ovat tasausrajan yläpuolella. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 prosenttia, jolloin kunnan omavastuuksi jää 20 prosenttia. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutos tasataan. Esimerkiksi järjestelmän voimaantulovuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Muita peruspalvelujen valtionosuuksiin vaikuttavia keskeisiä tekijöitä Ennakkotiedon mukaan peruspalvelujen valtionosuusprosentti laskee nykyisestä 29,57 prosentista 25,42 prosenttiin eli 4,15 prosenttiyksiköllä vuonna 2015 seuraavasti: milj. %-yks. - valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 741-2,88 - valtionosuusleikkaukset 188-0,73 - ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto valtiolle 164-0,64 - sote-asiakasmaksujen korotuksen tuloutus valtiolle 40-0,16 - harkinnanvaraisen korotuksen lopetus 20-0,08 - turvakotitoiminnan siirto valtion vastuulle 4-0,02 - jäteveron tuoton siirto valtionosuusprosenttiin 70 +0,27 - vanhuspalvelulain velvoitteet 27,5 +0,05 - lastensuojelulaki ja muu sosiaali- ja terveydenhuolto 19,4 +0,04 Vuoden 2015 osalta uusien veroperustemuutosten johdosta kuntien kunnallisveron tuotto vähenee valtion talousarvioesityksen mukaan 131 milj. eurolla. Kiinteistöverojen korotuksista (mm. alarajat) aiheutuu puolestaan kunnille verotulojen kasvua 48 milj. euroa. Näistä eristä kunnille hyvitetään valtionosuuksien yhteydessä vain nettomäärä eli 83 milj. euroa. --7 -
Uutena kompensaatioeränä valtio kompensoi kunnille 75 milj. euroa työmarkkinatuen kunnille aiheutuvista kustannuksista. Kunnille on arvioitu aiheutuvan 160 milj. euron kustannukset siitä, että vuoden 2015 alusta työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirretään kuntien vastuulle 50 prosenttia 300 työttömyyspäivän jälkeen ja 70 prosenttia 1 000 työttömyyspäivän jälkeen. Kompensointi toteutetaan korottamalla yhteisöveron jako-osuutta 1,81 prosenttiyksiköllä. Koska yhteisövero ei jakaudu kunnille velvoitteen kustannusten mukaisesti, kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisätään tai vähennetään kuntien kustannusosuuden ja yhteisöverotuoton erotuksella kuntakohtaisesti 75 milj. euron osalta. Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien päätösten vaikutusten johdosta jää kunnilla vuosien 2012 2017 aikana saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia yhteensä 6,9 miljardia euroa. Raahen osuus tästä on noin 32 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaiseen valtionosuuteen sisältyy koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitus. Näiden lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus, pidennetty oppivelvollisuus ja joustava perusopetus) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopisto, musiikkiopisto, liikunta, nuorisotyö ja museo). Myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vuoden 2015 valtionosuusrahoitusta alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut 102 milj. euron säästöt. Nämä kohdistuvat mm. lukioon, ammatilliseen peruskoulutukseen, työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön ja museoiden rahoitukseen. Muun muassa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yksikköhintoja leikataan. Ammattikorkeakoulun rahoitus siirtyy vuoden 2015 alusta valtion vastuulle. Kuntien rahoitusosuudella on kuitenkin pienennetty kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia 164 milj. eurolla ja jäljelle jäävää toisen asteen koulutuksen valtionosuutta 291 