Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Transkriptio

1 Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52

2 Lähtökohdat

3 Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle jäävien palvelujen rahoituspohjaa, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy itsehallintoalueille. Tarkastelussa ovat Kymenlaakson kunnat Siirtyvinä sote -palveluina ovat tarkastelussa kuntien nykyiset sote palvelut lukuun ottamatta päivähoitoa ja toimeentulotukea. Näin esimerkiksi ympäristöterveydenhoito on laskennassa siirtyvä palvelu. On kuitenkin mahdollista, että myös muita kuntien tehtäviä siirtyy alueille

4 Lähtötiedot 2014 tilinpäätösten tiedot (Tilastokeskus) Toimintakate Verotulot ja valtionosuudet Rahoituskulut/-tuotot Poistot 2014 käyttötalouden tiedot (Tilastokeskus) Lasketaan jäljelle jäävä toimintakate ilman SOTEa Vuoden 2015 valtionosuuksien maksatuksen perusteet (VM ja OKM ) Lasketaan SOTEn osuus valtionosuuksista

5 Lähtökohdat: Tuloslaskelmat 2014 o Vuosikate ei kattanut poistoja Kotkassa eikä Pyhtäällä o Vuosikate korkeaa etenkin Miehikkälässä ja Virolahdella Lähtötiedot 2014 Kymenlaakso Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Koko maa Veroprosentti 20,19 20,50 19,75 20,50 20,00 19,50 19,75 20,00 19,38 Asukasluku Toimintakate Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Valtionosuudet Verotulojen tasaus Ilman tasauksia Rahoituskulut/tuotot Vuosikate Harkinnan varainen VOS korotus Poistot Vuosikate poistoista % 56% 126 % 138 % 36 % 24 % 223 % 73 % 313 % 107 % Laskennallinen veroprosentti 2014, kun vuosikate kattaa poistot ja vain veroprosentti joustaa Ero tavoitteeseen Paine veroprosenttiin %yks. +0,87-0,65-0,69 +1,46 +1,26-3,31 +0,41-4,52-0,15 Veroprosentti tasapainossa 21,06 19,85 19,06 21,96 21,26 16,19 20,16 15,48 19,23

6 o o o o o o o Lähtökohdat: Tulojen rakenne 2014 Satunnaiset tuotot on jätetty pois jäljempänä olevista laskelmista Miehikkälän maksu- ja myyntituotoissa korostuu palvelujen tuotanto myös Virolahdelle Muut toimintatuotot olivat korkealla tasolla Haminassa, Kotkassa, Virolahdella Kunnan tuloveroja kertyi eniten Haminassa, Kotkassa, Kouvolassa ja Pyhtäällä Valtionosuuksia asukasta kohti saivat eniten Miehikkälä ja Virolahti Yhteisöverotuotot olivat suurimmat Virolahdessa ja Miehikkälässä Kiinteistöverotuottoja oli eniten Iitissä ja Pyhtäällä Tulot 2014, 1000 Kymenlaakso Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Koko maa Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Satunnaiset tuotot Kunnan tulovero Kiinteistövero Yhteisövero Valtionosuudet Korkotuotot Osinkotuotot Muut rahoitustuotot Yhteensä Tulot 2014, /asukas Kymenlaakso Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Koko maa Myyntituotot /asukas Maksutuotot /asukas Tuet ja avustukset /asukas MUUT toimintatuotot /asukas Satunnaiset tuotot /asukas Kunnan tulovero /asukas Kiinteistövero /asukas Yhteisövero /asukas Valtionosuudet /asukas Korkotuotot /asukas Osinkotuotot /asukas Muut rahoitustuotot /asukas Yhteensä /asukas

7 Soten huomioiminen

8 Oletukset Toimintakate ilman SOTEa on vuoden 2014 tasolla Poistot ovat 2014 tasolla SOTEn siirtyvien tehtävien osuus poistoista on huomioitu Kuntien osuus yhteisöverotuloista laskee 50 % vuoden 2014 tasosta Kuntien kiinteistöverotulot säilyvät 2014 tasolla Kunnallisveron osalta on kaksi vaihtoehtoista oletusta: a) vuoden 2014 veroprosentti oli tasapainossa ts. veroprosenttiin ei ollut korotuspaineita b) vuoden 2014 veroprosentti ei ollut tasapainossa, jos vuosikate ei kattanut poistoja LASKENNAN TAVOITE ON ANTAA KARKEA ARVION MIKÄ OLISI OLLUT KUNTIEN VEROPROSENTTI VUONNA 2014 ILMAN SOTEA

9 Toimintakate ilman sotea Jäljelle jäävä toimintakate 2014= Toimintakate Siirtyvän soten toimintakate 2014 Soten osuus Kymenlaakson kuntien toimintakatteesta vaihtelee 55 % (Miehikkälä) 67 %:iin (Kotka) Jäljelle jäävä toimintakate asukasta kohti on pienin Haminassa (-1721 ) ja Kotkassa (-1797 ), suurin Miehikkälässä (-2502 ) ja Kouvolassa (-2298 ) Arvio toimintakatteesta ilman sotea, 2014 tasolla Kymenlaakso Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Koko maa Toimintakate Siitä: Sote ilman p.hoitoa ja toimeentulotukea Jäljelle jäävä toimintakate Toimintakatteen muutos % 62 % 65 % 65 % 67 % 59 % 55 % 63 % 59 % 60 % Toimintakate /asukas Siitä: Sote ilman p.hoitoa ja toimeentulotukea /asukas Jäljelle jäävä toimintakate /asukas

10 Valtionosuudet Kunnilta poistuvat ikäryhmittäisillä ja sairastavuuden hinnoilla lasketut soten valtionosuudet lukuun ottamatta päivähoitoa ja toimeentulotukea Oletuksena on, että soten kustannuksia katetaan muillakin VO:n erillä kuin ikäryhmittäisillä ja sairastavuuden hinnoilla joten osa niistäkin poistuu kunnilta VO:n muut laskennalliset kustannukset Kaksikielisyys; Vieraskielisyys; Työttömyysaste; Asukastiheys; Saaristo; Koulutustausta Oletus: SOTEn osuus näistä 60 % VO:n Lisäosat Syrjäisyys, Saame, Työpaikkaomavaraisuus Oletus: SOTEn osuus näistä 0 % Verotulojen tasausta pienennetään Oletus: SOTEn osuus 60 % -->MUUTOS VAIKUTTAA KOKO VALTIONSOSUUSJÄRJESTELMÄÄN

11 Vähennetään soten osuus valtionosuuksista Soten valtionosuudet muodostuvat ikäryhmähinnoista, sairastavuudesta sekä osuuksista muihin laskennallisiin kustannuksiin (työttömyys). Soten osuutena muisssa laskennallisissa kustannuksina on käytetty tässä laskelmassa 60 % Muutoksella on vaikutuksia myös verotulojen tasaukseen, laskelmassa on sekä tasausvähennykset, että tasauslisäykset on puolitettu Laskelmassa valtionosuudet pienenevät tasaukset huomioiden 55 % (Kouvola) 77 % (Miehikkälä) SOTEn ikäryhmähintojen ja sairastavuuden laskennallisten kustannusten valtionosuudet Ilman tasauksia 2014: Kymenlaakso Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Koko maa Valtionosuudet ilman tasauksia Siitä: Sote VOS ilman p.hoitoa ja toimeentulotukea Jäljelle jäävä VOS 1 ilman tasauksia Valtionosuudet muihin laskennallisiin kustannuksiin 2015 Kymenlaakso Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Koko maa Työttömyysaste Kaksikielisyys Vieraskielisyys As.tiheys Saaristo Valtionosuuksista vähennetään osuus muihin laskennallisiin kustannuksiin 2015 Soten osuus Kymenlaakso Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Koko maa Työttömyysaste 60 % Kaksikielisyys 60 % Vieraskielisyys 60 % As.tiheys 60 % Saaristo 60 % Jäljelle jäävä VOS 2 ilman tasauksia Verotulojen tasaukset muutoksessa Tasausvähennykset ja lisäykset nykyisistä: 50 % Kymenlaakso Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Koko maa Verotulojen tasaus ilman sotea Jäljelle jäävä VOS, mukana tasaukset Jäljelle jäävä VOS 2 ilman tasauksia /asukas Valtionosuuksien muutos % -61 % -65 % -58 % -73 % -53 % -77 % -55 % -70 % -67 %

12 Kiinteistö- ja yhteisöverotulot sekä poistot Kiinteistöverotulojen oletetaan säilyvän Kuntien osuus yhteisöverotuloista laskee laskelmassa 50 % Poistoista vähennetään siirtyvän soten poistot Kiinteistö- ja yhteisöverot muutoksessa Kymenlaakso Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Koko maa Jäljelle jäävä kiinteistövero, 100 % Jäljelle jäävä yhteisövero, 50 % Poistot muutoksessa Poistot yhteensä Poistot: SOTE ilman päivähoitoa Jäljelle jäävät poistot

13 Tuloksia

14 Rajoituksia ja epävarmuuksia koelaskennassa vuoden 2019 muutokseen nähden Kunnan tehtävät muuttuvat myös SOTEn ulkopuolella Kuntiin jää velvoite kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä Asiakkaiden palvelutarpeet muuttuvat joissakin kunnissa merkittävästi vuoteen 2019 mennessä Esim. tukipalvelujen sopeuttamisessa voi olla vaikeuksia Kunnassa voi olla paljon korjausvelkaa tai uusinvestointitarvetta -> investointien kattaminen? Valtionosuusjärjestelmä muuttuu kokonaisuudessaan Yleinen talouskehitys epävarmaa