milj. eurolla. Opetus ja kulttuuritoimen valtionosuusprosentti alenee tämän johdosta merkittävästi ja on valtion talousarvioesityksen perusteella 29,32 (41,89 vuonna 2014). Kuntien asukaskohtainen omarahoitusosuus on talousarvioesityksen mukaan 307,40 euroa (348,64 euroa vuonna 2014), jonka merkittävä alentuminen johtuu ammattikorkeakoulun rahoituksen siirtymisestä valtion vastuulle. Vuosien 2013 ja 2014 indeksileikkauksia ei jatketa opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksissa, vaan vuodelle 2015 tehdään 1,1 prosentin mukainen indeksitarkistus. Myös peruspalvelujen valtionosuuksiin tehdään 0,6 prosentin indeksitarkistus. --8 -
Raahen kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmien lähtökohdat ja sisältö Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan vuoden 2013 alusta toteutetulla kuntaliitoksella tavoitellaan entistä vahvempaa ja elinvoimaisempaa kuntaa, joka kykenee tarjoamaan asukkailleen hyvät peruspalvelut tasapuolisesti koko kunnan alueella. Yhdistymissopimuksen mukaan nykyinen palvelurakenne ja lähipalveluverkko säilytetään kummankin kunnan alueella vähintään neljän vuoden ajan. Palvelurakennetta ja lähipalveluverkkoa voidaan kuitenkin kehittää eri alueiden erikoistarpeiden mukaan huomioimalla ratkaisujen inhimilliset vaikutukset ja taloudellisuus pitkällä aikavälillä. Uuden taloussuunnitelman laadinnan taloudellinen lähtökohta on haasteellinen, sillä vuoden 2013 taseessa on 9,5 milj. euron alijäämä eivätkä vuodelle 2014 asetetut talouden tasapainottamistoimet näytä toteutuvan kuin pieneltä osalta. Vuoden 2014 tilinpäätösennusteen mukaan toiminnan osalta on syntymässä 0,6 milj. euron ylijäämä, jolloin tulos on 1,4 milj. euroa talousarviota parempi, minkä lisäksi satama yhtiöittämisestä kirjataan 5,1 milj. euron myyntivoitto. Näiden yhteisvaikutuksen jälkeen vuoden 2014 tilinpäätöksen kumulatiivinen alijäämä supistuu 3,8 milj. euroon. Sataman yhtiöittämisen vaikutus on jatkossa vuositasolla -1,8 milj. euroa, jonka kattaminen asettaa omat haasteensa. Kaupunginhallitus antoi kesäkuussa 2014 palvelukeskuksille vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelman laadintaohjeet. Ohjeiden mukaan taloussuunnitelman käyttötalouden raami on vuoden 2014 alkuperäinen talousarvio, josta vähennettiin lasten kotihoidon kuntalisä 200 t ja vuosien 2016 2014 osalta 960 t :n yhdistymisavustus. Kaupunginhallituksen antaman raamin lähtökohtana olivat sekä kuntalain velvoitteet talouden tasapainottamisesta että kaupunginvaltuuston kaupunkistrategiaan asettama tavoite tasapainoisesta ja kestävästä taloudesta. Mikäli vuoden 2015 talousarvio ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmat olisivat toteutuneet annetun raamin mukaisesti, olisi talouden tasapaino saavutettu taloussuunnitelmakautena, mutta näin ei käynyt. Toimielinten talousarvioesitykset vuoden 2015 ulkoisen toimintakatteen osalta olivat 4,5 milj. euroa annettua raamia enemmän. Tästä kaupungin toiminnan osuus oli 2,6 milj. euroa ja hyvinvointikuntayhtymänä osuus 1,9 milj. euroa. Kuntayhtymän esitys jäi sellaisenaan talousarvioon, mutta kaupungin toiminnan osalta lisäys karsittiin 1,2 milj. euroon. Lisäyksestä opetuslautakunnan osuus on 0,5 milj. euroa ja kaupungin sosiaalipalvelujen osuus 0,7 milj. euroa, joka johtuu työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta. Vuosien 2015 2017 taloussuunnitelmassa on noin 4,8 milj. euron tasapainottamistarve, joka supistuu vuoden 2014 