15 Tuloksia, tarvittavat kunnan tuloverot tasapainossa Koko Manner-Suomen kuntien jäljelle jäävä toimintakate asukasta kohti olisi laskennallisesti /asukas ja jäljelle jäävät poistot 367 /asukas. Kun huomioidaan rahoitustuotot, verotuloilla ja valtionosuuksilla katettavaksi jäävä osuus olisi asukasta kohti -> Kunnallisverolla katettavaksi osuudeksi jäisi /asukas Kymenlaaksossa kunnallisverolla katettava osuus olisi suurin Miehikkälässä /asukas ja Kotkassa /asukas, osuus olisi pienin Iitissä 704 /asukas

16 a) Veroprosentti ilman sotea oletuksella, että vuoden 2014 talous oli tasapainossa silloisella veroprosentilla Koko Manner-Suomen kuntien painotettu kunnallisveroveroprosentti ilman sotea olisi ollut vuonna ,9 %, jos oletetaan, että talous oli tasapainossa vuoden 2014 veroprosentilla Kymenlaaksossa alhaisin veroprosentti olisi ollut Iitissä, 5,0 % ja korkein Miehikkälässä 13,5%

17 b) Veroprosentti ilman sotea niin, että vuosikate kattaa poistot Koko Manner-Suomen kuntien painotettu kunnallisveroveroprosentti ilman sotea olisi ollut vuonna ,9 %, jos oletetaan, että vuosikate kattaisi poistot Kymenlaaksossa alhaisin veroprosentti olisi ollut Virolahdella 3,4 % ja korkein Miehikkälässä 10,2 %

18 Tuloksia, vero% muutos Vaihtoehtolaskelma a) vuoden 2014 todelliseen veroprosenttiin nähden Veroprosentti laskisi eniten Iitissä ja Haminassa

19 Tuloksia, vero% muutos Vaihtoehtolaskelma b) vuoden 2014 laskennalliseen veroprosenttiin nähden (veroprosenttiin jolloin vuosikate olisi kattanut poistot) Veroprosentti laskisi tässä eniten Kouvolassa ja Iitissä

20 Johtopäätöksiä SOTEn muutos vaikuttaa kuntien koko rahoitusjärjestelmään Vaikutukset poikkeavat eri kunnissa, on sekä suhteellisia voittajia että häviäviä Muutosten suuruuteen vaikuttavat mm: Millaisia tulevat olemaan jäljelle jäävien valtionosuuksien muut laskennalliset osat ja lisäosat? Miten verotuloja tasataan? Miten jaetaan yhteisöverotuotot? Säilyvätkö kiinteistöverotuotot kunnissa? Huomioidaanko kuntien muiden tulojen erilaisuus? Miten kuntien tukipalvelut ja hallinto sopeutetaan? Siirtyykö muita kuin jo esitettyjä tehtäviä? Lisäksi eläkevastuut hoidetaan? Miten omaisuutta siirrettään? Kunnan alueella asuvien veronmaksajien asemaan vaikuttaa tapahtuuko verotus itsehallintoalueiden vai valtion tasolla

21 TAUSTAA: Nettokustannukset tehtävittäin Kuntien talous- ja toimintatilasto, Tilastokeskus

22 Kunnassa säilyvät tehtävät Kustannuserot näissä selittävät osittain eroja laskennallisessa tuloveroprosentissa ilmaa sotea (muita selittäviä tekijöitä ovat mm. yhteisö- ja kiinteistöverotulot) Page 22

23 Säilyy kunnan rahoittamana Page 23

24 Kunnassa säilyvä tehtävä Page 24

25 Kunnassa säilyvä tehtävä Page 25

26 Kunnassa säilyvä tehtävä Page 26

27 Kunnassa säilyvä tehtävä Page 27

28 Kunnassa säilyvä tehtävä Page 28

29 Kunnassa säilyvä tehtävä Page 29

30 Kunnassa säilyvä tehtävä Page 30

31 Kunnassa säilyvä tehtävä Page 31

32 Kunnassa säilyvä tehtävä Page 32

33 Kunnassa säilyvä tehtävä Page 33

34 Kunnassa säilyvä tehtävä Page 34

35 Kunnassa säilyvä tehtävä Page 35

36 Kunnassa säilyvä tehtävä Page 36

37 Kunnassa säilyvä tehtävä Page 37

38 Kunnassa säilyvä tehtävä? Page 38

39 Siirtyvä tehtävä

40 Soteen siirtyvät tehtävät Page 40

41 Siirtyvä tehtävä

42 Siirtyvä tehtävä Page 42

43 Siirtyvä tehtävä Page 43

44 Siirtyvä tehtävä Page 44

45 Siirtyvä tehtävä Page 45

46 Siirtyvä tehtävä Page 46

47 Siirtyvä tehtävä Page 47

48 Siirtyvä tehtävä Page 48

49 Siirtyvä tehtävä Page 49

50 Siirtyvä tehtävä Page 50

51 Siirtyvä tehtävä Page 51

52 Siirtyvä tehtävä Page 52

53 Siirtyvä tehtävä Page 53

54 Siirtyvä tehtävä Page 54

55 Lisätietoja Heikki Miettinen Tutkimuspäällikkö FCG Konsultointi Oy Puh