ennakoitua paremman tuloksen johdosta 3,8 milj. euroon. Lisäksi on huomioitava, että taloussuunnitelma perustuu nollakasvuun. TALOUSARVION TAVOITTEET Raahen kaupunginvaltuusto on 27.1.2014 hyväksynyt kaupungin strategian Hyväntuulinen Raahe kehittyvä kaupunki, johon pohjautuen uuden taloussuunnitelman tavoitteet on tullut asettaa. Talousarvion käyttötalousosan tavoitteet on asetettu sekä toimielin- että tulosaluetasolle. Vuoden 2015 toimielintason tavoitteet ja mittarit/tunnusluvut sekä niiden tavoitetasot, ovat valtuustoon nähden sitovia. Tulosaluetason tavoitteet ovat sitovia toimielimeen nähden. Suunnittelukaudelle 2016-2017 asetetut tavoitteet ovat toimintaa ohjaavia tavoitteita, eivätkä ne sinänsä ole sitovia. --9 -
ORGANISAATION RAKENTEELLISET MUUTOKSET JA HENKILÖSTÖ Vuoden 2015 talousarvioon ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaan ei sisälly nykyisellään muita rakenteellisia muutoksia kuin sataman toimintojen yhtiöittäminen tilivuoden 2014 lopussa. Talousarvio sisältää kuitenkin tavoitteen, jonka mukaan vuoden 2015 aikana valmistellaan hallinto- ja organisaatiorakenteen uudistaminen, mikä johtanee taloussuunnitelman aikana muutoksiin. Talousarviokirjan lopussa olevassa henkilöstösuunnitelmassa on esitetty vakinaisen henkilöstön määrä palvelukeskuksittain/tulosalueittain vuosina 2014 2019. Tässä kukin vakinainen henkilö on laskettu hänen tekemänsä työajan mukaisesti. Esimerkiksi täyttä työaikaa tekevä = 1 henkilö ja osa-aikaeläkkeellä oleva, joka tekee 60 prosenttista työaikaa = 0,6 henkilöä. Henkilöstösuunnitelmassa on kunnioitettu yhdistymissopimuksen mukaista henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojaa. Suunnitelman mukaan vakinainen henkilöstö vähenee 17 henkilöllä vuoden 2019 loppuun mennessä. Lokakuun 2014 lopun tilanteen mukaan henkilöstömäärä oli 1.155 henkilöä, josta vakinaisia oli 861, sijaisia 95 ja määräaikaisia 199. Edellisen vuoden vastaavana ajankohtana henkilöstömäärä oli 1.145, josta vakinaisia oli 835, sijaisia 91 ja määräaikaisia 219. Vuoden aikana koko henkilöstömäärä on lisääntynyt 10 henkilöllä. TULOT Toimintatuotot Vuonna 2015 on käyttötalouden toimintatuloja arvioitu kertyvän 28,8 milj. euroa. Vuonna 2014 toimintatuloja on 30,9 milj. euroa ja kun sataman osuus (4,6 M ) vähennetään, niitä on 26,3 milj. euroa. Toimintatulot lisääntyvät 2,5 milj. eurolla. Suurimmat lisäykset ovat: kaupunginhallitus, jonne on budjetoitu vuokratuloja 1,1 milj. euroa, seutulautakunta 0,3 milj. euroa, tekninen lautakunta 0,6 milj. euroa ja hallintolautakunta 0,3 milj. euroa. Toimintatuottoihin sisältyy valtiovarainministeriön maksama Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan kuntaliitoksesta johtuva valtionosuuksien menetysten kompensaatio sekä yhdistymisavustus. VM:n 30.5.2013 antaman päätöksen (VM/1143/02.02.06.09/2013) mukaan Raahen kaupungille maksetaan valtionosuuksien vähenemisen korvausta vuosina 2013 2017 vuosittain 1.265.680 euroa. Korvausta maksetaan yhteensä 6.328.400 euroa. Yhdistymisavustusta maksetaan vuosina 2013 2015 yhteensä 3.200.000 euroa. Tästä 1.280.000 euroa on tullut vuonna 2013 ja 960.000 euroa tulee vuosina 2014 ja 2015. Nämä erät sisältyvät edellä mainittuina vuosina talousarviossa kaupunginvaltuuston kustannuspaikalle kohtaan tuet ja avustukset. Verotulot Verotulojen tilityksiä on arvioitu kertyvän yhteensä 91,5 milj. euroa vuonna 2015, mikä on1,1 milj. euroa eli 1,2 prosenttia enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Seuraavassa kaaviossa on esitetty Raahen kaupungin verotulojen kehittyminen vuosina 2013 2017: --10 -
Kunnallisverotilitysten arvioidaan jäävän lähes vuoden 2014 tasolle ja olevan noin 83,1 milj. euroa. Vaimean kasvun taustalla ovat lähinnä veroperustemuutokset (vaikutus noin -0,7 milj. ), korkealla yli 12 prosentin tasolla pysyttelevä työttömyysaste sekä asukasluvun laskeva kehitys. Lokakuun lopussa 2014 oli Raahessa asukkaita 172 vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. --11 -
Yhteisöveroja arvioidaan kertyvän 2,7 milj. euroa, mikä on 0,7 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Vuoden 2014 yhteisöverokertymän arvioidaan kuitenkin nousevan 2,5 milj. euroon, joten siihen nähden lisäystä on vain hieman. Työmarkkinatuen kompensaation vaikutuksen arvioidaan olevan vajaat 200 t. Vuonna 2015 kiinteistöveroja arvioidaan kertyvän noin 5,7 milj. euroa. Myös vuoden 2014 arvioitu kertymä on samaa luokkaa, vaikka vuoden 2014 talousarviossa ennuste on 5,4 milj. euroa. Raahen kaupunginvaltuusto nosti vakinaisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttia 0,18, muiden kuin vakinaisten asuinrakennusten 0,08, yleistä kiinteistöveroprosenttia 0,1 ja voimalaitosten kiinteistöveroprosenttia 1,45 prosenttiyksiköllä vuodelle 2014. Raahen kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 16.11.2014 päättänyt pitää sekä kiinteistöveroprosentit että tuloveroprosentin ennallaan. Tuloveroprosentti on 21,00 ja kiinteistöveroprosentit käyttötarkoituksen mukaan vuonna 2015: Kiinteistön käyttötarkoitus: vero-% - vakituiset asuinrakennukset 0,50 % - muut kuin vakituiset asuinrakennukset 1,00 % - rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % - yleishyödylliset yhteisöt 0,00 % - voimalaitokset 2,85 % Pieniin tuuli- ja vesivoimalaitoksiin, joiden nimellisteho on enintään 10 megavolttiampeeria, sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia, vaikka voimalaitoksille olisi määrätty oma veroprosentti. Suunnitelmakauden verotulojen arviointi perustuu Kuntaliiton ennusteeseen, minkä lisäksi on pyritty huomioimaan paikallinen työllisyyden ja toimeliaisuuden kehittyminen, joskin arvioiminen on varsin haasteellista. Ennusteeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, joista keskeisempiä ovat työllisyyden ja kokonaistalouden kehittyminen. Valtionosuudet Raahen kaupungin osalta uuden peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän käyttöönoton vaikutus on noin +6,7 milj. euroa vuoden 2014 tasossa. Nykyjärjestelmän mukaan vuoden 2014 peruspalvelujen valtionosuudet ovat 50,0 milj. euroa ja uuden järjestelmän mukaan laskettuna ne olisivat 56,7 milj. euroa. Uuden järjestelmän mukainen asukaskohtainen valtionosuus on 2.210 euroa vuoden 2014 tasossa, kun se nykyjärjestelmässä on 1.950 euroa. Asukaskohtainen valtionosuus on 260 euroa enemmän. Tästä uuden järjestelmän mukaisten laskennallisten perusteiden mukainen lisäys on 51 euroa, lisäosien vaikutus 13 euroa ja verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen vaikutus 196 euroa. Uuden järjestelmän käyttöönoton laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin on -1,7 prosenttiyksikköä. Uuden valtionosuusjärjestelmän siirtymäkausi on viisi vuotta, jonka aikana kunnan valtionosuuksien muutoksen vaikutusta tasataan siten, että vuonna 2015 muutoksen vaikutus on enintään +/- 50 /asukas, vuonna 2016 +/- 100 /asukas, vuonna 2017 +/- 180 /asukas, vuonna 2018 +/- 260 /asukas ja vuonna 2019 +/- 380 /asukas. Raahen osalta tämä tarkoittaa sitä, että uuden järjestelmän mukaiset valtionosuudet tulevat täytenä neljäntenä vuonna eli vuonna 2018. Seuraavassa taulukossa on esitetty Raahen kaupungin valtionosuuksien kehitys vuosina 2013 2015. Vuosien 2013 ja 2014 erät on esitetty nykyjärjestelmän mukaisesti. Vuoden 2015 erät on otettu Kuntaliiton julkaisemien ennakkotietojen mukaan. --12 -
Vertailusta on nähtävissä, että uuden järjestelmän mukaisesti sosiaali- ja terveystoimen, esija perusopetuksen sekä kirjaston ja kulttuuritoimen laskennallinen valtionosuusperuste on 6,0 milj. euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Vastaavasti kunnan asukaskohtainen omarahoitusosuus on 5,6 milj. euroa enemmän ja näin se käytännössä leikkaa kasvun miltei kokonaan. Kunnan omarahoitusosuuden kasvu johtuu valtionosuusleikkauksista sekä muista valtionosuuksiin tehtävistä muutoksista, jotka toteutetaan valtionosuusprosenttia alentamalla, jolloin ne kasvattavat kuntien omarahoitusosuutta. Leikkausten vaikutus euroa/asukas on yhtä suuri kaikissa kunnissa. Uuden järjestelmän siirtymäajan vuoksi Raahe saa vuonna 2015 lisäyksenä uuden järjestelmän mukaisista valtionosuuksista 50 /asukas eli noin 1,3 milj. euroa. Loput 210 /asukas siirtyy seuraaville vuosille ja näin 5,4 milj. euroa vähennetään vuoden 2015 valtionosuuksista. Valtionosuuksia tasataan laskennallisten verotulojen perusteella myös uudessa järjestelmässä kahden vuoden viiveellä. Uudessa järjestelmässä on tasausraja nostettu sataan prosenttiin siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennyksenä valtionosuudesta vähennetään kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta 30 prosenttia lisättynä kyseisen erotuksen luonnollisella logaritmilla silloin, kun kunnan laskennalliset verotulot ovat tasausrajan yläpuolella. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 prosenttia, jolloin kunnan omavastuuksi jää 20 prosenttia. Uuden järjestelmän mukainen verotulojen tasausjärjestelmän vaikutus Raahelle on noin 5 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet on huomioitu vuoden 2014 tasossa. Erä on suurimmassa osassa kuntia miinusmerkkinen, koska kunnan asukaskohtainen omarahoitusosuus on suurempi kuin myönnetyt valtionosuudet. Kokonaisuutena vuoden 2015 valtionosuudet ovat ennakkotiedon mukaan yhteensä 47,1 milj. euroa, joka on 1,5 milj. euroa --13 -
enemmän kuin vuonna 2014. Lopulliset valtionosuudet tiedetään, kun valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö antavat valtionosuuspäätöksensä joulukuun lopussa. Suunnittelukauden 2016 2017 peruspalvelujen valtionosuuksissa on huomioitu uuden järjestelmän siirtymätasaus, muutoin laskennalliset valtionosuudet on arvioitu vuoden 2014 tason mukaisesti. Myös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet on huomioitu vuoden 2014 tason mukaisina. MENOT Vuoden 2015 toimintakulut ovat yhteensä 164,8 milj. euroa. Vuoden 2014 alkuperäisessä talousarviossa ne ovat 161,9 milj. euroa ja ilman sataman (1,2 M ) menoja 160,7 milj. euroa, joten menojen lisäys on 4,1 milj. euroa. Suurin yksittäinen menojen lisäys, 1,9 milj. euroa, johtuu Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän maksuosuuden kasvusta. Muut suurimmat menojen lisäykset ovat: opetuslautakunta 0,8 milj. euroa ja perusturvatoimikunta 0,7 milj. euroa. Käyttötalouden toimintakate vuonna 2015 on -135,7 milj. euroa. Vuoden 2014 alkuperäisessä talousarviossa toimintakate on -130,6 milj. euroa ja ilman sataman (3,4 M ) osuutta -127,2 milj. euroa. Toimintakate heikkenee 8,5 milj. eurolla. Investointimenot ovat 8,6 milj. euroa ja investointitulot 1,0 milj. euroa, joten nettoinvestoinnit ovat 7,6 milj. euroa. Suurin yksittäinen hanke on Merikadun koulukeskus, joka tarkoittaa lukion laajennusta 3,0 milj. eurolla. Suunnitelmakaudelle sisältyy merkittävä, kustannusarvioltaan 14,3 milj. euron Antinkankaan koulun ja päiväkodin rakennushanke. Hankkeelle on varattu suunnitteluraha vuodelle 2015 ja se toteutetaan vuosina 2016 2018. LAINAT JA MAKSUVALMIUS Mikäli Raahen kaupungin vuoden 2014 talousarvio toteutuu ennusteen mukaisesti, on lainamäärä vuoden lopussa noin 139,0 milj. euroa, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän. Lainamäärä lisääntyy kuitenkin seuraavan kolmen vuoden aikana yhteensä 7,4 milj. eurolla, joten se on vuoden 2017 lopussa 146,4 milj. euroa. Mikäli talouden tasapainottamiseksi laaditut toimenpiteet toteutuvat, myös lainamäärä pienenee samassa suhteessa koko suunnitelmankauden ajan. Vuonna 2014 maksuvalmiutta on ylläpidetty pääasiassa kuntatodistusohjelmalla eli lyhytaikaisella lainalla. Kesällä kuntatodistuksien määrää vähennettiin 20,0 milj. eurolla ottamalla kaksi 10,0 milj. euron velkakirjalainaa. Raahen kaupungin lyhytaikaisen lainan keskikorko vuoden 2014 lokakuussa oli 0,13 prosenttia ja pitkäaikaisten lainojen keskikorko 1,1 prosenttia ilman korkosuojausten kustannusvaikutusta. --14 -
160,0 140,0 120,0 141,4 Lainat ja sijoitukset vuosina 2013-2017 142,9 145,1 146,4 139,0 Vuosi 2015: As.luku 25 300 Lainat yht. 5 648 /as. Tuottavat investoinnit 735 /as. Sij.rahamarkk.instr. ja osakkeisiin 1 325 /as. Antolainat 365 /as. 100,0 Milj.euroa 80,0 60,0 40,0 20,0 33,5 33,5 33,5 33,5 33,5 26,1 21,8 18,6 15,4 10,1 9,8 12,2 9,2 8,7 8,2 0,0 TP 2013 TA 2014, enn. TA 2015 TS 2016 TS 2017 Lainat Tuottavat investoinnit Sij.rahamarkk.instr. ja osakk. Antolainat --15 -
TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Kuntalain 65.3 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kautena. Valtuuston tulee hyväksyä toimenpideohjelma talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Raahen kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksessä on 9,5 milj. euron alijäämä, minkä vuoksi taloussuunnitelman valmistelun ja talouden tasapainottamisen lähtökohdat ovat erittäin haasteelliset. Vuoden 2014 tilinpäätösarvion mukaan tilikaudelle on muodostumassa 0,6 milj. euron ylijäämä, joka on 1,4 milj. euroa talousarviota parempi. Tilivuoden 2014 lopussa toteutetaan Raahen kaupungin sataman toimintojen yhtiöittäminen, minkä seurauksena tilikaudelle kirjataan 5,1 milj. euron satunnaiset tulot. Kun edellä mainitut erät otetaan vuoden 2014 tilinpäätösarviossa huomioon, on taseessa alijäämää 3,8 milj. euroa. Taloussuunnitelmakauden lopussa 2017 alijäämää on 4,9 milj. euroa. Vuodelle 2014 laadittu talouden tasapainottamisohjelma on toteutumassa vain pieneltä osalta ja ennakoitua parempi tulos muodostuu siitä, että korkokuluissa syntyy 0,6 milj. euron säästöt ja valtionosuuksia tulee 0,3 milj. euroa talousarviossa ennakoitua enemmän. Myös toimintakate on 0,3 milj. euroa talousarviota parempi. Toimenpideohjelmaa on arvioitu uudelleen ja uuden ohjelman mukaisten toimenpiteiden vaikutus on 0,5 milj. euroa vuonna 2015 ja keskimäärin noin 2,9 milj. euroa vuosina 2016 2018. Ohjelman näin toteutuessa talouden tasapaino tulee saavutettua vuonna 2018 edellyttäen, etteivät suunnittelukauden menot kasva eivätkä tulot pienene. Tasapainottamistoimenpiteiden toteutumista seurataan aktiivisesti ja siitä raportoidaan valtuustolle neljännesvuosittain. Toimenpideohjelman toteutumista arvioidaan ja se tarkistetaan vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä. Tarvittaessa tasapainottamisen keinovalikoimaa laajennetaan talouden tasapainon saavuttamiseksi tilivuoden 2018 aikana. --16 -
Toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi vuosina 2015-2018 TP TPA TA TS TS TS TALOUSUUNNITELMA 2013 2014 2015 2016 2017 2018 1.000 Tilikauden tulos taloussuunnitelman mukaan 5 666-2 821-896 2 599 Kertynyt yli-/alijäämä taloussuunnitelman mukaan -9 483-3 817-6 638-7 534-4 935 TOIMENPIDEOHJELMA Toimintatulojen muutokset: 180 0 0 0 * Metsäpalstojen myynti 180 * Myytävien kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti (myynnistä saatuja tuloja ei ole arvioitu) Toimintamenojen muutokset: -300-1 150-1 300-1 500 * Kehittämiskeskuksen toiminnan uudelleenjärjestely osana hallinto- ja organisaatiorakenteen uudistamista -200-200 -200 * Merikadun koulukeskus (lukion laajennus) -400-350 -350 * Yläkoulujen tuntiresurssien pienentäminen syyslukukauden 2015 alusta lukien -50-100 -100-100 * Luovutaan tarpeettomista ja tuottamattomista osakehuoneistoista ja kiinteistöistä, nettosäästö -30-50 -50-50 * Henkilöstösuunnitelman mukaisen luonnollisen poistuman hyödyntäminen, määräaikaisten ja -100-250 -450-650 sijaisten määrän vähentäminen * Suhtaudutaan myönteisesti lomarahojen vaihtamiseen vapaaksi -100-120 -120-120 * Sähköisen kokoushallinnan käyttöönotto ja tulostuksenhallinta -20-30 -30-30 * Hallinto- ja organisaatiorakenteen uudistaminen valmistellaan vuoden 2015 aikana. Uudistuksen kustannusvaikutuksia ei ole ennakoitu. Poistojen muutokset 150 150 150 * Merikadun koulukeskus (lukion laajennus) 150 150 150 Verotulojen muutokset 1 800 1 800 1 800 * Tuloveroprosentin korottaminen 0,5 %-yksiköllä *) 1 800 1 800 1800 Toimenpideohjelman vaikutus tilikauden tulokseen 480 2 800 2 950 3 150 Taseen kertynyt yli-/alijäämä toimenpiteiden jälkeen -9 483-3 817-6 158-4 734-1 985 1 165 *) Mikäli tasapainottamistoimenpiteet eivät toteudu suunniteman mukaisesti eikä ennakoitua suuremmat toimintatulot, verotulot, valtionosuudet tai rahoitustulot kata toteutumatta jääneitä säästöjä tai kustannustason kasvua, on valtuustolla valmiudet 0,5 prosenttiyksikköä suurempaan tuloveroprosentin korotukseen. Taloussuunnitelma perustuu 0-kasvulle koko suunnittelukaudella. --17 -
TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalouden määrärahojen sitovuus valtuustoon nähden on toimielimen menojen ja tulojen erotus, netto eli toimintakate. Toimielimille ja konserniyhteisöille asetetut tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden. Käyttötalousosassa on toimielinten lisäksi esitetty lisäinformaationa tulosalueiden tavoitteet sekä määrärahat muodossa; tulot, menot, netto. Tulosalueiden tavoitteet sekä tulojen ja menojen erotus, netto eli toimintakate ovat sitovia toimielimeen nähden. Tarvittaessa toimielin hyväksyy toimielimen sisällä tehtävät määrärahojen siirrot tulosalueelta toiselle. Talousarvion tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuottojen ja -kulujen erotus, netto. Myös tuloslaskelmaosan tavoitteet ja tunnusluvat ovat valtuuston nähden sitovia. Talousarvion rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat antolainauksen muutokset ja lainakannan muutokset sekä tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot. Investointiosan sitovuus valtuustoon nähden on pääsääntöisesti hankeen meno. Mikäli hankkeeseen/hankeryhmään sisältyy tuloja, sitovuus on menojen ja tulojen erotus, netto. Valtuustoon nähden sitovat erät on talousarviossa merkitty: =valtuustoon nähden sitova. TALOUSARVION KÄYTTÖOHJEET JA TIETOJEN VERTAILTAVUUS Tarkemmat määräykset ja ohjeet talousarvion käytöstä annetaan kaupunginhallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa sekä toimielinten vahvistamissa käyttösuunnitelmissa. Käyttöomaisuuden poistoperusteina käytetään kaupunginvaltuuston 29.3.2010 14 ja 29.3.2010 15 hyväksymää poistosuunnitelmaa. Käyttöomaisuuden korkona käytetään kirjanpitovuotta edeltävän syyskuun alun vahvistettua 12 kuukauden euriborkorkoa lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä. Talousarviokirjan käyttötalouden tuloslaskelman tilinpäätös 2013 eriin sisältyy sataman luvut; tulot 4,7 milj. euroa, menot -1,0 milj. euroa ja toimintakate 3,7 milj. euroa sekä talousarvio 2014 eriin; tulot 4,6 milj. euroa, menot -1,2 milj. euroa ja toimintakate 3,4 milj. euroa. Ulkoisen tuloslaskelman tilinpäätös 2013 eriin sisältyy sataman luvut; tulot 4,7 milj. euroa, menot -0,8 milj. euroa ja toimintakate 3,9 milj. euroa sekä talousarvio 2014 eriin; tulot 4,6 milj. euroa, menot -0,9 milj. euroa ja toimintakate 3,6 milj. euroa. Raahen kaupungin satamaliiketoiminta yhtiöitetään itsenäiseksi Raahen kaupungin omistamaksi osakeyhtiöksi tilivuoden 2014 lopussa, joten sen osalta tiedot on poistettu kaupungin taloussuunnitelmasta vuodesta 2015 lukien. --18 -
Tuloslaskelma TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSA ULKOINEN 1.000 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 + muutos Myyntituotot 11 536 11 672 8 226 8 320 8 500 Maksutuotot 1 928 1 836 1 848 1 836 1 836 Tuet ja avustukset 5 085 4 203 4 380 3 207 3 186 Vuokratuotot 4 413 4 272 5 034 5 134 5 134 Muut tuotot 2 046 1 104 1 242 791 788 Toimintatuotot: 25 008 23 087 20 730 19 288 19 444 Valmistus omaan käyttöön 331 369 369 369 369 Henkilöstökulut -46 493-46 844-46 907-46 553-46 526 Palvelujen ostot -90 760-92 476-94 675-94 501-94 584 Aineet, tarvikk. ja tav. -6 624-6 488-6 480-6 541-6 539 Avustukset -6 370-6 086-6 458-6 309-6 223 Vuokrat -1 544-1 660-1 746-1 732-1 727 Muut kulut -265-564 -521-517 -517 Toimintakulut: -152 056-154 118-156 787-156 153-156 116 Toimintakate -126 717-130 662-135 688-136 496-136 303 Verotulot 89 607 90 440 91 550 92 950 94 100 Valtionosuudet 39 636 45 335 47 134 48 417 50 469 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 334 450 600 600 600 Muut rahoitustuotot 2 391 2 500 2 150 2 200 2 200 Korkokulut -1 007-1 500-1 350-1 600-1 600 Muut rahoituskulut -1 445-1 350-1 200-950 -850 Rah.tuotot ja -kulut, netto 273 100 200 250 350 Vuosikate 2 799 5 213 3 196 5 121 8 616 Poistot -6 175-6 003-6 017-6 017-6 017 Tilikauden tulos -3 376-790 -2 821-896 2 599 Poistoeron muutos 94 Tilikauden yli-/alijäämä -3 282-790 -2 821-896 2 599 Tavoitteet ja tunnusluvut: Toimintatuotot / Toimintamenot, % 16,5 14,9 13,3 12,4 12,5 Vuosikate / Poistot, % 45,3 79,6 41,5 66,5 111,9 Vuosikate, euroa/asukas 110 204 126 202 339 Kertynyt yli-/alijäämä -9 483-5 173-7 994-8 890-6 291 (vuoden 2014 kertynyt yli-/alijäämä oikaistu sataman myyntivoitolla) Asukasmäärä vuoden lopussa 25 507 25 750 25 300 25 400 25 400 --19 -